TILINPÄÄTÖS. Hallituksen toimintakertomus. Suomi-yhtiön konserni. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos. Vakuutustoiminta.

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2013 oli 44 miljoonaa euroa (vuonna 2012 liikevoitto oli 92 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 0 miljoonaa euroa vuonna Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 273 miljoonaa euroa, mikä oli 154 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 105 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 vastaava tuotto oli 516 miljoonaa euroa. Konsernin vakuutusmaksutulo laski 56 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli miljoonaa euroa (1 349 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia (27,6 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia. Vakuutustoiminta Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:hyn. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2013 oli 50 miljoonaa euroa (56 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 14,0 miljoonaa euroa (14,5 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 36,2 miljoonaa euroa (41,9 milj. euroa). Vakuutusmaksutulon lasku selittyy yhtiön vakuutuskantojen kehityksellä, sillä yhä useammat vakuutussopimukset siirtyvät säästöjen kartutusvaiheesta kertyneiden etuuksien nostamiseen. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 374 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 440 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 99 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja eläkevakuutuksen osalta 276 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 20 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä laski ollen 61 miljoonaa euroa (129 milj. euroa). Vertailuvuoteen sisältyi huomattava määrä kapitalisaatiosopimusten erääntymisiä. Emoyhtiön liikekulut olivat 12,2 miljoonaa euroa vuonna Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2012 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitokuluveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon, ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2013 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 112 prosenttia (111 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorot vaihtelevat 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä eli ne ovat markkinakorkoihin verrattuna korkeita. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden lopussa vastuuvelkaansa 175 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 449 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö jatkoi tilivuoden aikana varautumista ryhmäeläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun täydentämällä vastuuvelkaansa 13 miljoonalla eurolla. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 9 miljoonaa euroa ylijäämäinen (9 milj. euroa). Tämä ei sisällä edellä mainittua eliniän odotteen kasvusta johtuvaa täydennystä. Tilivuoden aikana yhtiö päätti ryhmäeläkevakuutussopimusten maksunkorotuksista vuoden 2014 alusta alkaen. Kyseisissä vakuutussopimuksissa yhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusmaksuja tietyin ehdoin. Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka laski miljoonaan euroon (4 896 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 11,1 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 11,3 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli tilivuoden lopussa 21,6 prosenttia. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2013 lopussa miljoonaa euroa (6 243 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 17,0 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 13,4 prosenttia. Vuosikertomus

2 Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2013 lopussa 42,7 prosenttia (45,3 prosenttia). Samaan aikaan 27,8 prosenttia (27,1 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Kiinteistösijoitusten osuus oli 11,5 prosenttia (11,2 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Absoluuttisen tuoton rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1,0 prosenttia (3,0 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 105 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 1,7 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 8,7 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto ylitti yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetun kokonaistavoitteen. Tuottovaateeseen vaikuttavat markkinakorkojen muutokset, ja tilivuoden aikana tapahtunut markkinakorkojen nousu laski tuottovaadetta. Tämä puolestaan heijastui alentavana tekijänä yhtiön sijoitustoiminnan kokonaistavoitteeseen. Yhtiön sijoitustoimintaa on viime vuosina ohjannut sijoitussalkun riskiohjattavuuden parantaminen, esimerkiksi epälikvidejä omaisuuseriä mukaan lukien pääomarahastot on vähennetty. Tämän taustalla ovat olleet sekä kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Riskin vähentäminen näkyy parantuvana turvaavuutena, mutta samalla tulevien tuottojen odotusarvo pienenee. Keskinäiselle run off -yhtiölle on tärkeää, että operatiivisessa toiminnassa otetut riskit ovat hallittavissa ja että merkittävästä osasta riskejä voi tarpeen tullen päästä nopeastikin eroon. Yhtiön sijoitustoimintaan ja omaisuusallokaatioon vaikuttaa myös yhtiön liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa oleva tasehallintariski. Kyseinen tasehallintariski syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Tämän seurauksena korkosijoitusten rooli on kasvanut tasehallintariskin hallinnassa yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Tilivuoden aikana tämä alensi yhtiön sijoitustoiminnan tulosta, kun korkotaso nousi tilivuoden alkuun verrattuna. Toisaalta markkinalähtöisesti lasketun vastuuvelan arvo vastaavasti alentui (vrt. yhtiön vastuuvelan tuottovaateen lasku tilivuonna). Edellä mainittu vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla. Vallitsevan korkotason ja vakuutussopimusten korkolupausten suuren eron johdosta yhtiö jatkoi edelleen tilinpäätöksen vastuuvelan turvaavuuden parantamista täydentämällä olemassa olevaa perustekoron täydennysvastuuta 175 miljoonalla eurolla. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutuksien etuuksia eikä tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Tilivuodelta 2013 yhtiö päätti antaa säästöä sisältäville vakuutuksille 1,0 prosentin asiakashyvityksen. Tästä pääsäännöstä poikettiin jättämällä ko. hyvitys maksamatta muutaman pienemmän kannanosan kohdalla erityisistä syistä. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Yleinen periaate lisäetuja jaettaessa on, että niitä määritettäessä otetaan huomioon vakuutusten laatu, kesto ja koko. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä oli tilivuonna 43 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso tulee lähivuosina rajoittamaan yhtiön kykyä maksaa asiakashyvityksiä siinäkin tapauksessa, että korkotaso jonkin verran nousisi. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Sijoitustoimintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määritettäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2013 lopussa olleet 11 henkilöä (10) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. 16 Vuosikertomus 2013

3 Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat kaupunkineuvos Timo P. Nieminen, puheenjohtajana, kansanedustaja VTM Mari Kiviniemi, varapuheenjohtajana, VTT Arja Alho, VTM Pekka Kantanen, kansanedustaja VT MMM Esko Kiviranta, professori KTT Jarmo Leppiniemi ja professori KTT Vesa Puttonen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön sijoitusjohtaja Timo Hukka. Tulevaisuuden näkymät Vuosi 2014 on alkanut sijoitusmarkkinoilla hermostuneesti. Tämä on tavallaan ollut odotettavaakin vahvan edellisvuoden jälkeen. Markkinatoimijat ovat enenevästi alkaneet kiinnittää huomiota Yhdysvaltain keskuspankin toimenpiteisiin likviditeetin asteittaisen kiristämisen suhteen. Nähtäväksi jää se, onko alkuvuoden osakemarkkinoiden kehitys vain markkinoiden normaali korjausliike vahvan nousun jälkeen vai ennakoiko se jotakin muuta. Osakemarkkinoiden suotuisan kehityksen edellytys on kuitenkin se, että yritysten tulokset paranevat eli arvostustasot pysyvät houkuttelevina. Siihen asti kunnes tulosparannuksista saadaan näyttöjä, riskisijoitusten heilunta säilyy viime vuotta korkeampana. Vuodelle 2014 on melko vahva konsensus ollut se, että Yhdysvaltain keskuspankin vähittäinen velkakirjojen osto-ohjelman alasajo nostaisi korkoja, myös euroalueella. Suomi-yhtiön kaltaiselle sijoittajalle vallitseva alhainen korkotaso ei välttämättä ole paras mahdollinen ympäristö se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakavaraisuudestaan korkeiden korkolupausten vakuudeksi tulevaisuutta varten. Tässä mielessä ennakoitu korkojen nousu vaikuttaisi yhtiön kannalta myönteisesti. Toki vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa se, jos odotukset yritysten tulosparannusten osalta johtavat pettymykseen ja jopa osakemarkkinoiden nousutrendin kääntymiseen. Oman haasteensa yhtiölle asettavat tulevaisuudessa myös kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksiin. Nyt on kuitenkin vihdoin aiempaa selkeämpi näkyvyys tuleviin muutoksiin, koska Solvenssi II -säännöksistä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys vuoden 2013 lopulla. Toki niiden suhteen on vielä paljon yksityiskohtia auki, mutta tulevaa on kuitenkin aikaisempaa helpompi suunnitella. Hallituksen ehdotus voiton ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Suomi-yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,54 euroa ja konsernin ,53 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden voittoa käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia ,83 Käyttörahastoon siirretään ,84 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan ,00 Tilikauden voitto ,67 Vuosikertomus

4 TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA Konserni Emoyhtiö Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta milj Korvaustoiminnan hoitokulut milj Kuormitustulo milj Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,2 100,1 100,3 99,9 100,1 100,0 Liikekustannussuhde taseen loppusummasta % 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Liikevoitto/-tappio milj Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos milj Kokonaistulos milj Korkokulut ja muut rahoituskulut milj Perustekorkokulu milj Kokonaispääoman tuotto ilman sij.sid.vak. (käyvin arvoin) % 1,6 8,3 1,3 1,7 8,4 1,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 1,7 8,7 1,4 1,7 8,7 1,4 Toimintapääoma milj Tasoitusmäärä milj Vakavaraisuuspääoma milj Vakavaraisuusaste prosentteina vastuuvelasta % 24,6 27,6 23,1 24,6 27,6 23,1 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj Vakuutusmaksutulo Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Liikevoitto/tappio Tasoitusmäärän muutos Lisäedut (asiakasedut) Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus 2013

5 SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Perusjakauma Riskijakauma Emoyhtiö milj. % milj. % milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä , , ,4 53,7 43,5 Lainasaamiset (1 1 0,0 1 0,0 1 0,0 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat , , ,8 44,9 47,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( , , ,6 8,8-3,6 Osakesijoitukset yhteensä , , ,3 14,4 10,4 Noteeratut osakkeet ( , , ,7 10,4 4,9 Pääomasijoitukset ( , , ,4 3,9 5,4 Noteeraamattomat osakkeet (5 6 0,1 7 0,1 6 0,1 0,1 0,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä , , ,5 11,2 12,1 Suorat kiinteistösijoitukset 376 6, , ,3 6,4 6,5 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 318 5, , ,3 4,8 5,6 Muut sijoitukset yhteensä 61 1, ,0 61 1,0 3,0 2,8 Hedge-rahastosijoitukset (6 3 0, ,5 3 0,0 2,5 2,3 Muut sijoitukset (7 59 1,0 36 0,6 59 1,0 0,6 0,6 Sijoitukset yhteensä , , ,2 82,3 68,9 Johdannaisten vaikutus ,8 17,7 31,1 Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä ,0 100,0 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 4,5 5,7 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Sij.t. nettot. markk.a. (8 Sitoutunut pääoma (9 Emoyhtiö Tuotto sitoutuneelle pääomalle milj. milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä ,8 8,7 3,8 Lainasaamiset ( ,0 5,3 5,0 Joukkovelkakirjalainat ,0 12,9 5,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( ,4 1,1 1,3 Osakesijoitukset yhteensä ,0 10,9-13,1 Noteeratut osakkeet ( ,0 15,8-25,1 Pääomasijoitukset ( ,2 2,3 21,2 Noteeraamattomat osakkeet ( ,0 14,1 12,6 Kiinteistösijoitukset yhteensä ,6 7,5 10,7 Suorat kiinteistösijoitukset ,2 9,9 7,5 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,2 4,5 15,1 Muut sijoitukset yhteensä ,7 9,4 2,9 Hedge-rahastosijoitukset ( ,0 11,1 3,2 Hyödykesijoitukset Muut sijoitukset ( ,3 2,7-0,7 Sijoitukset yhteensä ,9 8,9 1,5 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -12-0,2-0,2-0,1 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,7 8,7 1,4 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin / kuukausittain aikapainotetut kassavirrat Vuosikertomus

6 VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Yhteensä KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj Maksetut korvaukset Henkivakuutus Eläkevakuutus Takaisinostot Korvausten selvittelykulut Yhteensä Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj Toimintapääoma Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Laskennalliset verot Aineettomat hyödykkeet Muut erät Tasoitusmäärä Vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusaste, % 24,6 27,6 23,1 24,6 27,6 23,1 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus Vuosikertomus 2013

7 TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot (5) Sijoitusten arvonkorotus (5) Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut (7, 8) Sijoitustoiminnan kulut (5) Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennalliset verot (9) Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus

8 TASE Konserni Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset (12 a, 12 b) Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä (14, 16) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä (14) Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä (15, 16) Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet (16) Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset (9) Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Muu omaisuus Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vuosikertomus 2013

9 TASE Konserni Emoyhtiö Vastattavaa Oma pääoma (20) Pohjarahasto Takuupääoma Muut rahastot Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuudet Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat (9) Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

10 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1.1 Muutokset laatimisperiaatteissa ja tietojen vertailtavuus Laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut edellisen vuoden vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia. Sijoitustoiminnan nettotuottoa ja sijoitusjakaumaa koskevat tunnusluvut on laskettu uuden voimaan tulleen määräyksen mukaisesti myös vertailuvuosilta vuotta 2009 lukuun ottamatta. Tilikauden aikana myytiin yksi keskinäinen kiinteistöyhtiö. Sijoitusomaisuuteen sisältyvien noteeraamattomien osakkeiden käypien arvojen tarkistusten yhteydessä kirjattiin yhteensä noin 58,9 miljoonan euron suuruiset arvonkorotukset. 1.2 Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään sellaiset yhteisöt, joissa emoyhtiöllä on joko suoraan tai välillisesti määräysvalta. Suomi-yhtiön kaikissa tytäryrityksissä määräysvalta perustuu äänienemmistöön. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista eliminoidaan yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako, aktivoidut sisäiset katteet sekä keskinäinen osakeomistus. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä lähtien ja vuoden aikana myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka. Eliminoidut sisäiset katteet tuloutetaan suunnitelmapoistojen tai arvonalennusten suhteessa. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. Konsernin keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Syntynyt konserniaktiiva jaetaan tytäryhtiöiden omaisuuserille ja poistetaan näiden poistosuunnitelman mukaan. Kohdistamaton osuus esitetään konserniliikearvona, joka poistetaan suunnitelman mukaan. Osakkuusyritykset eli yritykset, joiden äänivallasta konserni omistaa prosenttia, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus yhdisteltyjen osakkuusyritysten tuloksista. Taseessa osakkuusyritysten hankintamenoon ja konsernin vapaaseen omaan pääomaan lisätään konsernin osuus hankinnan jälkeen kertyneistä osakkuusyrityksen voitoista tai tappioista. Konsernin ja osakkuusyritysten välisistä kaupoista syntyneet aktivoidut sisäiset katteet eliminoidaan konsernin omistusosuuden suhteessa. Konserniaktiiva ja eliminoitu sisäinen kate kirjataan tuloslaskelmaan samoja periaatteita noudattaen kuin tytäryhtiöitä yhdisteltäessä. 1.3 Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Joidenkin kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvoja on korotettu (ks. kohta 1.5). Suunnitelmapoisto vähennetään myös rakennusten arvonkorotuksista. Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja alkuperäisen hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahasto-osuudet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa pysyvillä arvonalennuksilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintameno lasketaan fifo-menetelmää käyttäen. Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Johdannaissopimukset arvostetaan markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset käsitellään kirjanpidossa ei-suojaavina, vaikka niistä osa toimii operatiivisesti suojaavina. Johdannaissopimusten käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon erotus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Realisoitumatonta arvostusvoittoa ei kirjata. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostuserot sekä ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. Mahdolliset arvopaperilainaussopimuksin lainatut arvopaperit säilyvät lainaksi antajan taseessa ja arvostetaan vastaavalla tavalla kuin muut vastaavat arvopaperit. Ulkomaisten tytäryhtiöiden sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon paikallisten säännösten mukaisesti. 24 Vuosikertomus 2013

11 1.4 Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Vakuutusliiketoiminnan kaupasta jäljellä ollut goodwillarvo on poistettu loppuun. Konsernissa jäljellä oleva kohdistamaton liikearvo poistetaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa vastaavaa kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole pörssipäivä, käytetään tätä päivää edeltävää vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden, osuuksien ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin perustuvaa arvoa. Rahasto-osuuksien käypänä arvona pidetään kunkin rahaston viimeksi ilmoittaman arvon perusteella laskettua rahasto-osuuden arvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. 1.5 Sijoitusten arvonkorotukset Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopapereiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä kirjataan tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä arvonkorotusrahastoon. Vanhimpien arvonkorotusten vastaerät ovat aikaisemman kirjauskäytännön mukaisesti arvonkorotusrahastossa tai pohjarahastossa. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloutettu arvonkorotus oikaistaan tulosvaikutteisesti ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan arvonkorotusrahastosta tai, mikäli arvonkorotusrahasto on käytetty pohjarahaston kartuttamiseen, vapaasta omasta pääomasta. 1.6 Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista tai osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvistä oikaisuista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Sijoitusten käyvät arvot määritellään sijoituskohteittain jatkuvuuden ja varovaisuuden periaatteita noudattaen. Arvostushintoina käytetään ensisijaisesti julkisista markkinainformaatiojärjestelmistä saatavia noteerauksia. Kiinteistösijoitusten osalta käyvät arvot perustuvat Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n asiantuntijoiden vuosittain määrittelemiin kiinteistö- ja kiinteistöosakekohtaisiin käypiin arvoihin. Määrittelyn perustana käytetään joko ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydettyjä arviokirjoja tai tuottoarvomenetelmään perustuvaa arviointia. Rinnakkaisena arviointimenetelmänä käytetään tonttien ja asuinkiinteistöjen osalta alueellisia markkinahintatilastoja ja rakennusten osalta teknisiä nykyarvoja. Osakkeiden ja osuuksien sekä rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä 1.7 Vakuutustekninen vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa käytetään pääosin sopimuskohtaista laskentaa. Vakuutussopimusten laskuperustekorko vaihtelee vakuutuslajin ja vakuutuksien alkamisajankohdan suhteen 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä. Tämän lisäksi osalle vakuutuskannasta on luvattu aikanaan pysyvänä lisäetuna mm. 2,7 prosentin vuotuinen lisäetu. Vakuutussopimusten normaali diskonttokorko vastaa ryhmäeläkevakuutussopimuksia lukuun ottamatta sopimuksen laskuperustekorkoa. Ryhmäeläkevakuutuksissa diskonttokorko on 3,5 prosenttia. Näin ollen niiden laskenta täyttää niitä koskevat määräykset ja asetukset. Niiden lisäetujen osalta, joihin vakuutussopimuksissa ei ole sitouduttu, mutta jotka on kuitenkin aikanaan myönnetty pysyvinä, vastuuvelka arvioidaan käyttäen ko. vakuutussopimusten normaalia diskonttokorkoa ja kokemusperäistä informaatiota vakuutusten päättymisestä (ml. kuolevuus). Suomi-yhtiö on täydentänyt vastuuvelkaansa korkean normaalin diskonttokoron vuoksi. Yhtiö täydensi vastuuvelkaansa tilivuonna 2013 yhteensä 175 miljoonalla eurolla. Olemassa olevasta täydennysvastuusta katetaan vuonna 2014 normaalin diskonttokorkokulun ja 1,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus, vuonna 2015 normaalin diskonttokorkokulun ja 2,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus ja vuosina 2016 ja 2017 normaalin diskonttokorkokulun ja 3,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy lisäetujen vastuu. Lisäetuja ovat Finanssivalvonnan määräysten mukaan kaikki ne edut, joihin vakuutusyhtiö ei ole sitoutunut vakuutussopimuksissa, esimerkiksi maksun alennukset, lisäsummat, korkohyvitykset (takuukoron ylittävä osa) ja lisäetuvastuu tulevia asiakashyvityksiä varten. Tilikautena päätettyjen lisäetujen vaikutus vakuutustekniseen tulokseen määritetään laskemalla lisäetupäätöksistä aiheutuva vastuuvelan määrä. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan on myös varattu vakuutuskannan hoitoon arviolta kuluvien tulevien kustannusten ja vakuutuskannasta kertyvien tulevien Vuosikertomus

12 kuormitustulojen erotuksen pääoma-arvo. Vastaavasti joidenkin vakuutuslajien riskiliike on selvästi alijäämäistä ja näiden vakuutuslajien vastuuvelkaa on täydennetty erinäisillä täydennysvastuilla. 1.8 Vastuuvelan kate Yhtiön vastuuvelka on katettu vakuutusyhtiölaissa säädetyllä tavalla. 1.9 Muiden velkojen kirjanpitoarvo Muut velat kuin vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nimellisarvoon tai, jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon Verot sekä laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien veroihin verotettavan tulon perusteella maksetut tai palautetut sekä maksuun pantavat tai palautettavat verot. Suomen kirjanpito- ja verolainsäädännön perusteella voidaan tilinpäätökseen kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja. Nämä erät ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain, jos ne on vähennetty myös kirjanpidossa. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman ylittävät poistot (poistoero) jaetaan toisaalta tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen ja laskennalliseen verovelkaan. Emoyhtiön osalta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia ei merkitä taseeseen, koska niiden toteutumista ei voida pitää todennäköisenä. Asiakkaille tehtyjen päätösten mukaisesti jaettavien lisäetujen vuoksi yhtiölle ei odoteta tulevina vuosina syntyvän merkittävää verotettavaa tuloa eivätkä verovelat tai -saamiset näin ollen realisoidu. Sijoitusten arvostuseroihin ja rahastoituihin arvonkorotuksiin liittyvien laskennallisten verojen toteutumista ei pidetä todennäköisenä emoyhtiössä tai konsernissa. Tuloutettuihin arvonkorotuksiin ei liity verovelkaa, sillä ne luetaan korotusvuoden verotettavaan tuloon ja niistä tehty poisto ja arvonalennus vähennetään vastaavasti verotettavasta tulosta. Kohdistetusta konserniaktiivasta ei lasketa laskennallista verovelkaa. Konsernissa merkittävimmät erät syntyvät jaksotuseroista ja kiinteistö- ja osakesijoitusten arvonalennuksista. Toimintapääomasta ja vakavaraisuuspääomasta vähennetään laskennallinen verovelka vain, mikäli sen toteutumista pidetään lähitulevaisuudessa todennäköisenä eikä tunnuslukuja laskettaessa tehdä laskennallisista veroista johtuvia oikaisuja. Laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöstä laadittaessa vahvistetun verokannan mukaisena Toimintapääoma Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Keskeisimpänä mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan varovaiseen käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotusta. Toimintapääoman on täytettävä vakuutusyhtiölaissa säädetyt vähimmäismäärävaatimukset. Toimintapääoma kerrotaan liitetiedoissa. Vakuutusyhtiölaki sisältää myös ennakoivan valvonnan luvun. Tämän luvun mukaisesti lasketut vakavaraisuusrajat riippuvat yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamista riskeistä, kun taas voimassa olevan Solvenssi I -säännöstön mukaan vaade lasketaan kaavamaisesti lähinnä vakuutusmaksutulosta ja vastuuvelasta. Suomiyhtiö täyttää kyseisen ennakoivan valvonnan mukaiset vakavaraisuusvaatimukset Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot muutetaan euroiksi Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Sekä tilikaudella että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Ulkomaisten tytäryritysten tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuloslaskelmaerät käyttäen tilikauden keskikurssia. Voiton tai tappion osalta muodostuva keskikurssiero merkitään konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Oman pääoman muuntoerot merkitään jaettuina konsernin sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan Eläkejärjestelyt Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiöstä Ilmarisesta otetulla eläkevakuutuksella, lisäeläketurva puolestaan on yleensä hoidettu yhtiön tai OP-Henkivakuutus Oy:n myöntämillä ryhmäeläkevakuutuksilla. Eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan myös siltä osin kun eläketurva on jätetty yhtiön vastuulle vakuuttamatta sitä Toimintokohtainen tuloslaskelmakaava Vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmakaava edellyttää toimintokohtaista laskentaa. Liikekulut sekä aineettomien hyödykkeiden ja koneiden ja kaluston poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Korvausten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan kuluihin. Liikekuluina esite- 26 Vuosikertomus 2013

13 tään vain vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Menevästä jälleenvakuutuksesta saadut palkkiot ovat liikekulujen vähennyserä. Myytävistä palveluista (muut tuotot) aiheutuneet kulut sisältyvät muihin kuluihin. Rakennusten suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut lasketaan emoyhtiön ja soveltuvin osin konsernin tietoina Finanssivalvonnan vakuutusyhtiöille antaman määräyksen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo = Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Liikevaihto = + Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta ± Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa + Muut tuotot Liikevoitto tai -tappio = ± Voitto tai tappio ennen tasoitusmäärän muutosta, lisäetuja (asiakasetuja), satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja Kokonaistulos = ± Liikevoitto/-tappio ± Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos Liikekustannussuhde kuormitustulosta (%) = + Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Kuormitustulo Kuormitustulo on laskuperusteiden mukaan liikekustannusten kattamiseen tarkoitettu erä. Liikekustannussuhde taseen loppusummasta (%) = + Kokonaisliikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Taseen loppusumma Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle (%)= Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan ns. mukautettua Dietz:in kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun käypään arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. Sijoitusjakauma käyvin arvoin Perusjakauma tarkoittaa käteissijoitusten ja johdannaisten yhteenlaskettua markkina-arvoa. Riskijakauma tarkoittaa käteissijoitusten ja johdannaisten deltakorjattujen kohde-etuusarvojen yhteenlaskettua arvoa. Kokonaispääoman tuotto ilman sijoitussidonnaista vakuutusta % (käyvin arvoin) = ± Liikevoitto tai -tappio + Korkokulut ja muut rahoituskulut + Perustekorkokulu ± Arvonkorotusrahastoon/käyvän arvon rahastoon kirjattu arvonkorotus/peruutus ± Sijoitusten arvostuserojen muutos x Taseen loppusumma Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka ± Sijoitusten arvostuserot (tilikauden ja edellisen tilikauden keskiarvoina) Perustekorkokulu on vuoden aikana vakuutuksille hyvitetty takuukorko lisättynä/vähennettynä mahdollisilla takuukoron täydennysvastuun muutoksilla. Toimintapääoma = + Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen + Tilinpäätössiirtojen kertymä ± Sijoitusten arvostuserot ± Laskennalliset verovelat + Pääomalainat (Finanssivalvonnan luvalla) Aineettomat hyödykkeet ± Muut laissa säädetyt erät Vakavaraisuuspääoma = Toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) = Vakavaraisuuspääoma x Vakuutustekninen vastuuvelka Tasoitusmäärä 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä = Tunnusluku lasketaan keskiarvona kuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Laskelmaa oikaistaan yksinomaan osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. Vuosikertomus

14 2 Riskienhallinta 2.1 Riskienhallinnan toimintaperiaatteet Riskienhallinnan tehtävä Suomi-yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, etteivät yhtiön hallittavissa olevat riskit vaaranna yhtiön tavoitteiden toteutumista Suomi-yhtiön toiminnan ohjauksesta Suomi-yhtiössä työskentelee 11 henkilöä. Yhtiön toimintojen käytännön hoito on pitkälti ulkoistettu. Yhtiön henkilöstön tehtävänä on varmistaa se, että toiminta näin organisoituna johtaa vakuutuksenottajien kannalta tavoiteltuun tulokseen ja että ulkoistetut toiminnot täyttävät niille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet. Vuoden 2013 aikana riskienhallinnan parissa työskentelevien henkilöiden painopistealueena ovat olleet ne laadulliset vaatimukset, joita jäljempänä mainittu Solvenssi II -direktiivi asettaa yhtiön hallinto- ja riskienhallintajärjestelmälle. Tähän liittyvät hankkeet jatkuvat edelleen vuoden 2014 aikana. Yhtiössä on perustettu erillinen seurantaryhmä, joka koordinoi hankkeiden etenemistä. toteutetaan osana päivittäisrutiineja (esimerkiksi useat sijoitustoimintaan liittyvät riskilimiitit). Tunnistettujen riskien seuranta on vastuutettu Riskinottohalu Keskeinen osa yhtiön liiketoiminta- ja riskistrategiaa on ottaa kantaa siihen, millaista riskiä ja kuinka paljon yhtiö haluaa ottaa. Tällä on luonnollisesti suora yhteys yhtiöltä vaadittavaan vakavaraisuuteen. Suomi-yhtiön osalta tällä on myös merkitystä siihen, millä aikataululla lisäetuja maksetaan: mitä enemmän riskiä yhtiö ottaa, sitä enemmän vakavaraisuuspääomaa toiminta vaatii ja lisäetujen jakamista joudutaan rajoittamaan. Toisaalta, jos yhtiö ei lainkaan kanna riskiä, vakuutusten pitkän aikavälin tuotto odotusarvoisesti alenee. Yhtiön toiminnan osalta merkittävin osa riskistä syntyy sijoitustoiminnasta. Tämä on tietoinen valinta, sillä yhtiön tulee jo kokonsa puolesta sijoittaa vastuuvelan katteena olevat varat hajautetusti eri omaisuuslajeihin. Tästä syntyy toimintaympäristössä aina riskejä, sillä ei ole olemassa riskittömiä sijoituksia. Riskillisistä omaisuuslajeista on mahdollista saada myös ylituottoa, mikä toteutuessaan näkyy aikanaan vakuutuksenottajille parempina lisäetuina. Vakuutustoiminnan biometristen riskien osalta riskit rajoittuvat olemassa olevaan kantaan, ja sen sisältämiä riskejä yhtiö hallitsee sisäisillä riskianalyyseilla ja jälleenvakuutuksella. Liikekuluihin liittyvien riskien osalta yhtiö on päätynyt siihen, että kannanhoito on siirretty yhtiön ulkopuolelle erillisillä pitkäaikaisilla ulkoistamissopimuksilla Riskien tunnistaminen Suomi-yhtiö tunnistaa toimintaansa ja sen tavoitteita uhkaavat riskit etukäteen ja listaa ne erilliseen riskirekisteriin. Yhtiö ylläpitää menetelmiä, joilla se voi sekä mitata riskejään ja niiden toteutumistodennäköisyyksiä että ehkäistä riskien toteutumista tai ainakin vaimentaa niiden vaikutuksen toimintaansa taloudellisen kantokykynsä edellyttämälle tasolle. Yhtiö ymmärtää, että vain hallitulla riskinotolla se voi saavuttaa riittävän hyvän taloudellisen tuloksen. Riskienhallinta on Suomi-yhtiössä jatkuvaa toimintaa. Yhtiö on valmis muuttamaan riskienhallinnan sisältöä ja laajuutta yhtiön kulloistakin tilaa ja toimintaympäristöä vastaaviksi Riskienhallinnan vastuut Kokonaisvastuu yhtiön riskienhallinnasta on yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla. Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Yhtiön johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta kyseisten periaatteiden mukaisesti. Suomi-yhtiö on aikatauluttanut riskienhallintatehtävät vuosittain säännöllisinä aikoina toistuviksi. Osa riskienhallintatehtävistä on luonteeltaan sellaisia, että niitä 2.2 Riskien mittaaminen Viranomaisvalvonta Euroopan unionin tasolla on ollut jo useita vuosia kehitteillä uusi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevä direktiivi, Solvenssi II -direktiivi. Vuoden 2013 lopulla avoinna olleista asioista saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys, ja näillä näkymin Solvenssi II -direktiivi tulee velvoittavaksi alkaen. Uusi kehikko poikkeaa merkittävästi nykyisestä Solvenssi I -direktiivin mukaisesta vakavaraisuussääntelystä. Suurin muutos on se, että yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan. Laskenta perustuu taloudelliseen näkökulmaan eli yhtiön taseen molemmat puolet pyritään arvostamaan markkinaehtoiseen arvoonsa. Vuodesta 2008 alkaen vakuutusyhtiölaki on sisältänyt ennakoivan valvonnan luvun, jonka mukaisesti lasketaan tavoiterajat yhtiön vakavaraisuuspääomalle. Kyseisessä laskentamallissa yhtiön ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan, ja laskentamalli on näin kansallisesti ollut ensi askel kohti Solvenssi II -direktiiviä. Muuttuvasta maailmasta huolimatta vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvalvonnan perusteena ovat edelleen myös Solvenssi I -direktiivin mukaiset lait ja määräykset. 28 Vuosikertomus 2013

15 Solvenssi I perustuu pitkälti kirjanpidolliseen tarkasteluun, ja siinä käytännössä ainoastaan yhtiön koko vaikuttaa vakavaraisuusvaateeseen. Erityisesti vastuuvelan osalta poikkeavuus Solvenssi II -direktiiviin on merkittävä ja aiheuttaa muun muassa sen, että korkotason liikkeet voivat näiden direktiivien mukaan johtaa toisiinsa nähden ristiriitaisiin tulkintoihin. Suomi-yhtiö on keskinäisenä run off -yhtiönä lähtenyt siitä, että yhtiölle on ensiarvoisen tärkeää pystyä turvaamaan myös kymmenien vuosien päästä päättyvien vakuutuksien saatavat unohtamatta kuitenkaan koko kannan kokonaistuottoodotuksia, ja on näin ollen päätynyt nyt painottamaan Solvenssi II:n tyyppistä taloudellista näkökulmaa Yhtiön sisäinen malli Suomi-yhtiön soveltama sisäinen malli pyrkii määrittämään yhtiön toiminnan vaatiman taloudellisen pääoman määrän. Tämä riskienlaskentamalli perustuu pitkälti Solvenssi II:n kakkostason asetusten luonnosten mukaiseen malliin eli riskit lasketaan modulaarisesti ja ne summataan ottaen huomioon riskien väliset yhteisvaikutukset. Kyseistä mallia on yksinkertaistettu niiden osien osalta, joiden merkitys keskinäiselle run off -yhtiölle on vähäinen. Toisaalta myös joidenkin riskien osalta on sovellettu omaa sisäistä siirtymäsäännöstä, jotta saavutetaan hallittu siirtymä uuteen kehikkoon. Eri riskitekijöistä huomioidaan eksplisiittisesti seuraavat pääriskilajit ja niiden alariskilajit: Markkinariski Osakeriski Kehittyneet markkinat Muut Epälikvidit sijoitukset Korkoriski Kiinteistöriski Valuuttariski Korkomarginaaliriski Vakuutusriski Operatiivinen riski Yhtiön soveltaman sisäisen mallin merkittävin poikkeama Solvenssi II -kehikkoon on korkoriskin määrittäminen: luonnosten mukaisen kehikon riskistä yhtiössä huomioidaan toistaiseksi vain puolet. Syynä tähän on, että vastuuvelan arvostuksessa käytetyn diskonttokoron määrittämistapaan liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Riskinkantokykyä määritettäessä diskonttokorkona käytetäänkin vuoden alun ja tarkasteluhetken diskonttokoron painotettua keskiarvoa. Painotuskerroin määräytyy yhtiön sisäisesti määrittelemästä vastuuvelan korkoriskin tavoitesuojaustasosta, joka vuoden 2013 alussa oli 50 prosenttia. Toinen merkittävä poikkeama on se, että yhtiö noudattaa Omnibus II -direktiiviehdotuksen mukaista osakkeiden siirtymäsäännöstä pääomarahastojen, kiinteistösijoitusrahastojen ja hedge-rahastojen osalta (epälikvidit sijoitukset -luokka). Tällä tavoin yhtiö katsoo parhaiten saavuttavansa vastuuvelan asettamat pitkän aikavälin tavoitteet. Pääomaa, jota vastaan riskiä otetaan, kutsutaan riskinkantokyvyksi. Riskinkantokyky vastaa pitkälti asetusten luonnosten mukaisen kehikon pääomaa, jossa vastuuvelkaan ei sisällytetä pääoman purkautumisen kautta maksettavia lisäetuja ja jossa vastuuvelan markkinaehtoinen arvo lasketaan soveltaen yhtiön sisäistä diskonttokorkoa. Sisäisen mallin mukaan laskettua riskin yhteismäärää suhteutetaan yhtiön riskinkantokykyyn, eikä normaalitilanteessa suhdeluku saa ylittää 115 prosentin tasoa. Yhtiön pitkän aikavälin tavoiteluotettavuustaso vastaa A-luottoluokituksen omaavan yrityksen vakavaraisuutta. Yhtiön on tarkoitus tulevien vuosien aikana sopeuttaa riskinottoaan siten, että pitkän aikavälin tavoitteet pystytään täyttämään. Keskeisiä tekijöitä sopeuttamisen osalta ovat korkoriskin suojaaminen korkotasojen normalisoituessa ja epälikvidien omaisuuserien vähentäminen. Sisäisellä mallilla on myös ohjaava vaikutus yhtiön myöntämiin lisäetuihin. Yhtiön hallitus on vahvistanut vakuutusyhtiölain mukaisesti lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ja yhtiö on julkaissut nämä internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näiden tavoitteiden mukaisesti se osa vakavaraisuuspääomasta, jota ei tarvita riskien kantamiseen asetetulla luotettavuustasolla, jaetaan lisäetuina vakuutuksenottajille. Tarvittavaa vakavaraisuuspääomaa määritettäessä sovelletaan sisäistä mallia. Lisäetujen riittävään tasaisuuteen ja sitä kautta eri aikoina päättyvien vakuutuksien tasapuoliseen kohteluun päästään sallimalla yhtiön vakavaraisuusasteen vaihdella perusvakavaraisuustavoitteen ympärille määritellyssä vakavaraisuusputkessa. 2.3 Keskeiset riskitekijät Markkinariski Osalle sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä voidaan johtaa laskentamalleja, joilla voidaan määrällisesti mitata otettujen riskien tasoa. Osa riskeistä on puolestaan sellaisia, joita on vaikea kuvata laskentamalleilla, ja ne ovatkin enemmän itse toimintaan liittyviä. Alla on kuvattu ensin niitä riskitekijöitä, joita mitataan määrällisesti. Osakeriski kuvaa osakekurssien arvonmuutosriskiä tietyissä stressitilanteissa. Tämän osalta menettely on tulevaa Solvenssi II -standardikehikkoa myötäilevä eli stressitekijät on määritelty kolmelle eri kategorialle: kehittyneet osakemarkkinat, kehittyvät osakemarkkinat ja epälikvidit sijoitukset. Epälikvidit sijoitukset -luokka pitää sisällään pääomarahastot, epäsuorat kiinteistörahastot ja hedge-rahastot. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutoksesta aiheutuvien omaisuuden ja velkojen muutosten nettovaikutusta yhtiön kantokykyyn. Tämä on selkeästi keskeisin tekijä, jossa omaisuuden ja velkojen välillä on riippuvuutta. Korkojen noustessa joukkovelkakirjojen arvo laskee, mutta kun vastuuvelka lasketaan markkinaehtoisesti, myös velan arvo laskee. Korkotason muutoksen vaikutus riippuu siis siitä, kuinka omaisuus ja velka yhdessä muuttuvat. Korkoriskiä mitataan olettamalla korkojen nousevan/laskevan paralleelisti ja laskemalla tämän vaikutus sekä omaisuuteen että velkaan. Nou- Vuosikertomus