Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä sisäasiainministeriön pääluokkiin aiemmissa talousarvioissa sisältyneiden momenttien, jotka siirtyvät 1.1. työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan, käyttämätön osuus voidaan siirtää vuoden tilinpäätöksessä uuden ministerön vastaavien momenttien käyttöön vuoden alusta. Tämä koskee siirtomäärärahoja ja niitä myöntämisvaltuusmomentteja, joiden valtuuksien käyttämättömän osuuden siirto seuraavalle vuodelle on nykysäädösten mukaan mahdollista. S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa Uudessa ministeriössä yhdistyvät kauppaja teollisuusministeriön sekä työministeriön nykyiset tehtävät lukuun ottamatta pakolais- ja siirtolaisuusasioita sekä kuntouttavan työtoiminnan, työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisten etujen ja työmarkkinatuen määrärahoja. Lisäksi uuteen ministeriöön kuuluu aiemmin sisäasiainministeriöön kuulunut alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Toimintaympäristö Maailmantalouden globalisoituminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja kestävä kehitys erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen heijastuvat yhä selvemmin elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Näiden aiheuttamat rakennemuutokset jatkuvat myös tulevaisuudessa voimakkaina. Yritykset ovat aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista, mikä helpottaa niiden mahdollisuuksia valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Globalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toisaalta työmarkkinoita, joilla työntekijän siirtyminen entisestä työpaikasta uuteen on nykyistä helpompaa ja turvallisempaa. Globaalistumisen myötä korostuu myös huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Hyvinvoinnin kasvu Suomessa perustuu korkeaan työllisyyteen ja tuottavuuden kasvuun. Innovaatioympäristön tulee tukea suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan mahdollisuuksia yhä paremmin sekä hyödyntää osaamisen ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseksi. Kasvuyrittäjyys, palveluyritysten edellytysten parantaminen ja markkinaehtoisen yritystoiminnan edellytysten luominen julkisissa palveluissa ovat keskeisiä haasteita. Työmarkkinoiden toimivuutta tulee parantaa, jotta työvoimavarat saadaan täyskäyttöön ja osaavan työvoiman saatavuus kyetään turvaamaan. Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen ja kestävä energia edellyttävät uudenlaisia painotuksia yhteiskuntapolitiikan eri alueilla. Elinkeino- ja energiapolitiikan tulee tasapainoisesti tukea toisiaan pyrittäessä kestävään kehitykseen. Rahoituksen painopisteet Vuonna työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitus kasvaa aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti yli 5 %:lla. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä, vahvistetaan osaamista ja avataan innovaatioille liiketoimintamahdollisuuksia. Työvoimapolitiikan määrärahoja suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja näin helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Alueiden kehittämisen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat tasapainoinen alueellinen kehitys, alueellisen kilpailukyvyn vahvistuminen sekä kansalaisten alueellisesti tasavertainen hyvinvointi. Tavoitteeseen pyritään alueiden osaamista, innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä valtion palvelurakennetta kehittämällä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Alueellisten kehittyneisyyserojen tasapainottumista seurataan muuttoliikkeellä ja työllisyys- ja työttömyystiedoilla. Alueellisen kilpailukyvyn vahvistumisen mittareina käytetään kilpailukykyindeksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet täsmentyvät strategiatyön myötä kesän aikana. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä roolissa. Sukupuolivaikutuksiltaan merkittävä rahoitusmuoto on naisyrittäjälainat, jotka sisältyvät Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin. Naisyrittäjälainoja myönnetään yritykselle, jossa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjälainoja arvioidaan myönnettävän vuonna noin 25 milj. euroa. Lisäksi tietyissä avustuksissa naisyrittäjyys on yhtenä kohdennusperusteena. Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on 2000-luvulla ollut keskimäärin prosenttia (52 % vuonna ). Rakenteelliseen työttömyyteen kuuluvista miehiä vuonna oli noin 53 %. Koko 2000-luvun ajan työvoimakoulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin prosenttia on ollut naisia (vuonna osuus oli 52,8 %). Naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista on ollut hieman suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Kohtaanto-ongelman helpottamiseksi naisia pyritään ohjaamaan miesvaltaisille työvoimapulasta kärsiville aloille kuten rakennus-, metalli- ja kuljetusaloille. Vuonna palkkatuella työssä olleista noin 56 % oli naisia. Keskimääräistä suurempi naisten osuus oli kuntasektorilla (noin 64 %). Koska osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, naisten osuus oli lähes 90 %. Työmarkkinatuen työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus vuonna oli noin 60 %. Starttirahan saajista oli vuonna naisia noin 47 %. Naisten osuus palkkatuetussa työssä on suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Palkkatuettuja työpaikkoja hankittaessa pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että työpaikkoja löytyisi nykyistä paremmin miesten palvelutarvetta vastaavista tehtävistä. Tuottavuusohjelman vaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 238 henkilötyövuotta. Lisäksi muun muassa rakennerahastotoimintojen organisointiin kohdistuvilla tuottavuustoimilla saadaan aikaan 43 henkilötyövuoden vähennys. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (1 000 euroa) varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) rahoitusvaltuus Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Yrityspolitiikka lainojen hyväksymisvaltuus myöntämisvaltuus Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) korkotukivaltuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus Energiatuki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Kioton mekanismit (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden demonstrointi (arviomääräraha) myöntämisvaltuus EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2013 (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2013 (arviomääräraha) myöntämisvaltuus Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) hankintasopimusvaltuus Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) hankintasopimusvaltuus Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työelämäohjelmat (siirtomääräraha 3 v) Työ-ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) (22.) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) (98.) Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 512 (10.) Hallinto 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitysja kehittämismenot (siirtomääräraha 3 v) Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinointi (siirtomääräraha 2 v) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Yrityspolitiikka Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Avustus elinkeinopolitiikkaa edistäville järjestöille (siirtomääräraha 3 v) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) (63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ja markkinoiden sääntely Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Ryhmäkanteen oikeudenkäyntikulut (arviomääräraha) Alueiden kehittäminen Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Energiapolitiikka Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (arviomääräraha) (42.) Kioton mekanismien käyttö (siirtomääräraha 3 v) Kioton mekanismit (arviomääräraha) (44.) Biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 45. Biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden demonstrointi (arviomääräraha) Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) (70.) Omistajapolitiikka 70. EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2000 (arviomääräraha) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työ- ja elinkeinoministeriön osalta ohjelmakaudella 2000 (arviomääräraha) EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2013 (arviomääräraha) Valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2013 (arviomääräraha) Työvoimapolitiikka Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Hallinnonalan muut menot Siviilipalvelus (arviomääräraha) Palkkaturva (arviomääräraha) Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talousarvioesityksen mukaan vuoden alussa toimintansa aloittavan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määrärahat ovat noin 2,4 mrd. euroa, jossa on lisäystä tämän vuoden talousarvioon noin 162 miljoonaa euroa. Uuden ministeriön määrärahoihin sisältyvät nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan määrärahat, osa työministeriön määrärahoista sekä aiemmin sisäasiainministeriön vastuualueella olleet EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus sekä kansalliset alueiden kehittämisen määrärahat. Työ-, elinkeino- ja aluepolitiikan keskittäminen yhteen ministeriöön antaa uusia mahdollisuuksia vastata elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja alueiden kehittämisen haasteisiin. Merkittävä uudistus on myös siirtyminen teknologiapai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 notteisesta lähestymistavasta laajempaan, innovaatioita edistävään politiikkaan, jossa otetaan nykyistä laajaalaisemmin huomioon myös palvelusektori ja kuluttajien tarpeet. Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, jonka tavoitteena on huolehtia työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta, edistää yrittäjyyden ja yritysten kasvua ja parantaa työelämän laatua ja työn tuottavuutta. Valiokunta pitää politiikkaohjelmaa hyvänä ja ajankohtaisena työelämän laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähetessä on niin ikään välttämätöntä löytää keinot työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelman toteuttamiseen tarvittavien resurssien riittävyydestä huolehditaan. Hallitusohjelman mukaan julkista tutkimusrahoitusta lisätään tavoitteena nostaa kansallinen tutkimuspanos vaalikauden kuluessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Talousarvioesityksen ja sitä täydentävän esityksen mukaan keskeiset julkiset tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat ensi vuonna 74 miljoonaa euroa; lisäpanostuksia suunnataan mm. Suomen Akatemialle ja Tekesille. Tilastokeskuksen vuoden virallisen tutkimustilaston mukaan t&k-menojen osuus bkt:sta oli 3,45 prosenttia vuonna ja 3,48 prosenttia vuonna Vaikka ensi vuodelle esitetyt panostukset ovat merkittäviä, tutkimusrahoituksen lisäys saattaa kuitenkin olla liian hidasta asetettuun tavoitteeseen nähden. Bruttokansantuotteen voimakkaasti kasvaessa näyttääkin siltä, että asetettu neljän prosentin on pikemminkin etääntymässä kuin lähenemässä. Valiokunta pitää tärkeänä, että t&k-panostukset säilyvät riittävällä tasolla ja että ne vastaavat mahdollisimman hyvin myös pk-yritysten kehitystarpeisiin. 01. (32.10, 34.01, osa ja 26.01, osa) Hallinto S e l v i t y s o s a : Pääluokkaperusteluissa on esitetty ministeriön ja hallinnonalan strategiset päämäärät ja tavoitteet. Vuoden alussa toimintansa aloittavan työ- ja elinkeinoministeriön strategisten tavoitteiden lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi uudistustyön alla oleva ministeriön strategia erilaisine toimeenpanosuunnitelmineen. Eri säädöksissä, uusittavasta valtioneuvostolaista lähtien ministeriölle annetut tehtävät asettavat reunaehdot strategiselle tavoitteenasettelulle. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat alueensa elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaavia valtion kehittämis- ja palvelukeskuksia. TE-keskukset toimivat itsenäisinä aluehallinnon virastoina. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa TE-keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, sisäasiainministeriön, Maaseutuviraston sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen ohjauksessa. TE-keskusten maaseutu-, maatalous- ja kalastuspolitiikan toimeenpanoon liittyviä tulostavoitteita on esitetty myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokassa. TE-keskukset tukevat ohjaavien ministeriöiden päämääriä vahvistaa yrittäjyyttä ja edistää yritystoimintaa sekä tukea alueellista kehitystä, säilyttää maaseudun elinvoimaisuus sekä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. TE-keskukset edistävät myös yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä osana Tekesin tavoitteita. TE-keskusten yhteisessä maakuntien kehittämisvisiossa korostuvat maakunnan menestys ja vetovoimaisuus, joiden saavuttamiseksi tähdätään korkeaan työllisyysasteeseen ja toimeentuloon, monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä kasvavien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen. Yhteinen visio korostaa osaamisen kehittämistä ja elinkeinojen kasvua tukevaa toimintaympäristöä, osaavaa työvoimaa, huippuosaamista, yrityshenkistä ja aktiivista väestöä sekä elinvoimaista maaseutua. Visiossa korostetaan myös puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. 01. ( , , osa ja , osa) Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 2) ministeriön tutkimus- ja selvitystoimintaan sekä kansainvälisen yhteistyön hankkeisiin, 3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin, 4) työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous- ja koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin sekä 5) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Toiminnan tuloksellisuus Määrärahan arvioitu käyttö Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (tutkimus- ja selvitystoiminta ) Työministeriön toimintamenot Sisäasiainministeriöstä siirtyneet toimintamenot Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman palkkaus- ja muut menot Yhteensä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 620 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv < 7,0 työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,5 Organisaation osaaminen kasvaa pätevyysinvestoinnit, euroa/htv Momentin mitoituksessa on otettu huomioon seitsemän henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus Siirto 11 htv momentille (1.5.) -238 Siirto 2 htv momentille Siirto 2 htv momentille (1.4.) -37 Siirto 2 htv momentille , toimeentuloturvatehtävät -140 Siirto 5,65 htv:n palkkaus- ja muut menot momentille Siirto momentilta , valtioneuvoston tietohallintoyksikön tuottamien palvelujen osto 390 Vähennys 4 htv, 2 ohjelmajohtajaa ja 2 sihteeriä (1.5.) -94 Lisäys 2 htv, ohjelmajohtaja ja sihteeri 180 Tuottavuustoimet -330 Tasokorotus 500 Yrittäjyyspolitiikkamenojen vähennys -290 Lisäys 2 htv, valtiosihteeri ja sihteeri 160 Siirto momentille Siirto 1 htv momentilta Teemavuosi (kertameno) -150 Uusi palkkausjärjestelmä 67 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma (kertameno) 300 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Muut muutokset -72 Yhteensä Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen valmistelu jatkuu syksyn aikana. Talousarvioesitykseen tarvittavat ratkaisut täsmentyvät valmistelun edettyä, ja niitä koskevat ehdotukset tehdään loppusyksystä annettavassa talousarvioesityksen täydentävässä esityksessä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu lisäyksenä huomioon euroa valtion virkaja työehtosopimuksen johdosta ja vähennyksenä euroa kahden maahanmuuttoasioita hoitavan henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille sekä momentille aiemmin ehdotettujen siirtojen tarkistuksien johdosta. Kohdan viisi lisäys aiheutuu vuoden neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetuista muutoksista. talousarvio IV lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin, 2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen, 3) työvoima- ja elinkeinokeskusten järjestämistä pkyritysten osaamisen kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, 4) yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä 5) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot, yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot sekä Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö) asettavat alustavasti työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella. Osaamisen, yrittäjyyden ja muut kasvun edellytykset vahvistuvat jokaisen TE-keskuksen alueella. Aluerakenne on tasapainoinen ja maaseutu elinvoimainen Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella. TE-keskusten yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen 1. Yritysten kasvun tukeminen uusien kasvuyrityspalveluun osallistuneiden yritysten määrä, kpl uusien hankeasiakkaiden määrä, kpl uusien neuvonta-asiakkaiden määrä, kpl Yritysten kansainvälistyminen kansainvälinen verkottuminen yrityshankkeissa, % kansainvälistymisneuvontaan osallistuneiden määrä (ml. Globaali), kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 kasvuyrityspalveluun osallistuneiden yritysten viennin osuus liikevaihdosta, kasvu-% Yrittäjyyskasvatus ja uuden yritystoiminnan aikaansaaminen aloittaneiden yritysten lukumäärä rahoitustoimenpitein (ml. starttiraha ja maaseudun pienyritykset), kpl Osaavan työvoiman saatavuus 4.Työpaikat täyttyvät nopeasti rekrytointiongelmat enintään, % työpaikkojen avoinna olon kesto enintään, vrk Työvoimavarat on käytössä vaikeasti työllistettävien määrä enintään, hlöä Työurat pitenevät virta yli 3 kuukauden työttömyyteen enintään, % Alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistuminen 7. Innovaatioympäristön ja muun yritysten toimintaympäristön vahvistaminen yhteistyö projekteissa, % Alueiden elinvoimaisuuden edistäminen harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla syntyneiden uusien yritysten määrä, kpl Alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen 9. Maatilojen kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä, kpl investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista, % 9,1 11,6 10,0 10. Tukivalvontojen asianmukainen hoito valvontojen toteutuminen syyskuun loppuun mennessä, % Toiminnallinen tuloksellisuus / arvio arvio Yhteishankintakoulutuksen osuus hankituista opiskelijatyöpäivistä vähintään, % Tuella palkatuista yrityksissä vähintään, % Työhönosoituksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus, % Työttömänä 3 kk ammatillisen koulutuksen jälkeen enintään, % Työttömänä 3 kk palkkatuen jälkeen enintään, % Tuottavuus (suorite/htv) yritystuet teknologiahankkeet ESR-hanketyö työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus palkkaturva maahanmuutto- ja pakolaisasiat maaseudun kehittämishankkeet maaseutuyritysten yrityshankkeet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 peltoalavalvonta Palvelukyky ja laadunhallinta () palveluiden hyödyllisyys asiakkaille (1 5) 4,6 4,6 4,7 palveluista tiedottamisen riittävyys asiakkaille (1 5) 3,5 3,6 3,7 tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa, % asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso (4 10) 8,1 8,2 8,3 palvelumielikuva (4 10) 7,3 7,4 7,5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys josta maksullisen toiminnan osuus Työvoimakustannukset, euroa Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,4 < 8,0 < 8,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 5,5 7,0 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus henkilöstöstä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus (toisen työnantajan palvelukseen), % 2,6 2,0 2,0 Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,3 3,4 3,5 johtaminen 3,1 3,3 3,4 työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,9 3,9 työn kuormittavuus 3,7 3,8 3,8 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Osaamisen kehittämispalvelutoiminnassa korostuvat palvelualojen yritysten kehittäminen ja kansainvälistäminen, erityisesti informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) soveltamisen ja hyödyntämisen nopeuttaminen yritysten kilpailukykytekijänä, uusien luovien toimialojen ja kehittyvän palvelusektorin kilpailukyvyn parantaminen sekä innovaatioiden kaupallistaminen. Joustavien toimintamallien, osaamisen ja teknologian edistynyt soveltaminen liiketoiminnassa ml. kansainvälistyminen lisääntyy. Kehittämispalvelujen vaikuttavuustavoitteet on esitetty yrityspolitiikan lukuperustelujen (32.30) yhteydessä. EUosarahoitteisen toiminnan toiminnalliset tulostavoitteet on esitetty luvussa Toiminnallinen tuloksellisuus Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut (puhtaasti kansallinen toiminta) Osallistuneiden yritysten lukumäärä Koulutus- ja konsultointipäivien lukumäärä Henkilötyöpäivät Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan momentille kertyvän euroa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon seitsemän henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus Uusi palkkausjärjestelmä 240 Siirto 1 htv momentilta Siirto 1 htv momentille Tuottavuustoimet -322 Tasokorotus 200 Siirto momentilta teknologian kehittämiseen liittyvät lisääntyneet tehtävät 120 Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Työvoimaopistolle on siirretty valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen kokonaisvaltainen kehittäminen samoin kuin työvoimaopiston ulkopuolisen valtakunnallisen koulutuksen suunnittelu- ja koulutuspalvelujen hankinta. Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty opiskelijatyöpäivää ja päivähintana noin 110 euroa. Henkisten voimavarojen hallinta Työtyytyväisyysindeksi (astekko 1 5) 3,7 3,9 3,9 Henkilöstöinvestoinnit, päiviä 9,6 10,0 9,0 Toiminnallinen tehokkuus Opiskelijapalautteen arvosana (1 5) 4,4 4,6 4,5 Koulutukseen osallistuneiden määrä (henkilöä) Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 228 siirtynyt seuraavalle vuodelle 133 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 16 Uusi palkkausjärjestelmä 2 Siirto momentilta Yhteensä 318 Momentilta siirretystä eurosta arvioidaan käytettävän noin euroa verkkokoulutuspalvelujen ja oppilashallintojärjestelmän hankintaan sekä noin euroa työvoimaopiston ulkopuolisen valtakunnallisen koulutuksen suunnittelu- ja koulutuspalvelujen hankintaan. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu valtion virkaja työehtosopimuksesta. talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työelämäohjelmat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman (Tykes): 1) eri kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) julkaisuista ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista ja seminaarien järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta, 3) enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 4) EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa työ- ja elinkeinoministeriön osallistumisesta EU:n kuudenteen puiteohjelmaan kuuluvaan ERA-NET-kokonaisuudesta rahoitettavaan WORK-IN-NET-yhteishankkeeseen. Vastaavat tulot on merkitty momentille Ohjelmalle on asetettu seuraavat tavoitteet: arvio Käynnistyvien projektien lukumäärä Pk-yritysten osuus kehittämisprojektirahoituksesta, % Käynnistyviin kehittämisprojekteihin osallistuvien työntekijöiden määrä Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osuus projektirahoituksesta, % Ohjelman www-sivujen kävijämäärä Päättyneiden kehittämisprojektien osuus, joissa parannusta, % työn tuottavuudessa tuotteiden/palvelujen laadussa johdon ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 henkilöstön mahdollisuudessa kehittää ammattitaitoaan työssä henkisessä hyvinvoinnissa työpaikalla Tavoitteet koskevat Tykes -ohjelmaa kokonaisuutena kattaen momentit ja Ohjelman piirissä olevien kehittämishankkeiden ja -projektien määrän arvioidaan olevan yhteensä 850 koko ohjelmakaudella ja niihin arvioidaan osallistuvan noin henkilöä, joista puolet on naisia. Ohjelmien hyödyntämisessä avustavat myös työvoima- ja elinkeinokeskukset. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää sellaisiin hallinnon tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen, joista työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt hallinnonalansa viraston tai virastokokonaisuuden kanssa tuottavuuden lisäämistä ja tuottavuushyötyjen toteuttamista koskevan sopimuksen. talousarvio talousarvio ( ja , osa) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen ja momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien sekä momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman (Tykes): 1) valtionavustuslain (688/2001) soveltamisen piiriin kuuluvien kokeilu- ja kehittämishankkeiden avustusten maksamiseen ja 2) hankkeista valtion virastoille ja laitoksille aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien arvonlisäveromenot. talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ja ) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen, 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ILO:n jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Korko on 3,065 % ajalta ja 4,018 % ajalta talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös (10.) Hallinto S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan yhdistettäväksi lukuun ja sen momentit 22, (24), 25, 92, 95 ja (98) siirrettäväksi momenteiksi , (22), 21, 92, 95 ja (98) ja momentit 21, 29 ja 66 yhdistettäväksi momentteihin 01, 29 ja Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kansantalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää innovaatiopolitiikan laaja-alaista toteuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti laaditaan kansallinen innovaatiostrategia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja vahvistetaan innovaatiopolitiikan tietopohjaa. Teknologisten innovaatioiden lisäksi kiinnitetään huomiota liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, palveluinnovaatioiden kehittämiseen, kasvuyrittäjyyteen ja yritysten kansainvälistymisen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia t&k-investointeja. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminta edellyttää koulutus- ja tutkimusyhteisöjen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä. Huippututkimuksessa on tärkeää keskittyä kansallisesti tunnistettuihin vahvuuksiin. Tässä tarkoituksessa käynnistetään elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä osaamisen aloilla strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) julkisten ja yksityisten toimijoiden välisenä yhteistyönä. Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla (OSKE-ohjelma) vahvistetaan puolestaan alueiden innovaatioperustaa. Hallinnonalan tutkimuslaitoksiin liittyviä kehittämistoimia jatketaan julkisen tutkimusjärjestelmän uudistamista koskevien päätösten ja valtion tuottavuusohjelman mukaisesti. Laadukas ja kannustava innovaatioympäristö edellyttää toimijoilta tehokasta verkottumista ja yhteistyötä. Tukiorganisaatioiden yhteistoimintaa lisätään siten, että paikallinen, alueellinen ja kansallinen innovaatiopolitiikka tukevat toisiaan. Julkisten innovaatiopalveluiden saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tiivistetään rahoittajien välistä yhteistyötä ja otetaan käyttöön organisaatioiden yhteisiä palvelumalleja. Uuden osaamisen ja teknologian kehittäminen vaatii muualla tuotetun tiedon tehokasta hyödyntämistä. Erityisen tärkeää on verkottua johtavien teknologiamaiden ja -alueiden kanssa. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa suorittavilta ja niitä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 rahoittavilta organisaatioilta odotetaan entistä aktiivisempaa hakeutumista yhteistyöhön maailman parhaiden innovaatiokeskusten ja osaamiskeskittymien kanssa. Kansainvälisten innovaatiokeskusten verkostoa laajennetaan. Samalla kehitetään yhteistyöverkostoja nousevia talouksia edustavien maiden kanssa. Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista suomalaisille yrityksille tuetaan kehittämällä tekniseen harmonisointiin sekä tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Yritysten teknologista kilpailukykyä tuetaan myös standardisoinnilla, jolla parannetaan tuotteiden ja toimintajärjestelmien yhteensopivuutta ja vähennetään kaupan teknisiä esteitä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Toiminnallinen tuloksellisuus: Innovaatioympäristön toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Innovaatiopolitiikassa hyödynnetään rahoituskannusteiden ohella laaja-alaisesti myös muita julkisen vallan käytössä olevia välineitä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ja Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry. 01. ( ) Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen sekä 2) Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratorioista muodostettavaan yhtiöön siirtyvälle henkilöstölle maksettavaan kertakorvaukseen palvelusuhteen etujen kompensoimiseksi. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Kemian analyysipalvelujen 1.9. toteutetun yhtiöittämisen seurauksena GTK hankkii kemian analyysipalvelunsa ostopalveluina. Yhtiöittäminen on supistanut GTK:n henkilömäärää 85:llä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat. Tuontipolttoaineita korvaavien kotimaisten energialähteiden käyttö lisääntyy. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää, ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. Alueiden tasapainoisen kehittymisen ja hyvinvoinnin edellytykset vahvistuvat. Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen etsintä ja arviointi painottuvat jalo- ja perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueella ja käytön laajentaminen jatkuu muille keskeisille kiviainesten kulutusalueille. Muut toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueittaiset kustannukset, % geologinen kartoitus tutkimus ja kehittäminen luonnonvarojen etsintä ja arviointi tiedonhallinta Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 66, osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 10,1 10,0 10,7 hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 12,4 8,2 5,2 1) ylijäämä, euroa ylijäämä, %:ia tuotoista Tuotokset ja laadunhallinta: Raportointi työ- ja elinkeinoministeriölle taloudellisesti merkittävät malmiaiheet valtaukset Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m 3 89, Alueellinen kallioperäkartoitus, kattavuus (%) Aerogeofysikaalinen kartoitusohjelma, kattavuus (%) Maaperän yleiskartoituksen 1. versio, kattavuus (%) Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km luotaukset linjakm Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut muut julkaisut, raportit ja artikkelit Verkkopalvelujen käyttö ulkoisten käyntien lukumäärä (1 000) ) Tulot vähenevät analyysipalvelujen yhtiöittämisen johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 exploration-sivut (1 000) karttapalvelut (1 000) muut tietopalvelut (1 000) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys josta maksullisen toiminnan osuus Työvoimakustannukset työvoimakustannukset, euroa Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,3 < 7,8 < 7,6 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,5 4,8 4,8 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus 38,7 39,4 40,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0,7 < 0,7 < 0,7 työhakemukset/avoin työpaikka 34,4 > 34 > 34 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) tiedon jakaminen ja hyödyntäminen (1 5) - 3,0 3,0 organisaation kannustavuus (1 5) - 3,0 2,9 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 85 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus Tuottavuustoimet -546 Valtionhallinnon säästötoimenpiteet -605 Yhteensä 441 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Lisäys on laskettu ottaen huomioon, että osa toiminnasta rahoitetaan maksullisesta toiminnasta kertyvillä tuloilla. Virka- ja työehtosopimuksen vaikutus huomioidaan maksujen tasoa määrättäessä. talousarvio IV lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa, 2) enintään euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä tarkoituksen mukaisella tavalla sekä 3) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotta. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n liikelaitostamisen valmistelua jatketaan siten, että liikelaitos voi aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat. Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia valituilla, Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla. Uusia VTT:n teknologiaan pohjautuvia yrityksiä syntyy. VTT:n tuottamissa teknologiapohjaisissa ratkaisuissa yhdistyvät VTT:n ja/tai kumppaneiden osaaminen laajasti. Toiminnallinen tuloksellisuus Menoista katetaan noin 70 % ulkopuolisilla tuloilla. Maksullisen toiminnan ylijäämä on euroa. Budjettirahoituksen käytön ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Pääosa budjettirahoituksesta tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista ja uutta luovaa strategista tutkimusta. Budjettirahoituksella tuotetaan entistä enemmän ennakointeja teknologian hyödyntämisestä sekä liiketoiminta- ja innovaatiotutkimusta yhdessä ministeriön ja muiden hallinnonalan toimijoiden kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Tuottavuus parantuu 2 %:lla kumppanuuksia lisäämällä ja tukitoimintojen tehostamisella. IPR-oikeuksien myynti ja lisensiointi tehostuvat. VTT:n toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Koko toiminnan sertifioitu laatujärjestelmä tuottaa VTT:n sisäisen toiminnan kehitystavoitteet. Vaikuttavuus Kansainväliset tieteelliset artikkelit, % julkaisuista Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset Patenttisalkun uudistumis-% Syntyneet spin-off -yritykset Toiminnan tuloksellisuus Taloudellisuus Ulkopuolisten tulojen osuus menoista, % Tuottavuus Liikevaihto (1 000 euroa)/htv Kannattavuus, kustannusvastaavuus Maksullisen toiminnan ylijäämä, milj. euroa -1,2 1 2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee hyvinvointi-indeksi (1 5) 3,6 3,8 3,8 yhteistyöindeksi (1 5) 3,6 3,7 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa kehityskeskustelu/-suunnitelma, % henkilöstöstä tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % kansainvälinen tutkijainvaihto, henkilömäärä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva ulkoinen työnantajakuva 2-2 sisäinen työnantajakuva 3,4-3,5 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (1 5) 2,9 3,3 3,2 esimiesindeksi (1 5) 3,7-3,7 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20