Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna enintään euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen. Toimintaympäristö Maailmantalouden globalisoituminen, osaamispohjaisen talouskasvun merkityksen lisääntyminen ja kestävän kehityksen erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen heijastuvat yhä selvemmin elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Yritykset ovat aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista, mikä helpottaa niiden mahdollisuuksia valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Globaalistumisen myötä korostuu myös huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Innovaatioympäristön tulee tukea suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan mahdollisuuksia yhä paremmin sekä hyödyntää osaamisen ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kilpailukyvyn kehittämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kasvuyrittäjyys, palveluyritysten edellytysten parantaminen ja markkinaehtoisen yritystoiminnan edellytysten luominen julkisissa palveluissa ovat keskeisiä haasteita. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen kestävämmiksi edellyttävät uudenlaisia painotuksia laajasti yhteiskunta-politiikan eri alueilla. Rahoituksen painopisteet Vuonna kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitus pysyy korkealla tasolla ja kasvaa tietyssä määrin. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto on asettanut kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn. Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet. Yrittäjyyden politiikkaohjelma luo toimintaympäristöä, joka edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yritysten perustamista ja sukupolvenvaihdoksia. Ministeriö itse on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat edellisiä täydentävät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla. Yrittäjyyden asema vahvistuu ja kasvuyritysten määrä lisääntyy. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Alueilla on kyky hyödyntää teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät. Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla. Suomi täyttää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kansalliset velvoitteet. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia. Valtion yritysomaisuuden hoito tuottaa hyvän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kokonaistuloksen. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä roolissa. Myös yrittäjyyden politiikkaohjelmaan sisältyy monia naisyrittäjyyttä edistäviä toimia. Sukupuolivaikutuksiltaan merkittävä rahoitusmuoto on naisyrittäjälainat, jotka sisältyvät Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin. Naisyrittäjälainoja myönnetään yritykselle, jossa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjälainoja arvioidaan myönnettävän vuonna noin 25 milj. euroa. Lisäksi tietyissä avustuksissa naisyrittäjyys on yhtenä kohdennusperusteena. Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 10. Hallinto Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (24.) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitysja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Yrityspolitiikka Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) (41.) Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha) Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % (49.) Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille (arviomääräraha) 49. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Finpro ry:lle (kiinteä määräraha) Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha) Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (24.) Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) (50.) Kansainvälistymispolitiikka 60. Energiapolitiikka Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (arviomääräraha) (41.) Avustus koelaitosten rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) (42.) Kioton mekanismien käyttö (siirtomääräraha 3 v) Kioton mekanismit (arviomääräraha) Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) Omistajapolitiikka (80.) Lainat Airbus-yhteistyöhankkeille (siirtomääräraha 2 v) (87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriö 10. Hallinto Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty ministeriön ja hallinnonalan strategiset päämäärät ja tavoitteet. Ministeriön strategian lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa. Toimintaa ohjaa lisäksi ministeriön strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma. Eri säädöksissä valtioneuvostolaista lähtien ministeriölle annetut tehtävät asettavat reunaehdot strategiselle tavoitteenasettelulle. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat alueensa elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaavia valtion kehittämis- ja palvelukeskuksia. TE-keskukset toimivat itsenäisinä aluehallinnon virastoina. Kauppaja teollisuusministeriö vastaa TE-keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön sekä Teknologian kehittämiskeskuksen ohjauksessa. Maaseutuosastojen ja työvoimaosastojen tulostavoitteita on esitetty myös maaja metsätalousministeriön ja työministeriön hallinnonalojen pääluokissa. TE-keskukset tukevat ohjaavien ministeriöiden päämääriä vahvistaa yrittäjyyttä ja edistää yritystoimintaa sekä tukea alueellista kehitystä, säilyttää maaseudun elinvoimaisuus sekä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. TE-keskusten yhteisessä maakuntien kehittämisvisiossa korostuvat maakunnan menestys ja vetovoimaisuus, joiden saavuttamiseksi tähdätään korkeaan työllisyysasteeseen ja toimeentuloon, monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä kasvavien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen. Yhteinen visio korostaa osaamisen kehittämistä ja elinkeinojen kasvua tukevaa toimintaympäristöä, osaavaa työvoimaa, huippuosaamista, yrityshenkistä ja aktiivista väestöä sekä elinvoimaista maaseutua. Visiossa korostetaan myös puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Lakkautetaan johtajan virka. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten ja enintään euroa ministeriön tutkimus- ja selvitystoimintaan. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yrittäjyyden politiikkaohjelman hankkeisiin liittyviin avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta (24) tutkimus- ja selvitystoiminnan menoina ja euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa 11 henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille liittyen valtion omistajaohjauksen keskittämiseen valtioneuvoston kansliaan 1.5. lukien ja euroa siirtona momentille tilastointiin liittyviä menoja varten. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta ja euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Määrärahasta on varattu euroa yrittäjyyden politiikkaohjelman tarpeisiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yritysten toimintaedellytykset paranevat ja kansalaisten asema markkinoilla vahvistuu (tarkemmin pääluokkaperusteluissa). Toiminnan tuloksellisuus Ministeriön ja hallinnonalan tuloksellisuus paranee. Eduskunta saa ministeriön vastuulla olevista hallituksen esityksistä 80 prosenttia luvatun istuntokauden aikana (v. : 63,2 %). Tutkimus- ja selvitystoiminnan resursseilla hankitaan tarvittava tutkimustieto ministeriön strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 7,3 < 7,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,8 7,0 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus henkilöstöstä 57,8 58,0 58,2 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 6,9 5,0 < 5,0 työhakemukset/avoin työpaikka 14,6 13 > 13 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten järjestämistä pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista, pkyrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. Määrärahasta on varattu euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin. Vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä huomioon euroa asiantuntijoiden palkkaamiseksi alueelliseen ja kansalliseen teknologialähtöiseen asiakastyöhön sekä kansalliseen teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 lisäyksenä huomioon euroa lisääntyneiden tehtävien johdosta, euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta ja euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö) asettavat alustavasti TE-keskusten vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella. Osaamisen, yrittäjyyden ja muut kasvun edellytykset vahvistuvat jokaisen TE-keskuksen alueella. Aluerakenne on tasapainoinen ja maaseutu on elinvoimainen Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella. Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden alentaminen 1. Rakenteellisen työttömyyden aleneminen vaikeasti työllistyvien määrä, enintään henkilöä keskimäärin Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus enintään, % Osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvuedellytysten vahvistaminen 3. Yrittäjyyden vahvistuminen ja yrityskannan uusiutuminen aloittaneiden yritysten määrä rahoitustoimenpitein (ml. starttiraha ja maaseudun pienyritykset) Alueen innovaatioympäristön vahvistuminen yhteistyöprojekteissa, % Tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus 5. Maaseudun säilyttäminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla syntyneiden uusien yritysten määrä Maatilojen kehittämisedellytysten turvaaminen investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista, % Toiminnallinen tuloksellisuus Taloudellisuus (kustannukset/suorite), euroa arvio arvio Tuottavuus (suoritteiden lukumäärä/htv) arvio arvio yritystuet (KTM) teknologiahankkeet ESR-hanketyö työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus palkkaturva maahanmuutto- ja pakolaisasiat maaseudun kehittämishankkeet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 maaseutuyritysten yrityshankkeet peltoalavalvonta / arvio arvio Kannattavuus maksullisen toiminnan tulot (maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset täyskatteelliset suoritteet), euroa maksullisen toiminnan ylijäämä, euroa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % tuloista Suoritteet KTM yritystukipäätökset (pl. Interreg), kpl teknologiahankepäätökset, kpl ESR-projektien henkilökoulutuspäivät työvoimakoulutuksen suorittaneet, lkm palkkaturvapäätökset, kpl pakolaisten neuvotellut kuntapaikat, kpl maaseudun kehittämishankepäätökset, kpl maaseutuyritysten yrityshankepäätökset, kpl koko tilan valvonnat (peltotuet), kpl Palvelukyky ja laadunhallinta palveluiden hyödyllisyys asiakkaille (1 5) 4,4 4,5 4,5 palveluista tiedottamisen riittävyys asiakkaille (1 5) 3,4 3,8 3,8 tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa, % asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso (4 10) 8,1 8,4 8,4 palvelumielikuva (4 10) 7,1 7,7 7,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,3 8,0 < 8,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 5,3 7,0 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus henkilöstöstä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus (toisen työnantajan palvelukseen), % 2,1 2,0 < 2,0 Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,3 3,4 3,5 johtaminen 3,1 3,3 3,3 työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,8 3,9 työn kuormittavuus 3,7 3,7 3,8 työilmapiiri ja yhteistyö 3,3 3,4 3,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Osaamisen kehittämispalvelutoiminnassa korostuvat palvelualojen yritysten kehittäminen ja kansainvälistäminen, erityisesti informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) soveltamisen ja hyödyntämisen nopeuttaminen yritysten kilpailukykytekijänä, uusien luovien toimialojen ja kehittyvän palvelusektorin kilpailukyvyn parantaminen sekä innovaatioiden kaupallistaminen. Joustavien toimintamallien, osaamisen ja teknologian edistynyt soveltaminen liiketoiminnassa ml. kansainvälistyminen lisääntyy. Kehittämispalvelujen vaikuttavuustavoitteet on esitetty yrityspolitiikan lukuperustelujen (32.30) yhteydessä. EUosarahoitteisen toiminnan toiminnalliset tulostavoitteet on esitetty momentilla Toiminnallinen tuloksellisuus Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut (puhtaasti kansallinen toiminta) Osallistuneiden yritysten lukumäärä Koulutus- ja konsultointipäivien lukumäärä Henkilötyöpäivät Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan momentille kertyvän euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös (24.) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sille vuoden talousarviossa myönnetystä määrärahasta siirrettäväksi euroa momentille talousarvio tilinpäätös Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää sellaisiin hallinnon tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen, joista kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt hallinnonalansa viraston tai virastokokonaisuuden kanssa tuottavuuden lisäämistä ja tuottavuushyötyjen toteuttamista koskevan sopimuksen. talousarvio ( ) Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Korko on 2,243 % ajalta ja 3,065 % ajalta talousarvio talousarvio tilinpäätös Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Teknologian lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, palveluinnovaatioiden kehittämiseen, kasvuyrittäjyyteen ja yritysten kansainvälistymisen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia t&k-investointeja. Valtioneuvoston julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä koskevan periaatepäätöksen mukaiset toimenpiteet, erityisesti huippuosaamiskeskittymät, sektoritutkimuksen rakenteellinen uudistaminen ja strategisen ohjauksen tehostaminen sekä hallituksen tuottavuusohjelma antavat suuntaviivat lähivuosien kehitykselle. Teknologiahallinnon horisontaalista yhteistyötä ennakoinnissa ja strategisessa suunnittelussa kehitetään. Kansainvälisesti huipputasoinen innovaatioympäristö edellyttää toimijoilta tehokasta verkottumista ja yhteistyötä. Tukiorganisaatioiden yhteistoimintaa lisätään niin, että paikallinen, alueellinen ja kansallinen innovaatiopolitiikka tukevat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 toisiaan. Julkisten innovaatiopalvelujen saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi otetaan käyttöön organisaatioiden yhteisiä palvelumalleja. Julkiset tutkimusorganisaatiot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja verkottumistaan teknologiakeskusten, yrityshautomoiden sekä paikallisten ja alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa. Kansainvälistymiseen ja verkottumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa suorittavilta ja niitä tukevilta organisaatioilta odotetaan entistä aktiivisempaa hakeutumista yhteistyöhön Euroopan ja maailman parhaiden innovaatiokeskusten ja osaamiskeskittymien kanssa. Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista suomalaisille yrityksille tuetaan myös kehittämällä tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Teknisten määräysten yhdenmukaistaminen mukaan lukien standardisointitoiminta eurooppalaisella ja muulla kansainvälisellä tasolla on osa innovaatioympäristön kehittämistä. Myös laatu on enenevässä määrin yritysten kilpailutekijä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueellista vaikuttavuutta lisätään arviointien tulosten perusteella. Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta ja palveluja tarjotaan alueellisesti entistä kattavammin, niin että yritysten ja muiden organisaatioiden kyky hyödyntää t&k-osaamista paranee. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Ministeriö myös arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikutuksia. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Yritysten ja muiden toimijoiden laatukilpailukyky paranee. Toiminnallinen tuloksellisuus Innovaatioympäristön toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ry ja Suomen Laatukeskus. 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena ja vähennyksenä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää, ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. GTK:n toiminta tukee alueellista kehitystä. Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen etsintä ja arviointi painottuvat jalo- ja perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä valmistuu. Muut toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Ministeriölle raportoidut taloudellisesti merkittävät malmiaiheet Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueellinen kallioperäkartoitus, kattavuus (%) Aerogeofysikaalinen kartoitusohjelma, kattavuus (%) Maaperän yleiskartoituksen 1. versio, kattavuus (%) Tieteellisesti referoidut kansainväliset julkaisut, kpl Verkkopalvelujen käyttö, ulkoisten käyntien lkm (1 000 käyntiä) Yhteisrahoitteinen toiminta hankkeiden lukumäärä tuotot, %:ia muun toiminnan rahoituksesta 6,7 3,7 3,8 Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 9,7 8,2 8,2 ylijäämä, euroa ylijäämä, %:ia tuotoista Tulosalueittaiset kustannukset, % geologinen kartoitus tutkimus ja kehittäminen luonnonvarojen etsintä ja arviointi tiedonhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,9 7,9 < 7,8 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,4 4,7 4,8 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus 38,3 39,0 39,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0,8 0,7 < 0,7 työhakemukset/avoin työpaikka > 34 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) tiedon jakaminen ja hyödyntäminen (1 5) - 3,0 3,0 organisaation kannustavuus (1 5) - 2,9 2,9 Henkilöstön määrä ja rakenne naisia, % 33,4 34,0 35,0 miehiä, % 66,6 66,0 65,0 keski-ikä 48,8 48,0 47,5 koulutustasoindeksi (1 8) 4,8 5,0 5,2 määräaikaisten osuus, % 8,7 7,7 7,7 Työvoimakustannukset työvoimakustannukset, euroa Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa tutkimusrahoitukseen ja euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. VTT:n toimintaan kohdistuu vuosina %:in tuottavuusvaatimus t&k-rahoituksen kasvusta riippumatta. VTT tuottaa tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Yhdistämällä luovasti moniteknologista sekä kumppaneidensa osaamista VTT edistää innovatiivisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintojen aikaansaamista. Oman strategisen tutkimuksen lisäksi VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia ja globaalia verkottumista. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tieteellinen ja nouseva teknologioiden tutkimus Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisillä alueilla kasvaa. VTT:n toiminnan vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja Suomen vetovoimaisuus lisääntyy tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiolähtöisen liiketoiminnan sijaintipaikkana ja investointikohteena. Tutkimustulokset muuttuvat teollisuutta ja yhteiskuntaa hyödyntäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin. Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat. Uudet teknologiat ja innovaatiot yrityksille lisääntyvät ja tukevat yleistä talouskehitystä sekä hyvinvointi- ja ympäristönäkökohtia. IPR-oikeuksien myynti ja lisensiointi tehostuvat. Toiminnallinen tuloksellisuus Menoista katetaan noin 65 % ulkopuolisilla tuloilla, joiden kasvu on 4 %. Maksullisen toiminnan ylijäämä on euroa. Budjettirahoitus suunnataan pääasiassa teknologioiden kehittämiseen ja osaamisen luomiseen innovaatioprosessin alkupäässä. Rooli asiakkaiden innovaatiotoiminnassa vahvistuu kehittämällä uusia asiakaspalveluita, teknologiasiirtoa sekä palveluiden alueellista saatavuutta. Rooli kansainvälisenä toimijana vahvistuu lisäämällä tuloja kansainvälisiltä teknologiayrityksiltä, vahvalla asemalla uudistuvassa eurooppalaisessa tutkimustoiminnassa muun muassa EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelmassa. Kansainvälisissä julkisissa hankkeissa hankevolyymi kasvaa ja samalla osallistuminen määrällisesti vähenee. Uusia teknologiapohjaisia yrityksiä syntyy. Koko toiminnan kattava sertifioitu laatujärjestelmä tuottaa palvelutoiminnan kehitystavoitteet. arvio arvio Kansainväliset tieteelliset artikkelit, % julkaisuista Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset Patenttisalkun uudistumis-% Syntyneet spin-off -yritykset Kansainvälisten julkisten hankkeiden lukumäärä joista EU-hankkeet, % Kansainvälinen tutkijavaihto, henkilömäärä Tuottavuus, liikevaihto (1 000 euroa)/htv 90,7 92,2 93 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaaminen uudistuu strategisten valintojen mukaisesti kehittämällä teknologiavalmiuksien lisäksi henkilöstön innovaatio-, asiakas- ja liiketoimintaosaamista. Johtajuus ja strategiaa tukeva palkitseminen tehostuvat. Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee hyvinvointi-indeksi (asteikko 1 5) 3,5 3,8 3,8 yhteistyöindeksi (asteikko 1 5) 3,5 3,6 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa kehityskeskustelu/-suunnitelma, % henkilöstöstä tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % kansainvälinen tutkijainvaihto, henkilömäärä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva henkilöstön kokonaistyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,1 3,3 3,4 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (asteikko 1 5) 2,9 3,2 3,3 esimiesindeksi (asteikko 1 5) - 3,8 - Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena ja vähennyksenä euroa valtiontalouden yleisenä säästötoimenpiteenä sekä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, painelaitteisiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä kylmälaitteiden huoltoon liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Toiminnalla edistetään Suomessa elinkeinoelämän korkeaa teknistä turvallisuustasoa sekä varmistetaan toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialueilla pitkällä aikavälillä (v. 2012) 10 % (v. 8,0 % ja v <7,5 %) ja sähköpalokuolemien osalta 25 %. Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Erityisesti merkittävästi puutteellisten kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Markkinoilla olevista sähkötuotteista löydettyjen vakavien puutteiden 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kappaleeseen vuodessa pitkällä aikavälillä (v. 2012). Toiminnallinen tuloksellisuus Laitosten toiminta ja laitteistojen käyttö, tuotteet sekä asennus-, huolto- ja tarkastustoiminta ovat vaatimusten mukaisia. Maahantuojien valmiudet saattaa markkinoille vaatimustenmukaisia, luotettavia ja energiatehokkaita tuotteita parantuvat. Palvelut ovat oikein kohdennettuja ja oikea-aikaisia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 lukumäärä arvio arvio Valvontakäynnit Luvat, ilmoitukset, rekisteröinnit Kyselyt ja selvitykset Kävijät -etusivulla/päivä Tiedotteet Esitteet, julkaisut yms. painotuotteet (uudet painokset) Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) Kuluttajille ja laitteistojen haltijoille on informoitu näkyvällä tavalla tuotteiden sekä laitteistojen turvallisesta käytöstä ja käyttöön liittyvistä riskeistä. Uudet verkkopalvelut ja kemikaaliluparekisterin perusosat on pääosin otettu käyttöön. Edellisten perustehtävien lisäksi toteutetaan seuraavia useampia toimialueita kattavia vaikuttavuusohjelmia: eurooppalaisen yhteistyön edistäminen markkinavalvonnassa riskienhallinnan edistäminen sähköpalojen vähentäminen laitteistojen kunnossapidon edistäminen viranomaisyhteistyö yhteisten turvallisuusasioiden edistämisessä kaavoitukseen ja lupiin liittyvien päätösprosessien kehittäminen verkottuneen turvallisuuden edistäminen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 5,1 4,8 < 4,8 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,3 7,3 7,3 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 41,1 41,0 41,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 4,9 2 < 2,5 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) - 3,7 3,7 Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Kuluttajatutkimuskeskus tukee kauppa- ja teollisuusministeriön ja muiden hallinnonalojen strategioiden kehittämistä ja toteuttamista sekä muuta päätöksentekoa tuottamalla ja välittämällä kuluttajien hyvinvointia ja suomalaista innovaatiotoimintaa edistävää tutkimustietoa. Tutkimus kohdistuu kuluttajapoliittisen ohjelman (2004 Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit ) seuraaville aihealueille: asiakkuus ja taloudellinen turvallisuus palvelumarkkinoilla, kuluttajalähtöisyys elintarviketaloudessa, kestävä asuin- ja elinympäristö sekä käyttäjälähtöiset innovaatiot. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Kuluttajien hyvinvointia edistävä tutkimusperustainen tieto vahvistuu kuluttaja- ja muussa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa, markkinoilla ja suomalaisessa innovaatiotoiminnassa. Toiminnallinen tuloksellisuus Tutkimuskeskuksen rooli osana innovaatioympäristöä kasvaa. Tutkimusyhteistyö muiden toimijoiden kanssa kasvaa. arvio Tulot, %:ia menoista Maksullisen toiminnan tuotot, euroa Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus % 48, Julkaisut, kpl Akateemiset luottamustehtävät, lkm Esitelmät eri foorumeilla, lkm Www-sivuilla käynnit/pv Lisäykset KULTU-tietokantoihin, lkm Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 8,0 < 8,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,2 4,6 5,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 72,5 75,0 75,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 lähtövaihtuvuus, % 0 4,8 < 2,4 työhakemukset/avoin työpaikka - - > 12 Tyytyväisyys johtamiseen paranee Tyytyväisyys avoimuuteen ja tiedotukseen (1 5) 3,1 3,5 3,5 Tyytyväisyys johtoon ja esimieheen (1 5) 3,5 3,5 3,5 Työtyytyväisyys kokonaisuutena pysyy hyvällä tasolla (1 5) 3,5 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 299 siirtynyt seuraavalle vuodelle 427 talousarvio talousarvio tilinpäätös Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä euroa valtiontalouden yleisenä säästötoimenpiteenä ja euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Keskuksen toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mittaustekniikka- ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat. Tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa mittausten laadun vahvistumisen myötä. Toiminnallinen tuloksellisuus Tutkimus- ja kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista, sovellus- ja muutoshakuista. Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat uuden toimintaympäristön myötä. Uusi toimintamalli parantaa kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tutkijavaihto ja yhteistyö alan yliopistojen ja laitosten kanssa lisääntyvät. Maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muuta ulkoista rahoitusta lisätään noin euroa edellisvuoden tasosta (2,2 milj. euroa v. ). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19