Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna enintään euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen. Toimintaympäristö Maailmantalouden globalisoituminen, osaamispohjaisen talouskasvun merkityksen lisääntyminen ja kestävän kehityksen erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen heijastuvat yhä selvemmin elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Yritykset ovat aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista, mikä helpottaa niiden mahdollisuuksia valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Globaalistumisen myötä korostuu myös huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Innovaatioympäristön tulee tukea suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan mahdollisuuksia yhä paremmin sekä hyödyntää osaamisen ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kilpailukyvyn kehittämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kasvuyrittäjyys, palveluyritysten edellytysten parantaminen ja markkinaehtoisen yritystoiminnan edellytysten luominen julkisissa palveluissa ovat keskeisiä haasteita. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen kestävämmiksi edellyttävät uudenlaisia painotuksia laajasti yhteiskuntapolitiikan eri alueilla. Rahoituksen painopisteet Vuonna kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitus pysyy korkealla tasolla ja kasvaa tietyssä määrin. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto on asettanut kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn. Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet. Yrittäjyyden politiikkaohjelma luo toimintaympäristöä, joka edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yritysten perustamista ja sukupolvenvaihdoksia. Ministeriö itse on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat edellisiä täydentävät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla. Yrittäjyyden asema vahvistuu ja kasvuyritysten määrä lisääntyy. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Alueilla on kyky hyödyntää teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät. Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla. Suomi täyttää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kansalliset velvoitteet. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia. Valtion yritysomaisuuden hoito tuottaa hyvän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kokonaistuloksen. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä roolissa. Myös yrittäjyyden politiikkaohjelmaan sisältyy monia naisyrittäjyyttä edistäviä toimia. Sukupuolivaikutuksiltaan merkittävä rahoitusmuoto on naisyrittäjälainat, jotka sisältyvät Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin. Naisyrittäjälainoja myönnetään yritykselle, jossa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjälainoja arvioidaan myönnettävän vuonna noin 25 milj. euroa. Lisäksi tietyissä avustuksissa naisyrittäjyys on yhtenä kohdennusperusteena. Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 10. Hallinto Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (24.) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) (98.) Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinointi (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitysja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Yrityspolitiikka Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) (41.) Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha) Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) (49.) Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille (arviomääräraha) 49. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Finpro ry:lle (kiinteä määräraha) Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha) (63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (24.) Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Ryhmäkanteen oikeudenkäyntikulut (arviomääräraha) (50.) Kansainvälistymispolitiikka 60. Energiapolitiikka Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (arviomääräraha) (41.) Avustus koelaitosten rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) (42.) Kioton mekanismien käyttö (siirtomääräraha 3 v) Kioton mekanismit (arviomääräraha) (44.) Biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) Omistajapolitiikka (80.) Lainat Airbus-yhteistyöhankkeille (siirtomääräraha 2 v) (87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikan vahvistaminen on ollut hallitusohjelman mukaisesti yksi koko vaalikauden keskeisistä tavoitteista. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoituksen kasvu jatkuu myös ensi vuoden talousarviossa, jossa tutkimus- ja kehitysrahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan osuus hallinnonalan määrärahoista on 56 prosenttia. Valiokunta on tyytyväinen näihin panostuksiin, mutta toteaa, että Suomen asema maailman johtavana innovaatioympäristönä edellyttää vielä lisäpanostuksia tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Hallitus on lisäksi asettanut tavoitteeksi, että julkista tutkimusrahoitusta lisätään siten, että yksityisen ja julkisen tutkimusrahoituksen BKT-osuus nousee neljään prosenttiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tiede- ja teknologianeuvoston laskelman mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että valtion tutkimusrahoitusta on lisättävä tulevina vuosina kumulatiivisesti keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelman lähtökohtana on, että valtion osuus kansallisesta tutkimuspanoksesta pysyy ennallaan eli vajaassa 30 prosentissa. Neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös yrityssektorin t&krahoitus kasvaa nykyisestä. Teknologiset innovaatiot ovat myös tulevaisuudessa keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. On kuitenkin välttämätöntä, että teknologisten innovaatioiden lisäksi kehittyy myös muita innovaatioita ja muita menestyviä toimialoja. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota sellaisen innovaatiotoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen, joka syntyy markkinalähtöisesti yritysten ja asiakkaiden rajapintaan liittyvistä ratkaisuista ja innovaatioista. Markkina- ja kehittämislähtöisessä toimintamallissa on keskeistä kyky ymmärtää muita paremmin markkinoiden tarpeita. Jatkossa tarvitaankin yhä enemmän osaamista, joka liittyy markkinoiden tuntemukseen ja joka painottuu enemmän liiketoimintalähtöisyyteen. Olisi siksi perusteltua luoda erityinen kasvuyritysten ohjelma, joka keskittyisi markkinoiden tarpeesta lähteviin toimintoihin ja joka tukisi yrityksiä esim. tuotekehityksen avulla. Valiokunta kiinnittää myös huomiota kansainvälistymisen haasteisiin ja pitää tärkeänä, että uusille kasvaville markkinaalueille luodaan ns. kansainvälistymisen alustoja, jotka keräävät tietoa alueen markkinoista ja jotka edistävät yritysten siirtymistä sinne. On myös kehitettävä laajapohjaisia klustereita, jotka edistävät osaamisen vientiä ja etenkin pienten yritysten kansainvälistymistä. Väestön ikääntyminen asettaa Suomelle ja maan eri alueiden tasapainoiselle kehitykselle erittäin suuria haasteita. Muun muassa tästä syystä on tärkeää, että alueellista innovaatiopolitiikkaa vahvistetaan ja että sitä kehitetään määrätietoisesti. Alueellisen innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden kannalta on tunnistettava eri alueille sopivat strategiat ja keinovalikoimat. Innovaatioympäristön näkökulmasta aluetta ei voida kuitenkaan aina rajata pelkästään maantieteellisesti, vaan kyse voi olla myös yli kunta-, lääni- ja maarajojen ulottuvasta osaamisverkostosta. 1) Lisäys johtuu pääosin VTT:n henkilöstömäärän kasvusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriö 10. Hallinto Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty ministeriön ja hallinnonalan strategiset päämäärät ja tavoitteet. Ministeriön strategian lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa. Toimintaa ohjaa lisäksi ministeriön strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma. Eri säädöksissä valtioneuvostolaista lähtien ministeriölle annetut tehtävät asettavat reunaehdot strategiselle tavoitteenasettelulle. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat alueensa elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaavia valtion kehittämis- ja palvelukeskuksia. TE-keskukset toimivat itsenäisinä aluehallinnon virastoina. Kauppaja teollisuusministeriö vastaa TE-keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön sekä Teknologian kehittämiskeskuksen ohjauksessa. Maaseutuosastojen ja työvoimaosastojen tulostavoitteita on esitetty myös maaja metsätalousministeriön ja työministeriön hallinnonalojen pääluokissa. TE-keskukset tukevat ohjaavien ministeriöiden päämääriä vahvistaa yrittäjyyttä ja edistää yritystoimintaa sekä tukea alueellista kehitystä, säilyttää maaseudun elinvoimaisuus sekä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. TE-keskusten yhteisessä maakuntien kehittämisvisiossa korostuvat maakunnan menestys ja vetovoimaisuus, joiden saavuttamiseksi tähdätään korkeaan työllisyysasteeseen ja toimeentuloon, monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä kasvavien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen. Yhteinen visio korostaa osaamisen kehittämistä ja elinkeinojen kasvua tukevaa toimintaympäristöä, osaavaa työvoimaa, huippuosaamista, yrityshenkistä ja aktiivista väestöä sekä elinvoimaista maaseutua. Visiossa korostetaan myös puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Lakkautetaan johtajan virka. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten ja enintään euroa ministeriön tutkimus- ja selvitystoimintaan. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yrittäjyyden politiikkaohjelman hankkeisiin liittyviin avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta (24) tutkimus- ja selvitystoiminnan menoina ja euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa 11 henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille liittyen valtion omistajaohjauksen keskittämiseen valtioneuvoston kansliaan 1.5. lukien, euroa kahden henkilön palkkausja muiden menojen siirtona momentille liittyen Suomessa käytettävien EU:n rakennerahastovarojen tarkastusviranomaisen perustamiseen valtiovarain controller -toiminnon yhteyteen valtiovarainministeriöön 1.4. lukien, euroa siirtona momentille tilastointiin liittyviä menoja varten ja euroa ohjelmajohtajan ja sihteerin palkkausmenoina 1.5. lukien. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta ja euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Tutkimus- ja selvitystoiminnan määrärahasta on varattu euroa yrittäjyyden politiikkaohjelman tarpeisiin. Lisäksi määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yritysten toimintaedellytykset paranevat ja kansalaisten asema markkinoilla vahvistuu (tarkemmin pääluokkaperusteluissa). Toiminnan tuloksellisuus Ministeriön ja hallinnonalan tuloksellisuus paranee. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Eduskunta saa ministeriön vastuulla olevista hallituksen esityksistä 80 prosenttia luvatun istuntokauden aikana (v. : 63,2 %). Tutkimus- ja selvitystoiminnan resursseilla hankitaan tarvittava tutkimustieto ministeriön strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 7,3 < 7,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,8 7,0 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus henkilöstöstä 57,8 58,0 58,2 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 6,9 5,0 < 5,0 työhakemukset/avoin työpaikka 14,6 13 > 13 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille liittyen Suomessa käytettävien EU:n rakennerahastovarojen tarkastusviranomaisen perustamiseen valtiovarain controller -toiminnon yhteyteen valtiovarainministeriöön 1.4. lukien. talousarvio talousarvio tilinpäätös Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten järjestämistä pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista, pkyrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Määrärahasta on varattu euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin. Vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot. TE-keskusten vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja Määrärahan mitoituksessa on otettu hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä huomioon euroa asiantuntijoiden palkkaamiseksi alueelliseen ja kansalliseen teknologialähtöiseen asiakastyöhön sekä kansalliseen teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa lisääntyneiden tehtävien johdosta, euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta ja euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö) asettavat alustavasti työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella. Osaamisen, yrittäjyyden ja muut kasvun edellytykset vahvistuvat jokaisen TE-keskuksen alueella. Aluerakenne on tasapainoinen ja maaseutu on elinvoimainen Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella. Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden alentaminen 1. Rakenteellisen työttömyyden aleneminen vaikeasti työllistyvien määrä, enintään henkilöä keskimäärin Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus enintään, % Osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvuedellytysten vahvistaminen 3. Yrittäjyyden vahvistuminen ja yrityskannan uusiutuminen aloittaneiden yritysten määrä rahoitustoimenpitein (ml. starttiraha ja maaseudun pienyritykset) Alueen innovaatioympäristön vahvistuminen yhteistyöprojekteissa, % Tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus 5. Maaseudun säilyttäminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla syntyneiden uusien yritysten määrä Maatilojen kehittämisedellytysten turvaaminen investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista, % Toiminnallinen tuloksellisuus Taloudellisuus (kustannukset/suorite), euroa arvio arvio Tuottavuus (suoritteiden lukumäärä/htv) arvio arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 yritystuet (KTM) teknologiahankkeet ESR-hanketyö työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus palkkaturva maahanmuutto- ja pakolaisasiat maaseudun kehittämishankkeet maaseutuyritysten yrityshankkeet peltoalavalvonta / arvio arvio Kannattavuus maksullisen toiminnan tulot (maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset täyskatteelliset suoritteet), euroa maksullisen toiminnan ylijäämä, euroa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % tuloista Suoritteet KTM yritystukipäätökset (pl. Interreg), kpl teknologiahankepäätökset, kpl ESR-projektien henkilökoulutuspäivät työvoimakoulutuksen suorittaneet, lkm palkkaturvapäätökset, kpl pakolaisten neuvotellut kuntapaikat, kpl maaseudun kehittämishankepäätökset, kpl maaseutuyritysten yrityshankepäätökset, kpl koko tilan valvonnat (peltotuet), kpl Palvelukyky ja laadunhallinta palveluiden hyödyllisyys asiakkaille (1 5) 4,4 4,5 4,5 palveluista tiedottamisen riittävyys asiakkaille (1 5) 3,4 3,8 3,8 tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa, % asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso (4 10) 8,1 8,4 8,4 palvelumielikuva (4 10) 7,1 7,7 7,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,3 8,0 < 8,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 5,3 7,0 7,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus henkilöstöstä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus (toisen työnantajan palvelukseen), % 2,1 2,0 < 2,0 Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,3 3,4 3,5 johtaminen 3,1 3,3 3,3 työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,8 3,9 työn kuormittavuus 3,7 3,7 3,8 työilmapiiri ja yhteistyö 3,3 3,4 3,4 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Osaamisen kehittämispalvelutoiminnassa korostuvat palvelualojen yritysten kehittäminen ja kansainvälistäminen, erityisesti informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) soveltamisen ja hyödyntämisen nopeuttaminen yritysten kilpailukykytekijänä, uusien luovien toimialojen ja kehittyvän palvelusektorin kilpailukyvyn parantaminen sekä innovaatioiden kaupallistaminen. Joustavien toimintamallien, osaamisen ja teknologian edistynyt soveltaminen liiketoiminnassa ml. kansainvälistyminen lisääntyy. Kehittämispalvelujen vaikuttavuustavoitteet on esitetty yrityspolitiikan lukuperustelujen (32.30) yhteydessä. EUosarahoitteisen toiminnan toiminnalliset tulostavoitteet on esitetty momentilla Toiminnallinen tuloksellisuus Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut (puhtaasti kansallinen toiminta) Osallistuneiden yritysten lukumäärä Koulutus- ja konsultointipäivien lukumäärä Henkilötyöpäivät Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan momentille kertyvän euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös (24.) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sille vuoden talousarviossa myönne- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 tystä määrärahasta siirrettäväksi euroa momentille talousarvio tilinpäätös Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää sellaisiin hallinnon tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen, joista kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt hallinnonalansa viraston tai virastokokonaisuuden kanssa tuottavuuden lisäämistä ja tuottavuushyötyjen toteuttamista koskevan sopimuksen. talousarvio ( ) Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Korko on 2,243 % ajalta ja 3,065 % ajalta talousarvio talousarvio tilinpäätös Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Teknologian lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, palveluinnovaatioiden kehittämiseen, kasvuyrittäjyyteen ja yritysten kansainvälistymisen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia t&k-investointeja. Valtioneuvoston julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä koskevan periaatepäätöksen mukaiset toimenpiteet, erityisesti huippuosaamiskeskittymät, sektoritutkimuksen rakenteellinen uudistaminen ja strategisen ohjauksen tehostaminen sekä hallituksen tuottavuusohjelma antavat suuntaviivat lähivuosien kehitykselle. Teknologiahallinnon horisontaalista yhteistyötä ennakoinnissa ja strategisessa suunnittelussa kehitetään. Kansainvälisesti huipputasoinen innovaatioympäristö edellyttää toimijoilta tehokasta verkottumista ja yhteistyötä. Tukiorganisaatioiden yhteistoimintaa lisätään niin, että paikallinen, alueellinen ja kansallinen innovaatiopolitiikka tukevat toisiaan. Julkisten innovaatiopalvelujen saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi otetaan käyttöön organisaatioiden yhteisiä palvelumalleja. Julkiset tutkimusorganisaatiot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja verkottumistaan teknologiakeskusten, yrityshautomoiden sekä paikallisten ja alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa. Kansainvälistymiseen ja verkottumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa suorittavilta ja niitä tukevilta organisaatioilta odotetaan entistä aktiivisempaa hakeutumista yhteistyöhön Euroopan ja maailman parhaiden innovaatiokeskusten ja osaamiskeskittymien kanssa. Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista suomalaisille yrityksille tuetaan myös kehittämällä tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Teknisten määräysten yhdenmukaistaminen mukaan lukien standardisointitoiminta eurooppalaisella ja muulla kansainvälisellä tasolla on osa innovaatioympäristön kehittämistä. Myös laatu on enenevässä määrin yritysten kilpailutekijä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueellista vaikuttavuutta lisätään arviointien tulosten perusteella. Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta ja palveluja tarjotaan alueellisesti entistä kattavammin, niin että yritysten ja muiden organisaatioiden kyky hyödyntää t&k-osaamista paranee. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Ministeriö myös arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikutuksia. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Yritysten ja muiden toimijoiden laatukilpailukyky paranee. Toiminnallinen tuloksellisuus Innovaatioympäristön toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ry ja Suomen Laatukeskus. 20. Osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinointi (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää osaamiskeskusohjelman klusteriosaamiskeskusten klustereiden koordinoinnista aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Vuonna alkavaan uuteen osaamiskeskusohjelmaan liittyen perustetaan enintään 13 valtakunnallista osaamiskeskusklusteria. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa klustereiden koordinointiin liittyviä kustannuksia sekä ohjelman toteuttamisen kannalta tärkeiden kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien luomiseen ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talousarvioesityksessä osoitetaan 2,6 miljoonaa euroa osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinoinnista aiheutuviin menoihin. Vuonna alkavaan uuteen osaamiskeskusohjelmaan liittyen perustetaan enintään 13 valtakunnallista klusteria. Kauppa- ja teollisuusministeriö nimeää kullekin klusterille koordinaattorin, joka vastaa sopimuspohjaisesti yhteisesti hyväksytyistä tehtävistä. Koordinaattoreilta edellytetään vahvaa asiantuntemusta ja verkostotoiminnan johtamistaitoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EY-säädökset antavat mahdollisuuden siihen, että koordinaattorien valintaa ei kilpailuteta erillisenä hankintamenettelynä. talousarvio Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Ministeriölle raportoidut taloudellisesti merkittävät malmiaiheet Turvevarojen kartoitus S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena ja vähennyksenä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää, ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. GTK:n toiminta tukee alueellista kehitystä. Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen etsintä ja arviointi painottuvat jalo- ja perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä valmistuu. Muut toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet kartoitettu suoala, km Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueellinen kallioperäkartoitus, kattavuus (%) Aerogeofysikaalinen kartoitusohjelma, kattavuus (%) Maaperän yleiskartoituksen 1. versio, kattavuus (%) Tieteellisesti referoidut kansainväliset julkaisut, kpl Verkkopalvelujen käyttö, ulkoisten käyntien lkm (1 000 käyntiä) Yhteisrahoitteinen toiminta hankkeiden lukumäärä tuotot, %:ia muun toiminnan rahoituksesta 6,7 3,7 3,8 Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 9,7 8,2 8,2 ylijäämä, euroa ylijäämä, %:ia tuotoista Tulosalueittaiset kustannukset, % geologinen kartoitus tutkimus ja kehittäminen luonnonvarojen etsintä ja arviointi tiedonhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,9 7,9 < 7,8 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,4 4,7 4,8 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus 38,3 39,0 39,4 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0,8 0,7 < 0,7 työhakemukset/avoin työpaikka > 34 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) tiedon jakaminen ja hyödyntäminen (1 5) - 3,0 3,0 organisaation kannustavuus (1 5) - 2,9 2,9 Henkilöstön määrä ja rakenne naisia, % 33,4 34,0 35,0 miehiä, % 66,6 66,0 65,0 keski-ikä 48,8 48,0 47,5 koulutustasoindeksi (1 8) 4,8 5,0 5,2 määräaikaisten osuus, % 8,7 7,7 7,7 Työvoimakustannukset työvoimakustannukset, euroa Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä tarkoituksenmukaisella tavalla. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa tutkimusrahoitukseen ja euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. VTT:n liikelaitostamista valmistellaan vuoden aikana. Jatkossa VTT:n valtionrahoitukseen kohdistuu hallituksen tuottavuusohjelmassa esitetyt tuottavuusvaatimukset. VTT tuottaa tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Yhdistämällä luovasti moniteknologista sekä kumppaneidensa osaamista VTT edistää innovatiivisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintojen aikaansaamista. Oman strategisen tutkimuksen lisäksi VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia ja globaalia verkottumista. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Vaikuttavuus Tieteellinen ja nouseva teknologioiden tutkimus Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisillä alueilla kasvaa. Suomen vetovoimaisuus lisääntyy tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiolähtöisen liiketoiminnan sijaintipaikkana ja investointikohteena. Tutkimustulokset muuttuvat teollisuutta ja yhteiskuntaa hyödyntäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin. Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat. Uudet teknologiat ja innovaatiot yrityksille lisääntyvät ja tukevat yleistä talouskehitystä sekä hyvinvointi- ja ympäristönäkökohtia. IPR-oikeuksien myynti ja lisensiointi tehostuvat. Toiminnallinen tuloksellisuus Menoista katetaan noin 65 % ulkopuolisilla tuloilla, joiden kasvu on 4 %. Maksullisen toiminnan ylijäämä on euroa. VTT:n toiminnan vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja Budjettirahoitus suunnataan pääasiassa teknologioiden kehittämiseen ja osaamisen luomiseen innovaatioprosessin alkupäässä. Rooli asiakkaiden innovaatiotoiminnassa vahvistuu kehittämällä uusia asiakaspalveluita, teknologiasiirtoa sekä palveluiden alueellista saatavuutta. Rooli kansainvälisenä toimijana vahvistuu lisäämällä tuloja kansainvälisiltä teknologiayrityksiltä, vahvalla asemalla uudistuvassa eurooppalaisessa tutkimustoiminnassa muun muassa EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelmassa. Kansainvälisissä julkisissa hankkeissa hankevolyymi kasvaa ja samalla osallistuminen määrällisesti vähenee. Uusia teknologiapohjaisia yrityksiä syntyy. Koko toiminnan kattava sertifioitu laatujärjestelmä tuottaa palvelutoiminnan kehitystavoitteet. arvio arvio Kansainväliset tieteelliset artikkelit, % julkaisuista Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset Patenttisalkun uudistumis-% Syntyneet spin-off -yritykset Kansainvälisten julkisten hankkeiden lukumäärä joista EU-hankkeet, % Kansainvälinen tutkijavaihto, henkilömäärä Tuottavuus, liikevaihto (1 000 euroa)/htv 90,7 92,2 93 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaaminen uudistuu strategisten valintojen mukaisesti kehittämällä teknologiavalmiuksien lisäksi henkilöstön innovaatio-, asiakas- ja liiketoimintaosaamista. Johtajuus ja strategiaa tukeva palkitseminen tehostuvat. Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee hyvinvointi-indeksi (asteikko 1 5) 3,5 3,8 3,8 yhteistyöindeksi (asteikko 1 5) 3,5 3,6 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa kehityskeskustelu/-suunnitelma, % henkilöstöstä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % kansainvälinen tutkijainvaihto, henkilömäärä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva henkilöstön kokonaistyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,1 3,3 3,4 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (asteikko 1 5) 2,9 3,2 3,3 esimiesindeksi (asteikko 1 5) - 3,8 - Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen. talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena ja vähennyksenä euroa valtiontalouden yleisenä säästötoimenpiteenä sekä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, painelaitteisiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä kylmälaitteiden huoltoon liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Toiminnalla edistetään Suomessa elinkeinoelämän korkeaa teknistä turvallisuustasoa sekä varmistetaan toiminnanharjoittajien tasapuolisia kilpailuolosuhteita. lukumäärä Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialueilla pitkällä aikavälillä; kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta (v. 2012) 10 % (v ,3 ja v <7,5) ja sähköpalokuolemien osalta 25 %. Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Erityisesti merkittävästi puutteellisten kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Markkinoilla olevista sähkötuotteista löydettyjen vakavien puutteiden 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kappaleeseen vuodessa pitkällä aikavälillä (v. 2012). Toiminnallinen tuloksellisuus Laitosten toiminta ja laitteistojen käyttö, tuotteet sekä asennus-, huolto- ja tarkastustoiminta ovat vaatimusten mukaisia. Maahantuojien valmiudet saattaa markkinoille vaatimustenmukaisia, luotettavia ja energiatehokkaita tuotteita parantuvat. Palvelut ovat oikein kohdennettuja ja oikea-aikaisia. arvio arvio Valvontakäynnit Luvat, ilmoitukset, rekisteröinnit Kyselyt ja selvitykset Kävijät -etusivulla/päivä Tiedotteet Esitteet, julkaisut yms. painotuotteet (uudet painokset) Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18