Tilaustutkimusraportti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilaustutkimusraportti 26.10.2006"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tilaustutkimusraportti SÄHKÖNJAKELUVERKKOON SOVELTUVAT TOIMITUSVARMUUSKRITEERIT JA NIIDEN RAJA-ARVOT SEKÄ SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDELLE ASETETTAVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET Jarmo Partanen Jukka Lassila Tero Kaipia Mika Matikainen Pertti Järventausta Pekka Verho Antti Mäkinen Kimmo Kivikko Jouni Pylvänäinen Veli-Pekka Nurmi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Suur-Savon Sähkö Oy Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto 2006

2 ALKULAUSE Tämä raportti sisältää tulokset kahdesta kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamasta selvityksestä: Sähkönjakeluverkkoon soveltuvat toimitusvarmuuskriteerit ja niiden raja-arvot Sähkönjakelun toimitusvarmuudelle asetettavien toiminnallisten tavoitteiden kustannusvaikutuksia koskeva selvitys Hankkeiden toteutuksesta ovat vastanneet yhteistyössä Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY). LTY:ssä tutkimukseeen on osallistunut professori Jarmo Partasen johdolla DI Jukka Lassila ja DI Tero Kaipia sekä DI Mika Matikainen Suur-Savon Sähkö Oy:stä. TTY:ssä tutkimukseen on osallistunut professori Pertti Järventaustan johdolla tutkimusryhmä, johon ovat kuuluneet professori Pekka Verho, TkL Antti Mäkinen, DI Kimmo Kivikko, DI Jouni Pylvänäinen sekä dosentti Veli-Pekka Nurmi. Selvitystöitä on valvonut ryhmä, johon ovat kuuluneet kauppa- ja teollisuusministeriöstä neuvotteleva virkamies Arto Rajala ja ylitarkastaja Juha Turkki sekä Energiamarkkinavirastosta ryhmäpäällikkö Ritva Hirvonen ja ylitarkastaja Markku Kinnunen. Haluamme kiittää kaikkia hankkeiden toteutukseen osallistuneita ja niiden onnistumista edesauttaneita henkilöitä. Tampereella ja Lappeenrannassa Jarmo Partanen Pertti Järventausta

3 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1 Johdanto Sähkönjakelun käyttövarmuuden arviointi Keskeytyksistä aiheutuvan haitan arviointi Keskeytykset sosiologisesta näkökulmasta Käyttövarmuutta kuvaavat tunnusluvut Keskeytyksiä kuvaavat tunnusluvut Suomessa ja niiden tilastointi Keskeytystilastoinnin kehittäminen Lähtötiedot ja laskentametodiikka Investointikustannukset Häviökustannukset Keskeytyskustannukset Vikataajuus Verkon vianselvitysmalli Keskeytyskustannusten määrittäminen Kuoppakustannusten määrittäminen Luotettavuuslaskennan tulokset Vakiokorvaukset Korjaus- ja ylläpitokustannukset Rahoituskustannukset Suurhäiriötarkastelu Esimerkkialueet SSS Oy, Savonlinnan itäpuolinen alue, 7 sähköaseman alue Koillis-Satakunnan Sähkö Oy: koko verkko ja Virtain taajama Teknisiä vaihtoehtoja verkoston kehittämisessä Kevyet sähköasemat Kevyt 110 kv johto Kaapelointi Pienjännitekaapelien auraaminen Päällystetty avojohto (PAS) Tienvarteen rakentaminen V sähkönjakelu Pylväskatkaisijat...51

4 2 5.8 Kauko-ohjattavat erottimet Varayhteyksien rakentaminen Valvomoautomaatio Maasulkuvirran sammutus Varavoima Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa Kehitysvaihtoehtojen tarkastelu Suur-Savon Sähkö Oy Nykyverkko Optimoitu keskijänniteverkko Optimaalinen verkko Nykyverkon SAIFI:n puolittaminen Vuotuisen maksimi vikamäärän puolittaminen Täysin maakaapeloitu sähkönjakeluverkko Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Nykyverkko Nykyverkon SAIFI:n puolittaminen Nykyverkon SAIDI:n puolittaminen Vuotuisen maksimi vikamäärän puolittaminen Vuotuisen maksimi vika-ajan puolittaminen KAH-arvojen mukaan optimointi Täysin kaapeloitu sähkönjakelu Suurhäiriöt Suur-Savon Sähkö Oy:n tarkastelualue Luokan I suurhäiriö Luokan II suurhäiriö Luokan III suurhäiriö Johtopäätöksiä SSS Oy:n verkkoalueen suurhäiriötarkastelusta Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Suurhäiriö luokka I Suurhäiriö luokka II Suurhäiriö luokka III Suurhäiriöiden odotusarvot...90

5 3 8 Kustannuslaskelmat ja johtopäätökset kustannusvaikutuksista Suur-Savon Sähkö Oy Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Koillis-Satakunnan Sähkön nykyverkon optimointi Koillis-Satakunnan Sähkön nykyverkon optimointi, 1 kv tekniikka alussa käytössä Koillis-Satakunnan/kaupunkiverkon tarkastelut Yhteenveto kustannusvaikutuksista Toimitusvarmuuskriteeristö Käyttövarmuus verkkoliiketoiminnan viranomaisvalvonnassa Ehdotus toimitusvarmuuskriteeristöstä Pitkät keskeytykset Lyhyet keskeytykset ja jännitekuopat Yhteenveto toimitusvarmuuskriteeristöstä Lähdeluettelo Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Verkostokomponenttien kustannustiedot SSS Oy:n tarkastelualueen tietoja KSAT Oy:n tarkastelualueen tietoja KSAT Oy:n verkon optimointi välivaiheineen

6 4 Lyhenteet ja merkinnät: ajk aikajälleenkytkentä AMKA pienjänniteriippukaapeli ar asiakasryhmä EMV Energiamarkkinavirasto JHA jälleenhankinta-arvo KAH keskeytyksestä aiheutunut haitta kj keskijännite (20 kv) KSAT Oy Koillis-Satakun Sähkö Oy LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto lkm lukumäärä mp muuntopiiri NKA nykykäyttöarvo OPEX operatiiviset kustannukset PAS päällystetty avojohto keskijännitteelle pj pienjännite (400 V ja 1000 V) pjk pikajälleenkytkentä SSS Oy Suur-Savon Sähkö Oy TTY Tampereen teknillinen yliopisto VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus WTA willing to accept WTP willing to pay k M E I K P p R r t S U energia kasvukerroin virta kustannus diskonttauskerroin teho korkokanta resistanssi kuormituksen kasvuprosentti, korkoprosentti aika näennäisteho jännite Alaindeksit 0 alkuhetki, ensimmäinen vuosi, tyhjäkäynti 2v kaksivaiheinen 3v kolmivaiheinen E, ener energia

7 5 h, häv häviö hk huipunkäyttö inv investointi j johto k0 ensimmäisen vuoden kuormitushäviöteho KA keskiarvo kesk keskeytys kn nimellinen kuormitushäviöteho kun kunnossapito käyt käyttö max maksimi mp muuntopiiri n nimellinen, -taajuus p teho syv syvyysluokka (jännitekuoppa) t työkeskeytys tm työkeskeytysmäärä v vika V vanha/poistettava vm vikamäärä Käyttövarmuutta kuvaavat tunnusluvut SAIFI SAIDI CAIDI MAIFI (System Average Interruption Frequency Index), keskeytysten keskimääräinen lukumäärä tietyllä aikavälillä (System Average Interruption Duration Index), keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika tietyllä aikavälillä (Customer Average Interruption Duration Index), keskeytysten keskipituus tietyllä aikavälillä Jälleenkytkentöjen keskimääräinen määrä/asiakas,a (MAIFI, Momentary Average Interruption Frequency Index)

8 6 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto kahdesta kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamasta selvityksestä, jotka Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat toteuttaneet yhteistyössä: Sähkönjakeluverkkoon soveltuvat toimitusvarmuuskriteerit ja niiden raja-arvot Sähkönjakelun toimitusvarmuudelle asetettavien toiminnallisten tavoitteiden kustannusvaikutuksia koskeva selvitys Tutkimushankkeiden tavoitteena on ollut selvittää: sähkönjakeluverkkoon soveltuvia toimitusvarmuuskriteerejä ja määritellä näille kriteereille raja-arvoja tai suuruusluokka käytettäville raja-arvoille vaihtoehtoisten toimitusvarmuustasojen edellyttämät kustannusvaikutukset sekä arvioida tätä suhteessa toimenpiteillä saavutettavaan hyötyyn Lappeenrannan ja Tampereen teknillisissä yliopistossa on toteutettu ja on parhaillaan käynnissä useita hankkeita ja väitöskirjatöitä, jotka eri tavoin liittyvät sähkönjakelun toimitusvarmuuden analysointiin ja toimitusvarmuuden kehittämiseen sekä aihepiiriin liittyvän valvontametodiikan ja ohjeistuksen kehittämiseen. Tässä selvitystyössä on hyödynnetty myös näissä muissa tutkimushankkeissa kehitettyjä menetelmiä ja tuloksia, mm. tutkimusryhmän toteuttaman hankkeen Sähköverkon kehittämisvelvoitteen arviointi käyttövarmuuden näkökulmasta aineistoa. Selvitystyöllä on vahva vuorovaikutus myös Energiamarkkinaviraston (EMV) johdolla käynnissä olevaan regulointimallin kehittämishankkeeseen, jossa määritetään metodiikka, jolla toimitusvarmuus olisi osa taloudellista valvontaa ja yhtiö-kohtaista tehokkuusarviointia. Metodiikka, joka sillä sektorilla valitaan, vaikuttaa olennaisesti mm. keskeytyskustannusten käsittelyyn. Selvitystyössä on tarkasteltu esimerkkiverkkojen vaihtoehtoisia kehittämistoimenpiteitä ja niillä saavutettavia sähkön toimitusvarmuuden tasoja sekä määritetty näihin liittyvät kustannukset. Toimitusvarmuutta kuvaavina vaihtoehtoisina tavoitetasoina on käytetty mm. asiakkaiden kokemien keskeytysten suurimpia sekä keskimääräisiä keskeytysaikoja ja -määriä. Verkon kehittämistoimenpiteinä on tarkasteltu erilaisia investointeja kuten esim. johtojen siirto tien varteen, päällystettyjen avojohtojen käyttö, 1 kv jännitetason hyödyntäminen, kaapelointi, varasyöttöyhteydet sekä kauko-ohjauksen lisääminen. Pahimpien häiriötilanteiden vaikutuksia arvioitaessa on huomioitu myös henkilöresurssien määrän vaikutus. Keskeisinä tuloksina esitetään mm. erilaisia sähkönjakelun toimitusvarmuuden tasoja sekä niihin liittyviä investointitarpeita, vaikutuksia sähkönjakelun kustannuksiin ja sähkön siirron hinnoitteluun sekä sähkönkäyttäjien kokemien pitkien ja lyhyiden keskeytysten määrään ja kestoon. Raportin lopussa on yhteenveto ja johtopäätökset sähkönjakelun toimitusvarmuuskriteeristön kehittämisen tueksi.

9 7 2 Sähkönjakelun käyttövarmuuden arviointi Sähkömarkkinalaki otti alun alkaen kantaa sähkön laatukysymyksiin hyvin yleisellä tasolla. Lain 9 :ssä todetaan, että verkonhaltijan tulee osaltaan turvata riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille, mikä lain perustelujen mukaan tarkoittaa muun muassa sitä, että verkonhaltijan tulisi pitää verkon käyttövarmuus yleisesti hyväksyttävällä tasolla. Lain perusteluissa todetaan lisäksi, että sähkön laatu ja sähkökatkosten tiheys ja pituus riippuvat pääasiassa sähköverkoston rakenteesta ja kunnosta. Verkonhaltijan tulee huolehtia, että sähköverkosto on tältä osin riittävässä kunnossa myös haja-asutusalueilla. Tarkempia määräyksiä sähkön laadusta ja sallituista sähkökatkoksien pituuksista annettaisiin 26 :n nojalla annettavissa sähkönmyyntiehdoissa sekä sähkön laatustandardeissa, joihin myyntiehdoissa viitattaisiin. Hallituksen esityksen ( ) sähkömarkkinalain muuttamiseksi perusteluissa on todettu mm. että Sähkön osalta täydellinen laatu- tai toimitusvarmuus ei ole taloudellisesti järkevä tavoite. Siksi sähkönkäyttäjien on sopeuduttava toimituksessa ilmeneviin kohtuullisiin laatuhäiriöihin ja keskeytyksiin. Sähkön laadun katsottaisiin olevan virheellinen, jos se ei vastaa Suomessa noudatettavia standardeja. Nykyisin noudatettava standardi on SFS Standardin mukaisista laatuvaatimuksista voidaan liittymissopimuksessa, sähköverkkosopimuksessa poiketa parempaan tai huonompaan suuntaan, kun siihen on erityistä tarvetta. Ehdottoman rajan verkon kautta toimitettavan sähkön laatukysymyksissä asettavat sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset. Verkkopalvelussa on virhe, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai mitä voidaan katsoa sovitun Standardissa SFS-EN keskeytys määritellään tilanteeksi, jossa jännite on liittämiskohdassa alle 1 % sopimuksen mukaisesta jännitteestä. Keskeytykset voidaan luokitella: suunnitellut keskeytykset, joista sähkönkäyttäjille ilmoitetaan etukäteen, ja jotka johtuvat jakeluverkossa tehtävistä töistä, tai häiriökeskeytykset, jotka aiheutuvat pysyvistä tai ohimenevistä vioista, ja jotka enimmäkseen liittyvät ulkopuolisiin tapahtumiin, laitevikoihin tai häiriöihin. Häiriökeskeytykset ovat ei-ennustettavia, satunnaisia tapahtumia, jotka luokitellaan seuraavasti: Pitkät keskeytykset: Pitkällä vikakeskeytyksellä tarkoitetaan pysyvän vian aiheuttamaa yli 3 minuuttia kestävää keskeytystä. Indikatiivisina arvoina on esitetty, että normaaleissa käyttöolosuhteissa pitkien keskeytysten määrä vuodessa voi olla alle 10 tai jopa 50 alueesta riippuen. Lyhyet keskeytykset: Lyhyellä keskeytyksellä tarkoitetaan ohimenevän vian aiheuttamaa enintään 3 minuuttia kestävää keskeytystä. Indikatiivisina arvoina on esitetty, että

10 8 normaaleissa käyttöolosuhteissa lyhyiden keskeytysten esiintymismäärä vaihtelee vuosittain muutamasta kymmenestä useisiin satoihin. Lyhyistä keskeytyksistä noin 70 % voi olla kestoltaan alle yhden sekunnin. Jännitekuopat: Jännitekuoppien esiintymistiheydelle tai kestoajalle ei ole asetettu vaatimuksia. Standardissa on kuitenkin esitetty määrittelytapa jännitekuopille. Jännitekuoppa syntyy, kun jakelujännite alenee äkillisesti 1 90 %:iin nimellisjännitteestä ja palautuu lyhyen ajan kuluttua. Indikatiivisina arvoina on esitetty, että normaaleissa käyttöolosuhteissa jännitekuoppien odotettavissa oleva määrä vuoden aikana voi olla muutamista kymmenistä tuhanteen. Suurin osa jännitekuopista on kestoltaan alle 1 s ja niiden suuruus on alle 60 % jännitteenalenemana. Joillakin alueilla jännitekuoppia suuruudeltaan % jännitteenalenemana voi asiakkaan asennuksissa tapahtuvien kuormitusten kytkentöjen johdosta tapahtua hyvinkin usein. Luokitusta voitaisiin laajentaa erottelemaan myös hyvin pitkät keskeytykset, joissa keskeytysajan rajana voisi olla esimerkiksi 12 h. Vuonna 2003 sähkömarkkinalakia täydennettiin vakiokorvausmenettelyllä, jossa korvauksen määrä riippuu keskeytyksen ajasta ja sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta. Korvaus vuotuisesta verkkopalvelumaksusta on: 1) 10 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 12 h, mutta vähemmän kuin 24 h; 2) 25 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 24 h, mutta vähemmän kuin 72 h; 3) 50 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 72 h, mutta vähemmän kuin 120 h; sekä 4) 100 %, kun keskeytysaika on ollut vähintään 120 h. Vakiokorvauksen enimmäismäärä verkkopalvelun keskeytymisen johdosta on kuitenkin 700 sähkönkäyttäjää kohti. Sähkönjakeluverkkojen suunnittelussa ja käytössä jakelujännitteeseen, käyttövarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvien sekä ympäristön asettamien vaatimusten lisäksi myös taloudellisuustavoitteilla on huomattava merkitys. Sähköverkon teknistaloudellinen suunnittelutehtävä voidaan formuloida seuraavasti: Optimoi: F = K + K + K + K, (1) inv käyt kun kesk missä K inv = investointikustannukset K käyt = käyttökustannukset K kun = kunnossapitokustannukset K kesk = keskeytyskustannukset Reunaehtojen: terminen kestoisuus, oikosulkukestoisuus, jännitteen laatu, turvallisuus ja käyttövarmuus (hyväksyttävät keskeytysmäärät ja ajat) puitteissa. Erilaisia verkoston kehittämisvaihtoehtoja esim. käyttövarmuuden parantamiseksi voidaan siis vertailla tarkastelemalla kokonaiskustannuksia reunaehtojen puitteissa. Tavoit-

11 9 teena on kokonaiskustannusten optimointi tarkasteluajanjakson aikana. Toistaiseksi suurhäiriöiden aiheuttamia kustannuksia tai teknisiä reunaehtoja ei ole optimointitehtävässä huomioitu. Jos käyttövarmuuteen liittyville teknisille reunaehdoille asetetaan liian tiukkoja vaatimuksia, seurauksena voi olla kansantaloudellisesti katsottuna turhan kalliita verkostoratkaisuja, jotka kasvattavat tarpeettomasti siirtohintoja. Kansantaloudellisesti järkevän tavoitetason määrittelyssä pitää huomioida myös mahdolliset muutokset ilmasto-olosuhteissa, jotka mitä ilmeisimmin muuttuvat sähkön jakelun kannalta ongelmallisemmiksi. Jos taas käyttövarmuus ei olisi suunnittelutehtävässä lainkaan teknisenä reunaehtona tai kustannuskomponenttina, niin se saattaisi johtaa verkon käyttövarmuuden heikkenemiseen optimoitaessa verkkoliiketoiminnan taloudellista tulosta. Tulevaisuudessa verkkoyhtiöiden toimintaympäristön muuttuminen edellyttää yhtiöiltä entistä tarkempaa tietoisuutta asiakkaiden kokemista keskeytyksistä, niiden aiheuttamista kustannuksista ja niiden vaikutuksista yhtiön talouteen niin yhtiöiden valvonnan kuin suunnittelu- ja käyttötoiminnan näkökulmasta. Kuva 2-1 esittää keskeytystietojen käyttöä verkkoyhtiöiden toiminnassa. Asiakas Kyselytutkimus KAH-arvot Yhtiöiden valvonta Keskeytyskustannusten rajakustannukset Tunnusluvut Vikataajuudet Keskeytysja vikatilastointi Verkostosuunnitteluvaihtoehdot Kuva 2-1 Keskeytystietojen käyttö verkkoyhtiöiden toiminnassa. Keskeytyksistä asiakkaalle aiheutuvaan haittaan vaikuttaa toisaalta pitkien keskeytyksien keskeytysajat ja kokonaismäärä sekä lyhyiden keskeytysten lukumäärä. Noin 90 % sähkönkäyttäjän kokemista keskeytyksistä aiheutuu keskijänniteverkon keskeytyksistä. Loppuosa eli alle 10 % keskeytyksistä aiheutuu pääosin pienjänniteverkon vioista. Pienjänniteverkon vikojen kokonaislukumäärä on kuitenkin merkittävä ja verkkoyhtiön näkökulmasta ne aiheuttavat myös paljon suoria verkkoyhtiölle kohdistuvia kustannuksia. Keskijännitteisen avojohtoverkon vioista suurin osa, noin 90 %, on lyhytkestoisia ohimeneviä vikoja, joiden selvittämiseen käytetään pika- ja aikajälleenkytkentöjä. Pikajälleenkytkennät (pjk) selvittävät tyypillisesti noin 75 % vioista. Osa niistä vioista, jotka eivät häviä pjk:n avulla, poistuvat aikajälleenkytkennällä (ajk). Ajk selvittää noin 15 % vioista. Yleensä alle 10 % vioista on luonteeltaan pysyviä [Ano 03]. Pjk ja ajk ovat verkon suojaustoimintoja, joiden tarkoituksena on välttää pidempi keskeytys. Pjk-toimintoja ei luonnollisesti kannata vähentää sillä kustannuksella, että pidempien keskeytysten määrä

12 10 lisääntyy ja keskeytysajat pitenevät. Oikosulkuilmiön sisältävät viat aiheuttavat lisäksi jännitekuoppia syöttävään verkkoon ja sitä kautta kuopan syvyydestä ja kestosta riippuen pikajälleenkytkentään verrattavissa olevia haittoja kaikille kyseisen sähköaseman syöttämille asiakkaille. 2.1 Keskeytyksistä aiheutuvan haitan arviointi Keskeytymättömän sähkönjakelun merkitys korostuu yleisesti, mistä indikaationa on asiakkaille keskeytyksistä aiheutuvan haitan, eli ns. KAH -arvojen, kaksi-kolminkertaistuminen viimeisen 10 vuoden aikana uusimman tutkimuksen mukaan [Sil 06]. Tässä ei kuitenkaan voida suoraan tehdä sitä johtopäätöstä, että sama kehitys jatkuu sellaisenaan, vaan eri asiakasryhmillä ja/tai yksittäisillä asiakkailla haitan arvostus kehittyy eri tavoin. Uusimmassa tutkimuksessa oli nähtävissä, että suuri osa asiakkaista koki keskeytyksistä aiheutuvan haitan hyvin pieneksi tai haittaa ei välttämättä nähty lainkaan. Itse asiassa asiakasvaatimukset ovat differentoitumassa. On asiakkaita, joille käyttövarmuudella ei ole suurta merkitystä ja näin ollen he eivät ole myöskään valmiita maksamaan siitä, vaan nykytaso tai jopa huonompi laatu riittäisi. Toisille asiakkaille käyttövarmuuden merkitys korostuu, mikä aiheuttaa sähkömarkkinalain mukaisessa asiakkaiden tasapuolisessa kohtelussa ongelmia verkkoratkaisuja mietittäessä. Tämän seurauksena tasapuolisuuden vaatimuksesta voidaan joutua luopumaan tai kehitys johtaa siihen, että tarvittava käyttövarmuus tuotetaan paikallisilla asiakaskohtaisilla ratkaisuilla. Uusimmassa tutkimuksessa oli myös nähtävissä, että asiakkaat, jotka kokevat sähkönjakelun keskeytyksistä olevan suurta haittaa ovat jo jossain määrin varautuneet keskeytyksiin, esim. varavoimakoneiden avulla. Odottamattomien ja suunniteltujen keskeytysten sähkönkäyttäjille aiheuttaman haitan arviointi on monitahoinen tehtävä. Osalle sähkönkäyttäjiä haitta on mittavissa oleva suure, esim. tuotannon keskeytys tai hukattu työaika. Osalle sähkönkäyttäjiä haitta on vaikeasti mitattavissa. Esim. kotitalouksille keskeytyksestä aiheutuva haitta on enemmänkin välillistä (kotirutiinien ajoituksen muuttuminen, yms.) kuin suoraan rahassa mittavaa haittaa. Jälleenkytkentöihin liittyvien lyhyiden keskeytysten taloudellinen arvostaminen on ongelmallista. Keskeytyksistä aiheutuva haitta voi vaihdella suuresti samallakin sähkönkäyttäjällä tehtävän työn sekä vuorokauden- ja vuodenajan mukaan. Keskeytyksistä aiheutuvaa haittaa arvioittaessa voidaan huomioida myös keskeytyksen kokeneen asiakkaan tyyppi: eri asiakasryhmille aiheutuva haitta on erilainen ja riippuu osin myös keskeytysajan pituudesta ja keskeytysajankohdasta. Eri tutkimuksissa on saatu hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia arvoja haittakustannuksille ja keskeytysten aikajakauma on erilainen eri tutkimuksissa. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan asiakkaille keskeytyksistä aiheutuva haitta on keskimäärin 2-3 kertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana [Sil 06]. Kuvassa (Kuva 2-2) on esitetty eri vuosikymmenillä tehtyjen tutkimusten KAH arvoja asiakasryhmittäin.

13 /kw STYV 1978 R10 vtt vtt (WTP/WTA) tkk/tty (en. pain.) 5 0 Kotitalous Maatalous Teollisuus Palvelu Julkinen Kuva 2-2 KAH arvot suomalaisissa tutkimuksissa Oman vaikeutensa KAH-arvojen päivittämiseen ja vertailuun tuovat eri tutkimuksissa käytetyt erilaiset tutkimusmenetelmät ja erilaiset tulosten käsittelyssä käytetyt menetelmät. Vastaajilta voidaan kysyä suoraan keskeytysten heille aiheuttamia kustannuksia, heidän haluaan maksaa luotettavammasta sähkönjakelusta, heidän haluamiaan korvauksia nykyistä useammista keskeytyksistä tai heidän tekemiään toimenpiteitä keskeytyshaittojen lieventämiseksi. Tyypillisesti tutkimuksissa on käytetty suoraa kustannusten arviointia, mutta erityisesti koti- ja maatalouden kohdalla myös muita menetelmiä on sovellettu. Kysymyksenasettelulla ja valmiiden vastausvaihtoehtojen antamisella voidaan myös ohjata vastaajan antaman haitan arvoa. Toisaalta, samanlaisesta vastausaineistostakin voidaan saada hieman toisistaan poikkeavia tuloksia eri menetelmillä. Esimerkiksi keskiarvo voidaan laskea suoraan vastaajien ilmoittamista /kw-arvoista tai energiapainotettuna keskiarvona. Energiapainotettu laskentatapa antaa yleensä hieman pienemmät KAH-arvot kuin suora keskiarvo. Lisäksi laskennassa voidaan käyttää suodatusta eli jättää aineistosta osa suurimmista ja pienimmistä arvoista pois, ja suodatuskin voidaan tehdä useiden eri periaatteiden mukaan. Uusimmassa KAH-tutkimuksessa kysyttiin viideltä asiakasryhmältä (kotitalous, maatalous, teollisuus, julkinen kulutus sekä palvelu) keskeytyshaittoja suoralla kustannusten arvioinnilla sekä koti- ja maataloudelta lisäksi WTP (willing to pay) ja WTA (willing to accept) menetelmillä. KAH-tutkimuksen arvoista on muokattu luotettavuuslaskennan lähtötietoina tarvittavat asiakasryhmäkohtaiset A [ /kw]- ja B [ /kwh] parametrit. Taulukossa (Taulukko 2 1) on esitetty yhteenveto tutkimuksen KAH-arvoista.

14 12 Taulukko 2 1 Yhteenveto KAH-parametreista. Odottamaton Suunniteltu PJK AJK A B A B A A Koti Omakoti Maa Teollisuus Julkinen Palvelu Koti (WTP) Omakoti (WTP) Maa (WTP) Koti (WTA) Maa (WTA) Koti (ka) Omakoti (ka) Maa (ka) Jatkotarkasteluihin on tämän taulukon arvoista valittu korostettuna olevat arvot (Teollisuus, Julkinen, Palvelu, Omakoti (ka), Maa (ka)). Kotitalouden ja maatalouden osalta on päädytty käyttämään WTP-arvon ja suoran kustannusten arvioinnin keskiarvoa, jota on sovellettu myös esim. Norjassa. Kotitalouden osalta on lisäksi käytetty omakotitalossa asuville vastaajille määritettyjä arvoja, koska tässä on oletettu, että omakotitalossa asuville asiakkaille aiheutuu enemmän keskeytyksiä kuin esim. kerrostalossa asuville. Perinteisissä luotettavuuslaskentatarkasteluissa on käytetty huipputehoilla normeerattuja KAH-arvoja, mutta keskeytyskustannusten laskenta on tehty keskitehoilla. Tässä on oletettu, että keskeytysten haitallisin mahdollinen ajankohta ajoittuu huipputehon aikaan ja keskeytyshaitat ovat suoraan verrannolliset asiakkaan tehon käyttöön. Lisäksi tällä likimääräisellä laskentatavalla on haluttu kompensoida sitä, että keskeytysajankohdan vaikutus on jätetty huomioimatta laskennassa. Luonnollisesti asiakkaalle keskeytyksistä aiheutuva haitta on erilainen kesällä ja talvella, tai työaikaan ja työajan ulkopuolella. Uudesta KAH-tutkimuksesta saatu aineisto mahdollistaa kuitenkin laskentatavan tarkentamisen. Luotettavuuslaskennassa käytetään edelleen asiakasryhmittäin ajankohdasta riippumattomia KAH-parametreja, mutta ajankohdan vaikutus on huomioitu laskemalla kertoimet, jotka kuvaavat KAH-parametrien riippuvuutta keskeytysajankohdasta. Teollisuudelle, julkiselle ja palvelulle kerroin laskettiin painottamalla työajan ja ei-työajan KAH-arvoja ko. ajankohtia vastaavien viikkotyöaikojen suhteessa. Koti- ja maataloudelle kerroin laskettiin talven, kevään, kesän ja syksyn KAH-arvoista painottamalla ko. vuodenajan kestolla, ts. kyseisten ajankohtien KAH-arvojen keskiarvona. Määritetyt kertoimet eri asiakasryhmille näkyvät alla olevasta taulukosta (Taulukko 2 2).

15 13 Taulukko 2 2 Ajankohdan vaikutuksen huomioivat kertoimet. Ryhmä Kerroin Työaika / vko Ei-työaika / vko Kotitalous Maatalous Teollisuus Julkinen Palvelu Jälleenkytkentöjen osalta mallinnukseen ja jälleenkytkennöistä aiheutuvien keskeytyskustannusten käyttöön valvonnassa liittyy ongelmia. Lyhyiden keskeytysten haitat asiakkaille ovat viime vuosina tietoteknisten laitteiden yleistyttyä korostuneet ja mediassakin aiheesta on keskusteltu, mutta toisaalta jälleenkytkennät ovat osa sähköverkon suojausta ja niiden tarkoitus on välttää pidempi keskeytys. Näin ollen jälleenkytkennöistä ei tulisi rangaista yhtiöitä siten, että se johtaa pitkien keskeytysten lisääntymiseen, mutta valvonnalla tulisi olla toisaalta ohjausvaikutus verkon asianmukaiseen kunnossapitoon ja jälleenkytkennöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet poikkeavat eri verkkoyhtiöissä huomattavasti eri puolilla Suomea ja eri vuosina ilmastolliset olosuhteet (mm. ukkonen) vaihtelevat huomattavasti. Usein jälleenkytkennät ajoittuvat lyhyelle ajalle esim. ukonilman yhteydessä, jolloin useasta lähes peräkkäisestä jälleenkytkennästä aiheutuva haitta jäänee pienemmäksi kuin harvemmin yksittäin toistuvista jälleenkytkennöistä. Toisaalta, suuri osa jälleenkytkennöistä aiheutuu esimerkiksi yöllä, jolloin niiden vaikutuksia ei välttämättä huomata lainkaan. Näin ollen jälleenkytkentöjen kumulatiivinen lukumäärä esim. yhden kuukauden aikana saattaa antaa väärän kuvan asiakkaille jälleenkytkennöistä aiheutuneesta haitasta. Jälleenkytkentöjen ajankohtien ja kasautumisen vaikutuksia on arvioitu kolmen verkkoyhtiön jälleenkytkentäaineistolla. Yhtiöt edustavat pääasiassa maaseutujakelua, jossa on mukana myös yksittäisiä suurehkojakin taajamia. Jälleenkytkentöjen kasauman vaikutusta on arvioitu 1 tunnin ja 15 minuutin aikaikkunalla, jonka sisällä tapahtuneet jälleenkytkennät on tulkittu yhdeksi tapahtumaksi. AJK:ta ja PJK:ta on tarkasteltu erikseen eli esimerkiksi PJK:ta ja sitä seuraavaa AJK:ta ei ole tulkittu yhdeksi tapahtumaksi. Pitkiksi keskeytyksiksi päätyneitä tapahtumasarjoja ei ole suodatettu aineistosta pois. Seuraavat taulukot (Taulukko 2 3 ja Taulukko 2 4) esittävät tarkastelujen tulokset. Taulukko 2 3 aamu vastaa kellonaikoja , päivä , ilta ja yö Vastaavasti talvi vastaa kuukausia joulukuu-helmikuu, kevät maaliskuu-toukokuu, kesä kesäkuu-elokuu ja syksy syyskuu-marraskuu. Taulukko 2 3 Jälleenkytkentöjen jakautuminen eri ajankohtiin. Osuus jälleenkytkennöistä Aamu Päivä Ilta Yö Talvi Kevät Kesä Syksy AJK 14.5 % 19.6 % 30.1 % 35.8 % 46.1 % 4.2 % 15.1 % 34.6 % PJK 6.3 % 20.6 % 38.2 % 34.9 % 8.2 % 11.6 % 61.8 % 18.4 % Taulukko 2 4 Jälleenkytkentöjen kasautumistarkastelu. Kaikki, lkm Vähennys 15 min, lkm Vähennys 1 h, lkm AJK % % 738 PJK % % 1259

16 14 Näiden tarkastelujen pohjalta on päädytty pienentämään PJK:n KAH-parametria 39 % ja AJK:n KAH-parametria 30 % perustuen jälleenkytkentöjen kasautumiseen. Lisäksi tässä yhteydessä on huomioitu edellä kuvattu huipputeho / keskiteho näkökulma. KAH-tutkimuksessa vastaajien huipputehoja ei tiedetty, vaan se laskettiin vastaajan todellisen vuosienergian ja asiakasryhmäkohtaisen arvioidun huipunkäyttöajan perusteella. Huipunkäyttöaikana (ts. vuosienergian ja huipputehon suhde) käytettiin maataloudelle 3100 h ja muille ryhmille 3000 h, joita oli käytetty myös VTT:n vuoden 1994 selvityksessä. Tarkennettaessa keskeytyskustannusten laskentaa siten, että laskenta tehdään keskitehoihin perustuen, täytyy maatalouden KAH-parametrit kertoa luvulla 8760 / 3100 = 2,83 ja muiden ryhmien KAH-arvot luvulla 3000 / 8760 = 2,92. Yhteenveto tarkennetun laskennan parametreista on taulukossa (Taulukko 2 5). Taulukko 2 5 KAH-parametrit tarkennetussa keskeytyskustannusten laskennassa. Keski/huipputehkerroikerroin A B A B A A PJK- AJK- Odottamaton Suunniteltu PJK AJK Ajankohta Kotitalous (ka) Maatalous (ka) Teollisuus Julkinen Palvelu Keskeytysten aiheuttamaan haittaan ja haitan arvostukseen vaikuttavat osaltaan myös koettujen keskeytysten määrä ja kesto. Jos keskeytyksiä ei ole koettu tai niitä koetaan hyvin harvoin, voi olla vaikeaa määritellä niiden aiheuttamia haittoja. Toisaalta, jos keskeytyksiä tapahtuu melko usein, niihin on ehkä osattu jo paremmin varautua. 2.2 Keskeytykset sosiologisesta näkökulmasta Sähkönjakelun keskeytyksiä on tarkasteltu sosiologisesta näkökulmasta viitteessä [Sil 06b]. Tutkimuksessa on haastateltu muutamia sähkönjakelun ammattilaisia ja sähkönkäyttäjiä sekä tehty laajempi kyselytutkimus (N=115). Ammattilaiset korostavat sääolosuhteiden aiheuttamia keskeytyksiä ja sitä, että niitä ei voi välttää. Asiantuntijat myös peräänkuuluttavat sähkön käyttäjiltä varautumista katkoihin. Haastatellut sähkönkäyttäjät kuitenkin näyttävät vähättelevän sähkökatkoja ja ovat kohtuullisen hyvin varautuneita katkoihin. Sähkökatkojen yleinen vähättely tuli esiin myös kyselytutkimuksessa, vaikka siinä oli kaupunkilaisten lisäksi myös maaseutujakeluyhtiön asiakkaita, jotka mitä ilmaisimmin ovat kokeneet pitkiäkin keskeytyksiä. Kyselytutkimuksessa kysyttiin erilaisten sähköriippuvien toimintojen osalta, kuinka pitkään ne saisivat olla käyttämättömissä ilman, että siitä aiheutuisi kohtuutonta epämiellyttävyyttä, epäkäytännöllisyyttä tai turvattomuutta. Vastausten keskiarvo eli keskimääräinen sietoisuus näyttäisi olevan yllättävän korkea. Vakavimmiksi toiminnoiksi vastausten perusteella tulivat jääkaappi ja pakastin, joiden keskiarvo oli 1 vuorokausi. WC:n käyttämättömyyttä ja lämmityksen puuttumista siedettäisiin peräti yli kaksi vuorokautta, mikä vaikuttaa varsin pitkältä ajalta. Ilman vettä voitaisiin olla lähes kolme vuorokautta, ilman ruoanvalmistusta yli neljä vuorokautta ja ilman matkapuhelimen lataamista lähes viikon. Tämänkaltainen sähkökatkojen sietäminen

17 15 on vahvasti ristiriidassa lehtien yleisönosastoilta välittyvään sietoisuuteen. Tosin on muistettava että yleisönosasto edustaa ääripäätä ja edellä kuvatut arviot keskiarvoa. Ilmeistä onkin, että katkojen sietäminen on vahvasti polarisoitunut. Polarisoitumista ilmentää myös yhden haastatellun alhainen sietoisuus. Sähköyhtiön mukaan hänen kokemat keskeytykset johtuvat maaseutujakelusta, mitä hän ei kuitenkaan ollut valmis hyväksymään, koska koki asuvansa kaupunkimaisesti. Hänen näkemyksensä mukaan sähkölaitoksenkin on seurattava kehitystä ja kehityksen olisi kuljettava kohti katkotonta sähkönjakelua, jossa ei oltaisi voimattomia hankalien sääolosuhteiden edessä. Kyseessä oli yksi yhdeksästä haastatellusta, joten mitä ilmeisimmin hänen kaltaisiaan on varsin runsaasti, mitä indikoivat myös runsaat yleisönosastokirjoitukset sähkökatkojen jälkeen. Mitä ilmeisimmin tämän kaltainen ajattelutapa lisääntyy tulevaisuudessa. Haastateltujen sähkönjakelun asiantuntijoiden yleinen lähtökohta on se, että sään aiheuttamien katkojen edessä ollaan voimattomia. Tämä lienee vallitseva käsitys, mutta ajattelutavan muutostakin on havaittavissa. Vattenfall Verkko Oy:n julkistama tavoite kehittää säävarma verkko on mielenkiintoinen avaus tähän suuntaan. Tavoitteena on poistaa lyhyet katkot kokonaan ja rajoittaa keskeytyksen pituus maksimissaan kuuteen tuntiin, mikä on tavoitteena haastava tehtävä. 2.3 Käyttövarmuutta kuvaavat tunnusluvut Verkon sähköntoimitusvarmuutta koko jakelualueella kuvataan kansainvälisesti usein seuraavilla IEEE standardin mukaisilla tunnusluvuilla: SAIFI (System Average Interruption Frequency Index), keskeytysten keskimääräinen lukumäärä tietyllä aikavälillä SAIDI (System Average Interruption Duration Index), keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika tietyllä aikavälillä CAIDI (Customer Average Interruption Duration Index), keskeytysten keskipituus tietyllä aikavälillä Jälleenkytkentöjen keskimääräinen määrä/asiakas,a (MAIFI, Momentary Average Interruption Frequency Index) Nämä tunnusluvut ovat käytössä laajalti ympäri maailman. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 82 % yhtiöistä käyttää SAIDI-, 78 % CAIDI- ja 77 % SAIFI- tunnuslukua [Bie 97]. Viittauksia SAIFI-, SAIDI- ja CAIDI lukuihin löytyy Yhdysvaltojen lisäksi mm. Uudesta-Seelannista, Kaukoidästä ja myös monista Euroopan maista. SAIFI, SAIDI ja CAIDI tunnusluvut voidaan laskea seuraavien yhtälöiden avulla (yhtälöt (2) (4)). SAIFI = j N n S j (2)

18 16 missä n j asiakkaan j kokemien keskeytysten määrä N S kaikkien asiakkaiden lukumäärä SAIDI = i N j S t ij (3) missä t ij asiakkaalle j keskeytyksestä i aiheutunut sähkötön aika N S kaikkien asiakkaiden lukumäärä CAIDI tij i j = j n j = SAIDI SAIFI (4) missä t ij asiakkaalle j keskeytyksestä i aiheutunut sähkötön aika n j asiakkaan j kokemien keskeytysten määrä tietyllä aikavälillä Ekvivalenttisina suureina SAIFI:lle käytetään yleisesti myös CI (Customer interruptions per year) ja SAIDI:lle CML (Customer minutes lost per year) [Mal 01]. Vaihtoehtoisesti voidaan laskea em. tunnuslukuja likimääräisesti kuvaavat muuntopiiritason tietoihin perustuvat tunnusluvut. Tällöin tunnuslukujen laskentaa varten keskeytystiedot tilastoidaan yleensä keskijänniteverkossa muuntopiiritasolla, eikä todellisiin asiakaskohtaisiin tietoihin perustuen. Muuntopiiritason muuntopiireillä painotetuista tunnusluvuista käytetään vastaavasti merkintöjä T-SAIFI, T-SAIDI ja T-CAIDI, joissa ei ole mukana pienjänniteverkon keskeytyksiä. Näitä tunnuslukuja ei ole kuitenkaan määritelty standardissa IEEE EMV:n keräämät KTMp 1637/95:een perustuvat tunnusluvut Keskeytysten vuotuinen lukumäärä kuluttajalla ja Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika vastaavat T-SAIFI ja T- SAIDI tunnuslukuja. Muuntopiiritason keskeytystunnusluvut lasketaan seuraavien yhtälöiden avulla (yhtälöt (5) (7)): T SAIFI = n i= 1 mpk mp i (5) missä n keskeytysten lukumäärä mpk i niiden muuntopiirien lukumäärä, joihin keskeytys i on vaikuttanut mp muuntopiirien kokonaislukumäärä jakelualueella T SAIDI = n mpkij hij = 1 j= 1 (6) mp i x

19 17 missä n keskeytysten lukumäärä x kunkin keskeytyksen i yhteydessä esiintyvien erilaisten kestoaikojen määrä (keskeytyksen i aikana esiintyvät keskeytysajat) mpk ij h ij mp niiden muuntopiirien lukumäärä, jossa keskeytyksen kesto on ollut h ij keskeytyksen kestoaika muuntopiireillä muuntopiirien kokonaislukumäärä jakelualueella T CAIDI = n i= 1 n i= 1 mph mpk i i (7) missä mph i keskeytyksen i vaikutusalueella olleiden muuntopiirien yhteenlaskettu keskeytysaika mpk i niiden muuntopiirien lukumäärä, joihin keskeytys i on vaikuttanut Standardi IEEE määrittelee myös muita sähköntoimitusvarmuutta kuvaavia tunnuslukuja kuin edellä mainitut Suomessakin käytössä olevat tunnusluvut. Standardin esipuheessa mainitaan, että sen sisältämiä tunnuslukuja voidaan käyttää eri puolilla käytössä olevien tunnuslukujen yhdenmukaistamiseksi, tunnuslukuihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen sekä johdonmukaisen keskeytysten tilastoinnin ja raportoinnin suorittamiseen. Seuraavien tunnuslukujen, jotka on kuvattu tarkemmin lähteessä [Jär 05], käyttö ei ole kansainvälisesti yhtä yleistä kuin SAIFI, SAIDI ja CAIDI lukujen, mutta varsinkin Yhdysvalloissa ko. lukuja kuitenkin käytetään: CTAIDI: Customer total average interruption duration index CAIFI: Customer average interruption frequency index ASAI: Average system availability index ASIFI: Average system interruption frequency index ASIDI: Average system interruption duration index CEMI n : Customers experiencing multiple interruptions Näiden lisäksi standardi määrittelee myös tunnuslukuja esimerkiksi lyhytaikaisten keskeytysten raportointiin (MAIFI, momentary average interruption frequency index; MAIFI E, momentary average interruption event frequency index; CEMSMI n, customers experiencing multiple sustained interruptions and momentary interruptions events). Erilaisten käyttövarmuutta kuvaavien tunnuslukujen kansainvälistä vertailua vaikeuttaa käytössä olevien lukujen laajan kirjon lisäksi niiden laskentamenetelmien erilaisuus. Vaikka tunnusluvuilla eri puolilla maailmaa olisikin standardin mukainen nimitys, niiden laskennassa käytetyt menetelmät ja painotukset voivat poiketa toisistaan. Lisäksi erityisesti lyhyiden keskeytysten huomiointi aiheuttaa eroja tunnuslukuihin. SFS-EN standardin mukaisen lyhyiden ja pitkien keskeytysten välisen 3 minuutin rajan lisäksi käytössä on ainakin 1, 5 ja 10 minuutin rajat.

20 18 Edellä kuvattujen standardin IEEE mukaisten tunnuslukujen lisäksi käytössä on monia kansallisia tunnuslukuja. Esimerkiksi Espanjassa käytetään SAIDI:a ja SAIFI:a vastaavia muuntajien tehoilla painotettuja tunnuslukuja [Riv 99]. Edellä esitettyjä tunnuslukuja voidaan tarkastella käyttötarkoituksesta riippuen esim. absoluuttisina lukuina, jakaumina tai erilaisina trendeinä. Myös toimittamatta jääneen energian määriä sekä keskeytyskustannuksia voidaan tilastoida. 2.4 Keskeytyksiä kuvaavat tunnusluvut Suomessa ja niiden tilastointi Keskeytystilastoinnille on viime aikoina asetettu tai ollaan asettamassa uusia haasteita niin viranomaisen kuin sähköverkkoalan omien toimien johdosta. Energiamarkkinaviraston uusien tunnuslukujen kerääminen edellyttää keskeytysten tilastoimista muuntopiirikohtaisesti ja lisäksi muuntopiireistä tarvitaan asiakasmäärä- ja vuosienergiatiedot. Senerin keskeytystilastointityöryhmä on päättänyt muuttaa alan itsensä suosittelemaa keskeytysten tilastointikäytäntöä sellaiseksi, että sen avulla voidaan vastata myös kehittyvän viranomaisvalvonnan vaatimuksiin. Uudessa tilastointiohjeessa, joka valmistui loppuvuonna 2004, ehdotetaan, että keskeytystilastointi suoritetaan muuntopiirikohtaisesti ja tiedot Senerin keskeytystilastoa varten kerätään keskeytysosa-alueittain rivitietoina [Ano 04]. Tämä mahdollistaa jatkossa esimerkiksi keskeytysten jaottelun ajankohdan mukaan tai suurhäiriöiden perkaamisen tilastoista. Tällöin myös samalla tilastolla on mahdollista kerätä sekä EMV:n että Senerin tarvitsemat tunnusluvut ja voidaan välttyä päällekkäisyyksiltä. Tampereen ja Lappeenrannan teknillisten yliopistojen yhteistyönä toteutetun Sähkön laatu jakeluverkkotoiminnan arvioinnissa projektin tulosten pohjalta EMV on päivätyssä kirjeessään ehdottanut vuodelta 2003 kerättäväksi seuraavia muuntopiirien vuosienergioilla painotettuja tunnuslukuja [Jär 03]: Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen jakeluverkon odottamattomista keskeytyksistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysaika Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen jakeluverkon odottamattomista keskeytyksistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä Asiakkaan keskimääräinen jakeluverkon suunnitelluista keskeytyksistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysaika Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen jakeluverkon suunnitelluista keskeytyksistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen jakeluverkon aikajälleenkytkennöistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä Asiakkaan keskimääräinen vuotuinen jakeluverkon pikajälleenkytkennöistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä Kaikkien keskeytysten vuotuinen muuntopiirikerroilla painotettu keskeytysaika asiakkaalla o sama kuin aiemmin kerätty tunnusluku Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika t, h/v

21 19 o odottamattomat ja suunnitellut keskeytykset sekä aikajälleenkytkennät Kaikkien keskeytysten vuotuinen muuntopiirikerroilla painotettu lukumäärä asiakkaalla o sama kuin aiemmin kerätty tunnusluku Kaikkien keskeytysten vuotuinen lukumäärä kuluttajalla, kpl/v o odottamattomat ja suunnitellut keskeytykset sekä aikajälleenkytkennät Pienjänniteverkon kaikkien odottamattomien keskeytysten yhteenlaskettu vuotuinen lukumäärä Keskijänniteverkon kaikkien odottamattomien keskeytysten yhteenlaskettu vuotuinen lukumäärä Tunnuslukuja laskettaessa tarkastelu suoritetaan muuntopiiritasolla, ja keskeytyksiin otetaan mukaan vain omasta verkosta aiheutuneet keskeytykset. Vuoden 2003 alusta kerättäviksi ehdotettujen tunnuslukujen kerääminen edellyttää keskeytystilastoinnin toteuttamista muuntopiirikohtaisesti tai ainakin siten, että keskeytysajat ja määrät ovat tarvittaessa määritettävissä jälkikäteen myös muuntopiirikohtaisesti. Verkkoyhtiön tulee tarvittaessa kyetä esittämään myös muuntopiirikohtaiset tunnusluvut. Muuntopiireittäin pitää tällöin olla saatavilla: muuntopiirin vuosienergia ja asiakasmäärä (jatkossa asiakasryhmäkohtaisesti jaoteltuna) odottamattomien keskeytysten yhteenlaskettu keskeytysaika ja lukumäärä suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu keskeytysaika ja lukumäärä aikajälleenkytkennöistä (onnistuneista) aiheutuva keskeytysmäärä pikajälleenkytkennöistä (onnistuneista) aiheutuva keskeytysmäärä 2.5 Keskeytystilastoinnin kehittäminen Sener ry:n keskeytystilastointityöryhmä sai loppuvuonna 2004 valmiiksi uuden tilastoinnin mukaisen ohjeen, jonka pohjalta pyrittiin tilastoimaan jo vuoden 2005 keskeytykset [Ano 04]. Tilastointi suoritetaan muuntopiiritasolla, mutta siinä huomioidaan myös muuntamoiden todelliset asiakasmäärät ja energiat. Nykyisellään tarkasti tilastoiduiksi tulevat lähinnä keskijänniteverkon keskeytykset. Pienjänniteverkon osalta ainakin keskeytysajat ovat vain arvioita. Vakiokorvauskäytännön käyttöönotto syyskuussa 2003 on kuitenkin luonut tarpeen tietää myös pienjänniteverkon keskeytyksistä tarkat alkamis- ja päättymisajat sekä kestot asiakaskohtaisesti. Asiakkaalla on mahdollisuus saada korvausta pitkistä keskeytyksistä vakiokorvausten muodossa. Asiakaskohtainen keskeytysten rekisteröinti helpottaa vakiokorvauksiin oikeutettujen asiakkaiden selvitystä. Aivan viime aikoina on tullut julkisuuteen useampiakin päätöksiä mm. Graninge Kainuu Oy ja Vattenfall Verkko Oy, joissa verkkoyhtiö asentaa kaikille asiakkailleen kaukoluettavan energiamittarin. Mittavista investoinneista saatavan lisäarvon kasvattamiseksi olisikin tässä yhteydessä hyvä huomioida, että myös asiakaskohtainen sähkön laadun mittaus tai vähintäänkin keskeytysten rekisteröinti olisi jatkossa mukana energiamittauksessa. Hyvin suuri asennettavien mittalaitteiden määrä mahdollistaa

22 20 taas edullisten, mutta uusilla ominaisuuksilla varustettujen energiamittareiden kehittymisen. Sähkön laatua rekisteröivien mittalaitteiden yleistyminen verkossa parantaa myös keskeytystilastoinnin luotettavuutta, jonka varmistamiseksi voisi tulla harkittavaksi edellyttää esim. vähintään yhden rekisteröivän mittalaitteen asentaminen jokaiseen keskijänniteverkon johtolähtöön tai pienjännitemuuntopiiriin. Kuva 2-3 esittää asiakkaiden keskimääräisen odottamattomien vikojen aiheuttaman keskeytysajan (h/a) kehittymistä vuosina Kuva 2-4 esittää vastaavasti vikataajuuksien kehittymistä. Kuvista nähdään, että keskeytysajoissa ja vikataajuuksissa on ollut selvästi laskevat trendit runsaan 20 vuoden ajan sekä maaseutu- että taajamayhtiöiden osalta. Viiden viime vuoden ajan tasoissa näkyy vakiintumista tai jopa lievää nousua. Yksittäiset piikit ovat aiheutuneet lähinnä suurmyrskyistä (v Manta, v Pyry ja Janika), mikä osaltaan kuvastaa myös Suomen sähkönjakelun haavoittuvuutta poikkeuksellisten sääolosuhteiden vallitessa. Kuvissa (Kuva 2-3 ja Kuva 2-4) esitettyjen lukuarvojen osalta on syytä todeta, että luvut on laskettu aikaisemmin noudatetun mp-tunteihin ja mp-kertoihin perustuvan tilastointitavan pohjalta, jolloin asiakastunteihin ja asiakasmääriin tai energiapainotettuihin tunnuslukuihin pohjautuvan tilastoinnin perusteella laskettavat keskimääräiset lukuarvot olisivat todennäköisesti alhaisempia. Kuva 2-3 Asiakkaiden keskimääräinen häiriökeskeytysaika (h/a) vuosina [Ano 03].

23 21 Kuva 2-4 Sähköyhtiöiden keskijänniteverkkojen keskimääräiset vikataajuudet (kpl/100 km) vuosina [Ano 03].

24 22 3 Lähtötiedot ja laskentametodiikka Tässä luvussa on esitelty tarkastelujen vaatima laskentametodiikka ja laskentaparametrit. Tutkimuksen aikana käytetään kahta eri suunnittelulaskentatapaa. SSS Oy:n esimerkkialue suunnitellaan hyödyntäen perinteistä teknistaloudellista optimointia. Koillis- Satakunnan Sähkö Oy:n esimerkkikohdetta tarkastellaan TTY:llä kehitetyllä luotettavuuslaskentaohjelmistolla. Menetelmät johtavat erilaisiin lähestymistapoihin etenkin luotettavuuslaskennan osalta. Tällä hetkellä käytössä oleva luotettavuuslaskentaohjelmisto ei optimoi pienjänniteverkkoa kuten on mahdollista perinteisessä suunnittelutyössä. Toisaalta perinteisessä suunnittelussa ei voida helposti simuloida verkon käyttövarmuutta luotettavuuslaskentaohjelmiston tavoin, joka pystyy huomioimaan verkon jokaisen komponentin vaikutuksen käyttövarmuuteen. Jakeluverkon käyttövarmuutta tarkastellaan kahdesta näkökulmasta. Verkkoratkaisuiden suunnittelun yhteydessä tarkastellaan tilastollisia pitkän aikavälin käyttövarmuustekijöitä. Tämän lisäksi tarkastellaan erikseen suurhäiriötilanteita, niiden kustannuksia ja niihin varautumisen vaikutuksia verkkorakenteeseen. Jakeluverkon kokonaisvuosikustannukset muodostuvat verkostokomponenttien hankintahinnan vuosikustannuksien pääomakustannuksista sekä verkon käytössä syntyvistä käyttö- ja kunnossapitokustannuksista sekä häviökustannuksista. Verkkorakentamisessa työkustannukset ovat merkittävässä roolissa. Työkustannukset lasketaan yleensä osaksi verkkorakentamisen investointikustannuksia yhdessä koneiden, toimitilojen, raakaainekustannusten kanssa. Sähkönjakeluverkon kustannukset jaetaan mitoituslaskelmien yhteydessä seuraavan kustannusjaottelun mukaisesti: 1) Investointikustannukset 2) Häviökustannukset 3) Keskeytyskustannukset 4) Korjaus- ja ylläpitokustannukset 5) Rahoituskustannukset Nämä kustannuslajit tehdään talouslaskennan keinoin vertailukelpoisiksi, jolloin eri ratkaisuiden voidaan vertailla edullisuutta verkon koko käyttöajalta. Sähköjakeluverkkojen kiinteistä vuosikustannuksista pääosa muodostuu verkon muuntajien, johtojen ja muiden komponenttien pääomakustannuksista. Pääomakustannukset jakautuvat rahoituskuluihin (korko/tuotto-odotus) sekä investointien poistojen aiheuttamiin kustannuksiin (vuosikuoletukset). Verkon investointikustannuksiin sisältyy työ-, materiaali- ja kuljetuskustannukset ym. välittömästi verkon rakentamiseen liittyvät kustannukset. Investointi- ja rahoituskustannuksilla on hyvin suuri painoarvo verkon kokonaiskustannuksissa. Pääomakustannusten lisäksi kiinteisiin kustannuksiin luetaan kuuluvaksi kiinteät verkon hoito- ja kunnossapitokustannukset. Pääomakustannusten rinnalla toisen suuren kustannuserän jakeluverkon vuosikustannuksiin muodostavat käyttöajalta syntyvät käyttökustannukset, jotka muodostuvat pääasiassa häviö-, keskeytys-, viankorjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

25 23 Paikalliset olosuhdetekijät vaikuttavat sähköverkon kustannuksiin. Verkostosuunnittelun lähtökohtana on kuormituksen suuruus ja sijoittuminen. Tämän jälkeen verkon topologiaan vaikuttavat maankäyttö ja tavoiteltava verkon käyttövarmuustaso sekä ympäristötekijät. Verkon arvoon vaikuttavat edellä mainittujen asioiden kautta yhtiökohtaiset suunnitteluperusteet. Ympäristöolosuhteisiin ei verkkorakentaja voi aktiivisesti vaikuttaa. Ympäristöolosuhteisiin voidaan myös katsoa kuuluvaksi maankäyttöön kuuluvat rajoitteet, kuten kaavoitus. Ympäristöolosuhteet aiheuttavat verkkorakentamiseen kustannuksia esimerkiksi johtoaluekorvausten muodossa. Verkon käyttöaikana ympäristövaikutukset näkyvät pääasiassa verkon kunnossapito- ja keskeytyskustannuksissa. Pääomakustannuksiin vaikuttavat yleisen korkotason lisäksi verkon pitoaika ja olemassa olevan verkon ikä saneerausvaiheessa. Jos olemassa oleva verkko joudutaan uusimaan ennen laskennallisen pitoajan loppua jää yhtiön taseeseen edelleen poistot vanhasta käytöstä poistetusta verkosta uuden verkon investointikustannusten lisäksi. Tämän vuoksi verkkorakentamisen eräs tärkeimpiä määritettäviä tekijöitä on saneerauksen oikea ajoitus. Korkotasoksi kaikissa esitetyissä laskelmissa on valittu 5 % ja verkon pitoajaksi 40 a. Keskeytyskustannuksilla tarkoitetaan laskennallisia asiakkaalle keskeytyksestä aiheutuneen haitan aiheuttamia (KAH) kustannuksia. KAH-kustannukset eivät ole suoraan verkkoyhtiön tulokseen vaikuttavia menoja kuten muut em. verkon kustannuslajit. Yhtiöille realisoituvia keskeytyskustannuksia ovat sen sijaan asiakkaalle maksettavat vakiokorvaukset, joita maksetaan jos keskeytyksen pituus on yli 12 h. Normaalin käyttötilanteen viankorjauskustannuksia ei ole tässä raportissa käsitelty osana keskeytyskustannuksia, vaan ne on ajateltu kuuluvaksi verkon kunnossapitokustannuksiin. 3.1 Investointikustannukset Sähkönjakeluverkon investointikustannukset muodostuvat rakenteiden tarvike- ja työkustannuksista. Rakentamisessa työkustannukset muodostavat noin puolet investoinnin kokonaiskustannuksista. Investointikustannuksiin sisältyy materiaalin ja rakentamisen lisäksi myös sähkötekninen sekä rakenteellinen suunnittelu sekä suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Investointikustannuksia laskettaessa käytetään Energiamarkkinaviraston verkostokomponenttien indeksikorjattuja yksikköhintoja vuodelle Tekniset tiedot on haettu kansallisista verkostosuosituksista (KA2:2003; SA5:94; SA2:92). Verkostokomponenttien tiedot on esitetty taulukoituna liitteessä 1. Näissä tietolähteissä mainitsemattomien komponenttien tiedot on saatu pääasiassa SSS Oy:ltä. Investointikustannukset määräytyvät kussakin tilanteessa verkkotyypin ja -rakenteen mukaan. Verkostokomponenttien yksikköhinnoissa on huomioitu maankäyttökustannukset, jolloin niitä ei ole tarpeen erikseen erotella laskennassa.

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT

SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatutkimus SER Tutkimusraportti 13.4.2010 SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2012

KESKEYTYSTILASTO 2012 KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2015

KESKEYTYSTILASTO 2015 KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi

Lisätiedot

KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA

KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Timo Antero Erkkilä KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT 2 Tämä opinnäytetyö on tehty Hiirikosken

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Koillis-Lapin Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Järvi-Suomen Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Valkeakosken Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2016

KESKEYTYSTILASTO 2016 KESKEYTYSTILASTO 216 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 21 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rantakairan Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: PKS Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja

Lisätiedot

JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 585 Liite 1 JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Jakeluverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirretty sähköenergia kyseisen verkon alueella, GWh 0,4 kv:n verkko,

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Jakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio

Jakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio Jakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa 30.8.2017 Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio kimmo.lummi@tut.fi Sisältö 1. Taustaa ja yleistä tietoa tehdyistä tarkasteluista

Lisätiedot

Varavoima maatiloilla

Varavoima maatiloilla Varavoima maatiloilla Poista tarpeettomat logot Pihtauspäivä 15.3.2013 Jarmo Viitala Sähkökatkon aiheuttajat Lähde: energiateollisuus 2 Sähkökatkon aiheuttajat maaseudulla ja taajamissa Lähde: energiateollisuus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA Työn ohjaajana

Lisätiedot

JENNY TOLONEN VAIHTOEHTOJA SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MAASEUTUMAI- SESSA JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ

JENNY TOLONEN VAIHTOEHTOJA SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MAASEUTUMAI- SESSA JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ JENNY TOLONEN VAIHTOEHTOJA SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MAASEUTUMAI- SESSA JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 dnro 963/002/2011 Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI

DIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma DIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI Työn tarkastajat: Työn ohjaajat:

Lisätiedot

ARI-PEKKA KYYKKÄ TOIMITUSVARMUUDEN KEHITTÄMINEN SEIVERKOT OY:SSÄ Diplomityö

ARI-PEKKA KYYKKÄ TOIMITUSVARMUUDEN KEHITTÄMINEN SEIVERKOT OY:SSÄ Diplomityö ARI-PEKKA KYYKKÄ TOIMITUSVARMUUDEN KEHITTÄMINEN SEIVERKOT OY:SSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015 Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Energiateollisuus ry 6 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (17) Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 20.1.2017 Energiavirasto on määrännyt sähkömarkkinalain (588/2013) 27 :n 3 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016 Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Energiateollisuus ry 7 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Määräysluonnos sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (17) Määräysluonnos sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt sähkömarkkinalain (588/2013) 27 :n 3 momentin nojalla:

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA. Diplomityö

TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA. Diplomityö TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2014

KESKEYTYSTILASTO 2014 KESKEYTYSTILASTO 2014 (i) ALKUSANAT Vuoden 2014 keskeytystilasto perustuu 69 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2011

KESKEYTYSTILASTO 2011 KESKEYTYSTILASTO 2011 (i) ALKUSANAT Vuoden 2011 keskeytystilasto perustuu 74 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 98,6 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY

NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY Survey of current situation from standpoint of distribution security criteria: Kymenlaakson Sähköverkko Ltd

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL0A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Verkostosuunnittelu Sähkönjakelu Verkostosuunnittelu, tämän päivän haasteita ja mahdollisuuksia Suurhäiriöt Ikääntyvät verkot Verkkoliiketoiminnan valvonta Galthagen

Lisätiedot

Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen

Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen Aamuseminaari 25.5.2012 Toimitusvarmuuden parantaminen Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy Arto Jukka Gylén Ahonen 18.5.2012 1.4.2012 1/10 1/14 PKS Sähkönsiirto Oy Liikevaihto 44 milj. Investoinnit 17 milj.

Lisätiedot

Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (16) Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt sähkömarkkinalain (588/2013) 27 :n 3 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

Liiketoimintajohtaja Jani Viljakainen

Liiketoimintajohtaja Jani Viljakainen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta Diplomityö Mikko Vainikka SÄHKÖVERKON SÄÄVARMUUDEN KEHITTÄMINEN VERKKOLIIKETOIMINNAN VALVONTAMALLIN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(

Lisätiedot

TTY Sähkövoimatekniikka

TTY Sähkövoimatekniikka Käyttöohje InterruptionManager ohjelmaan 29.9.2006 Versio 3.0.0 Kimmo Kivikko Sisällys Sisällys...2 1 Yleistä...3 2 Sovelluksen asennus...3 3 Sovelluksen käyttöönotto...4 4 Sovelluksen käyttö...8 4.1 Uuden

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2013

KESKEYTYSTILASTO 2013 KESKEYTYSTILASTO 2013 (i) ALKUSANAT Vuoden 2013 keskeytystilasto perustuu 69 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 97,6 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähköverkkoliiketoiminta ja sähkön laatu Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähköverkkoliiketoiminta ja sähkön laatu Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähköverkkoliiketoiminta ja sähkön laatu Jarmo Partanen Sähkönjakelu 400 V 110/20 kv Sähköasema (10...30 MVA) 20 kv Verkkorakenteet, maaseutu: Pääosin ilmajohtoja (400 V, 20 kv,

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen

Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseen sekä sähkökatkojen vaikutusten lieventämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi

Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseen sekä sähkökatkojen vaikutusten lieventämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi TUTKIMUSRAPORTTI 28.6.2012 Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseen sekä sähkökatkojen vaikutusten lieventämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi Vaikutusarvioselvitys TEM:n muistiossa

Lisätiedot

1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA

1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA 1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Ville Jääskeläinen Sähkötekniikan koulutusohjelma Energiahuolto Hyväksytty.. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

TARVO SIUKOLA SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN KEHITTÄMISVELVOLLISUUS SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN VIRANOMAISVALVONNASSA

TARVO SIUKOLA SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN KEHITTÄMISVELVOLLISUUS SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN VIRANOMAISVALVONNASSA TARVO SIUKOLA SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN KEHITTÄMISVELVOLLISUUS SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN VIRANOMAISVALVONNASSA Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä

Lisätiedot

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Energiavirasto 17.6.2016 Johtaja Veli-Pekka Saajo 68 Valvonnan rytmi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.lut.fi/fi/technology/electrical_engineering/ DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen Hinnoittelun perusteet Lähtökohta: Energian ja sen toimituksen hinnoittelu erikseen Sähkön myynti kilpailu yksilöllinen hinnoittelu

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta)

Lisätiedot

Talousvaliokunta Caruna. Tomi Yli-Kyyny

Talousvaliokunta Caruna. Tomi Yli-Kyyny Talousvaliokunta 6.6.2017 Caruna Tomi Yli-Kyyny 6.6.2017 Sähkö pitää arjen vauhdissa aina vain varmemmin 664 000 asiakasta ja luku kasvaa 270 carunalaista työntekijää Noin 82 000 km on koko verkkomme pituus

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables

KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables Esa Äärynen Kandidaatintyö 18.05.2012 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Luotettavuuspohjaisen verkostoanalysointijärjestelmän kehittäminen

Luotettavuuspohjaisen verkostoanalysointijärjestelmän kehittäminen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari Juha Haakana Säte 4 KANDIDAATINTYÖ 10.12.2007 Luotettavuuspohjaisen verkostoanalysointijärjestelmän

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (8) Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla:

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

JUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI

JUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI JUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN

ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityö Joel Kannela ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkö Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 1,81 2,52 4,33 Mittalaitemaksu /kk 1,21 1,21 Energiamaksu snt/kwh 6,05 2,82 8,87 Tuulisähkö

Lisätiedot

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Dnro 1346/01/2005 Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 31 päivänä toukokuuta 2000 annetun maakaasumarkkinalain

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Kokemuksia pienasiakkaiden tehotariffin kehittämisestä ja käyttöönotosta

Kokemuksia pienasiakkaiden tehotariffin kehittämisestä ja käyttöönotosta Jakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen -seminaari 30.08.2017 Kokemuksia pienasiakkaiden tehotariffin kehittämisestä ja käyttöönotosta Jouni Lehtinen / Helen Sähköverkko Oy SIIRTOMAKSUJEN HINNOITTELUPERIAATTEET

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Poistojen käsittely valvontamallissa

Poistojen käsittely valvontamallissa Poistojen käsittely valvontamallissa 9.2.2011 Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi LUT Energy Electricity Energy Environment Poistot valvontamallissa 2008-2011 Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkö Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkönsiirto on sähköenergian siirtämistä markkinapaikalta, Suomen kantaverkosta sähkönkäyttöpaikalle, asiakkaalle. Kuopion Sähköverkko Oy vastaa hyvästä sähkön toimitusvarmuudesta

Lisätiedot

KUHMALAHDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN PARANTAMINEN

KUHMALAHDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN PARANTAMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö KUHMALAHDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN PARANTAMINEN Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2007 Tekn. lis. Seppo Janhonen Vattenfall Verkko Oy, valvojana

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: MENETELMÄT SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN 1. YLEISTÄ... 2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET... 2 2.1. Liittymismaksuperiaatteet pienjänniteverkossa (0,4 kv)... 2

Lisätiedot

Sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittäminen

Sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittäminen Sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittäminen Sähkön jakeluhäiriöiden ehkäisemistä ja jakelun toiminnallisia tavoitteita selvittäneen työryhmän raportti 19.12.2006 Sisällysluettelo 1 Johdanto...7 1.1. Työryhmän

Lisätiedot

ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA

ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Marko Haaranen ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen. Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010

Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen. Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010 Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010 Kytkennät kpl/vuosi 2 Kytkennät vuosina 2004-2008 1200 1000 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 3 160

Lisätiedot

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset

Lisätiedot

RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 1 (57) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN TEKIJÄ: Tanja Nousiainen 2 (57) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

AMR-MITTARIDATAN VISUALISOINTI FME:LLÄ. Helen Sähköverkko Oy Juha Iivonen

AMR-MITTARIDATAN VISUALISOINTI FME:LLÄ. Helen Sähköverkko Oy Juha Iivonen AMR-MITTARIDATAN VISUALISOINTI FME:LLÄ Helen Sähköverkko Oy Juha Iivonen Sisältö Yritysesittely Otsikon selitys AMR-mittarointi mitä se on? Miksi visualisoida? FME:n rooli Käyttöliittymä Visualisoinnin

Lisätiedot

Relion. Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta

Relion. Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Relion Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Verkosto-automaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Savon Voima Verkko Oy ottaa

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot