Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.93

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.93"

Transkriptio

1 Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.93

2 Muutoshistoria: Ensimmäinen versio, Markku Laaksoharju, Pauli Kilpikivi Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksoharju Lisätty sisältöä WS5:n tulosten perustella, MLa, PKi Lisätty ja tarkennettu sisältöä WS6: tulosten perusteella, MLa Oppijan palvelukokonaisuuden esiselvityksessä hyväksytty Uudelleenstrukturoitu ja täsmennetty viitearkkitehtuuri Täsmennetty viitearkkitehtuuri, teknologianäkökulma Uudelleen strukturoitu malli, tietoturvaa, tukea ym. täsmennetty Projektiryhmän kommenttien pohjalta täsmennetty versio Liittymäkaavio ja asiakaspalveluosuudet täsmennetty Opiskelun vuorovaikutuksen hallinta lisätty omaksi palveluksi Klusteriryhmän kommenteilla täsmennetty versio Dokumentin jäsennystä muokattu ja sisältöä täsmennetty Täydennetty työssäoppimisosuutta Yhdistetty kaksi dokumenttiversiota

3 3 / 107 Sisältö 1 Johdanto Dokumentin tarkoitus Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Dokumentin ja työn rajaukset ja reunaehdot Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurikehys Periaatteellisen tason arkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit ja hankkeet Tietoturvaperiaatteet Käsitteellisen tason arkkitehtuuri Toimintaympäristön periaatteet Opetustoimen organisointi Toimijat Loogisen tason arkkitehtuuri Keskeiset prosessit Koulutustiedotus eli Sisällöntuotannon prosessi Ohjaus ja neuvonta Koulutukseen haku Asiointiprosessi Siirtyminen Oppiminen Opiskelun ja oppimisen tuki Tietoarkkitehtuuri Ydinkäsitteet ja päätietoryhmät Sähköinen asianhallinta ja arkistointi Tietomallit Keskeisimmät loogiset tietovarannot Tietojärjestelmäympäristön looginen päärakenne Käyttöliittymäkerros Asiointikerros Palvelujen ohjauskerros... 62

4 4 / Palvelukerros Tietovarantokerros Teknologiapalvelut Integraatioperiaatteet Järjestelmäliittymien nykytilanteesta Tavoitetilan integraatioratkaisu Fyysisen tason arkkitehtuuri Palvelualustojen ja ratkaisujen keskittäminen Oppijan verkkopalvelujen arkkitehtuurin hallinta Asiakaspalvelut Arkkitehtuurin läpivienti ja linjausten tarkistus Hajautettu vs. kansallinen ratkaisu Arkkitehtuurin toteuttamisen kriittiset menestystekijät

5 5 / Johdanto 1.1 Dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti kuvaa opetustoimen oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuurin perusteet sekä tarkemmin todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan verkkopalvelun viitearkkitehtuurin. Oppijan keskitettyjä palveluita on aikaisemmin käsitelty oppijan verkkopalvelukokonaisuuden puitteissa. Koska kuitenkin loppukäyttäjälle näkyvä verkkopalvelu on vain osa laajempaa keskitettyjen palvelujen kokonaisuutta, tästä käytetään tässä dokumentissa nimitystä oppijan keskitetyt palvelut. Oppijan verkkopalvelujen tavoitteena on luoda rajapinta opiskeluun ja hakeutumiseen elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelujen käyttäjä voi olla koulutukseen hakeutuja, urasuunnittelua tekevä nuori tai työtön, opiskelija, oppilaan huoltaja, toinen oppilaitos tai koulutuspalvelun tuottaja, yritys ja muu työelämän organisaatio sekä julkishallinnon organisaatio. Tässä kuvattu viitearkkitehtuuri luo puitteet oppijan verkkopalvelujen tarkemmalle suunnittelulle ja toteuttamiselle. Viitearkkitehtuurilla tarkoitetaan määritetyn kohdealueen yleistasoista tavoitetilan arkkitehtuurikuvausta. Viitearkkitehtuuri jäsentää ja määrittää arkkitehtuurin yleiset rakenneosat ottamatta tarkasti kantaa esimerkiksi toteutusteknologiaan tai muihin suunnittelun tai toteutuksen yksityiskohtiin. Viitearkkitehtuuri määrittää puitteet, jonka sisällä toiminnan kehittäminen, tietojen hallinta ja tietojärjestelmät tulee toteuttaa. Tämän dokumentin kohteena ovat oppijaa koskevat verkkopalvelut sekä keskitettyjen palveluiden käyttäjärajapinnan periaatteet että koulutuksen järjestäjäkohtaisten verkkopalveluiden periaatteet. 1.2 Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Tämä Oppijan verkkopalveluiden viitearkkitehtuuri on tarkoitettu opetustoimen organisaatioiden keskushallinnon ja koulutus- ja opetuspalveluja tuottavien organisaatioiden sekä näiden yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kehittäjille ja tietohallinto-organisaatioille.

6 6 / 107 Keskeisiä tämän hallintamallin kohderooleja ovat: Opetustoimen arkkitehtuurista vastaavat avainhenkilöt Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen johto ja kehittämisen avainhenkilöt Opetushallituksen opetustoimen keskitettyjä palveluja kehittävät avain- ja vastuuhenkilöt Koulutuksen järjestäjien johto ja toiminnan kehittäjät esim. kehitys- ja kehittämispäälliköt tms. Koulutuksen järjestäjien tietohallinnosta ja tietoteknisistä ratkaisuista vastaavat avainhenkilöt esim. tietohallintojohtajat ja tietohallintopäälliköt Koulutuksen järjestäjien kokonaisarkkitehtuurista tai ICT -arkkitehtuurista vastaavat asiantuntijat nimetyt arkkitehdit Koulutuksen järjestäjien toimintaa kehittävät avainhenkilöt ja kehittämisprojektien vastuuhenkilöt, projektipäälliköt sellaisissa opetukseen tai koulutukseen hakeutumista tai tutkintoihin liittyviä rekistereitä tai näiden tietoja kehittävissä projekteissa, joissa toiminnan kehittämiseen liittyvät suoraan tai välillisesti tietoteknisen ympäristön palvelut Opetustoimen ICT-projektien suunnittelijat ja tekniset vastuuhenkilöt Edellisten lisäksi tämän dokumentin kohderyhmään kuuluvat opetustoimelle ja koulutuksen järjestäjille tietojärjestelmiä, ICT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja tai kehittämispalveluja tarjoavat julkishallinnolliset ja yksityissektorin palveluntuottajat. 1.3 Dokumentin ja työn rajaukset ja reunaehdot Oppijan verkkopalvelulla tarkoitetaan internetin kautta tarjottavaa opetustoimen palveluihin liittyvää palvelua. Palvelu voi olla tiedottava staattinen web-sivusto tai hyvinkin monipuoliseen toiminnallisuuteen ja vuorovaikutukseen perustuva tietojärjestelmäpohjainen palvelu. Verkkopalvelun etuja ovat mm. aika- ja paikkariippumattomuus verrattuna perinteiseen palvelupisteessä tapahtuvaan henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Verkkopalvelu on usein itsepalvelua. Verkkopalvelua voivat käyttää sekä opiskelijat että koulutuksen järjestäjät ja soveltuvin osin työmarkkinat ja muut kolmannet tahot.

7 Tätä oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuria on kehittämisvaiheessa rajattu seuraavasti: 7 / 107 Tässä dokumentissa esitetty Oppijan keskitettyjen palvelujen arkkitehtuuri pohjautuu SADe-hankkeen Oppijan palvelukokonaisuus esiselvitysvaiheessa tehtyyn Oppijan verkkopalveluarkkitehtuuriin. Tämä kokonaisarkkitehtuuri ottaa huomioon koko opetustoimen keskitettyjen oppijan palveluiden yhteentoimivan tavoitetilan. Ensimmäisessä vaiheessa SADe-ohjelman hankerahoituksella toteutettavat palvelut eivät kuitenkaan sellaisenaan koske korkeakoululaitosta ja sen toimijoita tai toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluu opetustoimen lisäksi myös tutkimus ja kulttuuri sekä näitä koskevat arkkitehtuurit. Tässä dokumentissa ei työn rajausten takia käsitellä tutkimuksen ja kulttuurin mahdollisia keskitettyjä palveluita. Mahdolliset riippuvuudet näiden keskitettyjen palvelujen välillä tulee tarkentaa, kun tutkimuksen ja kulttuurin toiminnallisia tavoitteita ja viitearkkitehtuuria täsmennetään. Tämä oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri on ensimmäinen yhtenäinen yleisen tason arkkitehtuurikuvaus opetukseen ja koulutukseen liittyvistä verkkopalveluista. Sitä tulee tarkentaa kohdekohtaisilla tarkemmilla kohdearkkitehtuureilla sekä täsmällisemmällä systeemisuunnittelulla. 1.4 Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä on systemaattinen suunnittelu ja kuvausmenetelmä (kuvauskehys), jonka avulla voidaan kuvata, miten valotun kohdealueen toimijat, palvelut, prosessit, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologia toimii yhteen kokonaisuutena. Oppijan viitearkkitehtuurissa on yleisellä tasolla hyödynnetty julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Käytetty menetelmä on yhteensopiva kansallisen JHS-179 suosituksessa kuvatun kokonaisarkkitehtuurimenetelmän kanssa. Kokonaisarkkitehtuuri ulottaa näkökulmansa pelkkien tietojärjestelmien ulkopuolelle kuvatakseen ne substanssitoiminnan syyt ja tarpeet, joita varten tietojärjestelmiä tehdään sekä tässä tarvittavat tiedot. Varmistaakseen toteutettavien ratkaisujen kattavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden käytetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmä jäsentyy näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin) seuraavasti:

8 8 / 107 Näkökulmat: o Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma o Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja arvioiva näkökulma o Järjestelmä: järjestelmien näkökulma o Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Abstraktiotasot: o Periaatteellinen taso MIKSI, esim. millä periaatteilla, millä reunaehdoilla o Käsitteellinen taso MITÄ esim. mitä tietoa taltioidaan, mitä tarkoitusta varten, mitkä ovat toiminnan keskeiset käsitteet o Looginen taso MITEN esim. tietovarantojen looginen jäsennys ja tietojen sijoittuminen eri kokonaisuuksiin o Fyysinen taso MILLÄ esim. mihin fyysisiin tietokantoihin eri loogiset tietovarannot sijoitetaan, mitkä toteutetaan tiedostoina tai dokumenttienhallintajärjestelmän avulla Tässä työssä on soveltaen hyödynnetty alla kuvatun kaltaisen kokonaisarkkitehtuurijäsennyksen mukaista kokonaisarkkitehtuurimenetelmää:

9 9 / 107 Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakomponentit Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot Kuvasta on väritetty ne osakuvaukset, joita hyödynnettiin tämän viitearkkitehtuurin laatimisessa. 2 Periaatteellisen tason arkkitehtuuri 2.1 Arkkitehtuuriperiaatteet Oppijan verkkopalvelujen ja niihin liittyvien prosessien, tietojen ja palvelujen keskeiset suunnittelun ja toteutuksen sekä jatkuvien palvelujen peruskivinä toimivat linjauksina käytetään seuraavia arkkitehtuuriperiaatteita:

10 10 / 107 Nimi Oppijan verkkopalveluissa noudatetaan opetustoimen yleisiä arkkitehtuuriperiaatteita ja - linjauksia Oppijan verkkopalvelu tuo opetustoimen sähköiseen asiointiin yhdenmukaisen palvelukanavan Yhtenäiset verkkopalvelut hävittävät oppijan ja työelämän näkökulmasta opetustoimen hallinnon raja-aidat Verkkopalvelut helpottavat oppijan siirtymistä läpi oppimisen ja koulutuksen nivelvaiheiden Verkkopalvelu parantaa opiskelua ja oppimista koskevan tiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta Palvelu mahdollistaa ja tukee oppijaa ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan Palvelussa hyödynnetään erilaisille oppijoille tuttua teknologiaa Verkkopalvelu parantaa oppimisja koulutustiedon luotettavuutta Yhteiskäyttöiseksi määritelty tieto tallennetaan vain kerran yhdenmukaisessa muodossa Prioriteetti Prioriteetti 1-5 Kuvaus 5 Opetustoimen arkkitehtuuriperiaatteet on kuvattu opetustoimen viitearkkitehtuurissa. Arkkitehtuuriperiaatteet koskevat kaikkia Opetustoimen organisaatioita sekä yhteistyökumppaneita. 5 Opetustoimen keskeiset, yhteiset haku, tiedotus- ja asiointiprosessit kootaan yhteen helposti löydettävään ja hallittavaan kanavaan. Näitä täydentävät koulutuksen järjestäjäkohtaiset erityispalvelut. 5 Verkkopalveluun kootaan kaikkien koulutusasteiden palvelut yhtenäiseksi käyttökokemukseksi. Palvelut näkyvät yhtenäisenä sekä oppijoille että sidosryhmille 5 Verkkopalvelut helpottavat siirtymistä esim. esiopetukseen, perusopetukseen, 2. asteen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja ammatissa tapahtuvaan koulutukseen. 4 Verkkopalvelu kokoaa oppimisen ja opiskelua koskevan tiedon systemaattisesti yhteen. Tämä vähentää hajautetun tiedonjakelun laatueroja ja mahdollisia ristiriitoja. Opetustoimen tiedot voidaan koota yhteen palveluun. 3 Palvelu nostaa esiin oppijalle erilaisia opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksia, sekä tukee tätä omaehtoisen oppimisen suunnittelussa ja seurannassa. 3 Verkkopalvelut ottavat huomioon eri ikäisille ja tasoisille oppijoille luontevat teknologiaratkaisut. 3 Todennetun osaamisen rekisteri ja keskitetyt hakupalvelut sekä keskitetyt viestintäpalvelut varmsitavat opetustoimen tiedon luotettavuuden - virallinen tieto voidaan selkeästi erottaa epävirallisesta 4 Yhteiskäyttöiseksi tai yhtenmukaiseksi määritetty tieto taltioidaan mahdollisuuksien mukaan vain yhteen paikkaan. Verkkopalveluissa noudatetaan selkeää MDM-mallia ja hyödynnetään määritettyjä päätietovarantoja. Keskitettyjen palveluiden arkkitehtuuriperiaatteissa on huomionarvoista oppijakeskeisyys sekä yhtenäinen ratkaisuperiaate koko toimialueella. Ratkaisut tulee kehittää erityisesti yhteentoimivuuden ja oppijan näkökulmasta, ei niinkään koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. On hyvä huomata, että oppijan näkökulman toteutuminen usein kuitenkin edellyttää toimijoilta keskinäistä ja sisäistä yhteentoimivuutta. Esimerkiksi yhdenmukaista palvelukanavaa, opetustoimen rajaaitojen häivyttämistä oppijoiden ja työelämän näkökulmasta sekä oppijan siirtymistä nivelvaiheissa koskevat arkkitehtuuriperiaatteet edellyttävät kaikilta opetustoimen organisaatioilta ja toimijoilta kaikkien arkkitehtuurinäkökulmien yhteentoimivuutta: Teknisen yhteentoimivuuden lisäksi tarvitaan yhtenäisiä käsitteitä ja tietorakenteita (semanttinen yhteentoimivuus) sekä erityisesti toiminnan ja toimintaprosessien

11 11 / 107 yhteentoimivuutta. Yllä kuvattuja arkkitehtuuriperiaatteita ei voida saavuttaa yksinomaan teknisesti yhteisillä ratkaisuilla. 2.2 Sidosarkkitehtuurit ja hankkeet Oppijan keskitettyjen palvelujen viitearkkitehtuurilla ja sen muodostamalla teknisellä ympäristöllä ja toiminnalla on useita sidosratkaisuja ja hankkeita sekä muita sidosarkkitehtuureja. Velvoittavimman huomioon otettavan sidoksen muodostaa luonnollisesti oppijan verkkopalveluita ohjaava lainsäädäntö. Tämä on koottu Liitteeseen 2. Ratkaisussa tulee varautua hyödyntämään julkisen hallinnon arkkitehtuurissa tunnistettuja tukipalveluita: Palvelu Kansalliset yhteiset tietovarantopalvelut Väestotietojärjestelmä, VTJ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, YTJ Kansallinen sähköinen arkisto, Vapa Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR) Kiinteistötietojärjestelmä, KTJ Kansallinen digitaalinen kirjasto, KDK Maastotietokanta, paikkatiedot Vastuu VRK PRH Arkistolaitos VRK Maanmittauslaitos OPM Maanmittauslaitos Kansalliset yhteiset palveluun ohjauspalvelut Kansalaisen asiointitili ValtIT / VIP Suomi.fi Kansalliset yhteiset tekniset tukipalvelut Vetuma Katso Virtu Yleinen karttakäyttöliittymä Kansalliset yhteiset alustapalvelut Sähköisen asioinnin palvelualusta Valtionhallinnon integraatiopalvelu (VIA) Kansalliset yhteiset tietojärjestelmäpalvelut OPH:n tietopalvelut Kelan tietopalvelut Veron tietopalvelut VIP Valtiokonttori / VIP Verohallinto / Kela Valtiokonttori / VIP YM / Rakennetun ympäristön ja asumisen Valitokonttori / VIP Valtiokonttori / VIP OPH Kela Verohallinto

12 12 / 107 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomen kansalaisten ja rekisteröityjen organisaatioiden perustiedot tulee synkronoida tai varmistaa kansallisten tietovarantopalvelujen mukaisiksi, mikäli tämä virallinen tieto on tarpeen Oppijan verkkopalvelujen prosesseissa. Keskitetyt oppijan palvelut on syytä kiinnittää myös julkisen hallinnon asiointitiliin sekä Suomi.fi -palveluportaaliin. Kansalliset tekniset tukipalvelut toimivat tunnistautumisen pääperiaatteina myös oppijan verkkopalveluille. Integraatiot keskitetyistä palveluista muihin järjestelmiin ja tietovarantoihin voidaan toteuttaa valtionhallinnon integraatiopalvelun kautta, mikäli integraatiot edellyttävät monipuolisia integraatiopalveluja tai säännöstöjä. Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät omia integraatioratkaisujaan. Tietopalveluissa hyödynnetään yllä kuvattuja kansallisia yhteisiä tietojärjestelmäpalveluita siltä osin, kun niitä tarvitaan Keskitetyissä oppijan palveluissa. Oppijan verkkopalveluiden suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota myös seuraaviin toimijakohtaisiin yleisiin palveluihin. Lähinnä tämä tarkoittaa näiden palveluiden mahdollisuutta integroitua tarvittavilta osin keskitettyihin palveluihin. Pääsääntöisesti kyseiset palvelut toimivat rooleissaan hajautetusti kunkin toimijan omassa ympäristössä: Toimijan yleiset toiminnalliset tukipalvelut Sähköinen asianhallinta, eams Hinnoittelu ja taloushallinnon ratkaisut Henkilöstöhallinnon ratkaisut Asiakkuudenhallinnan yleiset ratkaisut Tietovarastoratkaisu Palvelu Vastuu Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijan yleiset tekniset tukipalvelut Sähköinen asiointiportaaliratkaisu Työntekijän sähköinen työpöytä Integraatioratkaisu Tunnistamisratkaisut Käyttövaltuushallinta Sähköinen allekirjoitus Tapahtumaloki Aikaleimapalvelu Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Oppijan verkkopalveluiden tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida ja

13 13 / 107 hyödyntää alla olevia oppijan palveluihin liittyviä opetustoimen keskeisiä sidoshankkeita ja ratkaisuja. Erityisesti tulee varmistua eri kehittämishankkeiden ristiriidattomuudesta mutta myös parantaa suunnittelun laatua hyödyntämällä eri puolilla tehty kehittämistyö täysimääräisesti. Oppijan palvelukokonaisuuteen liittyvät yhteiset tietojärjestelmäpalvelut OPH:n tietopalvelut OPH HAKA-tunnistamispalvelu CSC Kelan tietopalvelut Kela Veron tietopalvelut Verohallinto Oppijan verkkopalvelun substanssiin liittyvät sidoshankkeet Kohti kumppanuutta -hanke Tampereen kaupunki Koulutustiedon verkkopalvelu KOTVE OPH Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä (KSHJ) OKM/OPH NUOVE, ohjaus ja neuvontapalvelut verkossa TEM Opetushallinnon tietovarasto -hanke OKM, OPH RAKETTI OKM/CSC Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden OPH rakenteistaminen Sähköinen oppimissuunnitelma ja sähköistäminen (SOPS) (OTUPERAS) Oulun kaupunki Kuntien opetustoimen arkkitehtuurisuunnittelu Pori, Tampere FUAS, opintohallintratkaisujen yhdistäminen HAMK, LAMK, Laurea Peppi Metropolia, TAMK Korkeakoulujen KA-työ Monia Työelämäyhteistyön arkkitehtuuri Sedu Opintojen elinkaarenhallinta-arkkitehtuuri Jyväskylän AMOP koulutuskunta-yhtymä OPH Kuntien tietohallintojohtaminen (TotIT) VM, kunnat Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työelämän kehittämis- ja TEM/OKM palvelutoiminta- SoTe-tietojohtamishanke hanke STM KORSI -Korkeakoulutettujen osaaminen Keski-Suomen Jyväskylän hyväksi ammattikorkeakoulu, Edellisten lisäksi Oppijan verkkopalveluilla on yksittäisiä riippuvuuksia SADeohjelman muiden kärkihankkeiden kanssa (esim. lausuntokierroksiin hyödynnetään OKM:n Osallistumisympäristöhankkeessa kuvattuja ratkaisuja, paikkatietoihin ja karttakäyttöliittymiin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Ympäristöministeriön vastuulla olevan RYPK-hankkeen määrityksiä. Nämä sidoshankkeet on kuvattu KA-taulukkoliitteessä. 2.3 Tietoturvaperiaatteet Verkkopalvelujen tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät haasteet kohdistuvat yleensä käyttäjän tunnistamiseen, palvelujen käyttöön ja palveluissa käsiteltävien tietojen käytön rajoittamiseen sekä käytön valvontaan. Keskitettyjen rekisterien tiedon eheys ja kiistämättömyys ovat tietoturvallisuuden kohteita, joiden hallinnan ja varmistamisen suunnitteluun tulee kiinnittää erityishuomiota.

14 Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) tuottamat ohjeet ja linjaukset luovat hyvän perustan tietoturvallisuustyölle julkishallinnon tietojärjestelmähankkeissa. On suositeltavaa soveltaa VAHTI-ohjeistoja oppijan verkkopalvelujen toteutuksessa ja jatkuvissa palveluissa. Seuraavassa kuvataan tietoturvallisuuden eri osa-alueita opetustoimessa ja viitataan ko. kohteeseen liittyvään VAHTI-ohjeistoon. 14 / 107 Oppilashallinnon järjestelmät sisältävät Henkilötietolain (523/1999) mukaisesti käsiteltäviä tietoja, kuten oppilaan henkilötiedot, koesuoritukset ja todistukset, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja. Mm. tukiopetustiedot ja oppilashuoltoa koskevat tiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja, jotka ovat salassa pidettäviä (Julkisuuslaki 621/1999, 23 ). Oppilastietojen käsittelyssä on mm. seuraavia vaatimuksia: Vain tietoon oikeutetut voivat käyttää ja käsitellä tietoja Tietoja voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty Tiedon käyttö tulee taltioida muuttamattomaan lokiin. Oppijalla tulee olla saatavissa tarvittaessa tieto, mihin hänen tietoaan on käytetty, kuka on käyttänyt ja milloin Henkilörekisteristä tulee laatia ja ylläpitää sekä pitää jokaisen saatavilla rekisteri- ja tietosuojaseloste Rekisteröityjen informointi sekä tarkastusoikeuden ja tiedon korjaamista koskevien pyyntöjen käsittely on järjestettävä. Pääsy oppilastietoja käyttäviin järjestelmiin on suojattava siten, että asiattomat eivät pääse katselemaan salassa pidettäviä tietoja (VAHTI 3/2008), ja tietojen katselusta jää merkintä järjestelmään (VAHTI 3/2009). Asianomaisille on annettava mahdollisuus katsella omia tietojaan ja esittää korjauspyyntöjä. Tietoturvatavoitteet tulee KuntaIT sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin mukaan asettaa seuraaville osa-alueille: Luottamuksellisuuden varmistaminen: tietoaineistojen ja tietoliikenteen salaus, käyttäjän tunnistaminen ja todentaminen, pääsynvalvonta, käyttäjä ja käyttövaltuushallinta Eheyden ja alkuperän varmistaminen: tarkistussummat, aikaleimat, käyttäjän todentaminen, sähköinen allekirjoitus Saatavuuden varmistaminen: Palvelutapahtumien luotettavuus, tietojärjestelmän toimintavarmuus ja kapasiteetin riittävyys, palvelualustan (laitteet, tietoliikenneverkko, ohjelmistot) luotettavuus

15 15 / 107 Jäljitettävyyden varmistaminen: lokit ja niiden turvaaminen, kiistämättömyys, jälkikäteinen valvonta VAHTI-ohjeistuksen (12/2006) mukaisesti keskitettyjen palvelujen tuottaminen tämä tarkoittaa salattuja yhteyksiä ja vahvaa tunnistautumista. Ei-arkaluontoista tietoa voidaan tapauskohtaisesti käsitellä myös heikommalla tunnistamisella tarvittaessa 1. Nykyisillä tekniikoilla ja menetelmillä voidaan tuottaa riittävä turvataso. Oppilashallintojärjestelmissä verkkoyhteydet on suojattu SSLmenetelmällä (HTTPS-protokolla), joka on yleisesti käytössä tietosuojan alaisissa verkkopalveluissa. Ominaisuus sisältyy käytännössä kaikkiin teknisiin alustoihin, ja vaatii lisäksi verkkopalvelun tarjoajalta SSL-varmenteen. Tunnistamisen tarkoitus on todentaa että käyttäjä on se joka hän väittää olevansa. Käytännössä tunnistaminen tapahtuu käyttäjätunnuksen ja todentaminen tunnukseen liittyvän salasanan avulla. Oppijan verkkopalvelujen kannalta keskeisiä VAHTI-määrittelyjä ovat mm: Verkkopalvelut (VAHTI 12/2006) Salauskäytännöt (VAHTI 3/2008) Tietoturvasanasto (VAHTI 8/2008) Hankkeen tietoturvaohje (VAHTI 9/2008) Lokiohje (VAHTI 3/2009) Jatkuvissa palveluissa jatkuvan palvelun tuottajan tulee täyttää valtionhallinnon tietoturvatasojen korotetun tason vaatimukset. Keskitetyt oppijan palvelut sisältävät oppijoiden suorituksiin ja tutkintoihin sekä osaamiseen liittyviä tietoja. Keskitettyjen palvelujen laajentuessa opiskelun tukipalveluihin, järjestelmään saattaa tallentua myös oppijaa koskevaa tietoa, jonka tietoja tulee käsitellä terveydenhuollon tai sosiaalihuollon tietosuojavaatimusten mukaisesti. Keskitettyjen oppijan palveluissa tulee ottaa erityisen tarkasti huomioon tietosuojan ja yksityisyyden suojan vaatimukset. Keskitettyjen palvelujen käsite- ja tietomallit, toiminnalliset tietojärjestelmäpalvelut ja käyttövaltuushallinnan määritykset ja toteutukset tulee toteuttaa siten, että ne muodostavat aukottoman ja auditoitavan ketjun, joka varmistaa, ettei ratkaisussa tietosuojalain vastaisesti eri toimialojen rekistereitä yhdistetä. Keskitettyihin palveluihin tulee taltioida vain sellaisia oppijan tietoja, joita tarvitaan opetustoimen prosesseissa. Muiden tietojen tallentamista Keskitettyihin oppijan palveluihin tulee välttää. Keskitettyjen oppijan palveluissa käsitellään luottamuksellisia tietoaineistoja, jotka ovat pääosin suojaustasoa III tai IV. Suojaustasoluokitus asettaa vaatimuksia koko 1 Opetustoimessa esimerkiksi

16 16 / 107 sille tietojenkäsittely-ympäristölle, jossa kyseisen suojaustason tietoa käsitellään. Keskitettyjen palvelujen tulee täyttää ns. tietoturva-asetuksen tietoturvatasojen korotetun tason vaatimukset 2. Seuraavaan on koottu muutamia keskeisiä tietoturvaperiaatteita. Tarkemmat vaatimukset on kuvattu Vahti 2/2010 tietoturvatasot kuvauksessa. Pakolliset ja tärkeät tietoturvaperiaatteet on määritelty yleisen tietoturvallisuuden viitekehyksen mukaan, jossa tietoturvallisuutta tarkastellaan kahdeksan osa-alueen näkökulmasta: Hallinnollinen turvallisuus Henkilöstöturvallisuus Fyysinen turvallisuus Tietoliikenneturvallisuus Laitteistoturvallisuus Ohjelmistoturvallisuus Tietoaineistoturvallisuus Käyttöturvallisuus Tietoaineisto Ohjelmisto Käyttö Laitteisto Hallinnollinen Tietoliikenne Henkilöstö Fyysinen Keskitettyjen oppijan palveluiden kannalta keskeisiä vaatimuksia ovat osapuolten tunnistaminen riittävällä luotettavuustasolla. Käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinta on tarkoituksenmukaista toteuttaa keskitetysti. Lokitietojen avulla on voitava jäljittää toimenpiteet käyttäjään ja toiminnalliseen osakokonaisuuteen. Tietoaineistojen eheyden ja saatavuuden varmistamiseen tulee kansallisissa rekistereissä (esim. Todennetun osaamisen rekisteri) kiinnittää erityishuomiota. Ratkaisussa tulee esim. luotettavasti tunnistaa ne koulutuksen järjestäjät, jotka voivat päivittää tai muuttaa oppijoiden tutkintotietoja. Yhteydet paikallisista oppilashallintojärjestelmistä keskitettyyn palveluun tulee salata vahvasti ja ratkaisussa tulee hyödyntää palvelinvarmenteita. 2 Asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa /681, VAHTI 2/2010.

17 17 / 107 Palveluja käytetään ympäri vuorokauden ja laajimmassa muodossaan palvelu välittää aikakriittistä operatiivista tietoa. Tämä edellyttää palveluympäristöltä korkeaa käytettävyyttä ja monennettua käyttöympäristöä. Palvelun tuottaminen ja hallinta tulee toteuttaa alan hyvien käytäntöjen mukaisesti 3, jotta tarvittava palvelutasotavoite saavutetaan. Karkean arvion perusteella on laadittu seuraavat Keskitettyjen oppijan palveluiden kriittiset ja tärkeät pakolliset tietoturvaperiaatteet (jaettu ns. kahdeksaan tietoturvanäkökulmaan): Hallinnollinen turvallisuus Järjestelmässä hyödynnetään kauttaaltaan roolipohjaista käyttövaltuuksienhallintaa. Eri rooleilla on erilaiset oikeudet sekä tietoon että toimintoihin. Ratkaisuun ja palveluun on määritetty delegoitu käyttöoikeuksien hallinta, joka perustuu luotettavaan organisaation ja pääkäyttäjän rekisteröimisprosessiin. Sopimus käyttöpalvelujen tuottamisesta palvelutasovaatimukset ja tietoturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän edellyttäminen käyttöpalvelujen toimittajalta. Sanktioiden määrittely. Palveluun kohdistuvat lakisääteiset ja muut viranomaisvaatimukset sekä sopimusvaatimukset on tunnistettava ja dokumentoitava. Vaatimusten muutoksia on seurattava säännöllisesti esim. lain tai asetuksen muuttuessa on arvioitava vaikutus järjestelmän toiminnan kannalta. Henkilöstöturvallisuus Keskitettyjä palveluita operoiva henkilöstö tulee nimetä ja heidän kanssaan tulee tehdä salassapitosopimus. Fyysinen turvallisuus Palvelinlaitteisto tulee sijoittaa omaan suojavyöhykkeeseensä, joihin ei ole pääsyä asiattomilla. Laitetilojen tulee täyttää Viestintäviraston suosituksen 48 A/2003 M "tärkeä tila" laitetilavaatimukset tai VAHTI 1/2002 tason 2 tehostettu perussuojaus vaatimukset. Tietoliikenneturvallisuus Tietoliikenne tulee salata kaikilla käyttöyhteyksillä. Ratkaisussa tulee käyttää palvelinvarmennetta, jotta vältytään portaaliväärennöksiltä ja kalasteluyrityksiltä 3 Jatkuvissa palveluissa suositellaan käytettävän ITIL-prosesseja ja niiden suositellaan täyttävän keskeiset ISO/IEC palvelunhallintastandardin vaatimukset

18 18 / 107 Ratkaisu suojataan palomuureilla. Palveluun sallitaan julkisesta verkosta yhteydet vain määriteltyihin portteihin. Laitteistoturvallisuus Keskitetyissä palveluissa käytetään korkean käytettävyyden alustaa, joka kykenee tuottamaan palvelua JHS 174 palvelutasolla D kriittinen. Palvelun suorituskyky varmistetaan riittävällä laite- ja verkkokapasiteetilla sekä aktiivisella edustasuojauksella (palomuuri). Suorituskykyä seurataan jatkuvasti automaattisella valvonnalla ulkoverkosta ja palvelimilta (kuormitus, levykapasiteetti). Ohjelmistoturvallisuus Palvelun käyttäjät tulee tunnistaa luotettavasti. Erityisesti keskitettyjen rekisterien tietojen tuottajat tulee tunnistaa luotettavasti. Tietoaineistoturvallisuus Palvelun kautta välitettävä tietoaineisto (liitetiedostot) suojataan viruksilta ja muilta haittaohjelmilta. Tietoaineiston luottamuksellisuuden varmistaminen. Tietoaineistojen luottamuksellisuusvaatimukset kohdistuvat tiettyihin toimintoihin ja tietoihin. Luottamuksellisuuden tulee säilyä nimetyllä käyttäjäryhmällä tai rooleilla. Luottamuksellisuus tulee varmistaa vähintään riittävän hienojakoisen käyttövaltuusmäärittelyn ja pääsynvalvonnan avulla. Käyttöturvallisuus Ratkaisuun ja palveluun on määritetty dokumentoidut ylläpitokäytännöt ja muutostenhallintaprosessi. Keskitettyjen rekisterien tiedon käsittelystä jää jälki (audit trail) keskitettyyn tapahtumalokiin. Keskeisimmät suositeltavat tietoturvaperiaatteet on lueteltu alla: Hallinnollinen turvallisuus Käyttäjä- ja käyttövaltuushallinnan toteuttamista ja toimivuutta sekä sen mahdollisia haavoittuvuuksia valvotaan säännöllisesti. Palvelutasoa ja tietoturvapoikkeamia seurataan säännöllisesti. Fyysinen turvallisuus

19 19 / 107 Palvelun tuotantotilojen on täytettävä palvelun jatkuvuuden ja poikkeustilanteista toipumisen vaatimukset. Tietoliikenneturvallisuus Valvonta- ja hallintayhteydet tulee erottaa muusta tietoliikenteestä. Laitteistoturvallisuus Palvelun saatavuus ja eheys tulee varmistaa jatkuvuuden näkökulmasta tarvittavalle tasolle (varautuminen, toipumisjärjestelyt). Ohjelmistoturvallisuus Pääkäyttäjän identiteetin on oltava luotettava ja se on todennettava riittävän vahvalla tunnistusmenetelmällä. Palvelussa käytettävät ohjelmistot ja komponentit tulee auditoida. Näihin tulee säännöllisesti kehittää turvallisuus Luotettavien ohjelmistojen käyttäminen ratkaisussa ja korjauspäivitysten asentaminen ja säännöllinen seuranta.. Ohjelmiston toimintojen tulee olla loogisia ja helppokäyttöisiä. Tietoaineistoturvallisuus Tietoaineistot pidetään olennaisilta osin ajantasaisina ja tietojen elinkaari on hallittu. Käyttöturvallisuus Ylläpitäjän oikeuksia valvotaan erikseen (vaaralliset työyhdistelmät, kahden silmäparin periaate kriittisissä toiminnoissa).

20 20 / Käsitteellisen tason arkkitehtuuri 3.1 Toimintaympäristön periaatteet Suomen opetustoimen organisointi on kuvattu laajemmin opetustoimen viitearkkitehtuurissa. Seuraavaan on koottu tiivistelmä toimintaympäristön keskeisistä rakenteista ja toimijoista Opetustoimen organisointi Hallinto Koulutukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista päättää eduskunta. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on valmistella mm. koulutusta koskeva lainsäädäntö sekä sitä koskevat valtion talousarvioesitykset ja valtioneuvoston päätökset. Opetushallitus on keskeinen opetussektorin toimija, jolle kuuluu sekä hallinnollisia että kehittämistehtäviä. Opetushallitus mm. vahvistaa opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet ja eräät oppilasarviointia koskevat määräykset. Valtion aluehallinnossa koulutusasioita käsittelevät aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Monista asioista päättävät itse koulutuksen järjestäjät, joiden toimintaa ohjataan mm. lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden kautta. Koulutusasteet Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Yleensä vain alemman asteen opinnot suorittanut voi opiskella ylemmän asteen koulutuksessa. Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta, jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen

21 21 / 107 perusopetuksen jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla. Koulutusjärjestelmää täydentää vapaan sivistystyön puitteissa organisoitu varsin monimuotoinen koulutustarjonta. Tämä koulutus ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Seuraavassa koulutustoiminnan volyymia kuvaavia lukuja vuodelta 2009 (luvut pyöristetty): Oppilaitostyyppi Oppilaitoksia Oppilaita Peruskoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Ammattikorkeakoulu 25 (v. 2010) Yliopisto 16 (v. 2010) Koulutuksen järjestäjät Kunnat ja kuntayhtymät ovat volyymilla mitattuna suurin koulutuksenjärjestäjä esi- ja perusopetuksessa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutukseen ja vapaassa sivistystoimessa. Yleissivistävän perusopetuksen järjestäjä on yleensä kunta tai kuntayhtymä, joilla on velvollisuus järjestää perusopetusta alueensa lapsille. Kuntayhtymät toimivat pääosin lukio-opetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen järjestäjinä. Valtio toimi koulutuksen järjestäjänä oppilaitoksissa, joista monet ovat erityisoppilaitoksia vammaisille tai tietylle ammattialalle suunnattuja: sotilasala, poliisitoimi, palo- ja pelastustoimi, merenkulku. Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä on lukumääräisesti yli 40% koulutuksen järjestäjistä, mutta niiden osuus perus- ja lukio-opetuksessa on vähäinen. Ammattikorkeakouluissakin vain 16 % oppilaista opiskelee yksityisissä oppilaitoksissa. Yliopistot ovat vuoden 2010 yliopistolain mukaan myös yksityisiä koulutuksen järjestäjiä julkisoikeudellisia tai säätiöyliopistoja. Vapaassa sivistystyössä yksityisten järjestäjien osuus on merkittävä.

22 22 / Toimijat Kunnat /Kuntayhtymät Volyymiltaan suurin opetustoimen toimija ovat kunnat ja kuntayhtymät. Näiden vastuulla on pääosa koulutuksen järjestämisestä. Kunnat tiedottavat kunnan tarjoamista koulutusmahdollisuuksista kunnan omilla verkkosivuilla, joilla voi olla linkkejä myös oppilaitosten omille sivuille. Kunnan opetustoimen työtekijä toimii sisällöntuottaja roolissa, tuottaessaan koulutustietoa kunnan verkkopalveluun. Peruskoulut / lukiot Oppilaitosten omissa oppijan verkkopalveluissa tarjotaan tietoa opiskelusta ja koulussa järjestettävästä opetuksesta. Nämä verkkopalvelut tarjoavat koulussa opiskeleville myös kanavan koulun ja kodin yhteistyölle, sekä mahdollisesti erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä ja oppijan (huoltajan) liittymän oppilashallinnon järjestelmään. Koulussa oppilashallinnon järjestelmää käyttävät opetustoimen ammattilaisen (ope) roolissa olevat henkilöt, käytännössä siis rehtori, opettaja, opo ja koulun kanslisti. Samat henkilöt vastaavat myös koulujen verkkopalveluiden sisällöntuotannosta. Ammattikoulut Ammattikoulujen osalta tilanne ja tavoitteet vastaavat suurien lukioiden tilannetta, erityispiirteenä ammattikouluissa on tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa työharjoittelun ja tutustumisen järjestämisessä. Korkeakoulut Korkeakoulut ovat suuria ja varsin itsenäisiä toimijoita, joilla on kattavat verkkopalvelut opiskelijoille ja tietopalveluita opiskelemaan hakeville. Korkeakoulujen osalta itsenäiset verkkopalvelut ovat myös osin kilpailu- tai erottautumistekijä. Teknologia-arkkitehtuurin alueella on löydettävissä kustannustehokkuutta parantavia ratkaisuja mm. palvelualustojen konsolidoinnin kautta. Korkeakouluilla on omat opetuksen ja oppilashallinnon järjestelmänsä. Korkeakoululaitos kehittää tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi yhteisiä tietomäärittelyjä, yhteishakuratkaisuja ja oppilashallinnon ratkaisuja. Uuden lainsäädännön myötä yliopistojen itsenäinen asema on vahvistunut ja korkeakoulujen välinen yhteistyö toiminnan tehostamiseksi on yhä enemmän korkeakoulujen omassa harkinnassa.

23 23 / Loogisen tason arkkitehtuuri 4.1 Keskeiset prosessit Viitearkkitehtuurissa toimintaa määriteltäessä pyritään tunnistamaan yleisiä prosessikulkuja ja samankaltaisena eri organisaatioissa toistuvaa toimintaa. Tätä mallinnustyötä voidaan hyödyntää esimerkiksi valittaessa toimintaa tukevia laajoja valmisohjelmistoja tai suppeampia yleiskäyttöisiä ohjelmistokomponentteja, mm. SOA-palveluja. Esimerkiksi koulutukseen hakemisen voidaan nähdä olevan asiointiprosessin ilmentymä, jolloin haku-prosessia tukevassa valmisohjelmistossa voisi olla asiankäsittelyohjelmiston piirteitä. Seuraavassa kuvatut yleiset prosessit ovat karkeita ja alustavia kuvauksia opetustoimen prosesseista. Niitä tulee täsmentää tarkennetussa suunnittelussa erityisesti oppijan oppimisen elinkaaren ja keskitettyjen palvelujen ohjauksen näkökulmista. Oppijan verkkopalveluiden kannalta optimaalista on keskittää yhteisen toiminnan kuvaukset ja yhtenäistää toimintaa tasolle, jossa tunnistetaan toiminnan kannalta keskeiset integraatiopisteet ja integraatiossa vaihdettava tieto sekä toimijoiden että prosessien välillä. Keskitetyt toiminnankuvaukset tulee tehdä JHS-152 tasolle 2, niin että prosessialueiden väliset integraatiopisteet voidaan tunnistaa. Tämä tukee opetustoimen keskeisten rajapintojen ja niissä välitettävien tietoelementtien tunnistamista. Vaikka toiminta tasolla 3 vaihtelisikin toimijoittain - esimerkiksi koulutusasteittain - tulee tason 2 rajapinnat ja prosessien väliset liittymäkodat säilyttää myös toimijakohtaisissa tarkemmissa toiminnan kuvauksissa. Oheisessa kuvassa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) on opetustoimen prosessikartta.

24 24 / 107 Oppijan verkkopalvelun kannalta keskeinen toiminta tapahtuu seuraavissa prosessialueissa: Hakeutumiseen liittyvät prosessit ja Oppimiseen liittyvät prosessit. Todennetun osaamisen rekisterin kautta verkkopalvelut liittyvät myös työnhaun prosesseihin. Oppijan kannalta toiminta voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen: Oppilaitoksien ulkopuoliseen eli Hakeutumiseen liittyviin ydinprosesseihin ja Oppilaitoksissa tapahtuvaan eli Oppimiseen liittyviin ydinprosesseihin Oppija osallistuu Hakeutumisen prosesseihin, kun hän tai alaikäisen oppijan huoltaja tarvitsee tietoa opiskelumahdollisuuksista tai tukea urasuunnitteluun. Tyypillisesti tällä alueella ollaan, kun o oppivelvollisuus ei ole vielä alkanut o oppija on siirtymässä koulutusasteelta toiselle o oppija etsii jatkokoulutuspaikkaa Tämän prosessialueen toiminta oppijan kannalta on tiedon etsimistä erilaisista urapoluista ja niitä tukevasta koulutuksesta sekä hakemista avoimiin opiskelupaikkoihin. Sisällöntuottajan kannalta tämän alueen toiminta on tiedon ja

25 25 / 107 palveluiden tuottamista koskien eri uramahdollisuuksia ja koulutusta sekä hakujen järjestämistä avoimiin koulutuspaikkoihin. Tämän prosessialueen toimintaa tukevat parhaiten vahvasti keskitetyt palvelut. Tietosisältöjen ylläpito hajautetaan sen mukaan missä tieto syntyy. Keskitettyjen palvelujen palvelualustat eli teknologia ja tietojärjestelmät keskitetään kansallisesti. Toiminnan yhtenäistäminen lisää tehokkuutta ja vähentää päällekkäistä työtä. Keskitetty palvelualusta tuottaa säästöjä sekä hankinnassa että ylläpidossa. Hakeutumista tukeva tiedon tuottaminen voidaan siis toimintana hajauttaa yhtenäistä prosessia noudattaen, vaikkakin tieto tarjottaisiin oppijalle keskitetyn palvelun kautta - yhden luukun periaatteella. Koulutukseen haku ja koulutukseen valinta -ydinprosessien toimintaa tukevat palvelut, sovellukset ja tekniset alustat on jo osin keskitetty koulutusastetasolla. Keskittämistä voidaan edelleen jatkaa mm. tunnistamalla yhteistä toiminnallisuutta koulutusastekohtaisissa hakuprosesseissa. Oppimiseen liittyvät prosessit tapahtuvat oppilaitoksissa niiden tietojärjestelmien tukemana. Oppijan kannalta tämän alueen toiminta keskittyy opiskeluun ja oppimiseen, mm. kurssien ja tenttien suorittamiseen. Tuottajan kannalta toiminnan keskiössä on tässä oppimisen edellytysten luominen ja oppimisen tukeminen. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti ihminen on oppijia koko elinikänsä. Oppijan elinkaari alkaa esi- ja perusopetuksesta ja jatkuu oman valinnan ja usein hakuprosessin kautta jatko-opinnoilla. Oppijan valmistuttua ja siirryttyä työelämään opiskelun ja oppimisen asema oppijan elämässä käy vähäisemmäksi. Omaehtoisen tai ulkoisen muutoksen seurauksena koulutukseen hakeutuminen voi kuitenkin taas tulla ajankohtaiseksi. Tällaisia tilanteita ovat mm. uudelleenkouluttautuminen ja syventävä jatko-opiskelu. Oppijan elinkaaressa on tunnistettavissa seuraavat päävaiheet: hakeutuminen koulutukseen, opiskelu oppilaitoksessa ja siirtyminen työelämään. Opiskelun ja oppimisen toiminta on keskittynyt oppilaitoksiin, joten lähtötilanteessa se on toiminnallisesti hajautettua. Jatkossa pyritään kuitenkin keskitetysti tukemaan oppijan henkilökohtaista oppimisen hallintaa ja suunnittelua (mahdollisesti ns. keskitetty HOPS ja opintojen tuki) sekä tukea monipuolisia oppimisen polkuja, joissa oppija voi opiskella useassa eri oppilaitoksessa saavuttaakseen osin omavalintaisella oppimisen polulla tavoitellun tutkinnon. Muilta osin tämän prosessin verkkopalveluiden keskittämiseen ei ole suurta tarvetta. Toimintaa yhtenäistämällä voidaan kuitenkin tehostaa toimintaa. Järjestelmä- ja teknologiakonsolidoinnilla voidaan saavuttaa volyymietuja ja hallittavampia palveluympäristöjä. Erityisesti pienien toimijoiden (kunnat, oppilaitokset) yhteistyö on tässä avainasemassa.

26 Seuraavissa kappaleissa kuvataan tunnistettuja yleisiä toimintamalleja liittyen edellä kuvattuihin ydinprosesseihin. Näihin toimintamalleihin on liitetty oppijan verkkopalvelun tavoitetilan kuvauksessa tunnistettuja palveluja. 26 / Koulutustiedotus eli Sisällöntuotannon prosessi Koulutustiedotus voidaan tuottajan kannalta nähdä tietosisällön tuotantona, jonka toimintamalli on kuvattu seuraavassa. Tämän toimintamallin toimijoina ovat tällä hetkellä oppilaitokset, OPH ja TEM. Tuotettava sisältö voi olla tietoa tai oppijan lähtökohdista lähteviä interaktiivisia käyttöliittymäpalveluja verkossa. Karkeasti yleistäen sisällöntuotanto jakautuu kahteen prosessialueeseen: Sisällöntuotanto Sisällön julkaisu Oheisessa kuvassa on tunnistettu eri osaprosessien toimijat ja niiden tuottama tieto, joka siirtyy prosessissa eri osaprosessien välillä.

27 27 / 107 Sisällöntuotanto 4 Sisällöntuotantoon osallistuvat: Oppilaitokset Oppilaitoksen sisällöntuotanto keskittyy oppilaitoksen koulutustarjonnasta tiedottamiseen. OPH Tiedon koulutuksen kansallisista linjauksista toimittaa OPH keskiteltyyn sisällönhallintajärjestelmään. TEM Tuottaa ohjaus- ja neuvontapalveluja. Näiden palveluiden integroiminen osaksi keskitettyä oppijan tietopalvelua rikastaa ja syventää kokonaisuutta. Tieto voidaan tuottaa eri toimijoiden toimesta, kun toimita kerran, julkaise useasti periaate toteutuu. Periaatteen toteutuminen edellyttää sitä tukevaa teknistä ratkaisua ja yhteisiä toiminta malleja. Sisällönhallintajärjestelmä (esim. ECM) voi tarjota SOA-palvelun, jolla toimitettu sisältö saadaan näkyviin myös keskitetyssä koulutuksen tietopalvelussa. Toinen vaihtoehto on, että keskitetty tietopalvelu tarjoaa käyttöliittymä- tai SOA-palvelun sisällön ylläpitoon. Paikallinen, verkkopalvelu voi myös hakea SOA-palvelun kautta tiedon keskitetyltä sivustolta esittäväksi koulun omassa tietopalvelussa. Kukin toimija tuottaa sisällöltään erilaista toisiaan täydentävää, oppijan hakeutumisen kannalta merkittävää tietoa. Koska kullakin sisällön toimittajalla on paras tietämys toimitettavan tiedon sisällöstä, on perusteltua toimittaa sisältö hajautetusti myös keskitettyyn verkkopalveluun. Sisällöntuotantoa tukevia oppijan verkkopalveluita ovat: Koulutustarjonnan hallinta ja esittäminen Palvelu toteutetaan sekä käyttöliittymäpalveluna, jonka kautta tiedot toimitetaan keskitettyyn sisältötietovarastoon että SOA-palveluna, joka mahdollistaa sisällön tuomisen rajapinnan (esim. WebService) kautta. Koulutustiedon julkaisupalvelu Toteutetaan käyttöliittymäpalveluna. Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun tietojen ylläpito Palvelu voidaan toteuttaa, joko käyttöliittymäpalveluna, jonka kautta tiedot toimitetaan keskitettyyn sisältötietovarastoon tai SOA-palveluna, joka 4 Sisällöntuotantoon kuuluvat myös ne automaattisesti tai puoliautomaattisesti keskitettyihin palveluihin siirrettävät tiedot, jotka luodaan hajautetusti oppilaitoksissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi opintotarjottimeen ja haettavissa oleviin opiskelupaikkoihin liittyvät tiedot.

28 mahdollistaa sisällön tuomisen rajapinnan (esim. WebService) kautta. 28 / 107 Sisällön julkaisu Sisällön julkaisulla tarkoitetaan tässä ns. päätoimittaja -toimintaa. Päätoimittaja on vastuussa tietopalvelun esittämästä sisällöstä ja hyväksyy ja julkaisee palvelussa näytettävän sisällön. Toiminta tulee keskittää palvelun omistavalle taholle. Käytettäessä SOA-palveluita sisällön hakemiseksi muista sisältöpalveluista, tulee sisällön kuvailutiedoista ilmetä mm. sisällön tila, eli tieto siitä onko sisältö valmista julkaistavaksi, tiedon voimassaoloaika (vanheneminen) ja kuka on tehnyt päätöksen julkaisemisesta. Sisällön julkaisua tukevia oppijan verkkopalveluita ovat: Sisällönhallinta ja julkaisu Käyttöliittymäpalvelu, jonka kautta verkkopalvelun päätoimittajan roolissa toimiva henkilö valitsee verkkopalvelussa käyttäjälle kulloinkin näkyvän tietosisällön. Hakeutumisessa oppija käyttää tuotettua ja julkaistua tietoa koulutustarjonnasta ja koulutuksen järjestäjistä suunnitellessaan koulutukseen hakeutumisesta Ohjaus ja neuvonta Termillä ohjaus tarkoitetaan oppijan toiminnallista tukemista, etsittäessä toimintaohjeita halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Neuvonnalla tarkoitetaan tässä sellaista apua, jolla vastataan ensisijaisesti avuntarvitsijan / palvelun käyttäjän tiedollisiin kysymyksiin. OPH:ssa koulutustiedotus on vastauksien tuottamista tiedollisiin kysymyksiin.esim. oppivelvollisuusikäiselle asiakaskunnalle laadittavat koulutus- ja ammattitiedon tiedotusmateriaalit tulee synkronisoida samanikäisten oppimateriaalien kanssa. Toiminnallisesti tämä vastaa paremmin edellä kuvattua sisällön tuottamista ja kuuluu viitearkkitehtuurissa Koulutustiedotus -ydinprosessin toiminnallisuuteen. Oppilaiden on mahdollista saada oppilaanohjausta koko perusopetuksen ajan. Ohjauksessa käsiteltäviä aiheita ovat opiskelutaidot ja koulunkäynti, itsetuntemus, jatko-opintomahdollisuudet, ammatit ja ammattialat sekä työelämä. Suurella osalla lukion opiskelijoista ammatinvalintasuunnitelmat ovat vielä selkiytymättömiä, ja he tarvitsevat ohjausta jatkokoulutus- sekä ura- ja elämänsuunnitelmia tehdessään. Lukion aikana opiskelijaa ohjataan lukioopinnoissa, ainevalinnoissa, opiskelussa ja opiskelutaitojen kehittämisessä sekä tulevaisuuden suunnittelussa.

29 29 / 107 Ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata ja tukea opiskelijoita yksilöllisesti opiskelussa, urasuunnittelussa ja työhön sijoittumisessa. Opiskelijaa tuetaan tekemään omaa opiskeluaan koskevia valintoja. Niitä varten opiskelija tarvitsee tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista, mutta myös valintojen vaikutuksista koulutuksen tuottamaan pätevyyteen, jatko-opintoihin ja työmarkkinoille sijoittumiseen. Ammattikorkeakoulut tarjoavat opintoneuvontapalveluja, joissa neuvotaan ammattikorkeakouluun hakeutuvia ja siellä opiskelevia opintoihin, harjoitteluun ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opinto-ohjaajat vastaavat ohjauksen tarjoamisesta ja järjestämisestä. Yliopistot järjestävät niihin opiskelemaan hakeutuville ja niissä opiskeleville yleistä opintoneuvontaa. Yleensä yliopistoissa on opintoneuvontatoimisto, jonka puoleen voi kääntyä opintoihin, harjoitteluun ja avoimeen yliopistoon liittyvissä kysymyksissä. Opintososiaalisia asioita varten on yliopistoilla usein erillinen opintotukitoimisto. Tiedekunnissa ja/tai laitoksilla toimii yleensä opintosihteeri, joka vastaa mm. opiskelijoiden opinto-ohjauksen suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä, opinto-oppaan toimittamisesta ja pienryhmäohjaajien kouluttamisesta. Oppilaitosten ulkopuolella ohjausta ja neuvontaa toteutetaan seuraavasti. Työ ja elinkeino toimiston koulutus- ja ammattitietopalvelu tarjoaa tietoja koulutusvaihtoehdoista, työmarkkinoista sekä opintojen rahoituksesta. Tiedot ovat haettavissa omatoimisesti verkkopalvelujen avulla. Koulutusneuvojan kanssa voi myös sopia tapaamisen tai soittaa hänelle tai tiedustella lisäinformaatiota sähköpostilla. Palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Koulutus- ja ammattitietopalvelussa voi keskustella henkilökohtaisesti koulutusneuvojan kanssa ammatilliseen kehittymiseen liittyvistä kysymyksistä etsiä tietoa koulutuksista, ammateista ja opintojen rahoituksista verkkopalveluista itsepalvelutyöasemilla osallistua erikseen järjestettäviin koulutusinfotilaisuuksiin. Käytettävissä on myös valtakunnallinen koulutusneuvonnan puhelinpalvelu. Tavoitteena on, että hankitut tiedot auttavat tekemään koulutukseen hakeutumista ja ammatillista kehittymistä koskevia päätöksiä.

30 30 / 107 Koulutus- ja ammattitietopalvelun lainsäädännöllinen perusta on määritelty laissa julkisesta työvoimapalvelusta (L2002/1295). Lain 12 Koulutus- ja ammattitietopalvelu kuuluu: "Koulutus- ja ammattitietopalvelulla tuetaan työelämään sijoittumista ja elinikäistä oppimista välittämällä tietoa kaikista yleissivistävistä, ammatillisista ja korkeaasteen koulutusmahdollisuuksista, aloista, ammateista ja työtehtävistä, niiden osaamisvaatimuksista ja työmarkkinoista sekä neuvomalla henkilöasiakkaita koulutukseen ja työelämään liittyvissä asioissa." Seuraavassa kuvassa kuvataan ohjausta ja neuvontaa oppijan henkilökohtaisen prosessina. BPMN Neuv onta ja ohjaus Ammatinvalinta psykologi Neuvoja tai muu tukihenkilö Oppija Ytheyden otto Oppijan tilanteen selv itys Oppijan tilanteen selv itys Vaihtoehtojen selv itys Vaihtoehtojen selv itys Henkilökohtainen neuv onta Henkilökohtainen neuv onta Yhteydenotto Aloitteen neuvontaan ja ohjaamiseen tekee oppija. Hän on joko henkilökohtaisesti yhteydessä neuvojaan, Ammatinvalintapsykologiin, muuhun tukihenkilöön tai etsii

31 31 / 107 neuvoa ja ohjausta verkkopalvelusta. Oppija tulee tunnistaa, jotta hänelle voidaan antaa henkilökohtaisia ohjeita ja neuvoja hänen tilanteestaan lähtien. Oppija voi ottaa tukeen yhteyttä joko sähköisesti tai puhelimitse. Puhelimessa oppijaa ei voida tunnistaa luotettavasti ilman ns. A-tilaajan tunnistetietoa (tämä tieto pitää taltioida tukijärjestelmiin ja puhelinvaihteen tulee sitä tukea) tai takaisinsoittoa, joten tietosuojaa koskevia tietoja ei pitäisi laajasti antaa puhelimitse. On hyvä huomata, ettei itse puhelimen tunnistaminen vielä riitä tunnistamaan varmasti, kuka itse asiassa soittaa. Yhteydenottoa tukevia verkkopalveluita ovat: Koulutus- ja ammattitietopalvelu Tunnistaminen Asiointitili. Vähintään kansallisen asiointitilin kautta oppijan tulee päästä käsiksi kaikkiin viranomaisen palveluihin myös oppijan neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Useissa kunnissa ollaan keskittämässä kaikkia kunnan asiakaspalveluja yhtenäisen asiakaspalvelukonseptin ja asiakaspalvelupisteen taakse. Tämä muodostaa yhtenäisen yhden luukun periaatteet kaikkiin kunnan palveluihin. Kuntien opetustoimen oppijan neuvonta- ja ohjauspalvelun yhteydenottokanava tulee liittää saumattomasti osaksi tätä kunnan asiakaspalvelumallia. Oppijan tilanteen selvitys Oppijan taustaa ja tilannetta selvitetään keskustelemalla oppijan kanssa hänen tilanteestaan ja tavoitteistaan henkilökohtaisessa tapaamisessa. Tilannetta voidaan selvittää myös verkkopalvelussa täytettävällä käyttöliittymäpalvelulla (mm. sähköinen lomake). Näin neuvoja voi tutustua Oppijan tilanteeseen jo etukäteen. Verkkolomakkeella tehdyissä selvityksissä tulee huolehtia tietosuojasta sekä suostumuksenhallinnasta. Oppijalta tulee pyytää sähköinen suostumus hänen antamiensa tietojen käyttöön tukipalvelussa. Riippuen lomakkeen kysymyksistä, annetut tiedot voivat kuulua erityslainsäädännön piiriin (esim. sosiaalihuolto tai terveydenhuolto). Vaihtoehtojen selvitys Vaihtoehtojen selvityksessä laaditaan oppijan henkilökohtaisesta tilanteesta lähtien vaihtoehtoisia koulutus- tai urasuunnitelmia. Suunnitelmaehdotukset voivat liittyä oppijan jatkokouluttautumiseen tai työllistymiseen. Vaihtoehtojen selvitys voidaan toteuttaa SOA-palveluna, joka hyödyntää keskitetyistä tietovarastoista ja käyttöliittymäpalvelusta saatua tietoa oppijan tilanteesta.

32 32 / 107 Neuvontapyynnöt voivat koulutus- tai urasuunnittelun lisäksi kohdistua esim. opintotukiasioihin, opiskeluasumiseen, opintosuoritusten korvattavuuteen tms. Neuvonnan tulee pystyä tukemaan myös näitä kysymyksiä ja palvelu tulee pystyä integroimaan niille tahoille, jotka pystyvät tukemaan oppijaa näissä aiheissa. Tämä luonnollisesti edellyttää poikkihallinnollisen viranomaisyhteistyön kehittämistä. Osaprosessia tukevat verkkopalvelut: Aiemmin opitun tunnistaminen Oppijan muu historiatieto (esim. työkokemus) 5 Oppijan profiilitietoja hyväksikäyttävä vaihtoehtojen selvityspalvelu Henkilökohtainen neuvonta Tunnistetuista vaihtoehdoista muodostetaan oppijan tarpeista lähtevä parhaiten hänelle sopiva toimintasuunnitelma. Henkilökohtaisessa neuvonnassa oppijan toimintasuunnitelmaa laadittaessa käytetään verkkopalveluiden tarjoamaa tietoa hyväksi. Osaprosessia tukevat verkkopalvelut: Koulutustiedon sisältöpalvelut Koulutukseen haku ja koulutukseen valinta Asiointiprosessina Koulutukseenhakemista ja valintaa voidaan mallintaa myös asiointiprosessina, jossa oppija laittaa asian vireille jättämällä hakemuksen. Tämä toimintamalli on Hakeutumisen prosessialueen Koulutukseen haku- ja koulutukseen valinta ydinprosessien yleinen esitys. OPH on teknisen palvelun tuottaja haku -ydinprosessissa. OPH hallinnoi haku- ja valintajärjestelmiä, joihin hakemukset tallentuvat. Hakemuksia käsittelevät sekä OPH että koulutuksen järjestäjät. Esivalintavaiheen aikana päätetään ketkä hakijoista kutsutaan valintakokeisiin. Esivalintaan voi liittyä hakijoiden karsintaa (kaikkia ei välttämättä kutsuta kokeeseen) ja/tai logiikkaa jonka perusteella hakija saa kutsun vain yhteen saman alan valintakokeeseen (josta tulos kopioituu muille saman alan hakukohteille). Esivalinta voidaan toteuttaa keskitetysti tai paikallisesti 5 Oppijan historiatiedon taltioimisessa tulee ottaa hyvin huolellisesti huomioon eri alueiden lainsäädännön ja tietosuojan vaatimukset. Tarpeettoman tiedon taltioimista tulee välttää. Samoin tulee välttää tietosuojalain vastainen rekisterien yhdistäminen. Historiatiedon taltioimisessa ja erityisesti käsittelyssä tulee käyttää kaikissa tapauksissa erittäin huolellista käyttövaltuushallintaa. Oppijan historiatietojen laajempi kokoaminen ja hyödyntäminen edellyttää sähköisen suostumuksenhallintapalvelun toteuttamista ja oppijoiden etukäteistä suostumusta näiden tietojen tallentamiseen ja käsittelyyn. Alaikäisten kohdalla edellytetään Huoltajan suostumusta. Puolesta-asiointa varten voidaan tarvita erillinen valtuutustenhallinnan tietojärjestelmäpalvelu.

33 33 / 107 (esim. yliopistoilla tämä mahdollisuus). OPH - vastaanottaa hakemukset ja tarjoaa koulutuksen järjestäjille palvelut joiden avulla valinnat voidaan suorittaa ennalta määritettyjen valintasääntöjen mukaisesti. Pisteytys ja hakukohdekohtainen valinta voidaan tehdä keskitetysti tai koulutuksen järjestäjän toimesta. Hakukohteiden välinen sijoittelu tehdään keskitetysti sijoittelu-ajolla. Prosessin seurauksena syntyy valintaesitys koulutukseen valittavista opiskelijoista. Koulutuksen järjestäjä tekee varsinaiset opiskelijavalinnat (valintapäätökset) tyypillisesti valintaesitysten pohjalta. Valintapäätös voidaan tavoitetilassa toimittaa sähköisesti (niille, jotka ovat antaneet suostumuksensa valintapäätöksen sähköiseen toimittamiseen) hakijoille. OPH huolehtii valintojen tulosten tiedottamisesta keskitetysti, mutta koulutuksen järjestäjä voi myös itse tiedottaa valinnoista. Perusperiaate on se, että oppija saa tiedon hakuprosessin tuloksista samasta kanavasta, josta hän myös hakuprosessin käynnisti. Hakeutumisen prosessialueelle kuuluu myös ilmoittautuminen esi- ja perusopetukseen. Tyypillisesti on kyse puhtaasti ilmoittautumismenettelystä, mutta asiankäsittelyprosessina se muistuttaa hakeutumisen asiointiprosessia. 6 Asiointiprosessi jaetaan tyypillisesti neljään osaprosessiin: Asian vireillepano Asian käsittely Asian ratkaisu Ratkaisun tiedoksianto Asian vireillepano Hakuasian panee vireille oppija (hakija) tai alaikäisen oppijan tapauksessa hänen huoltajansa. Oppija täyttää hakemuksen, joko paperilomakkeena tai sähköisenä lomakkeena verkkopalvelussa. Asian vireillepanossa syntyy hakemus, jossa on oppijan perustietojen lisäksi tiedot oppijan aikaisemmista suorituksista ja osaamisesta. Jotta kyseinen haku (asia) ja sitä koskeva päätös voitaisiin jatkossa arkistoida sähköisesti, jo hakuvaiheessa sähköisten hakulomakkeiden ja palveluiden tulee 6 Huom. Kaikilla lapsilla on oikeus esiopetukseen ja kunnan järjestämään perusopetukseen tässä mielessä käytetään termiä ilmoittautuminen. Kuitenkin usein ilmoittautumisen yhteydessä huoltajat hakevat lapselle paikkaa tietystä oppilaitoksesta tai yksiköstä (usein kunnat ovat määritelleet ns. oppilaaksiottoalueita / koulupiirejä), jolloin ilmoitteutumiseen liittyy samalla myös hakemus, joka joko toteutuu tai ei toteudu. Kunta järjestää lapselle paikan esi- tai perusopetuksesta, mutta ei välttämättä siihen lähikouluun, johon vanhemmat ovat paikkaa hakeneet.

34 34 / 107 noudattaa arkistolaitoksen Sähke 2 määräyksiä ja sisältää kyseiseen asiaan ja sen hakuvaiheeseen määritellyt eamsissa kuvatut metatiedot. Tämän periaatteet on kuvattu tarkemmin jäljempänä tietojärjestelmäpalveluiden loogisen jäsennyksen yhteydessä. Asian vireillepanoa tukevia oppijan verkkopalveluita ovat Käsittely Hae opiskelupaikkaa (Sähköinen haku) Käyttöliittymäpalvelu, jossa hakija pyritään pääsääntöisesti tunnistamaan 7. Koulutukseen hakeutuminen (asian vireillepano) on kuitenkin mahdollista myös ilman tunnistamista. Palvelu toteutetaan keskitettynä verkkopalveluna, jonka kautta voidaan hakea kaikkien koulutusasteiden kaikkiin koulutuspaikkoihin. Ohjaava taho ottaa vastaan hakemukset. Käsittelyssä määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset laitetaan alustavaan järjestykseen esivalinnassa. Haku- ja valintajärjestelmässä hakijoille tehdään esivalinta-ajo, jonka pohjalta hakijat voidaan esim. karsia tai kutsua valintakokeeseen. Käsittelyä tukevia oppijan verkkopalveluita ovat esimerkiksi: Etenemisen seuranta Käyttöliittymäpalvelu, jolla hakija voi selata hakuhistoriaansa. Edellyttää tunnistamista. Hakemuksen muokkaaminen Käyttöliittymäpalvelu, jolla hakija voi muokata hakemusta ja täydentää hakuhistoriaansa 8. Edellyttää tunnistamista. Tähän voi liittyä myös viranomaisen ja oppijan välinen turvallinen sähköinen viestintä, jonka kautta viranomainen voi lähettää sähköisesti hakijalle (tai huoltajalle) hakemuksen täydennyspyynnön vrt. tiedoksianto jäljempänä. Esivalinnan jälkeen koulutuksen järjestäjä voi niin halutessaan suorittaa valintakokeet. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjät (tai keskitetty palvelu itse)lähettävät valintakoekutsun hakijalle ja järjestävät valintakokeen. Ratkaisu Keskitetty palvelu laatii säännöstön perusteella valintaesityksen, jonka pohjalta koulutuksen järjestäjä tekee valintapäätökset. Prosessialueen toimijoita ovat: 7 Ulkomaisten ja alaikäisten hakijoiden tunnistamista tulee vielä arvioida kohdearkkitehtuurissa ja suunnitteluvaiheessa tarkemmin.. 8 Myös täydennysvaiheet tulee liittää sähköiseen asianhallintaan SÄHKE 2 määräysten mukaisesti.

35 OPH (palvelun tarjoajan ominaisuudessa) Haku- ja valintajärjestelmässä tehdään valinta- ja sijoitteluajot, joiden lopputuloksena syntyy valintaesitys. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjät Tekevät opiskelija valinnan, jonka tuloksena syntyy valintapäätös. Käsittelyä tukevia oppijan verkkopalveluita ovat: 35 / 107 Valinta- ja sijoittelupalvelut Joukko valintojen toteutukseen liittyviä palveluita. Esimerkiksi:Tietojärjestelmäpalvelu, jossa voidaan hyödyntää sääntökonetyyppistä palvelua, joka mahdollistaa joustavan valintakriteerien säätämisen ohjelmakoodia muuttamatta. Tiedoksianto OPH huolehtii tiedoksiannosta keskitetysti. Tämä mahdollistaa paikkaa vaille jääneiden nopean tunnistamisen, jolloin heille voidaan suoraan tiedottaa muista koulutusmahdollisuuksista ja mahdollisesti jopa tarjota jotain vaihtoehtoista koulutuspaikkaa. Tiedoksiantoa tukevia oppijan verkkopalveluita ovat: Etenemisen seuranta Käyttöliittymäpalvelu, jolla hakija voi selata hakuhistoriaansa sekä saa tiedon hakuprosessin vaiheesta ja tilasta Edellyttää tunnistamista. Tiedonannot päätöksistä Tuki sähköiselle muutoksenhaulle valintapäätöksistä (valitus) Siirtyminen Siirtyminen on Oppimisen prosessialueen ydinprosessi. Prosessissa on keskeistä oppijan tietojen hallinta siirtymävaiheissa, jotta oppijakertomukseen ei synny aukkoja. Termillä oppijakertomus tarkoitetaan tässä kattavaa kuvausta oppijan opintojen kulusta edellisissä oppilaitoksissa muunkin tiedon kuin opintosuoritusten osalta. Tällä historiatiedolla on keskeinen osuus oppijan oppimisen tukemisessa. Kuten kaikessa eri lähteistä saatavan tiedon kohdalla, myös tämän oppijakertomuksen muodostamisessa tulee erittäin huolellisesti huolehtia tietosuojasta sekä välttää tietosuoja- ja kohdealuekohtaisessa lainsäädännössä kiellettyä rekisterien yhdistämistä.

36 36 / 107 Seuraavat tapahtumat ovat herätteitä tässä toimintamallissa: Opiskelija valmistuu oppilaitoksesta siirtyäkseen työelämäänoppija vaihtaa oppilaitosta (oppija muuttaa tms.) Oppija muuttaa tarkoittaa oppilaitoksen vaihtumista samalla koulutus- ja luokka-asteella mm. paikkakunnalta tai maasta muuton takia. Tämä toimintamalli muodostuu seuraavista osaprosesseista: o Siirtyminen oppilaitoksesta toiseen saman koulutusasteen sisällä o Siirtyminen opintojen jälkeen työelämään Oppilaitoksen vaihto Osaprosessia tukevia palveluja ovat: o Tiedonvälitys siirtoa koskevista vaihtoehtoisista opiskelupaikoista o Tietojen siirto uuteen oppilaitokseen On hyvä huomata, että opetustoimen ja Oppijan verkkopalvelujen arkkitehtuurissa on arkkitehtuuriperiaatteissa kuvattu keskeiseksi periaatteeksi oppijakeskeisten palvelujen kehittäminen. Tämä saattaa tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, ettei tietyllä koulutusasteella yksittäinen oppilaitos/koulutuksen järjestäjä enää omista opiskelijaa yhtä laajasti kuin lähtötilanteessa vaan oppijalle muodostuu useita

37 37 / 107 vaihtoehtoisia opintopolkuja kohti määritettyä tutkintoa. Tällöin oppija voisi suorittaa opintoja lähtötilannetta joustavammin hyödyntäen hallitusti eri koulutuksen järjestäjien opintotarjontaa. Tämä mahdollistaa myös koulutuksen järjestäjien erikoistumisen tiettyihin erityiskohteisiin, mutta vaikeuttaa luonnollisesti koulutuksen järjestäjien koulutuksen suunnittelua ja resurssien hallintaa. Mikäli tämä kehitys toteutuu, oppilaitoksen vaihtaminen ei jatkossa ole yhtä selväpiirteistä kuin nykyisin eikä usein edes tarpeen Oppiminen Oppiminen-ydinprosessi on oppimisen prosessialueen keskeisin ja oppijalle tärkein prosessi. Oppijan kannalta kaikki muut prosessit on suunnattu oppimisen tukemiseen. Kuvassa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) esitetään toimintamalli mukaan lukien Ohjaavan tahon toiminta, joka luo viitekehyksen oppimiselle ja kokonaisuutta ohjaavalle oppimisen tuloksien seurannalle.

38 38 / 107 BPMN Oppiminen Ohjaava taho Opetussuunnitelma ja tutkintoperusteiden laatiminen Arviointi perusteet Opetuksen laadun v alv onta Toiminnan sunnittelu Opetuksen suunnittelu Oppimisen tukeminen Suoritusten arv ioiminen Tuottaja - mihin Opetusmateriaali Kurssi tarjonta Todennettu osaaminen "HOPS" Oppiminen Suoritus Valmistuminen Oppija Oppimisen suunnittelu Oppimateriaali Kuvassa harmaalla väritetyt osat ovat osaprosesseja tai tietoja, jotka eivät joko ole tämän esiselvityksen laajuudessa (oppimateriaali / opetusmateriaali) tai eivät suoraa ole Oppiminen osaprosessin vaiheita (Opetussuunnitelma ja tutkintoperusteiden laatiminen ja Opetuksen laadun valvonta). Toiminnan suunnittelu Tämä on koulutuksen- tai opetuksenjärjestäjän (Tuottaja) suunnitteluprosessi, joka saa syötteenä Opetussuunnitelma ja tutkintoperusteiden laatiminen osaprosessilta kehyksen. Tämän perusteella Tuottaja laatii suunnitelman toteutettavista kursseista. Toiminnan suunnittelun tuloksena syntyy tieto Tuottajan kurssitarjonnasta. Oppimisen suunnittelu ja oppimisen prosessi Oppimisella tarkoitetaan sitä toimintaa, jolla oppija omaksuu ja ymmärtää opiskeltavan kohteen keskeisiä tekijöitä ja aiheita. Koulutuksen järjestäjän

39 näkökulmasta oppiminen tarkoittaa prosessia, jossa oppija omaksuu mahdollisimman hyvin opetussuunnitelman mukaisen sisällön. Oppiminen on kuitenkin hyvin oppijakohtainen, subjektiivinen asia, jonka tiettyjä piirteitä esimerkiksi testeillä, tenteillä, kokeilla, havainnoinnilla ja harjoitus- ja opinnäytetöillä arvioidaan. 39 / 107 Oppimisen suunnitteluun ja oppijan henkilökohtaiseen vastuuseen ja kykyyn oman oppimisensa suunnittelujana panostetaan jatkossa merkittävästi. Oppimisen suunnittelua on varsinaisen urasuunnittelun lisäksi erilaisten oppimissisältöjen ja erimuotoisen oppimisen ja kouluttautumisen suunnittelu. Kun oppijan oman oppimisen suunnittelu muuttuu aktiivisemmaksi ja oppijalla on aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia valita oppimisen polkuja koulutusohjelmien sisällä ja jopa oppilaitosten välillä, tästä henkilökohtaisesta oppimissuunnittelusta (tuottaa HOPSin 9 ) tulee aktiivinen ja keskeinen osa koko henkilökohtaista oppimisen elinkaarta. Hallinnon ja koulutuksen suunnittelun prosesseja voidaankin niin koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tarkastella myös oppimisen ja oppimisen tuen näkökulmasta. Tästä näkökulmasta esimerkiksi korkeakoulun koulutuksen suunnitteluprosessi voidaan liittää oppimisen elinkaarenhallintaprosessiin karkealla tasolla seuraavasti: 10 Oppimistoiminta Opiskelun elinkaarenhallinta Opintojen ohjaus Koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen Oppimistoiminnan tukipalvelut 9 Yleisnimitys kaikkien seuraavien muodostamalle kokonaisuudelle: henkilökohtainen oppimissuunnitelma: HOPS; henkilökohtainen kehittymis- ja kehittämissuunnitelma: HEKS; henkilökohtainen opinto- ja valmennussuunnitelma: HOVS; henkilökohtainen näyttösuunnitelma: HENSU 10 Kuva on poimittu Metropolia AMK:n koulutuksen suunnittelun viitearkkitehtuurista. Kysymys on eri näkökulmasta kuvatusta ylimmän tason prosessista, tätä voidaan soveltaa myös muilla koulutusasteilla.

40 40 / 107 Tarkemmalla tasolla oppimistoiminnan prosessi ja sitä tukeva koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen prosessi jäsentyvät seuraavasti: Opiskelun elinkaarenhallinta Opiskelijapaikan hakeminen Opintojen vuosisuunnittelu Opintojen jatkuva suunnittelu ja arviointi Opiskelujen läpivienti Opintojen päättäminen, valmistuminen Opintojen ohjaus Koulutustarjonnan & valintaperusteiden suunnittelu Opetussuunnittelu Opiskelijahaku Koulutuksen vuosisuunnittelu Opetuksen läpivienti Seuranta ja hallinta, jatkuva arviointi Koulutuksen toteuman arviointi Koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen Oppimistoiminnan tukipalvelut Opetuksen ja opintojen seuranta Henkilöstöhallinto Toiminnanohjaus Ym. Oppimisen aktiivisessa elinkaarenhallinnassa oppimisen ja opintojen suunnittelusta tulee yhä enemmän jatkuvaa toimintaa ja tästä henkilökohtaisesta suunnittelusta muodostuu myös palautekanava koulutuksen tarkempaan suunnitteluun. Keskeisenä oppimisen suunnittelun tehtävänä oppija valitsee tuottajan tarjoamista kursseista, ne joille osallistuu. Pakollisien kurssien osalta valittavaksi tulee kurssille osallistumisen ajankohta. Näiden lisäksi henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kuuluu monia muita oppimisen suunnitteluun kuuluvia seikkoja. Opiskelun suunnittelu Opiskelun suunnittelussa yhdistetään käytettävissä olevat resurssit (opettajat ja tilat) kurssivalinnoista saatavan kysynnän kanssa toteutusaikatauluksi (lukujärjestykset). Oppimisen tukeminen Tämä on Tuottajan prosessi, jolla pyritään mahdollistamaan kullekin oppijalle luonteenomaisin tapa oppia opetussuunnitelman mukainen kurssin sisältö. Oppimisen tukea ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Suoritusten arvioiminen

41 41 / 107 Oppiminen osoitetaan opintosuorituksin. Tuottaja arvioi oppijan suoritukset. Näiden suorituksien arvioista syntyy todennettu osaaminen. Valmistuminen (tutkinnon hyväksytty suorittaminen) Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja tutkintovaatimusten täyttäminen johtaa oppijan valmistumiseen. Valmistuminen tuottaa myös todennettua osaamista Opiskelun ja oppimisen tuki Opiskelun ja oppimisen tuki on Oppimisen prosessialueen ydinprosessi. Opiskelun tuki koostuu erillisistä osaprosesseista, jotka eivät muodosta vaiheittain etenevää toimintamallia vaan opiskelun tukipalveluja tarjotaan erilaisissa tilanteissa ja vaiheissa oppijan tukitarpeiden mukaan. Opiskelun ja oppimisen tuen osaprosessit integroituvat toisaalta Oppiminen -ydinprosessiin ja toisaalta Neuvonta ja ohjaus -ydinprosessiin. Opiskelun ja oppimisen tuen toimintamallin osaprosessit ovat: Oppijan tilanteen selvittäminen Vertaa Ohjaus ja neuvonta prosessiin, jossa myös selvitetään oppijan tilanne. Oppilaitoksissa tätä osaprosessia tukemaan käytetään oppilaitoksen oppilashallinnon järjestelmiä. Todennettu osaaminen haetaan keskitetyn rekisterin SOA-palvelua käyttäen. Tilanteen selvitystä tehdään koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön ja oppijan välisessä tapaamisessa. Oppimisen ohjaus ja seuranta Oppimisen ohjaus ja seuranta muodostuu erilaisista prosesseista, joissa huolehditaan yhteydenpidosta koulun ja kodin välillä (sähköinen reissuvihko). Sisältää mm. oppilaan suoriutumisen seurannan ja poissaolojen hallinnan. Oppilashuolto Oppilashuollon osaprosessissa huolehditaan oppimisen ulkoisten edellytysten riittävyydestä. Tällaista toimintaa ovat mm. kouluterveydenhuollon toteuttaminen, kouluruokailun järjestäminen ja koulumatkalippujen myöntäminen. Kouluterveydenhuollon palvelut tulee määrittää huolellisesti yhdessä terveydenhuoltosektorin kanssa. Opintojen rahoittaminen Opintojen rahoitus osaprosessia huolehditaan oppimisen taloudellisten edellytysten luomisesta. Tällainen osaprosessi on mm. KELA:n tarjoama opintotukijärjestelmä.

42 42 / Tietoarkkitehtuuri Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuurissa on varsina karkeasti käsitelty tietoarkkitehtuuria. Tieto on tyypillisesti pysyvintä aineistoa ja rakennetta kokonaisarkkitehtuurissa. Tietoarkkitehtuuria tulee merkittävästi tarkentaa sekä keskitettyjen oppijan palveluiden kohdearkkitehtuureissa, hajautettujen verkkopalvelujen suunnittelussa että varsinaisissa toteutusprojekteissa tehtävässä tarkennetussa suunnittelussa Ydinkäsitteet ja päätietoryhmät Oppijan verkkopalveluiden ydintiedoissa hyödynnetään opetustoimen yhteiseksi määritettyä sanastoa 11. Tässä kuvattuja ydinkäsitteitä ovat: Opetus Koulutus Haku Valinta Tutkinto Todistus Lisäksi kyseisessä sanastossa on kuvattu muut opetustoimen käytössä olevat julkisen hallinnon ydinkäsitteet Esimerkiksi: ammatti, etunimi, henkilö, henkilötunnus, huoltaja ja esimerkiksi muut väestötietojärjestelmässä kuvatut henkilöä koskevat tiedot. Verkkopalveluiden tietosisältö Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuuria määritettäessä on tunnistettu lisäksi seuraavat edellisiä tietoja täydentävät tietokokonaisuudet Oppijan oppimista ja opintojen suunnittelua ja arviointia koskevat tiedot Tähän tietoryhmään kuuluvat esimerkiksi oppijan opintosuoritukset ja OHRmuistiot, pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys sekä HOJKS. Koulutustiedon sisältö ja sisällön metatiedot Tähän tietoryhmään kuuluvat mm. koulutusmahdollisuudet, oppilaitosten koulutustarjonta, kurssitarjonta ja koulutus- ja ammattitieto. 11 Laatimishetkellä Opetustoimen sanasto, luonnos

43 Hakijatiedot Keskitetyn hakijarekisterin tiedot mm. tiedot oppijan haun kohteesta, oppijan perustiedoista ja osaamisesta, valintakriteerit, pisteytykset. Opetustoimen koodistot Kansallisesti opetustoimessa keskitettävät yhteismitalliset tiedot, kuten oppilaitosluettelo, arvosteluasteikko, HOPSin rakenne 43 / 107 Opiskelijatunnus on merkittävä ja keskeinen koodi, jonka avulla kukin oppija voidaan yksilöidä opetustoimen palveluissa ja prosesseissa Sähköinen asianhallinta ja arkistointi Sekä keskitetyt verkkopalvelut että hajautetut palvelut tulee liittää organisaatiokohtaisesti sähköiseen asianhallintaan ja arkistointiin. Näitä ohjaa Arkistolaitoksen SÄHKE 2 normi, joka on viranomaistoiminnassa velvoittava määräys. SÄHKE2 antaa reunaehdot käsittelyprosessien sähköistämiselle ja sähköiselle säilyttämiselle. Tiedon elinkaaren hallinta syntyvaiheista lähtien Tiedon käsittely ja hallinta tietojärjestelmissä automaattista ja luotettavaa Tarpeettomiksi käyneiden tietojen ohjattu hävittäminen Pysyvästi säilytettävien aineistojen siirto Arkistolaitokseen On hyvä huomata, että oppijan kannalta yhtenäinen prosessi saattaa asianhallinnan näkökulmasta hajautua kahteen tai useampaan asiankäsittelyprosessiin. Esimerkiksi keskitetyssä haussa käsittelyprosessi käynnistyy keskitetyissä oppijan palveluissa ja koska hakemuksille tehdään esikäsittelyä, tämän tulee taltioitua asiana keskitettyjen palvelujen asiankäsittelyjärjestelmään ja nämä tiedot tulee voida jatkossa arkistoida sähköisesti SÄHKE2-määräysten mukaisesti. Toisaalta päätös hakijoista ja koulutukseen pääsevistä tehdään paikallisesti oppilaitoksessa. Tämän päätöksen tulee puolestaan tallentua kyseisen koulutuksen järjestäjän omaan sähköiseen asiankäsittelyyn. Sähköisen asianhallinnan mukanaan tuomat metatiedot, niiden mukainen asiakirjojen säilytys ja arkistoinnin edellyttämät vaatimukset tulee ottaa huomioon kaikissa verkkopalveluissa. eamsin rooli

44 44 / 107 eams on organisaation tehtäväluokitukseen perustuva järjestelmä, jossa kuvataan tehtävien käsittelyvaiheet, asiakirjalliset tiedot ja asiakirjatyypit sekä niiden oletusmetatietoarvot.. Arkistonmuodostussuunnitelma ohjaa organisaation asiakirjahallintoon liittyvien toiminnallisuuksien toteuttamista asiankäsittelyjärjestelmässä sekä toimii metatietoarvojen lähteenä. Asiakirjallinen tieto liitetään tietojärjestelmissä organisaation tehtävien mukaiseen rakenteeseen eli tehtäväluokitukseen, joka toimii eams:n runkona. Tehtäväluokitukseen liitetään kuvaukset tehtävien käsittelyvaiheista ja niihin liittyvistä asiakirjallisista tiedoista ja asiakirjatyypeistä oletusmetatietoineen. Kun asiakirjallinen tieto kytketään oikeaan kontekstiinsa eli käsittelyprosessin mukaiseen käsittelyvaiheeseen, se saa tietojärjestelmän tuottaman yksilöivän tunnisteen lisäksi tiedonohjauksen tuottamat oletusmetatiedot. Hyvä tiedonhallintatapa edellyttää, että organisaatiolla on ajantasaiset kuvaukset omista tehtävistään ja tehtävien yhteydessä kertyvistä asiakirjallisista tiedoista. Kuvauksilla tarkoitetaan tehtäviin liittyvien käsittelyvaiheiden - prosessien kartoittamista. Tehtäväluokitukseen sisältyvät käsittelyvaiheet mahdollistavat tiedonohjauksen toteutumisen, jolloin tiedonohjaus tuottaa tietojärjestelmään: käsittelyvaiheen mukaisen toimenpiteen tyyppitiedon, tiedot käsittelyvaiheeseen sisältyvistä asiakirjatyypeistä ja käsittelyvaiheeseen sisältyvien asiakirjatyyppien oletusmetatiedot. Tehtäväluokitus ja sen käsittelyvaiheet eivät kuitenkaan täysin korvaa työnkulku- ja prosessikuvauksia ja niiden sähköisiä toteutuksia, vaan tehtäväluokitus tarjoaa käsittelyvaihekohtaista ohjaustietoa. eams tulee kuitenkin kytkeä kiinteästi varsinaisiin toimintaprosesseihin. Tiedonohjauksen periaatteet eams ohjaa asiakirjallisen tiedon muodostumista, käsittelyä, hallintaa ja säilyttämistä. Sähköinen tiedonohjaus ulotetaan kaikkiin tietojärjestelmiin, joissa asiakirjallista tietoa käsitellään. Tiedonohjaus toteutetaan tietojärjestelmiin niiden kehityshankkeiden yhteydessä. Tietojärjestelmä hyödyntää tiedonohjausta, joka on edellytys sähköisten asiakirjallisten tietojen hallinnalle. Tietojärjestelmän ja tiedonohjauksen kesken välitetään tehtäväluokitukseen liittyvien metatietoarvojen lisäksi myös ohjaustietoja käsittelyvaiheista, niihin liittyvistä asiakirjatyypeistä ja metatietoarvojen määräytymiseen liittyvistä käsittelysäännöistä.

45 45 / 107 eams mahdollistaa asiakirjallisen tiedon luotettavan käsittelyn ja hallinnan. eamsin avulla organisaatio voi toteuttaa keskitetyn tiedonohjauksen integroimalla eamsin useiden eri operatiivisten tietojärjestelmien taustalle. Keskitetty tiedonohjaus parantaa organisaation eri tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja edistää siten tiedon tehokkaampaa löytymistä. eams ja koulutuksen järjestäjän sähköinen palveluympäristö eams:n metatietojen on ohjattava eri tietojärjestelmissä niin keskitetyissä kuin hajautetuissakin tapahtuvaa asiakirjallisen tiedon talteen ottamista. eams tulee kytkeä kaikkiin asiakirjoja tuottaviin tietojärjestelmiin. eams ohjaa käsittelyprosessien eri vaiheissa tehtävien merkintöjen muodostumista asiakirjoiksi. Tietojärjestelmissä syntyviin asiakirjoihin tulee tallentua eams:n sisältämät pakolliset metatiedot. Sähköisen asioinnin liittäminen sähköiseen asianhallintaan Asianhallinta on sähköisten asiointipalvelujen kannalta erittäin tärkeää, koska viranomaisella on säilytys- ja arkistointivelvollisuus kaikkeen viranomaisasiointiin. Perinteisesti tämä on tarkoittanut merkittäviä paperiarkistoja, mutta siirryttäessä sähköiseen asiointiin ja sähköisiin palveluihin, myös koko vireille pannun asian käsittelyhistoria on voitava säilyttää ja arkistoida sähköisesti hyvin tarkkojen määräysten mukaisesti. Muussa tapauksessa viranomainen (siis koulutuksen järjestäjä tässä tapauksessa) joutuisi arkistoidessaan asiointitietoa tulostamaan paperille keskeiset hakemukset, lisätietopyynnöt, päätökset ja valitustiedot. Oppijan verkkopalveluissa tulee ottaa huolellisesti huomioon sähköisten asiointipalvelujen liittäminen saumattomasti sähköiseen asianhallintaan ja arkistointiin. Sähköisissä lomakkeissa tulee käyttää kaikissa asian elinkaaren vaiheissa organisaation tiedonohjaussuunnitelmassaan (tässä tapauksessa eams) kuvaamia Arkistolaitoksen Sähke 2 määräyksen mukaisia metatietoja. Erityisesti sähköinen asianhallinta edellyttää kullekin käsiteltävälle asialle (esim. opiskelupaikan haku, oikaisuvaatimus tms.) ominaisten metatietojen liittämistä sähköiseen asiointiin koko asiointihistorian ajan. Mikäli näitä metatietoja ei ole luotettavasti ja todennettavasti käsitelty ja taltioitu asian vireillepanosta asti, kyseistä asiaa ei Arkistolaitoksen Sähke 2 -määräysten mukaan yleensä voida enää arkistoida sähköisesti; pahimmillaan sähköisesti toteutettu asiointihistoria joudutaan tulostamaan ja arkistoimaan paperilla. Oppijan verkkopalveluihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut tulee liittää kiinteästi osaksi koulutuksen järjestäjien ja keskitettyjen palvelujen rekisterinpitäjän sähköisen asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin kokonaisuutta.

46 46 / 107 Sähköisten lomakkeiden ja käyttöliittymien yleinen tietomalli Sähköisen asioinnin ratkaisuihin tulee saada tuotua eamsin määrittämät, kyseiselle asialle määritetyt metatiedot. Tämän tulee heijastua sähköisen asioinnin lomakkeiden ja käyttöliittymien tietorakenteisiin. Sähköisen asioinnin lomakkeet tulee toteuttaa XML-muotoisina hyödyntäen JHS- 170 suosituksen määrityksiä. Sähköisen asioinnin sähköiset lomakkeet tulee koostaa siten, että ne rakentuvat kahdesta toisiinsa kytketyistä XMLpäärakenteesta: Lomake_X <lomake_x> <asialuokka> </asialuokka> <asiakirjatyyppi_id>1234</asiakirjatyyppi_id> Substanssitiedot <hakemus_x> <tieto_a>matti Meikäläinen</tieto_A> </hakemus_x> AMS_metatiedot <AMS-metatiedot> <asialuokka> </asialuokka> <asianumero>456</asianumero> <identifiointitunnus>123456</identifiointitunnus> </AMS-metatiedot> </lomake_x> Sähköisen asioinnin lomakkeiden sekä käyttöliittymien tulee rakentua automaattisesti yllä kuvattujen XML-rakenteiden pohjalta. AMS-metatietoihin on hyvä vielä erillinen metatieto, joka kuvaa, voidaanko kyseinen metatieto hakea automaattisesti (esim. käyttäjä, aikaleima) vai edellyttääkö se käyttäjältä manuaalista syöttöä. Pääosa eamsiin määritettävistä metatiedoista voidaan hakea ja täyttää automaattisesti, mutta lomakkeessa on hyvä varautua myös mahdollisiin manuaalisesti täytettäviin metatietoihin. Suurin osa voidaan täyttää automaattisesti vasta, kun asia pannaan vireille (lomake tallennetaan). Mikäli yllä olevaan päälomakkeeseen lisätään vielä tarkempi tieto <rekisterinpitaja>, joka kuvaa kyseistä rekisterinpitäjää, ko. rakennetta voidaan hyödyntää konserni- ja moniorganisaatioympäristössä joustavasti. Tämä

47 Tietovarasto Järjestelmäpalvelut Sähk. asiointi mahdollistaa esimerkiksi ulkopuolisen tai esimerkiksi useamman koulutuksen järjestäjän yhteisen sähköisen asianhallintaratkaisun toteuttamisen. eams-soa-palvelu 47 / 107 Liitettäessä oppijan verkkopalvelut ja keskitetyt palvelut sähköiseen asianhallintaan, tulee vielä tarkemmin arvioida, miten tämä liitos tehdään. Hyvä tapa (ei tässä vaiheessa pakollinen, tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa) on sähköisen asioinnin arkistointivaatimusten johdosta toteuttaa sähköisen asianhallinnan järjestelmiin erillinen SOA-palvelu (ns. eams-soa-palvelu), joka tarjoaa sähköisen asioinnin palveluille niiden tarvitsemat metatiedot ja rakenteet suoraan koulutuksen järjestäjän eams-määrityksistä. Tämä dynaaminen palvelu varmistaa sähköisten lomakkeiden ja käyttöliittymien joustavan yhteensopivuuden asianhallinnan mahdollisesti muuttuviin eams-määrityksiin. Perusperiaate on, että sähköisen asioinnin palveluun ei ns. kovakoodata tavoitetilassa ko. asian metatietoja, vaan ainoastaan kutsumekanismi, jolla haetaan eams-soa-palvelusta tarvittavat metatiedot käsiteltävälle asialle ja toimenpiteelle. Lähtötilanne Perinteisesti sähköiset lomakkeet siirtävät tietoa tietojärjestelmille seuraavasti: Sähköinen lomake Tämä pitäisi pystyä arkistoimaan, missä metatiedot? Tietojärjestelmän logiikka / palvelu Tietokanta Kyseinen ratkaisu ei kuitenkaan ole arkistointikelpoinen. Jos esimerkiksi lomake on hakulomake (esim. opiskelupaikkahakemus), tämä on koulutuksen järjestäjän asianhallinnassa asian vireillepano, jonka tulisi sisältää eamsin kyseiselle asialle määrittämät metatiedot sekä vireillepanosta tulisi jäädä arkistoitavaksi kelpaava asiakirja. Kumpikaan vaatimuksista ei yllä kuvatussa mallissa täyty. Tämä johtaisi siihen, ettei kyseinen sähköinen vireillepano ole lainkaan arkistointikelpoinen eikä kyseinen koulutuksen järjestäjä täytä sille asetettuja arkistointivaatimuksia. Tavoitetila

48 Tietovarasto Järjestelmäpalvelut eams SOApalvelu Sähk. asiointi 48 / 107 Tavoitetilassa hyödynnetään seuraavaa mallia: Lomakkeen luonti Lomakkeen täyttö Hae ko. asian metatiedot Asiakirjan tallennus Sähköinen lomake hakee oikeat metatiedot eamspalvelusta Tietojärjestelmän logiikka / palvelu Hakemus tallennetaan erikseen, esim. pdf-a Asiakirjat Tietokanta Tässä sähköinen lomake (yhtä hyvin siis käyttöliittymä) kutsuu eams-soapalvelua, joka käsiteltävän asian asialuokan perusteella palauttaa lomakepalvelulle kyseiseen asiaan kuuluvat metatiedot, joista käyttäjän täytettäväksi luodaan ne kentät, joita ei voida automaattisesti määrittää (näitä on hyvin vähän, yleensä metatietojen arvot ovat automaattisesti täytettävissä). Lomakkeen (tai käyttöliittymän kautta tehdyn tapahtuman) lähettämisen yhteydessä ko. lomakkeen tiedot tallennetaan erikseen asianhallintajärjestelmän palvelun kautta asiakirjaksi asiakirjavarantoon. Tässä yhteydessä tallennetaan asiakirjan muodostumisen yhteydessä tallennettavat metatietojen arvot kuten esim. asianumero ja luontiaikaileima. Usein tähän käytetään arkistointikelpoista pdf-a muotoa tai muuta Arkistolaitoksen hyväksymää asiakirjamuotoa. Lomakkeen tiedot tallennetaan yleensä myös varsinaiseen operatiiviseen tietokantaan/kantoihin hyödyntäen normaaleja operatiivisen järjestelmän tai sähköisen asioinnin arkkitehtuurin tietojärjestelmäpalveluja. Sähköisen asianhallinnan järjestelmäpalveluiden tulisi sisältää yllä punaisella kuvatut ratkaisut. Varsinaiset asiakirjat taltioidaan dokumentinhallinnan rakenteisiin. eams-soa palvelu mahdollistaa sen, ettei sähköisiin lomakkeisiin tarvitse taltioida suoraan eamsin mukaisia metatietoja vaan niiden hallinta voidaan kokonaan keskittää asianhallintajärjestelmälle. Tämä tekee ratkaisusta joustavan ja metatietojen ajantasaisuus voidaan aina varmistaa. eams-soa-palvelu

49 49 / 107 mahdollistaa myös moniorganisaatioratkaisun siten, ettei samoja asiointilomakkeita tarvitse tehdä jokaiselle organisaatiolle erikseen Tietomallit Toiminnan tehokkuuden ja laadun kehittäminen edellyttää opetustoimen tietojärjestelmiltä nykyistä parempaa integroituvuutta. Tietojen tulee kulkea Oppijan mukana opetustoimen organisaatioissa joustavasti ja mahdollisimman ajantasaisesti. Järjestelmäintegraatioita ovat hankaloittaneet osaltaan järjestelmien yhteensopimattomat tietosisällöt ja tavoitteeksi tuleekin asettaa opetustoimen järjestelmien käsitteiden, tietomallien, tietosisältöjen ja tiedon rakenteisen muodon harmonisointi. Tietojen harmonisoinnin tulee perustua kotimaisiin ja kansainvälisiin standardeihin, joita on käytettävissä tällä hetkellä valitettavan vähän. Standardointityötä tehdään kuitenkin koko ajan ja tuloksia tulee ottaa käyttöön sitä mukaan kuin niitä valmistuu. Eurooppalainen pohja Esimerkki opetustoimen käyttöön otetusta standardista on Eurooppalaisen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä (ECTS). Standardoiintityötä tekee euroopassa European Committee for Standardization (CEN). Suomen ensimmäinen opetusteknologian standardi on vuonna 2009 SFS-standardiksi vahvistettu laatustandardi SFS-EN ISO/IEC : Information technology. Learning, education and training. Quality management, assurance and metrics. Part 1: General approach (ISO/IEC :2005). Maailmanlaajuisesti toimiva standardointijärjestö ISO on julkaissut 17 opetusteknologian standardia, mm. ISO/IEC TR sarja (SCORM ). Menossa on tällä hetkellä lähes 30 projektia. Eurooppalaisessa CEN:ssä opetusteknologiasta vastaa komitea CEN TC 353 Learning Technologies. Sen käynnissä olevia kohteita ovat o o o European Learner Mobility Model Curriculum Exchange Format (CEF) Data Model Metadata for Learning Opportunities (MLO) - Advertising CENissä toimii myös esistandardeja laativa CEN Workshop on Learning Technologies. SFS:n puitteissa toimii opetustoimen standardeja seuraava työryhmä SR 305 Opetusteknologia.

50 50 / 107 Opintosuoritusten yhteismitallisuus on tärkeä standardointikohde. Muita kohteita ovat mm. arvosanat/arvosteluasteikot, tutkinnot, kurssit ja monet koodistot kuten koulupiirit ym. Kansallisella tasolla ylläpidettävä keskitetty koodistopalvelu on yksi tapa edistää käytännössä tietojen yhteensopivuutta. Ratkaisusta on hyviä kokemuksia terveydenhuollon sektorilla. Tietojen harmonisointi on yksi merkittävimmistä KA-työn tehtävistä. Kansalliset linjaukset Opetustoimen käsitteistö ja sanasto noudattaa OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen osaston määrittämiä linjauksia Koulutuksen järjestämisen hallinnollisen tiedon jäsentämiseen hyödynnetään korkeakoulujen Raketti-hankkeessa kuvattua XDW-mallia soveltaen. Tämä on tarkoitettu erityisesti tietovarastoja sekä johdon ja sidosryhmien (esim. opetushallitus) raportointia varten. Mikäli oppijan verkkopalvelut ulotetaan varhaiskasvatukseen, siinä on hyvä hyödyntää (ei pakollinen, velvoittavuus arvioidaan myöhemmin) valtiovarainministeriön Hallinnon kehittämisosaston KuntaIT-yksikön kodin ja kasvatusorganisaatioiden yhteistyötä kehittäneen Tampereen kaupungin johtaman ns. Kohti kumppanuutta hankkeen viitearkkitehtuurissa 12 kuvattua tietomallia edellisten käsitteistöjen ja tietomallien puitteissa. Kyseisessä tietomallissa on otettu kantaa erityisesti alaikäisen oppijan perustietojen, roolitietojen ja moniammatillisen kasvatuksen edellyttämiin tietoihin. Tiedot on kuvattu kattavasti OWL-kuvauksella, joka helpottaa niiden hyödyntämistä jatkokehittämisessä ja toteutuksessa. Toimijatiedot (sis. erityisesti asiakastiedot) suositellaan jäsennettävän henkilöihin ja organisaatioihin sekä näiden sisällä perustietoihin ja roolikohtaisiin tietoihin kuntasektorin Kunnan asiakastiedon pääjäsennyksen 13 periaatteiden mukaisesti. Tässä erityisesti henkilöiden perustiedot kuvaavat yleisiä henkilötietoja (vrt. VTJ) ja yhteen henkilöön voi liittyä useita rooleja ja roolikohtaisia tietoja. Opetustoimessa samaan henkilöön voidaan liittää esimerkiksi hakijan, opiskelijan, harjoittelijan tai ammattinimikkeen roolikohtaisia tietoja. Verkkopalveluissa käsiteltävät tiedot tulee edellisen käsitteistön ylätason kuvauksen pohjalta kuvata JHS 143 (Asiakirjojen kuvailun ja hallinnan metatiedot) sekä JHS 170 (Julkishallinnon XML-skeemat) suosituksen mukaisesti ja uudelleenkäytön helpottamiseksi julkaista rakenteellisina xml-dokumentteina. 12 ks. wiki.kuntait.fi ja täältä Kokonaisarkkitehtuuri 13 ks. wiki.kuntait.fi ja täältä Kokonaisarkkitehtuuri

51 51 / Konversiot Tietojen konvertointia tarvitaan yleensä silloin, kun otetaan käyttöön uusi tietojärjestelmä, joka korvaa käytössä olevan. Tällöin on usein tarvetta konvertoida ja siirtää tiedot vanhan järjestelmän tietokannasta uuteen. Konvertointi on tarpeen, kun uusitun järjestelmän tietomalli ei ole yhteensopiva vanhan kanssa. Konvertointitarvetta tulee sitä mukaan kuin uusia Oppijan verkkopalveluja rakennetaan. Esimerkiksi todennetun osaamisen rekisteriin voi syntyä tarve konvertoida ja siirtää vanhoja opinto- ja tutkintosuorituksia halutulta ajanjaksolta taaksepäin. Koska konvetointi on haasteellista, voidaan valita myös malli, jossa vain uudet syntyvät tutkinnot ja suoritukset siirretään todennetun osaamisen rekisteriin. Tiedon kiistämättömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja sen suorittaminen edellyttää huolellista suunnittelua. 4.3 Keskeisimmät loogiset tietovarannot Oppijan verkkopalveluarkkitehtuurista voidaan erottaa toisistaan keskitetyt tietovarannot sekä hajautetut ja paikalliset, usein koulutuksen järjestäjäkohtaiset tietovarannot 14. Paikallisiin tietovarantoihin kertyy oppijan ja oppilashallinnon yleisten tietojen lisäksi opintojaksototeutuksiin ja niiden suorittamiseen liittyvää tietoa, joka tyypillisesti kootaan paikalliseen oppijan ja koulutuksen järjestäjän vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin (esim. opintojaksototeutuksiin ilmoittautuminen, kotiläksyjen ja harjoitusten ilmoittaminen, palauttaminen ja arviointi, muu operatiivinen opintojaksototeutuksiin liittyvä tieto). Keskeisimpiä keskitettyjen oppijan verkkopalvelujen taustalla olevia tietovarantoja ovat: Perusrekisterit o Toimijarekisteri (oppijat, asiantuntijat, organisaatiot) o Koodistot (opetustoimen koodistot, luokitusten arvolistat) o Kansallinen opiskelijatunnusrekisteri Koulutustieto- ja ohjeistusekisteri Todennetun osaamisen rekisterit o Todennetun osaamisen rekisteri 14 Huom. tässä luvussa käsitellään loogisen tason tietovarantoja, jotka voidaan toteuttaa fyysisesti joko itsenäisinä tietokantoina / rekistereinä tai oppilashallintoon ja verkkopalveluihin liittyvien järjestelmien sisään sisäisiin tietovarantoihin.

52 52 / 107 o Osasuoritukset ja opintosuoritukset Opintojen läpivientitietojen rekisteri o Opinto-oikeus- ja opiskelupaikan vastaanottorekisteri sisältäen läsnäolotiedon Hakeutumisen ja valinnan rekisterit o Koulutustarjontarekisteri o Keskitetty koulutukseen haku-ja valintarekisteri o Valintaperusterekisteri OpetustarjontarekisteriTietovarastot o XDW o Dokumenttivarasto Keskitetyissä oppijan palveluissa tarvitaan vielä yllä kuvattuja opetustoimen erityistietoa sisältävien tietovarantojen lisäksi toimialariippumattomia operatiivisia tukitietovarantoja: Operatiiviset tukitietovarannot Paikkatieto Suostumukset Tietopyynnöt Arkisto Valtuutukset Näitä täydentävät vielä tekniset tietovarannot:

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelut 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi SADe -ohjelma Valtiovarainministeriön koordinoima Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma. Rakennettavilla palveluilla

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

26.10.2011 AYJ/JM. SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut

26.10.2011 AYJ/JM. SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut 26.10.2011 AYJ/JM SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut Kilpailutusmateriaali Materiaali löytyy soveltuvin osin (tarjouspyyntö sekä kysymykset ja vastaukset) osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/oppija/kilpailutukset

Lisätiedot

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Outi Kivipelto Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Oppijan verkkopalvelu tukee elinikäistä oppimista Oppijan

Lisätiedot

Opetushallituksen palvelut korkeakouluille

Opetushallituksen palvelut korkeakouluille Antti Ylä-Jarkko Opetushallituksen palvelut korkeakouluille Korkeakoulujen IT-päivät 2.11.2011 Sisältö 1. Käyttöliittymäkerroksen välilliset palvelut 2. Käyttöliittymäkerroksen virkailijapalvelut 3. Virkailijoiden

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut

SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut Hakeutujan palvelut Todennetun osaamisen rekisteri KSHJ yleisötilaisuus 29.3.2011 Erja Nokkanen, Seppo Ränninranta SADE - kokonaisuus Uusittava ja luotava

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 18.4.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN VIRKAILIJOILLE Laila Puranen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Kasvatus, esi- ja perusopetus, toinen asete (lukio- ja ammatillinen) sekä aikuiskoulutus Kurttu seminaari 30.9.2013 Leena Kononen 1 Yhteistyön

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Antti Ylä-Jarkko Oppijan verkkopalvelut Hakeutujan palvelut ja todennetun osaamisen rekisteri Palveluperhe eri elämänkaarenvaiheessa olevalle oppijalle Pyrimme vastaamaan oppijan elinkaaren eri vaiheissa

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELUT

OPPIJAN VERKKOPALVELUT OPPIJA VERKKOPALVELUT eperusteet ehops Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy Winova 5.6.2014 1 Loogisen tason kansallinen oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri 2 Kansalliset oppijan palvelut Käyttöönoton

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 7.5.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIESTINTÄVASTAAVILLE Erja Nokkanen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa linjatut korkeakouluhakuja

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelujen toteuttaminen

Oppijan verkkopalvelujen toteuttaminen Oppijan verkkopalvelujen toteuttaminen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 projektipäällikkö Ritva Sammalkivi SADe -ohjelma Valtiovarainministeriön Sähköisen

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

KA-menetelmistä käytännön KA-työhön IT-2011 Korkeakoulujen IT-päivät Helsinki Metropolia 2.11.2011

KA-menetelmistä käytännön KA-työhön IT-2011 Korkeakoulujen IT-päivät Helsinki Metropolia 2.11.2011 KA-menetelmistä käytännön KA-työhön IT-2011 Korkeakoulujen IT-päivät Helsinki Metropolia 2.11.2011 Jaakko Riihimaa Tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu KA-menetelmistä käytännön KA-työhön

Lisätiedot

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri 12.11.2012 Versio: 0.9 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri 12.11.2012 2 (109) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Kuvauksen kohde ja dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Opintohallinnon viitearkkitehtuuri oppilaitoksen näkökulmasta 22.05.2013

OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Opintohallinnon viitearkkitehtuuri oppilaitoksen näkökulmasta 22.05.2013 OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Opintohallinnon viitearkkitehtuuri oppilaitoksen näkökulmasta 22.05.2013 Jaakko Riihimaa päällikkö JR taustaa päällikkö vuodesta 1998 SeAMK, Koulutuskeskus

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri 15.12.2012 Versio: 1.0 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri 19.12.2012 2 (109) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Kuvauksen kohde ja dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelut seminaari Helsinki, Finlandia-talo Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi 9.12.2013 Sisältö Oppijan palvelut osana SADe-ohjelmaa

Lisätiedot

HAKEUTUJAN PALVELUT JA TODENNETUN OSAAMISEN REKISTERI. Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA - seminaari 26.-27.10.2011 Esa Keränen

HAKEUTUJAN PALVELUT JA TODENNETUN OSAAMISEN REKISTERI. Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA - seminaari 26.-27.10.2011 Esa Keränen HAKEUTUJAN PALVELUT JA TODENNETUN OSAAMISEN REKISTERI Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA - seminaari 26.-27.10.2011 Esa Keränen Esityksen rakenne Hankekokonaisuus Sanastotyö Todennetun osaamisen rekisteri SADe-ohjelma

Lisätiedot

KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät

KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät Anita Johansson KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät KSHJ-TAVOITE Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma

eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma eperusteet -palvelu enorssi kevätpäivät 23.4.2015 Rauma Oppijan verkkopalvelut -hanke eperusteet on osa Oppijan verkkopalvelut -hanketta, jossa kehitetään monipuolisesti oppijoiden ja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia Tuomo Rintamäki, tietohallintojohtaja Esa Suominen, kokonaisarkkitehti 18.11.2011 Osaamista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?

Lisätiedot

Joonas Mäkinen. Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012

Joonas Mäkinen. Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012 Joonas Mäkinen Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012 Opintopolku-palvelu monessa mukana Sisäiset tarpeet ja riippuvuudet: Toteutettavat palvelut (näitä koskevat osaprojektit: KSHJ, ALPE, AIKU) OPH:n omat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät

Lisätiedot

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen - taustaa Modernit verkkopalvelut ovat osa korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän kokous 28.11.2014 LUONNOS keskustelun pohjaksi 18.11.2014 Tuija Raaska, CSC Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri

Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri Arkistosektorin aineistohallinnan viitearkkitehtuuri Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston arkkitehtuuriseminaari 10.11.2014 Markus Merenmies Kansallisarkisto Seminaarin lupaus Seminaari on kohdennettu

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset 29.10.2013 Katariina Männikkö Esityksen sisältö Oppijan palvelut ja uusi perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

KuntaIT Terveydenhuollon arkkitehtuuri Terveydenhuollon Atk-päivät 25. 26.5.2010

KuntaIT Terveydenhuollon arkkitehtuuri Terveydenhuollon Atk-päivät 25. 26.5.2010 KuntaIT Terveydenhuollon arkkitehtuuri Terveydenhuollon Atk-päivät 25. 26.5.2010 Tommi Oikarinen, VM, KuntaIT Terveydenhuollon arkkitehtuuri Terveydenhuollon arkkitehtuuri Kunnan arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin perusteet. FUAS opiskelijaliikkuvuus opintohallinnon näkökulmasta

Viitearkkitehtuurin perusteet. FUAS opiskelijaliikkuvuus opintohallinnon näkökulmasta Viitearkkitehtuurin perusteet FUAS opiskelijaliikkuvuus opintohallinnon näkökulmasta Mika Karjalainen, SilverPlanet Oy Jari Järvinen, HAMK Kari Kataja, HAMK Terhikki Mäkelä, HAMK Mika Rintala, HAMK Anja

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Kymenlaakson Kyläportaali

Kymenlaakson Kyläportaali Kymenlaakson Kyläportaali Klamilan vertaistukiopastus Tietoturva Tietoturvan neljä peruspilaria 1. Luottamuksellisuus 2. Eheys 3. Saatavuus 4. (Luotettavuus) Luottamuksellisuus Käsiteltävää tietoa ei paljasteta

Lisätiedot