Kauhavan kaupunki ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Vastineosuudet merkitty punaisella tekstillä kursiivina.

Transkriptio

1 Kauhavan kaupunki ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 Vastineosuudet merkitty punaisella tekstillä kursiivina. Sisällysluettelo 1 Johdanto Yleistä Tarkastuslautakunnan esitykset kaupunginvaltuustolle Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutus Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Toimintaympäristö ja palveluyhteistyö Tarkastuslautakunnan asema ja arviointihavaintojen käsittely Lautakunnan asema Aikaisemmilta vuosilta toteutumatta jääneet tavoitteet Vuoden 2012 arviointikertomuksen edellyttämät toimet Kauhavan kaupungin strategiset kehittämishankkeet vuonna Kauhavan visio ja strategiat Tarkastuslautakunnan arvio Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisen arviointi Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yleistä Konsernijohto ja -hallinto Yleistä Fuusiot Eräistä konserniyhtiöistä tarkemmin Tarkastuslautakunnan kannanotto Yleishallinto Kehitystoimi Perusturva Sivistystoimi Vapaa-aikatoimi Tekninen toimi Ympäristötoimi Investointien toteutuminen Kertomusvuoden taloudellinen tulos, kehitys ja asema Kokonaisarvio...30

2 1 Johdanto Yleistä Kertomusvuosi oli uuden Kauhavan toisen valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Vuosi oli myös kuntaliitossopimuskauden viimeinen vuosi, joten on luontevaa arvioida hiukan myös koko kuntaliitosta. On toki ymmärrettävää, että jotkin tavoitteet ovat menettäneet realistisuutensa viidessä vuodessa. Kaikkia valtiovallan suunnasta tulleita muutoksia ei ole voitu ennakoida, esimerkkeinä sote- ja kuntarakenneuudistukset. Ilman valtiovallankaan vaikutusta on merkittäviä tavoitteita kuitenkin toteutumatta, esimerkkinä olkoon farssinkin piirteitä saanut Kangas-Annala -tie- ja siltahanke. Kangas-Annala-tie- ja siltahanke on syyskuussa 2014 toteutunut siten, että tie on rakennettu valmiiksi Kankaan kylän puolelta Lapuanjokirantaan. Siltalupaa koskeva valitus on KHO:n käsittelyssä ja Ely-keskus on edellyttänyt hanketta koskien poikkeuslupamenettelyä, joka on vireillä lausunnonantovaiheessa. Hankkeen etenemättömyys kuntaliitossopimuksen edellyttämässä aikataulussa johtuu hanketta kohtaan tehdyistä useista valituksista, ei sinänsä kaupungin toimista. Kaupungin kehitys kertomusvuoden aikana on ollut monella tapaa myönteistä. Vuoden 2012 suurimpaan takaiskuun päätökseen Lentosotakoulun lakkauttamisesta vuoden 2014 lopussa on reagoitu määrätietoisesti ja tuloksellisesti. Kertomusvuonna takapakkia on ottanut edellisessä arviointikertomuksessa kehuttu hallinnon toimintakulttuurin koheesio eli yhteenkuuluvuus. Vanha nurkkakuntaisuus ja vanhojen rajojen vaikutus on nostanut päätään. Vaikka toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta hallintokunnissa ovatkin vuosien saatossa parantuneet, ovat monet tavoitteet ja jopa arviot tavoitteiden toteutumisesta pysyneet samoina vuodesta toiseen. Kuntastrategian tarkistuksilla on ollut hämmästyttävän vähän vaikutusta tavoitteisiin, mikä horjuttaa uskoa koko strategia- ja tavoiteperusteiseen mekanismiin. Tähän toivotaan parannusta vuodelle 2014, sillä tavoiteasetantaa kehitettiin merkittävästi. Kaupungin kehittämisen perustavoitteet pysyvät eri toimialoilla usein varsin pitkään samanlaisina, koska kyseessä ovat olennaiset ja pitkäjänteisesti toteutettavat asiat ja kohteet. Taloudellisen liikkumavaran supistuminen mm. valtionosuuksien vähentymisen takia vaikuttaa aikajänteeseen, jolla tavoitteita voidaan toteuttaa. Tarkastuslautakunnalla on muodollisesti vaikutusvaltainen asema. Lautakunta on suoraan valtuuston alainen. Hallituksen kannanotoista lautakunnan esityksiin huokuu usein välinpitämättömyys. Jatkossa nämä kannanotot tulee saattaa suoraan valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston taas tulisi osata hyödyntää tarkastuslautakuntaa esim. selvitysten tekijänä tai näkemysten kerääjänä ja tuottajana sekä muistuttaa hallitusta tarkastuslautakunnan asemasta. Hallitus on jopa antanut tarkastuslautakunnalle toimeksiantoja, joiden antamiseen sillä ei ole valtuuksia. Kaupunginhallitus on aina suhtautunut vakavasti tarkastuslautakunnan havaintoihin. Hallituksella on silti kaupungin operationaalisesta toiminnasta keskeisesti vastaavana toimielimenä oikeus omasta puolestaan arvioida lautakunnan tekemien johtopäätösten pitävyyttä ja oikeellisuutta ja esittää oma näkemyksensä asioista. Hallitus voi toki myös esittää lautakunnalle harkittavaksi

3 3 toimia havaitsemiensa epäkohtien selvittämiseksi. Lautakunta sitten harkitsee, mihin selvityksiin sillä on edellytyksiä. Tarkastuslautakunnan vuosien 2012 ja -13 vaihteessa valtuuston puheenjohtajistolle, valtuustoryhmien puheenjohtajistoille ja johtoryhmälle (tälle vain osa kysymyksistä) tekemä kysely osoitti, että tarkastus- ja arviointitoiminnan toimivuuteen ja toiminnan laatuun ollaan varsin tyytyväisiä. Sen sijaan valtuuston ja tarkastuslautakunnan vuorovaikutuksessa nähdään kehittämistarpeita. Henkilöstön ja päättäjien työ Kauhavan kehittämiseksi jatkuu. Haasteita strategisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä erityisesti toimintojen tuottavuuden kehittämisessä ja palvelujen saatavuuden turvaamisessa riittää. 1.2 Tarkastuslautakunnan esitykset kaupunginvaltuustolle Jättäessään arviointikertomuksen vuodelta 2013 kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi lautakunta esittää, että lautakunnan arviointityön tulosten julkaisemisen ohella kaupunginhallitukselta edellytetään ylimalkaisen vastineen sijaan suunnitelmaa siitä, miten tulokset yhdistetään käytäntöön. Valtuuston tulee vaatia hallituksen ao. suunnitelman tuomista valtuustokäsittelyyn jo alkusyksystä. Kaupunginhallituksen vastineet arviointikertomuksiin eivät ole olleet ylimalkaisia. Muun toiminnan ohessa johtoryhmä on joutunut käyttämään vastineiden laadintaan huomattavasti työaikaa ja paneutumaan esitettyjen johtopäätösten yksityiskohtiin. Perustellut, tarkastuslautakunnan lain mukaisiin tehtäviin pohjautuvat tarkastushavainnot otetaan huomioon päätöksenteon valmistelussa ja pannaan täytäntöön osana eri toimialojen kehittämistyötä. 2 Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutus 2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Tarkastuslautakunnan tulee kuntalain 71 :n mukaan valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kaupungissa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu myös huolehtia kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava lisäksi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kauhavan kaupungin tarkastuslautakunnan toimintaa sääntelee kuntalain lisäksi kaupungin hallintosääntö, kaupungin konserniohje ja sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Tarkastuslautakunta on tehtävän suorittamiseksi perehtynyt valtuuston asettamiin tavoitteisiin ja kaupunginhallituksen toimintakertomuksessa esittämään tavoitteiden toteutumista koskevaan raportointiin. Tässä arviointikertomuksessa lautakunta on pitäytynyt keskeisimmiksi katsomiensa tavoitteiden toteutumisen tarkempaan arviointiin. Yleisemmällä tasolla on tarkasteltu koko kuntakonsernin toimintaa ja taloutta. Arvioinnin

4 4 suorittamiseksi lautakunta on käynyt keskusteluja kaupungin johdon ja eri toimielinten luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa sekä suorittanut tutustumiskäyntejä toimintayksiköihin. Kertomusvuoden aikana toimi kaksi tarkastuslautakuntaa. Valtuustokauden kokoonpano toimi kesäkuun loppuun ja teki mm. vuoden 2012 arviointikertomuksen sekä kilpailutti tilintarkastusyhteisöt valtuustokaudelle Sen kokoonpano oli vuonna 2013 seuraava (kunkin jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi sulkeissa): Puheenjohtaja Heikki Hakomäki/ (Eero Laakso) Kari Janhunen alk. Varapuheenjohtaja Aulikki Salo (Mervi Niemi-Huhdanpää) Jäsen Jorma Kari (Tomi Ylirintala) Jäsen Mauno Kari (Juhani Viitala) Jäsen Tuula Koivisto (Pekka Syrjälä) Jäsen Sirpa Lammi (Helena Valkeinen) Jäsen Seppo Pelkkala (Kari Hirvelä) Jäsen Suvi Porre (Sisko Poltto) Kaupunginvaltuusto myönsi Heikki Hakomäelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta kokouksessaan Hänen tilalleen lautakunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi valittiin samassa kokouksessa Kari Janhunen. Jo kertomusvuonna niin ikään työskentelynsä aloittaneen valtuustokauden tarkastuslautakunnan kokoonpano oli vuonna 2013: Puheenjohtaja Kari Janhunen (Timo Renko) Varapuheenjohtaja Risto Mattila (Marko Ekola) Jäsen Hellevi Alestalo (Helena Visti/Maria Lilja alk.) Jäsen Minna Järvenpää (Mauno Kari) Jäsen Jaakko Niemistö (Mervi Niemi-Huhdanpää) Jäsen Seppo Pelkkala (Kari Hirvelä) Jäsen Sari Peltokangas (Eija Lehtimäki) Jäsen Leena Rantala (Eila Hakola-Sippola) Tarkastuslautakunnat ovat kokoontuneet tilikauden aikana kymmenen (10) kertaa, kumpikin em. lautakunnista kokousti viisi (5) kertaa. Uusi lautakunta on hyväksynyt työskentelynsä perustaksi arviointisuunnitelman vuosille sekä työohjelman vuodelle Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutustilaisuuksiin. Kauhavan kuntakonsernin tilintarkastajana toimii myös uudella valtuustokaudella KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta. Arviointikertomuksen edellyttämät toimet on käsiteltävä hallituksessa ja toimintasuunnitelma tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi viipymättä.

5 5 2.2 Toimintaympäristö ja palveluyhteistyö Vuosi 2013 oli uuden Kauhavan viides toimintavuosi, mutta toimintaan vaikutti edelleen monella tavoin toteutunut kuntaliitos. Kuntaliitoksen sopimuskausi päättyi , joten siinä määriteltyjä sitovuuksia ei ainakaan muodollisesti enää ole. Vuoden 2013 aikana työllisyystilanne on heikentynyt aiemmista vuosista. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli Kauhavalla 6,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 5,2 prosenttia. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2013 lopussa Kertomusvuoden aikana kaupungin väestö väheni 137 asukkaalla. Vuoden 2009 alkuun verrattuna väestö on vähentynyt 697 hengellä. Valtuuston kertomusvuoden aikana hyväksymillä kaupunki-, elinkeino-, alueidenkäyttö-, henkilöstö- ja kiinteistöstrategioilla pyritään kääntämään väestökehitys positiiviseksi ja parantamaan alueen elinvoimaa. Toimenpiteiden vaikuttavuus on pitkäjänteistä ja on kiinni myös raharesursseista, jotka ovat kuntakentän toimintaympäristön muutoksen myötä supistumassa. Kuntakentän toimintaa ovat häirinneet kohtuuttomasti epäselvyydet kuntarakennetta ja sote-rakennetta koskevissa selvitystarpeissa. Kauhavan kaupunki on alkanut selvittää yhteistoiminnan syventämistä ja mahdollista yhdistymistä Lapuan kaupungin sekä Lappajärven ja Evijärven kuntien kanssa joko kaikkien kanssa yhdessä tai vain osan kanssa. Varsinaista kuntarakenneselvitystä ei käynnistetty vuoden 2013 aikana. Palveluyhteistyön kannalta Kauhavan tärkeitä kumppaneita ovat edelleen Evijärven ja Lappajärven kunnat. Osaamisen kehittämisessä on Seinäjoella toimivan yliopistokeskuksen lisäksi keskeinen yhteistyösuunta myös Vaasan seutu energiaklustereineen ja Vaasan yliopisto. 3 Tarkastuslautakunnan asema ja arviointihavaintojen käsittely 3.1 Lautakunnan asema TARKASTUS- LAUTAKUNTA 8 jäsentä KAUPUNGINVALTUUSTO 43 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 12 jäsentä jaostot kehittämistoimikunta päävastuualueet asukaslautakunnat nuorisovaltuusto

6 6 Tarkastuslautakunnalla on muodollisesti vaikutusvaltainen asema. Se on suoraan valtuuston alainen, mutta valtuusto ei osaa hyödyntää tarkastuslautakuntaa esim. selvitysten tekijänä tai näkemysten kerääjänä ja tuottajana. Myöskään lautakunnan omaaloitteisesti tekemät selvitykset ja toimenpide-esitykset eivät useinkaan johda toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunnan vuosien 2012 ja -13 vaihteessa valtuuston puheenjohtajistolle, valtuustoryhmien puheenjohtajistoille ja (osin) johtoryhmälle tekemä kysely osoitti kuitenkin, että tarkastus- ja arviointitoiminnan toimivuuteen ja toiminnan laatuun ollaan varsin tyytyväisiä. Sen sijaan valtuuston ja tarkastuslautakunnan vuorovaikutuksessa nähdään kehittämistarpeita. Lautakunnan kehittämisehdotukset tilanteessa ovat: 1) Tarkastuslautakunnan arviointi aktivoituu mekanismina, kun tuloksia hyödynnetään ja otetaan käyttöön. Arviointituloksilla voi olla vaikutuksia esimerkiksi toiminnan painopisteisiin, prosesseihin ja organisoimiseen. 2) Lautakunnan viestintä (suullinen ja kirjallinen) ja kommunikaatio jäävät arviointikertomuksen valtuustoesittelyn asteelle. Viestintä ja kommunikaatio mekanismeina vaikuttavat siihen merkitykseen, joka lautakunnan työlle annetaan. 3) Lautakunnan arviointityön tulosten julkaisemisen ohella tehdään suunnitelma siitä, miten tulokset yhdistetään käytäntöön, ja toteutetaan se. Suunnitelma ja sen toteutus toimivat mekanismina, joka aiheuttaa vaikutuksia käytännön toiminnassa. Nämä näkemykset saavat tukea myös tieteellisestä tutkimuksesta, joka perustuu tarkastuslautakunnille osoitettuun kyselyyn (vrt. Anna-Leena Laihanen, 2009). 3.2 Aikaisemmilta vuosilta toteutumatta jääneet tavoitteet Seuraavat aikaisempien vuosien tavoitteet tai tarkastuslautakunnan kannanotot ovat edelleen toteutumatta tai pahasti kesken: Kuntayhtymä Kaksineuvoisen taloussuunnittelun pitävyys Kuntayhtymän talouspäällikön vakanssin täyttäminen ja johtoryhmän uusiutuminen henkilöstövaihdoston myötä on luonut entistä paremmat edellytykset yhtymän talouden raportoinnille ja seurannalle. Yhtymän ja kaupungin talousjohtojen säännölliset kokoontumiset luovat pohjaa tehostuvalle koordinaatiolle.yhtymässä on aloitettu palvelurakenteen tiivistäminen. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kiinteistöjen omistuksen ja huollon siirtäminen kaupungin tilapalvelulle Kaupunginhallitus on kokouksessaan merkinnyt tiedoksi Kauhavan pääterveysasemasta laaditun kuntoarvion (=perusparannustarpeet noin 3,3 milj. euroa) ja todennut, että Kaksineuvoisen kiinteistömassan ja huoltohenkilöstön siirtoon kaupungille palataan sen jälkeen, kun tuleva sote-palveluverkko ja sen edellyttämät tilaratkaisut on erillisen työryhmän toimesta selvitetty. Pääterveysaseman välittömien korjaustarpeiden osalta tarvitaan toteutuksen suunnitelma ja kustannusarvio, jotka eivät aiheuta päällekkäisyyttä suhteessa laajaan peruskorjausprojektiin.

7 7 Riskienhallintasuunnitelma Suunnitelma valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä johtoryhmän valmistelemaan ehdotukseen perustuen. Panostus sisäiseen tarkastukseen ja lainopilliseen virkaan Sisäinen tarkastus on hoidettu tyydyttävästi olevien resurssien puitteissa eikä näköpiirissä ole kaupungin taloustilanne huomioiden mahdollisuutta tehtäväosuuden kasvattamiseen. Sisäinen tarkastaja ei ole raportoinut, että hallintosäännön mukaisia tehtäviä olisi jäänyt hoitamatta. Kaupungilla on käytössään Suomen Kuntaliiton jäsenyyden kautta kuntaalaan erityisesti liittyvät oikeudelliset palvelut. Lisäksi Kuntakuusikkoyhteistyön yhteydessä on sovittu, että lakipalveluja voidaan ostaa Lapuan hallintojohtajalta, joka on juristi. Tarvetta ja rahoitusta erillisen lainopillisen viran perustamiseen ei ole. Panostus terveellisempiin työtiloihin ja esteettömiin kokoustiloihin Sisäilmaongelmiin liittyvä menettely on ohjeistettu ja työryhmä toimii aktiivisesti säännellyn menettelyn puitteissa. Ongelmia on paljon ja väistötilatarve suuri, mikä koettelee henkilöstön työhyvinvointia ja talouden kestävyyttä. Ongelmiin pyritään kuitenkin reagoimaan viivytyksettä. Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksissaan vuodelta 2010, 2011 ja 2012 useissa yhteyksissä huomiota kuntakonsernin ohjauksen, sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan tehostamistarpeeseen. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta edellytti myös, että sisäinen tarkastus on hoidettu niin, että hallintosäännön mukaiset tehtävät tulevat hoidetuksi. Konserniyhtiöt ovat omia juridisia oikeushenkilöitään ja sisäinen tarkastus heidän omalla vastuullaan. Tarkastuslautakunta ei ole havainnut, että konsernijohto olisi tehostuttanut yhtiöiden riskienhallintaa. Kaupunginhallituksen käytäntönä on ollut konserniyhtiöiden edustajien kuuleminen kokouksissaan. Raportoinnin yhteydessä on käyty läpi myös toiminnassa esiintyviä ongelmia ja riskejä. Riskienhallintasuunnitelmassa kiinnitetään menettelyyn huomiota. Toimintakertomuksen arviossa sisäisen tarkastuksen järjestämisestä todetaan mm., että operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Konsernijohdon ja esimiesten tehtävänä on varmistaa sisäisen valvonnan ja -tarkastuksen riittävyys. Tarkasteltavan tilikauden aikana hallintokuntia ja konserniyhtiöitä on ohjeistettu tässä asiassa. Kyseessä on selkeä linjavalinta, sillä varsinaiseen sisäiseen tarkastukseen tarkastuslautakuntaa avustaviin tehtäviin resurssoitu kaksi viikkotyöpäivää riittää vain ohjaukseen ja ohjeistukseen, mikä on lautakunnan käsityksen mukaan liian vähän. Jos sisäisen tarkastuksen resursseja ei voida lisätä, kaupungin tulee valmistella sellainen riskienhallintaohjelma, joka ei edellytä nykymuotoista sisäistä tarkastusta. Sisäinen tarkastus jatkuu toistaiseksi nykymuodossaan. Valmisteltavassa riskienhallintasuunnitelmassa otetaan kantaa toimintatapoihin, joilla sisäistä valvontaa voidaan operatiivisessa toiminnassa eri toimialoilla tehostaa.

8 8 Myös asioiden valmistelussa hallintokunnissa ja hallintoelinten välillä on edelleen puutteita sekä laadun että oikea-aikaisuuden suhteen. Tarkastuslautakunnan peräänkuuluttama tarkastustulosten yhdistäminen käytäntöön ei ole näin yleispiirteisen maininnan perusteella tarkasti mahdollista. 3.3 Vuoden 2012 arviointikertomuksen edellyttämät toimet Kaupunginhallitus antoi toimenpide-esityksensä vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin kannanottoihin tarkastuslautakunnalle Selvitys oli tarkastuslautakunnan mielestä osin puutteellinen. Monet vastauksista olivat joko ylimalkaisia tai puhuivat asian sivusta. Tarkastuslautakunta esitti asian viemistä myös ja erityisesti kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, mutta näin ei tapahtunut. Vuoden 2013 toimintakertomuksessa ei ole jäsennellysti raportoitu, tehtiinkö em. toimenpide-esitysten johdosta mitään tai onnistuivatko toimenpiteet. Vastine tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen oli kattava ja yksityiskohtainen. Arviointikertomuksen vastineesta on todettavissa,mihin toimenpiteisiin katsottiin olevan edellytyksiä olevilla resursseilla. Toimintakertomuksessa on raportoitu kaupungin toimintaan liittyvät olennaiset asiat eikä kaikkia yksityiskohtia ole voinut sivuta. Vuoden 2013 arviointikertomuksesta lähtien on siirrytty käytäntöön, jossa arviointikertomuksen vastine viedään valtuustokäsittelyyn. 4 Kauhavan kaupungin strategiset kehittämishankkeet vuonna Kauhavan visio ja strategiat Kaupungin strategiapaketti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kertomusvuoden lopulla. Päivitettävänä olivat kaupunkistrategia ja henkilöstöstrategia. Myös aikaisemmin vain hallituskäsittelyssä ollut kiinteistöstrategia päivitettiin ja käsiteltiin valtuustossa. Tätä edellytti myös tarkastuslautakunta edellisessä arviointikertomuksessaan. Täysin uusina strategioina hyväksyttiin elinkeinostrategia ja strateginen alueidenkäyttösuunnitelma. Strategioiden tavoitteet ulottuvat vuoteen Valtuusto hyväksyi samassa kokouksessa ( ) myös monta vuotta valmistelussa olleen kaupungin hallintosäännön päivityksen. Hallintosäännön tarkistamisen venyminen johtui kuntaliitoksen toimeenpanoympäristössä jatkuvasti esiintulleista uusista tarkistustarpeista, joita koottiin yhteen asiakokonaisuuden keskittävän käsittelyn mahdollistamiseksi. Näin vältyttiin siltä, että asia olisi ollut tarpeettoman usein valtuusto- ja muussa toimielinkäsittelyssä. Kaupungille määritellyn vision mukaan Kauhava on vireästi kehittyvä, maaseutumainen kaupunki, joka toimii Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. Kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvän elämän puitteet viihtyisässä ja

9 9 luonnonläheisessä asumis- ja elinympäristössä. Turvattu tulevaisuus Kauhavalla rakentuu yhteen hiileen puhaltavan yhteisöllisyyden, vahvan yrittäjyyden ja monipuolisen palvelu-, työpaikka- ja vapaa-aikatarjonnan tuloksena. Kaupunkistrategian kokonaisvaltaisiksi kehittämisen painopisteiksi asetettiin siis rakentava yhteistoiminta, asuin- ja elinympäristön viihtyisyys, uutta luova yrittäjyys ja tasapainoinen talous. Tarkastuslautakunnan mielestä uudet strategiat antavat oivan mahdollisuuden kehittämiseen. Toivomme parasta. 4.2 Tarkastuslautakunnan arvio Kaupunkistrategia sisällytetään kaupunginvaltuustossa hyväksyttävään taloussuunnitelmaan. Nähtäväksi jää, ohjaako strategia edelleenkään kunnolla kaupungin taloussuunnitelman tavoitteiden määrittämistä ja yleisellä tasolla kaupungin konserniyksiköiden ja hallintokuntien toimintaa sekä erillisstrategioiden yhteensovittamista. Kaupunginhallitus on tammikuussa 2014 hyväksynyt kaupunkistrategian toimeenpanosuunnitelman ko. vuodelle. Suunnitelma yhteensovittaa myös erillisstrategioiden toteutusta. Suunnitelman toteutusta seurataan johtoryhmässä ja hallituksessa. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan strategisilla kehittämishankkeilla ei ole pystytty vaikuttamaan riittävästi hallinto- ja palvelujärjestelmän rakenteisiin. Liitoskuntaperintönä neliapilainen palvelurakenne muodostaa kehittämisen lähtökohdan. Päätöksenteossa rakenteisin kajoaminen muodostaa liitoskunnista rakentuneiden kaupunginosien kesken tasapainoa hakevan tilanteen, joka aikaansaa ylimääräisen vaikeuskierteen ratkaisuille. Vuoden 2014 aikana on päätöksenteon valmistelussa siirrytty sote- ja kouluverkon tarkasteluun erillisenä työryhmätyönä sekä kehittämistoimikunnan valmisteluna ja valtuuston iltakoulujen muodossa. Tarkastuslautakunta peräänkuulutti edellisessä arviointikertomuksessaan pontevia toimia Lentosotakoulun lakkauttamisen aiheuttaman elinvoimavaurion korjaamiseksi. Tyydytyksellä on todettava, että toimenpiteisiin ryhdyttiin ripeästi jo vuoden 2013 puolella. Lentosotakoulun lakkautuksen johdosta Kauhava pääsi ainoana yksittäiskuntana varuskuntalakkautuksen erityisen tuen alueeksi. Kehittämistoimet on voitu näin tietyin etuuksin kohdistaa vain Kauhavan alueeseen. Erityisasema on voimassa Tämä mahdollistaa Lentosotakoulun henkilöstön työllistämiseen ja kouluttamiseen kohdistuvia erityistoimia, suurempia tukiprosentteja yritystukilainsäädännön mukaiseen yritysten kehittämiseen ja investointitoimintaan sekä työllisyysperusteisten infrahankkeiden edistämistä. Ely-keskus myönsi vuonna 2013 kauhavalaisten yritysten kehittämiseen 2,6 miljoonaa euroa, joka on lähes neljännes Etelä-Pohjanmaalla myönnetyistä tuista. Summa jakautuu vajaan 40 yrityksen kesken. Valtaosa, yli 80 %, myönnetystä rahoituksesta kohdistui suoraan mikro- ja pk-yritysten hankkeisiin.

10 10 Äkillisen rakennemuutoksen hoitoon tähtäävän suunnitelmaan perustuen erilaisia tukia tai niiden myöntövaltuutta on saatu 5,5 milj. euroa. 5 Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakunta on aikaisemmin pyytänyt kaupunginhallitukselta väliarviota kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan Asiakokonaisuudessa osoittautui tällöin ongelmalliseksi se, ettei missään ole määritelty sitä, miten kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mitä tunnuslukuja vertaillaan. Lisäksi kuntaliitossopimukseen on kirjattu ristiriitaisiakin tavoitteita. Peilattaessa kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumista ns. taloustilaston tunnuslukujen kehitykseen voitiin todeta kehitys kuitenkin vielä varsin myönteiseksi. Tarkasteluvuosi on siis kuntaliitossopimuskauden viimeinen vuosi. Tämän tilanteen on katsottu avaavan mahdollisuuksia merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin. Tarkastuslautakunta tähdentää kuitenkin, ettei rakenteisiin puuttuminen ole synonyymi henkilöstömenojen leikkaukselle. Henkilöstörakenne on monella sektorilla jo muotoutunut optimaaliseksi ja ongelmana alkaa olla pikemminkin työvoimapula. Kuntaliitossopimuksen tavoite, kuntatalous pysyy tasapainossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä eikä toiminnallista alijäämää synny, ei kuitenkaan alijäämän osalta enää vuosina 2012 ja 2013 toteutunut. Kuntaliitossopimusta ei ole kyetty täysin noudattamaan muuttuvissa ja ennalta arvaamattomissa olosuhteissa myöskään investointien osalta. Tarkastuslautakunta on odottanut hallitukselta sopimuskauden päättyessä uutta arviota sopimuksesta, sen vahvuuksista ja heikkouksista. Edelliseen arvioon nähden voisi näkökulma olla itsekriittisempi mm. siihen, ettei hallinto- ja palvelujärjestelmän rakenteisiin ole pystytty toivotulla tavalla vaikuttamaan. Vaikka listattuja tavoitteita oli paljon, olisi ollut suotavaa tarkastella niitä systemaattisesti: mitkä tavoitteet toteutuivat, mitkä ovat vielä kesken ja minkä ohi aika on jo ajanut. Tarkastuslautakunnan mielestä hallituksella on jo kiire tuottaa valtuustolle arvio kuntaliitoksen onnistumisesta; arvio ei saa olla ylimalkainen vaan siinä on oltava konkretiaa. Palvelurakennetilanteeseen ja sen haasteisiin päätöksenteossa on jo viitattu kohdassa 4.2. sivulla 10. Erityisesti valtionosuuksien supistumisen ja peruturvamenojen voimakkaan kasvun takia ollaan tilanteessa, jossa palvelurakenteen merkittävä tiivistäminen on välttämätöntä. Se pystytäänkö siitä päättämään, riippuu ratkaisevasti eri kaupunginosien välisestä tasapuolisuuden kokemuksesta. Kuntaliitossopimuksen laadintaoloissa siihen latautui paljon liitoskuntahistoriassa toteutumatonta kehitysodotusta, mitä kuvastaa sopimuksen tavoitteiden moninaisuus ja muiden kuin taloudellisten mittareiden harvalukuisuus. Sopimusteknisistä puutteista huolimatta voidaan todeta, että merkittävä osa olennaisista kehitystavoitteista on pystytty saavuttamaan olosuhteissa, joille on ollut leimaa-antavaa jatkuva muutostyö ja vakiinnuttamistarve, käytäntöjen yhtenäistäminen, kuntaliitossopimuksen velvoittavat investointiluettelot ja säädelty hajautettu hallinto, henkilöstön palvelussuhdeturva,rakennusten ja tiestön merkittävä peruskorjausvelka,valtionosuuksien merkittävä supistuminen, toistuvat

11 11 ja suurta epävarmuutta aiheuttaneet valtakunnalliset uudistukset, palveluvelvoitteiden ja tehtävien kasvu, lisääntyvä valtionvalvonta sekä taloudelliset taantumat sekä valtion aiheuttama Lentosotakoulun lakkauttaminen ja valtion aluehallintopalvelujen lopettaminen ja Seamk:n päättämä pk-yrittäjyyden toimipisteen sulkeminen. Uusi kaupunki joutui vastaanottamaan paljon sellaista ongelmakuormaa, joka johtui kuntaliitossopimuksesta itsestään, mutta johon myöskään sopimuksen laadintavaiheessa ei pystytty mitenkään varautumaan. Kaikesta huolimatta todennäköistä on, että yhdistynyt kaupunki pystyi kestämään erilaiset ristipaineet selvästi paremmin kuin neljänä erillisenä kuntana jatkaneet edeltäjänsä olisivat pystyneet. Kuntaliitossopimuksen tavoitteet ovat nyt olennaisilta osin muuntuneet uuden Kauhavan kaupungin vakiintuneiksi talouden, toiminnan ja kehittämisen tavoitteiksi. Kuntaliitos oli vain välivaihe ja syvälle luotaava keino paikkakunnan tulevaisuuden rakentamisessa. Siinä mielessä kuntaliitossopimuksen rakenteen ja tavoitteiden tarkka ruodinta toimintaympäristön muutoksen jatkuessa ei tuota kovin paljon hyötyjä kaupungin kehittämiselle. 6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 6.1 Yleistä Vaikka tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta ovatkin vuosien saatossa parantuneet, on hämmästyttävää, kuinka monet tavoitteet ovat pysyneet tarkalleen samoina koko valtuustokauden. Tarkastuslautakunnan arviointi ei ole enää tavoitekohtaista, vaan keskitymme strategiseen tasoon. Hallintokuntia arvioimme enemmän niiden toiminnan tarkoituksen kuin temppujen tasolla. Strategian tarkistamisessa ja erityisesti sen jalkauttamisessa painopisteeksi tulisi ottaa strategian kytkentä toimintaan tavoitteiden päivittämisellä sekä tavoitetasojen ja mittareiden asettamisella. Tästä lähtökohdasta kaupunginhallitus onkin vahvistanut kaupunkistrategian perusteella toimintasuunnitelman. Siinä vahvistetaan tavoitteiden saavuttamiseksi mittarit, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulutus. Toimintasuunnitelma on kaupungin erillisstrategioille yhteinen, jotta voitaisiin varmistua strategioiden yhdistävyydestä ja toimenpiteiden yhteensopivuudesta. Tarkastuslautakunta seuraa mielenkiinnolla, toimiiko tämä, hyvä malli. 6.2 Konsernijohto ja -hallinto Yleistä Kuntalain mukaan konserniohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Kauhavan kaupungin konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset (= johtoryhmä). Kunnallisessa omistuksessa ei lähtökohtaisesti ole kysymys omistamisesta itsetarkoituksena, vaan kaupungin strategisiin linjauksiin perustuvasta toiminnallisten ja/tai liiketaloudellisten tavoitteiden ohjaamasta toiminnasta. Valtuuston rooli kunnan strategisena johtajana on edelleen sen tärkein tehtävä. Tätä korostaa myös kuntalaki, jonka mukaan valtuuston rooli kunnan toiminnan, talouden ja

12 12 kuntakehityksen ohjaajana sekä kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijaisimpana toteuttajana tulee olla vahva. Siinä missä valtuusto on strateginen johtaja, on hallitus operatiivinen johtaja. Hallitukselta vaaditaan nyt entistäkin vahvempaa operatiivista otetta, erilaisten laatu- ja arviointimenetelmien hallintaa, joiden avulla kunnan elinvoimaisuus on mahdollista taata. Kaupunginhallitus on konsernihallituksena nimennyt yhtiökokousedustajat konserniyhtiöiden yhtiökokouksiin ja ohjeistanut yhtiökokousedustajia hallituksen jäsenten valinnassa. Eräiden tytäryhteisöjen taloushallinto on myös siirretty kaupungin hoidettavaksi, minkä toivotaan parantavan tiedon kulkua ja aikatauluissa pysymistä. Kaupungin strategia on laadittu koko konsernin toiminnan näkökulmasta. Koko konsernin toiminnan tulee perustua kaupungin strategiaan. Kaupunginvaltuuston strategian pohjalta konsernille asettamien tavoitteiden tulee ohjata kaupungin edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Emokunnan lähipiiriin on Kauhavallakin rakennettu mittava kuntakonserni. Muuttunut toimintatapa asettaa erityisiä johtamistarpeita hallinnon pirstoutumisen ja demokratiavajeen kasvun estämiseksi. Konsernin johtamisen on annettava oikein mitoitettu päätösvalta ja vastuu tytäryhteisöjen johdolle. Toimintaa johdetaan omistajuuden kautta. Hallitustyöskentelyn kehittämiseksi tarkastuslautakunta on esittänyt jo useampaan kertaan itsearvioinnin käyttöönottoa. Se sopii niin kaupungin- kuin yhtiöidenkin hallituksille. Itsearviointi on väline organisaatioiden toiminnan kehittämiseen sekä suunnitteluun. Hallituksen itsearvioinnissa jäsenet arvioivat mm. hallitusasioiden valmistelua, kokouskäytäntöjä sekä hallituksen ja sen jäsenten työskentelyä. Toinen koulutustarve koskee lainopillista koulutusta. Harva osakeyhtiön hallituksen jäsen tietää, minkä vastuun jäsenyys tuo. Kaupunginhallituksessa käydään osana kokoustyöskentelyä itsearvioivaa keskustelua. Omistajaohjauksen ja tiedonkulun tehostamiseksi hallituksen kuultavana on sen kokousten yhteydessä järjestettäviä kehityskeskusteluja varten konserniyksiköiden, hallintokuntien ja projektien edustajia. Tarkastuslautakunta katsoo, että johtamiselle ja eritoten konsernijohdolle tulee asettaa omat, strategiaan perustuvat tavoitteet ja mittarit. Tähän sekä myös operatiiviseen toimintaan voidaan saada eväitä itsearvioinnin avulla. Tavoitteiden määrää ei ole syytä lisätä tavoitteiden päällekkäisyyden ja seurannan vaikeutumisen takia. Kaupunkistrategiassa on jo tasapainoista taloutta koskevan painopisteen osalta seuraava konsernijohdolle ja sen johtamiselle kuuluva tavoite: Varmistetaan kaupungin ja sen konserniyksiköiden talouden tasapaino jatkuvalla tuottavuustyöllä, tulopohjan kehittämisellä ja aktiivisella omistajaohjauksella. Konsernijohdon, erityisesti luottamushenkilöiden koulutus on ehdottoman tärkeää, jotta vastuullisessa työssä ei vahingossa tehdä virheitä. Kuntayhtiöiden johdolle ja hallitusten jäsenille on järjestetty paikallisesti lainopillista koulutusta, jossa on käyty läpi myös käytännössä esiintyneitä ongelmatilanteita yhdessä kouluttajan kanssa.

13 Fuusiot Konsernissa on toteutettu myös useita ilmeisen onnistuneita yhtiöiden fuusioita. Asuntoyhtiöiden fuusiointiprosessi on saatu päätökseen Tuppiroska Oy:n sulauduttua Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön. Myös varsin monenkirjavien kiinteistöjä hallinnoivien yhtiöiden fuusio on saatu käyntiin. Kertomusvuoden aikana muodostettiin Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy yhdistämällä Alahärmän Yrityskehitys Oy ja Purmojärven Palvelutalo Oy. Kyseessä on konsernin yritystilakiinteistöistä vastaava ja toimitiloja rakennuttava yhtiö. Tarkoituksena on jatkaa yritystilatoiminnan keskittämistä Steel Parkin osalta ja tarkastella muidenkin samankaltaista toimintaa harjoittavien yhtiöiden sulauttamista Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:öön. Konsernirakenteen tiivistyminen on hyvä asia sekä tiedonkulun ja toiminnan tehokkuuden että kaupungin konsernitilinpäätöksen laadinnan kannalta. Konsernin tiedonkulun parantamiskeinona on mainittu myös mm. yhteisöjen hallintoon osallistumisen keskittäminen muutamille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Tämän tavoitteen suuntaisesti edettiin valtuustokauden vaihduttua; ainakin merkittävimmissä yhtiöissä hallituspaikoilla on samoja henkilöitä. Lisäksi kaupunginjohtaja on nimennyt tytäryhtiöihin ao. toimialan viranhaltijoita. Nämä henkilöt voivat osallistua hallitustyöskentelyyn puheoikeudella. Tarkastuslautakunnan mielestä henkilövalintoihin ja heidän asiantuntijuuteensa sekä kouluttamiseen tulee jatkossa kiinnittää suurta huomiota. Asiantuntevien luottamushenkilövalintojen aikaansaaminen konserniyksiköiden hallituksiin on poliittisten ryhmien vastuulla. Kuntalakiin on esitetty muutosta, jonka mukaan kunnan tytäryhtiön hallituksen jäsen ei voi toimia kunnanhallituksen jäsenenä. Mikäli muutos toteutuu, tulisi tiedonkulun ja omistajaohjauksen varmistamiseksi tytäryhtiöiden hallituksiin valita luottamushenkilöiden lisäksi aina myös viranhaltijajäseniä Eräistä konserniyhtiöistä tarkemmin Kauhavan Vuokra-asunnot Oy Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n asuntokannan käyttöaste on vuonna 2013 pysynyt aiemmalla tasolla: 90 %. Asuntojen kokonaismäärä on 903 kpl, joista vapaana olevia vuokra-asuntoja on vain runsas 70. Asuntojen vuosikorjaus- ja perusparannustoimintaan on panostettu noin 2 milj. euron vuosivolyymillä. Kuntaliitoksen lähtökohtatilanteeseen verrattuna vuokrataloyhtiön omavaraisuusaste on noussut 5,5 %:sta 10,5 %:iin, mikä on myönteistä. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy on kannustanut paikkakunnan vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä varaamalla harkitsemistaan kohteista asuntoja käyttöönsä vuokraustoimintaa varten.

14 Kauhavan Vesi Oy 14 Yhtiön keskeinen hanke on haja-asutusalueiden viemäröintihanke, joka on jatkunut koko kertomusvuoden ajan. Hankkeen kustannusarvio on 4,4 milj. euroa ja valtionosuus 2,0 milj. euroa. Keskeisiä ongelmia ovat: vierasta pääomaa on paljon tulot (valtionavustukset, liittymismaksut) tulevat viiveellä, mikä rasittaa maksuvalmiutta puhdistamoiden ympäristölupia on koko ajan ja paljon uusittavana, mikä voi johtaa puhdistusvaatimusten tiukentumisen takia investointeihin Yhtiön muodostaminen perustuu kuntaliitossopimukseen. Perustamisvaiheen toiminta on sitonut paljon hallinnollisia voimavaroja. Synergiaetujen saavuttamiseksi yhteistyötä tiivistetään lämpöyhtiön kanssa. Vieraan pääoman määrä johtuu Härmien keskuspuhdistamoinvestoinnin toteuttamisesta kokonaisuudessaan velkarahoituksella sekä hajaasutusalueiden viemäröintihankkeesta, joka on valtionavustuksesta huolimatta yhtiön investointivaraan nähden merkittävän suuri. Normaalit korvausinvestoinnit ja vähäiset laajennusinvestoinnit yhtiö on rahoittanut tulorahoituksella. Yhtiön oman pääoman riittävyydessä ei ole ollut ongelmia. Ympäristölupaehtojen tiukentumisesta aiheutuvat investoinnit on toteutettava. Kauhavan Kaukolämpö Oy Yhtiön kertomusvuoden keskeisin hanke oli Ylihärmän kaukolämpöverkoston ja laitoksen rakentaminen. Verkkoinvestointi valmistui 2013, mutta laitos oli vuoden vaihteessa vielä keskeneräinen. Yhtiössä on jouduttu käynnistämään esitutkinta epäillystä lahjonnasta vuosina Tutkinta on edennyt syyteharkintaan. Asiasta tuli alkukesästä syyttämättäjättämispäätös Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy Konsernin yritystilakiinteistöistä vastaava ja toimitiloja rakennuttava yhtiö, joka on muodostettu Alahärmän Yrityskehitys Oy:stä ja Purmojärven Palvelutalo Oy:stä.

15 15 Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy rakennuttaa Finn-Power Oy:n länsipuolelle teollisuusrakennuksen, joka vuokrataan Tampereen Keskustekniikka Oy:n käyttöön 15 vuodeksi. Oman pääoman turvaamiseksi kaupunki on sijoittanut pääomalainana yhtiöön euroa, mikä on huomattavan suuri. Vuonna 2013 lisäsijoitukselle ei ollut tarvetta Tarkastuslautakunnan kannanotto Koko konsernin toiminnan ja ohjauksen kannalta on tärkeää, että kaupungin omistajaohjaukseen kiinnitetään huomiota niin, että tiedonkulku konsernihallituksen (kaupunginhallitus) ja konserniyhteisöjen johdon välillä on riittävää omistajaohjauksen varmistamiseksi. Pelisäännöt emon ja tyttärien välillä esim. investointien toteutuksessa tulee selkiyttää, jotta jatkossa vältytään erimielisyyksiltä laskutusoikeuksista ja laskujen maksajista. Kyseinen erimielisyys oli lämpöyhtiötä koskeva yksittäistapaus ennen nykyisen toimitusjohtajan toimikautta. Pelisäännöt on selkiytetty eikä erityisiä ongelmia ole enää esiintynyt. Lautakunta näkee myönteisenä sen, että: konsernin sisällä on toteutettu fuusioita. Tätä toimintaa kannustetaan jatkamaan. Kauhavan Kaukolämpö Oy on laajentanut toimintansa kaikki liitoskuntien keskustaajamat kattavaksi. Tytäryhteisöjen osalta on selvitettävänä joitakin asioita: Tytäryhtiö Kauhavan Vesi Oy:ssä on vanha omakotitalon vesivahinkokiista ratkaistavana oikeudessa Jatkotoimet harkitaan oikeuden päätöksen perusteella. Kiinteistö Oy Riihen vuokralaisyrityksen velkasaneeraushakemus on oikeuden käsiteltävänä Asiakokonaisuus on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä Toiminta ja kaupungin saatava pyritään turvaamaan uudella sopimusjärjestelyllä. Kauhavan Kaukolämpö Oy:ssä esiin tullut, aikaisempia vuosia koskeva mahdollinen lahjontatapaus on tutkintavaiheessa Asiasta tuli alkukesästä syyttämättäjättämispäätös Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökulma ei ole tilinpäätöksessä kirjannut suunnitelman mukaisia poistoja

16 16 Keskinäinen kiinteistöyhtiö saa Kirjanpitolain 5:12.2 :n nojalla poistaa pysyvien vastaavien hankintamenon ja muut pitkävaikutteiset menot niiden vaikutusaikana ilman ennalta laadittua suunnitelmaa. Osakkuusyhteisö Kauhavan Yhteismetsä jäi yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska tilinpäätöstietoja ei saatu. Kauhavan Yhteismetsä ei ole pystynyt laatimaan tilinpäätöstään kaupungin tilinpäätöksen laadintaan säädetyn määräajan puitteissa verottajalta haetun ennakkoratkaisun viivästymisen vuoksi. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on mainittu yhdistelemättä jätetyt konserniyhteisöt. Tarkastuslautakunta korostaa lainopillista osaamista konsernissa kuin myös erityisesti tytäryhtiöissä. Eväitä tulee saada sekä hallitustyöskentelyyn että riskien hallintaan ja sisäiseen valvontaan. 6.3 Yleishallinto Kaupungintalotoiminnot siirtyivät Yrittäjäopiston yhteyteen terveelliseen ja sidosryhmäyhteistyön kannalta toiminnallisesti hyvään ympäristöön. Toimintojen jatkokehittämistä koskeva selvittely käynnistettiin arkkitehdin ohjauksessa. Vanhasta kaupungintalosta luovutaan ja toiminnot pysyvät toistaiseksi SYO-kampusalueella. Yleishallinnon tavoiteasetannalle on ominaista pyrkimys tehokkuuden parantamiseen hallinnon ja talouden prosesseissa. Tavoitteet ovat realistisia ja niihin on hyvin myös päästy. Taloushallinnon prosesseja on sähköistetty ja osaamista ohjelmistojen käytössä on pyritty lisäämään. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä sitä, että kaupunkistrategian päivityksen myötä muutetaan myös talousarvion tavoiteasetantaa. Tavoitteiden tulee pohjautua strategisiin suunnitelmiin. Kun talousarvion käyttötalousosa laaditaan jatkossa toimielintasolla, tulee valtuustoon nähden sitovia tavoitteita aikaisempaa vähemmän, mutta niiden strategisuus ja mitattavuus paranevat. Myönteistä on myös se, että atk-osaamisongelmaan on yleishallinnon johdolla puututtu. Alakoulujen konekannan uudistamiseen ja mm. langattomien verkkojen rakentamiseen on saatu hankerahaa. On toivottavaa, että taloushallinnon sähköistämiseen tehdyt panostukset alkavat vähitellen näkyä toimintojen tehostumisena. Sisäinen laskenta ja mm. suoritehintojen määrittely on edelleen kehittämiskohde. Kuntaliitoksen yhteydessä tehdyssä talous- ja palkkahallinnon henkilöstömitoituksessa on huomioitu prosessien sähköistäminen. Toiminnan tehostumisvaatimuksen esilletuonnin yhteydessä tarkastuslautakunnan on syytä tiedostaa, että kirjanpitohenkilöstö on liitoskuntavaiheesta vähentynyt kaikkiaan viidellä henkilötyövuodella, ja kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelukseen siirtyneet huomioiden kolmella henkilötyövuodella. Samaan aikaa tuotettujen palvelujen määrä on kasvanut merkittävästi, kun kaupunki vastaa Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n, Kauhavan Vesi Oy:n ja Kauhavan Kaukolämpö Oy:n taloushallintopalveluista. Palkanlaskennan henkilöstöresurssi on vähentynyt 4,5 henkilötyövuodella liitoskuntavaiheeseen verrattuna, Kaksineuvoisen palkanlas-

17 17 kentaresurssi huomioiden noin 1,5 henkilötyövuodella. Suoritehintojen laskeminen ja sisäinen laskenta tehdään hallintokuntien toiminnan laajuus- ym. tietoihin perustuen kulloisiinkin laskentatarpeisiin perustuen. Toimintaa ja osaamista pyritään kehittämään jatkuvasti. Tarkastuslautakunta näkee oikeana ratkaisuna sen, että vanhasta kaupungintalosta päätettiin muuttaa pois. Tarkastuslautakunta on jatkuvasti kantanut huolta työ- ja kokoustilojen terveellisyydestä. 6.4 Kehitystoimi Kehityskeskus Kehitystoimeen kuuluvat elinkeinotoimi ja kehittäminen sekä maaseutu- ja lomatoimi. Maaseutu- ja lomatoimi vastaa myös Lappajärven ja Evijärven kuntien toimialasta. Kauhava on tehnyt esityksen Lapuan kaupungille sen vastuulla olevien tehtävien siirtämisestä Kauhavan kaupungin hallinnoitavaksi. Lapuan kaupunginhallitus hylkäsi ehdotuksen yhden äänen enemmistöllä kesällä Vuonna 2013 yrityskentällä paikallinen suhdannetilanne on ollut nousujohteinen ja yleistunnelma positiivinen, sillä vuoden loppupuolella rakentaminen muuttui Kauhavalla ennätysvilkkaaksi. Edellisvuosina hankkeita on ollut käynnissä erityisesti asuntorakentamisen saralla. Viime vuoden osalta etenivät myös isot hankkeet julkisen rakentamisen ja yritysten investointihankkeiden osalta. Suhdanteisiin nähden hyvä kehitys on jatkunut Kauhavalla myös vuodenvaihteen jälkeen. Yrityskohtaisten kehittämistoimenpiteiden osalta, kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2013 Kehityskeskuksen valmistelemat yritystilasopimukset Tampereen Keskustekniikan ja Härmän Kauppakartanon kanssa. Tampereen Keskustekniikka Oy:n tavoitteena on työllistää nykyisen työntekijämäärän (22 henkilöä) lisäksi vähintään 18 uutta kokoaikaista työntekijää vuoden kuluessa investoinnin valmistumisesta. Kiinteistöosakeyhtiö Härmän Kauppakartano rakentaa puolestaan Alahärmään valtatie 19:n varteen uuden Rautian. Tarkastuslautakunta toteaa erityisen tyytyväisenä Tampereen Keskustekniikan uusien toimitilojen rakentamisen aikaista maisemointia. Näköalapaikalla olevaa työmaata ovat ihastelleet monet ohikulkijatkin. Markkinoinnissa on keskitytty Kauhavan tunnetuksi tekemiseen, mikä on uudessa strategiassakin keskeistä. Markkinoinnissa lapsiperheille olisi tärkeää voida puhua vakaasta kouluverkosta, niin peruskoulu- kuin lukioverkonkin osalta. Jatkuvasti vellova lakkautuskeskustelu ei lisää uskoa tulevaisuuteen. Valtuusto on pitänyt kouluverkkoiltakoulun Kouluverkkotyöryhmän esityksen on määrä valmistua Tarkoituksena on päättää tulevasta kouluverkosta vuoden loppuun mennessä.

18 18 Markkinoinnin perustana tulee olla riittävät resurssit sekä positiivinen vire kaupunkikehityksessä. Tarkastuslautakunta katsoo, että kehityskeskus on hoitanut Lentosotakoulun lakkautuspäätöksen edellyttämää jälkihoitoa hyvin. Ns. äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta on saatu hyvin. Toimenpiteiden työllistävä vaikutuskin selkiytynee lähiaikoina. Keskustelu kehityskeskuksen olemassaolon oikeutuksesta on kuitenkin jatkunut, mikä lienee ilman vaihtoehtojen tarjoamista turhaa ja hajottavaa. Kehityskeskuksen resurssit ovat sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti muihin saman kokoluokan ja rakenteeltaan samankaltaisiin kuntiin nähden pienet. Optimoimalla käytettävät voimavarat on kuitenkin saatu aikaan kaupunkikuvassakin näkyviä tuloksia, mistä on kiittäminen alueen yrityksiä rohkeista ratkaisuista. Viime aikojen seestynyt tilanne on myös näkynyt positiivisesti Kehityskeskuksen henkilöstön motivaatiossa. Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisenä, että kehitystoimen alaan kuuluvia matkailuhanke- ja maahanmuuttokoordinointia on hoidettu mallikkaasti. Matkailu- ja kaupunkimarkkinointi ovat taustalla tehtävää työtä, jonka tulokset näkyvät viiveellä. Matkailun kehittämishankkeen päättyessä, on toimintojen jatkuvuus turvattava uusilla järjestelyillä Kaupungin markkinointiin on panostettava edelleen. Kohdistamalla markkinointia enenevästi lapsiperheille on toiveissa saada asukaslukukehitys vakiinnutetuksi positiiviseksi. Maaseutuhallinnon yksikkö Kauhavan maaseutuhallinnon hallintoalueeseen kuuluvat myös Evijärvi ja Lappajärvi, joille Kauhava myy palveluja. Sopimusten arvo on yhteensä noin / vuosi, mikä kattaa myynnin kustannukset. Yhteistyö on sujunut hyvin, mutta paineita hallintoalueiden laajentamiseen on edelleen. Maatilojen tuloja oli vuonna 2012 Kauhavalla 116,9 milj., Evijärvellä 17,3 milj. ja Lappajärvellä 16,9 milj.. Maaseutuhallinnolla on vireillä kaksi alueelle merkittävää kehittämishanketta: - Kehittyvä turkistila -hanke jatkaa jo hyvään alkuun lähtenyttä turkistuotannon kehittämistä alueella. - Alajärven Maaseututoimen kanssa ollaan toteuttamassa Maakeko -hanketta. Sen tavoitteena on tuoda tietoa ja osaamista maatalousyrityksille liiketoimintaosaamisesta, tietotekniikasta sekä työn organisoinnista, työturvallisuudesta ja työssä jaksamisesta. Lomatoimen paikallisyksikkö on niin ikään järjestänyt lomituspalvelut paitsi Kauhavan kaupungin myös Evijärven ja Lappajärven maatalousyrittäjille ja turkistarhaajille. Tarkastuslautakunta näkee myönteisenä sen, että alan osaamisen parantamiseksi agro- ja konepajatekniikan tutkimusprofessuuri, ammattikorkeakoulun teknologiaasiamiestoiminta sekä maakuntakorkeakoulu- ja hanketoiminta jatkuvat.

19 19 Kehityskeskus toteuttaa operatiivisessa toimissaan kaupunkistrategian mukaista visiota, jossa Kauhava on vuonna 2020 pohjoisen Etelä-Pohjanmaan hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Positiivista on, että turkisala investoi voimakkaasti Kauhavalla. 6.5 Perusturva Perusturvaan kuuluvat sosiaalipalvelut sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan ostopalveluna kuntayhtymiltä. Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja erikoissairaanhoidon palvelut pääosin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat päättäneet, että varhaiskasvatus siirtyy kuntayhtymän toiminnasta kuntien sivistystointen vastuulle. Syynä ovat lähinnä valtakunnalliset linjaukset ja siinä mahdollisuus tiiviimpään pedagogiseen ketjuun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelujärjestelmän on todettu toimivan yleisesti ottaen hyvin ja palvelujen saatavuuden olevan kohtuullisen hyvällä tasolla. Ongelmana oli sotemenojen kustannusten jatkuva kasvu yli omistajakuntien resurssien. Erikoinen tilanne syntyi syksyllä 2013, kun kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 jouduttiin hyväksymään kaupungin talousarviossa 2,4 milj. euroa alijäämäisenä. Tilanne on tulkittu niin, että Kauhavan kaupungilla ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa perussopimuksen mukaista talousarviota. Asiasta on pyydetty tilintarkastajan lausunto, jonka mukaan Kauhavan kaupungin päätös ei ole perussopimuksen mukainen, mutta toisaalta perussopimus ei myöskään sisällä mainintaa siitä, kuinka tällainen tilanne ratkaistaan. Palvelujärjestelmän uudelleenarviointia on käynnistetty työryhmätyöskentelyn ja palvelurakenteen säästöpotentiaaliselvittelyn avulla, mutta selvästi taloutta tasapainottaviin muutoksiin ei päästy. Tarkastuslautakunta näkee, että pattitilanteesta ei päästä keskustelemalla vain rahasta, vaan täytyy keskustella palveluista. Täytyy päättää yhdessä palvelutaso ja tältä pohjalta päätetään tavoitteet. Tilaajan tulisi määritellä nämä asiat, sillä palveluntuottaja ei voi yksin päättää palveluista. Kuntayhtymämallissamme ei ole selkeää tilaaja-tuottaja -roolijakoa. Kunnilla on rahoitusvastuu ja kuntayhtymällä tuottajavastuu. Kunnan täytyisi pystyä määrittelemään kuntayhtymältä hankittavat palvelut. Toisaalta kuntayhtymää perustettaessa kunnaltamme hävisi osaaminen sote-asiakkaana ao. viran- ja toimenhaltijat siirtyivät kaikki Kaksineuvoiselle. Yhtymän talousarviomenettelyn ja säästötoimien osalta voidaan todeta seuraavaa: Kaupunginvaltuustolla on oikeus hyväksyä yhtymän talousarvio ja samalla vahvistaa harkitsemansa kaupungin maksuosuus yhtymän toimintaan. Maksuosuuden perusteella määrittyy samalla yhtymän toiminnallisten ja palvelutavoitteiden taso. Ei voi olla niin, että jos yhtymän esittämiä menolisäyksiä olevaan toimintaan ei sen talousarvioon kaupungin toimesta vahvisteta, niin toiminnalliset tavoitteet jäisivät sellaisenaan voimaan kaupungin rahoitusta supistavasta päätöksestä huolimatta. Tavoitteet ja

20 20 niitä toteuttavat toimenpiteet ja palvelut on aina suhteutettava käytettävissä olevaan maksuosuuteen huomioonottaen toki lainsäädännön asettamat määräykset. Yhtymän toiminnan kehittämisessä on otettava huomioon valtuuston asettamat reunaehdot. Perussopimuksen mukaisesti jäsenkunnat yhdessä kuntayhtymän kanssa neuvotellen asettavat rahoituskehykset, joihin kuntayhtymän toiminnan on sopeuduttava. Yhtymä tuottaa palvelut kehyksen perusteella. Ellei rahoitus yhtymän mielestä riitä olevaan toimintaan, yhtymän on osoitettava jäsenkunnille, mistä palveluista ja millaisin toiminnan muutoksin menoja on karsittava tai tuloja on lisättävä. Ensisijainen valmisteluvastuu riittävien ja vastuullisten säästövaihtoehtojen aikaansaamiseksi on siis asiantuntijaorganisaatiolla eli kuntayhtymällä. Kun kuntayhtymällä riittää asiantuntijaorganisaationa osaaminen menolisäysten tekemiseen, sen on pystyttävä resurssitilanteen niin edellyttäessä myös menosupistuksiin. Kaupunginvaltuusto toimii päätöksentekijänä yhtymän suorittaman valmistelun pohjalta. Kuntayhtymä toimii palvelujen tuottajana kaupungin maksuosuuden perusteella. Vaikka kyse on pääosin lakisääteisistä sote-palveluista, niiden järjestämisessä on aina paikallista harkintaa. Tämä mahdollistaa toiminta- ja kustannustehokkuuden parantamista omistajan kokonaistaloudellisesta tilanteesta johtuvan rahoituskehyksen puitteisiin. Toiminta on sopeutettava mahdollisimman hyvin käytettävissä oleviin resursseihin kaikissa hallintokunnissa, myös perusturvan osalta. Palvelujen normisuoja ei saa muodostaa perustetta olla huomioimatta omistajan taloudellisia tarpeita ja valtionosuusleikkausten vaikutuksia. Väistämättä huomio kiinnittyy siihen, että Kauhavalla terveystoimessa toimitaan edelleen neljällä terveysasemalla. Laskelmissa terveysasemien vähentämisellä ei ole saatu merkittäviä säästöjä, kun vanhat kiinteistöt on laskettu rasitteeksi. Sote-palveluverkkotyöryhmä selvittää parhaillaan tulevaa palvelurakennetta. Tarkoituksena on päättää tulevasta palveluverkosta vuoden 2014 loppuun mennessä. Etelä-Pohjanmaalla ns. sote-hanketta hoidetaan maakuntaliittovetoisesti. Kuntayhtymät ovat mukana ohjausryhmissä, joissa työstetään soten tulevaa rakennetta. Kaksineuvoisesta mukana on neljä johtajaa. Tavoitteena on saada aikaiseksi yhteinen Etelä-Pohjanmaan malli, jossa yksi organisaatio hoitaisi sosiaali- ja terveyshallintotoimen. Seinäjoki näyttäisi tällä hetkellä suostuvan ainoastaan vastuukuntamalliin, mutta muut kunnat eivät välttämättä pidä sitä parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Spekulaatiot ja jatkuvat palaverit sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen ja kuntarakenneselvitysten ympärillä alkavat lisäksi jo häiritä palvelu- ja kehittämistoimintaa kuntayhtymässä. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion ylitykset ovat puhuttaneet vuodesta toiseen. Kaupungin tarkastuslautakuntaa ei kuitenkaan tule enää pyytää niitä tutkimaan, koska kaupunginhallituksen toimivalta ei siihen ulotu. Hallitus voi konserniohjauksen menetelmin selvityttää asioita suoraan Kaksineuvoisen hallitukselta tai pyytää Kaksineuvoisen tarkastuslautakuntaa tutkimaan.