Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012
|
|
- Pauliina Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkinen talous 2013 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012 Kuntien taloustilanne kiristyi vuonna 2012 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta * *Tilinpäätösarviot Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Selvitys perustuu Manner-Suomen 320 kunnalta ja 154 kuntayhtymältä tammikuussa 2013 kerättyihin tilinpäätösarvioihin. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tilinpäätösarvioita ei julkaista. 2
3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012*, milj. euroa...4 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Manner-Suomen kuntien investointimenot, rahoitusosuudet investointimenoihin ja investointihyödykkeiden myyntitulot *...5 Liitekuvio 2. Manner-Suomen kuntayhtymien investointimenot, lainakanta ja vuosikate *...5 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilaston laatuseloste
4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012*, milj. euroa Kunnat Kuntayhtymät Yhteensä 2012* Muutos, % 2012* Muutos, % 2012* Muutos, % Tuloslaskelma: Toimintakate , , ,5 + Verotulot , ,4 + Valtionosuudet , ,3 + Korkotuotot 265 5,8 8-39, ,7 + Muut rahoitustulot , , ,6 - Korkokulut 242-5,5 98 1, ,5 - Muut rahoituskulut 77-21,5 29-9, ,5 = Vuosikate , , ,9 Poistot ja arvonalentumiset , , ,7 Investoinnit: Investointimenot yhteensä , , ,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , ,9 Investointihyödykkeiden myyntitulot 744 5, , ,3 Rahavarat, lainat ja antolainat: Antolainasaamisten lisäykset , , ,4 Antolainasaamisten vähennykset , , ,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,8 Rahavarat , , ,8 Lainakanta , , ,0 Lainasaamiset , , ,6 *) Tilinpäätösarviot 4
5 Liitekuviot Liitekuvio 1. Manner-Suomen kuntien investointimenot, rahoitusosuudet investointimenoihin ja investointihyödykkeiden myyntitulot * *) Tilinpäätösarviot Liitekuvio 2. Manner-Suomen kuntayhtymien investointimenot, lainakanta ja vuosikate * *) Tilinpäätösarviot 5
6 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilaston laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilasto sisältää Manner-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä kerätyt arviot siitä, millaisiksi eräät tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen erät tulevat päättyneen vuoden tilinpäätöksessä muodostumaan. Tiedot kerätään tilastovuotta seuraavan tammikuun aikana, ts. jo ennen kuin tilinpäätökset ovat valmistuneet. Tilaston tiedot perustuvat siis osittain kunnan/kuntayhtymän talousjohdon arvioihin. Tilinpäätösarviotilasto ei sisällä tehtäväkohtaisia tietoja. Tietoja käytetään muun muassa kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa laadittavien kunnallistalouden kehitystä koskevien arvioiden pohjana niitä neuvotteluja varten, joita käydään Suomen Kuntaliiton ja valtiovallan kesken valtion budjetin kehyksistä. Tiedot ovat välttämättömiä myös kansantalouden tilinpitoa ja Euroopan Unionille tehtäviä kuntien taloutta koskevia laskelmia laadittaessa. Tilastokeskus kerää tilinpäätösarviot suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä yhteistiedonkeruuna Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kanssa. Keskeisiä ohjeita ja luokituksia tilaston kannalta ovat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnille ja kuntayhtymille antamat yleisohjeet: yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta, yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta, yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta, yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista ja yleisohje kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet ovat saatavissa pdf-muodossa Kunnat.net -palvelusta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilasto on kaikki Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät käsittävä kokonaistutkimus. Tilaston perusaineistona ovat kunnilta ja kuntayhtymiltä kootut arviot niiden edellisen vuoden tilinpäätöksistä: tuloslaskelmien mukaisista tuotoista ja kuluista, eräistä rahoituslaskelmien rahoituseristä sekä eräistä taseiden saamis- ja velkaeristä Arviot kerätään erikseen kunnan/kuntayhtymän muun toiminnan ja "kunnan liikelaitos" -mallia noudattavien liikelaitosten osalta siten, että ne voidaan yhdistää arvioksi kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöksen keskeisistä eristä. Tilastojulkistuksessa kunnittaiset ja kuntayhtymäkohtaiset tiedot yhdistetään, jolloin luvut sisältävät kuntasektorin sisäiset erät, esimerkiksi kuntien väliset palvelujen ostot ja myynnit sekä lainat. Tilastokeskus kerää tilaston perustiedot kunnilta ja kuntayhtymiltä www-lomakkeilla. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Koska tilinpäätösarviot tehdään kunnissa ja kuntayhtymissä ennen vuositilinpäätösten valmistumista ja siten perustuvat osittain kunnan/kuntayhtymän talousjohdon arvioihin, tiedot väistämättä poikkeavat jossain määrin tilinpäätöstiedoista. Kuntien toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien osalta tietoja voidaan pitää luotettavina. Näiden erien kohdalla tilinpäätösarvioiden ja lopullisen tilinpäätöstilaston ero koko Manner-Suomen tasolla on tyypillisesti alle prosentin luokkaa. Vuosikatteessa, joka on kunnan vuositulojen ja -menojen erotus, ero voi erän luonteesta johtuen olla tuntuvasti suurempi, jopa yli kymmenen prosenttia. Poistojen ja arvonalentumisien, investointimenojen ja pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten kohdalla ero on yleensä 2-3 prosentin luokkaa, muiden erien kohdalla suurempi. Kuntien tilinpäätösarviot ovat selvästi tarkempia kuin kuntayhtymien tilinpäätösarviot. 6
7 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilastointiajanjakso on kalenterivuosi. Tiedot kuntien ja kuntayhtymien varoista ja veloista ovat tilastovuoden viimeiseltä päivältä Tilinpäätösarvioaineisto valmistuu helmikuun alkupuolella. Tietosisällöltään vastaavat todellisiin tilinpäätöstietoihin perustuvat ennakkotiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuun alkupuolella kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastojen kotisivulla. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Yhteenvedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioista julkaistaan tilastovuotta seuraavan helmikuun alkupuolella tilaston kotisivulla. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tietoja ei julkaista eikä niitä ole mahdollista saada tietopalveluna. Suomen Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö saavat kuitenkin yksikkökohtaiset tiedot sisäiseen käyttöönsä. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilinpäätösarviotilaston tietosisältö perustuu kirjanpitolautakunnan kunnille ja kuntayhtymille vahvistamiin sitoviin tilinpäätöskaavoihin, joten luokitusten suhteen tilasto ovat vertailukelpoinen tilinpäätöstilaston kanssa. Tilinpäätösarviot tehdään ennen varsinaisten tilinpäätösten valmistumista, joten kaikkia tilinpäätöksessä tehtäviä oikaisuja tms. (kuten sisäisten erien eliminointi) ei tilinpäätösarvioissa välttämättä ole mahdollista ottaa huomioon, mikä heikentää vertailukelpoisuutta. Tilinpäätösarviotilaston tarkoitus on antaa karkea yleiskuva kuntasektorin talouden kehityksestä edellisenä vuonna. Muihin käyttötarkoituksiin on syytä käyttää kuntien talous- ja toimintatilastojen tietoja. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Katso kohta 6. edellä. 7
8 Julkinen talous 2013 Lisätietoja Lea Vuorinen Axel Lundström Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioaineisto Tilastokeskus. Asiakaspalaute: Tietopalvelu, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011
Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009
Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010
Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta
Julkinen talous 2014 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2013 ennakko Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan, mutta toimintakulujen kasvu hidastui vuonna 2013 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta
Julkinen talous 2013 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2012 ennakko Kuntien taloustilanne heikkeni selvästi vuonna 2012 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Julkinen talous 214 Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 213, 4. vuosineljännes Vuonna 213 kuntien vuosikatteet paranivat, mutta lainakanta jatkoi kasvuaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous 07 Kuntatalous neljännesvuosittain, 4. vuosineljännes Manner-Suomen kuntien lainakanta 6,0 miljardia euroa vuonna Tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien lainakanta oli vuoden
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 2. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 8,5 miljardia euroa tammi-kesäkuussa Vuoden tammi-kesäkuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 8,5 miljardia
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta
Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2011 ennakko Kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 3. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 7,4 miljardia euroa tammi-syyskuussa Vuoden tammi-syyskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 7,4 miljardia
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Julkinen talous 2013 Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 2013, 1. vuosineljännes Kuntien toimintamenot olivat 8,8 miljardia tammi-maaliskuussa 2013 Vuoden 2013 tammi-maaliskuussa kuntien
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous 08 Kuntatalous neljännesvuosittain 07,. vuosineljännes Manner-Suomen kuntien vuosikate, miljardia euroa vuonna 07 Vuoden 07 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous 07 Kuntatalous neljännesvuosittain 07,. vuosineljännes Manner-Suomen kuntien toimintakulut vähenivät,0 prosenttia tammi-kesäkuussa 07 Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain,. vuosineljännes Manner-Suomen kuntien toimintakulut vähenivät,5 prosenttia tammi-syyskuussa Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat vuoden kolmella
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, vuosineljännes Kuntien toimintakulut kasvoivat,5 prosenttia tammi-kesäkuussa Kuntien toimintakulut kasvoivat vuoden tammi-kesäkuussa,5
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Julkinen talous 6 Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 5,. vuosineljännes Kuntien lainakannan kasvu hidastui edelleen vuonna 5 Vuonna 5 Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous 9 Kuntatalous neljännesvuosittain 9,. vuosineljännes Manner-Suomen kuntien toimintakulut kasvoivat,8 prosenttia tammi-maaliskuussa 9 Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous 08 Kuntatalous neljännesvuosittain 08,. vuosineljännes Manner-Suomen kunnat arvioivat vuosikatteen heikentyneen vuonna 08 Manner-Suomen kuntien ilmoittamien tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous 7 Kuntatalous neljännesvuosittain 7,. vuosineljännes Manner-Suomen kuntien toimintakulut vähenivät, prosenttia tammi-maaliskuussa 7 Vuoden 7 tammi-maaliskuussa Manner-Suomen kuntien ulkoiset
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Julkinen talous 14 Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 14, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut kasvoivat,5 prosenttia tammi-maaliskuussa 14 Kuntien toimintakulut kasvoivat vuoden 14
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Julkinen talous 5 Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain,. vuosineljännes Kuntien lainakannan kasvu hidastui vuonna Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa,9 miljardia
Kuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain,. vuosineljännes Manner-Suomen kuntien toimintakulut kasvoivat, prosenttia tammi-syyskuussa Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuoden
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta
Julkinen talous 2015 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2014 ennakko Kunnat sopeuttivat talouttaan vuonna 2014 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettujen
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Julkinen talous 013 Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 013, 3. vuosineljännes Kuntien toimintamenot olivat 7,8 miljardia tammi-syyskuussa 013 Vuoden 013 tammi-syyskuussa kuntien toimintamenot
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Julkinen talous 215 Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 215, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut kasvoivat 4,7 prosenttia tammi maaliskuussa 215 Kuntien toimintakulut kasvoivat vuoden
Kuntien taloudessa maltillinen kulukehitys vuonna 2016
Julkinen talous 2017 Kuntatalous ennakko Kuntien taloudessa maltillinen kulukehitys vuonna Kuntien yhteenlasketut toimintakulut olivat vuoden ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan 36,7 miljardia euroa.
Toimintojen yhtiöittäminen heikensi kuntien vuosikatetta vuonna 2015
Julkinen talous 2016 Kuntatalous ennakko Toimintojen yhtiöittäminen heikensi kuntien vuosikatetta vuonna Kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edellisvuodesta 310 miljoona euroa eli 14 prosenttia,
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta
Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2010 ennakko Kuntien taloustilanne parani vuonna 2010 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien taloudellinen asema
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2009, ennakko
Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2009, ennakko Kuntien taloustilanne kiristyi ennakoitua vähemmän vuonna 2009 Kuntien menojen kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2013
Julkinen talous 2014 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2013 Kuntien käyttökustannusten kasvu hidastui vuonna 2013 Kuntien käyttökustannukset, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,7 prosenttia vuonna
Kuntien talouden kulut kääntyivät laskuun vuonna 2017
Julkinen talous 2018 Kuntatalous ennakko Kuntien talouden kulut kääntyivät laskuun vuonna Tilastokeskuksen keräämien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien toimintakulut kääntyivät laskuun vuonna.
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2014
Julkinen talous 2015 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2014 Kuntien nettokustannusten kasvu hidastui edelleen vuonna 2014 Vuonna 2014 kuntien yhteenlasketut bruttomääräiset käyttökustannukset
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2012
Julkinen talous 2013 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2012 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot olivat 21,4 miljardia euroa vuonna 2012 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset
Henkilöstörahastot 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo
Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2008, 2. neljännes
Julkinen talous 2008 Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2008, 2. neljännes Ennakkotieto: Kuntien toimintamenot kasvoivat 8 prosenttia tammi - kesäkuussa 2008 Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia)
Verot ja veronluonteiset maksut 2012
Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
Kuntien talouden neljännesvuositilasto
Julkinen talous 2012 Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2011, 4. vuosineljännes Kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia tammi joulukuussa 2011 Kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia tammi
Henkilöstörahastot 2008
Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski
Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2008, 1. neljännes
Julkinen talous 2008 Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2008, 1. neljännes Kuntien toimintamenot kasvoivat 8 prosenttia tammi-maaliskuussa 2008 Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat
Verot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.
Verot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2012 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenoissa hienoista kasvua Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot kasvoivat 2007 2009 keskimäärin
Verot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2011
Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2011 Kuntien menojen kasvu kiihtyi vuonna 2011 Kuntien käyttökustannukset, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 5,0 prosenttia vuonna 2011. Käyttökustannukset
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2010
Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2010 Kuntien menot kasvoivat 3,6 prosenttia vuonna 2010 Kuntien käyttökustannukset (ilman liikelaitoksia) olivat vuonna 2010 yhteensä 34,9
Verot ja veronluonteiset maksut 2011
Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
Kuntien taloudessa heikkenemisen merkkejä vuonna 2018
Julkinen talous 2019 Kuntatalous ennakko Kuntien taloudessa heikkenemisen merkkejä vuonna Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätösten ennakkotiedot kertovat kuntien talouden heikentyneen vuonna. Heikentymisen
Kuntien talouden neljännesvuositilasto
Julkinen talous 2010 Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2009, 4. neljännes Kuntien toimintamenot kasvoivat viisi prosenttia vuonna 2009 Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2009
Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2009 Kuntien menojen kasvu hidastui vuonna 2009 Kuntien käyttökustannukset olivat vuonna 2009 yhteensä,7 miljardia euroa. Tämä on,8 prosenttia
Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa
Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa
Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa
Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa
Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun
Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012
Energia 2013 Kivihiilen kulutus 2012, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden tammi-joulukuussa
Verot ja veronluonteiset maksut 2018
Julkinen talous 2019 Verot ja veronluonteiset maksut 2018 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018. Kertymä oli
Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
Autokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009
Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa
Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214
Verot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6
Verot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
Ammattikorkeakoulukoulutus 2016
Koulutus 2017 Ammattikorkeakoulukoulutus 2016 Ylempään ammattikorkeatutkintoon johtava koulutus lisääntynyt Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2016 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
Ammattikorkeakoulukoulutus 2015
Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa
Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
Verot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
Kuntien talouden neljännesvuositilasto
Julkinen talous 2010 Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2010, 3. vuosineljännes Kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia tammi
Koulutuksen talous 2013
Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1
Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.
Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2011 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot vähenivät hieman vuonna 2011 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot olivat Tilastokeskuksen
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 18 Ainevalinnat 18 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli peruskouluissa yleisimmin opiskeltu vieras kieli syyslukukaudella
Verot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014
Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien
Koulutuksen talous 2015
Koulutus 2017 Koulutuksen talous 2015 Koulutuksen käyttömenot lähes ennallaan vuonna 2015 Koulutuksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 prosenttia.
Verot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1
Kuntien talouden neljännesvuositilasto
Julkinen talous 2009 Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2009, 3. neljännes Kuntien vuosikate heikkeni kolmanneksen tammi- syyskuussa 2009 Kuntien vuosikate heikkeni kolmanneksen vuoden 2009 tammi -
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014
Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015
Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien
Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa
Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.
Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden
Esi- ja peruskouluopetus 2018
Koulutus 218 Esi- ja peruskouluopetus 218 Peruskouluissa 56 5 oppilasta vuonna 218 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 56 5 oppilasta vuonna 218. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta,7
Verot ja veronluonteiset maksut 2017
Julkinen talous 2018 Verot ja veronluonteiset maksut 2017 Verokertymä kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2017 Korjattu 29.3.2018. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,6 miljardia euroa loka-joulukuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2017, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen toisen vuosineljänneksen ylijäämä kasvoi 1,3 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut
Koulutuksen talous 2017
Koulutus 2019 Koulutuksen talous 2017 Koulutuksen käyttömenot ovat vähentyneet reaalisesti vuoden 2010 jälkeen Koulutuksen käyttömenot laskivat vuonna 2017 reaalisesti 2,3 prosenttia edelliseen vuoteen
Esi- ja peruskouluopetus 2012
Koulutus 202 Esi- ja peruskouluopetus 202 Peruskouluissa 539 500 oppilasta vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 539 500 oppilasta vuonna 202. Peruskoulun oppilasmäärä väheni edellisestä
Esi- ja peruskouluopetus 2016
Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.
Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017
Koulutus 17 Ainevalinnat 17 Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 17 Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä 17 lukion koko oppimäärän suorittaneet
Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti
Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016
Koulutus 2017 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tunnit vähenivät, mutta osallistujamäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2016 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen
Kuntien tilinpäätökset 2017
Kuntien tilinpäätökset 217 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 8.2.218 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Yhteenveto vuoden 217 tilinpäätösarvioista Kuntasektorin talous vahvistui
Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008
Rahoitus ja vakuutus 2009 Rahoitusleasing 2008 Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008 Rahoitusleasinginvestoinnit olivat 2,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edelliseen vuoteen verrattuna investoinnit
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2019 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2019, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat
Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa
Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Rahoitusleasing 2007 Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007 Vuonna 2007 rahoitusleasinginvestoinnit olivat yhteensä 1,9 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 24