Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA"

Transkriptio

1 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna enintään euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta. Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen. Toimintaympäristö Elinkeinoelämän ja yritysten toimintaympäristöä muuttaa keskeisesti jatkuvasti kiristyvä globaali kilpailu tuotannossa ja investoinneissa. Yrityksistä on tullut aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista ja ne voivat aiempaa helpommin valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Valtioiden sekä alueiden välinen kilpailu investoinneista, yrityksistä ja osaavasta työvoimasta kiristyy. Globaalistumisen myötä korostuu huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Talouskasvu perustuu keskeisesti teknologiseen kehitykseen. On tärkeää soveltaa uutta osaamista nopeasti ja luovasti. Aineettomat investoinnit, tieto ja osaaminen nousevat organisaatioissa yhä merkittävämpään asemaan. Väestön nopea ikääntyminen nostaa sosiaalimenoja ja vähentää työvoiman tarjontaa. Julkisten hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja ne on pystyttävä tuottamaan aiempaa tehokkaammin sekä tuottavammin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää uudenlaisia painotuksia laajasti yhteiskuntapolitiikan eri alueilla. Rahoituksen painopisteet Vuonna julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelualojen osuus rahoituksesta lisääntyy. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto on asettanut kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn. Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet. Yrittäjyyden politiikkaohjelma luo toimintaympäristöä, joka edistää yritysten perustamista, kasvua ja sukupolvenvaihdoksia sekä mahdollistaa palveluyritysten kasvun. Ministeriö itse on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat edellisiä täydentävät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla. Yrittäjyyden asema vahvistuu ja kasvuyritysten määrä lisääntyy. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Alueet hyödyntävät teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät. Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla. Suomi täyttää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kansalliset velvoitteet. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia. Valtion yritysomaisuuden hoito tuottaa hyvän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kokonaistuloksen. Toiminnallinen tuloksellisuus Hallinnonalan tuottavuus kasvaa, kun henkilöstömäärä vähentyy yli 100 henkilötyövuodella ja vähennys kohdennetaan myöhemmin. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) ) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Valtuudet yhteensä Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. tilinpäätös 1000 v v Muutos 1000 % 10. Hallinto Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka Kansainvälistymispolitiikka Energiapolitiikka Omistajapolitiikka Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto 1) Sisältää momentit , , , , , ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty ministeriön ja hallinnonalan strategiset päämäärät ja tavoitteet. Ministeriön strategian lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa. Eri säädöksissä valtioneuvostolaista lähtien ministeriölle annetut tehtävät asettavat reunaehdot strategiselle tavoitteenasettelulle. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat alueensa elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin vastaavia valtion kehittämis- ja palvelukeskuksia. TE-keskukset toimivat itsenäisinä aluehallinnon virastoina. Kauppaja teollisuusministeriö vastaa TE-keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön sekä Teknologian kehittämiskeskuksen ohjauksessa. Maaseutuosastojen ja työvoimaosastojen tulostavoitteita on esitetty myös maaja metsätalousministeriön ja työministeriön hallinnonalojen pääluokissa. TE-keskukset tukevat ohjaavien ministeriöiden päämääriä vahvistaa yrittäjyyttä ja edistää yritystoimintaa sekä tukea alueellista kehitystä, säilyttää maaseudun elinvoimaisuus sekä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. TE-keskusten yhteisessä maakuntien kehittämisvisiossa korostuvat maakunnan menestys ja vetovoimaisuus, joiden saavuttamiseksi tähdätään korkeaan työllisyysasteeseen ja toimeentuloon, monipuoliseen elinkeinorakenteeseen sekä kasvavien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen. Yhteinen visio korostaa osaamisen kehittämistä ja elinkeinojen kasvua tukevaa toimintaympäristöä, osaavaa työvoimaa, huippuosaamista, yrityshenkistä ja aktiivista väestöä sekä elinvoimaista maaseutua. Visiossa korostetaan myös puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Hallinto -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) v. tilinpäätös v. v. 19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Yhteensä Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin tilinpäätös Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, euroa kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta ja vähennyksenä euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille ja euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yritysten toimintaedellytykset paranevat, kansalaisten asema markkinoilla vahvistuu ja valtion yritysomaisuuden hoito tukee kansantalouden kehitystä (tarkemmin pääluokkaperusteluissa). Toiminnallinen tuloksellisuus Ministeriön ja hallinnonalan tuloksellisuus paranee. Eduskunta saa ministeriön vastuulla olevista hallituksen esityksistä 80 prosenttia luvatun istuntokauden aikana (v. : 62,5 %). Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,5 7,4 7,3 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 6,5 7,0 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 57,2 57,5 58,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 5,0 5,0 5,0 työhakemukset/avoin työpaikka Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle I lisä tilinpäätös Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten järjestämistä pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. Määrärahasta on varattu euroa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin. Vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä huomioon TE-keskusten vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja euroa asiantuntijoiden palkkaamiseksi alueelliseen ja kansalliseen teknologialähtöiseen asiakastyöhön. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta Tekesiltä siirrettävien kansallisten ja kansainvälisten tehtävien ja vastuiden johdosta, euroa siirtona momentilta , euroa siirtona momentilta , euroa siirrettävien henkilötyövuosien aiheuttamien kulujen kattamiseen sekä euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Siirrettävillä määrärahoilla rahoitetaan 26 henkilötyövuoden lisäys EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanon edellyttämiin tehtäviin vuoden n täydennysesityksen linjausten mukaisesti. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö) asettavat alustavasti työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella. Osaamisen, yrittäjyyden ja muut kasvun edellytykset vahvistuvat jokaisen TE-keskuksen alueella. Aluerakenne on tasapainoinen ja maaseutu on elinvoimainen Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella. Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden alentaminen 1. Rakenteellisen työttömyyden aleneminen vaikeasti työllistyvien määrä, enintään henkilöä keskimäärin Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus enintään, % Osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvuedellytysten vahvistaminen 3. Yrittäjyyden vahvistuminen ja yrityskannan uusiutuminen aloittaneiden yritysten määrä rahoitustoimenpitein (ml. starttiraha ja maaseudun pienyritykset) Alueen innovaatioympäristön vahvistuminen yhteistyöprojekteissa, % Tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus 5. Maaseudun säilyttäminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla syntyneiden uusien yritysten määrä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 6. Maatilojen kehittämisedellytysten turvaaminen investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista, % 5,9 8,6 12,0 Toiminnallinen tuloksellisuus TE-keskuksissa otetaan käyttöön strategisen asiakkuuden hoitomalli (ns. ASKO-hanke), joka tuottaa kohdennettuja palveluja sekä kokoaa eri organisaatioiden tarjoamia palvelukokonaisuuksia. Seutukunnittain asiakas saa käyttöönsä keskeiset yrityspalvelut ns. yhdellä kosketuksella. TE-keskukset vastaavat uudessa neuvontapalvelujen järjestelmässä palvelukonseptin koordinoinnista ja tuottamisesta. Tavoitteiden toteuttamisessa hyödynnetään täysimääräisesti EU-ohjelmia ja niitä täydennetään kansallisin varoin toteutettavin toimenpitein. Tavoitteet voidaan saavuttaa vain aktiivisella yhteistyöllä alueiden eri toimijoiden kesken. Taloudellisuus (kustannukset/suorite), euroa arvio arvio Tuottavuus (suoritteiden lukumäärä/htv) arvio arvio yritystuet (KTM) teknologiahankkeet ESR-hanketyö työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus palkkaturva maahanmuutto- ja pakolaisasiat maaseudun kehittämishankkeet maaseutuyritysten yrityshankkeet peltoalavalvonta / arvio arvio Kannattavuus maksullisen toiminnan tulot (maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset täyskatteelliset suoritteet), euroa maksullisen toiminnan ylijäämä, euroa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % tuloista Suoritteet yritystukilain mukaiset päätökset (ml. kuljetustuki), kpl teknologiahankepäätökset, kpl ESR-projektien henkilökoulutuspäivät työvoimakoulutuksen suorittaneet, lkm palkkaturvapäätökset, kpl pakolaisten neuvotellut kuntapaikat, kpl maaseudun kehittämishankepäätökset, kpl maaseutuyritysten yrityshankepäätökset, kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 koko tilan valvonnat (peltotuet), kpl Palvelukyky ja laadunhallinta palveluiden hyödyllisyys asiakkaille (1 5) 4,4 4,5 4,5 palveluista tiedottamisen riittävyys asiakkaille (1 5) 3,2 3,6 3,8 tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa, % asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso (4 10) 8,2 8,3 8,4 palvelumielikuva (4 10) 7,2 7,5 7,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,1 8,0 8,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 5,3 7,0 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus henkilöstöstä 28,5 29,0 29,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 6,3 8,0 8,0 Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,3 3,3 3,4 johtaminen 3,1 3,2 3,3 työn sisältö ja haastellisuus 3,7 3,7 3,8 työn kuormittavuus 3,7 3,7 3,7 työilmapiiri ja yhteistyö 3,3 3,3 3,4 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut Osaamisen kehittämispalvelujen painopisteissä korostuvat pk-yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen, uuden informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) hyväksikäytön tehostaminen pk-yritysten liiketoiminnassa sekä innovaatioiden kaupallistumisen nopeuttaminen. Kehittämispalvelujen vaikuttavuustavoitteet on esitetty yrityspolitiikan lukuperustelujen (32.30) yhteydessä. EU-osarahoitteisen toiminnan toiminnalliset tulostavoitteet on esitetty momentilla Toiminnallinen tuloksellisuus Pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut (puhtaasti kansallinen toiminta) Osallistuneiden yritysten lukumäärä Koulutus- ja konsultointipäivien lukumäärä Henkilötyöpäivät Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) palvelujen tuottamisesta aiheutuu. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan momentille kertyvän euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 budjetoitu Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa esityksen euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä II lisä I lisä tilinpäätös Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin, teknisen infrastruktuurin ja turvallisuuden sekä laadun kehittämiseen, kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja selvityshankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Outokumpu Oyj:n hallussa olevan geodatan ja -materiaalin siirrosta aiheutuviin menoihin sekä yrittäjyyden politiikkaohjelman hankkeisiin liittyviin avustuksiin. Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 17 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Määrärahasta on varattu euroa yrittäjyyden politiikkaohjelman tarpeisiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti määrärahan käytölle seuraavat tavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ministeriön strateginen suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat korkeatasoiseen ja käyttökelpoiseen tutkimustietoon. Toiminnallinen tuloksellisuus Ministeriö muodostaa laajoja tutkimusohjelmia ja hankkii käyttöönsä tutkimuskeskusten, yliopistojen ja muiden asiantuntijoiden tietämystä. Keskeisiä tietämysaloja ovat kilpailukyvyn ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistäminen, teknologian ja innovaatioympäristön kehittäminen, yritys- ja muiden palveluiden tuotannon ja viennin edistäminen, markkinoiden toimivuuden ja julkisten palveluiden markkinaehtoisen tuotannon kehittäminen, ilmastostrategian toimeenpano, energiamarkkinoiden kehitys, päästökaupan toimeenpano ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen, toteuttaminen sekä valtion yritysomaisuuden hyvä hoito. Yrittäjyyden politiikkaohjelman toteuttamisen tukemiseksi lisätään myös kasvuyrityksiä ja maahanmuuttajien yrittäjyyttä koskevaa tutkimusta sekä jatketaan käynnissä olevia tutkimushankkeita tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Pohjoismainen ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusyhteistyö YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä tilinpäätös Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Korko on 1,810 % ajalta ja 2,243 % ajalta tilinpäätös Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen tilinpäätös Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kansallista osaamispohjaa ja kannustavaa innovaatioympäristöä, ja siten työllisyyttä ja hyvinvointia. Erityistä huomiota kiinnitetään liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, innovaatioympäristön kansainvälistymisen vahvistamiseen, palvelusektorin kehittymiseen, kasvuyrittäjyyden tukemiseen sekä teknologian entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen alueiden kehittämisessä. Vaikuttavuustavoitteina ovat uusien kasvukykyisten osaamiseen ja innovaatioihin perustuvien yritysten lukumäärän kasvu, tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien yritysten määrän lisääntyminen sekä teknologisen kehityksen tulosten entistä tehokkaampi soveltaminen ja kaupallistaminen. Teknologia- ja innovaatiorahoituksen määrärahalisäykset kohdistetaan momenteille , ja sekä momentille Rahoitusta suunnataan elinkeinoelämän uudistumiselle ja vahvistumiselle riskipitoisiin kohteisiin. Tavoitteena on, että Suomi pystyy jatkossakin tarjoamaan yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen t&k-investointeja houkuttelevan innovaatioympäristön, mikä edellyttää innovaatioympäristön jatkuvaa kehittämistä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston innovaatioympäristön rakenteita koskeva arviointi ja sen perusteella tehty valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä (7.4.) antaa pohjaa dynaamiselle kehitykselle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Erityistä huomiota kiinnitetään innovaatiotoiminnan tukiorganisaatioiden tehokkuuden ja entistä koordinoidumman yhteistyön kehittämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verkottumiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten innovaatioympäristöä ja toimintaedellytyksiä parannetaan myös kehittämällä teknistä turvallisuutta ja laadunhallintaa. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää lisäksi sekä julkisen sektorin että yritysten panostuksia laatuun, tekniseen harmonisointiin ja standardointiin. Yritysten ja muiden organisaatioiden kykyä hyödyntää t&k-osaamista parannetaan kaikilla alueilla käyttämällä hyväksi teknologia-alan laitosten asiantuntemusta ja edistämällä uuden teknologian käyttöön ja soveltamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueellista roolia ja vaikuttavuutta kehitetään arviointien tulosten perusteella sekä tehtävien hallinnollisten ratkaisujen pohjalta. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tehokkuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat itse jatkuvasti toimintaansa ja sen vaikutuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti päättäjille ja sidosryhmille. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomen kilpailukyky pysyy kansainvälisissä vertailuissa huipputasolla. Kansallinen osaamispohja vahvistuu. Kasvupotentiaalia omaavien yritysten toimintaedellytykset vahvistuvat, uusia osaamisperusteisia yrityksiä syntyy ja yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hyvinvointi paranee teknologiaa hyödyntämällä. Alueiden väliset erot tasoittuvat. Tekninen turvallisuus pysyy kansainvälisesti korkealla tasolla. Toiminnallinen tuloksellisuus Panostus innovaatiotoimintaan on edelleen maailman kärkeä. Elinkeinoelämä ja julkiset tutkimusorganisaatiot verkottuvat kansallisesti ja kansainvälisesti. Alueilla toimivien innovaatio-organisaatioiden yhteistyö paranee. Yritysten laatukilpailukyky paranee. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ry ja Suomen Laatukeskus. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) v. tilinpäätös v. v. 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) (29.) FinChi-innovaatiokeskuksen perustaminen ja käynnistäminen Shanghaissa (siirtomääräraha 3 v) Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) (70.) Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta (arviomääräraha) Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Yhteensä Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajan virka muutetaan pääjohtajan viraksi. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden käyttö paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää, ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. Toiminnallinen tuloksellisuus GTK:n toiminta tukee alueiden vahvuuksia. Maa- ja kallioperäkartoitus tukee raaka-ainehuollon ja yhdyskuntasuunnittelun tarpeita. Luonnonvarojen etsintä painottuu jalo- ja perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. GTK raportoi ministeriölle vuosittain kahdesta viiteen taloudellisesti merkittävää malmiesiintymää. GTK tiedottaa aktiivisesti Suomen malmimahdollisuuksista alan kansainväliselle teollisuudelle. Suomen nikkeliesiintymien tietokanta valmistuu. Kiviainesten tilinpitojärjestelmän maa-aineslain mukaisia lupa- ja ottoilmoitustietoja koskeva osa valmistuu. Turvevaroja kartoitetaan noin 300 km 2 :n suoalalta teollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseksi. Uutta teknisesti käyttökelpoista turvevaraa raportoidaan 100 milj. m 3. Kallioperäkartoituksessa vanhat kartoitusaineistot muunnetaan uuteen koordinaatistojärjestelmään ja alueellisen aineiston kattavuus nousee 75 prosenttiin. Internet-pohjainen Helsingin seutukunnan geotietojärjestelmä valmistuu kuntien käyttöön. Aerogeofysikaalisen mittausohjelman kattavuus nousee 93 prosenttiin. Suomen ja Venäjän velkakonversiorahoituksella aloitetaan malminetsinnällisesti tärkeiden jalo- ja perusmetallipotentiaalisten kohteiden yksityiskohtainen seisminen heijastusluotaustutkimus Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. GTK osallistuu noin 50 yhteisrahoitteiseen hankkeeseen. Tieteellisesti referoiduissa sarjoissa julkaistaan 60 artikkelia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,3 8,3 8,2 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 3,8 4,2 4,7 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 37,5 38,5 39,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 3,2 3,2 3,4 työhakemukset/avoin työpaikka Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) tiedon jakaminen ja hyödyntäminen 2,9-3,0 organisaation kannustavuus 2,8-2,9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa lisätään esityksen momentin päätösosan toiseksi kappaleeksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 I lisä tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa teknologian hyödyntämiseen tähtäävien uusien osakeyhtiöiden sekä kehitysyhtiöiden osakepääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen myös omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä toimintojen ulkoistamista koskevissa liikkeenluovutuksissa ja spin off -yrityksiä perustettaessa myös tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta. Määrärahaa saa käyttää EU:n tutkimuksen puiteohjelmista rahoitettaviin ETEY (eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä) -hankkeisiin osallistumista varten perustettavan osuuskunnan enintään 100 euron suuruisen osuusmaksun ja perustamisasiakirjojen laadinnasta aiheutuvien tavanomaisten palkkioiden ja julkisten maksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. VTT:n toiminnan vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja VTT tuottaa tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Yhdistämällä luovasti moniteknologista sekä kumppaneidensa osaamista VTT edistää innovatiivisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintojen aikaansaamista. Oman strategisen tutkimuksen lisäksi VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia ja globaalia verkottumista. VTT uusii organisaatiorakenteensa 1.1. kilpailukykynsä parantamiseksi. Myös toiminnanohjausjärjestelmä uusitaan tukemaan uusia käytäntöjä. Perustettavan osuuskunnan jäseniksi tulevat Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lisäksi Teknologian kehittämiskeskus, Mittatekniikan keskus ja Suomen Akatemia. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuen Suomen valtion viranomainen ei voi olla suoraan eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän (ETEY:n) jäsen, koska jäsenellä on rajoittamaton vastuu ETEY:n veloista. Jotta varmistetaan valtion viranomaisten mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, on välttämätöntä perustaa yksityisoikeudellinen väliorganisaatio, johon vastuu rajoittuu. Osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat menot hoidetaan jatkossa toimintamenojen puitteissa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tutkimustulokset muuttuvat käytännön hyödyksi aiempaa nopeammin. Elinkeinoelämän rakenneuudistus vauhdittaa erityisesti uusien osaamisintensiivisten ja innovatiivisten palvelujen ja yritysten syntyä. Alueellinen innovaatiotoiminta vahvistuu. VTT:n toiminnan vaikutus lisää energia- ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, hyvinvointipalveluiden teknologiaintensiivisyyttä sekä yritysten kasvua ja työllisyyttä. arvio arvio Kansainväliset tieteelliset artikkelit, % julkaisuista Voimassa olevat patentit Uudet keksintöilmoitukset Uudet peruspatenttihakemukset 50 n Syntyneet spin-off -yritykset Kansainvälisten julkisten hankkeiden lukumäärä joista EU-hankkeet, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Kansainvälinen tutkijavaihto, henkilömäärä Tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % Toiminnallinen tuloksellisuus Menoista katetaan noin 70 % ulkopuolisilla tuloilla, joiden kasvu on 3 %. Budjettirahoitus suunnataan aloille, jotka tukevat osaamisen vahvistamista kansallisesti keskeisillä aloilla. Toiminta vahvistuu innovaatioprosessin alkupäässä, kun budjettirahoitusta kohdistetaan markkinoiden, nousevien teknologioiden ja yritysten kilpailukyvyn ennakointiin sekä teknologian, palveluiden ja liiketoiminnan konseptuaaliseen kehittämiseen. Uusien innovatiivisten yritysten syntymisen ja immateriaalioikeuksien hyödyntämisen tehostamiseksi keskitetään IPR-asioihin liittyvät palvelut ja VTT-osakkuusyritysten hallinnointi. IP-oikeuksien myynti- ja lisenssitulot nousevat noin 50 %:lla noin 1,9 milj. euroon. VTT:n rooli vahvistuu asiakkaiden innovaatiotoiminnassa ja ulkomaisten yritystulojen osuus kasvaa. Palveluiden alueellinen saatavuus parantuu. Maksullisen toiminnan ylijäämä on euroa, joka käytetään tutkimusvalmiuksien vahvistamiseen. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee hyvinvointi-indeksi (asteikko 1 5) 3,6 3,7 3,8 yhteistyöindeksi (asteikko 1 5) 3,4 3,5 3,6 sairauspoissaolopäivät/htv 5,7 5,7 5,5 Organisaation osaaminen kasvaa kehityskeskustelu/-suunnitelma, % henkilöstöstä koulutusmenot /htv koulutuspäivät/htv 2,8 2,9 3,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 64,6 64,6 65,0 jatkotutkinnon suorittaneet/tutkijakunta, % 35,3 36,5 37,5 tutkijavaihto (expat/inpat), hlöä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva henkilöstötyytyväisyys, kokonaistyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,2 3,2 3,3 tulokastyytyväisyys, sopeutuminen VTT:hen (asteikko 1 5) 4,3 4,4 4,5 tasa-arvo, naisten osuus linjaesimiehistä, % (naisten osuus tutkijoista ja tohtoreista nyt 29,0 ja 29,8 %) 21,9 22,5 25,0 lähtövaihtuvuus, % 3,7 3,7 3,7 saapuneet hakemukset/avoin työpaikka Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (asteikko 1 5) 2,8 3,0 3,2 esimiesindeksi (asteikko 1 5) 3,8-3,8 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Perustettavan osuuskunnan jäseniksi tulevat Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lisäksi Teknologian kehittämiskeskus, Mittatekniikan keskus ja Suomen Akatemia. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuen Suomen valtion viranomainen ei voi olla suoraan eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän (ETEY:n) jäsen, koska jäsenellä on rajoittamaton vastuu ETEY:n veloista. Jotta varmistetaan valtion viranomaisten mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, on välttämätöntä perustaa yksityisoikeudellinen väliorganisaatio, johon vastuu rajoittuu. Osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat menot hoidetaan jatkossa toimintamenojen puitteissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 I lisä tilinpäätös Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, painelaitteisiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä kylmälaitteiden huoltoon liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Toiminnalla tuetaan ja edistetään Suomessa elinkeinoelämän kansainvälisesti korkeaa teknistä turvallisuustasoa sekä edistetään ja varmistetaan elinkeinoelämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialoilla. Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Toiminnallinen tuloksellisuus Markkinavalvonta poistaa vaaralliset tuotteet markkinoilta tehokkaasti. Laitosten toiminta ja laitteistojen käyttö sekä asennus-, huolto- ja tarkastustoiminta ovat vaatimusten mukaisia. Maahantuojien valmiudet saattaa markkinoille turvallisia, luotettavia ja energiatehokkaita tuotteita parantuvat. Kuluttajille ja laitteistojen haltijoille tuotteiden sekä laitteistojen turvallisesta käytöstä ja käyttöön liittyvistä riskeistä tuotettu tieto on selkeää ja ymmärrettävää. Standardien kehittämisessä painopiste on erityisesti televisioiden, liesien ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden turvallisuusvaatimuksissa. Otetaan käyttöön Tukesin ja aluepelastuslaitosten valvontatoimintaa ohjaava kemikaaliluparekisteri. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset paranevat siten, että Terve organisaatio -kyselyn tulos vuonna on vähintään 3,7 (max 5). Henkilötyövuosien kehitys ) Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 4,8 4,8 4,8 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,3 7,3 7,3 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 41,0 41,0 41,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 6,4 4,1 4,1 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) - 3,7 3,7 2) Kokonaismäärästä 6 henkilötyövuotta on rahoitettu muilta hallinnonaloilta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle I lisä tilinpäätös Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Kuluttajatutkimuskeskus tukee kauppa- ja teollisuusministeriön ja muiden hallinnonalojen päätöksentekoa tuottamalla ja välittämällä kuluttajien hyvinvointia edistävää tutkimustietoa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit (lkm) Vaikuttavuus Kuluttajien hyvinvointi paranee, kun päätöksentekijöillä on käytettävissään ajankohtaista ja ennakoivaa tutkimustietoa. Toiminnallinen tuloksellisuus Tutkimustoiminta kohdistuu palvelumarkkinoiden rakenteisiin ja kehittämistarpeisiin, finanssi- ja asuntomarkkinoihin, elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien ruokatottumusten muutoksiin, käyttäjälähtöisen teknologian arviointiin ja kuluttajalähtöisiin innovaatioihin sekä hintoihin ja kilpailullisuuteen markkinoilla. Menoista katetaan 25 % ulkopuolisilla tuloilla. Maksullisen toiminnan tuotot ovat vähintään euroa () () (arvio) () Esitelmät eri foorumeilla Www-sivuilla käynnit (lkm/pv) Lisäykset KULTU-tietokantoihin Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,1 8,0 8,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,6 4,5 4,6 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 73,8 75,0 75,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0 7,1 4,8 työhakemukset/avoin työpaikka Johtaminen 3,2 3,3 3,5 Tyytyväisyys avoimuuteen ja tiedotukseen (1 5) 2,9 3,0 3,2 Tyytyväisyys johtoon ja esimieheen (1 5) 3,0 3,4 3,5 Työtyytyväisyys kokonaisuutena (1 5) 3,5 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 331 siirtynyt seuraavalle vuodelle I lisä tilinpäätös Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin. Määrärahaa saa käyttää EU:n tutkimuksen puiteohjelmista rahoitettaviin ETEY (eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä) -hankkeisiin osallistumista varten perustettavan osuuskunnan enintään 100 euron suuruisen osuusmaksun ja perustamisasiakirjojen laadinnasta aiheutuvien tavanomaisten palkkioiden ja julkisten maksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Keskuksen toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Perustettavan osuuskunnan jäseniksi tulevat Mittatekniikan keskuksen lisäksi Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Teknologian kehittämiskeskus ja Suomen Akatemia. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuen Suomen valtion viranomainen ei voi olla suoraan eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän (ETEY:n) jäsen, koska jäsenellä on rajoittamaton vastuu ETEY:n veloista. Jotta varmistetaan valtion viranomaisten mahdollisuudet osallistua kansain- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2006 32.20. 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 285

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Talousarvioesitys Hallinto

Talousarvioesitys Hallinto 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtion aluehallinto uudistuu vuoden alusta lähtien. Lääninhallitusten, Työ- ja elinkeinokeskusten, Alueellisten ympäristökeskusten, Ympäristölupavirastojen, Tiehallinnon

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä sisäasiainministeriön pääluokkiin aiemmissa talousarvioissa sisältyneiden momenttien, jotka

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa 1.1.. Uudessa ministeriössä yhdistyvät kauppaja teollisuusministeriön sekä

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen

Lisätiedot

20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Talousarvioesitys 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Teknologian

Lisätiedot

Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 LL Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 10.10.2011 7:55 Sivu 1 DM 782717 12.32.99 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2008 Johtokunta hyväksynyt 13.3.2007 32.20. 03. (32.20.23) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 444

Lisätiedot

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

01. Sosiaali- ja terveysministeriö 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa.

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 328 970 000 euroa. Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalla

Lisätiedot

:41 Sivu 1

:41 Sivu 1 06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot - (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 255 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Maaseudun kehittäminen 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa. S e

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 229 000 euroa. 1)

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset 1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 9,7 milj. eurolla, johon sisältyy liikelaitoksen sisäisinä siirtoina 15,1 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja tutkimus 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa. Momentin perusteluja

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

2012 toteutuma. töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,11 3,2 3,2 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky

2012 toteutuma. töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,11 3,2 3,2 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Pääluokan perusteluissa todetaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet valtioneuvoston kanslian osalta. Vaikuttavuuden arviointi tehdään vuonna 2014. Hallitusohjelman

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus

Talousarvioesitys Metsähallitus Talousarvio 63. Metsähallitus 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan vähentää 1,6 milj. eurolla, johon sisältyy vähennyksenä 0,9 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto peruspääomasta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Talousarvioesitys Hallinto

Talousarvioesitys Hallinto 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee ja seuraa niiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot