Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2005 enintään euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2005 enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa toiminta-ajatuksensa ja visionsa mukaisesti yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Toimintaympäristö Suomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten toimintaympäristön kannalta keskeinen tekijä on jatkuvasti kiristyvä globaali kilpailu tuotannossa ja investoinneissa. Yrityksistä on tullut aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista ja ne voivat aiempaa helpommin valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä globaalissa taloudessa ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Globaalistumisen ja Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Valtioiden sekä alueiden välinen kilpailu investoinneista, yrityksistä ja osaavasta työvoimasta kiristyy. Globaalistumisen myötä korostuu huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Teknologinen kehitys luo talouskasvua. On tärkeää soveltaa uutta osaamista nopeasti ja luovasti. Kehityksen rinnalla organisaatioissa nousevat merkittävään asemaan aineettomat investoinnit, tieto ja osaaminen. Väestön nopea ikääntyminen nostaa sosiaalimenoja ja vähentää työvoiman tarjontaa. Julkisten hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja ne on pystyttävä tuottamaan aiempaa tehokkaammin sekä tuottavammin. Rahoituksen painopisteet Vuonna 2005 julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla hallitusohjelman yhteydessä sovitun kehitystrendin mukaisesti. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti uuden tietämyksen ja osaamisen luomiseen sekä innovatiivisten liiketoimintamahdollisuuksien avaamiseen. Vuoden 2005 aikana aloitetaan kasvuyrityksiä koskevan elinkeinopolitiikan arvioinnin hyödyntäminen. Valtioneuvosto asettaa kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2005: Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta, tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn. Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet. Yrittäjyyden politiikkaohjelman tukemana luodaan toimintaympäristö, joka edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yritysten perustamista ja sukupolvenvaihdoksia. (Tarkemmin yrityspolitiikan lukuperusteluissa) Ministeriö asettaa alustavasti toimialalleen seuraavat, edellisiä täydentävät, yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2005: Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Suomalainen yhteiskunta kannustaa yrittäjyyteen. Vakaa toimintaympäristö tukee yritysten suunnitelmallista liiketoimintaa. Erityisesti kasvuyritysten toimintaympäristö paranee. Kilpailuolosuhteet suosivat yrittäjyyttä. Alueilla on kyky hyödyntää teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita, minkä pohjana on alueiden omien vahvuuksien tunnistaminen. Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät. Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla, joista heillä on riittävä tietopohja. Suomi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen saamiseksi hallintaan. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia. Energian säästö tehostuu ja uudistuvien energialähteiden käyttö lisääntyy. Tuotanto- ja kulutustavat ovat kestäviä siten, että taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat on yhteensovitettu tasapainoisella tavalla. Valtion yritysomaisuuden hoidossa saavutetaan mahdollisimman hyvä taloudellinen ja yhteiskunnallinen kokonaistulos. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset Valtuudet yhteensä Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 10. Hallinto Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka Kansainvälistymispolitiikka Energiapolitiikka Omistajapolitiikka Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : T a v o i t t e e n a m a a i l m a n p a r a s i n n o v a a t i o y m p ä r i s t ö Teknologia- ja innovaatiopolitiikan vahvistaminen on hallitusohjelman mukaisesti yksi koko vaalikauden keskeisistä tavoitteista. Tämä on perusteltu valinta, sillä tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä koulutuksella voidaan vaikuttaa kansantalouden ja tuottavuuden kasvuun. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talousarvioesityksen mukaan teknologiarahoitusta lisätään hallitusohjelman mukaisesti ja sitä suunnataan entistä tehokkaammin uutta tietämystä ja osaamista luoviin sekä innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia avaaviin riskipitoisiin kohteisiin. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö ja että Suomen kilpailukyky on kansainvälisissä vertailuissa huipputasolla. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan määrärahat nousevat 534,6 miljoonaan euroon, joka on noin 9 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan noin 16 miljoonalla eurolla. Hallituksen ehdottama määrärahataso ei vastaa tiede- ja teknologianeuvoston suosituksen tasoa eikä myöskään hallituksen omia alkuperäisiä linjauksia. Tiukka menokehys huomioon ottaen määrärahalisäys on kohtuullinen, mutta ei vielä riittävä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Suomalaisen yritys- ja innovaatiopolitiikan keskeinen ongelma on siinä, että vain pieni osa innovaatioista johtaa uusien kasvuyritysten perustamiseen. Näin siitä huolimatta, että innovaatiotuotanto on maailman huippua. Myös innovaatioiden kaupallistaminen ja tuotteen saattaminen markkinoille voi olla ongelmallista. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta on laadittu strategia aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoituksen ja palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Sen mukaan tarvitaan nopeavaikutteista uutta toimintamallia, joka sitoo keskeiset innovaatio-organisaatiot ja yksityiset toimijat yhteen alkavien yritysaihioiden kehittämiseksi sijoituskelpoisiksi. Tätä varten tulisi perustaa syöttörahasto, johon tulisivat sijoittajina mukaan muun muassa Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus. Yksityiset pääomasijoittajat kytkettäisiin mukaan oikean toimintastrategian varmistamiseksi. Sijoittajat rakentavat eri toimijoiden kanssa järjestelmän, jolla varmistetaan riittävä hankevirta syöttörahastolle sekä sijoituskohteiden kehittäminen. Valiokunta katsoo, että siemenrahoituksen vahvistaminen on tärkeää ja perusteltua innovatiivisen kasvuyrittäjyyden edistämiseksi. Innovatiiviset yritykset luovat tulopohjaa ja edistävät elinkeinoelämän elinvoimaisuutta sekä alueellisesti että kansallisesti. On siksi tärkeää, että siemenrahoituksen kehittämistä edistetään ripeästi konkreettisilla toimenpiteillä ja että kasvuyrittäjyyttä muutenkin tuetaan. Valiokunnan mielestä myös yritysten neuvontapalveluja tulisi tehostaa. Etenkin aloittavien yritysten kannalta on tärkeää, että perustamis- ja alkuvaiheessa on saatavilla asiakaslähtöistä neuvontaa, johon liittyy kokonaisvastuu asiakkaan tarvitsemista palveluista. Tällöin on myös tärkeää, että yhteistyö TE-keskusten, Tekesin, Finpron ja Finnveran kanssa toimii saumattomasti ja että asiakkaalle tarjotaan kokonaisvaltaisesti ne palvelut, jotka ovat yrityksen tarpeiden kannalta ajankohtaisia. On myös tärkeää, että TE-keskukset toimivat aidosti ja aktiivisesti alueensa yritystoiminnan tukena ja kehittäjänä. Jotta Suomen kilpailukykyä ja innovaatioympäristöä koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tarvitaan myös voimakasta panostusta osaamisen vahvistamiseen sekä osaamiskapeikkojen poistamiseen. Tämä edellyttää määrätietoista panostamista johtajuuteen, yrittäjyyteen, liiketoimintaan sekä markkinointiin ja kansainvälistymiseen liittyvään osaamiseen. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää yhä voimakkaammin myös tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kehittämistä. Innovaatioihin perustuvan kansallisen strategian menestyminen edellyttää myös sitä, että kyetään tuottamaan uutta korkeatasoista tietoa ja että tietoa ja osaamista osataan hyödyntää tehokkaasti. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että osaamissisältöjä vahvistetaan akateemisen yrittäjyyden lisäämiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että t&k-rahoitusta suunnataan erityisesti teknologisen kilpailukyvyn parantamiseen sekä huippututkimuksen edellytysten vahvistamiseen aloilla, jotka ovat kansantalouden kasvun ja tuottavuuden kannalta keskeisiä. Niin ikään on tärkeää, että rahoitusta ohjataan alueille, joissa on todettu puutteita. Teknologiset innovaatiot ovat tulevaisuudessakin keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. On kuitenkin tärkeää, että niiden lisäksi kehittyy myös muita, esimerkiksi sosiaalisia innovaatioita. Tämä edellyttää sektorirajat ylittävää ja hyvin organisoitua t&k-toimintaa. Tulopoliittisen neuvottelutuloksen yhteydessä on sovittu, että hallitus ottaa tutkimustoiminnan, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisehdotukset pikaisesti tarkasteluun. Hallitus on niin ikään luvannut tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset kevään 2005 kehyspäätöksen yhteydessä. Valiokunta korostaa lisäpanostusten kiireellisyyttä ja toteaa, että saamansa selvityksen mukaan uusimmat kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomi on selvästi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 jäämässä jälkeen erityisesti teknisen huippututkimuksen alalla. Valiokunta toteaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tärkeää, että lisäresurssit sisältyvät jo kevään 2005 lisätalousarvioon. Valiokunta viittaa mietinnön yleisperusteluihin ja kiinnittää myös tässä yhteydessä huomiota valtion osakemyyntitulojen käyttöä koskeviin rajoituksiin. Valiokunta katsoo, että valtion osakemyyntitulojen käyttöperiaatteita tulee arvioida uudelleen kehyspäätöksen yhteydessä. S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriö 10. Hallinto Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty ministeriön ja hallinnonalan strategiset päämäärät ja tavoitteet. Ministeriön strategian lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka sisältyy hallitusohjelmaan ja hallituksen strategia-asiakirjaan. Eri säädöksissä valtioneuvostolaista lähtien ministeriölle annetut tehtävät asettavat reunaehdot strategiselle tavoitteenasettelulle. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat alueensa elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaavia valtion kehittämis- ja palvelukeskuksia. TE-keskukset toimivat itsenäisinä aluehallinnon virastoina. Kauppaja teollisuusministeriö vastaa TE-keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön sekä Teknologian kehittämiskeskuksen ohjauksessa. Maaseutuosastojen ja työvoimaosastojen tulostavoitteita on esitetty myös maaja metsätalousministeriön ja työministeriön hallinnonalojen pääluokissa. TE-keskukset tukevat ohjaavien ministeriöiden päämääriä vahvistaa yrittäjyyttä ja edistää yritystoimintaa sekä tukea alueellista kehitystä, säilyttää maaseudun elinvoimaisuus sekä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. TE-keskusten yhteisessä maakuntien kehittämisvisiossa korostuvat maakunnan menestys ja vetovoimaisuus, joiden saavuttamiseksi tähdätään korkeaan työllisyysasteeseen ja toimeentuloon, monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä kasvavien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen. Yhteinen visio korostaa osaamisen kehittämistä ja elinkeinojen kasvua tukevaa toimintaympäristöä, osaavaa työvoimaa, huippuosaamista, yrityshenkistä ja aktiivista väestöä sekä elinvoimaista maaseutua. Visiossa korostetaan myös puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Hallinto -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) v tilinpäätös v varsinainen talousarvio v varsinainen talousarvio 19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) (98.) Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin talousarvio talousarvio tilinpäätös Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta ja euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Vaikuttavuus Ministeriö on nopeasti reagoiva ja yhteiskunnan muutossuuntia ennakoiva elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaatio, jolla on selkeä näkemys ja ote hallinnonalan kehittämisestä. Toiminnallinen tuloksellisuus Ministeriön ja hallinnonalan tulosohjausta ja strategista johtamista terävöitetään ja yhtenäistetään valtioneuvoston yleisten linjausten mukaisesti. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Ministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti kiinnitetään huomiota työympäristön muutoksiin, osaamiseen, johtamiseen, kannustukseen ja motivointiin sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia vahvistetaan hyvinvointiohjelman mukaisesti panostamalla välittämisen kulttuuriin, työn hallintaan sekä fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon. Erityisiä henkilöstön kehittämiskohteita ovat johtamiskoulutuksen kolmas esimiesvalmennusryhmä ja hallintotehtävissä toimivien ammatillisuuden vahvistaminen TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta ja euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirrosta momentilta talousarvio talousarvio tilinpäätös Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten järjestämistä pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. Määrärahasta on varattu euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin. Vuonna 2005 osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja työllisyysohjelmaa. Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon KTM Toimiala-Infomedian tulot, julkaisutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtävien tulot (KTM:n asetus 16/2001). Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä huomioon euroa asiantuntijoiden palkkaamiseksi alueelliseen ja kansalliseen teknologialähtöiseen asiakastyöhön. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa TE-keskusten lisääntyneiden tehtävien johdosta sekä euroa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanon edellyttämistä tehtävistä. Näistä tehtävistä johtuva lisäresurssointitarve on vuositasolla yhteensä 45 henkilötyövuotta vuosina ja 40 henkilötyövuotta vuodesta 2008 lähtien. Ehdotetulla lisämäärärahalla voidaan rahoittaa 14 henkilötyövuoden lisäys. Lisäksi mainittuihin tarkoituksiin siirretään työvoimahallinnosta em. tehtävien vaativuustasoa vastaavat 26 henkilötyövuoden resurssit siten, että ne ovat maaseutuosastojen käytettävissä keväällä Samalla TE-keskusten yritysosastot osoittavat maaseutuosastojen käyttöön viittä henkilötyövuotta vastaavat henkilöstöresurssit esim. TE-keskusten ydinprosesseja kehittämällä. Nykyisten säännösten mukaan TE-keskusten johtajilla on oikeus kohdentaa keskusten resursseja eri tehtäviin tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaikkien TE-keskushallinnon osapuolten tulee tukea tämän oikeuden aktiivista käyttöä resurssitarpeiden muutosta vastaavasti. Työvoima- ja elinkeinokeskusten johtamisedellytysten tehostamiseksi määritellään mennessä TE-keskusten ydinprosessit, niiden johtaminen ja prosessien edellyttämä resurssien jako. Saatavien kokemusten perusteella arvioidaan myöhemmin mahdollinen tarve TE-keskusten organisaatiorakenteen kehittämiseksi. Erikseen selvitetään, miten työvoimatoimistojen ja muun työvoimahallinnon sekä TE-keskusten suhde tulevaisuudessa järjestetään. Selvitys valmistellaan siten, että ratkaisut voidaan tehdä päätettäessä vuoden 2006 talousarvioesityksestä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö) asettavat alustavasti hallituskaudeksi työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat strategiset tavoitteet: Vaikuttavuus Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella. Osaamisen, yrittäjyyden ja muut kasvun edellytykset vahvistuvat jokaisen TE-keskuksen alueella. Aluerakenne on tasapainoinen ja maaseutu on elinvoimainen Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella. Strategiset tavoitteet asetetaan koko hallituskauden ajalle ja ne tukevat ja täydentävät toisiaan. Tavoitteiden toteuttamisessa hyödynnetään täysimääräisesti EU-ohjelmia ja niitä täydennetään kansallisin varoin toteutettavin toimenpitein. TE-keskusten mahdollisuudet saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet pelkästään omalla toiminnallaan ovat rajalliset. Ne saavutetaan vain aktiivisella yhteistyöllä alueiden eri toimijoiden kesken. Seuraavat tunnuslukuihin perustuvat vaikuttavuuden tulostavoitteet ovat strategisten tavoitteiden kannalta suuntaa-antavia vuosittaisia välitavoitteita toteutuma 2004 tavoite 2005 arvio Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden alentaminen 1. Rakenteellisen työttömyyden aleneminen vaikeasti työllistettävien määrä Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rekrytointiongelmat, % Osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvuedellytysten vahvistaminen 3. Yrittäjyyden vahvistuminen ja yrityskannan uusiutuminen aloittaneiden yritysten määrä rahoitustoimenpitein (ml. starttiraha ja maaseudun pienyritykset) Alueen innovaatioympäristön vahvistuminen yhteistyöprojekteissa, % Tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus 5. Maaseudun n säilyttäminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä Maatilojen kehittämisedellytysten turvaaminen investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista, % 10,4 7,0 13,0 Toiminnallinen tuloksellisuus 2003 toteutuma 2004 tavoite 2005 arvio Tehtäväryhmittäiset kokonaiskustannukset (euroa/htv) kehittämispalvelut rahoituspalvelut työvoimapalvelut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 maaseutupalvelut maatalouden tukivalvonnat kasvintuotannon tarkastustehtävät kalatalouden tehtävät Kannattavuus maksullisen toiminnan tulot (maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset täyskatteelliset suoritteet), euroa maksullisen toiminnan ylijäämä, euroa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % tuloista Laadunhallinta palveluiden hyödyllisyys asiakkaille (1 5) 4,42 4,5 4,5 palveluista tiedottamisen riittävyys asiakkaille (1 5) 3,48 3,5 3,6 tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa, % asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso (4 10) 8,19 8,3 8,3 palvelumielikuva (4 10) 7,3 7,4 7,5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2003 toteutuma 2004 tavoite 2005 arvio henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,3 3,3 3,3 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen painopisteiden asettamisen lähtökohtana on yhtäältä ministeriön elinkeinopoliittinen strategia ja siitä johdetut keskeiset päämäärät ja tavoitteet, toisaalta hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteet ottamalla toteutuksessa huomioon alueelliset tarpeet. Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen on kehittämispalveluiden painopistealue. Vuoden 2004 aikana tehtävän julkisin varoin toteutettavan yritysneuvontaan kohdistettujen taloudellisten ja henkilöstöresurssien käytön uudistustarpeiden arvioinnin pohjalta käynnistetään nykyisen järjestelmän kehitystoimet. Yrittäjyyden politiikkaohjelman mukaisesti edistetään julkisesta rahoituksesta riippumattoman yritysneuvonnan asemaa markkinoilla. Kehittämispalveluista tarkemmin yrityspolitiikan lukuperustelujen (32.30) yhteydessä. Puhtaasti kansallisella rahoituksella pk-yrityksille järjestettyjä koulutus- ja konsultointipäiviä arvioidaan kertyvän 940 päivää sekä henkilötyöpäiviä päivää. Uuden starttirahajärjestelmän käynnistämisen vuoden 2005 alusta lukien arvioidaan lisäävän erityisesti aloittaville yrityksille suunnattujen neuvonta-, konsultointi- sekä koulutuspalvelujen tarvetta. Lisäyksen arvioidaan olevan noin 10 % nykyisistä koulutus- ja kehittämispäivien tasosta. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut (puhtaasti kansallinen toiminta) 2003 toteutuma 2004 tavoite 2005 arvio Osallistuneiden yritysten lukumäärä Koulutus- ja konsultointipäivien lukumäärä Henkilötyöpäivät Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluita toteutetaan myös EU-osarahoitteisina hankkeina momentilta Osaamisen kehittämispalveluilla (sekä kansallinen että EU-osarahoitteinen toiminta) vaikutetaan arviolta yrityksen osaamisen kehittymiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut (EU-osarahoitteinen toiminta, mom ) 2003 toteutuma 2004 tavoite 2005 arvio Osallistuneiden yritysten lukumäärä Koulutus- ja konsultointipäivien lukumäärä Henkilötyöpäivät Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyen esityksen laiksi kauppa- ja teollisuusministeriön ja työvoima- ja elinkeinokeskusten pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvien rahoitusosuudesta. Tämä rahoitusosuus lasketaan niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu kauppa- ja teollisuusministeriön momentilta sekä momentilta rahoitettavista Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamista hankkeista. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan momentille kertyvän euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet, yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanon edellyttämistä tehtävistä. Näistä tehtävistä johtuva lisäresurssointitarve on vuositasolla yhteensä 45 henkilötyövuotta vuosina ja 40 henkilötyövuotta vuodesta 2008 lähtien. Ehdotetulla lisämäärärahalla voidaan rahoittaa 14 henkilötyövuoden lisäys. Lisäksi mainittuihin tarkoituksiin siirretään työvoimahallinnosta em. tehtävien vaativuustasoa vastaavat 26 henkilötyövuoden resurssit siten, että ne ovat maaseutuosastojen käytettävissä keväällä Samalla TE-keskusten yritysosastot osoittavat maaseutuosastojen käyttöön viittä henkilötyövuotta vas- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 taavat henkilöstöresurssit esim. TE-keskusten ydinprosesseja kehittämällä. Nykyisten säännösten mukaan TE-keskusten johtajilla on oikeus kohdentaa keskusten resursseja eri tehtäviin tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaikkien TE-keskushallinnon osapuolten tulee tukea tämän oikeuden aktiivista käyttöä resurssitarpeiden muutosta vastaavasti. Työvoima- ja elinkeinokeskusten johtamisedellytysten tehostamiseksi määritellään mennessä TE-keskusten ydinprosessit, niiden johtaminen ja prosessien edellyttämä resurssien jako. Saatavien kokemusten perusteella arvioidaan myöhemmin mahdollinen tarve TE-keskusten organisaatiorakenteen kehittämiseksi. Erikseen selvitetään, miten työvoimatoimistojen ja muun työvoimahallinnon sekä TE-keskusten suhde tulevaisuudessa järjestetään. Selvitys valmistellaan siten, että ratkaisut voidaan tehdä päätettäessä vuoden 2006 talousarvioesityksestä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnan keskeisenä tavoitteena on edistää ja tukea alueen kehittämistä. Yhdistämällä kolmen eri sektorin toimintoja on pyritty saamaan aikaan myös toiminnan laadullista kehittämistä. TE-keskusten organisaatioon ollaan nyt suunnittelemassa merkittäviä muutoksia. Taustalla on tarve lisätä maaseutuosaston voimavaroja maatalouteen liittyvien valvontatehtävien hoitamiseksi. Maaseutuosastojen henkilöstöä on tarkoitus vahvistaa siirtämällä henkilöresursseja sekä työvoimahallinnosta että yritysosastolta. Lisäksi perustetaan 14 uutta virkaa. Samalla korostetaan TE-keskusten johtajien oikeutta kohdentaa henkilöresursseja eri tehtäviin tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkoituksena on myös käynnistää TE-keskusten organisointia koskeva selvitystyö, jonka on määrä valmistua mennessä. Organisaatiorakenteen mahdollisista muutoksista päätetään myöhemmin. Työvoimatoimistojen ja muun työvoimahallinnon sekä TE- keskusten välinen suhde selvitetään erikseen ja asiaa valmistellaan siten, että ratkaisut voidaan tehdä päätettäessä vuoden 2006 talousarvioesityksestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työvoimahallinto on näistä muutoksista johtuen suunnittelemassa työvoimapalveluiden siirtoa osittain pois TE-keskuksista seudullisten työvoimapalveluiden yhteyteen. Työministeriö katsoo, että vain näin voitaisiin varmistua siitä, että työvoimapalvelut ovat jatkossakin laadukkaita ja vastaavat työvoimapalveluille asetettuja tavoitteita. Valiokunta toteaa, että kyse on erittäin merkittävästä uudistuksesta, joka muuttaa huomattavasti TE-keskusten asemaa sekä toiminnan luonnetta ja sisältöä. Hanke mainitaan talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä, jonka käsittelyaikataulu on budjetin aikataulusta johtuen varsin kireä. Valiokunnan mielestä olisi ollut asianmukaista informoida eduskuntaa jo aiemmin ja varmistaa näin ajantasaisen tiedon välittyminen myös eduskuntaan. Valiokunta korostaa sitä, että TE-keskukset toimivat keskeisessä asemassa alueellisen elinkeinopolitiikan edistäjinä. Selvitystyön lähtökohtana tulee valiokunnan mielestä olla TE-keskusten asiakaslähtöinen kehittäminen alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, että TE-keskuksilla on keskeinen tehtävä osana kansallista innovaatiojärjestelmää talousarvio talousarvio tilinpäätös Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin, teknisen infrastruktuurin ja turvallisuuden sekä laadun kehittämiseen, kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja selvityshankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Outokumpu Oyj:n hallussa olevan geodatan ja -materiaalin siirrosta aiheutuviin menoihin sekä yrittäjyyden politiikkaohjelman hankkeisiin liittyviin avustuksiin. Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 17 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa yrittäjyyden politiikkaohjelman resurssitarpeita varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille Määrärahan mitoituksessa on myös otettu vähennyksenä huomioon euroa ydinturvallisuus- ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 ydinjätetutkimusmenojen siirrosta valtion ydinjätehuoltorahaston kautta maksettavaksi sekä euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti määrärahan käytölle seuraavat tavoitteet vuodelle 2005: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ministeriön strateginen suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat korkeatasoiseen ja käyttökelpoiseen tutkimustietoon. Toiminnallinen tuloksellisuus Ministeriö muodostaa laajoja tutkimusohjelmia ja hankkii käyttöönsä tutkimuskeskusten, yliopistojen ja muiden asiantuntijoiden tietämystä. Keskeisiä tietämysaloja ovat kilpailukyvyn ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistäminen, teknologian ja innovaatioympäristön kehittäminen, markkinoiden toimivuuden kehittäminen, ilmastostrategian toimeenpano, energiamarkkinoiden kehitys, päästökaupan toimeenpano ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen, toteuttaminen sekä valtion yritysomaisuuden hyvä hoito. Yrittäjyyden politiikkaohjelman mukaisesti lisätään kasvuyrityksiä koskevaa tutkimusta. Yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liittyviä avustuksia on tarkoitus maksaa Venture Cup -tukisäätiölle sekä Kuntaliitolle sen kanssa toteutettavaa julkisten palvelujen kilpailuttamishanketta varten. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa arvioitua suurempaan Suomen osuuteen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon sekä euroa muihin kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja OECD:n maksuosuuksiin talousarvio talousarvio tilinpäätös Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Korko on 2,297 % ajalta ja 1,810 % ajalta talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan yleisenä tavoitteena on edistää taloudellista kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja niiden avulla työllisyyttä ja hyvinvointia. Tämä on edellytyksenä sille, että Suomi pystyy jatkossakin tarjoamaan yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen ja myös ulkomaisia investointeja houkuttelevan innovaatioympäristön. Teknologiarahoitusta lisätään hallitusohjelman mukaisesti ja sitä suunnataan entistä tehokkaammin Suomen elinkeinoelämän uudistumiselle ja vahvistumiselle keskeisiin uutta tietämystä ja osaamista luoviin sekä innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia avaaviin riskipitoisiin kohteisiin. Innovaatioympäristöä ja sen julkisia tukirakenteita kehitetään vastaamaan jatkuvasti muuttuvia vaatimuksia. Kehittämisessä hyödynnetään muun muassa innovaatioympäristöä koskevien arviointien, teknologian tutkimuksen sekä ennakointitoiminnan tuloksia. Erityishuomiota kiinnitetään niin kansallisella kuin aluetasolla innovaatiotoiminnan tukiorganisaatioiden tehokkuuden ja entistä koordinoidumman yhteistyön kehittämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verkottumiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten innovaatioympäristöä parannetaan myös kehittämällä tekniseen turvallisuuteen ja laatuun sekä tekniseen harmonisointiin liittyvää lainsäädäntöä ja järjestelmiä. Alueellisia toimenpiteitä suunnataan alueellisten teknologiastrategioiden mukaisesti. Teknologia- ja innovaatiorahoituksen alueellista roolia ja vaikuttavuutta kehitetään konkretisoimalla teknologian ja innovaatioiden alueellista hyödyntämistä koskevien selvitysten suosituksia. Alueiden kykyä hyödyntää t&k-osaamista parannetaan käyttämällä hyväksi teknologia-alan laitosten asiantuntemusta, vahvistamalla työvoima- ja elinkeinokeskusten teknologiayksiköiden resursseja ja edistämällä uuden teknologian käyttöön ja soveltamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tehokkuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti yhteiskunnan ja talouden kehittymisen taustaa vasten. Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja toteuttaa tarvittaessa ulkopuolisia arviointeja. Yksiköiden tulee myös jatkuvasti itse arvioida toimintaansa ja sen vaikutuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti päättäjille ja sidosryhmille. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Suomen kilpailukyky on kansainvälisissä vertailuissa huipputasolla. Kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä sektoreilla. Innovaatioympäristön eri osapuolten kyky toimia globaalisti vahvistuu. T&k-toiminnan tulosten hyödyntäminen tunnustetaan keskeiseksi kilpailutekijäksi. Suomeen syntyy uusia osaamisperusteisia elinkelpoisia yrityksiä sekä lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavia yrityksiä. Alueellinen kehitys perustuu niiden kykyyn hyödyntää teknologiaa entistä tehokkaammin. Kasvupotentiaalia omaavien yritysten toimintaedellytykset vahvistuvat. Eri alueellisten toimijoiden välinen yhteistyö on aktiivista ja tuloksellista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Tekninen turvallisuustaso säilyy kansainvälisesti korkealla tasolla. Toiminnallinen tuloksellisuus Julkinen innovaatiorahoitus lisääntyy hallitusohjelman mukaisesti ja panostus innovaatiotoimintaan on edelleen maailman kärkeä. Elinkeinoelämää kannustetaan haastavaan t&k-toimintaan Suomessa. Elinkeinoelämä, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Teollista laatutoimintaa edistetään ja tuetaan laatupoliittista päätöksentekoa tukevia laatuhankkeita. Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuu ministeriön teknologiaosaston lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ry ja Suomen Laatukeskus. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) v tilinpäätös v varsinainen talousarvio v varsinainen talousarvio 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisoimistoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) (70.) Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta (arviomääräraha) Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Yhteensä Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Vaikuttavuus Pitkällä aikavälillä GTK varmistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran raakaainevarojen saatavuuden ja niiden kestävän käytön. Maa- ja kallioperän kartoituksella sekä niiden raaka-ainevarojen etsinnällä ja tutkimuksella GTK luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle, työllisyydelle ja alueiden tasapainoiselle kehittymiselle sekä luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle ja maankäytölle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 GTK:n julkaisemista geologisista artikkeleista ja raporteista julkaistaan kansainvälisissä sarjoissa 60 referoitua tieteellistä artikkelia. Toiminnallinen tuloksellisuus Malminetsinnässä GTK raportoi kauppa- ja teollisuusministeriölle vuosittain kolmesta kuuteen taloudellisesti merkittävää kohdetta. Vuoden 2005 raportointitavoite on neljä kohdetta. Kiviainesten tilinpitojärjestelmän kehitystyö jatkuu yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Otto- ja lupatietojen seurantaosio otetaan käyttöön. Kiviainesrekisteritietojen täydennys jatkuu keskeisillä kulutusalueilla tilinpidon edellyttämälle tasolle. Turvevaroja kartoitetaan noin 300 km 2 :n suoalalta teollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mukaisesti. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia jatketaan yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten kanssa pohjaveden ja muun maankäytön reunaehtojen määrittämiseksi sekä vesipuitedirektiivin velvoitteiden toteuttamiseksi. Suomen ja Venäjän velkakonversiorahoituksella toteutetun Fire-heijastusluotaushankkeen mittausprofiilien tulkinnat valmistuvat ja Outokummun syväreikä saadaan valmiiksi. Aineiston hyödyntäminen aloitetaan kansainvälisenä yhteistyönä. Outokummussa sijaitsevaa mineraalitekniikan laboratoriota kehitetään osana tutkimuskeskuksen toimintaa vuonna 2004 laaditun suunnitelman mukaisesti. Kallio- ja maaperäkartoitusaineistoja yhtenäistetään Suomessa lähivuosina käyttöönotettavan uuden koordinaatistojärjestelmän (EUREF-FIN) edellyttämällä tavalla palvelukyvyn varmistamiseksi ja päällekkäisten järjestelmien ylläpidon välttämiseksi. Alueellista kallioperäkartoitusta nopeutetaan siirtymällä entistä enemmän harvennettuun tiedonkeruuseen 1: mittakaavaisen kartoituksen vaatimusten mukaisesti. Alueellisen kartoituksen kattavuus nousee 72 prosenttiin. Maaperän peruskartoitusta mittakaavassa 1:20 000/1: jatketaan tavoitteena saada maankäytöllisesti keskeisten alueiden kartoitus valmiiksi vuonna Koko maan kattavan yleismittakaavaisen digitaalisen maaperäaineiston tuottamista jatketaan yhteistyöhankkeena Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) kanssa tavoitteena saada aineisto jakelukuntoon vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuonna 2003 alkanut Helsingin seutukunnan yhdyskuntarakentamisen tarpeita palveleva yhteisrahoitteinen taajamakartoitusprojekti päättyy ja verkkokäyttöinen kalliotietojärjestelmä valmistuu. Geofysikaalista lentomittausohjelmaa jatketaan tavoitteena nostaa mittausten kattavuus manneralueilla 91 prosenttiin ja merialueilla 40 prosenttiin. Lentogeofysiikan tuloksia hyödynnetään raaka-ainevarojen kartoituksessa sekä erilaisissa maankäyttö- ja ympäristökysymyksissä. Paikkatietoaineistojen hallintajärjestelmän, geotietoytimen, käyttötestaus saatetaan loppuun ja määritellään järjestelmän jatkokehityshankkeet sekä ylläpitovastuut. Kaikki tutkimuskeskuksen keskeiset tietotuotteet (mm. kartat, raportit) ja julkaisut ovat verkkopalvelun piirissä. GTK julkaisee yhteensä noin 220 geologista artikkelia ja raporttia. GTK osallistuu keskimäärin viiteen EU-tutkimushankkeeseen ensisijaisina aihepiireinä ympäristöteknologia ja ympäristömuutokseen liittyvät kysymykset. Laadunhallinnan kehittämistyötä jatketaan systematisoimalla kartoitus- ja palvelutoimintojen asiakaspalautteen hankinta ja ottamalla käyttöön itsearviointimenetelmät. Tutkimuskeskuksen tulosalueet uusitaan ydintoimintojen mukaisesti. Näitä ovat geologinen kartoitus, geologisten raaka-ainevarojen arviointi ja etsintä sekä tutkimus- ja kehitystoiminta. Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite vuodelle 2005 on euroa, joka on 7 % tuotoista. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Esimiestyö on kannustavaa ja avointa. Tietoa jaetaan ja hyödynnetään tehokkaasti. GTK:lla on houkutteleva ja innostava työnantajakuva. Henkilöstö on motivoitunutta, osaavaa ja voi hyvin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14