Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.93

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.93"

Transkriptio

1 Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.93

2 Muutoshistoria: Ensimmäinen versio, Markku Laaksoharju, Pauli Kilpikivi Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksoharju Lisätty sisältöä WS5:n tulosten perustella, MLa, PKi Lisätty ja tarkennettu sisältöä WS6: tulosten perusteella, MLa Oppijan palvelukokonaisuuden esiselvityksessä hyväksytty Uudelleenstrukturoitu ja täsmennetty viitearkkitehtuuri Täsmennetty viitearkkitehtuuri, teknologianäkökulma Uudelleen strukturoitu malli, tietoturvaa, tukea ym. täsmennetty Projektiryhmän kommenttien pohjalta täsmennetty versio Liittymäkaavio ja asiakaspalveluosuudet täsmennetty Opiskelun vuorovaikutuksen hallinta lisätty omaksi palveluksi Klusteriryhmän kommenteilla täsmennetty versio Dokumentin jäsennystä muokattu ja sisältöä täsmennetty Täydennetty työssäoppimisosuutta Yhdistetty kaksi dokumenttiversiota

3 3 / 107 Sisältö 1 Johdanto Dokumentin tarkoitus Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Dokumentin ja työn rajaukset ja reunaehdot Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurikehys Periaatteellisen tason arkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit ja hankkeet Tietoturvaperiaatteet Käsitteellisen tason arkkitehtuuri Toimintaympäristön periaatteet Opetustoimen organisointi Toimijat Loogisen tason arkkitehtuuri Keskeiset prosessit Koulutustiedotus eli Sisällöntuotannon prosessi Ohjaus ja neuvonta Koulutukseen haku Asiointiprosessi Siirtyminen Oppiminen Opiskelun ja oppimisen tuki Tietoarkkitehtuuri Ydinkäsitteet ja päätietoryhmät Sähköinen asianhallinta ja arkistointi Tietomallit Keskeisimmät loogiset tietovarannot Tietojärjestelmäympäristön looginen päärakenne Käyttöliittymäkerros Asiointikerros Palvelujen ohjauskerros... 62

4 4 / Palvelukerros Tietovarantokerros Teknologiapalvelut Integraatioperiaatteet Järjestelmäliittymien nykytilanteesta Tavoitetilan integraatioratkaisu Fyysisen tason arkkitehtuuri Palvelualustojen ja ratkaisujen keskittäminen Oppijan verkkopalvelujen arkkitehtuurin hallinta Asiakaspalvelut Arkkitehtuurin läpivienti ja linjausten tarkistus Hajautettu vs. kansallinen ratkaisu Arkkitehtuurin toteuttamisen kriittiset menestystekijät

5 5 / Johdanto 1.1 Dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti kuvaa opetustoimen oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuurin perusteet sekä tarkemmin todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan verkkopalvelun viitearkkitehtuurin. Oppijan keskitettyjä palveluita on aikaisemmin käsitelty oppijan verkkopalvelukokonaisuuden puitteissa. Koska kuitenkin loppukäyttäjälle näkyvä verkkopalvelu on vain osa laajempaa keskitettyjen palvelujen kokonaisuutta, tästä käytetään tässä dokumentissa nimitystä oppijan keskitetyt palvelut. Oppijan verkkopalvelujen tavoitteena on luoda rajapinta opiskeluun ja hakeutumiseen elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelujen käyttäjä voi olla koulutukseen hakeutuja, urasuunnittelua tekevä nuori tai työtön, opiskelija, oppilaan huoltaja, toinen oppilaitos tai koulutuspalvelun tuottaja, yritys ja muu työelämän organisaatio sekä julkishallinnon organisaatio. Tässä kuvattu viitearkkitehtuuri luo puitteet oppijan verkkopalvelujen tarkemmalle suunnittelulle ja toteuttamiselle. Viitearkkitehtuurilla tarkoitetaan määritetyn kohdealueen yleistasoista tavoitetilan arkkitehtuurikuvausta. Viitearkkitehtuuri jäsentää ja määrittää arkkitehtuurin yleiset rakenneosat ottamatta tarkasti kantaa esimerkiksi toteutusteknologiaan tai muihin suunnittelun tai toteutuksen yksityiskohtiin. Viitearkkitehtuuri määrittää puitteet, jonka sisällä toiminnan kehittäminen, tietojen hallinta ja tietojärjestelmät tulee toteuttaa. Tämän dokumentin kohteena ovat oppijaa koskevat verkkopalvelut sekä keskitettyjen palveluiden käyttäjärajapinnan periaatteet että koulutuksen järjestäjäkohtaisten verkkopalveluiden periaatteet. 1.2 Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Tämä Oppijan verkkopalveluiden viitearkkitehtuuri on tarkoitettu opetustoimen organisaatioiden keskushallinnon ja koulutus- ja opetuspalveluja tuottavien organisaatioiden sekä näiden yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kehittäjille ja tietohallinto-organisaatioille.

6 6 / 107 Keskeisiä tämän hallintamallin kohderooleja ovat: Opetustoimen arkkitehtuurista vastaavat avainhenkilöt Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen johto ja kehittämisen avainhenkilöt Opetushallituksen opetustoimen keskitettyjä palveluja kehittävät avain- ja vastuuhenkilöt Koulutuksen järjestäjien johto ja toiminnan kehittäjät esim. kehitys- ja kehittämispäälliköt tms. Koulutuksen järjestäjien tietohallinnosta ja tietoteknisistä ratkaisuista vastaavat avainhenkilöt esim. tietohallintojohtajat ja tietohallintopäälliköt Koulutuksen järjestäjien kokonaisarkkitehtuurista tai ICT -arkkitehtuurista vastaavat asiantuntijat nimetyt arkkitehdit Koulutuksen järjestäjien toimintaa kehittävät avainhenkilöt ja kehittämisprojektien vastuuhenkilöt, projektipäälliköt sellaisissa opetukseen tai koulutukseen hakeutumista tai tutkintoihin liittyviä rekistereitä tai näiden tietoja kehittävissä projekteissa, joissa toiminnan kehittämiseen liittyvät suoraan tai välillisesti tietoteknisen ympäristön palvelut Opetustoimen ICT-projektien suunnittelijat ja tekniset vastuuhenkilöt Edellisten lisäksi tämän dokumentin kohderyhmään kuuluvat opetustoimelle ja koulutuksen järjestäjille tietojärjestelmiä, ICT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja tai kehittämispalveluja tarjoavat julkishallinnolliset ja yksityissektorin palveluntuottajat. 1.3 Dokumentin ja työn rajaukset ja reunaehdot Oppijan verkkopalvelulla tarkoitetaan internetin kautta tarjottavaa opetustoimen palveluihin liittyvää palvelua. Palvelu voi olla tiedottava staattinen web-sivusto tai hyvinkin monipuoliseen toiminnallisuuteen ja vuorovaikutukseen perustuva tietojärjestelmäpohjainen palvelu. Verkkopalvelun etuja ovat mm. aika- ja paikkariippumattomuus verrattuna perinteiseen palvelupisteessä tapahtuvaan henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Verkkopalvelu on usein itsepalvelua. Verkkopalvelua voivat käyttää sekä opiskelijat että koulutuksen järjestäjät ja soveltuvin osin työmarkkinat ja muut kolmannet tahot.

7 Tätä oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuria on kehittämisvaiheessa rajattu seuraavasti: 7 / 107 Tässä dokumentissa esitetty Oppijan keskitettyjen palvelujen arkkitehtuuri pohjautuu SADe-hankkeen Oppijan palvelukokonaisuus esiselvitysvaiheessa tehtyyn Oppijan verkkopalveluarkkitehtuuriin. Tämä kokonaisarkkitehtuuri ottaa huomioon koko opetustoimen keskitettyjen oppijan palveluiden yhteentoimivan tavoitetilan. Ensimmäisessä vaiheessa SADe-ohjelman hankerahoituksella toteutettavat palvelut eivät kuitenkaan sellaisenaan koske korkeakoululaitosta ja sen toimijoita tai toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluu opetustoimen lisäksi myös tutkimus ja kulttuuri sekä näitä koskevat arkkitehtuurit. Tässä dokumentissa ei työn rajausten takia käsitellä tutkimuksen ja kulttuurin mahdollisia keskitettyjä palveluita. Mahdolliset riippuvuudet näiden keskitettyjen palvelujen välillä tulee tarkentaa, kun tutkimuksen ja kulttuurin toiminnallisia tavoitteita ja viitearkkitehtuuria täsmennetään. Tämä oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri on ensimmäinen yhtenäinen yleisen tason arkkitehtuurikuvaus opetukseen ja koulutukseen liittyvistä verkkopalveluista. Sitä tulee tarkentaa kohdekohtaisilla tarkemmilla kohdearkkitehtuureilla sekä täsmällisemmällä systeemisuunnittelulla. 1.4 Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä on systemaattinen suunnittelu ja kuvausmenetelmä (kuvauskehys), jonka avulla voidaan kuvata, miten valotun kohdealueen toimijat, palvelut, prosessit, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologia toimii yhteen kokonaisuutena. Oppijan viitearkkitehtuurissa on yleisellä tasolla hyödynnetty julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Käytetty menetelmä on yhteensopiva kansallisen JHS-179 suosituksessa kuvatun kokonaisarkkitehtuurimenetelmän kanssa. Kokonaisarkkitehtuuri ulottaa näkökulmansa pelkkien tietojärjestelmien ulkopuolelle kuvatakseen ne substanssitoiminnan syyt ja tarpeet, joita varten tietojärjestelmiä tehdään sekä tässä tarvittavat tiedot. Varmistaakseen toteutettavien ratkaisujen kattavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden käytetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmä jäsentyy näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin) seuraavasti:

8 8 / 107 Näkökulmat: o Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma o Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja arvioiva näkökulma o Järjestelmä: järjestelmien näkökulma o Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Abstraktiotasot: o Periaatteellinen taso MIKSI, esim. millä periaatteilla, millä reunaehdoilla o Käsitteellinen taso MITÄ esim. mitä tietoa taltioidaan, mitä tarkoitusta varten, mitkä ovat toiminnan keskeiset käsitteet o Looginen taso MITEN esim. tietovarantojen looginen jäsennys ja tietojen sijoittuminen eri kokonaisuuksiin o Fyysinen taso MILLÄ esim. mihin fyysisiin tietokantoihin eri loogiset tietovarannot sijoitetaan, mitkä toteutetaan tiedostoina tai dokumenttienhallintajärjestelmän avulla Tässä työssä on soveltaen hyödynnetty alla kuvatun kaltaisen kokonaisarkkitehtuurijäsennyksen mukaista kokonaisarkkitehtuurimenetelmää:

9 9 / 107 Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Teknologiakomponentit Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Fyysinen Taso - MILLÄ Fyysiset tietovarannot Koodistot, sanastot Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Palvelutasot Kuvasta on väritetty ne osakuvaukset, joita hyödynnettiin tämän viitearkkitehtuurin laatimisessa. 2 Periaatteellisen tason arkkitehtuuri 2.1 Arkkitehtuuriperiaatteet Oppijan verkkopalvelujen ja niihin liittyvien prosessien, tietojen ja palvelujen keskeiset suunnittelun ja toteutuksen sekä jatkuvien palvelujen peruskivinä toimivat linjauksina käytetään seuraavia arkkitehtuuriperiaatteita:

10 10 / 107 Nimi Oppijan verkkopalveluissa noudatetaan opetustoimen yleisiä arkkitehtuuriperiaatteita ja - linjauksia Oppijan verkkopalvelu tuo opetustoimen sähköiseen asiointiin yhdenmukaisen palvelukanavan Yhtenäiset verkkopalvelut hävittävät oppijan ja työelämän näkökulmasta opetustoimen hallinnon raja-aidat Verkkopalvelut helpottavat oppijan siirtymistä läpi oppimisen ja koulutuksen nivelvaiheiden Verkkopalvelu parantaa opiskelua ja oppimista koskevan tiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta Palvelu mahdollistaa ja tukee oppijaa ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan Palvelussa hyödynnetään erilaisille oppijoille tuttua teknologiaa Verkkopalvelu parantaa oppimisja koulutustiedon luotettavuutta Yhteiskäyttöiseksi määritelty tieto tallennetaan vain kerran yhdenmukaisessa muodossa Prioriteetti Prioriteetti 1-5 Kuvaus 5 Opetustoimen arkkitehtuuriperiaatteet on kuvattu opetustoimen viitearkkitehtuurissa. Arkkitehtuuriperiaatteet koskevat kaikkia Opetustoimen organisaatioita sekä yhteistyökumppaneita. 5 Opetustoimen keskeiset, yhteiset haku, tiedotus- ja asiointiprosessit kootaan yhteen helposti löydettävään ja hallittavaan kanavaan. Näitä täydentävät koulutuksen järjestäjäkohtaiset erityispalvelut. 5 Verkkopalveluun kootaan kaikkien koulutusasteiden palvelut yhtenäiseksi käyttökokemukseksi. Palvelut näkyvät yhtenäisenä sekä oppijoille että sidosryhmille 5 Verkkopalvelut helpottavat siirtymistä esim. esiopetukseen, perusopetukseen, 2. asteen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja ammatissa tapahtuvaan koulutukseen. 4 Verkkopalvelu kokoaa oppimisen ja opiskelua koskevan tiedon systemaattisesti yhteen. Tämä vähentää hajautetun tiedonjakelun laatueroja ja mahdollisia ristiriitoja. Opetustoimen tiedot voidaan koota yhteen palveluun. 3 Palvelu nostaa esiin oppijalle erilaisia opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksia, sekä tukee tätä omaehtoisen oppimisen suunnittelussa ja seurannassa. 3 Verkkopalvelut ottavat huomioon eri ikäisille ja tasoisille oppijoille luontevat teknologiaratkaisut. 3 Todennetun osaamisen rekisteri ja keskitetyt hakupalvelut sekä keskitetyt viestintäpalvelut varmsitavat opetustoimen tiedon luotettavuuden - virallinen tieto voidaan selkeästi erottaa epävirallisesta 4 Yhteiskäyttöiseksi tai yhtenmukaiseksi määritetty tieto taltioidaan mahdollisuuksien mukaan vain yhteen paikkaan. Verkkopalveluissa noudatetaan selkeää MDM-mallia ja hyödynnetään määritettyjä päätietovarantoja. Keskitettyjen palveluiden arkkitehtuuriperiaatteissa on huomionarvoista oppijakeskeisyys sekä yhtenäinen ratkaisuperiaate koko toimialueella. Ratkaisut tulee kehittää erityisesti yhteentoimivuuden ja oppijan näkökulmasta, ei niinkään koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. On hyvä huomata, että oppijan näkökulman toteutuminen usein kuitenkin edellyttää toimijoilta keskinäistä ja sisäistä yhteentoimivuutta. Esimerkiksi yhdenmukaista palvelukanavaa, opetustoimen rajaaitojen häivyttämistä oppijoiden ja työelämän näkökulmasta sekä oppijan siirtymistä nivelvaiheissa koskevat arkkitehtuuriperiaatteet edellyttävät kaikilta opetustoimen organisaatioilta ja toimijoilta kaikkien arkkitehtuurinäkökulmien yhteentoimivuutta: Teknisen yhteentoimivuuden lisäksi tarvitaan yhtenäisiä käsitteitä ja tietorakenteita (semanttinen yhteentoimivuus) sekä erityisesti toiminnan ja toimintaprosessien

11 11 / 107 yhteentoimivuutta. Yllä kuvattuja arkkitehtuuriperiaatteita ei voida saavuttaa yksinomaan teknisesti yhteisillä ratkaisuilla. 2.2 Sidosarkkitehtuurit ja hankkeet Oppijan keskitettyjen palvelujen viitearkkitehtuurilla ja sen muodostamalla teknisellä ympäristöllä ja toiminnalla on useita sidosratkaisuja ja hankkeita sekä muita sidosarkkitehtuureja. Velvoittavimman huomioon otettavan sidoksen muodostaa luonnollisesti oppijan verkkopalveluita ohjaava lainsäädäntö. Tämä on koottu Liitteeseen 2. Ratkaisussa tulee varautua hyödyntämään julkisen hallinnon arkkitehtuurissa tunnistettuja tukipalveluita: Palvelu Kansalliset yhteiset tietovarantopalvelut Väestotietojärjestelmä, VTJ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, YTJ Kansallinen sähköinen arkisto, Vapa Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR) Kiinteistötietojärjestelmä, KTJ Kansallinen digitaalinen kirjasto, KDK Maastotietokanta, paikkatiedot Vastuu VRK PRH Arkistolaitos VRK Maanmittauslaitos OPM Maanmittauslaitos Kansalliset yhteiset palveluun ohjauspalvelut Kansalaisen asiointitili ValtIT / VIP Suomi.fi Kansalliset yhteiset tekniset tukipalvelut Vetuma Katso Virtu Yleinen karttakäyttöliittymä Kansalliset yhteiset alustapalvelut Sähköisen asioinnin palvelualusta Valtionhallinnon integraatiopalvelu (VIA) Kansalliset yhteiset tietojärjestelmäpalvelut OPH:n tietopalvelut Kelan tietopalvelut Veron tietopalvelut VIP Valtiokonttori / VIP Verohallinto / Kela Valtiokonttori / VIP YM / Rakennetun ympäristön ja asumisen Valitokonttori / VIP Valtiokonttori / VIP OPH Kela Verohallinto

12 12 / 107 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomen kansalaisten ja rekisteröityjen organisaatioiden perustiedot tulee synkronoida tai varmistaa kansallisten tietovarantopalvelujen mukaisiksi, mikäli tämä virallinen tieto on tarpeen Oppijan verkkopalvelujen prosesseissa. Keskitetyt oppijan palvelut on syytä kiinnittää myös julkisen hallinnon asiointitiliin sekä Suomi.fi -palveluportaaliin. Kansalliset tekniset tukipalvelut toimivat tunnistautumisen pääperiaatteina myös oppijan verkkopalveluille. Integraatiot keskitetyistä palveluista muihin järjestelmiin ja tietovarantoihin voidaan toteuttaa valtionhallinnon integraatiopalvelun kautta, mikäli integraatiot edellyttävät monipuolisia integraatiopalveluja tai säännöstöjä. Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät omia integraatioratkaisujaan. Tietopalveluissa hyödynnetään yllä kuvattuja kansallisia yhteisiä tietojärjestelmäpalveluita siltä osin, kun niitä tarvitaan Keskitetyissä oppijan palveluissa. Oppijan verkkopalveluiden suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota myös seuraaviin toimijakohtaisiin yleisiin palveluihin. Lähinnä tämä tarkoittaa näiden palveluiden mahdollisuutta integroitua tarvittavilta osin keskitettyihin palveluihin. Pääsääntöisesti kyseiset palvelut toimivat rooleissaan hajautetusti kunkin toimijan omassa ympäristössä: Toimijan yleiset toiminnalliset tukipalvelut Sähköinen asianhallinta, eams Hinnoittelu ja taloushallinnon ratkaisut Henkilöstöhallinnon ratkaisut Asiakkuudenhallinnan yleiset ratkaisut Tietovarastoratkaisu Palvelu Vastuu Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijan yleiset tekniset tukipalvelut Sähköinen asiointiportaaliratkaisu Työntekijän sähköinen työpöytä Integraatioratkaisu Tunnistamisratkaisut Käyttövaltuushallinta Sähköinen allekirjoitus Tapahtumaloki Aikaleimapalvelu Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Toimijaorganisaatio Oppijan verkkopalveluiden tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida ja

13 13 / 107 hyödyntää alla olevia oppijan palveluihin liittyviä opetustoimen keskeisiä sidoshankkeita ja ratkaisuja. Erityisesti tulee varmistua eri kehittämishankkeiden ristiriidattomuudesta mutta myös parantaa suunnittelun laatua hyödyntämällä eri puolilla tehty kehittämistyö täysimääräisesti. Oppijan palvelukokonaisuuteen liittyvät yhteiset tietojärjestelmäpalvelut OPH:n tietopalvelut OPH HAKA-tunnistamispalvelu CSC Kelan tietopalvelut Kela Veron tietopalvelut Verohallinto Oppijan verkkopalvelun substanssiin liittyvät sidoshankkeet Kohti kumppanuutta -hanke Tampereen kaupunki Koulutustiedon verkkopalvelu KOTVE OPH Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä (KSHJ) OKM/OPH NUOVE, ohjaus ja neuvontapalvelut verkossa TEM Opetushallinnon tietovarasto -hanke OKM, OPH RAKETTI OKM/CSC Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden OPH rakenteistaminen Sähköinen oppimissuunnitelma ja sähköistäminen (SOPS) (OTUPERAS) Oulun kaupunki Kuntien opetustoimen arkkitehtuurisuunnittelu Pori, Tampere FUAS, opintohallintratkaisujen yhdistäminen HAMK, LAMK, Laurea Peppi Metropolia, TAMK Korkeakoulujen KA-työ Monia Työelämäyhteistyön arkkitehtuuri Sedu Opintojen elinkaarenhallinta-arkkitehtuuri Jyväskylän AMOP koulutuskunta-yhtymä OPH Kuntien tietohallintojohtaminen (TotIT) VM, kunnat Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työelämän kehittämis- ja TEM/OKM palvelutoiminta- SoTe-tietojohtamishanke hanke STM KORSI -Korkeakoulutettujen osaaminen Keski-Suomen Jyväskylän hyväksi ammattikorkeakoulu, Edellisten lisäksi Oppijan verkkopalveluilla on yksittäisiä riippuvuuksia SADeohjelman muiden kärkihankkeiden kanssa (esim. lausuntokierroksiin hyödynnetään OKM:n Osallistumisympäristöhankkeessa kuvattuja ratkaisuja, paikkatietoihin ja karttakäyttöliittymiin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Ympäristöministeriön vastuulla olevan RYPK-hankkeen määrityksiä. Nämä sidoshankkeet on kuvattu KA-taulukkoliitteessä. 2.3 Tietoturvaperiaatteet Verkkopalvelujen tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät haasteet kohdistuvat yleensä käyttäjän tunnistamiseen, palvelujen käyttöön ja palveluissa käsiteltävien tietojen käytön rajoittamiseen sekä käytön valvontaan. Keskitettyjen rekisterien tiedon eheys ja kiistämättömyys ovat tietoturvallisuuden kohteita, joiden hallinnan ja varmistamisen suunnitteluun tulee kiinnittää erityishuomiota.

14 Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) tuottamat ohjeet ja linjaukset luovat hyvän perustan tietoturvallisuustyölle julkishallinnon tietojärjestelmähankkeissa. On suositeltavaa soveltaa VAHTI-ohjeistoja oppijan verkkopalvelujen toteutuksessa ja jatkuvissa palveluissa. Seuraavassa kuvataan tietoturvallisuuden eri osa-alueita opetustoimessa ja viitataan ko. kohteeseen liittyvään VAHTI-ohjeistoon. 14 / 107 Oppilashallinnon järjestelmät sisältävät Henkilötietolain (523/1999) mukaisesti käsiteltäviä tietoja, kuten oppilaan henkilötiedot, koesuoritukset ja todistukset, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja. Mm. tukiopetustiedot ja oppilashuoltoa koskevat tiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja, jotka ovat salassa pidettäviä (Julkisuuslaki 621/1999, 23 ). Oppilastietojen käsittelyssä on mm. seuraavia vaatimuksia: Vain tietoon oikeutetut voivat käyttää ja käsitellä tietoja Tietoja voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty Tiedon käyttö tulee taltioida muuttamattomaan lokiin. Oppijalla tulee olla saatavissa tarvittaessa tieto, mihin hänen tietoaan on käytetty, kuka on käyttänyt ja milloin Henkilörekisteristä tulee laatia ja ylläpitää sekä pitää jokaisen saatavilla rekisteri- ja tietosuojaseloste Rekisteröityjen informointi sekä tarkastusoikeuden ja tiedon korjaamista koskevien pyyntöjen käsittely on järjestettävä. Pääsy oppilastietoja käyttäviin järjestelmiin on suojattava siten, että asiattomat eivät pääse katselemaan salassa pidettäviä tietoja (VAHTI 3/2008), ja tietojen katselusta jää merkintä järjestelmään (VAHTI 3/2009). Asianomaisille on annettava mahdollisuus katsella omia tietojaan ja esittää korjauspyyntöjä. Tietoturvatavoitteet tulee KuntaIT sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin mukaan asettaa seuraaville osa-alueille: Luottamuksellisuuden varmistaminen: tietoaineistojen ja tietoliikenteen salaus, käyttäjän tunnistaminen ja todentaminen, pääsynvalvonta, käyttäjä ja käyttövaltuushallinta Eheyden ja alkuperän varmistaminen: tarkistussummat, aikaleimat, käyttäjän todentaminen, sähköinen allekirjoitus Saatavuuden varmistaminen: Palvelutapahtumien luotettavuus, tietojärjestelmän toimintavarmuus ja kapasiteetin riittävyys, palvelualustan (laitteet, tietoliikenneverkko, ohjelmistot) luotettavuus

15 15 / 107 Jäljitettävyyden varmistaminen: lokit ja niiden turvaaminen, kiistämättömyys, jälkikäteinen valvonta VAHTI-ohjeistuksen (12/2006) mukaisesti keskitettyjen palvelujen tuottaminen tämä tarkoittaa salattuja yhteyksiä ja vahvaa tunnistautumista. Ei-arkaluontoista tietoa voidaan tapauskohtaisesti käsitellä myös heikommalla tunnistamisella tarvittaessa 1. Nykyisillä tekniikoilla ja menetelmillä voidaan tuottaa riittävä turvataso. Oppilashallintojärjestelmissä verkkoyhteydet on suojattu SSLmenetelmällä (HTTPS-protokolla), joka on yleisesti käytössä tietosuojan alaisissa verkkopalveluissa. Ominaisuus sisältyy käytännössä kaikkiin teknisiin alustoihin, ja vaatii lisäksi verkkopalvelun tarjoajalta SSL-varmenteen. Tunnistamisen tarkoitus on todentaa että käyttäjä on se joka hän väittää olevansa. Käytännössä tunnistaminen tapahtuu käyttäjätunnuksen ja todentaminen tunnukseen liittyvän salasanan avulla. Oppijan verkkopalvelujen kannalta keskeisiä VAHTI-määrittelyjä ovat mm: Verkkopalvelut (VAHTI 12/2006) Salauskäytännöt (VAHTI 3/2008) Tietoturvasanasto (VAHTI 8/2008) Hankkeen tietoturvaohje (VAHTI 9/2008) Lokiohje (VAHTI 3/2009) Jatkuvissa palveluissa jatkuvan palvelun tuottajan tulee täyttää valtionhallinnon tietoturvatasojen korotetun tason vaatimukset. Keskitetyt oppijan palvelut sisältävät oppijoiden suorituksiin ja tutkintoihin sekä osaamiseen liittyviä tietoja. Keskitettyjen palvelujen laajentuessa opiskelun tukipalveluihin, järjestelmään saattaa tallentua myös oppijaa koskevaa tietoa, jonka tietoja tulee käsitellä terveydenhuollon tai sosiaalihuollon tietosuojavaatimusten mukaisesti. Keskitettyjen oppijan palveluissa tulee ottaa erityisen tarkasti huomioon tietosuojan ja yksityisyyden suojan vaatimukset. Keskitettyjen palvelujen käsite- ja tietomallit, toiminnalliset tietojärjestelmäpalvelut ja käyttövaltuushallinnan määritykset ja toteutukset tulee toteuttaa siten, että ne muodostavat aukottoman ja auditoitavan ketjun, joka varmistaa, ettei ratkaisussa tietosuojalain vastaisesti eri toimialojen rekistereitä yhdistetä. Keskitettyihin palveluihin tulee taltioida vain sellaisia oppijan tietoja, joita tarvitaan opetustoimen prosesseissa. Muiden tietojen tallentamista Keskitettyihin oppijan palveluihin tulee välttää. Keskitettyjen oppijan palveluissa käsitellään luottamuksellisia tietoaineistoja, jotka ovat pääosin suojaustasoa III tai IV. Suojaustasoluokitus asettaa vaatimuksia koko 1 Opetustoimessa esimerkiksi

16 16 / 107 sille tietojenkäsittely-ympäristölle, jossa kyseisen suojaustason tietoa käsitellään. Keskitettyjen palvelujen tulee täyttää ns. tietoturva-asetuksen tietoturvatasojen korotetun tason vaatimukset 2. Seuraavaan on koottu muutamia keskeisiä tietoturvaperiaatteita. Tarkemmat vaatimukset on kuvattu Vahti 2/2010 tietoturvatasot kuvauksessa. Pakolliset ja tärkeät tietoturvaperiaatteet on määritelty yleisen tietoturvallisuuden viitekehyksen mukaan, jossa tietoturvallisuutta tarkastellaan kahdeksan osa-alueen näkökulmasta: Hallinnollinen turvallisuus Henkilöstöturvallisuus Fyysinen turvallisuus Tietoliikenneturvallisuus Laitteistoturvallisuus Ohjelmistoturvallisuus Tietoaineistoturvallisuus Käyttöturvallisuus Tietoaineisto Ohjelmisto Käyttö Laitteisto Hallinnollinen Tietoliikenne Henkilöstö Fyysinen Keskitettyjen oppijan palveluiden kannalta keskeisiä vaatimuksia ovat osapuolten tunnistaminen riittävällä luotettavuustasolla. Käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinta on tarkoituksenmukaista toteuttaa keskitetysti. Lokitietojen avulla on voitava jäljittää toimenpiteet käyttäjään ja toiminnalliseen osakokonaisuuteen. Tietoaineistojen eheyden ja saatavuuden varmistamiseen tulee kansallisissa rekistereissä (esim. Todennetun osaamisen rekisteri) kiinnittää erityishuomiota. Ratkaisussa tulee esim. luotettavasti tunnistaa ne koulutuksen järjestäjät, jotka voivat päivittää tai muuttaa oppijoiden tutkintotietoja. Yhteydet paikallisista oppilashallintojärjestelmistä keskitettyyn palveluun tulee salata vahvasti ja ratkaisussa tulee hyödyntää palvelinvarmenteita. 2 Asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa /681, VAHTI 2/2010.

17 17 / 107 Palveluja käytetään ympäri vuorokauden ja laajimmassa muodossaan palvelu välittää aikakriittistä operatiivista tietoa. Tämä edellyttää palveluympäristöltä korkeaa käytettävyyttä ja monennettua käyttöympäristöä. Palvelun tuottaminen ja hallinta tulee toteuttaa alan hyvien käytäntöjen mukaisesti 3, jotta tarvittava palvelutasotavoite saavutetaan. Karkean arvion perusteella on laadittu seuraavat Keskitettyjen oppijan palveluiden kriittiset ja tärkeät pakolliset tietoturvaperiaatteet (jaettu ns. kahdeksaan tietoturvanäkökulmaan): Hallinnollinen turvallisuus Järjestelmässä hyödynnetään kauttaaltaan roolipohjaista käyttövaltuuksienhallintaa. Eri rooleilla on erilaiset oikeudet sekä tietoon että toimintoihin. Ratkaisuun ja palveluun on määritetty delegoitu käyttöoikeuksien hallinta, joka perustuu luotettavaan organisaation ja pääkäyttäjän rekisteröimisprosessiin. Sopimus käyttöpalvelujen tuottamisesta palvelutasovaatimukset ja tietoturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän edellyttäminen käyttöpalvelujen toimittajalta. Sanktioiden määrittely. Palveluun kohdistuvat lakisääteiset ja muut viranomaisvaatimukset sekä sopimusvaatimukset on tunnistettava ja dokumentoitava. Vaatimusten muutoksia on seurattava säännöllisesti esim. lain tai asetuksen muuttuessa on arvioitava vaikutus järjestelmän toiminnan kannalta. Henkilöstöturvallisuus Keskitettyjä palveluita operoiva henkilöstö tulee nimetä ja heidän kanssaan tulee tehdä salassapitosopimus. Fyysinen turvallisuus Palvelinlaitteisto tulee sijoittaa omaan suojavyöhykkeeseensä, joihin ei ole pääsyä asiattomilla. Laitetilojen tulee täyttää Viestintäviraston suosituksen 48 A/2003 M "tärkeä tila" laitetilavaatimukset tai VAHTI 1/2002 tason 2 tehostettu perussuojaus vaatimukset. Tietoliikenneturvallisuus Tietoliikenne tulee salata kaikilla käyttöyhteyksillä. Ratkaisussa tulee käyttää palvelinvarmennetta, jotta vältytään portaaliväärennöksiltä ja kalasteluyrityksiltä 3 Jatkuvissa palveluissa suositellaan käytettävän ITIL-prosesseja ja niiden suositellaan täyttävän keskeiset ISO/IEC palvelunhallintastandardin vaatimukset

18 18 / 107 Ratkaisu suojataan palomuureilla. Palveluun sallitaan julkisesta verkosta yhteydet vain määriteltyihin portteihin. Laitteistoturvallisuus Keskitetyissä palveluissa käytetään korkean käytettävyyden alustaa, joka kykenee tuottamaan palvelua JHS 174 palvelutasolla D kriittinen. Palvelun suorituskyky varmistetaan riittävällä laite- ja verkkokapasiteetilla sekä aktiivisella edustasuojauksella (palomuuri). Suorituskykyä seurataan jatkuvasti automaattisella valvonnalla ulkoverkosta ja palvelimilta (kuormitus, levykapasiteetti). Ohjelmistoturvallisuus Palvelun käyttäjät tulee tunnistaa luotettavasti. Erityisesti keskitettyjen rekisterien tietojen tuottajat tulee tunnistaa luotettavasti. Tietoaineistoturvallisuus Palvelun kautta välitettävä tietoaineisto (liitetiedostot) suojataan viruksilta ja muilta haittaohjelmilta. Tietoaineiston luottamuksellisuuden varmistaminen. Tietoaineistojen luottamuksellisuusvaatimukset kohdistuvat tiettyihin toimintoihin ja tietoihin. Luottamuksellisuuden tulee säilyä nimetyllä käyttäjäryhmällä tai rooleilla. Luottamuksellisuus tulee varmistaa vähintään riittävän hienojakoisen käyttövaltuusmäärittelyn ja pääsynvalvonnan avulla. Käyttöturvallisuus Ratkaisuun ja palveluun on määritetty dokumentoidut ylläpitokäytännöt ja muutostenhallintaprosessi. Keskitettyjen rekisterien tiedon käsittelystä jää jälki (audit trail) keskitettyyn tapahtumalokiin. Keskeisimmät suositeltavat tietoturvaperiaatteet on lueteltu alla: Hallinnollinen turvallisuus Käyttäjä- ja käyttövaltuushallinnan toteuttamista ja toimivuutta sekä sen mahdollisia haavoittuvuuksia valvotaan säännöllisesti. Palvelutasoa ja tietoturvapoikkeamia seurataan säännöllisesti. Fyysinen turvallisuus

19 19 / 107 Palvelun tuotantotilojen on täytettävä palvelun jatkuvuuden ja poikkeustilanteista toipumisen vaatimukset. Tietoliikenneturvallisuus Valvonta- ja hallintayhteydet tulee erottaa muusta tietoliikenteestä. Laitteistoturvallisuus Palvelun saatavuus ja eheys tulee varmistaa jatkuvuuden näkökulmasta tarvittavalle tasolle (varautuminen, toipumisjärjestelyt). Ohjelmistoturvallisuus Pääkäyttäjän identiteetin on oltava luotettava ja se on todennettava riittävän vahvalla tunnistusmenetelmällä. Palvelussa käytettävät ohjelmistot ja komponentit tulee auditoida. Näihin tulee säännöllisesti kehittää turvallisuus Luotettavien ohjelmistojen käyttäminen ratkaisussa ja korjauspäivitysten asentaminen ja säännöllinen seuranta.. Ohjelmiston toimintojen tulee olla loogisia ja helppokäyttöisiä. Tietoaineistoturvallisuus Tietoaineistot pidetään olennaisilta osin ajantasaisina ja tietojen elinkaari on hallittu. Käyttöturvallisuus Ylläpitäjän oikeuksia valvotaan erikseen (vaaralliset työyhdistelmät, kahden silmäparin periaate kriittisissä toiminnoissa).

20 20 / Käsitteellisen tason arkkitehtuuri 3.1 Toimintaympäristön periaatteet Suomen opetustoimen organisointi on kuvattu laajemmin opetustoimen viitearkkitehtuurissa. Seuraavaan on koottu tiivistelmä toimintaympäristön keskeisistä rakenteista ja toimijoista Opetustoimen organisointi Hallinto Koulutukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista päättää eduskunta. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on valmistella mm. koulutusta koskeva lainsäädäntö sekä sitä koskevat valtion talousarvioesitykset ja valtioneuvoston päätökset. Opetushallitus on keskeinen opetussektorin toimija, jolle kuuluu sekä hallinnollisia että kehittämistehtäviä. Opetushallitus mm. vahvistaa opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet ja eräät oppilasarviointia koskevat määräykset. Valtion aluehallinnossa koulutusasioita käsittelevät aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Monista asioista päättävät itse koulutuksen järjestäjät, joiden toimintaa ohjataan mm. lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden kautta. Koulutusasteet Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Yleensä vain alemman asteen opinnot suorittanut voi opiskella ylemmän asteen koulutuksessa. Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta, jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen

21 21 / 107 perusopetuksen jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla. Koulutusjärjestelmää täydentää vapaan sivistystyön puitteissa organisoitu varsin monimuotoinen koulutustarjonta. Tämä koulutus ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Seuraavassa koulutustoiminnan volyymia kuvaavia lukuja vuodelta 2009 (luvut pyöristetty): Oppilaitostyyppi Oppilaitoksia Oppilaita Peruskoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Ammattikorkeakoulu 25 (v. 2010) Yliopisto 16 (v. 2010) Koulutuksen järjestäjät Kunnat ja kuntayhtymät ovat volyymilla mitattuna suurin koulutuksenjärjestäjä esi- ja perusopetuksessa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutukseen ja vapaassa sivistystoimessa. Yleissivistävän perusopetuksen järjestäjä on yleensä kunta tai kuntayhtymä, joilla on velvollisuus järjestää perusopetusta alueensa lapsille. Kuntayhtymät toimivat pääosin lukio-opetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen järjestäjinä. Valtio toimi koulutuksen järjestäjänä oppilaitoksissa, joista monet ovat erityisoppilaitoksia vammaisille tai tietylle ammattialalle suunnattuja: sotilasala, poliisitoimi, palo- ja pelastustoimi, merenkulku. Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä on lukumääräisesti yli 40% koulutuksen järjestäjistä, mutta niiden osuus perus- ja lukio-opetuksessa on vähäinen. Ammattikorkeakouluissakin vain 16 % oppilaista opiskelee yksityisissä oppilaitoksissa. Yliopistot ovat vuoden 2010 yliopistolain mukaan myös yksityisiä koulutuksen järjestäjiä julkisoikeudellisia tai säätiöyliopistoja. Vapaassa sivistystyössä yksityisten järjestäjien osuus on merkittävä.

22 22 / Toimijat Kunnat /Kuntayhtymät Volyymiltaan suurin opetustoimen toimija ovat kunnat ja kuntayhtymät. Näiden vastuulla on pääosa koulutuksen järjestämisestä. Kunnat tiedottavat kunnan tarjoamista koulutusmahdollisuuksista kunnan omilla verkkosivuilla, joilla voi olla linkkejä myös oppilaitosten omille sivuille. Kunnan opetustoimen työtekijä toimii sisällöntuottaja roolissa, tuottaessaan koulutustietoa kunnan verkkopalveluun. Peruskoulut / lukiot Oppilaitosten omissa oppijan verkkopalveluissa tarjotaan tietoa opiskelusta ja koulussa järjestettävästä opetuksesta. Nämä verkkopalvelut tarjoavat koulussa opiskeleville myös kanavan koulun ja kodin yhteistyölle, sekä mahdollisesti erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä ja oppijan (huoltajan) liittymän oppilashallinnon järjestelmään. Koulussa oppilashallinnon järjestelmää käyttävät opetustoimen ammattilaisen (ope) roolissa olevat henkilöt, käytännössä siis rehtori, opettaja, opo ja koulun kanslisti. Samat henkilöt vastaavat myös koulujen verkkopalveluiden sisällöntuotannosta. Ammattikoulut Ammattikoulujen osalta tilanne ja tavoitteet vastaavat suurien lukioiden tilannetta, erityispiirteenä ammattikouluissa on tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa työharjoittelun ja tutustumisen järjestämisessä. Korkeakoulut Korkeakoulut ovat suuria ja varsin itsenäisiä toimijoita, joilla on kattavat verkkopalvelut opiskelijoille ja tietopalveluita opiskelemaan hakeville. Korkeakoulujen osalta itsenäiset verkkopalvelut ovat myös osin kilpailu- tai erottautumistekijä. Teknologia-arkkitehtuurin alueella on löydettävissä kustannustehokkuutta parantavia ratkaisuja mm. palvelualustojen konsolidoinnin kautta. Korkeakouluilla on omat opetuksen ja oppilashallinnon järjestelmänsä. Korkeakoululaitos kehittää tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi yhteisiä tietomäärittelyjä, yhteishakuratkaisuja ja oppilashallinnon ratkaisuja. Uuden lainsäädännön myötä yliopistojen itsenäinen asema on vahvistunut ja korkeakoulujen välinen yhteistyö toiminnan tehostamiseksi on yhä enemmän korkeakoulujen omassa harkinnassa.

23 23 / Loogisen tason arkkitehtuuri 4.1 Keskeiset prosessit Viitearkkitehtuurissa toimintaa määriteltäessä pyritään tunnistamaan yleisiä prosessikulkuja ja samankaltaisena eri organisaatioissa toistuvaa toimintaa. Tätä mallinnustyötä voidaan hyödyntää esimerkiksi valittaessa toimintaa tukevia laajoja valmisohjelmistoja tai suppeampia yleiskäyttöisiä ohjelmistokomponentteja, mm. SOA-palveluja. Esimerkiksi koulutukseen hakemisen voidaan nähdä olevan asiointiprosessin ilmentymä, jolloin haku-prosessia tukevassa valmisohjelmistossa voisi olla asiankäsittelyohjelmiston piirteitä. Seuraavassa kuvatut yleiset prosessit ovat karkeita ja alustavia kuvauksia opetustoimen prosesseista. Niitä tulee täsmentää tarkennetussa suunnittelussa erityisesti oppijan oppimisen elinkaaren ja keskitettyjen palvelujen ohjauksen näkökulmista. Oppijan verkkopalveluiden kannalta optimaalista on keskittää yhteisen toiminnan kuvaukset ja yhtenäistää toimintaa tasolle, jossa tunnistetaan toiminnan kannalta keskeiset integraatiopisteet ja integraatiossa vaihdettava tieto sekä toimijoiden että prosessien välillä. Keskitetyt toiminnankuvaukset tulee tehdä JHS-152 tasolle 2, niin että prosessialueiden väliset integraatiopisteet voidaan tunnistaa. Tämä tukee opetustoimen keskeisten rajapintojen ja niissä välitettävien tietoelementtien tunnistamista. Vaikka toiminta tasolla 3 vaihtelisikin toimijoittain - esimerkiksi koulutusasteittain - tulee tason 2 rajapinnat ja prosessien väliset liittymäkodat säilyttää myös toimijakohtaisissa tarkemmissa toiminnan kuvauksissa. Oheisessa kuvassa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) on opetustoimen prosessikartta.

24 24 / 107 Oppijan verkkopalvelun kannalta keskeinen toiminta tapahtuu seuraavissa prosessialueissa: Hakeutumiseen liittyvät prosessit ja Oppimiseen liittyvät prosessit. Todennetun osaamisen rekisterin kautta verkkopalvelut liittyvät myös työnhaun prosesseihin. Oppijan kannalta toiminta voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen: Oppilaitoksien ulkopuoliseen eli Hakeutumiseen liittyviin ydinprosesseihin ja Oppilaitoksissa tapahtuvaan eli Oppimiseen liittyviin ydinprosesseihin Oppija osallistuu Hakeutumisen prosesseihin, kun hän tai alaikäisen oppijan huoltaja tarvitsee tietoa opiskelumahdollisuuksista tai tukea urasuunnitteluun. Tyypillisesti tällä alueella ollaan, kun o oppivelvollisuus ei ole vielä alkanut o oppija on siirtymässä koulutusasteelta toiselle o oppija etsii jatkokoulutuspaikkaa Tämän prosessialueen toiminta oppijan kannalta on tiedon etsimistä erilaisista urapoluista ja niitä tukevasta koulutuksesta sekä hakemista avoimiin opiskelupaikkoihin. Sisällöntuottajan kannalta tämän alueen toiminta on tiedon ja

25 25 / 107 palveluiden tuottamista koskien eri uramahdollisuuksia ja koulutusta sekä hakujen järjestämistä avoimiin koulutuspaikkoihin. Tämän prosessialueen toimintaa tukevat parhaiten vahvasti keskitetyt palvelut. Tietosisältöjen ylläpito hajautetaan sen mukaan missä tieto syntyy. Keskitettyjen palvelujen palvelualustat eli teknologia ja tietojärjestelmät keskitetään kansallisesti. Toiminnan yhtenäistäminen lisää tehokkuutta ja vähentää päällekkäistä työtä. Keskitetty palvelualusta tuottaa säästöjä sekä hankinnassa että ylläpidossa. Hakeutumista tukeva tiedon tuottaminen voidaan siis toimintana hajauttaa yhtenäistä prosessia noudattaen, vaikkakin tieto tarjottaisiin oppijalle keskitetyn palvelun kautta - yhden luukun periaatteella. Koulutukseen haku ja koulutukseen valinta -ydinprosessien toimintaa tukevat palvelut, sovellukset ja tekniset alustat on jo osin keskitetty koulutusastetasolla. Keskittämistä voidaan edelleen jatkaa mm. tunnistamalla yhteistä toiminnallisuutta koulutusastekohtaisissa hakuprosesseissa. Oppimiseen liittyvät prosessit tapahtuvat oppilaitoksissa niiden tietojärjestelmien tukemana. Oppijan kannalta tämän alueen toiminta keskittyy opiskeluun ja oppimiseen, mm. kurssien ja tenttien suorittamiseen. Tuottajan kannalta toiminnan keskiössä on tässä oppimisen edellytysten luominen ja oppimisen tukeminen. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti ihminen on oppijia koko elinikänsä. Oppijan elinkaari alkaa esi- ja perusopetuksesta ja jatkuu oman valinnan ja usein hakuprosessin kautta jatko-opinnoilla. Oppijan valmistuttua ja siirryttyä työelämään opiskelun ja oppimisen asema oppijan elämässä käy vähäisemmäksi. Omaehtoisen tai ulkoisen muutoksen seurauksena koulutukseen hakeutuminen voi kuitenkin taas tulla ajankohtaiseksi. Tällaisia tilanteita ovat mm. uudelleenkouluttautuminen ja syventävä jatko-opiskelu. Oppijan elinkaaressa on tunnistettavissa seuraavat päävaiheet: hakeutuminen koulutukseen, opiskelu oppilaitoksessa ja siirtyminen työelämään. Opiskelun ja oppimisen toiminta on keskittynyt oppilaitoksiin, joten lähtötilanteessa se on toiminnallisesti hajautettua. Jatkossa pyritään kuitenkin keskitetysti tukemaan oppijan henkilökohtaista oppimisen hallintaa ja suunnittelua (mahdollisesti ns. keskitetty HOPS ja opintojen tuki) sekä tukea monipuolisia oppimisen polkuja, joissa oppija voi opiskella useassa eri oppilaitoksessa saavuttaakseen osin omavalintaisella oppimisen polulla tavoitellun tutkinnon. Muilta osin tämän prosessin verkkopalveluiden keskittämiseen ei ole suurta tarvetta. Toimintaa yhtenäistämällä voidaan kuitenkin tehostaa toimintaa. Järjestelmä- ja teknologiakonsolidoinnilla voidaan saavuttaa volyymietuja ja hallittavampia palveluympäristöjä. Erityisesti pienien toimijoiden (kunnat, oppilaitokset) yhteistyö on tässä avainasemassa.

26 Seuraavissa kappaleissa kuvataan tunnistettuja yleisiä toimintamalleja liittyen edellä kuvattuihin ydinprosesseihin. Näihin toimintamalleihin on liitetty oppijan verkkopalvelun tavoitetilan kuvauksessa tunnistettuja palveluja. 26 / Koulutustiedotus eli Sisällöntuotannon prosessi Koulutustiedotus voidaan tuottajan kannalta nähdä tietosisällön tuotantona, jonka toimintamalli on kuvattu seuraavassa. Tämän toimintamallin toimijoina ovat tällä hetkellä oppilaitokset, OPH ja TEM. Tuotettava sisältö voi olla tietoa tai oppijan lähtökohdista lähteviä interaktiivisia käyttöliittymäpalveluja verkossa. Karkeasti yleistäen sisällöntuotanto jakautuu kahteen prosessialueeseen: Sisällöntuotanto Sisällön julkaisu Oheisessa kuvassa on tunnistettu eri osaprosessien toimijat ja niiden tuottama tieto, joka siirtyy prosessissa eri osaprosessien välillä.

27 27 / 107 Sisällöntuotanto 4 Sisällöntuotantoon osallistuvat: Oppilaitokset Oppilaitoksen sisällöntuotanto keskittyy oppilaitoksen koulutustarjonnasta tiedottamiseen. OPH Tiedon koulutuksen kansallisista linjauksista toimittaa OPH keskiteltyyn sisällönhallintajärjestelmään. TEM Tuottaa ohjaus- ja neuvontapalveluja. Näiden palveluiden integroiminen osaksi keskitettyä oppijan tietopalvelua rikastaa ja syventää kokonaisuutta. Tieto voidaan tuottaa eri toimijoiden toimesta, kun toimita kerran, julkaise useasti periaate toteutuu. Periaatteen toteutuminen edellyttää sitä tukevaa teknistä ratkaisua ja yhteisiä toiminta malleja. Sisällönhallintajärjestelmä (esim. ECM) voi tarjota SOA-palvelun, jolla toimitettu sisältö saadaan näkyviin myös keskitetyssä koulutuksen tietopalvelussa. Toinen vaihtoehto on, että keskitetty tietopalvelu tarjoaa käyttöliittymä- tai SOA-palvelun sisällön ylläpitoon. Paikallinen, verkkopalvelu voi myös hakea SOA-palvelun kautta tiedon keskitetyltä sivustolta esittäväksi koulun omassa tietopalvelussa. Kukin toimija tuottaa sisällöltään erilaista toisiaan täydentävää, oppijan hakeutumisen kannalta merkittävää tietoa. Koska kullakin sisällön toimittajalla on paras tietämys toimitettavan tiedon sisällöstä, on perusteltua toimittaa sisältö hajautetusti myös keskitettyyn verkkopalveluun. Sisällöntuotantoa tukevia oppijan verkkopalveluita ovat: Koulutustarjonnan hallinta ja esittäminen Palvelu toteutetaan sekä käyttöliittymäpalveluna, jonka kautta tiedot toimitetaan keskitettyyn sisältötietovarastoon että SOA-palveluna, joka mahdollistaa sisällön tuomisen rajapinnan (esim. WebService) kautta. Koulutustiedon julkaisupalvelu Toteutetaan käyttöliittymäpalveluna. Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun tietojen ylläpito Palvelu voidaan toteuttaa, joko käyttöliittymäpalveluna, jonka kautta tiedot toimitetaan keskitettyyn sisältötietovarastoon tai SOA-palveluna, joka 4 Sisällöntuotantoon kuuluvat myös ne automaattisesti tai puoliautomaattisesti keskitettyihin palveluihin siirrettävät tiedot, jotka luodaan hajautetusti oppilaitoksissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi opintotarjottimeen ja haettavissa oleviin opiskelupaikkoihin liittyvät tiedot.

28 mahdollistaa sisällön tuomisen rajapinnan (esim. WebService) kautta. 28 / 107 Sisällön julkaisu Sisällön julkaisulla tarkoitetaan tässä ns. päätoimittaja -toimintaa. Päätoimittaja on vastuussa tietopalvelun esittämästä sisällöstä ja hyväksyy ja julkaisee palvelussa näytettävän sisällön. Toiminta tulee keskittää palvelun omistavalle taholle. Käytettäessä SOA-palveluita sisällön hakemiseksi muista sisältöpalveluista, tulee sisällön kuvailutiedoista ilmetä mm. sisällön tila, eli tieto siitä onko sisältö valmista julkaistavaksi, tiedon voimassaoloaika (vanheneminen) ja kuka on tehnyt päätöksen julkaisemisesta. Sisällön julkaisua tukevia oppijan verkkopalveluita ovat: Sisällönhallinta ja julkaisu Käyttöliittymäpalvelu, jonka kautta verkkopalvelun päätoimittajan roolissa toimiva henkilö valitsee verkkopalvelussa käyttäjälle kulloinkin näkyvän tietosisällön. Hakeutumisessa oppija käyttää tuotettua ja julkaistua tietoa koulutustarjonnasta ja koulutuksen järjestäjistä suunnitellessaan koulutukseen hakeutumisesta Ohjaus ja neuvonta Termillä ohjaus tarkoitetaan oppijan toiminnallista tukemista, etsittäessä toimintaohjeita halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Neuvonnalla tarkoitetaan tässä sellaista apua, jolla vastataan ensisijaisesti avuntarvitsijan / palvelun käyttäjän tiedollisiin kysymyksiin. OPH:ssa koulutustiedotus on vastauksien tuottamista tiedollisiin kysymyksiin.esim. oppivelvollisuusikäiselle asiakaskunnalle laadittavat koulutus- ja ammattitiedon tiedotusmateriaalit tulee synkronisoida samanikäisten oppimateriaalien kanssa. Toiminnallisesti tämä vastaa paremmin edellä kuvattua sisällön tuottamista ja kuuluu viitearkkitehtuurissa Koulutustiedotus -ydinprosessin toiminnallisuuteen. Oppilaiden on mahdollista saada oppilaanohjausta koko perusopetuksen ajan. Ohjauksessa käsiteltäviä aiheita ovat opiskelutaidot ja koulunkäynti, itsetuntemus, jatko-opintomahdollisuudet, ammatit ja ammattialat sekä työelämä. Suurella osalla lukion opiskelijoista ammatinvalintasuunnitelmat ovat vielä selkiytymättömiä, ja he tarvitsevat ohjausta jatkokoulutus- sekä ura- ja elämänsuunnitelmia tehdessään. Lukion aikana opiskelijaa ohjataan lukioopinnoissa, ainevalinnoissa, opiskelussa ja opiskelutaitojen kehittämisessä sekä tulevaisuuden suunnittelussa.

29 29 / 107 Ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata ja tukea opiskelijoita yksilöllisesti opiskelussa, urasuunnittelussa ja työhön sijoittumisessa. Opiskelijaa tuetaan tekemään omaa opiskeluaan koskevia valintoja. Niitä varten opiskelija tarvitsee tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista, mutta myös valintojen vaikutuksista koulutuksen tuottamaan pätevyyteen, jatko-opintoihin ja työmarkkinoille sijoittumiseen. Ammattikorkeakoulut tarjoavat opintoneuvontapalveluja, joissa neuvotaan ammattikorkeakouluun hakeutuvia ja siellä opiskelevia opintoihin, harjoitteluun ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opinto-ohjaajat vastaavat ohjauksen tarjoamisesta ja järjestämisestä. Yliopistot järjestävät niihin opiskelemaan hakeutuville ja niissä opiskeleville yleistä opintoneuvontaa. Yleensä yliopistoissa on opintoneuvontatoimisto, jonka puoleen voi kääntyä opintoihin, harjoitteluun ja avoimeen yliopistoon liittyvissä kysymyksissä. Opintososiaalisia asioita varten on yliopistoilla usein erillinen opintotukitoimisto. Tiedekunnissa ja/tai laitoksilla toimii yleensä opintosihteeri, joka vastaa mm. opiskelijoiden opinto-ohjauksen suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä, opinto-oppaan toimittamisesta ja pienryhmäohjaajien kouluttamisesta. Oppilaitosten ulkopuolella ohjausta ja neuvontaa toteutetaan seuraavasti. Työ ja elinkeino toimiston koulutus- ja ammattitietopalvelu tarjoaa tietoja koulutusvaihtoehdoista, työmarkkinoista sekä opintojen rahoituksesta. Tiedot ovat haettavissa omatoimisesti verkkopalvelujen avulla. Koulutusneuvojan kanssa voi myös sopia tapaamisen tai soittaa hänelle tai tiedustella lisäinformaatiota sähköpostilla. Palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Koulutus- ja ammattitietopalvelussa voi keskustella henkilökohtaisesti koulutusneuvojan kanssa ammatilliseen kehittymiseen liittyvistä kysymyksistä etsiä tietoa koulutuksista, ammateista ja opintojen rahoituksista verkkopalveluista itsepalvelutyöasemilla osallistua erikseen järjestettäviin koulutusinfotilaisuuksiin. Käytettävissä on myös valtakunnallinen koulutusneuvonnan puhelinpalvelu. Tavoitteena on, että hankitut tiedot auttavat tekemään koulutukseen hakeutumista ja ammatillista kehittymistä koskevia päätöksiä.

30 30 / 107 Koulutus- ja ammattitietopalvelun lainsäädännöllinen perusta on määritelty laissa julkisesta työvoimapalvelusta (L2002/1295). Lain 12 Koulutus- ja ammattitietopalvelu kuuluu: "Koulutus- ja ammattitietopalvelulla tuetaan työelämään sijoittumista ja elinikäistä oppimista välittämällä tietoa kaikista yleissivistävistä, ammatillisista ja korkeaasteen koulutusmahdollisuuksista, aloista, ammateista ja työtehtävistä, niiden osaamisvaatimuksista ja työmarkkinoista sekä neuvomalla henkilöasiakkaita koulutukseen ja työelämään liittyvissä asioissa." Seuraavassa kuvassa kuvataan ohjausta ja neuvontaa oppijan henkilökohtaisen prosessina. BPMN Neuv onta ja ohjaus Ammatinvalinta psykologi Neuvoja tai muu tukihenkilö Oppija Ytheyden otto Oppijan tilanteen selv itys Oppijan tilanteen selv itys Vaihtoehtojen selv itys Vaihtoehtojen selv itys Henkilökohtainen neuv onta Henkilökohtainen neuv onta Yhteydenotto Aloitteen neuvontaan ja ohjaamiseen tekee oppija. Hän on joko henkilökohtaisesti yhteydessä neuvojaan, Ammatinvalintapsykologiin, muuhun tukihenkilöön tai etsii

31 31 / 107 neuvoa ja ohjausta verkkopalvelusta. Oppija tulee tunnistaa, jotta hänelle voidaan antaa henkilökohtaisia ohjeita ja neuvoja hänen tilanteestaan lähtien. Oppija voi ottaa tukeen yhteyttä joko sähköisesti tai puhelimitse. Puhelimessa oppijaa ei voida tunnistaa luotettavasti ilman ns. A-tilaajan tunnistetietoa (tämä tieto pitää taltioida tukijärjestelmiin ja puhelinvaihteen tulee sitä tukea) tai takaisinsoittoa, joten tietosuojaa koskevia tietoja ei pitäisi laajasti antaa puhelimitse. On hyvä huomata, ettei itse puhelimen tunnistaminen vielä riitä tunnistamaan varmasti, kuka itse asiassa soittaa. Yhteydenottoa tukevia verkkopalveluita ovat: Koulutus- ja ammattitietopalvelu Tunnistaminen Asiointitili. Vähintään kansallisen asiointitilin kautta oppijan tulee päästä käsiksi kaikkiin viranomaisen palveluihin myös oppijan neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Useissa kunnissa ollaan keskittämässä kaikkia kunnan asiakaspalveluja yhtenäisen asiakaspalvelukonseptin ja asiakaspalvelupisteen taakse. Tämä muodostaa yhtenäisen yhden luukun periaatteet kaikkiin kunnan palveluihin. Kuntien opetustoimen oppijan neuvonta- ja ohjauspalvelun yhteydenottokanava tulee liittää saumattomasti osaksi tätä kunnan asiakaspalvelumallia. Oppijan tilanteen selvitys Oppijan taustaa ja tilannetta selvitetään keskustelemalla oppijan kanssa hänen tilanteestaan ja tavoitteistaan henkilökohtaisessa tapaamisessa. Tilannetta voidaan selvittää myös verkkopalvelussa täytettävällä käyttöliittymäpalvelulla (mm. sähköinen lomake). Näin neuvoja voi tutustua Oppijan tilanteeseen jo etukäteen. Verkkolomakkeella tehdyissä selvityksissä tulee huolehtia tietosuojasta sekä suostumuksenhallinnasta. Oppijalta tulee pyytää sähköinen suostumus hänen antamiensa tietojen käyttöön tukipalvelussa. Riippuen lomakkeen kysymyksistä, annetut tiedot voivat kuulua erityslainsäädännön piiriin (esim. sosiaalihuolto tai terveydenhuolto). Vaihtoehtojen selvitys Vaihtoehtojen selvityksessä laaditaan oppijan henkilökohtaisesta tilanteesta lähtien vaihtoehtoisia koulutus- tai urasuunnitelmia. Suunnitelmaehdotukset voivat liittyä oppijan jatkokouluttautumiseen tai työllistymiseen. Vaihtoehtojen selvitys voidaan toteuttaa SOA-palveluna, joka hyödyntää keskitetyistä tietovarastoista ja käyttöliittymäpalvelusta saatua tietoa oppijan tilanteesta.

32 32 / 107 Neuvontapyynnöt voivat koulutus- tai urasuunnittelun lisäksi kohdistua esim. opintotukiasioihin, opiskeluasumiseen, opintosuoritusten korvattavuuteen tms. Neuvonnan tulee pystyä tukemaan myös näitä kysymyksiä ja palvelu tulee pystyä integroimaan niille tahoille, jotka pystyvät tukemaan oppijaa näissä aiheissa. Tämä luonnollisesti edellyttää poikkihallinnollisen viranomaisyhteistyön kehittämistä. Osaprosessia tukevat verkkopalvelut: Aiemmin opitun tunnistaminen Oppijan muu historiatieto (esim. työkokemus) 5 Oppijan profiilitietoja hyväksikäyttävä vaihtoehtojen selvityspalvelu Henkilökohtainen neuvonta Tunnistetuista vaihtoehdoista muodostetaan oppijan tarpeista lähtevä parhaiten hänelle sopiva toimintasuunnitelma. Henkilökohtaisessa neuvonnassa oppijan toimintasuunnitelmaa laadittaessa käytetään verkkopalveluiden tarjoamaa tietoa hyväksi. Osaprosessia tukevat verkkopalvelut: Koulutustiedon sisältöpalvelut Koulutukseen haku ja koulutukseen valinta Asiointiprosessina Koulutukseenhakemista ja valintaa voidaan mallintaa myös asiointiprosessina, jossa oppija laittaa asian vireille jättämällä hakemuksen. Tämä toimintamalli on Hakeutumisen prosessialueen Koulutukseen haku- ja koulutukseen valinta ydinprosessien yleinen esitys. OPH on teknisen palvelun tuottaja haku -ydinprosessissa. OPH hallinnoi haku- ja valintajärjestelmiä, joihin hakemukset tallentuvat. Hakemuksia käsittelevät sekä OPH että koulutuksen järjestäjät. Esivalintavaiheen aikana päätetään ketkä hakijoista kutsutaan valintakokeisiin. Esivalintaan voi liittyä hakijoiden karsintaa (kaikkia ei välttämättä kutsuta kokeeseen) ja/tai logiikkaa jonka perusteella hakija saa kutsun vain yhteen saman alan valintakokeeseen (josta tulos kopioituu muille saman alan hakukohteille). Esivalinta voidaan toteuttaa keskitetysti tai paikallisesti 5 Oppijan historiatiedon taltioimisessa tulee ottaa hyvin huolellisesti huomioon eri alueiden lainsäädännön ja tietosuojan vaatimukset. Tarpeettoman tiedon taltioimista tulee välttää. Samoin tulee välttää tietosuojalain vastainen rekisterien yhdistäminen. Historiatiedon taltioimisessa ja erityisesti käsittelyssä tulee käyttää kaikissa tapauksissa erittäin huolellista käyttövaltuushallintaa. Oppijan historiatietojen laajempi kokoaminen ja hyödyntäminen edellyttää sähköisen suostumuksenhallintapalvelun toteuttamista ja oppijoiden etukäteistä suostumusta näiden tietojen tallentamiseen ja käsittelyyn. Alaikäisten kohdalla edellytetään Huoltajan suostumusta. Puolesta-asiointa varten voidaan tarvita erillinen valtuutustenhallinnan tietojärjestelmäpalvelu.

33 33 / 107 (esim. yliopistoilla tämä mahdollisuus). OPH - vastaanottaa hakemukset ja tarjoaa koulutuksen järjestäjille palvelut joiden avulla valinnat voidaan suorittaa ennalta määritettyjen valintasääntöjen mukaisesti. Pisteytys ja hakukohdekohtainen valinta voidaan tehdä keskitetysti tai koulutuksen järjestäjän toimesta. Hakukohteiden välinen sijoittelu tehdään keskitetysti sijoittelu-ajolla. Prosessin seurauksena syntyy valintaesitys koulutukseen valittavista opiskelijoista. Koulutuksen järjestäjä tekee varsinaiset opiskelijavalinnat (valintapäätökset) tyypillisesti valintaesitysten pohjalta. Valintapäätös voidaan tavoitetilassa toimittaa sähköisesti (niille, jotka ovat antaneet suostumuksensa valintapäätöksen sähköiseen toimittamiseen) hakijoille. OPH huolehtii valintojen tulosten tiedottamisesta keskitetysti, mutta koulutuksen järjestäjä voi myös itse tiedottaa valinnoista. Perusperiaate on se, että oppija saa tiedon hakuprosessin tuloksista samasta kanavasta, josta hän myös hakuprosessin käynnisti. Hakeutumisen prosessialueelle kuuluu myös ilmoittautuminen esi- ja perusopetukseen. Tyypillisesti on kyse puhtaasti ilmoittautumismenettelystä, mutta asiankäsittelyprosessina se muistuttaa hakeutumisen asiointiprosessia. 6 Asiointiprosessi jaetaan tyypillisesti neljään osaprosessiin: Asian vireillepano Asian käsittely Asian ratkaisu Ratkaisun tiedoksianto Asian vireillepano Hakuasian panee vireille oppija (hakija) tai alaikäisen oppijan tapauksessa hänen huoltajansa. Oppija täyttää hakemuksen, joko paperilomakkeena tai sähköisenä lomakkeena verkkopalvelussa. Asian vireillepanossa syntyy hakemus, jossa on oppijan perustietojen lisäksi tiedot oppijan aikaisemmista suorituksista ja osaamisesta. Jotta kyseinen haku (asia) ja sitä koskeva päätös voitaisiin jatkossa arkistoida sähköisesti, jo hakuvaiheessa sähköisten hakulomakkeiden ja palveluiden tulee 6 Huom. Kaikilla lapsilla on oikeus esiopetukseen ja kunnan järjestämään perusopetukseen tässä mielessä käytetään termiä ilmoittautuminen. Kuitenkin usein ilmoittautumisen yhteydessä huoltajat hakevat lapselle paikkaa tietystä oppilaitoksesta tai yksiköstä (usein kunnat ovat määritelleet ns. oppilaaksiottoalueita / koulupiirejä), jolloin ilmoitteutumiseen liittyy samalla myös hakemus, joka joko toteutuu tai ei toteudu. Kunta järjestää lapselle paikan esi- tai perusopetuksesta, mutta ei välttämättä siihen lähikouluun, johon vanhemmat ovat paikkaa hakeneet.

34 34 / 107 noudattaa arkistolaitoksen Sähke 2 määräyksiä ja sisältää kyseiseen asiaan ja sen hakuvaiheeseen määritellyt eamsissa kuvatut metatiedot. Tämän periaatteet on kuvattu tarkemmin jäljempänä tietojärjestelmäpalveluiden loogisen jäsennyksen yhteydessä. Asian vireillepanoa tukevia oppijan verkkopalveluita ovat Käsittely Hae opiskelupaikkaa (Sähköinen haku) Käyttöliittymäpalvelu, jossa hakija pyritään pääsääntöisesti tunnistamaan 7. Koulutukseen hakeutuminen (asian vireillepano) on kuitenkin mahdollista myös ilman tunnistamista. Palvelu toteutetaan keskitettynä verkkopalveluna, jonka kautta voidaan hakea kaikkien koulutusasteiden kaikkiin koulutuspaikkoihin. Ohjaava taho ottaa vastaan hakemukset. Käsittelyssä määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset laitetaan alustavaan järjestykseen esivalinnassa. Haku- ja valintajärjestelmässä hakijoille tehdään esivalinta-ajo, jonka pohjalta hakijat voidaan esim. karsia tai kutsua valintakokeeseen. Käsittelyä tukevia oppijan verkkopalveluita ovat esimerkiksi: Etenemisen seuranta Käyttöliittymäpalvelu, jolla hakija voi selata hakuhistoriaansa. Edellyttää tunnistamista. Hakemuksen muokkaaminen Käyttöliittymäpalvelu, jolla hakija voi muokata hakemusta ja täydentää hakuhistoriaansa 8. Edellyttää tunnistamista. Tähän voi liittyä myös viranomaisen ja oppijan välinen turvallinen sähköinen viestintä, jonka kautta viranomainen voi lähettää sähköisesti hakijalle (tai huoltajalle) hakemuksen täydennyspyynnön vrt. tiedoksianto jäljempänä. Esivalinnan jälkeen koulutuksen järjestäjä voi niin halutessaan suorittaa valintakokeet. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjät (tai keskitetty palvelu itse)lähettävät valintakoekutsun hakijalle ja järjestävät valintakokeen. Ratkaisu Keskitetty palvelu laatii säännöstön perusteella valintaesityksen, jonka pohjalta koulutuksen järjestäjä tekee valintapäätökset. Prosessialueen toimijoita ovat: 7 Ulkomaisten ja alaikäisten hakijoiden tunnistamista tulee vielä arvioida kohdearkkitehtuurissa ja suunnitteluvaiheessa tarkemmin.. 8 Myös täydennysvaiheet tulee liittää sähköiseen asianhallintaan SÄHKE 2 määräysten mukaisesti.

35 OPH (palvelun tarjoajan ominaisuudessa) Haku- ja valintajärjestelmässä tehdään valinta- ja sijoitteluajot, joiden lopputuloksena syntyy valintaesitys. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjät Tekevät opiskelija valinnan, jonka tuloksena syntyy valintapäätös. Käsittelyä tukevia oppijan verkkopalveluita ovat: 35 / 107 Valinta- ja sijoittelupalvelut Joukko valintojen toteutukseen liittyviä palveluita. Esimerkiksi:Tietojärjestelmäpalvelu, jossa voidaan hyödyntää sääntökonetyyppistä palvelua, joka mahdollistaa joustavan valintakriteerien säätämisen ohjelmakoodia muuttamatta. Tiedoksianto OPH huolehtii tiedoksiannosta keskitetysti. Tämä mahdollistaa paikkaa vaille jääneiden nopean tunnistamisen, jolloin heille voidaan suoraan tiedottaa muista koulutusmahdollisuuksista ja mahdollisesti jopa tarjota jotain vaihtoehtoista koulutuspaikkaa. Tiedoksiantoa tukevia oppijan verkkopalveluita ovat: Etenemisen seuranta Käyttöliittymäpalvelu, jolla hakija voi selata hakuhistoriaansa sekä saa tiedon hakuprosessin vaiheesta ja tilasta Edellyttää tunnistamista. Tiedonannot päätöksistä Tuki sähköiselle muutoksenhaulle valintapäätöksistä (valitus) Siirtyminen Siirtyminen on Oppimisen prosessialueen ydinprosessi. Prosessissa on keskeistä oppijan tietojen hallinta siirtymävaiheissa, jotta oppijakertomukseen ei synny aukkoja. Termillä oppijakertomus tarkoitetaan tässä kattavaa kuvausta oppijan opintojen kulusta edellisissä oppilaitoksissa muunkin tiedon kuin opintosuoritusten osalta. Tällä historiatiedolla on keskeinen osuus oppijan oppimisen tukemisessa. Kuten kaikessa eri lähteistä saatavan tiedon kohdalla, myös tämän oppijakertomuksen muodostamisessa tulee erittäin huolellisesti huolehtia tietosuojasta sekä välttää tietosuoja- ja kohdealuekohtaisessa lainsäädännössä kiellettyä rekisterien yhdistämistä.

36 36 / 107 Seuraavat tapahtumat ovat herätteitä tässä toimintamallissa: Opiskelija valmistuu oppilaitoksesta siirtyäkseen työelämäänoppija vaihtaa oppilaitosta (oppija muuttaa tms.) Oppija muuttaa tarkoittaa oppilaitoksen vaihtumista samalla koulutus- ja luokka-asteella mm. paikkakunnalta tai maasta muuton takia. Tämä toimintamalli muodostuu seuraavista osaprosesseista: o Siirtyminen oppilaitoksesta toiseen saman koulutusasteen sisällä o Siirtyminen opintojen jälkeen työelämään Oppilaitoksen vaihto Osaprosessia tukevia palveluja ovat: o Tiedonvälitys siirtoa koskevista vaihtoehtoisista opiskelupaikoista o Tietojen siirto uuteen oppilaitokseen On hyvä huomata, että opetustoimen ja Oppijan verkkopalvelujen arkkitehtuurissa on arkkitehtuuriperiaatteissa kuvattu keskeiseksi periaatteeksi oppijakeskeisten palvelujen kehittäminen. Tämä saattaa tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, ettei tietyllä koulutusasteella yksittäinen oppilaitos/koulutuksen järjestäjä enää omista opiskelijaa yhtä laajasti kuin lähtötilanteessa vaan oppijalle muodostuu useita

37 37 / 107 vaihtoehtoisia opintopolkuja kohti määritettyä tutkintoa. Tällöin oppija voisi suorittaa opintoja lähtötilannetta joustavammin hyödyntäen hallitusti eri koulutuksen järjestäjien opintotarjontaa. Tämä mahdollistaa myös koulutuksen järjestäjien erikoistumisen tiettyihin erityiskohteisiin, mutta vaikeuttaa luonnollisesti koulutuksen järjestäjien koulutuksen suunnittelua ja resurssien hallintaa. Mikäli tämä kehitys toteutuu, oppilaitoksen vaihtaminen ei jatkossa ole yhtä selväpiirteistä kuin nykyisin eikä usein edes tarpeen Oppiminen Oppiminen-ydinprosessi on oppimisen prosessialueen keskeisin ja oppijalle tärkein prosessi. Oppijan kannalta kaikki muut prosessit on suunnattu oppimisen tukemiseen. Kuvassa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) esitetään toimintamalli mukaan lukien Ohjaavan tahon toiminta, joka luo viitekehyksen oppimiselle ja kokonaisuutta ohjaavalle oppimisen tuloksien seurannalle.

38 38 / 107 BPMN Oppiminen Ohjaava taho Opetussuunnitelma ja tutkintoperusteiden laatiminen Arviointi perusteet Opetuksen laadun v alv onta Toiminnan sunnittelu Opetuksen suunnittelu Oppimisen tukeminen Suoritusten arv ioiminen Tuottaja - mihin Opetusmateriaali Kurssi tarjonta Todennettu osaaminen "HOPS" Oppiminen Suoritus Valmistuminen Oppija Oppimisen suunnittelu Oppimateriaali Kuvassa harmaalla väritetyt osat ovat osaprosesseja tai tietoja, jotka eivät joko ole tämän esiselvityksen laajuudessa (oppimateriaali / opetusmateriaali) tai eivät suoraa ole Oppiminen osaprosessin vaiheita (Opetussuunnitelma ja tutkintoperusteiden laatiminen ja Opetuksen laadun valvonta). Toiminnan suunnittelu Tämä on koulutuksen- tai opetuksenjärjestäjän (Tuottaja) suunnitteluprosessi, joka saa syötteenä Opetussuunnitelma ja tutkintoperusteiden laatiminen osaprosessilta kehyksen. Tämän perusteella Tuottaja laatii suunnitelman toteutettavista kursseista. Toiminnan suunnittelun tuloksena syntyy tieto Tuottajan kurssitarjonnasta. Oppimisen suunnittelu ja oppimisen prosessi Oppimisella tarkoitetaan sitä toimintaa, jolla oppija omaksuu ja ymmärtää opiskeltavan kohteen keskeisiä tekijöitä ja aiheita. Koulutuksen järjestäjän

39 näkökulmasta oppiminen tarkoittaa prosessia, jossa oppija omaksuu mahdollisimman hyvin opetussuunnitelman mukaisen sisällön. Oppiminen on kuitenkin hyvin oppijakohtainen, subjektiivinen asia, jonka tiettyjä piirteitä esimerkiksi testeillä, tenteillä, kokeilla, havainnoinnilla ja harjoitus- ja opinnäytetöillä arvioidaan. 39 / 107 Oppimisen suunnitteluun ja oppijan henkilökohtaiseen vastuuseen ja kykyyn oman oppimisensa suunnittelujana panostetaan jatkossa merkittävästi. Oppimisen suunnittelua on varsinaisen urasuunnittelun lisäksi erilaisten oppimissisältöjen ja erimuotoisen oppimisen ja kouluttautumisen suunnittelu. Kun oppijan oman oppimisen suunnittelu muuttuu aktiivisemmaksi ja oppijalla on aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia valita oppimisen polkuja koulutusohjelmien sisällä ja jopa oppilaitosten välillä, tästä henkilökohtaisesta oppimissuunnittelusta (tuottaa HOPSin 9 ) tulee aktiivinen ja keskeinen osa koko henkilökohtaista oppimisen elinkaarta. Hallinnon ja koulutuksen suunnittelun prosesseja voidaankin niin koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tarkastella myös oppimisen ja oppimisen tuen näkökulmasta. Tästä näkökulmasta esimerkiksi korkeakoulun koulutuksen suunnitteluprosessi voidaan liittää oppimisen elinkaarenhallintaprosessiin karkealla tasolla seuraavasti: 10 Oppimistoiminta Opiskelun elinkaarenhallinta Opintojen ohjaus Koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen Oppimistoiminnan tukipalvelut 9 Yleisnimitys kaikkien seuraavien muodostamalle kokonaisuudelle: henkilökohtainen oppimissuunnitelma: HOPS; henkilökohtainen kehittymis- ja kehittämissuunnitelma: HEKS; henkilökohtainen opinto- ja valmennussuunnitelma: HOVS; henkilökohtainen näyttösuunnitelma: HENSU 10 Kuva on poimittu Metropolia AMK:n koulutuksen suunnittelun viitearkkitehtuurista. Kysymys on eri näkökulmasta kuvatusta ylimmän tason prosessista, tätä voidaan soveltaa myös muilla koulutusasteilla.

40 40 / 107 Tarkemmalla tasolla oppimistoiminnan prosessi ja sitä tukeva koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen prosessi jäsentyvät seuraavasti: Opiskelun elinkaarenhallinta Opiskelijapaikan hakeminen Opintojen vuosisuunnittelu Opintojen jatkuva suunnittelu ja arviointi Opiskelujen läpivienti Opintojen päättäminen, valmistuminen Opintojen ohjaus Koulutustarjonnan & valintaperusteiden suunnittelu Opetussuunnittelu Opiskelijahaku Koulutuksen vuosisuunnittelu Opetuksen läpivienti Seuranta ja hallinta, jatkuva arviointi Koulutuksen toteuman arviointi Koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen Oppimistoiminnan tukipalvelut Opetuksen ja opintojen seuranta Henkilöstöhallinto Toiminnanohjaus Ym. Oppimisen aktiivisessa elinkaarenhallinnassa oppimisen ja opintojen suunnittelusta tulee yhä enemmän jatkuvaa toimintaa ja tästä henkilökohtaisesta suunnittelusta muodostuu myös palautekanava koulutuksen tarkempaan suunnitteluun. Keskeisenä oppimisen suunnittelun tehtävänä oppija valitsee tuottajan tarjoamista kursseista, ne joille osallistuu. Pakollisien kurssien osalta valittavaksi tulee kurssille osallistumisen ajankohta. Näiden lisäksi henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kuuluu monia muita oppimisen suunnitteluun kuuluvia seikkoja. Opiskelun suunnittelu Opiskelun suunnittelussa yhdistetään käytettävissä olevat resurssit (opettajat ja tilat) kurssivalinnoista saatavan kysynnän kanssa toteutusaikatauluksi (lukujärjestykset). Oppimisen tukeminen Tämä on Tuottajan prosessi, jolla pyritään mahdollistamaan kullekin oppijalle luonteenomaisin tapa oppia opetussuunnitelman mukainen kurssin sisältö. Oppimisen tukea ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Suoritusten arvioiminen

41 41 / 107 Oppiminen osoitetaan opintosuorituksin. Tuottaja arvioi oppijan suoritukset. Näiden suorituksien arvioista syntyy todennettu osaaminen. Valmistuminen (tutkinnon hyväksytty suorittaminen) Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja tutkintovaatimusten täyttäminen johtaa oppijan valmistumiseen. Valmistuminen tuottaa myös todennettua osaamista Opiskelun ja oppimisen tuki Opiskelun ja oppimisen tuki on Oppimisen prosessialueen ydinprosessi. Opiskelun tuki koostuu erillisistä osaprosesseista, jotka eivät muodosta vaiheittain etenevää toimintamallia vaan opiskelun tukipalveluja tarjotaan erilaisissa tilanteissa ja vaiheissa oppijan tukitarpeiden mukaan. Opiskelun ja oppimisen tuen osaprosessit integroituvat toisaalta Oppiminen -ydinprosessiin ja toisaalta Neuvonta ja ohjaus -ydinprosessiin. Opiskelun ja oppimisen tuen toimintamallin osaprosessit ovat: Oppijan tilanteen selvittäminen Vertaa Ohjaus ja neuvonta prosessiin, jossa myös selvitetään oppijan tilanne. Oppilaitoksissa tätä osaprosessia tukemaan käytetään oppilaitoksen oppilashallinnon järjestelmiä. Todennettu osaaminen haetaan keskitetyn rekisterin SOA-palvelua käyttäen. Tilanteen selvitystä tehdään koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön ja oppijan välisessä tapaamisessa. Oppimisen ohjaus ja seuranta Oppimisen ohjaus ja seuranta muodostuu erilaisista prosesseista, joissa huolehditaan yhteydenpidosta koulun ja kodin välillä (sähköinen reissuvihko). Sisältää mm. oppilaan suoriutumisen seurannan ja poissaolojen hallinnan. Oppilashuolto Oppilashuollon osaprosessissa huolehditaan oppimisen ulkoisten edellytysten riittävyydestä. Tällaista toimintaa ovat mm. kouluterveydenhuollon toteuttaminen, kouluruokailun järjestäminen ja koulumatkalippujen myöntäminen. Kouluterveydenhuollon palvelut tulee määrittää huolellisesti yhdessä terveydenhuoltosektorin kanssa. Opintojen rahoittaminen Opintojen rahoitus osaprosessia huolehditaan oppimisen taloudellisten edellytysten luomisesta. Tällainen osaprosessi on mm. KELA:n tarjoama opintotukijärjestelmä.

42 42 / Tietoarkkitehtuuri Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuurissa on varsina karkeasti käsitelty tietoarkkitehtuuria. Tieto on tyypillisesti pysyvintä aineistoa ja rakennetta kokonaisarkkitehtuurissa. Tietoarkkitehtuuria tulee merkittävästi tarkentaa sekä keskitettyjen oppijan palveluiden kohdearkkitehtuureissa, hajautettujen verkkopalvelujen suunnittelussa että varsinaisissa toteutusprojekteissa tehtävässä tarkennetussa suunnittelussa Ydinkäsitteet ja päätietoryhmät Oppijan verkkopalveluiden ydintiedoissa hyödynnetään opetustoimen yhteiseksi määritettyä sanastoa 11. Tässä kuvattuja ydinkäsitteitä ovat: Opetus Koulutus Haku Valinta Tutkinto Todistus Lisäksi kyseisessä sanastossa on kuvattu muut opetustoimen käytössä olevat julkisen hallinnon ydinkäsitteet Esimerkiksi: ammatti, etunimi, henkilö, henkilötunnus, huoltaja ja esimerkiksi muut väestötietojärjestelmässä kuvatut henkilöä koskevat tiedot. Verkkopalveluiden tietosisältö Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuuria määritettäessä on tunnistettu lisäksi seuraavat edellisiä tietoja täydentävät tietokokonaisuudet Oppijan oppimista ja opintojen suunnittelua ja arviointia koskevat tiedot Tähän tietoryhmään kuuluvat esimerkiksi oppijan opintosuoritukset ja OHRmuistiot, pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys sekä HOJKS. Koulutustiedon sisältö ja sisällön metatiedot Tähän tietoryhmään kuuluvat mm. koulutusmahdollisuudet, oppilaitosten koulutustarjonta, kurssitarjonta ja koulutus- ja ammattitieto. 11 Laatimishetkellä Opetustoimen sanasto, luonnos

43 Hakijatiedot Keskitetyn hakijarekisterin tiedot mm. tiedot oppijan haun kohteesta, oppijan perustiedoista ja osaamisesta, valintakriteerit, pisteytykset. Opetustoimen koodistot Kansallisesti opetustoimessa keskitettävät yhteismitalliset tiedot, kuten oppilaitosluettelo, arvosteluasteikko, HOPSin rakenne 43 / 107 Opiskelijatunnus on merkittävä ja keskeinen koodi, jonka avulla kukin oppija voidaan yksilöidä opetustoimen palveluissa ja prosesseissa Sähköinen asianhallinta ja arkistointi Sekä keskitetyt verkkopalvelut että hajautetut palvelut tulee liittää organisaatiokohtaisesti sähköiseen asianhallintaan ja arkistointiin. Näitä ohjaa Arkistolaitoksen SÄHKE 2 normi, joka on viranomaistoiminnassa velvoittava määräys. SÄHKE2 antaa reunaehdot käsittelyprosessien sähköistämiselle ja sähköiselle säilyttämiselle. Tiedon elinkaaren hallinta syntyvaiheista lähtien Tiedon käsittely ja hallinta tietojärjestelmissä automaattista ja luotettavaa Tarpeettomiksi käyneiden tietojen ohjattu hävittäminen Pysyvästi säilytettävien aineistojen siirto Arkistolaitokseen On hyvä huomata, että oppijan kannalta yhtenäinen prosessi saattaa asianhallinnan näkökulmasta hajautua kahteen tai useampaan asiankäsittelyprosessiin. Esimerkiksi keskitetyssä haussa käsittelyprosessi käynnistyy keskitetyissä oppijan palveluissa ja koska hakemuksille tehdään esikäsittelyä, tämän tulee taltioitua asiana keskitettyjen palvelujen asiankäsittelyjärjestelmään ja nämä tiedot tulee voida jatkossa arkistoida sähköisesti SÄHKE2-määräysten mukaisesti. Toisaalta päätös hakijoista ja koulutukseen pääsevistä tehdään paikallisesti oppilaitoksessa. Tämän päätöksen tulee puolestaan tallentua kyseisen koulutuksen järjestäjän omaan sähköiseen asiankäsittelyyn. Sähköisen asianhallinnan mukanaan tuomat metatiedot, niiden mukainen asiakirjojen säilytys ja arkistoinnin edellyttämät vaatimukset tulee ottaa huomioon kaikissa verkkopalveluissa. eamsin rooli

44 44 / 107 eams on organisaation tehtäväluokitukseen perustuva järjestelmä, jossa kuvataan tehtävien käsittelyvaiheet, asiakirjalliset tiedot ja asiakirjatyypit sekä niiden oletusmetatietoarvot.. Arkistonmuodostussuunnitelma ohjaa organisaation asiakirjahallintoon liittyvien toiminnallisuuksien toteuttamista asiankäsittelyjärjestelmässä sekä toimii metatietoarvojen lähteenä. Asiakirjallinen tieto liitetään tietojärjestelmissä organisaation tehtävien mukaiseen rakenteeseen eli tehtäväluokitukseen, joka toimii eams:n runkona. Tehtäväluokitukseen liitetään kuvaukset tehtävien käsittelyvaiheista ja niihin liittyvistä asiakirjallisista tiedoista ja asiakirjatyypeistä oletusmetatietoineen. Kun asiakirjallinen tieto kytketään oikeaan kontekstiinsa eli käsittelyprosessin mukaiseen käsittelyvaiheeseen, se saa tietojärjestelmän tuottaman yksilöivän tunnisteen lisäksi tiedonohjauksen tuottamat oletusmetatiedot. Hyvä tiedonhallintatapa edellyttää, että organisaatiolla on ajantasaiset kuvaukset omista tehtävistään ja tehtävien yhteydessä kertyvistä asiakirjallisista tiedoista. Kuvauksilla tarkoitetaan tehtäviin liittyvien käsittelyvaiheiden - prosessien kartoittamista. Tehtäväluokitukseen sisältyvät käsittelyvaiheet mahdollistavat tiedonohjauksen toteutumisen, jolloin tiedonohjaus tuottaa tietojärjestelmään: käsittelyvaiheen mukaisen toimenpiteen tyyppitiedon, tiedot käsittelyvaiheeseen sisältyvistä asiakirjatyypeistä ja käsittelyvaiheeseen sisältyvien asiakirjatyyppien oletusmetatiedot. Tehtäväluokitus ja sen käsittelyvaiheet eivät kuitenkaan täysin korvaa työnkulku- ja prosessikuvauksia ja niiden sähköisiä toteutuksia, vaan tehtäväluokitus tarjoaa käsittelyvaihekohtaista ohjaustietoa. eams tulee kuitenkin kytkeä kiinteästi varsinaisiin toimintaprosesseihin. Tiedonohjauksen periaatteet eams ohjaa asiakirjallisen tiedon muodostumista, käsittelyä, hallintaa ja säilyttämistä. Sähköinen tiedonohjaus ulotetaan kaikkiin tietojärjestelmiin, joissa asiakirjallista tietoa käsitellään. Tiedonohjaus toteutetaan tietojärjestelmiin niiden kehityshankkeiden yhteydessä. Tietojärjestelmä hyödyntää tiedonohjausta, joka on edellytys sähköisten asiakirjallisten tietojen hallinnalle. Tietojärjestelmän ja tiedonohjauksen kesken välitetään tehtäväluokitukseen liittyvien metatietoarvojen lisäksi myös ohjaustietoja käsittelyvaiheista, niihin liittyvistä asiakirjatyypeistä ja metatietoarvojen määräytymiseen liittyvistä käsittelysäännöistä.

45 45 / 107 eams mahdollistaa asiakirjallisen tiedon luotettavan käsittelyn ja hallinnan. eamsin avulla organisaatio voi toteuttaa keskitetyn tiedonohjauksen integroimalla eamsin useiden eri operatiivisten tietojärjestelmien taustalle. Keskitetty tiedonohjaus parantaa organisaation eri tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja edistää siten tiedon tehokkaampaa löytymistä. eams ja koulutuksen järjestäjän sähköinen palveluympäristö eams:n metatietojen on ohjattava eri tietojärjestelmissä niin keskitetyissä kuin hajautetuissakin tapahtuvaa asiakirjallisen tiedon talteen ottamista. eams tulee kytkeä kaikkiin asiakirjoja tuottaviin tietojärjestelmiin. eams ohjaa käsittelyprosessien eri vaiheissa tehtävien merkintöjen muodostumista asiakirjoiksi. Tietojärjestelmissä syntyviin asiakirjoihin tulee tallentua eams:n sisältämät pakolliset metatiedot. Sähköisen asioinnin liittäminen sähköiseen asianhallintaan Asianhallinta on sähköisten asiointipalvelujen kannalta erittäin tärkeää, koska viranomaisella on säilytys- ja arkistointivelvollisuus kaikkeen viranomaisasiointiin. Perinteisesti tämä on tarkoittanut merkittäviä paperiarkistoja, mutta siirryttäessä sähköiseen asiointiin ja sähköisiin palveluihin, myös koko vireille pannun asian käsittelyhistoria on voitava säilyttää ja arkistoida sähköisesti hyvin tarkkojen määräysten mukaisesti. Muussa tapauksessa viranomainen (siis koulutuksen järjestäjä tässä tapauksessa) joutuisi arkistoidessaan asiointitietoa tulostamaan paperille keskeiset hakemukset, lisätietopyynnöt, päätökset ja valitustiedot. Oppijan verkkopalveluissa tulee ottaa huolellisesti huomioon sähköisten asiointipalvelujen liittäminen saumattomasti sähköiseen asianhallintaan ja arkistointiin. Sähköisissä lomakkeissa tulee käyttää kaikissa asian elinkaaren vaiheissa organisaation tiedonohjaussuunnitelmassaan (tässä tapauksessa eams) kuvaamia Arkistolaitoksen Sähke 2 määräyksen mukaisia metatietoja. Erityisesti sähköinen asianhallinta edellyttää kullekin käsiteltävälle asialle (esim. opiskelupaikan haku, oikaisuvaatimus tms.) ominaisten metatietojen liittämistä sähköiseen asiointiin koko asiointihistorian ajan. Mikäli näitä metatietoja ei ole luotettavasti ja todennettavasti käsitelty ja taltioitu asian vireillepanosta asti, kyseistä asiaa ei Arkistolaitoksen Sähke 2 -määräysten mukaan yleensä voida enää arkistoida sähköisesti; pahimmillaan sähköisesti toteutettu asiointihistoria joudutaan tulostamaan ja arkistoimaan paperilla. Oppijan verkkopalveluihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut tulee liittää kiinteästi osaksi koulutuksen järjestäjien ja keskitettyjen palvelujen rekisterinpitäjän sähköisen asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin kokonaisuutta.

46 46 / 107 Sähköisten lomakkeiden ja käyttöliittymien yleinen tietomalli Sähköisen asioinnin ratkaisuihin tulee saada tuotua eamsin määrittämät, kyseiselle asialle määritetyt metatiedot. Tämän tulee heijastua sähköisen asioinnin lomakkeiden ja käyttöliittymien tietorakenteisiin. Sähköisen asioinnin lomakkeet tulee toteuttaa XML-muotoisina hyödyntäen JHS- 170 suosituksen määrityksiä. Sähköisen asioinnin sähköiset lomakkeet tulee koostaa siten, että ne rakentuvat kahdesta toisiinsa kytketyistä XMLpäärakenteesta: Lomake_X <lomake_x> <asialuokka> </asialuokka> <asiakirjatyyppi_id>1234</asiakirjatyyppi_id> Substanssitiedot <hakemus_x> <tieto_a>matti Meikäläinen</tieto_A> </hakemus_x> AMS_metatiedot <AMS-metatiedot> <asialuokka> </asialuokka> <asianumero>456</asianumero> <identifiointitunnus>123456</identifiointitunnus> </AMS-metatiedot> </lomake_x> Sähköisen asioinnin lomakkeiden sekä käyttöliittymien tulee rakentua automaattisesti yllä kuvattujen XML-rakenteiden pohjalta. AMS-metatietoihin on hyvä vielä erillinen metatieto, joka kuvaa, voidaanko kyseinen metatieto hakea automaattisesti (esim. käyttäjä, aikaleima) vai edellyttääkö se käyttäjältä manuaalista syöttöä. Pääosa eamsiin määritettävistä metatiedoista voidaan hakea ja täyttää automaattisesti, mutta lomakkeessa on hyvä varautua myös mahdollisiin manuaalisesti täytettäviin metatietoihin. Suurin osa voidaan täyttää automaattisesti vasta, kun asia pannaan vireille (lomake tallennetaan). Mikäli yllä olevaan päälomakkeeseen lisätään vielä tarkempi tieto <rekisterinpitaja>, joka kuvaa kyseistä rekisterinpitäjää, ko. rakennetta voidaan hyödyntää konserni- ja moniorganisaatioympäristössä joustavasti. Tämä

47 Tietovarasto Järjestelmäpalvelut Sähk. asiointi mahdollistaa esimerkiksi ulkopuolisen tai esimerkiksi useamman koulutuksen järjestäjän yhteisen sähköisen asianhallintaratkaisun toteuttamisen. eams-soa-palvelu 47 / 107 Liitettäessä oppijan verkkopalvelut ja keskitetyt palvelut sähköiseen asianhallintaan, tulee vielä tarkemmin arvioida, miten tämä liitos tehdään. Hyvä tapa (ei tässä vaiheessa pakollinen, tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa) on sähköisen asioinnin arkistointivaatimusten johdosta toteuttaa sähköisen asianhallinnan järjestelmiin erillinen SOA-palvelu (ns. eams-soa-palvelu), joka tarjoaa sähköisen asioinnin palveluille niiden tarvitsemat metatiedot ja rakenteet suoraan koulutuksen järjestäjän eams-määrityksistä. Tämä dynaaminen palvelu varmistaa sähköisten lomakkeiden ja käyttöliittymien joustavan yhteensopivuuden asianhallinnan mahdollisesti muuttuviin eams-määrityksiin. Perusperiaate on, että sähköisen asioinnin palveluun ei ns. kovakoodata tavoitetilassa ko. asian metatietoja, vaan ainoastaan kutsumekanismi, jolla haetaan eams-soa-palvelusta tarvittavat metatiedot käsiteltävälle asialle ja toimenpiteelle. Lähtötilanne Perinteisesti sähköiset lomakkeet siirtävät tietoa tietojärjestelmille seuraavasti: Sähköinen lomake Tämä pitäisi pystyä arkistoimaan, missä metatiedot? Tietojärjestelmän logiikka / palvelu Tietokanta Kyseinen ratkaisu ei kuitenkaan ole arkistointikelpoinen. Jos esimerkiksi lomake on hakulomake (esim. opiskelupaikkahakemus), tämä on koulutuksen järjestäjän asianhallinnassa asian vireillepano, jonka tulisi sisältää eamsin kyseiselle asialle määrittämät metatiedot sekä vireillepanosta tulisi jäädä arkistoitavaksi kelpaava asiakirja. Kumpikaan vaatimuksista ei yllä kuvatussa mallissa täyty. Tämä johtaisi siihen, ettei kyseinen sähköinen vireillepano ole lainkaan arkistointikelpoinen eikä kyseinen koulutuksen järjestäjä täytä sille asetettuja arkistointivaatimuksia. Tavoitetila

48 Tietovarasto Järjestelmäpalvelut eams SOApalvelu Sähk. asiointi 48 / 107 Tavoitetilassa hyödynnetään seuraavaa mallia: Lomakkeen luonti Lomakkeen täyttö Hae ko. asian metatiedot Asiakirjan tallennus Sähköinen lomake hakee oikeat metatiedot eamspalvelusta Tietojärjestelmän logiikka / palvelu Hakemus tallennetaan erikseen, esim. pdf-a Asiakirjat Tietokanta Tässä sähköinen lomake (yhtä hyvin siis käyttöliittymä) kutsuu eams-soapalvelua, joka käsiteltävän asian asialuokan perusteella palauttaa lomakepalvelulle kyseiseen asiaan kuuluvat metatiedot, joista käyttäjän täytettäväksi luodaan ne kentät, joita ei voida automaattisesti määrittää (näitä on hyvin vähän, yleensä metatietojen arvot ovat automaattisesti täytettävissä). Lomakkeen (tai käyttöliittymän kautta tehdyn tapahtuman) lähettämisen yhteydessä ko. lomakkeen tiedot tallennetaan erikseen asianhallintajärjestelmän palvelun kautta asiakirjaksi asiakirjavarantoon. Tässä yhteydessä tallennetaan asiakirjan muodostumisen yhteydessä tallennettavat metatietojen arvot kuten esim. asianumero ja luontiaikaileima. Usein tähän käytetään arkistointikelpoista pdf-a muotoa tai muuta Arkistolaitoksen hyväksymää asiakirjamuotoa. Lomakkeen tiedot tallennetaan yleensä myös varsinaiseen operatiiviseen tietokantaan/kantoihin hyödyntäen normaaleja operatiivisen järjestelmän tai sähköisen asioinnin arkkitehtuurin tietojärjestelmäpalveluja. Sähköisen asianhallinnan järjestelmäpalveluiden tulisi sisältää yllä punaisella kuvatut ratkaisut. Varsinaiset asiakirjat taltioidaan dokumentinhallinnan rakenteisiin. eams-soa palvelu mahdollistaa sen, ettei sähköisiin lomakkeisiin tarvitse taltioida suoraan eamsin mukaisia metatietoja vaan niiden hallinta voidaan kokonaan keskittää asianhallintajärjestelmälle. Tämä tekee ratkaisusta joustavan ja metatietojen ajantasaisuus voidaan aina varmistaa. eams-soa-palvelu

49 49 / 107 mahdollistaa myös moniorganisaatioratkaisun siten, ettei samoja asiointilomakkeita tarvitse tehdä jokaiselle organisaatiolle erikseen Tietomallit Toiminnan tehokkuuden ja laadun kehittäminen edellyttää opetustoimen tietojärjestelmiltä nykyistä parempaa integroituvuutta. Tietojen tulee kulkea Oppijan mukana opetustoimen organisaatioissa joustavasti ja mahdollisimman ajantasaisesti. Järjestelmäintegraatioita ovat hankaloittaneet osaltaan järjestelmien yhteensopimattomat tietosisällöt ja tavoitteeksi tuleekin asettaa opetustoimen järjestelmien käsitteiden, tietomallien, tietosisältöjen ja tiedon rakenteisen muodon harmonisointi. Tietojen harmonisoinnin tulee perustua kotimaisiin ja kansainvälisiin standardeihin, joita on käytettävissä tällä hetkellä valitettavan vähän. Standardointityötä tehdään kuitenkin koko ajan ja tuloksia tulee ottaa käyttöön sitä mukaan kuin niitä valmistuu. Eurooppalainen pohja Esimerkki opetustoimen käyttöön otetusta standardista on Eurooppalaisen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä (ECTS). Standardoiintityötä tekee euroopassa European Committee for Standardization (CEN). Suomen ensimmäinen opetusteknologian standardi on vuonna 2009 SFS-standardiksi vahvistettu laatustandardi SFS-EN ISO/IEC : Information technology. Learning, education and training. Quality management, assurance and metrics. Part 1: General approach (ISO/IEC :2005). Maailmanlaajuisesti toimiva standardointijärjestö ISO on julkaissut 17 opetusteknologian standardia, mm. ISO/IEC TR sarja (SCORM ). Menossa on tällä hetkellä lähes 30 projektia. Eurooppalaisessa CEN:ssä opetusteknologiasta vastaa komitea CEN TC 353 Learning Technologies. Sen käynnissä olevia kohteita ovat o o o European Learner Mobility Model Curriculum Exchange Format (CEF) Data Model Metadata for Learning Opportunities (MLO) - Advertising CENissä toimii myös esistandardeja laativa CEN Workshop on Learning Technologies. SFS:n puitteissa toimii opetustoimen standardeja seuraava työryhmä SR 305 Opetusteknologia.

50 50 / 107 Opintosuoritusten yhteismitallisuus on tärkeä standardointikohde. Muita kohteita ovat mm. arvosanat/arvosteluasteikot, tutkinnot, kurssit ja monet koodistot kuten koulupiirit ym. Kansallisella tasolla ylläpidettävä keskitetty koodistopalvelu on yksi tapa edistää käytännössä tietojen yhteensopivuutta. Ratkaisusta on hyviä kokemuksia terveydenhuollon sektorilla. Tietojen harmonisointi on yksi merkittävimmistä KA-työn tehtävistä. Kansalliset linjaukset Opetustoimen käsitteistö ja sanasto noudattaa OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen osaston määrittämiä linjauksia Koulutuksen järjestämisen hallinnollisen tiedon jäsentämiseen hyödynnetään korkeakoulujen Raketti-hankkeessa kuvattua XDW-mallia soveltaen. Tämä on tarkoitettu erityisesti tietovarastoja sekä johdon ja sidosryhmien (esim. opetushallitus) raportointia varten. Mikäli oppijan verkkopalvelut ulotetaan varhaiskasvatukseen, siinä on hyvä hyödyntää (ei pakollinen, velvoittavuus arvioidaan myöhemmin) valtiovarainministeriön Hallinnon kehittämisosaston KuntaIT-yksikön kodin ja kasvatusorganisaatioiden yhteistyötä kehittäneen Tampereen kaupungin johtaman ns. Kohti kumppanuutta hankkeen viitearkkitehtuurissa 12 kuvattua tietomallia edellisten käsitteistöjen ja tietomallien puitteissa. Kyseisessä tietomallissa on otettu kantaa erityisesti alaikäisen oppijan perustietojen, roolitietojen ja moniammatillisen kasvatuksen edellyttämiin tietoihin. Tiedot on kuvattu kattavasti OWL-kuvauksella, joka helpottaa niiden hyödyntämistä jatkokehittämisessä ja toteutuksessa. Toimijatiedot (sis. erityisesti asiakastiedot) suositellaan jäsennettävän henkilöihin ja organisaatioihin sekä näiden sisällä perustietoihin ja roolikohtaisiin tietoihin kuntasektorin Kunnan asiakastiedon pääjäsennyksen 13 periaatteiden mukaisesti. Tässä erityisesti henkilöiden perustiedot kuvaavat yleisiä henkilötietoja (vrt. VTJ) ja yhteen henkilöön voi liittyä useita rooleja ja roolikohtaisia tietoja. Opetustoimessa samaan henkilöön voidaan liittää esimerkiksi hakijan, opiskelijan, harjoittelijan tai ammattinimikkeen roolikohtaisia tietoja. Verkkopalveluissa käsiteltävät tiedot tulee edellisen käsitteistön ylätason kuvauksen pohjalta kuvata JHS 143 (Asiakirjojen kuvailun ja hallinnan metatiedot) sekä JHS 170 (Julkishallinnon XML-skeemat) suosituksen mukaisesti ja uudelleenkäytön helpottamiseksi julkaista rakenteellisina xml-dokumentteina. 12 ks. wiki.kuntait.fi ja täältä Kokonaisarkkitehtuuri 13 ks. wiki.kuntait.fi ja täältä Kokonaisarkkitehtuuri

51 51 / Konversiot Tietojen konvertointia tarvitaan yleensä silloin, kun otetaan käyttöön uusi tietojärjestelmä, joka korvaa käytössä olevan. Tällöin on usein tarvetta konvertoida ja siirtää tiedot vanhan järjestelmän tietokannasta uuteen. Konvertointi on tarpeen, kun uusitun järjestelmän tietomalli ei ole yhteensopiva vanhan kanssa. Konvertointitarvetta tulee sitä mukaan kuin uusia Oppijan verkkopalveluja rakennetaan. Esimerkiksi todennetun osaamisen rekisteriin voi syntyä tarve konvertoida ja siirtää vanhoja opinto- ja tutkintosuorituksia halutulta ajanjaksolta taaksepäin. Koska konvetointi on haasteellista, voidaan valita myös malli, jossa vain uudet syntyvät tutkinnot ja suoritukset siirretään todennetun osaamisen rekisteriin. Tiedon kiistämättömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja sen suorittaminen edellyttää huolellista suunnittelua. 4.3 Keskeisimmät loogiset tietovarannot Oppijan verkkopalveluarkkitehtuurista voidaan erottaa toisistaan keskitetyt tietovarannot sekä hajautetut ja paikalliset, usein koulutuksen järjestäjäkohtaiset tietovarannot 14. Paikallisiin tietovarantoihin kertyy oppijan ja oppilashallinnon yleisten tietojen lisäksi opintojaksototeutuksiin ja niiden suorittamiseen liittyvää tietoa, joka tyypillisesti kootaan paikalliseen oppijan ja koulutuksen järjestäjän vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin (esim. opintojaksototeutuksiin ilmoittautuminen, kotiläksyjen ja harjoitusten ilmoittaminen, palauttaminen ja arviointi, muu operatiivinen opintojaksototeutuksiin liittyvä tieto). Keskeisimpiä keskitettyjen oppijan verkkopalvelujen taustalla olevia tietovarantoja ovat: Perusrekisterit o Toimijarekisteri (oppijat, asiantuntijat, organisaatiot) o Koodistot (opetustoimen koodistot, luokitusten arvolistat) o Kansallinen opiskelijatunnusrekisteri Koulutustieto- ja ohjeistusekisteri Todennetun osaamisen rekisterit o Todennetun osaamisen rekisteri 14 Huom. tässä luvussa käsitellään loogisen tason tietovarantoja, jotka voidaan toteuttaa fyysisesti joko itsenäisinä tietokantoina / rekistereinä tai oppilashallintoon ja verkkopalveluihin liittyvien järjestelmien sisään sisäisiin tietovarantoihin.

52 52 / 107 o Osasuoritukset ja opintosuoritukset Opintojen läpivientitietojen rekisteri o Opinto-oikeus- ja opiskelupaikan vastaanottorekisteri sisältäen läsnäolotiedon Hakeutumisen ja valinnan rekisterit o Koulutustarjontarekisteri o Keskitetty koulutukseen haku-ja valintarekisteri o Valintaperusterekisteri OpetustarjontarekisteriTietovarastot o XDW o Dokumenttivarasto Keskitetyissä oppijan palveluissa tarvitaan vielä yllä kuvattuja opetustoimen erityistietoa sisältävien tietovarantojen lisäksi toimialariippumattomia operatiivisia tukitietovarantoja: Operatiiviset tukitietovarannot Paikkatieto Suostumukset Tietopyynnöt Arkisto Valtuutukset Näitä täydentävät vielä tekniset tietovarannot:

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

<Viitearkkitehtuuri X> Viitearkkitehtuurikuvaus XX.X.201X Versio: 0.X XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin tarkoitus... 4 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu...

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

SADe ohjelma ja oppijan verkkopalvelukokonaisuus. Korkeakoulujen IT-päivät Joensuu, Tommi Oikarinen, VM, KuntaIT

SADe ohjelma ja oppijan verkkopalvelukokonaisuus. Korkeakoulujen IT-päivät Joensuu, Tommi Oikarinen, VM, KuntaIT SADe ohjelma ja oppijan verkkopalvelukokonaisuus Korkeakoulujen IT-päivät Joensuu, 13.10.2010 Tommi Oikarinen, VM, KuntaIT Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Opintoluotsi + Koulutusnetti = Koulutustiedon verkkopalvelu. Uusi sähköinen palvelu kehitteillä.

Opintoluotsi + Koulutusnetti = Koulutustiedon verkkopalvelu. Uusi sähköinen palvelu kehitteillä. Opintoluotsi + Koulutusnetti = Koulutustiedon verkkopalvelu. Uusi sähköinen palvelu kehitteillä. Ulla Angervo/OPH Opin ovi Pirkanmaa 26.5.2010 Taustaa - Syksy 2008: opetusministeriön ad hoc-ryhmä - Päätös

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 2 Arkkitehtuuriperiaatteet Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet... 2 1.1 Sidosarkkitehtuurit,

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

eperusteet esi- ja perusopetuksessa

eperusteet esi- ja perusopetuksessa eperusteet esi- ja perusopetuksessa Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 8.-9.12.2014 Ulla Angervo, OPH Oppijan verkkopalvelut -hanke Opetustoimen sähköisen asioinnin verkkopalvelukokonaisuus Oppijan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline Ulla Angervo, Opetushallitus Oppijan verkkopalvelut -hanke eperusteet on toteutettu osana Oppijan verkkopalvelut -hanketta, jossa kehitetään

Lisätiedot

Käyttöönottosuunnitelma, versio Asiakaskäyttöönotto

Käyttöönottosuunnitelma, versio Asiakaskäyttöönotto Ulla, Anu, Anita, Arja Käyttöönottosuunnitelma, versio 0.5 - Asiakaskäyttöönotto Kehittämisjaoksen kokous 11.6.2012 Sisällölliset tavoitteet ottaa toteutettava palvelukokonaisuus käyttöön vaiheittain ja

Lisätiedot

Opetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi

Opetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi Opetustoimen sanastotyö Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi 4.11.2010 Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - tavoite Tuottaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista, oppimista ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Anita Johansson KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä

Anita Johansson KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä Anita Johansson KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kirjeessään (Dnro 116/040/2010) hankkeen korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kehittämiseksi.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen 12.9.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Aiheita Muistio tietohallinnon kehittämisestä RAKETTI-hankkeen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

eperusteet käyttäjäkoulutus

eperusteet käyttäjäkoulutus eperusteet käyttäjäkoulutus 22.4.2015 Käsiteltävät aiheet Päivän kulku, käytännön asiat ja koulutuksen tavoitteet eperusteet-palvelun ja Ops-työkalun yleisesittely Perusteiden haku ja selaus Ops -työkalu

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 6.11.2015 ehops ja IHEP Tilannekatsaus Katri Lahikainen ehops-palvelun tavoitetila ja hyödyt ehops-palvelu tukee oppijaa jo opintoihin hakeutumisen vaiheessa.

Lisätiedot

SADe ohjelma ja Oppijan verkkopalvelukokonaisuus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta

SADe ohjelma ja Oppijan verkkopalvelukokonaisuus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta SADe ohjelma ja Oppijan verkkopalvelukokonaisuus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Erja Nokkanen, OKM Esityksen sisältö Muutama sana SADe- ohjelmasta

Lisätiedot

OPI:n arkkitehtuurityö, Pekka Linna OPI-osahankkeen ohjausryhmän kokous

OPI:n arkkitehtuurityö, Pekka Linna OPI-osahankkeen ohjausryhmän kokous RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi OPI:n arkkitehtuurityö, Pekka Linna OPI-osahankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

Koulutustieto osana Hakeutujan palveluita. NUOVEn päätöstilaisuus Ulla Angervo Opetushallitus

Koulutustieto osana Hakeutujan palveluita. NUOVEn päätöstilaisuus Ulla Angervo Opetushallitus Koulutustieto osana Hakeutujan palveluita NUOVEn päätöstilaisuus 30.11.2011 Ulla Angervo Opetushallitus SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ATT-viitearkkitehtuuri

ATT-viitearkkitehtuuri ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto. Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto. Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto Ilmari Hyvönen 8.4.2014 Aiheita Tietovarannon käyttöönotto ja ohjaus Tietovaranto tiedonvälityspalveluna Yhteentoimivuuden edistäminen tietovarannon avulla

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät

KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät Anita Johansson KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät KSHJ-TAVOITE Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti

Lisätiedot

Koulutustiedon verkkopalvelu. OpinOvi-klinikka Satu Meriluoto (OPH)

Koulutustiedon verkkopalvelu. OpinOvi-klinikka Satu Meriluoto (OPH) Koulutustiedon verkkopalvelu OpinOvi-klinikka 31.8.2012 Satu Meriluoto (OPH) Palvelun suunnittelun ja toteutuksen kulmakiviä: Koulutustiedon tuottamiseen liittyvä muutos: Painetuista oppaista luopuminen

Lisätiedot

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Esiselvitysvaiheen lainsäädäntöselvitys. v.04

Oppijan verkkopalvelu Esiselvitysvaiheen lainsäädäntöselvitys. v.04 Oppijan verkkopalvelu Esiselvitysvaiheen lainsäädäntöselvitys v.04 Muutoshistoria: 0.1 17.9.2010 Ensimmäinen versio, Hans Sandvik & Juha Hyttinen 0.2 22.9.2010 Toinen versio, Ritva Sammalkivi & Erja Nokkanen

Lisätiedot

Todennetun Osaamisen Rekisteri TOR. Opintopolku ja Oppijan palvelut infotilaisuus Päivi Sassi, OPH

Todennetun Osaamisen Rekisteri TOR. Opintopolku ja Oppijan palvelut infotilaisuus Päivi Sassi, OPH Todennetun Osaamisen Rekisteri TOR Opintopolku ja Oppijan palvelut infotilaisuus 6.11.2015 Päivi Sassi, OPH Infon ohjelma Mikä on TOR - Tausta ja toteutusperiaatteet TOR:n käyttötilanteita - Miten TOR

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen - taustaa Modernit verkkopalvelut ovat osa korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TOIMITILAPÄIVÄ 21.3.2013 Johtava asiantuntija Fyysinen turvallisuus ja varautuminen Marko Kalliokoski Verohallinto 020 612 5192 etunimi.sukunimi@vero.fi

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari 14.11.2014 Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma Perustuu ICT2015 työryhmän raporttiin 21 polkua kitkattomaan Suomeen

Lisätiedot