Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2002 enintään euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2002 enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä hallinnonalan kaikkien yksiköiden tehtävänä on toteuttaa hallituksen elinkeinopoliittisia tavoitteita. Päämääränä on vahvistaa talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja monipuolistaa elinkeinorakennetta sekä myötävaikuttaa siihen, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö koti- ja ulkomaisille investoinneille. Menestys perustuu huippuosaamiseen, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen. Hallitus antoi maaliskuussa 2001 eduskunnalle selonteon kansallisesta ilmastostrategiasta. Strategian tavoitteena on täyttää Suomelle asetetut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteet. Eräänä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Sähkönhankintaa koskevilla ratkaisuilla on myös suuri merkitys päästöjen vähentämisessä. Valtion omistajapolitiikka kytkeytyy osaksi elinkeinopolitiikkaa. Omistajapolitiikkaa kehitetään hallitusohjelman ja valtioneuvoston syksyllä 1999 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Lisäksi noudatetaan valtioneuvoston hyväksymiä menettelytapoja, jotka koskevat valtionyhtiöiden ja soveltaen valtion osakkuusyhtiöiden omistus- ja toimialajärjestelyitä. Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden corporate governancen eli hyvän hallintotavan kehittäminen on keskeisessä asemassa ministeriön omistajapolitiikan toteuttamisessa. Teknologiapolitiikan päämääränä on kehittää innovaatioympäristöä siten, että elinkeinotoiminnan kilpailukyky paranee ja edellytykset uuden liiketoiminnan syntymiselle ovat hyvät. Hallitusohjelman mukaisesti teknologiapolitiikan erityisiä kehittämiskohteita ovat alueiden kehittäminen teknologian keinoin ja tutkimuspanoksen hyödyntäminen. Innovaatioympäristön toimivuuteen ja teknologiapanostuksesta saatavan hyödyn arviointiin kiinnitetäänkin kasvavaa huomiota. Riittävällä julkisella tutkimus- ja kehityspanostuksella varmistetaan elinkeinotoiminnan ja muun yhteiskunnan tarvitsema teknologinen perustietämys. Yrityspolitiikalla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä siten, että yritysten perustamis- ja kasvumahdollisuudet ovat kansainvälisesti hyvät. Toiminnassa keskitytään sellaisiin palveluihin ja rahoitukseen, joita ei muutoin olisi tarjolla. Kansainvälistymispolitiikalla luodaan kasvukykyisille yrityksille hyvät edellytykset vientiin ja maailmanlaajuiseen kilpailuun. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla lisätään kuluttajien hyvinvointia ja edistetään tehokkaasti toimivien ja terveiden tuoteja palvelumarkkinoiden muotoutumista. Elinkeinotoiminnan harjoittamisen keskeinen edellytys on esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy. Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2002 ovat seuraavat: Yritykset ovat kilpailukykyisiä ja kansainvälisesti suuntautuneita. Elinkeinopolitiikka on alueellisesti tehokasta. Teknologiapolitiikka tukee innovaatioympäristön kehittymistä. Kansallista ilmastostrategiaa toteutetaan eduskunnalle annetun selonteon mukaisesti. Kuluttajien asema yhteiskunnassa ja hyödykemarkkinoilla vahvistuu. Markkinoiden kilpailu on tervettä ja toimivaa. Tulostavoitteita seurataan asetettujen arviointikriteerien mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos v esitys % 10. Hallinto Teknologiapolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka Kansainvälistymispolitiikka Energiapolitiikka Omistajapolitiikka Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä tavoitteena toimivat markkinat, riittävä ja edullinen energia ja osaamisen korkea taso, sekä kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hyvästä hoidosta. Jatkuvasti ajantasalla pidettävä ministeriön strategia toimii lähtökohtana hallinnonalan tulosohjauksessa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävänä on toteuttaa alueellista elinkeinopolitiikkaa yhdensuuntaistamalla eri hallinnonalojen toimintaa. TE-keskusten toiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2002 ovat: Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen. Työpaikkojen turvaaminen yrittäjyydellä ja yritysten kehittämisellä. Työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman kehittäminen. Yrittäjyyden, yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistäminen. Teknologiapainotuksen lisääminen alueiden kehittämisessä. Innovaatioiden edistäminen aktivoimalla pk-yrityksiä. Maatalouden, maaseudun ja kalatalouden elinvoimaisuuden kehittäminen. Kansallisen ja EU:n yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan täytäntöönpanon asianmukainen valvonta. Toimenpiteiden vaikuttavuuden ja asiakaspalvelun parantaminen. Alueiden erityisiä vahvuuksia korostetaan tasapainoisen alueellisen kehityksen tukemiseksi sekä kehitetään palvelujen seutukunnallista ja paikallista saatavuutta. TE-keskusten tulostavoitteet on esitetty yksityiskohtaisemmin momentilla sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja työministeriön (TM) hallinnonalojen pääluokissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa TE-keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan asianomaisten ministeriöiden (KTM, TM ja MMM) sekä Teknologian kehittämiskeskuksen ja vuonna 2002 perustettavan MMM:n alaisen maaseutuviraston ohjauksessa. Ministeriöt asettavat yhteisesti toiminnalle strategiset tavoitteet sekä käsittelevät keskusten tulossuunnitelmat ja hyväksyvät tulossopimukset. Hallinto -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 euroa): v v v varsinainen talousarvio tilinpäätös esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Yhteensä Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Ministeriö on nopeasti reagoiva ja yhteiskunnan muutossuuntia ennakoiva elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Ministeriön hallinnonalan tulosohjauksen vaikuttavuus ja sitä koskevat menettelyt paranevat. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille sen johdosta, että kilpailuneuvoston tehtävät siirretään perustettavaan markkinaoikeuteen. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen järjestämistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen. Määrärahasta on varattu euroa pk-yritysten kehittämispalveluihin. Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina KTM Toimiala-Infomedian tulot, julkaisutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtävien tulot (KTM:n asetus 16/2001). Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kahdeksan henkilötyövuoden siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta ja euroa siirtona momentilta neljän henkilötyövuoden palkkausmenoina teknologia-asiantuntijatehtäviin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon myös euroa 25 henkilötyövuoden palkkaamiseen maatilojen valvontatoiminnan saattamiseksi säädetylle tasolle. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot Talousarvion valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt ovat alustavasti asettaneet työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: TE-keskuksia kehitetään alueellisista lähtökohdista toimivina itsenäisinä virastoina. Keskukset toimivat asiakassuuntautuneina, proaktiivisina ja joustavina palvelu- ja kehitysyksikköinä. TE-keskukset tehostavat alueellisen elinkeinopolitiikan toteutusta yhdensuuntaistamalla eri hallinnonalojen toimintaa. TE-keskusten toimialueiden yritystoimintaa kehitetään tehostamalla teknologian siirtoa, aktivoimalla tutkimus- ja tuotekehityshankkeita sekä tukemalla innovaatioita. Asiakaspalvelua parannetaan kokoamalla kaikki yrityksille suunnatut palvelut entistä paremmin yhteen. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parannetaan ja ohjataan yrityksiä kokonaisvaltaiseen liiketoimintojen suunnitteluun. TE-keskusten roolia työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman alueellisena toimeenpanijana ja yhteensovittajana vahvistetaan. Työvoimatoimistojen ohjausta ja tukea tehostetaan. Maaseudun elinvoimaisuutta kehitetään ottaen huomioon luonnonvarojen kestävän käytön vaatimukset. Maatalous- ja kalastuspolitiikan edellyttämät valvonta- ja tarkastustehtävät suoritetaan säädösten mukaisesti. Toiminnan organisointi asiakas- tai toimintolähtöisesti selvitetään ja sisäisessä toiminnassa kehitetään johtamisjärjestelmää edelleen sekä parannetaan henkilöstöjohtamista. TE-keskusten tunnettuutta lisätään viestinnällisin keinoin ja keskusten profiilia terävöittämällä. Toimintamääräraha jaetaan eri kohteisiin ja alueittain kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän suunnitelman perusteella. Pk-yritysten kehittämispalvelut Pk-yritysten neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja suunnataan ministeriön elinkeino- ja pk-yrityspolitiikan asettamien tavoitteiden pohjalta laaditun strategian mukaisesti. Pk-yritysten kehittämispalvelujen painopistealueita vuonna 2002 ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittäminen sekä markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen. Toiminnassa painottuu myös yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Lisäksi tehostetaan kehittämispalvelujen seutukunnallista ja alueellista palvelutarjontaa. Kehittämispalveluilla jatketaan myös valtakunnallisessa yrittäjyyshankkeessa käynnistettyjen toimenpiteiden käytännön toteutusta. Kehittämistoimenpiteisiin osallistuvilta perittävinä maksuina arvioidaan momentille kertyvän euroa. Maksullisista tuotteista määrättävät maksut muodostavat yhteensä vähintään yhden kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan valtion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu (KTM:n asetus 16/2001). Nettomenojen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: TE-keskusten yhteiset menot ja johtaminen Yritysosastot Maaseutuosastot Työvoimaosastot Pk-yritysten kehittämispalvelut Yhteensä Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot muut suoritteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Määrärahaa saa myös käyttää ydinenergia-alan valvontaa tukevien selvitysten ja tutkimusten toteuttamiseen, teknisen infrastruktuurin ja turvallisuuden sekä laadun kehittämiseen, kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimusja selvityshankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut tutkimus- ja selvitystoiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Elinkeinopoliittisen suunnittelun ja strategisen päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen. Ministeriön eri tulosalueille asetettujen tavoitteiden toteuttamisen tukeminen tutkimuksin, selvityksin ja arvioinnein sekä kansainvälisen yhteistyön keinoin. Määrärahaa käytetään tutkimus- ja selvitystoimintaan, joka liittyy muun muassa: kansainvälistymiseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen; kuluttaja- ja kilpailuasioihin; kilpailukyvyn, elinkeino- ja yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen; teknologian, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vuorovaikutusta käsittelevän tutkimusohjelman toteuttamiseen sekä ennakointi- ja vaikuttavuuden arviointitoiminnan kehittämiseen; innovaatiotoimintaan, tekniseen turvallisuuteen ja laadun kehittämiseen; energia- ja ilmastopolitiikkaan; ydinturvallisuus- ja ydinjätehuollon valvontaa tukeviin tutkimusohjelmiin; ministeriön hallinnonalan läpäisevien hankkeiden toteuttamiseen; ministeriön hallinnonalaa koskeviin arviointeihin; sekä tehtäväalueiden ja yritystukiohjelmien vaikuttavuuden arviointeihin talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Pohjoismainen ydinturvallisuusalan tutkimusyhteistyö YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Korko on 4,158 % ajalta ja 4,157 % ajalta talousarvio talousarvio tilinpäätös Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Teknologiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologiapolitiikan päämääränä on kehittää innovaatioympäristöä siten, että elinkeinotoiminnan kilpailukyky paranee ja edellytykset uuden liiketoiminnan syntymiselle ovat hyvät. Ministeriö yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ennakoi ja analysoi teknologian kehitysmahdollisuuksia, kehittää teknologiapolitiikan välineitä elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti sekä toteuttaa teknologiapolitiikan toimenpiteitä. Teknologiapolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja kehitysrahoituksen riittävyys, innovaatioympäristön sisäinen tehokkuus ja verkottuminen, kilpailukykyä tukeva kansainvälinen yhteistyö sekä toimiva tekninen infrastruktuuri ja turvallisuusjärjestelmä sekä laatupolitiikka. Menestyminen globaaleilla markkinoilla edellyttää niin teknologisen kuin liikkeenjohdollisen osaamisen kehittämistä sekä laajaa ja jatkuvaa hyödyntämistä. Teknologiapoliittiset toimenpiteet kohdistetaan keskeisesti osaamisintensiivisille aloille. Tietämys on keskeinen elementti myös kehitettäessä perinteisen teollisuuden ja palvelujen kilpailukykyä. Innovaatioympäristön toimivuuteen ja teknologiapanostuksesta saatavan hyödyn arviointiin kiinnitetään jatkossa yhä enemmän huomiota. Entistä syvällisempää tietoa on saatava siitä, millä tavoin tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k-toiminta) vaikuttaa kokonaisuudessaan innovaatioiden syntymiseen ja hyödyntämiseen. Arvioinneilla pyritään löytämään keinoja, joilla toimia voidaan tehostaa ja sopeuttaa muuttuviin olosuhteisiin. Uudet tietoon ja osaamiseen perustuvat työpaikat edellyttävät yhä parempaa osaamista ja korkeampaa koulutustasoa. Tietoon ja osaamiseen perustuvassa taloudessa korostuvat verkottuminen ja nopea reagointikyky, mikä edellyttää uudenlaista ajattelua, toimintatapoja ja otetta kehittämistyöhön. Momentille on lisäksi varattu määräraha teknologia-, turvallisuus- ja laatupoliittisiin selvityksiin, teknologian elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vuorovaikutuksia tutkivaan ohjelmaan sekä innovaatioympäristön toimivuuden ja vaikutusten arviointiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Määrätietoinen ja pitkäjänteinen teknologiapolitiikka tukee innovaatioympäristön kehittymistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Julkinen t&k-panostus on riittävä varmistamaan elinkeinotoiminnan ja muun yhteiskunnan tarvitseman teknologisen perustietämyksen. T&k-panostuksen laadusta, tuloksista, hyödynnettävyydestä ja vaikuttavuudesta saadaan tutkittua ja analysoitua tietoa. Tutkimustulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi kiinnitetään erityistä huomiota teknologian siirtoon ja alkavan yritystoiminnan pullonkauloihin. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa etsitään keinoja, joilla voidaan edistää teknologian ja osaamisen hyödyntämistä eri puolilla Suomea. Uuden talouden rinnalla aktivoidaan myös perinteisiä aloja hyödyntämään uutta tietoa ja osaamista. Kansainvälinen yhteistyö edistää kansallisten teknologiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja myös EU:n teknologiapolitiikan toteuttamista. Yhteistyötä maailman johtavien teknologiamaiden kanssa vahvistetaan konkreettisilla yhteistyöhankkeilla. Tekninen turvallisuus ja laatupolitiikka parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Teknisen infrastruktuurin sekä turvallisuus- ja luotettavuusjärjestelmän rakennetta ja lainsäädäntöä uudistetaan. Ministeriön teknologiapolitiikalle asetettavia tulostavoitteita toteuttavat ministeriön ohella seuraavat hallinnonalan yksiköt ja sopimusyhteisöt: Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus, Turvatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä alan yhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ja Suomen Laatuyhdistys. Toimia suunnataan ja parannetaan kehittämällä laitosten johtamista ja tulosohjausta, teettämällä kansainvälisiä arviointeja sekä tehostamalla teknologian tutkimusta ja ennakointia. Teknologiapolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 euroa): v v v tilinpäätös varsinainen talousarvio esitys 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomääräraha) Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Keksintö, laatu- ja standardisointitoiminnan edistäminen (siirtomääräraha v) 70. Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Yhteensä Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana arvona on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Raaka-ainehuollon alueella varmistetaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden kestävä käyttö sekä minimoidaan ympäristöhaitat. Tutkimuskeskuksen malminetsintä suunnataan strategisten painotusten mukaisesti perusmetallien, kullan ja platinaryhmän metallien etsintään sekä teollisuusmineraaleihin. Tutkimuskeskus keskittyy ensi vaiheen malminetsintään, jolla on tutkimukseen ja mallintamiseen perustuva tavoitteenasettelu. Maankamaran raaka-ainevarojen etsinnässä hyödynnetään uusia yhteistyömalleja. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: Maankäyttö- ja ympäristökysymyksiin liittyvän geologisen kartoituksen ja tutkimuksen osuutta vahvistetaan. Ympäristösektorilla tutkimuskeskus etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden ympäristöongelmiin kestävän kehityksen periaatteen pohjalta. Tutkimuskeskuksen roolia maankamaraan liittyvien ympäristökysymysten puolueettomana asiantuntijana vahvistetaan. Tiedonhallinnassa tavoitteena on tutkimuskeskuksen tietoaineistojen järjestäminen numeerisiin geologisen paikkatiedon varastoihin. Päivitetyt tiedot välitetään tietoverkon kautta digitaalisina tuotteina palveluja käyttäville sidosryhmille. Monivuotista laatujärjestelmän käyttöönottohanketta jatketaan. Yhtenäisellä laatupolitiikalla varmistetaan toiminnan korkeatasoisuus ja palvelukyky. Maksullista toimintaa ja yhteisrahoitteisista hankkeista saatavan muun toiminnan tulorahoituksen osuutta lisätään. Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite vuodelle 2002 on euroa, joka on 7 % tuotoista. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin toteutuma 1) ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) (+1) (+9) (+3) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) (+11) (+14) (+3) Käyttöjäämä (t ) (-18) (-3) (+3) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (t ) (0) (-4) (+2) Ylijäämä (t ) ) Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 (-47) (+2) (+5) % tuotoista Tuotot % kokonaiskustannuksista Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tehtävänä on luomalla ja soveltamalla teknologiaa lisätä aktiivisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. VTT osallistuu yritysten uusien ja nykyistä kilpailukykyisempien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, teollisuuden nykyistä tehokkaampien, turvallisempien ja ympäristöystävällisempien laitteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseen sekä yritysten tietopohjan ja teknologisen osaamisen vahvistamiseen. VTT:n tuotosten kautta syntyy myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat luonnonvarojen käytön, energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen sekä koulutukseen, yritysten kasvuun ja työllisyyteen. VTT toteuttaa kansallisia teknologiapoliittisia toimia kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Tieteellistä osaamis- ja tietoperustaa vahvistetaan teknologialähtöisissä strategisissa tutkimushankkeissa ja sitä hyödynnetään uusien käytännön sovellusten kehittämisessä. VTT:n osaamista kehitetään myös siten, että entistä paremmin hallitaan elinkeinoelämän vaatimuksia yhdistää muita tieteitä ja johtamista teknologiaan. Osaamisen korkea taso varmistetaan kansainvälisillä arvioinneilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä. Budjettirahoitus suunnataan ensisijaisesti uusiin teknologioihin ja kohdistetaan suhteellisesti eniten tutkimusintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan sekä biotekniikan toimialoille. Budjettirahoitusta käytetään myös perinteisten teollisuudenalojen t&k-toiminnan kilpailukykyä ja uusiutumista kannustaviin hankkeisiin. Resursseja lisätään erityisesti haasteellisiin teknologiateemoihin. Vuonna 2002 käynnistetään teemat tulevaisuuden tiedonsiirtoteknologiat, älykkäät tuotteet ja järjestelmät, puhdas maailma sekä turvallisuus ja käyttövarmuus. Energiatutkimuksessa painoalueita ovat uusiutuvien energiamuotojen, erityisesti bioenergian käytön edistäminen, energiansäästö, energian ympäristövaikutukset sekä energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät ilmastoasiat. Kansainvälistä toimintaa vahvistetaan elinkeinoelämän tutkimustavoitteiden ja teknologiatarpeiden mukaisesti. Yhteistyötä lisätään erityisesti johtavien teknologiamaiden, USA:n ja Japanin, kanssa. Kansainvälistä verkottumista tehostetaan ja teknologian siirtoa ja tutkijoiden liikkuvuutta lisätään. Toimenpiteiden seurauksena ulkomaiset tuotot nousevat noin 15 % ja ovat vähintään 27 milj. euroa. Tiedon ja osaamisen hyödyntämistä yritysten ja yhteiskunnan muihin tarpeisiin lisätään. Viestintää VTT:n osaamisesta, teknologian mahdollisuuksista sekä tutkimustuloksista ja niiden vaikutuksista tehostetaan. Tavoitteena on lisätä palveluja myös palvelusektorille. Yksityiseltä sektorilta saatuja tuottoja lisätään vähintään 7 %. EU-tutkimushankkeista saatavan tiedon hyödyntäminen varmistetaan siten, että kotimaisen yrityksen tai muun hyödyntäjän on oltava mukana vähintään puolessa hankkeista. VTT edistää aluekehitystä aktiivisella palvelutarjonnalla ja yhteistyöllä alueella toimivien yritysten, ammattikorkeakoulujen, työvoima- ja elinkeino- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 keskusten sekä muiden tiedon ja osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. VTT lisää alueellisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuvia yhteistyömuotoja, jotka tehostavat palvelutarjontaa myös pk-yrityksille. Toimintamenoista noin 70 % katetaan maksullisesta toiminnasta ja yhteisrahoitteisesta sopimustutkimuksesta saatavilla tuloilla. Toiminnan tunnuslukutaulukko: Maksullisen toiminnan osuus VTT:n toiminnasta on vähintään 40 %. Maksullinen toiminta pidetään jatkuvasti kannattavana. Mahdollisella ylijäämällä vahvistetaan tutkimusvalmiuksia. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin toteutuma 2) ennakoitu arvio Kustannukset (t ) (6,4) (3,9) (5,8) Tuotot yhteensä (t ) (4,7) (5,5) (5,5) Maksullisen toiminnan tuotot (t ) (9,2) (6,3) (7,4) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (te) % tuotoista 38,1 35,3 35,3 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (t ) Kokonaiskustannukset yhteensä (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 4,4 0 0 Tuotot % kustannuksista 104, Yhteisrahoitteisen sopimustutkimuksen tuotot ja muut ulkopuoliset tuotot (t ) (-0,6) (4,5) (3,1) Tuotot/kustannukset, % Tuotot/htv (t ) Käyttöomaisuusinvestoinnit (t ) % kustannuksista 6,0 7,8 7,3 Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnan luonteisiin hankkeisiin saatava talousarvion ulkopuolinen rahoitus. 2) Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskuksen tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja laitteistoihin, painelaitteisiin, terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, ce-merkkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvää turvallisuutta, mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Päämääränä on ylläpitää kansainvälisesti korkeaa turvallisuustasoa ja samalla edistää elinkeinoelämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Tuotteiden ja laitosten turvallisuus- ja luotettavuustaso säilyy korkeana. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vähentää vaatimustenmukaisuutta koskevia vakavia puutteita ja onnettomuustapausten vakavuutta ja määriä. Elinkeinoelämän edellytykset ja kansalaisten mahdollisuudet tunnistaa, hallita ja ennaltaehkäistä turvallisuus- ja luotettavuusriskejä parantuvat. Kansalaisten turvallisuusmyönteisyys sekä laitteiden, laitteistojen ja laitosten turvallinen käyttö ja kunnossapito lisääntyvät. Toimialan säännöstö on ajan tasalla, velvoitteet on suhteutettu oikein ja säädösten soveltamiskäytännöt ja -menettelyt ovat tarkoituksenmukaiset. Teknillisen turvallisuuden ja luotettavuuden edistämiseksi on kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot, muut toimintamenot Bruttotulot, muut tulot Nettomenot Edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha Määrärahan tarve talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Toiminnan kehittämisessä edetään kansallisten mittanormaali- ja akkreditointitoiminnoille vahvistettujen strategisten linjausten mukaisesti. Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat vahvistettujen linjausten mukaisesti sekä julkishallinnon että markkinoiden tarpeita ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset. Keskuksen tiedot, osaaminen ja menettelyt ovat tarkoituksenmukaisia ja vastaavat toimialan kansainvälisiä vaatimuksia ja sopimuksia. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Nettomenot talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin kurssivaihteluihin. S e l v i t y s o s a : Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) tehtävänä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tekesin vaikuttavuus syntyy asiantuntemuksen ja teknologiarahoituksen kohdentamisesta sellaisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin, joiden tuloksena syntyy merkittävää teknologista osaamista, kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluita ja joiden kautta suomalainen innovaatioympäristö vahvistuu. Tavoitteiden saavuttamiseksi Tekes: Kohdistaa teknologiarahoitusta kokonaisvaikutuksiltaan parhaimpiin hankkeisiin. Suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä eri tahojen kanssa laajoja kansallisia teknologiaohjelmia. Suunnittelee ja toteuttaa aktivointitoimia ja edistää uusien yritysten ja liiketoimintojen syntymistä ja kansainvälistymistä. Vaikuttaa yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden laatuun ja luonteeseen siten, että niiden haasteellisuus ja vaikuttavuus kasvavat, aikajänne pitenee sekä verkottuminen vahvistuu. Kehittää aktiivisesti uusia rakenteita sekä rahoitusja asiantuntijapalveluita yhteistyössä muiden julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa. Vaikuttaa kansainvälisen teknologiayhteistyön kehittymiseen ja vahvistaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kykyä hyödyntää yhteistyötä. Tekes toimii kattavasti koko maassa siten, että kaikki rahoitusta hakevat ovat sijainnistaan riippumatta tasa-arvoisessa asemassa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut Teknologian kehittämiskeskukselle seuraavat pitkän aikavälin tulostavoitteet: Kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla ja tärkeissä klustereissa. Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä on aiempaa enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat nykyistä haasteellisempia ja pitkäjänteisempiä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja nämä tulokset kyetään hyödyntämään entistä nopeammin. Teknologiapolitiikka tukee alueiden omaehtoista kehittymistä. Teknologiapanostusten todellinen vaikuttavuus pystytään osoittamaan ja viestimään siitä eri kohderyhmille. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Teknologian kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelut kohdistetaan siten, että ne aktivoivat ja kannustavat yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita toteuttamaan riskipitoisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, joiden taloudellinen potentiaali on korkea ja jotka lisäävät useita teknologioita ja osaamista yhdistelevää lähestymistapaa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, edistävät asiantuntijoiden liikkuvuutta kansallisesti ja kansainvälisesti, edistävät osaamisintensiivisten palveluiden teknologisen kilpailukyvyn kehittymistä ja kansainvälistymistä, edistävät korkeatasoisten julkisten ja yksityisten innovaatiopalveluiden kehittymistä, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 edistävät ja aktivoivat alueita ja niiden teknologista kehittymistä alueilla tunnistettujen vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa, edistävät eri kokoisten yritysten verkottumista kotimaassa ja kansainvälisesti yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, parantavat työllisyyttä teknologiaa kehittävillä ja hyödyntävillä aloilla, edistävät kestävää kehitystä, ympäristönsuojelua sekä hyvinvointipalvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden kehittymistä ja turvaavat energian taloudellista saantia, kehittävät toimintaympäristöä yhdessä innovaatioympäristön muiden toimijoiden kanssa siten, että edellytykset innovaatioiden syntymiselle paranevat ja että toimintaympäristö on kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeaa teknologiaa ja osaamista vaativan yritystoiminnan sijoittumispaikkana, edistävät kansallista etua Tekesin vastuulla olevassa kansainvälisessä teknologiayhteistyössä, parantavat yritysten kansainvälisiä liiketoimintavalmiuksia, lisäävät kansainvälistä teknologiayhteistyötä johtavien teknologiamaiden, erityisesti USA:n ja Japanin kanssa. Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot, muut toimintamenot Bruttotulot EU:lta saatava rahoitus Muut tulot Nettomenot talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Rahoituspäätöksiä saa vuonna 2002 tehdä enintään eurolla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellaiseen teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen perusosaamisen syntymistä ja kehittymistä tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavilla alueilla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä hankkeiden valmisteluun. Viranomaisten välisenä yhteistyönä toteutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yhteistyöhön. Ammattikorkeakoulujen ja muiden kunnallisten organisaatioiden tutkimushankkeisiin. Kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien ja hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin. Valtion ja kuntasektorin laitosten uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen. EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtuutta ja määrärahaa on tarkoitus käyttää seuraavasti (1 000 euroa): Valtuus Määräraha Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (1 000 euroa): Ennen vuotta 2002 tehdyt sitoumukset Vuoden 2002 sitoumukset Yhteensä Vuonna 2002 myönnettävien rahoitusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 130,1 milj. euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoimintojen syntymistä edistävien palvelujen ja hanke- ja ohjelmatoimintaan välittömästi liittyvien tilaustutkimusten, selvitysten, asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa, jota vastaavasti momentin valtuudesta on vähennetty euroa. Muutos johtuu tiettyjen toimintojen siirtämisestä momentille liittyen uusien teknologiayritysten ja -liiketoimintojen synnyttämiseen sekä pienyrityksille kohdistuvaan teknologian siirtoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa sen johdosta, että osaamiskeskusten menot rahoitetaan momentilta ja euroa siirtona momentille Määrärahaa käytetään hanke- ja ohjelmatoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Menojen välittömänä vastikkeena Tekes saa palveluja oman toiminnan täydennykseksi. Tällaisia palveluita ovat: Tilaustutkimukset, joilla hankitaan tärkeää tietoa Tekesin omaan ja muiden käyttöön. Selvitykset ja asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan teknologiaohjelmien ja hankkeiden valmisteluun ja koordinointiin sekä uusien teknologiayritysten synnyttämiseen tähtääviin ja muihin aktivointitoimenpiteisiin. Arviointipalvelut, joita käytetään ohjelmien ja toiminnan arvioinnissa. Tiedotuspalvelut, jotka koskevat teknologiaohjelmia ja muuta teknologiatiedotusta palvelevia erityisprojekteja talousarvio talousarvio tilinpäätös Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Avustuspäätöksiä saa vuonna 2002 tehdä enintään eurolla. Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston päätöksen (461/1998) mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluiden kehittämistä koskevaan teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen. Avustuksilla edistetään elinkeinorakenteen ja yritysten tuotevalikoiman kehittämistä kansainvälisen kilpailun ja markkinoiden edellyttämällä tavalla sekä tuetaan tuotannollisten ja palveluyritysten uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä. Avustuksia saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. S e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa, jota vastaavasti momentille on määrärahaa lisätty euroa. Avustuksilla kannustetaan yrityksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä ja saamaan sekä suuret että pienet yritykset mukaan teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeiden vaativuus, uuden teknologian hyväksikäyttö hankkeiden alkuvaiheessa, uuden teknologialiiketoiminnan kehittämisen tar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 peet sekä alkavien, pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen sekä hankkeiden valmisteluun. Avustuksia myönnetään: Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin. Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana. Yritysten ja yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun. Uusia teknologiayrityksiä ja liiketoimintoja koskeviin selvityksiin ja asiantuntijapalveluihin. EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (1 000 euroa): Ennen vuotta 2002 tehdyt sitoumukset Vuoden 2002 sitoumukset Yhteensä Vuonna 2002 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 122,7 milj. euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan tukemiseen ja niiden edistämisen hallintomenoihin. Keksintötoiminnan tukemisesta ja edistämisen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin voidaan erityisissä tapauksissa palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. S e l v i t y s o s a : Määräraha maksetaan avustuksena Keksintösäätiölle, Suomen Standardisoimisliitto ry:lle ja Suomen Laatuyhdistys ry:lle. Keksintötoiminnan avustus ohjataan keksintöjen ja keksinnöllisyyden edistämiseen ja niihin liittyviin hallintomenoihin. Standardisointitoiminnan avustuksella edistetään eri tahojen standardien valmistelutyötä. Laatutoiminnalla edistetään teollista laatutoimintaa sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden valmistelua. Kaikista kolmesta toimintaalueesta tehdään erilliset päätökset, joissa määrätään avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta. Mainitut yhteisöt ovat ministeriön tulosohjauksessa. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Keksintötoiminta Standardisointitoiminta Laatutoiminta Yhteensä talousarvio talousarvio Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää merigeologisessa kartoitus- ja tutkimustoiminnassa käytettävän aluksen hankintaan yhteishankintana merivoimien tutkimuslaitoksen kanssa. Geologian tutkimuskeskus saa vuonna 2002 tehdä euron sitoumuksen aluksen hankinnasta. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 tilattavan aluksen hankintamenot mukaan lukien tutkimus- ja mittauslaitteistohankinnat ovat geologian tutkimuskeskuksen osalta euroa. Sitomisvaltuuden käytöstä aiheutuu valtiolle menoja euroa vuonna 2002, euroa vuonna 2003, euroa vuonna 2004 ja euroa vuonna Määräraha on siirretty momentilta talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15