Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, toimiviin työ- ja hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman parhaisiin lukeutuva innovaatioympäristö. Toimintaympäristö Maailmantalouden viime vuosien nopean kasvun odotetaan yleisesti jonkin verran laantuvan, mutta maailmanlaajuista taantumaa ei odoteta. Kansainvälisessä taloudessa huolestuttavimpana nähdään Yhdysvaltojen tilanne. Kehittyvät taloudet ovat kansainvälisesti katsoen merkittävin valopilkku. Ne ovat viime vuosina vastanneet suuresta osasta maailmantalouden kasvua, ja niiden näkymät ovat edelleen hyvät. EU-maiden kasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran. Yhdysvaltojen ongelmat heijastuvat Eurooppaan monin tavoin. Kansainvälinen talouskehitys, globalisaatio ja toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Suomen talouskasvun ennustetaan lähiaikoina hidastuvan. Vuodelle jyrkkää hidastumista ei ennusteta, mutta kansainvälisestä kehityksestä riippuen heikon talouskehityksen riski on olemassa. Tämän voivat aiheuttaa joko yhdessä tai erikseen Yhdysvaltojen taloustaantuman syveneminen ja kotimaisten kustannuspaineiden odotettua epäedullisempi kehitys. Globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia on kyettävä hyödyntämään. Suomen menestyminen edellyttää korkeaa osaamista, erikoistumista, tuottavuuden lisäämistä sekä liiketoimintasuhteiden ja viennin edistämistä kehittyvien talouksien, kuten Venäjän, Kiinan ja Intian markkinoilla. Menestymiseen tarvitaan kasvuyrityksiä sekä tehokasta ja kilpailukykyistä innovaatioympäristöä. Merkittävin toimenpide globaaliin kilpailuun vastaamisessa ovat johtavien teollisuusyritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä rakennettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät. Suomi on ollut maailman kärkitilalla panostuksessaan uuden tiedon luomiseen ja teknologisten sovellusten kehittämiseen ja saavuttanut tältä osin Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteen. Globaalitalous kasvattaa yritysten kokoa ja keskittää aluerakennetta. Vaikutukset toimialoilla ja eri alueilla ovat kuitenkin erilaiset ja muun muassa alueiden kyky vastata muutoksiin on erilainen. Alueiden kesken tarvitaan yhä enemmän alueiden välisten synergioiden ja toisiaan tukevien osaamisten tehokasta hyödyntämistä. Globalisaation aiheuttamissa rakennemuutoksissa myös yritysten yhteiskunnallisen vastuun näkökulma on otettava huomioon. Energiapolitiikan osalta merkittäviä toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat Kioton kauden päästötavoitteiden ja päästökaupan toimeenpano sekä valmistautuminen Kioton kauden jälkeiseen aikaan (alkaen vuonna 2013). Komissiossa on valmisteilla lainsäädäntöehdotuksia Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa hyväksyttyjen EU:n tiukkojen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoitus on, että tämä komission ilmasto- ja energiapaketti ehditään käsitellä ennen kesällä pidettäviä EU:n parlamenttivaaleja. EU:n vuotta 2020 koskevat velvoitteet vaikuttavat voimallisesti talouden toimintaan ja rajoittavat elinkeinoelämän sekä kansalaisten toimintavapauksia aiempaa enemmän. Tavoitteena on, että Suomessa velvoitteet toimeenpannaan siten, että löydetään toimiva tasapaino velvoitteiden ja elinkeinopolitiikan välille. Lissabonin strategiassa Suomen työllisyyspolitiikan päätavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen. Lissabonin strategian yleisen työllisyysastetavoitteen (70 %) Suomi saavuttanee vuonna. Naisten (60 %) ja ikääntyvien (50 %) työllisyysastetavoitteet Suomi on jo saavuttanut. Työllisyyden kasvun arvellaan olevan tällä hetkellä suhdannehuipussaan. Odotettavissa oleva talouden kasvun hidastuminen heijastuu aikaa myöten myös työllisyyskehitykseen. Vuonna työvoiman kysynnän ennustetaan edelleen kasvavan, mutta aiempaa hi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 taammin. Työmarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa ja ihmisille tulee eteen työpaikan muutoksia, vaihdoksia ja uudelleenkoulutusta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuus on useilla alueilla ja aloilla ongelmallista, mitä parannetaan koulutuksen sekä työvoima- ja yrityspalvelujen avulla. Työvoiman saatavuusongelmia ilmenee aloittain ja alueittain. Kysynnän kasvua ennustetaan erityisesti liike-elämää palvelevassa toiminnassa, rakentamisessa ja kaupan alalla. Työttömyyden odotetaan alenevan edelleen vuonna. Työllisyyden alueelliset erot ovat suuret. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Kansalaisten hyvinvointi lisääntyy tasapainoisesti maan eri osissa. Uutta yritystoimintaa syntyy sekä yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät. Yritysten toimintaympäristö ja kilpailukyky parantuvat. Alueiden kilpailukyky ja elinvoimaisuus vahvistuvat. Työllisyys, työvoiman saatavuus ja työelämän laatu parantuvat. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, energiatehokkuus paranee ja uusiutuvan energian käyttö lisääntyy. Kuluttajien asema, tuoteturvallisuus ja ostovoima vahvistuvat. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisten osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin puolet (vuonna naisia 49 % ja miehiä 51 %). Koko 2000-luvun ajan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin % on ollut naisia. Vuonna naisten osuus kuitenkin nousi jo 59 %:iin. Naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli siten vuonna selvästi suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista (49 %). Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien helpottamiseksi naisia pyritään ohjaamaan miesvaltaisille työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten rakennus-, metalli- ja kuljetusaloille. Naisten osuus palkkatuetussa työssä ja työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa on suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Vuonna palkkatuella työssä olleista noin 56 % oli naisia. Keskimääräistä suurempi naisten osuus oli kuntasektorilla (noin 65 %). Työmarkkinatuen työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus oli noin 60 %. Palkkatuettuja työpaikkoja ja harjoittelu-/työelämävalmennuspaikkoja hankittaessa pyritään kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota tasa-arvonäkökohtiin. Osa-aikalisän saajista naisten osuus oli lähes 90 % johtuen siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Starttirahan saajista naisia oli 46 % ja miehiä 54 % vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä asemassa. Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluu naisyrittäjälainat, joita myönnetään yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjyyslainoja arvioidaan myönnettävän vuonna noin 20 milj. euroa. Naisyrittäjien sijaispalvelujärjestelmä on tarkoitus vakiinnuttaa ja laajentaa asteittain. Alueiden kehittämisen määrärahat Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa keskeiset alueiden kehittämislain (602/2002) 10 a :n mukaiset kansalliset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat sisältyvät lukuun Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka (Maakunnan kehittämisraha ja Kainuun kehittämisraha). Määrärahaa näillä momenteilla on yhteensä euroa. Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta jaetaan valtioneuvoston päätöksillä maakunnan liitoille käytettäväksi valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttaviin erityisohjelmiin. Lisäksi osa määrärahasta jaetaan maakunnan liitoille käytettäväksi muihin kuin em. erityisohjelmiin. Maakunnan liitot voivat itse päättää tämän määrärahan kohdistamisesta tärkeinä pitämiinsä alueiden kehittämisen toimenpiteisiin. Kainuun kehittämisraha kohdistuu koko- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 naisuudessaan Kainuun maakuntaan ja sen käyttötarkoituksista sekä tulostavoitteista päättää Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti Kainuun maakuntavaltuusto. Tuottavuusohjelman vaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 227 henkilötyövuotta. Tuottavuustoimenpiteitä koskevat määräraha- ja henkilötyövuosivaikutukset on ns. tukipalveluja lukuun ottamatta kohdistettu talousarvioesityksessä asianomaisille momenteille. Hallinnonalan ns. tukipalvelut (talous-, henkilöstö-, tieto- ym. palvelut) siirretään valtion palvelukeskukseen tai hankitaan markkinoilta vuoden loppuun mennessä, minkä yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 73 henkilötyövuotta. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee vuoden alkuun mennessä ehdotuksen, miten tukipalvelut on tarkoitus järjestää. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) rahoitusvaltuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka lainojen hyväksymisvaltuus myöntämisvaltuus Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) korkotukivaltuus Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) hankintasopimusvaltuus Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) hankintasopimusvaltuus Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2013 (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2013 (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Energiatuki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kioton mekanismit (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (20.) Työelämäohjelmat (siirtomääräraha 3 v) Siviilipalvelus (arviomääräraha) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) (63.) Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 41. Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinointi (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) (87.) Geologian tutkimuskeskuksen kemian analyysipalvelujen yhtiöittäminen (siirtomääräraha 2 v) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työvoima- ja elinkeinokeskusten ja työvoimatoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) Palkkaturva (arviomääräraha) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) (87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha) (88.) Pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) Ryhmäkanteen oikeudenkäyntikulut (arviomääräraha) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) (61.) Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella (arviomääräraha) (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työ- ja elinkeinoministeriön osalta ohjelmakaudella (arviomääräraha) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2013 (arviomääräraha) Valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2013 (arviomääräraha) Energiapolitiikka Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (arviomääräraha) Kioton mekanismit (arviomääräraha) Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) (70.) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus (80.) Työvoimapolitiikka Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % (90.) Hallinnonalan muut menot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä (32.01, osa, 32.30, osa ja 32.90, osa) Hallinto S e l v i t y s o s a : Pääluokkaperusteluissa on esitetty ministeriön ja hallinnonalan strategiset päämäärät ja tavoitteet. Vuoden alussa toimintansa aloittaneen työ- ja elinkeinoministeriön strategisten tavoitteiden lähtökohtana on hallitusohjelmassa linjattu poliittisen tason ohjaus. 01. ( ja ) Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin sekä 3) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin. Työvoimaopiston toimintaa kuvaavia tunnuslukuja S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Eduskunta saa ministeriön vastuulla olevista hallituksen esityksistä 80 % luvatun istuntokauden aikana (v. : 67 %). Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje on < 1,5 % (v. : 1,2 %). Ministeriön uusi organisaatiomalli ja toimintatapa ovat vakiintuneet. Opiskelijapalautteen arvosana (1 5) 4,4 4,6 4,5 Koulutukseen osallistuneiden määrä (henkilöä) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv < 11,5 < 11,5 lyhytaikaiset (1 3 pvää) sairauspoissaolotapaukset < < työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,5 3,5 Organisaation osaaminen kasvaa pätevyysinvestoinnit, euroa/htv Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % < 5,3 < 5,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 työhakemukset/avoin työpaikka > 12 > 12 Työvoimaopisto työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,7 3,9 3,9 koulutuspäivät/htv 9,6 10,0 9,0 Määrärahan arvioitu käyttö Tutkimus- ja selvitystoiminta sekä strategiset hankkeet Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi (kertameno) Työvoimaopiston toimintamenot Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus- ja muut menot Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Muut toimintamenot Yhteensä Työvoimaopisto vastaa TE-keskusten ja työvoimatoimistojen valtakunnallisen henkilöstökoulutusohjelman valmistelusta, koulutusohjelmien toteutuksesta ja kehittämisen koordinoinnista. Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty opiskelijatyöpäivää, jonka puitteissa opiskelijatyöpäivän hinta on noin 110 euroa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 15 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä euroa) Siirto momentilta (20) 100 Tuottavuustoimet -930 Julkisten hankintojen neuvontayksikkö ja säädösvalmistelun yritysvaikutusten arviointihanke 300 Siirto momentilta Siirto momentille (Valtion IT-palvelukeskus) -430 Siirto momentilta Tasokorotus 389 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös (20.) Työelämäohjelmat (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määrärahasta siirrettäväksi euroa momentille ja euroa momentille II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Siviilipalvelus (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/) nojalla aiheutuviin kustannuksiin sekä 2) työ- ja elinkeinohallinnossa palvelevien siviilipalvelusvelvollisten päiväraha- ja ylläpitokustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna toteutettavat siviilipalvelusmiesten päivärahakorotukset, jotka aiheuttavat arviolta euron menolisäyksen. Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä on edellisvuosien tasolla ollen noin hakijaa vuodessa. Palvelukseen kutsuttavien ja siviilipalveluskeskuksessa koulutettavien siviilipalvelusvelvollisten määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai hieman laskevan ollen noin palvelusvelvollista vuodessa. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä Koulutetut, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat vuonna 2006 yhteensä euroa ja vuonna yhteensä euroa. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien siviilipalveluspaikkojen määrän kasvua. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla. talousarvio talousarvio tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää sellaisiin hallinnon tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen, joista työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt hallinnonalansa viraston tai virastokokonaisuuden kanssa tuottavuuden lisäämistä ja tuottavuushyötyjen toteuttamista koskevan sopimuksen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen ja momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien sekä momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin sekä 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. talousarvio talousarvio tilinpäätös (63.) Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta sen määrärahasta siirrettäväksi euroa momentille ja euroa momentille talousarvio tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahan arvioitu käyttö Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Koska valtiovarastossa olevat varat palautetaan ydinjätehuoltorahastolle 31.3., maksetaan siinä yhteydessä myös korko vuoden kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Korko on 4,018 % ajalta ja 4,581 % ajalta talousarvio talousarvio tilinpäätös Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös (32.20, osa ja 32.30, osa) Innovaatiopolitiikka Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 S e l v i t y s o s a : Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön, johon myös ulkomaiset yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintojaan. Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle. Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden painottaminen. Sillä tarkoitetaan muun muassa innovaatioiden kysyntää ja käyttöönottoa edistävää sääntelyä, julkisia hankintoja ja asiakkaiden tarpeista johdettuja liiketoimintamalleja. Luovan talouden innovaatiotoiminnan edistämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten ja yksittäisten keksijöiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia oikeudellisia suojamuotoja ja siten tehostaa tuotteiden kaupallistamista. Uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa riittävällä kilpailuun perustuvalla tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostusten kasvaessa korostuu tarve arvioida rahoituksen ja muiden politiikkatoimien yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja kilpailun edellytykset. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminnassa syvennetään entisestään koulutus- ja tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, missä keskeisen välineen muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK). Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla (OSKE-ohjelma) vahvistetaan puolestaan alueiden innovaatioperustaa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteitä suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla yritys- ja innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on synnyttää Suomeen nykyistä enemmän innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia kansainvälistyviä yrityksiä. Nopean kasvun yritysten riittävä määrä varmistaa sen, että yhteiskunnan panostukset innovointiin kanavoituvat työpaikoiksi ja luovat lisää hyvinvointia. Kasvuyrittäjyyttä edistetään ja nopean kasvun erityistarpeet pyritään ottamaan systemaattisesti huomioon. Tämä vaatii muun muassa riskirahoitusympäristön, kasvuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen sekä yrityshautomoiden toiminnan edelleen kehittämistä. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostoja kehitetään johtavien innovaatiokeskittymien kanssa. Innovaatiokeskusten (FinNode) avulla hankitaan tietoa ja luodaan yrityksiä ja uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten verkostoa ja sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan. Yritysten kansainvälistymistä tuetaan suuntaamalla rahoitusta ensisijaisesti pk-yrityksille, uusille yrityksille sekä kasvuyrityksille niiden kansainvälistymistä ja vientiä edistäviin yhteishankkeisiin. Matkailupolitiikassa toimintoja kohdistetaan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan kirkastamiseen ulkomailla. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimintaa suunnataan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla. MEK tehostaa markkinatiedon siirtämistä matkailuelinkeinon käyttöön ja rakentaa matkailun sähköisen tutkimustietopankin. MEK vastaa valtakunnallisesta matkailun tuotekehityksen koordinaatiosta ja toteuttaa Suomen matkailun sähköisen kauppapaikan, joka valmistuu vuonna. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tavoitteiden mukaisesti tehostetaan tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen sekä ympäristönsuojeluun ja kuluttajasuojeluun kohdistuvan lainsäädännön hyödyntämistä yritysten turvallisuuden ja kilpailukyvyn edistämisessä. Kotimaista ja yhteisötason sääntelyä pyritään kehittämään siten, että sitä voidaan hyödyntää myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan kannusteena. Standardoinnin avulla edistetään uusien tuotteiden kysyntää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään uudistamalla kaivoslainsäädäntöä ja hallintoa, tukemalla geologian alan tietopohjan parantamista sekä kehittämällä kaivoshankkeiden rahoitusta, infrastruktuurin rakentamista ja alan koulutusta. Hallinnonalan tutkimuslaitoksiin liittyviä kehittämistoimia jatketaan julkisen tutkimusjärjestelmän uudistamista koskevien päätösten ja valtion tuottavuusohjelman mukaisesti. Innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Ministeriö teettää innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin kansallisen innovaatiostrategian ehdotuksen mukaisesti. Ministeriö arvioi hallinnonalan yksiköidensä toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyllä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tehokas innovaatiojärjestelmä tukee taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista kehitystä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee innovaatioita hyödyntämällä. Suomessa on useita laadukkaita innovaatioympäristöjä, jotka houkuttelevat maailmanluokan toimijoita sijoittumaan niihin. Kysyntä- ja asiakaslähtöistä innovaatiotoimintaa edistäviä uusia innovaatiopolitiikan välineitä on otettu käyttöön. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus ovat Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Matkailun edistämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Invest in Finland -säätiö, Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finland Convention Bureau, Finpro ry, Music Export Finland, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry /Design Forum, Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ja Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry. Luvun nimike on muutettu. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen sekä kotimaisten energialähteiden kestävän käytön edellytykset paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle sekä alueiden tasapainoiselle kehittymiselle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen arviointitoiminta kohdennetaan perus- ja jalometalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Geologisten luonnonvarojen tilinpito laajennetaan kiviaineshuollosta kaivoskivennäisiin ja turvevaroihin. Tieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä vahvistetaan luonnonvarojen kestävän käytön ja ilmastomuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien aihepiireissä. Muut toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueittaiset kustannukset, % geologinen kartoitus tutkimus ja kehittäminen luonnonvarojen etsintä ja arviointi tiedonhallinta Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 8,5 10,7 11,0 hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 14,0 5,2 1) 6,0 ylijäämä, euroa ylijäämä, %:ia tuotoista 12,5 5,0 5,0 Tuotokset ja laadunhallinta: Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset 2) laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km luotaukset linja-km Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut muut julkaisut ja artikkelit Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 1) Tulot vähenevät analyysipalvelujen yhtiöittämisen ja merkittävien vientiprojektien päättymisen seurauksena. 2) Metallimalmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkiviesiintymiä ja niiden potentiaalia koskevat raportit. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,1 < 7,6 < 8,5 lyhytaikaiset (1 3 pvää) sairauspoissaolotapaukset 839 < 900 < 850 organisaation kannustavuus (1 5) 2,9 2,9 3,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,1 4,8 4,8 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv (sis. myös koulutusajan palkat) Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % (toisen organisaation palvelukseen siirtyneet) 1,2 < 0,7 < 4,0 työhakemukset/avoin työpaikka 22 > 34 > 20 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 24 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinaisen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -546 Yhteensä Palkkojen tarkistukset Tasokorotus 605 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä tarkoituksen mukaisella tavalla sekä 2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotta. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä VTT:n toimintaa kuvaavia tunnuslukuja vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Mikäli VTT merkitsee momentin päätösosan kohdassa 1 mainittuja osake- tai osuuspääomia ulkomaisiin yhtiöihin, tulee tästä olla työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä. Erilaisten rahoitusmuotojen ja kansainvälistymiseen liittyvien toimintamallien selvittämistä jatketaan. Markkinaehtoisesti tuotettavien asiantuntijapalvelujen yhtiöittäminen valmistellaan toteuttamiskelpoiseksi vuoden aikana. Tarkoitus on antaa asiaa koskeva lakiesitys vuoden keväällä. Momentin henkilötyövuosiarvioissa on otettu huomioon 60 henkilötyövuoden väheneminen tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vuoksi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat. Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia valituilla, Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. Uutta liiketoimintaa syntyy. Toiminnallinen tuloksellisuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuotannollisesti tai kaupallisesti hyödynnetyt hanketulokset, % Yksityisen sektorin koti- ja ulkomaisten suurten asiakkaiden määrä (laskutus yli euroa), kpl Syntyneet spin-off -yritykset, kpl Toiminnallinen tehokkuus Maksullinen toiminta (% liikevaihdosta) Maksullisen toiminnan ylijäämä (1 000 euroa) Tuotot yksityiseltä sektorilta (1 000 euroa) Tuottavuus Liikevaihto (1 000 euroa/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Kansainväliset tieteelliset julkaisut, kpl Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Patenttisalkun uudistumis-% Asiakastyytyväisyys (1 5) 4,3 4,3 4,3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolot/htv 6,6 < 6,5 < 6,2 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset, kpl < < hyvinvointi-indeksi (1 5) 3,2 3,3 3,5 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 2,7 3,0 3,3 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % kansainvälinen tutkijainvaihto, henkilömäärä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 5,4 5,5 5,5 työhakemukset/avoin työpaikka ulkoinen työnantajakuva (Uranus) 2. sija 2. sija 2. sija sisäinen työnantajakuva (1 5) 2,8 3,5 3,8 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (1 5) 2,6 3,0 3,5 esimiesindeksi (1 5) - 3,8 3,8 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset neljännessä lisätalousarviossa myönnettyä lisäystä vastaava vähennys vuosina Tasokorotus Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskus (Tukes) valvoo ja edistää Suomessa teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta. Toiminnan tavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja markkinoilla olevien tuotteiden tekninen vaatimustenmukaisuus. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialueilla aikajaksolla : kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta 10 % (v. 2004: 8,3 ja v. 2012: < 7,5) ja sähköpalokuolemien osalta 23 % (v. 2004: 22 ja v. 2012: < 17). Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrän 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kappaleeseen vuodessa (v. 2012). Toiminnallinen tuloksellisuus Tulevan alueellistamissuunnitelman vaikutuksia ei ole tässä ehdotuksessa otettu huomioon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Lukumäärä Valvonta on näkyvää ja suunnitelmallista Valvontakäynnit Luvat ja ilmoitukset Rekisteröinnit Kyselyt ja selvitykset Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä tietoa erityisesti energiatehokkuudesta, mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuudesta ja asumisturvallisuuden parantamisesta Kävijät -etusivulla/päivä Tiedotteet Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,1 < 4,8 < 4,8 lyhytaikaiset (1 3 pvää) sairauspoissaolotapaukset < 149 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (asteikko 1 5) - 3,7 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,0 7,0 7,0 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 4,1 < 4,0 < 4,0 työpaikkahakemukset/avoin työpaikka Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle 508 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18