KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT
|
|
- Jere Nurminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Sisäasiainministeriö Asiakirjatyyppi Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit-loppuraportti Päivämäärä LOPPURAPORTTI KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT
2 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 1
3 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä 3 2. Johdanto 6 3. Hankkeen esittely 7 4. Indikaattorit Työvaiheet Ehdotus indikaattoreiksi Maahanmuuttajien kotoutuminen Osallistuminen työmarkkinoille Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Turvallisuus Syrjimättömyys Kielitaito Koulutus ja osaaminen Sosiaalinen hyvinvointi Terveys Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet Julkinen palvelujärjestelmä Palvelukyselyt Palvelukyselyiden toteutus TE-toimistokyselyn tulokset Maahanmuuttajien tarpeiden huomioiminen osana TE-toimistojen palvelukokonaisuutta Kotoutumissuunnitelmat Näkemykset maahanmuuttajien työvoimapoliittisesta koulutuksesta Yhteistyö eri tahojen kanssa Kotouttamistoimenpiteiden vaikutukset Kuntakyselyn tulokset Aineisto Maahanmuuttajille suunnatut kotoutumispalvelut Kunnan peruspalvelut Terveys ja hyvinvointi Koulutus ja osaaminen Kulttuuripalvelut Varhaiskasvatus ja nuorisopalvelut Asumispalvelut Tulosten arviointi ja oppimiskokemukset Oppimiskokemukset Suositukset jatkokehitykselle Palvelukyselyiden tulosten arviointi 51 LIITTEET Lista TE-toimistokyselyyn vastanneista TE-toimistoista Lista kuntakyselyyn vastanneista kunnista Maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen vaikutus Suomeen ja suomalaisiin tutustumiselle, työllistymiselle sekä tiedollisille ja taidollisille valmiuksille
4 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 3 1. TIIVISTELMÄ Sisäasiainministeriö päätti keväällä 2009 toteuttaa hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmää tukeva palvelutarjontakysely ja indikaattoreita, joiden avulla voidaan luotettavasti arvioida muun ohella kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta, kotoutumista ja etnisiä suhteita. Ramboll Management Consulting valittiin hankkeen toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. Tämä raportti on kyseisen hankkeen loppuraportti. Indikaattorit Hankkeessa päädyttiin luomaan indikaattorikooste, joka keskittyy kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden, kotouttamisen ja etnisten suhteiden vaikuttavuuteen. Lähtökohtana indikaattoreiden määrittelyssä pidettiin maahanmuuttajien ja kantaväestön elinolojen lähentymistä sekä kahdensuuntaista integraatiota. Indikaattorit perustuvat aina käsitykseen toimenpiteiden, tulosten ja vaikutusten välisistä syy- ja seuraussuhteista (ns. interventiologiikka). Hankkeessa pyrittiin luomaan looginen kokonaiskuva kotoutumisen eri osa-alueista ja siitä, miten toimenpiteet aikaansaavat tuloksia ja vaikutuksia. Kehitystyö perustui suurelta osin aiempaan kehitystyöhön sekä EU-tason ja mm. Ruotsin viimeaikaisiin indikaattorien kehittämiskokemuksiin. Kehitystyön tuloksena raportissa esitellään 29 indikaattorin kooste, joka on jakautunut 11 eri kotoutumisen ja etnisten suhteiden osa-alueeseen. Indikaattorikoosteen lisäksi hankkeessa pohdittiin myös kunkin indikaattorin osalta kohderyhmää (ketä/mitä mitataan), indikaattorin tietolähdettä (esim. Tilastokeskus) ja muita indikaattoriin ja sen toimivuuteen liittyviä huomioita. Palvelukyselyt Indikaattoreiden laatimisen lisäksi hankkeessa kehiteltiin pilottiluonteisesti palvelujen käyttöä ja vaikutuksia koskevan tiedon keräämismenetelmiä paikallistasolle suunnattujen palvelukyselyiden muodossa. Tarkoituksena oli siis pääasiallisesti testata kyselyjen sisältöjä ja toteutustapaa. Kyselyjä toteutettiin kaksi kappaletta: yksi kunnille ja yksi TE-toimistoille. Kuntien palvelukyselyn lähtökohtana oli saada aikaan kokonaisvaltainen tarkastelu siitä, miten maahanmuuttajien tarpeet on huomioitu kuntien eri palvelusektoreilla. TE-toimistojen kyselyssä keskityttiin tarkemmin kotoutumissuunnitelmiin, työllisyyteen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. TE-toimistokyselyyn vastasi yhteensä 46 TE-toimistoa. Vastaajien mukaan maahanmuuttajien palvelut on huomioitu hyvin tai tyydyttävästi suurimmassa osassa TE-toimistoja. TE-toimistoilla on tärkeä rooli mm. kotoutumissuunnitelmien teossa ja osa vastaajista tuntee, että kotoutumissuunnitelmien teko onkin liiaksi TE-toimistojen harteilla. Kotoutumissuunnitelmien arvellaan kuitenkin olevan hyödyllisiä etenkin suomen kielen oppimiselle. Maahanmuuttajien työvoimapoliittisen koulutuksen riittävyys on puolestaan vastaajien mukaan keskimäärin melko huonoa ja etenkin ammatilliseen koulutukseen on usein vaikea päästä. TE-toimistovastaajat ovat keskimäärin melko tyytyväisiä yhteistyöhön kuntien kanssa ja yhteistyö on hyvää etenkin sosiaalihuollon kanssa. Kuntakyselyyn vastasi yhteensä 59 kuntaa, mukaan lukien osa Suomen suurimmista ja maahanmuuttajatiheimmistä kunnista. Vastaajakunnissa maahanmuuttoasiat on hoidettu pääsääntöisesti osana sosiaali- tai perusturvahallintoa ja noin viidenneksellä vastanneista kunnista on maahan-
5 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 4 muuttoa koordinoivaa henkilöstöä. Etnisten suhteiden tilan arvioitiin suurimmassa osassa kuntia olevan melko hyvä (n. 70 %). Vastaajien mukaan parhaiten järjestetty kotoutumispalvelu oli tulkkaus- ja kielipalvelut. Kotoutumispalveluita saavat eniten lapset ja nuoret, kun taas yli 64- saavat selvästi vähemmän kotoutumispalveluita kuin muut ikäryhmät. Etenkin perusopetusta täydentävän opetuksen katsotaan vaikuttavan positiivisesti maahanmuuttajien kotoutumiseen. Kotouttamissuunnitelmien arvellaan kuntakyselyn vastaajien mukaan olevan hyödyllisiä suomen kielen oppimiselle, mutta myös koulutukseen pääsylle. Oppimiskokemukset Indikaattoreiden määrittely pohjautui pitkälti aiemmin tehtyyn työhön. Esitettyjen mittareiden osalta operationalisointi on vielä osin kesken. Jatkossa on tarkennettava tiedonkeruun ja tiedon analysoinnin organisointia eli kuinka usein kutakin indikaattoria koskeva tieto kerätään (esimerkiksi kerran vuodessa), kuka kerää tiedot sekä se kenen toimesta niiden analysointi suoritetaan. Käytännössä tämä edellyttää neuvotteluja eri osapuolten välillä, joiden yhteydessä on tarvittaessa täsmennettävä mittareiden haluttuja kohderyhmiä, määriteltävä tiedon keruusta aiheutuvat kustannukset ja niiden jakautuminen sekä sovittava tiedon keräämisen liittyvistä käytännön asioista. Kerättävän tiedon analysoinnin tasot on niin ikään määriteltävä esimerkiksi siten, että tieto tuotetaan sekä ELY alueittain että kansallisella tasolla. Kansallisten indikaattoreiden määrittelyssä päädyttiin olla menemättä syvälle kuntatason palvelujärjestelmän eri sektoreille. Tästä riippumatta tulee kuntien kanssa yhteistyössä kehittää nyt sekä toteutetun palvelukyselyn sisältöjä ja toteutusta että sellaisia indikaattoreita, joiden hyödyntäminen on mahdollista paikallisella ja mahdollisesti jatkossa myös kansallisella tasolla. Useat kunnat ovat määritelleet omia indikaattoreita erilaisista lähtökohdista. Näiden indikaattoreiden läpikäynti ja edelleen kehittäminen kuntien kanssa varmistaisi, että indikaattoreista tulee sekä kansallisella että paikallisella tasolla päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden näkökulmasta mahdollisimman käyttökelpoisia. Palvelukyselyitä toteutettaessa huomattiin, että palvelujen tilaa ja merkitystä sekä palvelujen vaikuttavuutta maahanmuuttajataustaisen väestön näkökulmasta koskeva tieto on edelleen osin hajallaan kunnissa eikä ylhäältä alas jalkautuva seurantakysely pysty sitä luotettavasti tuottamaan. Kyselyyn vastaaminen on hankalaa, koska esim. tässä pilotissa tieto kysytyistä asioista on hajautunut eri sektoreille. Tämän seurauksena kyselyn vastaanottanut henkilö saattoi vastata tietyistä palveluista useamman kunnan osalta tai kenelläkään kunnassa ei ole vastuuta maahanmuuttoasioiden kokonaiskoordinaatiosta sillä tasolla, kuin toteutettu kysely olisi edellyttänyt. TEtoimistoissa tällaista ongelmaa ei pääsääntöisesti ollut. Tässä mielessä jatkotyötä seurantajärjestelmän kehittämiseksi on tehtävä, mutta se on toteutettava sekä keskitettyä tilastotuotantoa (esimerkiksi esitettyjen indikaattoreiden mukaisesti) että paikallistason seurantajärjestelmiä kehittäen. Haasteena jälkimmäisessä tapauksessa on se, että kuntien omat tietotarpeet ja valinnat seurattavaksi mittareiksi voivat poiketa valtakunnallisista valinnoista. Rinnakkaishankkeen eli maahanmuuttajabarometrin esiselvitysraportissa on nostettu esiin eräitä paikallistason kotoutumisen seurannassa käytettyjä indikaattoreita. Hankkeen perusteella valtakunnallisella palveluiden seurannalla kyselyn avulla on kuitenkin paikkansa, ja suuri osa palvelukyselyssä tällä hetkellä olevista kysymyksistä on koettu kysymyksinä toimiviksi. Osa kysymyksistä oli vastaajan kannalta kuitenkin liian epätarkkoja jättäen liikaa tilaa vastaajan tulkinnalle. Kokonaisuudessaan TE-toimistolle suunnattu kyselylomake oli pituudeltaan sopiva, mutta kunnille suunnattu kysely oli liian pitkä ottaen huomioon, että vastaaja joutui usean kysymyksen osalta hakemaan tietoa ja ottamaan yhteyttä muihin viranhaltijoihin kunnassa. Suositukset Indikaattoreiden osalta suosittelemme seuraavaa: Täsmennetään tarvittaessa indikaattoreiden tietolähteitä ja mittaamisen kohderyhmiä. Vahvistetaan seurannassa jatkossa käytettävät indikaattorit sisäasianministeriön toimesta. Tietoa tuottavien toimijoiden ja sisäasiainministeriön välillä sovitaan tiedonkeruusta, toimittamisesta ja analysoinnista.
6 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 5 Kansallisten indikaattoreiden rinnalla kehitetään paikallistason palvelujärjestelmän seurantaa ja indikaattoreita kunnissa hyödyntäen erityisesti niitä kuntia, joissa kehitystyötä on jo tehty. Tavoitteena tulisi olla, että luotuja hyviä käytäntöjä näiltä osin siirtyisi myös muihin kuntiin, koska kansallisen tason indikaattorit eivät kuitenkaan vastaa kaikilta osin paikallisen palvelujärjestelmän kehittämisen tietotarpeisiin. Lisäksi jatkossa paikallisen tason indikaattoreista voi pyrkiä nostamaan indikaattoreita myös kansalliselle tasolle. Määritellään kuinka usein ja miten arvioidaan kansallisen tason indikaattoreiden tarkoituksenmukaisuutta, minkä seurauksena tarvittaessa määritellään uusia indikaattoreita. Paikallistason palvelukyselyn osalta ehdotamme seuraavaa: Toteutetussa pilotissa käytettyjä kyselylomakkeita parannetaan sekä tiedon hyödyntäjän että kyselyyn vastaajan näkökulmista yhdessä erikseen valittavien kuntien ja TEtoimistojen kanssa. Esimerkiksi valikoitujen kuntien (3-5 kuntaa) kanssa toteutetaan paikallistason seurantajärjestelmän kehittämistyötä siten, että luodaan yhteinen prosessi kuntakyselylle eli sen edellyttämien tietojen keräämiselle ja niiden analysoinnille. Tämän kehittämistyön yhteydessä hyödynnetään myös kuntien omaa indikaattoreiden kehittämistyötä määriteltäessä kyselyllä kerättävää tietoa. Kyselyn kohderyhmäksi valitaan jatkossa kerrallaan esimerkiksi 15 maahanmuuttointensiivisintä kuntaa sekä 25 ositetulla satunnaisotannalla valittua kuntaa, joissa ositusmuuttujina ovat ELY-alueet ja kunnan koko. Näin varmistetaan, että huomio keskitetään ainakin niihin kuntiin, joissa kotoutumispalveluille ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten tarpeiden huomioimiselle on eniten kysyntää. TE-toimistojen osalta kyselyn kohderyhmänä ovat kaikki TE-toimistot. Kysely toteutetaan sähköisenä www-kyselynä, joka jalkautetaan ELY-organisaatioiden kautta. Kuntakyselyn tekninen toteutus on sellainen, että eri palvelusektoreita koskevat kysymykset voidaan halutessa toteuttamaan eri vuosina ja ne pystytään kohdentamaan erillisinä osioina suoraan ko. sektorin edustajille. Palvelukyselyn lisäksi seurannassa toteutetaan kyselyn toteutusvuosina 3-5 kunnan tilanteesta case-kuvaukset, jotka perustuvat kunnan toimijoiden haastatteluihin sekä kuntien omien indikaattoreiden ja mahdollisten omien seurantatietojen analyysiin.
7 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 6 2. JOHDANTO Sisäasiainministeriö päätti keväällä 2009 toteuttaa hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmää tukeva palvelutarjontakysely ja indikaattoreita, joiden avulla voidaan luotettavasti arvioida muun ohella kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta, kotoutumista ja etnisiä suhteita. Ramboll Management Consulting valittiin hankkeen toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan ja indikaattoreiden kehittämishanke on sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön koordinoima hanke, johon on myönnetty EU:n kotouttamisrahaston osarahoitus vuodelle Hankkeen toteutuksessa kolmansien maiden kansalaiset ovat osallistuneet toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin ohjausryhmän jäseninä. Hanke liittyy osaksi laajempaa kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmää, jonka osa-aluetta Maahanmuuttajabarometri Ramboll Management Consulting on toteuttanut samanaikaisesti kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan ja indikaattoreiden laadinnan kanssa. Hankkeilla on ollut yhteinen ohjausryhmä ja hankkeita on muutenkin toteutettu tiiviissä yhteistyössä. Tästä johtuen myös hankkeiden loppuraportit liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa. Sekä hankkeiden alussa että lopussa järjestettiin seminaari, johon kutsuttiin kotoutumisen ja etnisten suhteiden kanssa läheisesti työskentelevät sidosryhmät. Aloitusseminaari järjestettiin Säätytalolla ja loppuseminaari niin ikään Säätytalolla Hankkeen ohjausryhmä kokoontui toteutuksen aikana yhteensä neljä kertaa: 26.6; 28.8; ja Tässä raportissa on esitelty kotoutumisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit - hankkeen toteutusta ja tuloksia sekä ehdotuksia jatkotyöskentelyn kohteiksi. Luvussa 3 esitellään tarkemmin hankkeen taustaa; Luvussa 4 käsitellään indikaattoreiden kehittämisen työvaiheita sekä esitellään ehdotus indikaattoreiksi; Luvussa 5 esitellään palvelukyselyiden tulokset; Luvussa 6 arvioidaan palvelukyselyiden tuloksia ja kyselyiden toteuttamisen aikana kerättyjä oppimiskokemuksia, sekä esitetään suosituksia työn jatkokehittämiselle.
8 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 7 3. HANKKEEN ESITTELY Kotouttamislain tavoitteena on mm. edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Kotouttamislain mukaan työvoimatoimisto ja kunta voivat järjestää kotoutumista edistävinä ja tukevina toimenpiteinä ja palveluina: 1. ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista; 2. perehdyttämistä yhteiskuntaan ja sen toimintaan; 3. suomen tai ruotsin kielen opetusta; 4. työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työmarkkinatoimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä; 5. luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä perusopetusta täydentävää opetusta; 6. tulkkausta; 7. tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä ja palveluja: 8. alaikäisten maahanmuuttajien erityistarpeiden vaatimia toimenpiteitä ja palveluja; 9. erityistä tukea tarvitseville ryhmille järjestettäviä toimenpiteitä ja palveluja; 10. muita toimenpiteitä ja palveluja, jotka kannustavat maahanmuuttajaa omatoimisesti hankkimaan yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Hankkeen taustalla on kehittämisen alla oleva kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurannan ja arvioinnin kokonaisjärjestelmä, joka perustuu kotouttamisen ja etnisten suhteiden puiteohjelman yhteydessä luotuun ehdotukseen. Ohjelman mukaan kotoutumista tukevat tavoitteet tulee ottaa huomioon läpivirtauksena valtakunnallisissa ohjelmissa ja strategioissa sekä eri palveluiden ja toimenpiteiden suunnittelussa ja järjestämisessä. Seurantajärjestelmän tulisi palvella poliittista päätöksentekoa ja tuottaa tietoa toimenpiteiden ja palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi. Seurantajärjestelmän tulisi myös ottaa huomioon maahanmuuttajien ja yhteiskunnan integroitumisen eri puolet: sosiaalis-taloudellinen hyvinvointi, poliittiset ja oikeudelliset tekijät, sekä yksilöiden ja yhteisöjen kulttuurinen muutos. Keskeisinä periaatteina seurannassa tulisi olla maahanmuuttajien ja kantaväestön elinolojen lähentyminen sekä kahdensuuntainen integroituminen. Ajatuksena on, että kotoutuminen koskee koko yhteiskuntaa. Seurantajärjestelmän on ehdotettu rakentuvan viidestä eri osiosta. 1 1 Säävälä, Minna: Kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja arviointi Suomessa. FCG Efeko Oy/ Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Raporttiin viitataan myös nimellä Puikot.
9 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 8 Maahanmuuttopolitiikan tavoitteet Maahanmuuttajien elinolojen seuranta Kotoutumista ja etnisiä suhteita kuvaavat indikaattorit Maahanmuuttajien Näkemysten kerääminen Tarvittavat erillisselvitykset ja arvioinnit Palvelujen käyttöä ja vaikutuksia koskevan tiedon kerääminen Online-portaali tulosten esittämisen keinona Kuva 1: Kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurannan ja arvioinnin kokonaisjärjestelmä Elinolojen seurantaa ehdotetaan koottavaksi Tilastokeskuksen seurantatietojen pohjalta, palveluiden käyttöä ja etnisten suhteiden kehittymistä seurattaisiin maahanmuuttajabarometrin avulla ja palveluntarjontaa sekä kotouttamisen tilaa seurattaisiin paikallistason kotouttamistoiminnan kartoituksella. Maahanmuuttajabarometri ja palvelujen kartoitus perustuisivat kotoutumista ja etnisiä suhteita kuvaaville indikaattoreille, jotka tosin nojautuisivat pitkälti myös muille tietolähteille. Elinolojen seurannan, barometrin ja palvelujen kartoituksen perusteella on ehdotettu tehtäväksi maahanmuuton ja kotoutumisen tilasta yleiskatsaus, jossa arvioidaan poliittisesti päätettyjen tavoitteiden toteutumista käytännössä. Lisäksi on ehdotettu luotavaksi nettiportaali, johon päivitetään eri seurantamuotojen tietoja sekä uusinta tutkimustietoa kotoutumisesta. Tässä hankkeessa on siis kehitetty sekä kotoutumista ja etnisiä suhteita kuvaavia indikaattoreita että pilottiluonteisesti palvelujen käyttöä ja vaikutuksia koskevan tiedon keräämismenetelmiä paikallistasolle suunnattujen palvelukyselyiden muodossa.
10 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 9 4. INDIKAATTORIT Osana kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittämisen hanketta määriteltiin indikaattoreita, joiden avulla voidaan kansallisesti arvioida kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta ja etnisten suhteiden kehitystä. Indikaattoreiden määrittelyn taustalla on kotouttamisen ja etnisten suhteiden puiteohjelman yhteydessä luotu ehdotus kansalliseksi kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden poikkihallinnolliseksi seurantajärjestelmäksi. Alla on esitelty indikaattoreiden määrittelyn työvaiheet, indikaattorit lyhyesti perustellen sekä tunnistetut jatkotoimenpidetarpeet. Puikot loppuraportissa on hyvin kuvattu indikaattoreiden kehittämiseen liittyviä haasteita. Hallinnollisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin kiperin kysymys on attribuutio -ongelma: miten erottaa ja osoittaa toimenpiteiden vaikutukset ilmiöön, kun siihen vaikuttavat samanaikaisesti myös monet muut seikat? Syitä ja seurauksia on vaikea todistaa. Maahanmuuttajaväestön elinolojen muutoksissa on vaikea erottaa sitä, mikä johtuu viranomaisten toimenpiteistä, mikä maahanmuuttajaryhmien omasta luonteesta (esim. pakolaistausta, keskimääräinen koulutustausta), yleisestä yhteiskunnallisesta muutoksesta (taloustilanne, asenneilmapiirin muutokset) ja mikä muusta politiikasta (sosiaaliturvajärjestelmien tai koulutuspolitiikan muutokset ym.). Esimerkiksi kotouttamistoimiin osallistuneiden työllisyyden paraneminen kolme vuotta maahanmuuton jälkeen voi johtua paitsi entistä tehokkaammista kotouttamistoimista, maahan muuttavan väestön aiempaa korkeammasta koulutustasosta, aiemmasta poikkeavasta etnisestä tai ikärakenteesta, yleisestä taloustilanteen tai työmarkkinoiden muutoksesta Suomessa, työelämän asenneilmaston myönteisyyden lisääntymisestä tai jostain tuntemattomasta syystä. Maahanmuuttajista ei yleensä voida erottaa taustaltaan samankaltaisia vertailuryhmiä, joista toinen altistuisi ja toinen ei altistuisi viranomaistoimenpiteille. Niinpä jäljelle jäävä mielekäs arviointi joutuu välttämättä perustumaan seurantaan, perinpohjaiseen yhteiskunnalliseen analyysiin ja pienempiin otantatutkimuksiin tai selvityksiin Työvaiheet Aikaisempaa kehittämistyötä on kuvattu mm. yllämainitussa Puikot loppuraportissa eikä sitä näin ollen ole tarpeen toistaa tässä yhteydessä. 3 Loppuraportissa jaettiin integraatio kolmeen osa-alueeseen (sosiaalis-taloudellinen, poliittis-oikeudellinen ja kulttuurinen integraatio), joiden osalta määriteltiin kaksitoista keskeistä indikaattoria. Tämä esitys otettiin tämän indikaattorityön pohjaksi. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin yhteen ja käytiin läpi aiemmissa kehittämishankkeissa ja maahanmuuton kannalta keskeisissä kunnissa määriteltyjä indikaattoreita. Tämän jälkeen indikaattoreita arvioitiin kahdesta näkökulmasta: miten hyvin laaditut indikaattorit kattavat integraation keskeiset osa-alueet ja miten hyvin ne mittaavat sekä toimenpiteitä että tuloksia ja vaiku- 2 Säävälä, Minna: Kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja arviointi Suomessa. FCG Efeko Oy/ Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, 2008, s Seurannan kehittämistä on käsitelty mm. voimassa olevan kotouttamislain valmistelun yhteydessä, hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa, etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelmassa, Accenture Oy.n toteuttamassa vaikuttavuusselvityksessä ja sektoritutkimuksen neuvottelukunnan maahanmuuttajien integroitumista koskevassa selvityksessä.
11 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 10 tuksia. Indikaattorikooste esiteltiin hankkeen ohjausryhmälle Ohjausryhmän alustavien kommenttien pohjalta hankkeen toteuttaja teki ehdotuksen keskeisiksi indikaattoreiksi. Tätä ehdotusta käsiteltiin asiantuntijatyöpajassa Työpajaan osallistuneiden henkilöiden antamien kommenttien pohjalta toteuttaja laati uuden ehdotuksen indikaattoreista. Tämä ehdotus esiteltiin hankkeen ohjausryhmälle Saatujen kommenttien pohjalta viimeisteltiin tässä raportissa esiteltävä ehdotus indikaattoreiksi. Sisällöllisesti indikaattoreiden määrittely toteutettiin mielenkiintoiseen aikaan. Kansallista lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, EU-tasolla tehdään yhteistä indikaattoreiden määrittelytyötä ja useat kunnat ovat määritelleet maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja etnisiin suhteisiin liittyviä seurantaindikaattoreita omista lähtökohdistaan. Indikaattorit perustuvat aina käsitykseen toimenpiteiden, tulosten ja vaikutusten välisistä syy- ja seuraussuhteista (ns. interventiologiikka). Hankkeen toteuttaja pyrki ensivaiheessa rakentamaan vaihtoehtoisia kotoutumisen interventiologiikoita erilaisista näkökulmista (yksilölähtöisesti, perhelähtöisesti ja yhteiskunta-/järjestelmälähtöisesti). Pian kuitenkin osoittautui, että näkökulmia oli vaikeaa käsitellä erillisinä, minkä johdosta näkökulmat päätettiin yhdistää yhteen kuvaukseen kotoutumisen syy- ja seurausketjusta. Koska indikaattoreiden laadinnassa kyse on viime kädessä työkalusta, jonka avulla pyritään antamaan lisää eväitä päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden käyttöön, otettiin lähtökohdaksi julkinen palvelujärjestelmä, jonka toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta indikaattoreiden avulla pyritään arvioimaan. Seurantajärjestelmän tulee palvella poliittista päätöksentekoa ja tuottaa tietoa toimenpiteiden ja palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi. Lähtökohtana indikaattoreiden määrittelyssä pidettiin maahanmuuttajien ja kantaväestön elinolojen lähentymistä sekä kahdensuuntaista integroitumista. Syy- ja seuraussuhteiden määrittelyssä ei pyritty kuvaamaan kaikkien eri osa-alueiden välisiä suhteita, vaan luomaan looginen kokonaiskuva kotoutumisen eri osa-alueista ja siitä, miten toimenpiteet aikaansaavat tuloksia ja vaikutuksia. Tulosten ja vaikutusten määrittelyssä nojauduttiin pitkälti aiemmin tehdyn kehittämistyön mukaisiin integraation osa-alueisiin. Toimenpiteet Tulokset Vaikutukset Monimuotoisuus Suvaitsevaisuus Julkinen palvelujärjestelmä Kielitaito Koulutus ja osaaminen Sosiaalinen hyvinvointi Osallistuminen työmarkkinoille Osallistuminen yhteiskuntaan Turvallisuus Osallisuus Itsemääräämisoikeus Maahanmuuttajien kotoutuminen Tasa-arvo Terveys Syrjimättömyys Koheesio Kunnioitus Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet Kuva 2: Kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden keskeiset syy- ja seuraussuhteet
12 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 11 Mittaristoa laadittaessa tasapainoiltiin erityisesti mittariston kattavuuden ja tiedonkeruun toteutettavuuden välillä. Toisaalta mittariston pitäisi sisältää indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida kotouttamisen onnistumista maahanmuuttajan elämänkaaren eri vaiheissa (esimerkiksi alle kouluikäiset, kouluikäiset, nuoret, aikuiset ja ikääntyneet) sekä palvelujärjestelmän eri sektoreilla (esimerkiksi sosiaali- ja terveys, opetus, kulttuuri, työllisyys ja asuminen) ja toisaalta taas kovin laajan mittariston määrittely kansallisesti ei ole helposti operationalisoitavissa eikä kaiken kerättävän tiedon hyödyntäminen ole lainkaan itsestään selvää. Täten mittaristossa päädyttiin painottamaan erityisesti tuloksia ja vaikutuksia, joiden seuraaminen antaa eväitä myös tarkemmalle toimenpiteiden arvioinnille. Lisäksi tavoitteena oli, että kotouttamista, kotoutumista ja etnisiä suhteita mittaavat indikaattorit ovat helposti ja säännöllisesti kerättäviä sekä kustannuksiltaan kohtuullisia. Hahmoteltu mittaristo kattaa useita hallinnonaloja edellyttäen sekä kumppanuutta että sopimusjärjestelyjä eri viranomaistahojen välillä. Lisäksi mittaristoa laadittaessa haluttiin vahvistaa maahanmuuttajien omien näkemysten merkitystä tietolähteenä, minkä johdosta osa indikaattoreista hyödyntää jatkossa säännöllisesti toteutettavaa maahanmuuttajabarometriä. Mittareiden laadinnan eri vaiheissa otettiin huomioon myös viimeaikainen kehitys sekä EU-tasolla että mm. Ruotsissa, missä on ehdotettu kotouttamisen tavoitteisiin perustuvaa 26 indikaattorin patteristoa. EU-tasolla puolestaan puheenjohtajamaa Ruotsi on puheenjohtajuuskaudellaan pyrkinyt kehittämään EU-maille yhteisiä kotoutumisen indikaattoreita, joista toivotaan päätettävän Espanjan puheenjohtajuuskaudella keväällä EU-tason indikaattorit näyttävät jakautuvan neljään eri ryhmään: työllisyys, koulutus, sosiaalinen integraatio ja kansalaisaktiivisuus/osallistuminen. 4 Indikaattoreista neuvotellaan parhaillaan EU-tasolla, mutta keskusteluissa ovat olleet mukana mm. työllisyys- ja työttömyysaste, maahanmuuttajien koulutusaste, koulupudokkaiden määrä, maahanmuuttajien tulot ja maahanmuuttajataustaisten osuus kansanedustajista. 4.2 Ehdotus indikaattoreiksi Indikaattoreiden laatukriteereinä korostettiin selkeyttä, tarkoituksenmukaisuutta (relevanssia), kustannustehokkuutta, soveltuvuutta ja seurattavuutta. Indikaattoreiden määrää ei lähtökohtaisesti tarkkaan rajattu, mutta työn alussa indikaattoreita arveltiin valittavan kappaletta. Alla olevassa esityksessä on ehdotettu 29 indikaattoria. Lähtökohtana työssä oli, että seurannan tulee perustua lähinnä olemassa oleviin tietolähteisiin ja tarvittaessa niiden edelleen kehittämiseen. 4 Ruotsin esitys pohjoismaisessa virkamieskokouksessa Helsingissä,
13 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 12 Julkinen palvelujärjestelmä Tukitoimenpiteet IND: Kohdennettujen tukitoimenpiteiden määrä suhteessa työttömiin (aktivointiaste) IND: Kotoutumissuunnitelmien teon nopeus (aika maahantulosta) Prosessit IND: Oleskelulupien käsittelyaika (ka) IND: Kansalaisuushakemusten käsittelyaika (ka) Päivähoito IND: Julkisesti tuetussa päivähoidossa olevat vieraskieliset lapset suhteessa kaikkiin 3-6 vuotiaisiin vieraskielisiin lapsiin Peruskoulu IND: Peruskoulussa suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta sekä oman äidinkielen opetusta saavat lapset suhteessa perusopetuksessa olevien vieraskielisten lasten määrään Kielitaito IND: YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttaneiden osuus (suomi tai ruotsi) IND: YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) IND: Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Koulutus ja osaaminen IND: Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien,10-luokalle siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien vieraskielisten nuorten lukumäärä / kantaväestön vastaavat lukumäärät IND: Vieraskielisten nuorten lukumäärä oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneistä ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneista (toinen aste ja peruskoulu) Sosiaalinen hyvinvointi IND: Käytettävissä oleva rahatulo 1, 3 ja 5 vuotta maahantulon jälkeen / yleinen käytettävissä oleva rahatulo IND: Neliöitä asunnossa / asukas verrattuna kantaväestöön IND: Kotitalouksien pienituloisuusaste verrattuna yleiseen pienituloisuusaste Terveys Indikaattorit muodostetaan THL:n käynnistyneen tutkimuksen avulla. Tarvittaessa täydennetään barometrin avulla. Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet IND: Positiivisesti suhtautuvien osuus kantaväestössä IND: Positiivisesti kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus maahanmuuttajissa IND: Kantaväestön ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen määrä Osallistuminen työmarkkinoille IND: Työllisyysaste (ka) verrattuna kantaväestöön IND: Työttömyysaste (ka) verrattuna kantaväestöön IND: Työllisyysaste 3 vuotta maahantulon jälkeen (seuranta) IND: Toimeentulotuen saajien osuus IND: Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan IND: Tietoisuus äänioikeudesta IND: Kokemus osallisuudesta IND: Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaiseen väestöön kunnassa Turvallisuus IND: Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus IND: Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Syrjimättömyys IND: Syrjintää kokeneiden osuus Maahanmuuttajien kotoutuminen IND: Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Kuva 3: Ehdotus indikaattoreiksi Alla on käsitelty kukin yllä esitetyn kuvan osa-alue erikseen lyhyesti esitellen valittuja mittareita. Lisäksi on jatkopohdinnan mahdollistamiseksi tuotu esiin mahdollisia työn kuluessa esitettyjä muita mittareita, joita ei kuitenkaan yllä olevaan ehdotukseen valittu, jotta mittareiden määrä ei nousisi kovin suureksi. On huomionarvoista, että mittaamisen kohderyhmä jossain määrin vaihtelee mittarikohtaisesti. Mittaamisen kohderyhmänä voi olla ulkomaan kansalaiset, vieraskieliset, muualla kuin Suomessa syntyneet sekä laajasti ottaen maahanmuuttajataustaiset. 5 Kohderyhmän mittarikohtainen rajaus riippuu sekä erityisen mielenkiinnon kohteesta että olemassa olevien tietojärjestelmien ja tietolähteiden yhteydessä tehdyistä määrittelystä. 6 Joidenkin mittareiden osalta on vielä tarkemmin määriteltävä mittaamisen kohde eli esimerkiksi se, missä määrin mittaamisen kohteena tulee olla useampi edellä mainituista kohderyhmistä. 7 5 Tässä yhteydessä nojaudutaan Puikot loppuraportin määritelmiin: 1) maahanmuuttajilla viitataan ulkomailla syntyneisiin henkilöihin, jotka ovat muuttaneet Suomeen ulkomaan kansalaisina 2) maahanmuuttajien lapsilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla ja 3) maahanmuuttajataustaisella väestöllä sekä maahanmuuttajiin että maahanmuuttajien lapsiin. 6 Esimerkiksi Tilastokeskus on perustanut maahanmuuttajien elinolotutkimuksensa tietokantaan, johon on kerätty vuoden 1991 jälkeen Suomeen muuttaneet ulkomaan kansalaiset. Lisäksi Tilastokeskus on toteuttanut erillistutkimuksen, jonka yhteydessä tutkittiin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä heidän vanhempiensa syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen perusteella, mikä tietyin varauksien periaatteessa mahdollistaa sen, että tässä raportissa esitettyjen indikaattoreiden osalta mittaamisen kohderyhmäksi voidaan tarvittaessa valita myös vanhempien tietojen perusteella laajasti ottaen maahanmuuttajataustaiset henkilöt. 7 Lisäksi on muistettava Puikot loppuraportissa tehty huomio siitä, että vertailu koko väestön ja maahanmuuttajien tunnuslukujen kesken ei täytä tilastollisen tutkimuksen kriteerejä, koska koko väestöön sisältyy myös maahanmuuttajataustainen väestönosa. Koska maahanmuuttajaväestön osuus on toistaiseksi koko väestöpohjassa pieni, tällainen vertailu antaa seurantaa ajatellen riittävän hyvän kuvan muutoksesta. Tarkempi seuranta vaatisi vertailua maahanmuuttajien ja muun väestön kesken, mikä edellyttäisi resursseja tilastollisiin ajoihin. Mikäli resursseja tähän löytyy, voidaan vertailu tehdä maahanmuuttajaväestön ja muun väestön kesken. Puikot loppuraportti, s. 27.
14 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT Maahanmuuttajien kotoutuminen Palvelujärjestelmän ja toimenpiteiden toivottuna vaikutuksena on maahanmuuttajien kotoutuminen ja viihtyminen Suomessa, joka viime kädessä on subjektiivinen yksilön omakohtainen kokemus, joka tulee kartoittaa kyselytutkimuksella. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi yhtä mittaria: - Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Alla on lyhyesti kuvattu mittarin operationalisointia: INTEGRAATION OSA- ALUE / mitä koskee EHDOTUKSIA INDIKAATTOREIKSI / mitä mitataan KOHDERYHMÄ / ketä mitataan TIETOLÄHDE / mistä tieto ERITYISHUOMIOT (esim. mittarin edelleen kehittäminen) Maahanmuuttajien kotoutuminen Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset Maahanmuuttajabarometri Painottamalla vaikutusten osalta maahanmuuttajan omaa näkemystä mittarina vastataan osin myös kritiikkiin, että seuranta kohdistuisi liiaksi vain hallinnollisiin toimenpiteisiin ja niiden suoriin tuloksiin ilman että keskeiset hyödynsaajat eli maahanmuuttajat itse arvioisivat koko prosessin onnistuneisuutta. Luonnollisesti ehdotetun mittarin seurannassa tulee muistaa, että siinä maahanmuuttaja esittää kokonaisarvionsa, johon vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät kuin vain julkisen sektorin toimenpiteet. Mittarin operationalisoinnissa oleellista on, millä täsmällisillä kysymyksillä sitä mitataan, esimerkiksi kotoutumisen käsitteen käyttö kysymyksessä ei vastaajan näkökulmasta välttämättä ole yksiselitteinen tai helposti ymmärrettävä. Niin ikään on muistettava, että kotoutuminen ei välttämättä edes ole jokaisen yksilön tavoite. Näin ollen tulisi sen rinnalla pyrkiä seuraamaan Suomessa viihtymistä, millä voi olla merkitystä esimerkiksi työperusteisen maahanmuuton kannalta. Kohderyhmä määrittyy tämän indikaattorin osalta maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella Osallistuminen työmarkkinoille Työllisyys ja työllistymismahdollisuudet ovat lukuisten tutkimusten mukaan keskeisin maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttava tekijä. Työllisyysaste ja työttömyysaste suhteessa yleiseen tasoon kuvaavat maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla. Työllisyysasteen osalta tulisi hyödyntää pitkittäistä aikasarjaa (maahanmuuttajia koskeva pitkittäistietokanta) ja toteuttaa työllisyysasteen vuosittainen seuranta maahantulosta aina noin kolmeen kolmeen ja puoleen vuoteen saakka. Toimeentulotuen saajien osuus puolestaan kuvaa maahanmuuttajien taloudellista tilannetta työttömyyslukuja laajemmin. Työvoimapoliittisen kotouttamiskoulutuksen suorittaneiden työttömyysprosentti puolestaan kertoo siitä, miten työvoimapoliittinen koulutus on onnistunut vastaamaan maahanmuuttajien koulutustarpeisiin ja toisaalta työmarkkinoiden työvoiman tarpeeseen. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota useiden tutkimusten esiin nostamaan ongelmaan, etteivät maahanmuuttajat työllisty koulutustaan vastaavaan työhön. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi viittä mittaria: - Työllisyysaste (ka) verrattuna kantaväestöön - Työllisyysaste 3 vuotta maahantulon jälkeen (vuosittainen seuranta) - Työttömyysaste (ka) - Toimeentulotuen saajien osuus - Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia:
15 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 14 INTEGRAATION OSA-ALUE / mitä koskee EHDOTUKSIA INDIKAATTOREIKSI / mitä mitataan KOHDERYHMÄ / ketä mitataan TIETOLÄHDE / mistä tieto ERITYISHUOMIOT (esim. mittarin edelleen kehittäminen) Osallistuminen työmarkkinoille Työllisyysaste (ka) verrattuna kantaväestöön Ulkomaan kansalaiset Tilastokeskus Mahdollista saada syntyperän tai vieraskielisyyden mukaan Työllisyysaste 3 vuotta maahantulon jälkeen (seuranta) Ulkomaan kansalaiset Tilastokeskus Mahdollista saada syntyperän tai vieraskielisyyden mukaan Tiedot vuoden viimeisen viikon mukaan Työttömyysaste (ka) Ulkomaan kansalaiset Tilastokeskus Mahdollista saada syntyperän tai vieraskielisyyden mukaan Toimeentulotuen saajien osuus Ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset? Kunnat Edellyttää tarkempaa määrittelyä Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset Maahanmuuttajabarometri Esitetyistä mittareista erityisesti toimeentulotuen saajien osuus herätti mittareita määriteltäessä argumentteja sen mukaan ottamisen puolesta ja sitä vastaan. Joidenkin kuntien seurantajärjestelmissä toimeentulotuki on otettu mukaan toisaalta toimeentulotuen kustannusvaikutusten vuoksi ja toisaalta siitä johtuen, että se kuvaa sitä pystyvätkö maahanmuuttajat keskimäärin pääsemään irti maahanmuuton alkuvaihetta usein leimaavasta tukiriippuvuudesta. Puikot raportissa toimeentulotuen saajien osuutta ehdotetaan seurattavan yli kolme vuotta maassa asuneiden osalta. Yllämainituista indikaattoreista työllisyysaste ja työttömyysaste valikoituivat mukaan myös siksi, että ne ovat keskeisiä tämän hetkisessä EU-tason indikaattorikeskustelussa. Kohderyhmä kysymykselle kokemuksesta sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön määrittyy maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Tavoitteena on maahanmuuttajien täysivaltainen osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Osallisuus yhteiskunnassa on monitahoinen ja muodoiltaan muuttuva ilmiö eikä ole kovinkaan helppoa määritellä, miten sitä tulisi mitata. Perinteisesti ajatellen keskeinen rooli osallistumisessa on äänestämisellä eri vaaleissa. Käytännössä mitään rekisteröityä tietoa siitä, miten vaikkapa maahanmuuttajat äänestävät vaaleissa, ei ole olemassa. Mittarin antaman tiedon hyödynnettävyyden osalta periaatteessa riittäisi tieto siitä, ovatko maahanmuuttajat tietoisia äänioikeudestaan eri vaaleissa. Tätä voitaisiin selvittää kyselytutkimuksen keinoin. Maahanmuuttajataustaisten kunnanvaltuutettujen määrän seuranta toisaalta voisi toimia yhtenä indikaattorina siitä, miten paikallistason demokratia monimuotoistuu. Tämäntyylistä indikaattoria on pohdittu liitettäväksi myös EU-tason indikaattoreihin. Koska osallisuus edellä todetusti on monitahoinen ilmiö eli esimerkiksi henkilö voi katsoa osallistuvansa täysivaltaisesti ilman halua äänestää vaaleissa, tulisi osallisuuden kokemusta kartoittaa myös muiden kysymysten avulla. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - Tietoisuus äänioikeudesta - Kokemus osallisuudesta - Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaiseen väestöön kunnassa Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia:
16 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 15 INTEGRAATION OSA- ALUE / mitä koskee EHDOTUKSIA INDIKAATTOREIKSI / mitä mitataan KOHDERYHMÄ / ketä mitataan TIETOLÄHDE / mistä tieto ERITYISHUOMIOT (esim. mittarin edelleen kehittäminen) Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Tietoisuus äänioikeudesta Ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset Maahanmuuttajabarometri Kokemus osallisuudesta Ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset Maahanmuuttajabarometri Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaiseen väestöön kunnassa Maahanmuuttajataustaiset Kunnat Asiantuntijatyöpajassa tuotiin esiin huoli siitä, riittääkö pelkkä tietoisuuden seuraaminen äänioikeuden osalta. Käytännössä maahanmuuttajabarometrissa voitaisiin kysyä tietoisuuden ohella myös äänioikeuden käyttöä tai käyttämättä jättämistä, mikäli tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Puikot -raportissa ehdotettiin seurattavaksi kunnallisvaaliehdokkaita valittujen sijaan, mikä sinänsä asettaa osallistumisen määrittelemiselle matalamman kynnyksen. Myös näiden indikaattorien yhteydessä kohderyhmä määrittyy pääasiallisesti maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella Turvallisuus Turvallisuutta tulisi lähestyä sekä subjektiivisena kokemuksena että maahanmuuttajien elinympäristön yhtenä ominaisuutena. Jälleen tulisi siis ottaa huomioon maahanmuuttajien oma kokemus kyselytutkimuksen keinoin. Vaikka poliisin tietoon tulleiden viharikosepäilyjen määrän seuranta epäilemättä antaa puutteellisen kokonaiskuvan, sillä vain osa tapauksista ylipäätänsä päätyy poliisin tietoon, antanee se kuitenkin kuvan ilmiön kehittymisestä vuodesta toiseen sekä asenteiden että maahanmuuttajien lukumäärän muuttuessa. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kahta mittaria: - Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus - Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: INTEGRAATION OSA- ALUE / mitä koskee EHDOTUKSIA INDIKAATTOREIKSI / mitä mitataan KOHDERYHMÄ / ketä mitataan TIETOLÄHDE / mistä tieto ERITYISHUOMIOT (esim. mittarin edelleen kehittäminen) Turvallisuus Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus Ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset Maahanmuuttajabarometri Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Maahanmuuttajataustaiset Poliisiammattikorkeakoulu (POLAMK) Puikot loppuraportissa ehdotetaan mittariksi poliisin tietoon tulleiden maahanmuuttajiin kohdistuneiden henkirikosten yritysten ja pahoinpitelyjen suhde maahanmuuttajien määrään, jonka arvioidaan kuvaavan viharikoksia paremmin yhteiskunnan yleisen ilmapiirin kehittymistä, sillä osa väkivaltarikoksista on mitä todennäköisimmin toisten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemiä. Viharikoksilla tarkoitetaan yleisesti ottaen tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Käsitteenä se kattaa myös rasistisen rikollisuuden. Teon motiivina voivat olla myös uhrin uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen tai vammaisuus. Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos. Rikoslaissa olevan koventamisperusteen mukaan rikoksesta voidaan kuitenkin langettaa ankarampi rangaistus, jos teolla on ollut rasistinen motiivi. Poliisin tietoon tullei-
17 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 16 den rasististen rikosepäilyjen määrää seurataan tällä hetkellä Poliisiammattikorkeakoulun toteuttaman vuositutkimuksen avulla. Kohderyhmä kysymykselle Suomessa olonsa turvalliseksi tuntemisesta määrittyy maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella Syrjimättömyys Syrjintä on monitahoinen ilmiö, jota ehdotetaan tässä lähestyttävän maahanmuuttajan omista kokemuksista käsin kyselytutkimuksen keinoin. Syrjintäkokemuksia seurataan etenkin EU-tasolla vuosittain toteutettavassa Eurobarometrissä, jossa mitataan sekä syrjintäkokemuksia että EUkansalaisten asenteita eri vähemmistöryhmiä kohtaan. Syrjimättömyys on jokaisen ihmisoikeus ja se kuvastaa hyvin etenkin kaksisuuntaisen integraation toteutumisen tasoa yhteiskunnassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon syrjinnän eri syyt ja yhdistää kysymys syrjinnän kokemuksesta myös siihen, miksi luulee kokeneensa syrjintää. Etnisestä alkuperästä (ja vähemmässä määrin uskonnosta) johtuva syrjintä viittaa usein ongelmiin kaksisuuntaisen integraation toteutumisessa, kun taas mm. ikäsyrjintä tai sukupuolesta johtuva syrjintä ovat myös kantaväestön kokemia. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi yhtä mittaria: - Syrjintää kokeneiden osuus Alla on lyhyesti kuvattu mittarin operationalisointia: INTEGRAATION OSA- ALUE / mitä koskee EHDOTUKSIA INDIKAATTOREIKSI / mitä mitataan KOHDERYHMÄ / ketä mitataan Syrjimättömyys Syrjintää kokeneiden osuus Ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset TIETOLÄHDE / mistä tieto Maahanmuuttajabarometri ja Eurobarometri ERITYISHUOMIOT (esim. mittarin edelleen kehittäminen) Kohderyhmä kysymykselle Suomessa olonsa turvalliseksi tuntemisesta määrittyy barometreihin valitun kohderyhmän perusteella Kielitaito Suomen tai ruotsin kielen riittävää taitoa ja kielitaidon keskeistä merkitystä työllistymiselle ja kotoutumiseen on korostettu useissa tutkimuksissa. Niin ikään palvelujärjestelmän näkökulmasta kielikoulutus on keskeinen resurssien suuntaamisen kohde. Vaikka kielitaidon merkitys on kaiken kaikkiaan keskeinen, voi olla hyvinkin suuria vaihteluja siinä, mikä suomen tai ruotsin kielen osaamisen merkitys on yksilön Suomessa viihtymiselle tai kotoutumiselle. Tästä huolimatta on kyettävä nykyistä paremmin seuraamaan sitä, miten tehokasta ja vaikuttavaa annettu kieliopetus ylipäätänsä on. Näin ollen sekä riittävän kielitason saavuttaneiden osuutta testin ottaneista että riittävän taitotason saavuttamisen nopeutta maahantulosta tulisi seurata. Koska kielitaidon merkitys ja vaikutus työllistymiseen voi vaihdella merkittävästi muista seikoista kuten kansalaisuudesta, koulutustaustasta tai osaamisesta johtuen, tulisi edellä mainittuja tietoja täydentää kyselytutkimuksen keinoin. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttaneiden osuus (suomi tai ruotsi) - YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) - Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia:
18 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 17 INTEGRAA- TION OSA- ALUE / mitä koskee EHDOTUKSIA INDIKAATTOREIKSI / mitä mitataan KOHDERYHMÄ / ketä mitataan TIETOLÄHDE / mistä tieto ERITYISHUOMIOT (esim. mittarin edelleen kehittäminen) Kielitaito YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttaneiden osuus (suomi tai ruotsi) Testin ottaneet Jyväskylän yliopisto (kielten laitos), OPH YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) Testin ottaneet Tietoja ei tällä hetkellä ole saatavissa Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset Maahanmuuttajabarometri Mittareiden määrittelyn yhteydessä nostettiin esiin huomio siitä, että riittävän taitotason saavuttamiseen käytetyn keskimääräisen ajan seuranta maahantulosta ei välttämättä tarjoa hyvää kokonaiskuvaa, koska testin ottamisen tarve voi maahanmuuttajilla tulla ajankohtaiseksi hyvinkin eri vaiheissa maahantulon jälkeen. Tietoa ehdotetaan täydennettävän tiedolla siitä, koska maahanmuuttaja on aloittanut kielikoulutuksen. Näitä tietoja ei tällä hetkellä ole saatavissa. Myös EUtasolla on pohdittu kielitaitoindikaattorin sisällyttämistä EU-indikaattoreihin, mutta tämän tavoitteen saavuttaminen näyttää haasteelliselta maiden erilaisista järjestelmistä johtuen. Kohderyhmä kysymykselle kielitaidon riittävyydestä määrittyy maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella Koulutus ja osaaminen Kuten Puikot loppuraportissa todetaan, nuoret peruskoulun päättävät tai päättäneet maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien lapset ovat todetusti muita suuremmassa syrjäytymisvarassa. Pääsy peruskoulun jälkeisiin opintoihin viivästyy useilla. Tilastojen valossa vieraskieliset hakevat koulutukseen yhteishaussa innokkaasti, mutta he eivät pääse koulutukseen yhtä hyvin kuin kantaväestö. Ammatillisiin tai lukiokoulutukseen suoraan peruskoulusta jatkavien, 10-luokalle siirtyvien ja ei-välittömästi jatkavien vieraskielisten nuorten osuutta voidaan pitää indikaattorina heidän menestyksestään ja kielitaidostaan peruskoulussa sekä syrjäytymisen riskistä. Tämän rinnalla tulisi seurata koulupudokkuutta eli oman koulutussektorinsa piirissä keskeyttäneitä ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneita (toinen aste ja peruskoulu). Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kahta mittaria: - Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien, 10-luokalle siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien vieraskielisten nuorten lukumäärä / kantaväestön vastaavat lukumäärät - Vieraskielisten nuorten lukumäärä oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneistä ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneista (toinen aste ja peruskoulu) Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia:
19 KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT 18 INTEGRAATION OSA-ALUE / mitä koskee EHDOTUKSIA INDIKAATTOREIKSI / mitä mitataan KOHDERYHMÄ / ketä mitataan TIETOLÄHDE / mistä tieto ERITYISHUOMIOT (esim. mittarin edelleen kehittäminen) Koulutus ja osaaminen Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien, 10- luokalle siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien vieraskielisten nuorten lukumäärä / kantaväestön vastaavat lukumäärät Vieraskieliset Tilastokeskus Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen ja sijoittuminen (oppilaitostilasto) Vieraskielisten nuorten lukumäärä oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneistä ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneista (toinen aste ja peruskoulu) / kantaväestön vastaavat lukumäärät Vieraskieliset Tilastokeskus (oppilaitostilasto) Jälkimmäisessä mittarissa käytetyllä koulutussektorin käsitteellä viitataan Tilastokeskuksen määrittelyssä lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen sekä yliopistokoulutukseen. Keskeyttämisellä tarkoitetaan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Peruskoulun osalta kesken jättäminen pitää sisällään oppivelvollisuuden laiminlyönnin sekä oppivelvollisuusiän ohittamisen ilman peruskoulun päättötodistusta. Asiantuntijatyöpajassa yhtenä mittarina esitettiin myös maahanmuuttajien koulutusastetta, jota voitaisiin tarkastella esimerkiksi maahanmuuttajabarometrin avulla. Tämä on myös yksi EUtasolla keskustelluista indikaattoreista. Haasteelliseksi tämän indikaattorin tekevät eri maiden toisistaan poikkeavat koulutusjärjestelmät (EU:n ulkopuolella), jolloin maahanmuuttajien omat arviot koulutusasteestaan voivat vaihdella runsaasti eri kansalaisuuksien välillä Sosiaalinen hyvinvointi Maahanmuuttajien hyvinvoinnin kannalta tulisi seurata sekä maahanmuuttajien taloudellista pärjäämistä että asumista. Erityinen seurannan kohde on köyhyyden ehkäisy. Tulojen seurannan osalta tulisi hyödyntää pitkittäistä aikasarjaa (maahanmuuttajia koskeva pitkittäistietokanta) ja toteuttaa rahatulojen seuranta esimerkiksi 1, 3 ja 5 vuotta maahantulon jälkeen. Asumisen osalta tulisi seurata asumistiheyttä, joka antaisi kokonaiskuvan maahanmuuttajien asumistilanteesta kantaväestöön verrattuna. Köyhyyden ehkäisyn onnistumista voitaisiin seurata kotitalouksien pienituloisuusasteen avulla. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - Käytettävissä oleva rahatulo 1, 3 ja 5 vuotta maahantulon jälkeen / yleinen käytettävissä oleva rahatulo - Neliötä asunnossa / asukas verrattuna kantaväestöön - Kotitalouksien pienituloisuusaste verrattuna yleiseen pienituloisuusasteeseen Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia:
KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT
Vastaanottaja Sisäasiainministeriö Asiakirjatyyppi Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit -raportti Päivämäärä 30.11.2010 RAPORTTI KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotEV 214/2005 vp HE 166/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2005 vp Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotKotouttaminen ja rakenteet.
Kotouttaminen ja rakenteet annika.forsander@tem.fi 1 Suomeen muutetaan perheen, opiskelun ja työn vuoksi, sekä pakolaisina Ensimmäiset oleskeluluvat ja oikeudet 2016 - määrät ja perusteet Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotTEM raportteja 38/2013
TEM raportteja 38/2013 Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013 Ramboll Management Consulting Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 23.10.2013 ESIPUHE Kotouttamispolitiikka on sisällöltään hyvin monialaista ja se koskettaa
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen
Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotMilloin kotoutuminen on onnistunut?
Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät
LisätiedotKotouttaminen terveydenhuollossa
Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto
LisätiedotValtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotPaneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotSuomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa
Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki
Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotKotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja
Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan
LisätiedotLausunto koskien teemaa "Maahanmuuttajanaisten työllisyys ja työttömyys"
1 (6) Lausunto koskien teemaa "Maahanmuuttajanaisten työllisyys ja työttömyys" Lausuntoa pyydettiin hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä teemaan "Maahanmuuttajanaisten
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen
Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotKaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?
Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.3.2015 Finlandia-talo Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?
LisätiedotKielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit // Uppföljningsindikatorer för språkliga rättigheter
12.2.2019 Miten viittomakielilaki on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Vava Lunabba Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit // Uppföljningsindikatorer
LisätiedotNuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014
Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton
LisätiedotUusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)
Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotOhje turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston indikaattoreista
Ohje turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston indikaattoreista Hankkeen toteutuksen aikana sen tuloksista kerätään indikaattoritietoja. Indikaattorit on määritelty rahaston perustamisasetuksessa
LisätiedotKotona Suomessa-hankkeen tavoite
Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotVaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH
Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotValtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään
YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään Itsenäinen ja riippumaton viranomainen Syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotKIITO kiinni työhön ja osaamiseen
KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotVieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010
Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
Lisätiedot1: Kenelle hanketta tehdään?
1: Kenelle hanketta tehdään? Analysoi hankkeeseen osallistujat, jotta voit edistää tasa-arvoa hankkeessasi. Kaikki osallistujia ja hankkeen toimintaympäristöä koskeva voidaan arvioida sukupuolen mukaan:
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMaahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT
Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset
LisätiedotAvaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Avaus Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 040 348 7705 Uutta lainsäädännössä Kansalaisuuslakia uudistetaan - kansalaisuutta
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille
LisätiedotMaahanmuuttajien työllisyyden edistäminen. Mikko Räsänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaaminen esiin osaajat töihin, Lahti 9.11.
Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen Mikko Räsänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaaminen esiin osaajat töihin, Lahti 9.11.2017 Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa
LisätiedotKotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki
Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa
LisätiedotMaahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään
Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Havaintoja laajasta kokonaisuudesta 18.9.2018 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 2 Mitä
LisätiedotYHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019
YHTEISKUNTAKUMMI Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen Konsepti 1/2019 SAATTEEKSI Tutkimusperustaiset konseptit Tämä konsepti on suunnattu vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sosiaalisen tuen
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotKotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011
Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)
LisätiedotSiirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn
Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Jouni Järvinen ja Sanna Pensonen Zoomi-seminaari 3.5.2018 Ohjausvelvoite opiskelijaksi ottamisen jälkeen
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotKOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi
KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi Miksi kotolaki uudistetaan? Maakunta-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistukset vaikuttavat merkittävästi
LisätiedotKoulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi
Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL
LisätiedotARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen
ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana Mari Stycz & Jaakko Ikonen Seurantatiedon kerääminen kannattaa Järjestöissä vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn,
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotLänsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen
Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 6.6.2017 Merja Hilpinen Länsi- ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla
Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku-ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä Opetus-ja kulttuuriministeriöön TE-toimisto vastaa edelleen
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotAjankohtaista Päijät-Hämeen maahanmuuttoohjelman
Ajankohtaista Päijät-Hämeen maahanmuuttoohjelman toteutumisesta Ossi-hankkeen loppuseminaari 9.11.2017 torstaina 9. marraskuu 2017 1 Päijät-Hämeen ulkomaan kansalaiset 2010-2016 7000 6500 6524 6000 5595
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotKotouttamisohjelman seurantatiedot. Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö
Kotouttamisohjelman 2014-2017 seurantatiedot Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Vieraskielisen väestön määrä ja kasvu Vuoden 2018 alussa: Espoossa asui 44 655 vieraskielistä kaupunkilaista
LisätiedotArjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotItsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)
Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta
LisätiedotOHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA
OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotOsaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen
Osaamispolut - digitaalinen itsearviointiväline rakennusinsinöörin osaamisen tunnistamiseen Taustat välineen kehittämisessä Valtakunnallisessa hankkeessa, "Urareitti korkeasti koulutetun maahan muuttaneen
LisätiedotPA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U
1 PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U 22.11.2018 2 LÄHTÖKOHDAT Espoo on maailman kestävin kaupunki 2025 Espoo sai kutsun viiden yliopistokaupungin
LisätiedotMONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola
Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010 2017 Laura Lepola Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto,
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä
Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotMaahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen
Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui
LisätiedotMaahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään
Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Halki, poikki ja pinoon Maahanmuutto on avittanut Ruotsin talouskasvua, sillä se on nuorentanut
LisätiedotMaahanmuuttajat osana Valma- koulutusta
Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Tuloksia Opetushallituksen kyselystä syksyllä 2016 Opetusneuvos Ulla Aunola 14.3.2017 Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Valma-kyselyn tausta Valma-koulutus =
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
Lisätiedot