Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit // Uppföljningsindikatorer för språkliga rättigheter

Transkriptio

1 Miten viittomakielilaki on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Vava Lunabba Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit // Uppföljningsindikatorer för språkliga rättigheter

2 Lyhyt johdatus mittareiden maailmaan

3 Yleistä Indikaattori on tunnusluku, joka kuvaa asioiden tilaa ja kehitystä Aikasarjan kerääminen oleellista Erilaisia indikaattorihankkeita kaikilla elämänalueilla erityisesti kansainvälisten organisaatioiden aloitteesta (esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen indikaattorit). Indikaattorikäsitteen käyttö saanut hyvin kirjavia muotoja. Tilastokeskus ylläpitää findikaattori -verkkosivua YK julkaisi 2012 oppaan ihmisoikeusindikaattorien rakentamisesta Suomessa YK:n mallia pyritty soveltamaan perus- ja ihmisoikeusindikaattorityön yhteydessä. (TEAS-tutkimushanke aiheesta) Iso-Britanniassa useita oikeusperusteisia indikaattorihankkeita

4

5 Evidence based policy cycle

6 Mittaredein rakentamisessa erilaisia lähtökohtia: Yhteys politiikan valmisteluun ja vaikuttavuuden arviointiin tärkeä (eli mitä tiedolla tehdään) 1) Oikeuslähtöinen 2) Teorialähtöinen <<<<<<<<<<<<< << 3) Politiikkalähtöinen <<<<<<<<<<<<< <<<<< 4) Tietoaineistolähtöinen <<<<<<

7 Miksi kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit?

8 Taustaa Kansalliskielistrategiassa asetettiin tavoitteeksi luoda kielellisten oikeuksien indikaattorit, joilla voidaan seurata kielellisten oikeuksien ja elinvoimaisen kaksikielisyyden toteutumisen kehityssuuntia. Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on kehittää ja jalkauttaa kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit. Kielilain perusteluissa peräänkuulutetaan seurantajärjestelmän luomista tukemaan hallituksen kielikertomuksen valmistelua.

9 Valmisteluprosessi Kartoitettiin kielellisten oikeuksien seurantaan liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä tietolähteitä sekä indikaattorityön hyviä käytäntöjä. Valmistelun aikana järjestettiin OM:n sisäisiä työpajoja sekä joulukuussa 2017 keskeisille sidosryhmille suunnattu työpaja, jossa pohdittiin yhdessä rakenne-, prosessi- ja lopputulosindikaattoreita kuvaavia yksittäisiä indikaattoreita. Indikaattoriluonnos oli kommentoitavana Kieliasiain neuvottelukunnalla ja Kansalliskieliverkostossa.

10 Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit julkaistiin

11 Mihin indikaattoreita käytetään?

12 Indikaattoreita voidaan soveltaa mm. Suomen- ja ruotsinkielisiin, saamenkielisiin ja viittomakielisiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kieliryhmiin. Indikaattoreita käytetään kielellisten oikeuksien ja kansallisen kielipolitiikan seurannassa sekä työkaluna kielipolitikkaan liittyvässä päätöksenteossa eri tahojen toimesta. Indikaattorijärjestelmää hyödynnetään myös hallituksen määräaikaisraportoinnissa kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanosta sekä vastauksissa muiden ihmisoikeusmekanismien tietopyyntöihin.

13 Mitkä ovat kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit?

14 Mihin indikaattorit pohjautuvat? Indikaattorit pohjautuvat YK:n ihmisoikeusindikaattoreihin, jotka koostuvat kolmesta eri osasta (rakenne, prosessi ja lopputulos) Nyt on tunnistettu näistä kolmesta osa-alueesta seurantakohteet (=indikaattorit), keskeisiä kysymyksiä indikaattoreista sekä näihin liittyviä olemassa olevia tietolähteitä.

15 Seurantajärjestelmä koostuu seuraavista indikaattoreista Rakenneindikaattorit kuvaavat kielellisten oikeuksien toteutumista tukevia rakenteita (mm. lainsäädäntö, laillisuusvalvonta, kieliryhmien osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuudet). Prosessi-indikaattorit tarkastelevat kielellisten oikeuksien edistämistä (mm. kieliryhmät valtion budjetissa, hallitusohjelmat, valtion tukema mediatuotannot ). Lopputulosindikaattorit kuvaavat kokemuksia siitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksilön ja yhteisön näkökulmasta (kieliryhmien omakohtaiset kokemukset).

16 Rakenneindikaattorit Kielellisten oikeuksien turvaaminen lainsäädännössä Hallinnollisten muutosten vaikutukset kieliryhmiin Kieliryhmien huomioiminen säädös-ja hankevalmistelussa sekä kielivaikutusten arvioinnit Kieliryhmien vaikuttamismahdollisuudet Oikeussuojakeinot kielellisten oikeuksien toteutumiseksi: Laillisuusvalvonta ja muutoksenhaku Kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten ja muiden ihmisoikeusmekanismien Suomelle antamien suositusten kansallinen täytäntöönpano

17 Prosessi-indikaattorit Kieliryhmien huomioiminen valtion budjetissa Kieliryhmät hallitusohjelmissa, kärkihankkeissa sekä muissa kielipoliittisissa ohjelmissa Kielten näkyvyys viranomaisten tuottamissa mediasisällöissä

18 Lopputulosindikaattorit Tietoisuus ja kokemukset kielellisistä oikeuksista Kieliryhmien kokemukset kieli-ilmapiiristä Kieliryhmien kokemukset osallisuudesta Tulkkauspalveluiden käyttö ja toteutuminen

19 Indikaattoreiden soveltaminen ja seurantajärjestelmän pilotointi on käynnistynyt

20 Mitä seuraavaksi? Kielibarometrin ja Saamebarometrin kysymyspatteriston harmonisointi kieliindikaattoreiden kanssa. Käynnistetään tiedon keruu. Kartoitetaan olemassa olevat ja tunnistetaan puuttuvat tietolähteet. Tarvittavien selvitysten ja kyselyiden teettäminen. Luodaan julkaisualusta oikeusministeriön verkkosivulle, jossa indikaattoreita koskevat aineistot ovat avoimesti käytettävissä. Indikaattoreita päivitetään tarpeen mukaan pilotoinnin jälkeen.

21 Miten indikaattoreita voidaan käyttää viittomakielilain seurannassa?

22 Arviointi viittomakielilainsoveltamisesta rakenne-, prosessi- ja lopputulosindikaattoreiden avulla Sovelletaanko kaikkia vai poimitaanko muutama indikaattori, jota tarkastellaan? Ongelmakohtien tunnistaminen ja priorisointi indikaattoreiden avulla Kuurojen Liitolla keskeinen rooli indikaattoritiedon keräämisessä ja tuottamisessa Indikaattoritiedon kerääminen vaikuttamistyön tueksi

23 Kiitos!/ Tack! OIKEUSMINISTERIÖ Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Vava Lunabba Demokratia-kieli-ja perusoikeusasioiden yksikkö Facebook: facebook.com/oikeusministerio Twitter: Käyntiosoite: Eteläesplanadi 10, Helsinki Postiosoite: PL 25, Valtioneuvosto Vaihde: