KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT
|
|
- Väinö Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Sisäasiainministeriö Asiakirjatyyppi Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit -raportti Päivämäärä RAPORTTI KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä 1 2. Johdanto 3 3. Indikaattorit Työvaiheet Indikaattorien esittely Maahanmuuttajien kotoutuminen Osallistuminen työmarkkinoille Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Turvallisuus Syrjimättömyys Kielitaito Koulutus ja osaaminen Sosio-ekonominen hyvinvointi Terveys Valtaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet Julkinen palvelujärjestelmä Indikaattoreiden koonti Palvelukysely kunnille Kyselyn toteutus Aineisto Maahanmuuttajille suunnatut kotoutumispalvelut Kunnan peruspalvelut Terveys ja hyvinvointi Varhaiskasvatus Koulutus ja osaaminen Muut palvelut Oppimiskokemukset 50 LIITTEET Liite 1 Kyselyyn vastanneet kunnat Liite 2 Kyselylomake - Palvelukysely kunnille
3 1 1. TIIVISTELMÄ Tämä raportti on jatkoa Sisäasiainministeriön vuonna 2009 käynnistämälle kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmää kehittäneelle hankkeelle. Vuonna 2009 toteutettiin kunnille ja TE-toimistoille suunnattu palvelukysely sekä rakennettiin mittaristo, joiden avulla pyrittiin luotettavasti arvioimaan esimerkiksi kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta, kotoutumista ja etnisiä suhteita. Vuonna 2010 hanketta jatkettiin toistamalla kunnille suunnattu palvelukysely sekä päivittämällä indikaattorikoostetta. Sekä vuoden 2009 pilotoinnin että tässä raportissa esiteltävän, vuonna 2010 toteutetun, hankkeen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Tämä raportti on vuonna 2010 toteutetun hankkeen loppuraportti. Indikaattorit Hankkeessa luotiin mittaristo, joka keskittyy kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden, kotouttamisen ja etnisten suhteiden vaikuttavuuteen. Lähtökohtana indikaattoreiden määrittelyssä pidettiin maahanmuuttajien ja kantaväestön elinolojen lähentymistä sekä kahdensuuntaista integraatiota. Indikaattorit perustuvat käsitykseen toimenpiteiden, tulosten ja vaikutusten välisistä syy- ja seuraussuhteista (ns. interventiologiikka). Hankkeessa pyrittiin luomaan looginen kokonaiskuva kotoutumisen eri osa-alueista ja siitä, miten toimenpiteet aikaansaavat tuloksia ja vaikutuksia. Kehitystyö vuonna 2010 jatkoi vuoden 2009 mittarimäärittelytyötä, joka puolestaan perustui aiempaan kansalliseen kehitystyöhön sekä EU-tasolla tapahtuvaan indikaattorien kehittämiseen. Kehitystyön tuloksena raportissa esitellään 29 indikaattorin kooste. Indikaattorikoosteen lisäksi hankkeessa määriteltiin myös kunkin indikaattorin osalta kohderyhmä (ketä/mitä mitataan), indikaattorin tietolähde (esim. Tilastokeskus) ja tehtiin muita kuhunkin indikaattoriin ja sen toimivuuteen liittyviä huomioita. Palvelukysely kunnille Indikaattoreiden laatimisen lisäksi hankkeessa toteutettiin vuoden 2009 pilottikyselyn pohjalta muokattu kunnille suunnattu palvelukysely. Kuntien palvelukyselyn lähtökohtana oli saada aikaan kokonaisvaltainen tarkastelu siitä, miten maahanmuuttajien tarpeet on huomioitu kuntien eri palvelusektoreilla. Kuntakysely lähetettiin edellisvuodesta poiketen ainoastaan 15 kunnan maahanmuuttokoordinaattorille tai -vastaavalle. Vastauksia saatiin yhteensä 11 kunnasta. Vuonna 2009 toteutettu pilottikysely lähetettiin kaikkiin kuntiin ja siihen saatiin 59 vastausta. Vuoden 2010 kysely toteutettiin teknisesti siten, että kullekin kunnalle lähetettyä vastauslinkkiä oli mahdollista ja toivottavaa lähettää eteenpäin kunnan sisällä. Tällöin eri sektoreiden vastaavilla henkilöillä oli mahdollisuus vastata omaa aluettaan koskeviin kysymyksiin. Kun vuonna 2009 maahanmuuttoasiat hoidettiin pääsääntöisesti osana sosiaali- tai perusturvahallintoa (71 % vastaajista), oli vuoden 2010 kyselyyn vastanneista kunnista yli puolella oma maahanmuuttoyksikkö/ulkomaalaistoimisto ja/tai maahanmuuttoa koordinoivaa henkilöstöä (johtaja, koordinaattori tai vastaava). Läpi kyselyn erityisenä haasteena nostettiin esiin kieleen liittyvät ongelmat. Kotoutumispalveluissa haasteena nähtiin myös resurssien niukkuus, joka heijastuu myös tarjottavaan kielikoulutukseen. Kunnan peruspalveluista parhaiten maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi koettiin terve-
4 2 ys- ja hyvinvointipuolella neuvola- ja terveyskeskustoiminta. Myös perusopetuspalveluille annettiin varsin hyvät arviot. Muita palveluita arvioitaessa erityisen heikkona pidettiin yli 64-vuotiaille maahanmuuttajille suunnattua kulttuuripalvelutarjontaa ja parhaiten koettiin onnistuneen kirjastopalveluiden tarjonnassa. Oppimiskokemukset Indikaattoreiden määrittely pohjautui pitkälti aiemmin tehtyyn työhön. Jatkossa on tarkennettava tiedonkeruun ja tiedon analysoinnin organisointia eli kuinka usein kutakin indikaattoria koskeva tieto kerätään (esimerkiksi kerran vuodessa), kuka kerää tiedot sekä se kenen toimesta niiden analysointi suoritetaan. Lisäksi on määriteltävä, miten koko mittariston toimivuutta arvioidaan. Palvelukyselyn osalta oppimiskokemukset vuoden 2010 kyselystä painottuvat pitkälti tekniseen toteutukseen. Vuoden 2010 kysely toteutettiin teknisesti siten, että kyselylinkki lähetettiin 15 kunnan maahanmuuttoasioita koordinoivalle henkilölle. Linkkiä oli mahdollisuus lähettää eteenpäin siten, että eri henkilöt vastasivat omaa erityisalaansa koskeviin kysymyksiin ja tallensivat antamansa vastaukset samaan kyselylomakkeeseen. Näin ollen kaikilla kyselyyn vastaajilla oli mahdollisuus nähdä sekä muokata jo annettuja vastauksia. Kyselyn täyttäminen yhtäaikaisesti kahden eri henkilön toimesta ei kuitenkaan ollut mahdollista. Tällöin toisen henkilön antamat vastaukset pyyhkiytyivät pois ja vain toisen vastaukset jäivät näkyviin. Kyselyn tekniseen toteutukseen käytetty Webropol ei kuitenkaan varoita käyttäjää, joka avaa toisella käyttäjällä auki olevan kyselylomakkeen. Kun vastaajakuntien joukossa on suuria kaupunkeja, joissa kyselyyn vastaa jopa toistakymmentä henkilöä, on tässä pilotissa käytetty tekninen toteutus haavoittuvainen. Vaikkakin toteutustapa jossa yksi henkilö (pääasiallinen vastaaja) koordinoi kyselyyn vastaamisen osoittautui toimivaksi, on seuraavalla kierroksella varmistettava, ettei vastaavanlaista konfliktia pääse syntymään. Tämä asettaa haasteita erityisesti käytetylle kyselyohjelmistolle - kyselyn toteutusajankohtana esimerkiksi Webropolilla ei ollut tarjota toimivampaa tai turvallisempaa vaihtoehtoa. Kysely on yhä erittäin laaja ja raskas. Koordinointimahdollisuutta kuitenkin kiiteltiin. Kaikissa kunnissa kyselyä ei kuitenkaan ehditty lähettää eteenpäin kunnan muille toimijoille - tämä johtui pitkälti kyselyn sijoittumisesta kesäloma-aikaan, joka vaikeutti vastaamista kaikissa kunnissa.
5 3 2. JOHDANTO Tämä raportti on vuoden 2010 kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit - hankkeen raporttiluonnos. Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan ja indikaattoreiden kehittämishanke on sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön koordinoima hanke, johon on myönnetty EU:n kotouttamisrahaston osarahoitus vuosille 2009 ja Sisäasiainministeriö päätti keväällä 2009 toteuttaa hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmää tukeva palvelutarjontakysely ja indikaattoreita, joiden avulla voidaan luotettavasti arvioida muun ohella kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta, kotoutumista ja etnisiä suhteita. Hanke jatkui vuonna 2010 indikaattorien ja palvelutarjontakyselyiden jatkokehittelyllä. Vuonna 2010 uusittiin sekä kunnille että TE -toimistoille laaditut palvelukyselylomakkeet syksyn 2009 kokemusten pohjalta sekä toteutettiin kuntakyselyn toinen pilottikierros. TE -toimistoiden osalta toista pilottikierrosta ei toteutettu, sillä muutokset syksyllä 2009 laadittuun lomakkeeseen olivat pieniä. Tämä raportti esittää laaditut indikaattorit sekä vuonna 2010 toteutetun kuntakyselyn tulokset. Kuntakyselyn tulosten osalta raportti sisältää jonkin verran vertailua vuoden 2009 kysymyksiin siltä osin, kun vertailu on mielekästä. Tässä raportissa on esitelty kotoutumisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit - hankkeen toteutusta ja tuloksia vuonna Raportin rakenne noudattaa vuoden 2009 raportin rakennetta. Luvussa 3 käsitellään indikaattoreiden kehittämisen työvaiheita vuonna 2010 sekä esitellään indikaattorit. Luvussa 4 esitellään vuoden 2010 kuntakyselyn tulokset.
6 4 3. INDIKAATTORIT Osana kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kehittämisen hanketta määriteltiin indikaattoreita, joiden avulla voidaan kansallisesti arvioida kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tarjontaa, saatavuutta, laatua ja palvelukykyä sekä kotouttamisen vaikuttavuutta ja etnisten suhteiden kehitystä. Indikaattoreiden määrittelyn taustalla on kotouttamisen ja etnisten suhteiden puiteohjelman yhteydessä luotu ehdotus kansalliseksi kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden poikkihallinnolliseksi seurantajärjestelmäksi. Alla on esitelty indikaattoreiden määrittelyn työvaiheet, indikaattorit lyhyesti perustellen sekä tunnistetut jatkotoimenpidetarpeet. 3.1 Työvaiheet Tätä hanketta edeltänyttä kehittämistyötä on kuvattu mm. Puikot loppuraportissa eikä sitä näin ollen ole tarpeen toistaa tässä yhteydessä. 1 Tämän hankkeen vuoden 2009 toimenpiteet puolestaan on raportoitu tarkemmin vuoden 2009 lopussa erillisenä raporttina. Vuonna 2009 kerättiin yhteen ja käytiin läpi aiemmissa kansallisissa kehittämishankkeissa ja maahanmuuton kannalta keskeisissä kunnissa määriteltyjä indikaattoreita. Tämän jälkeen eri lähteistä kerättyjä indikaattoreita arvioitiin ja kehitettiin eteenpäin vuonna 2009 ohjausryhmän kokousten ja asiantuntijatyöpajan avulla. Vuonna 2010 indikaattorien määrittelytyö jatkui ministeriö-/virastokohtaisten tapaamisten ja asiantuntijatyöpajan avulla. Erikseen käytiin erityisesti keskusteluja ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetushallituksen ja tilastokeskuksen kanssa. Lisäksi järjestettiin asiantuntijatyöpaja Indikaattorit perustuvat aina käsitykseen toimenpiteiden, tulosten ja vaikutusten välisistä syy- ja seuraussuhteista (ns. interventiologiikka). Koska indikaattoreiden laadinnassa kyse on viime kädessä työkalusta, jonka avulla pyritään antamaan lisää eväitä päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden käyttöön, otettiin lähtökohdaksi julkinen palvelujärjestelmä, jonka toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta indikaattoreiden avulla pyritään arvioimaan. Seurantajärjestelmän tulee palvella poliittista päätöksentekoa ja tuottaa tietoa toimenpiteiden ja palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi. Näin ollen kyse ei ole selväpiirteisestä tutkimuksellisesta kehittämishankkeesta, vaan paremminkin tutkimusavusteisesta kehittämistyöstä, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Lähtökohtana indikaattoreiden määrittelyssä pidettiin maahanmuuttajien ja valtaväestön elinolojen lähentymistä sekä kahdensuuntaista integroitumista. Syy- ja seuraussuhteiden määrittelyssä ei pyritty kuvaamaan kaikkien eri osa-alueiden välisiä suhteita, vaan luomaan looginen kokonaiskuva kotoutumisen eri osa-alueista ja siitä, miten toimenpiteet aikaansaavat tuloksia ja vaikutuksia. Tulosten ja vaikutusten määrittelyssä nojauduttiin pitkälti aiemmin tehdyn kehittämistyön mukaisiin integraation osa-alueisiin. 1 Seurannan kehittämistä on käsitelty mm. voimassa olevan kotouttamislain valmistelun yhteydessä, hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa, etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelmassa, Accenture Oy.n toteuttamassa vaikuttavuusselvityksessä ja sektoritutkimuksen neuvottelukunnan maahanmuuttajien integroitumista koskevassa selvityksessä.
7 5 Toimenpiteet Tulokset Vaikutukset Monimuotoisuus Kielitaito Osallisuus Suvaitsevaisuus Julkinen palvelujärjestelmä Koulutus ja osaaminen Sosio-ekonominen hyvinvointi Osallistuminen työmarkkinoille Osallistuminen yhteiskuntaan Itsemääräämisoikeus Maahanmuuttajien kotoutuminen Tasa-arvo Terveys Turvallisuus Kunnioitus Koheesio Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet Syrjimättömyys Kuva 1: Kotouttamisen, kotoutumisen ja etnisten suhteiden keskeiset syy- ja seuraussuhteet Mittaristoa laadittaessa tasapainoiltiin erityisesti mittariston kattavuuden ja tiedonkeruun toteutettavuuden välillä. Toisaalta mittariston pitäisi sisältää indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida kotouttamisen onnistumista laaja-alaisesti, ja toisaalta taas kovin laajan mittariston määrittely kansallisesti ei ole helposti operationalisoitavissa eikä kaiken kerättävän tiedon hyödyntäminen ole lainkaan itsestään selvää. Täten mittaristossa päädyttiin painottamaan erityisesti tuloksia ja vaikutuksia, joiden seuraaminen antaa eväitä myös tarkemmalle toimenpiteiden arvioinnille. Lisäksi tavoitteena oli, että kotouttamista, kotoutumista ja etnisiä suhteita mittaavat indikaattorit ovat helposti ja säännöllisesti kerättäviä sekä kustannuksiltaan kohtuullisia. Hahmoteltu mittaristo kattaa useita hallinnonaloja edellyttäen sekä kumppanuutta että sopimusjärjestelyjä eri viranomaistahojen välillä. Lisäksi mittaristoa laadittaessa haluttiin vahvistaa maahanmuuttajien omien näkemysten merkitystä tietolähteenä, minkä johdosta osa indikaattoreista hyödyntää jatkossa säännöllisesti toteutettavaa maahanmuuttajabarometriä. 3.2 Indikaattorien esittely Alla olevassa esityksessä on ehdotettu 29 indikaattoria. Lähtökohtana työssä oli, että seurannan tulee perustua lähinnä olemassa oleviin tietolähteisiin ja tarvittaessa niiden edelleen kehittämiseen. Muutaman mittarin osalta on edelleen käynnissä olevia keskusteluja tilastokeskuksen kanssa, joten erityisesti näiltä osin mittaristo vielä tarkentuu.
8 6 Julkinen palvelujärjestelmä Tukitoimenpiteet ja niiden vaikuttavuus 22. Toimenpiteiden määrä suhteessa toimenpiteissä oleviin ja työttömiin (aktivointiaste) 23. Aktiivitoimenpiteiden päättäneiden ulkomaan kansalaisten sijoittuminen Lupaprosessit 24. Työntekijöiden ja opiskelijoiden oleskelulupien keskimääräinen käsittelyaika 25. Kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika Päivähoito 26. Kunnan järjestämässä päivähoidossa olevien maahanmuuttajataustaisten lasten osuus kaikista 1-5- vuotiaista maahanmuuttajataustaisista lapsista verrattuna kaikkien päivähoidossa olevien lasten osuuteen kaikista 1-5- vuotiaista lapsista Esiopetus 27. Esiopetukseen osallistuvien vieraskielisten osuus kaikista esiopetukseen osallistuvista ja osuus kaikista vieraskielisistä esikouluikäisistä Kielenopetus 28. Oman äidinkielen opetusta saavat lapset suhteessa opetuksessa olevien vieraskielisten lasten määrään Erityisopetus 29. Erityisopetusta saavien vieraskielisten osuus kaikista erityisopetukseen osallistuvista Kielitaito 13. YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) 14. Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Koulutus ja osaaminen 15. Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä 16. Oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneiden ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneiden oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä (toinen aste ja peruskoulu) Sosio-ekonominen hyvinvointi 17. Asuntokunnan käytettävissä oleva ekvivalentti rahatulo verrattuna kaikkien asuntokuntien käytettävissä olevaan ekvivalenttituloon 18. Neliöitä asunnossa asukasta kohden maahanmuuttaja-asuntokunnissa verrattuna kaikkien asuntokuntien asumistiheyteen 19. Maahanmuuttaja-asuntokuntien pienituloisuusaste verrattuna kaikkien asuntokuntien pienituloisuusasteeseen Terveys Indikaattorit muodostetaan myöhemmin THL:n käynnistyneen tutkimuksen avulla. Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet 20. Positiivisesti kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus maahanmuuttajissa 21. Kantaväestön ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen määrä Osallistuminen työmarkkinoille 2. Työllisyysaste verrattuna koko väestöön 3. Työllisyysasteen kehitys (seuranta) 4. Työttömyysaste (ka) verrattuna koko väestöön 5. Työttömyysasteen kehitys (seuranta) 6. Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Osallistuminen yhteiskuntaan 7. Tietoisuus äänioikeudesta 8. Kokemus osallisuudesta 9. Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaise en väestöön kunnassa Turvallisuus 10. Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus 11. Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Syrjimättömyys 12. Syrjintää kokeneiden osuus Maahanmuuttajien kotoutuminen 1. Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Kuva 2: Indikaattorit
9 7 Alla on käsitelty kukin yllä esitetyn kuvan osa-alue erikseen lyhyesti esitellen valittuja mittareita. On huomionarvoista, että mittaamisen kohderyhmä vaihtelee jossain määrin mittarikohtaisesti. Mittaamisen kohderyhmänä voivat olla ulkomaan kansalaiset, vieraskieliset ja maahanmuuttajat Tilastokeskuksen mittarityön yhteydessä esittämän määrittelyn mukaan. 2 Kohderyhmän mittarikohtainen rajaus riippuu erityisesti olemassa olevien tietojärjestelmien ja tietolähteiden yhteydessä jo tehdyistä määrittelystä ja niihin vaikuttamisen mahdollisuuksista. Joidenkin mittareiden osalta on vielä osin tarkemmin määriteltävä mittaamisen kohde eli esimerkiksi se, missä määrin mittaamisen kohteena tulee olla useampi edellä mainituista kohderyhmistä. Tätä tulee arvioida syksyn 2010 lopuksi, kun mittareiden mukainen tieto on saatu esimerkiksi Tilastokeskuksesta. 3 On kuitenkin jo lähtökohtaisesti selvää, että koska tiedonsaantimahdollisuudet ovat osin rajoitettuja olemassa oleviin määrittelyihin ja seurantatietoihin, ei kerättävien tietojen kokonaistulkinta ole pulmatonta Maahanmuuttajien kotoutuminen Palvelujärjestelmän ja toimenpiteiden toivottuna vaikutuksena on maahanmuuttajien kotoutuminen ja viihtyminen Suomessa. Tämä on viime kädessä subjektiivinen yksilön omakohtainen kokemus, joka tulee kartoittaa kyselytutkimuksella. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi yhtä mittaria: - Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Alla on lyhyesti kuvattu mittarin operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Maahanmuuttajien kotoutuminen 1. Kokemus kotoutumisesta ja viihtymisestä Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttaja-barometri Painottamalla vaikutusten osalta maahanmuuttajan omaa näkemystä, mittarilla vastataan osin myös kritiikkiin, että seuranta kohdistuisi liiaksi vain hallinnollisiin toimenpiteisiin ja niiden suoriin tuloksiin ilman, että keskeiset hyödynsaajat eli maahanmuuttajat itse arvioisivat koko prosessin onnistuneisuutta. 2 Puikot -loppuraportissa määriteltiin käsitteitä seuraavasti: 1) maahanmuuttajilla viitataan ulkomailla syntyneisiin henkilöihin, jotka ovat muuttaneet Suomeen ulkomaan kansalaisina 2) maahanmuuttajien lapsilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla ja 3) maahanmuuttajataustaisella väestöllä sekä maahanmuuttajiin että maahanmuuttajien lapsiin. Tilastokeskus esitti vuonna 2010 mittarityön yhteydessä maahanmuuttajan määrittelyä seuraavasti: Maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut vieraskielinen, joka on syntynyt ulkomailla on ollut tulleessaan ulkomaan kansalainen. 3 Lisäksi on muistettava Puikot -loppuraportissa tehty huomio siitä, että vertailu koko väestön ja maahanmuuttajien tunnuslukujen kesken ei täytä tilastollisen tutkimuksen kriteerejä, koska koko väestöön sisältyy myös maahanmuuttajataustainen väestönosa. Koska maahanmuuttajaväestön osuus on toistaiseksi koko väestöpohjassa pieni, tällainen vertailu antaa seurantaa ajatellen riittävän hyvän kuvan muutoksesta. Tarkempi seuranta vaatisi vertailua maahanmuuttajien ja muun väestön kesken, mikä edellyttäisi resursseja tilastollisiin ajoihin. Mikäli resursseja tähän löytyy, voidaan vertailu tehdä maahanmuuttajaväestön ja muun väestön kesken. Puikot - loppuraportti, s. 27.
10 8 Mittarin operationalisoinnissa oleellista on, millä täsmällisillä kysymyksillä sitä mitataan, esimerkiksi kotoutumisen käsitteen käyttö kysymyksessä ei vastaajan näkökulmasta välttämättä ole yksiselitteinen tai helposti ymmärrettävä. Niin ikään on muistettava, että kotoutuminen ei välttämättä edes ole jokaisen yksilön tavoite. Näin ollen tulisi sen rinnalla pyrkiä seuraamaan Suomessa viihtymistä, millä voi olla merkitystä esimerkiksi työperusteisen maahanmuuton kannalta. Nykyisessä maahanmuuttajabarometrin pilottikyselylomakkeessa pyydetään arvioimaan, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia kotoutumiseen liittyviä tekijöitä (esimerkiksi työ, kielitaito, sosiaaliset suhteet, jne.; kysymys 12). Lisäksi barometrissä kysytään kysymyksiä osaan näistä tekijöistä liittyen sitä, millainen vastaajien nykytilanne eri osa-alueilla on. Näin ollen on mahdollista hyödyntää barometrin kysymyksiä koskien työssä viihtymistä (kysymys 36), kielitaitoa (kysymys 13), sosiaalisia suhteita suomalaisten kanssa (kysymykset 46 ja 50), harrastuksia (kysymys 41). Näistä elementeistä voisi rakentaa viihtymistä kuvaavan mittarin. Tämä edellyttää kuitenkin vielä tarkempaa tarkastelua. Kohderyhmä määrittyy tämän indikaattorin osalta maahanmuuttajabarometriin jatkossa valittavan kohderyhmän perusteella, joka on tässä yhteydessä kuvattu väljästi termillä ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset Osallistuminen työmarkkinoille Työllisyys ja työllistymismahdollisuudet ovat lukuisten tutkimusten mukaan keskeisin maahanmuuttajien kotoutumiseen vaikuttava tekijä. Työllisyysaste ja työttömyysaste suhteessa koko väestöön kuvaavat maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla. Näiden molempien osalta tulisi myös hyödyntää pitkittäistä aikasarjaa (Tilastokeskuksen maahanmuuttajia koskeva pitkittäistietokanta), jonka tarkoituksena on seurata maahanmuuttajien ja valtaväestön välisen kuilun mahdollista kapenemista ajan myötä. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota useiden tutkimusten esiin nostamaan ongelmaan, etteivät maahanmuuttajat työllisty koulutustaan vastaavaan työhön. Tilastokeskuksen tietojen saantiin liittyy 1-2 vuoden viive, mikä on otettava huomioon aineiston analyysissä. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi viittä mittaria: - Työllisyysaste (ka) verrattuna koko väestöön - Työllisyysasteen kehitys (seuranta) - Työttömyysaste (ka) verrattuna koko väestöön - Työttömyysasteen kehitys (seuranta) - Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia:
11 9 Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen työmarkkinoille 2. Työllisyysaste (ka) verrattuna koko väestöön Ulkomaan kansalaiset ja Maahanmuuttajat Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto: eskus.fi/til/tyoka y/index.htm eskus.fi/til/tyoka y/kas.html Maahanmuuttaja: Suomeen muuttanut, vieraskielinen, joka on syntynyt ulkomailla ja on ollut tullessaan ulkomaan kansalainen Luokittelu lähtömaaryhmittäin: 1) Venäjä 2) Viro 3) EU15-maat ja EFTA-maat 4) Muut Euroopan maat 5) Afrikka 6) Aasia+Oceania 7) Pohjois-Amerikka 8) Etelä-Amerikka Luokittelu sukupuolittain Luokittelu maahanmuuton ajankohdan suhteen: 1) maahan muuttaneet 2) maahan muuttaneet 3) maahan muuttaneet 4) maahan muuttaneet Luokittelu ELY-alueittain Yllä on esitetty kohderyhmäksi sekä maahanmuuttajat että ulkomaan kansalaiset. Tätä tulee jatkossa tarkastaa syksyn 2010 tiedonkeruun perusteella siltä pohjalta, millaista tietoa eri kohderyhmäkohtainen mittaus tuottaa. Yllä esitetään myös tiedon luokittelua lähtömaittain, sukupuolittain, maahanmuuton ajankohdan mukaan sekä ELY alueittain. Esitettyjä luokitteluperusteita tulee arvioida syksyn 2010 tilastoajojen perusteella. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen työmarkkinoille 3. Työllisyysasteen kehitys (seuranta) Ulkomaan kansalaiset ja Maahanmuuttajat Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto: eskus.fi/til/tyoka y/index.htm Neljä maahanmuuttaja-kohorttia : 1) 1980 luvulla muuttaneet 2) 1990-luvulla muuttaneet 3) muuttaneet 4) muuttaneet Seuranta-ajankohdat 1990, 2000, 2005 ja 2008 Luokittelu lähtömaaryhmittäin Luokittelu sukupuolittain Luokittelu ELY-alueittain Yllä esitetty seurantatieto tuotettaisiin maahanmuuttajakohorttien avulla tiettyihin ajankohtiin sidottuna. Yllä on esitetty syksyn 2010 seuranta-ajankohdat eli 1990, 2000, 2005 ja Työttömyysasteen osalta noudatetaan yllä esitettyä logiikkaa.
12 10 Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen työmarkkinoille 4. Työttömyysaste (ka) verrattuna koko väestöön Ulkomaan kansalaiset ja Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto: Luokittelu maahanmuuton ajankohdan suhteen Luokittelu lähtömaaryhmittäin Maahanmuuttajat skus.fi/til/tyok ay/index.htm Luokittelu sukupuolittain Luokittelu ELY-alueittain 5. Työttömyysasteen kehitys (seuranta) Ulkomaan kansalaiset ja Maahanmuuttajat Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto: skus.fi/til/tyok ay/index.htm Neljä maahanmuuttajakohorttia : 1) 1980 luvulla muuttaneet 2) 1990-luvulla muuttaneet 3) muuttaneet 4) muuttaneet Seuranta-ajankohdat 1990, 2000, 2005 ja 2008 Luokittelu lähtömaaryhmittäin Luokittelu sukupuolittain Luokittelu ELY-alueittain Kohderyhmä kysymykselle kokemuksesta sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön määrittyy maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen työmarkkinoille 6. Kokemus sijoittumisesta koulutusta vastaavaan työhön Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri Maahanmuuttajabarometrin pilottikyselyssä tätä kysymystä ei esitetä, joten se tulisi jatkossa lisätä barometrin kyselylomakkeeseen seurantaa varten Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Tavoitteena on maahanmuuttajien täysivaltainen osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Osallistuminen on käsitteenä laaja-alainen, ja sen voidaan nähdä olevan horisontaalisesti läsnä mittariston eri osa-alueilla. Näin ollen tässä yhteydessä osallisuutta käsitellään kapeammin poliittisen osallistumisen ja maahanmuuttajien omien kokemusten kautta. Osallisuus yhteiskunnassa on siis ylipäätänsä monitahoinen ja muodoiltaan muuttuva ilmiö eikä ole kovinkaan helppoa määritellä, miten tässä yhteydessä tulisi mitata. Perinteisesti ajatellen keskeinen rooli poliittisessa osallistumisessa on äänestämisellä eri vaaleissa. Kunnallisvaaleissa äänestysoikeus on ulkomaan kansalaisilla, mistä on saatavilla myös tilastoitua tietoa eli tältä osin äänestysprosentti kunnallisvaaleissa olisi mahdollista ottaa myös mittaristoon mukaan. Muissa vaaleissa oikeus on sidottu kansalaisuuteen. Tiedon hyödynnettävyyden osalta periaatteessa riittäisi tieto siitä, ovatko maahanmuuttajat tietoisia äänioikeudestaan, mikä saattaisi olla relevantimpaa mahdollisesta tietoisesta äänestämättä jättämisestä johtuen. Tätä voitaisiin selvittää maahanmuuttajabarometrin avulla.
13 11 Maahanmuuttajataustaisten kunnanvaltuutettujen määrän seuranta toisaalta voisi toimia yhtenä indikaattorina siitä, miten paikallistason demokratia monimuotoistuu. Kuntatasolla usein relevantimpana pidetään lautakuntatyössä mukana oloa, mutta tämän selvittäminen edellyttänee kuntien palvelukyselyyn vastaajilta enemmän manuaalista tiedon hakemista. Kuntien palvelukyselypilotissa kysytään tällä hetkellä molempia. Puikot -raportissa ehdotettiin seurattavaksi kunnallisvaaliehdokkaita valittujen sijaan, mikä sinänsä asettaisi osallistumisen määrittelemiselle matalamman kynnyksen. Koska osallisuus edellä todetusti on monitahoinen ilmiö eli esimerkiksi henkilö voi katsoa osallistuvansa täysivaltaisesti ilman halua äänestää vaaleissa, tulisi osallisuuden kokemusta kartoittaa myös muiden kysymysten avulla. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - Tietoisuus äänioikeudesta - Kokemus osallisuudesta - Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaiseen väestöön kunnassa Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan 7. Tietoisuus äänioikeudesta Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri 8. Kokemus osallisuudesta Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri 9. Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut suhteessa maahanmuuttajataustaiseen väestöön kunnassa Maahanmuuttajat Kunnat (palvelukysely) Maahanmuuttajabarometripilotissa kysytään tällä hetkellä saatteko äänestää Suomessa (kysymys 32). Näin ollen mittarina voisi käyttää sitä prosenttiosuutta vastaajista, jotka vastaavat en tiedä. Kokemuksessa osallisuudesta voisi harkita maahanmuuttajabarometripilotin kysymyksiä koskien harrastuksia, vapaa-ajan viettoa ja järjestötoimintaan osallistumista (kysymykset 41 44). Näistä elementeistä voisi rakentaa osallisuutta kuvaavan mittarin. Tämä edellyttää kuitenkin vielä tarkempaa tarkastelua. Yllä esitettyjen barometriin liitettävien indikaattorien yhteydessä kohderyhmä määrittyy maahanmuuttajabarometriin jatkossa valittavan kohderyhmän perusteella Turvallisuus Turvallisuutta tulisi lähestyä sekä subjektiivisena kokemuksena että maahanmuuttajien elinympäristön yhtenä ominaisuutena. Jälleen tulisi siis ottaa huomioon maahanmuuttajien oma kokemus kyselytutkimuksen keinoin.
14 12 Suomessa on yli kymmenen vuoden ajan seurattu poliisin tietoon tulleen rasistisen rikollisuuden määriä ja piirteitä. Nyt seurantaa on erillistutkimuksen avulla laajennettu koskemaan myös muita sellaisia rikoksia, joiden syynä on uhrin kuuluminen tiettyyn viiteryhmään. Näitä rikoksia kutsutaan usein käsitteellä viharikos. Viharikoksilla tarkoitetaan yleisesti ottaen tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Käsitteenä se kattaa myös rasistisen rikollisuuden. Teon motiivina voivat olla myös esimerkiksi uhrin uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen tai vammaisuus. Suomen rikoslaki ei sinänsä tunne rikosnimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos. Rikoslaissa olevan koventamisperusteen mukaan rikoksesta voidaan kuitenkin langettaa ankarampi rangaistus, jos teolla on ollut rasistinen motiivi. Tietoa syyttäjien tai tuomioistuinten päätöksistä rikosepäilystapausten suhteen ei ole. Vaikka poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrän seuranta epäilemättä antaa puutteellisen kokonaiskuvan, sillä vain osa tapauksista ylipäätänsä päätyy poliisin tietoon, antanee se kuitenkin kuvan ilmiön kehittymisestä vuodesta toiseen sekä asenteiden että maahanmuuttajien lukumäärän muuttuessa. Oleellista on tässä yhteydessä tulkinnassa huomioida, mitkä eri asiat voivat vaikuttaa rikosepäilyjen määrään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisiammattikorkeakoulun erillistutkimusten sisältö tulee huomioida laajemminkin kuin vain ko. mittarin antamaa numeerista tietoa seuraamalla. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kahta mittaria: - Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus - Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattorit Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Turvallisuus 10. Suomessa olonsa turvalliseksi tuntevien osuus Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri 11. Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä Rasismia kokeneet ilmoituksen tekijät Poliisiammattikorkeakoulun viharikosseuranta Barometripilotissa kysytään turvallisuudentunnetta (kysymys 19), josta mittari voitaisiin rakentaa esimerkiksi siten, että seurattaisiin turvalliseksi tai melko turvalliseksi olonsa tuntevien osuutta vastaajista. Kohderyhmä kysymykselle Suomessa olonsa turvalliseksi tuntemisesta määrittyy maahanmuuttajabarometriin valitun kohderyhmän perusteella Syrjimättömyys Syrjintä on monitahoinen ilmiö, jota ehdotetaan tässä lähestyttävän maahanmuuttajan omista kokemuksista käsin kyselytutkimuksen keinoin. Käsitteenä syrjimättömyys kattaa epäilemättä useammankin mittariston osa-alueen. Syrjintäkokemuksia seurataan etenkin EU-tasolla vuosittain toteutettavassa Eurobarometrissä, jossa mitataan sekä syrjintäkokemuksia että EUkansalaisten asenteita eri vähemmistöryhmiä kohtaan. Syrjimättömyys on jokaisen ihmisoikeus ja se kuvastaa hyvin etenkin kaksisuuntaisen integraation toteutumisen tasoa yhteiskunnassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon syrjinnän eri syyt ja yhdistää kysymys syrjinnän kokemuksesta myös siihen, miksi luulee kokeneensa syrjintää. Etnisestä alkuperästä ja ehkä vähemmässä määrin uskonnosta johtuva syrjintä viittaa usein ongelmiin kaksisuuntaisen integraation toteutumisessa, kun taas mm. ikäsyrjintä tai sukupuolesta johtuva syrjintä ovat myös valtaväestön kokemia. Yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskien on parhaillaan käynnissä
15 13 lainsäädännön uudistamistyötä. Lainsäädännön uudistus saattaa luoda myös sellaisia syrjinnän seurannan mittareita tai seurantakäytäntöjä, joita voidaan hyödyntää myöhemmin myös tässä mittaristossa. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi yhtä mittaria: - Syrjintää kokeneiden osuus Alla on lyhyesti kuvattu mittarin operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Syrjimättömyys 12. Syrjintää kokeneiden osuus Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri Maahanmuuttajabarometrissa kysytään syrjintäkokemuksista (kysymys 20), joten mittarina voisi toimia syrjintää kokeneiden osuus tai tarkemmin tietyillä perusteilla syrjintää kokeneiden osuus. Syrjinnän arveltuja syitä kysytään niin ikään maahanmuuttajabarometrissä. Käytännössä sama kysymys esiintyy myös Eurobarometritutkimuksessa, joten tältä osin tiedonlähteen määrittely riippuu osin myös siitä, millä kohdennuksella ja toistuvuudella maahanmuuttajabarometria jatkossa toteutetaan. Eurobarometrejä syrjimättömyyden osalta on toteutettu lähes vuosittain vuodesta 2006 lähtien. Toisaalta Eurobarometri kohdistuu koko populaatioon, kun taas maahanmuuttajabarometri nimenomaan maahanmuuttajiin. Kohderyhmä kysymykselle syrjinnästä määrittyy luonnollisesti maahanmuuttajabarometriin jatkossa valittavan kohderyhmän perusteella Kielitaito Suomen tai ruotsin kielen riittävää taitoa ja kielitaidon keskeistä merkitystä työllistymiselle ja kotoutumiseen on korostettu useissa tutkimuksissa. Niin ikään palvelujärjestelmän näkökulmasta kielikoulutus on keskeinen resurssien suuntaamisen kohde. Vaikka kielitaidon merkitys on kaiken kaikkiaan keskeinen, voi olla hyvinkin suuria vaihteluja siinä, mikä suomen tai ruotsin kielen osaamisen merkitys on yksilön Suomessa viihtymiselle tai kotoutumiselle. Tästä huolimatta on kyettävä nykyistä paremmin seuraamaan sitä, miten tehokasta ja vaikuttavaa annettu kieliopetus ylipäätänsä on. Tähän on nykyiseltään vähän mahdollisuuksia, sillä kielikoulutuksen vaikuttavuutta koskevia seurantatietoja ei juuri ole, mikä on selvä puute kielitaitoa ja sen kehitystä koskevasta mittaristosta. Viralliseen testiin osallistuu myös vain pieni osa maahanmuuttajista. Tästä huolimatta riittävän taitotason saavuttamisen nopeutta maahantulosta tulisi seurata. Lisäksi, koska kielitaidon merkitys ja vaikutus työllistymiseen voi vaihdella merkittävästi muista seikoista kuten kansalaisuudesta, koulutustaustasta tai osaamisesta johtuen, tulisi edellä mainittuja tietoja täydentää kyselytutkimuksen keinoin. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kahta mittaria: - YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) - Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattorit Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot
16 14 Kielitaito 13. YKI keskitason testissä taitotason 3 saavuttamisaika maahantulosta ja kielikoulutuksen aloittamisesta (ka) Testiin osallistuneet Soveltavan kielentutkimuksen keskus Edellyttää perustietolomakkeen kehittämistä sekä tiedon saannista ja analysoinnista sopimista. 14. Oma arvio kielitaidon riittävyydestä ja vaikutuksesta työllistymiseen Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri Mittareiden määrittelyn yhteydessä nostettiin esiin huomio siitä, että riittävän taitotason saavuttamiseen käytetyn keskimääräisen ajan seuranta maahantulosta ei välttämättä tarjoa hyvää kokonaiskuvaa, koska testin ottamisen tarve voi maahanmuuttajilla tulla ajankohtaiseksi hyvinkin eri vaiheissa maahantulon jälkeen. Tietoa ehdotetaan täydennettävän tiedolla siitä, koska maahanmuuttaja on aloittanut kielikoulutuksen. Näitä tietoja ei tällä hetkellä ole suoraan saatavissa, vaan se edellyttää testin taustatietolomakkeen kehittämistä ja tiedon saannista ja analysoinnista sopimista sisäasiainministeriön ja soveltavan kielentutkimuksen keskuksen välillä. Vaihtoehtoisesti tässä voitaisiin käyttää nyt jo taustatietolomakkeessa kysyttyä Suomessa asumisen aikaa. Voi myös olla, että kielikoulutuksen aloittamisen määrittely osoittautuu vastaajille vaikeaksi, jolloin voitaisiin tyytyä esimerkiksi YKI keskitason testissä taitotason 3 keskimääräiseen saavuttamisaikaan sekä jakaumiin Suomessa asutun ajan mukaan. Maahanmuuttajabarometrissa kysytään töissä selviämisestä suomen tai ruotsin kielellä (kysymys 14). Näin ollen mittarina voisi olla esimerkiksi melko hyvin tai erittäin hyvin selviävien prosentuaalinen osuus vastaajista. Kohderyhmä kysymykselle kielitaidon riittävyydestä määrittyy maahanmuuttajabarometriin valittavan kohderyhmän perusteella Koulutus ja osaaminen Kuten Puikot loppuraportissa todetaan, nuoret peruskoulun päättävät tai päättäneet maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien lapset ovat todetusti muita suuremmassa syrjäytymisvarassa. Pääsy peruskoulun jälkeisiin opintoihin viivästyy useilla. Tilastojen valossa vieraskieliset hakevat koulutukseen yhteishaussa innokkaasti, mutta he eivät pääse koulutukseen yhtä hyvin kuin valtaväestö. Ammatillisiin tai lukiokoulutukseen suoraan peruskoulusta jatkavien ja ei-välittömästi jatkavien vieraskielisten nuorten osuutta voidaan pitää indikaattorina heidän menestyksestään ja kielitaidostaan peruskoulussa sekä syrjäytymisen riskistä. Tämän rinnalla tulisi seurata koulupudokkuutta eli oman koulutussektorinsa piirissä keskeyttäneitä ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneita (toinen aste ja peruskoulu). Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kahta mittaria: Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: - Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä - Oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneiden ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneiden oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä (toinen aste ja peruskoulu) Integraation osaalue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot
17 15 Koulutus ja osaaminen 15. Toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen siirtyvien ja ei välittömästi jatkavien oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä Vieraskieliset ja Maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä Tilastokeskus Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen ja sijoittuminen: us.fi/til/khak/ind ex.html Perusjoukkona ovat kaikki peruskoulun päättäneiden osuudet joihin verrataan vieraskielisten / maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä osuuksia. Jälkeläisen määrittely edellyttää täsmentämistä. 10-luokalle siirtyviä ei nykyiseltään saada henkilöpohjaisesti (mahdollisesti tulevaisuudessa). Luokittelu karkeistetun ELY - aluejaon mukaan Luokittelu lukioon ja ammatilliseen koulutukseen Luokittelu sukupuolittain Yllä on esitetty kohderyhmäksi sekä vieraskieliset että maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä. Tätä kohdennusta tulee jatkossa tarkastaa syksyn 2010 tiedonkeruun perusteella siltä pohjalta, millaista tietoa eri kohderyhmäkohtainen mittaus tuottaa. Nyt syksyllä 2010 tieto voitaisiin kerätä kolmelta eri ajankohdalta eli vuosilta 2000, 2005 ja Yllä esitetään myös tiedon luokittelua karkeistetun ELY aluejaon mukaan, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen jaoteltuna sekä sukupuolittain. Karkeistetulla ELY aluejako tarkoittaisi sitä, että useampaa ELY aluetta laitettaisiin tietojen keruuvaiheessa yhteen, jotta lukumäärät eivät olisi liian pieniä tilastolliseen käsittelyyn. Esitettyjä luokitteluperusteita tulee arvioida syksyn 2010 tilastoajojen perusteella. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Koulutus ja osaaminen 16. Oman koulutussektorin piirissä keskeyttäneiden ja tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan lopettaneiden oppilaiden osuudet koko oppilasmäärästä (toinen aste ja peruskoulu) Vieraskieliset ja Maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä Tilastokeskus keskus.fi/til/kke sk/index.ht ml Perusjoukkona kaikki toisella asteella keskeyttäneet. Jälkeläisen määrittely edellyttää täsmentämistä. Huomio: Tarkistetaan Tilastokeskukselta saadaanko myös peruskoulu. Luokittelu lukioon ja ammatilliseen koulutukseen Luokittelu karkeistetun ELY - aluejaon mukaan Luokittelu sukupuolittain Yllä olevassa mittarissa käytetyllä koulutussektorin käsitteellä viitataan Tilastokeskuksen määrittelyssä lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen sekä yliopistokoulutukseen. Keskeyttämisellä tarkoitetaan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Peruskoulun osalta kesken jättäminen pitää sisällään oppivelvollisuuden laiminlyönnin sekä oppivelvollisuusiän ohittamisen ilman peruskoulun päättötodistusta. Esitettyjä luokitteluperusteita tulee arvioida syksyn 2010 tilastoajojen perusteella. Nyt syksyllä 2010 tieto voitaisiin kerätä kolmelta eri ajankohdalta eli vuosilta 2000, 2005 ja Sosio-ekonominen hyvinvointi Maahanmuuttajien hyvinvoinnin kannalta tulisi seurata sekä maahanmuuttajien taloudellista pärjäämistä että asumista. Erityinen seurannan kohde on köyhyys. Mittarit tulisi kohdistaa asunto-
18 16 kuntiin, jotta saataisiin henkilötarkastelua parempi näkemys sosio-ekonomisen hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Asumisen osalta tulisi seurata asumistiheyttä, joka antaisi kokonaiskuvan maahanmuuttajien asumistilanteesta valtaväestöön verrattuna. Köyhyyden ehkäisyn onnistumista voitaisiin seurata kotitalouksien pienituloisuusasteen avulla. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - Asuntokunnan käytettävissä oleva ekvivalentti rahatulo verrattuna kaikkien asuntokuntien käytettävissä olevaan ekvivalenttituloon - Neliöitä asunnossa asukasta kohden maahanmuuttaja-asuntokunnissa verrattuna kaikkien asuntokuntien asumistiheyteen - Maahanmuuttaja-asuntokuntien pienituloisuusaste verrattuna kaikkien asuntokuntien pienituloisuusasteeseen Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Sosioekonominen hyvinvointi 17. Asuntokunnan käytettävissä oleva ekvivalentti rahatulo verrattuna kaikkien asuntokuntien käytettävissä olevaan ekvivalentti- tuloon Maahan- muuttaja- asuntokunnat Tilastokeskus Tulonjaon kokonaistilasto skus.fi/til/tjkt/ meta.html Maahanmuuttaja-asuntokunta : Jos asuntokuntaan kuuluu 1 tai useampi maahanmuuttaja (maahan tullessa ulkomaalainen) Ekvivalenttitulo: Asuntokunnan käytettävissä oleva tulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla Seuranta-ajankohdat: 1990, 2000, 2005 ja 2008 Luokittelu ELY-alueittain Yllä olevassa mittarissa käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat palkkatuloja, yrittäjätuloja, omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) ja saatuja tulonsiirtoja, joista vähennetään maksetut tulonsiirrot. Maahanmuuttaja-asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntia, joihin kuuluu yksi tai useampi maahanmuuttaja. Ekvivalenttitulolla tarkoitetaan asuntokunnan käytettävissä oleva tulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Yllä on mainittu myös syksyn 2010 seurantaajankohdat eli 1990, 2000, 2005 ja Seuranta-asetelma pohjautuu asuntokunnan maahanmuuttajaviitehenkilön ekvivalenttitulon seurantaan. Yllä esitetyssä mittarissa tieto tuotettaisiin myös ELY alueittain. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Sosioekonominen hyvinvointi 18. Neliöitä asunnossa asukasta kohden maahanmuuttajaasuntokunnissa verrattuna kaikkien asuntokuntien asumistiheyteen Luokittelu ELYalueittain Maahanmuuttajaasuntokunnat Tilastokeskus Asunnot ja asuinolot fi/til/asas/index.html fi/til/asas/2008/asas _2008_ _kat_001_fi.html fi/til/asas/kas.html
19 17 Asumistiheys viittaa asunnon koon (pinta-ala) suhteeseen siinä asuvien henkilöiden lukumäärään. Tieto tuotettaisiin myös ELY alueittain. Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Sosioekonominen hyvinvointi 19. Maahanmuuttajaasuntokuntien pienituloisuusaste verrattuna kaikkien asuntokuntien pienituloisuusasteeseen Maahanmuuttajaasuntokunnat Tilastokeskus Tulonjaon kokonaistilasto fi/til/tjkt/meta.html Lisäksi tuotetaan: Maahanmuuttajaasuntokuntien, joissa viitehenkilö suomalainen ja puoliso maahanmuuttaja, pienituloisuusaste. Luokittelu ELYalueittain Yllä olevassa mittarissa pienituloisella asuntokunnalla viitataan sellaisiin asuntokuntiin, joiden ekvivalentti rahatulo on pienempi kuin 60 % koko väestön mediaanitulosta. Tieto tuotettaisiin myös ELY alueittain. Mittareiden määrittelyn yhteydessä käytiin keskustelua myös mahdollisuuksista seurata maahanmuuttajien asumisen keskittymistä. Käytännössä tätä seurataan tällä hetkellä joidenkin kuntien toimesta. Kansallisen mittarin kehittäminen edellyttää tältä osin jatkotyötä Terveys Parhaillaan on käynnissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erillisselvitys maahanmuuttajien terveydentilasta. Terveyttä koskevat indikaattorit tulee määritellä tämän selvityksen perusteella, arviolta vuosina Valtaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet Asenteet ovat pitkälti toimenpiteiden ja palvelujärjestelmän ulottumattomissa, mutta niiden kehityksellä on tärkeä merkitys kotoutumisen kannalta. Kyse on sekä valtaväestön että maahanmuuttajien keskinäisistä asenteista, että maahanmuuttajien asenteista muita maahanmuuttajia kohtaan. Tällä hetkellä suuri puute on se, että valtaväestön asenteita koskevaa säännönmukaista seurantatutkimusta ei ole. Asenteiden lisäksi kotoutumiseen vaikuttaa todellinen maahanmuuttajien ja valtaväestön välinen vuorovaikutus. Teeman osalta ehdotetaan käytettäväksi kolmea mittaria: - Positiivisesti valtaväestön ja muihin maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus maahanmuuttajista - Valtaväestön ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen määrä Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osa-alue Indikaattori Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Valtaväestön ja maahanmuuttajien väliset asenteet 20. Positiivisesti valtaväestön ja muihin maahanmuuttajiin suhtautuvien osuus maahanmuuttajista Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri
20 Valtaväestön ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen määrä Riippuu maahanmuuttajabarometrin kohdentamisesta (esim. ulkomaan kansalaiset, muualla syntyneet, vieraskieliset) Maahanmuuttajabarometri Maahanmuuttajabarometripilotissa ei kysytä maahanmuuttajien asenteita valtaväestöön ja muihin maahanmuuttajiin. Teema voisi kuitenkin olla erityisteemana määrävuosina, erityisesti jos kyetään löytämään ratkaisu valtaväestön asennetutkimuksen tekoon, jotta voitaisiin seurata myös valtaväestön asenteiden kehitystä. Valtaväestön asenteiden kartoittamisen osalta olisi kustannustehokkainta yrittää kytkeä tarkoituksenmukaiset kysymykset osaksi muita laajempia määräajoin toteutettavia asennetutkimuksia. Suomessa on aiemmin toteutettu pitkittäisseurantana asennetutkimusta koskien suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin. 4 Valtaväestön ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta kysytään barometripilotissa (kysymys 46). Näin ollen mittarina voisi olla osuus vastaajista, joilla on suomalaisia tuttavia ja mahdollisesti jakauma siitä, mitä kautta heihin on tutustuttu. Näiden indikaattorien osalta kohderyhmä määrittyy maahanmuuttajabarometriin valittavan kohderyhmän perusteella Julkinen palvelujärjestelmä Koska maahanmuuttajat ovat usein erityisesti työllistymisen osalta erityisten toimenpiteiden tarpeessa, on oleellista seurata kohdennettujen tukitoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikuttavuutta. Maahanmuuton sujuvuuden näkökulmasta puolestaan on oleellista mitata maahanmuuttajan kannalta keskeisten prosessien (oleskeluluvat ja kansalaisuushakemukset) nopeutta ja niihin liittyviä käsittelyaikoja. Julkisen palvelujärjestelmän tukitoimenpiteiden ja prosessien osalta ehdotetaan käytettäväksi viittä mittaria: - Toimenpiteiden määrä suhteessa toimenpiteissä oleviin ja työttömiin (aktivointiaste) - Aktiivitoimenpiteiden päättäneiden ulkomaan kansalaisten sijoittuminen työttömiksi työnhakijoiksi tai muihin työhallinnon toimenpiteisiin kolme kuukautta toimenpiteen päättämisen jälkeen verrattuna Suomen kansalaisiin - Aktiivitoimenpiteiden päättäneiden ulkomaan kansalaisten sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ja opiskeluun oppilaitoksissa kolme kuukautta ja kuusi kuukautta toimenpiteen päättämisen jälkeen verrattuna Suomen kansalaisiin - Työntekijöiden ja opiskelijoiden oleskelulupien käsittelyajat (ka) - Kansalaisuushakemusten käsittelyajat (ka) Alla on lyhyesti kuvattu mittareiden operationalisointia: Integraation osaalue Indikaattorit Kohderyhmä Tietolähde Erityishuomiot Julkinen palvelujärjestelmä Tukitoimenpiteet ja niiden vaikuttavuus 22. Toimenpiteiden määrä suhteessa toimenpiteissä oleviin ja työttömiin (aktivointiaste) Ulkomaan kansalaiset TEM Aktiivitoimenpiteet erikseen käsiteltyinä eli 1) valmentava koulutus, 4 Jaakkola, Magdalena. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina Työpoliittinen tutkimus 286, Työministeriö, 2005.
KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA JA INDIKAATTORIT
Vastaanottaja Sisäasiainministeriö Asiakirjatyyppi Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta ja indikaattorit-loppuraportti Päivämäärä 21.12.2009 LOPPURAPORTTI KOTOUTTAMISEN JA ETNISTEN SUHTEIDEN SEURANTA
LisätiedotTEM raportteja 38/2013
TEM raportteja 38/2013 Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013 Ramboll Management Consulting Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 23.10.2013 ESIPUHE Kotouttamispolitiikka on sisällöltään hyvin monialaista ja se koskettaa
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotKotouttaminen ja rakenteet.
Kotouttaminen ja rakenteet annika.forsander@tem.fi 1 Suomeen muutetaan perheen, opiskelun ja työn vuoksi, sekä pakolaisina Ensimmäiset oleskeluluvat ja oikeudet 2016 - määrät ja perusteet Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotMilloin kotoutuminen on onnistunut?
Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät
LisätiedotMaahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT
Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotMaahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen
Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotPaneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
LisätiedotRaimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
LisätiedotSuomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa
Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotMaahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten
LisätiedotPäättökysely 2017 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2017 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen
Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2015
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2009
Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotVieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010
Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri
LisätiedotOsaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
LisätiedotKotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki
Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa
LisätiedotKotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen
Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotMaahanmuuttajat osana Valma- koulutusta
Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Tuloksia Opetushallituksen kyselystä syksyllä 2016 Opetusneuvos Ulla Aunola 14.3.2017 Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Valma-kyselyn tausta Valma-koulutus =
LisätiedotLausunto koskien teemaa "Maahanmuuttajanaisten työllisyys ja työttömyys"
1 (6) Lausunto koskien teemaa "Maahanmuuttajanaisten työllisyys ja työttömyys" Lausuntoa pyydettiin hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä teemaan "Maahanmuuttajanaisten
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotMaahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa
LisätiedotKotouttaminen terveydenhuollossa
Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotKotoutuminen eilen, tänään, huomenna
Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna Suuret pohjalaiset kotoutumispäivät 23.10.2018 Pasi Saukkonen Mitä kotoutuminen on? oman paikkansa löytämistä siellä missä asuu yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista
LisätiedotValtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään
YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään Itsenäinen ja riippumaton viranomainen Syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014
Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä
LisätiedotMaahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään
Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Havaintoja laajasta kokonaisuudesta 18.9.2018 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 2 Mitä
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotNuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014
Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2011
Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien
LisätiedotRaportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotMaahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012
Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla Opetushallitus 12.3.2012 1 Työ- ja elinkeinotoimistot osana ELY-keskuksen palveluverkkoa Vuonna 2012 alueella 5 toimistoa, joissa yht. n. 210 työntekijää.
LisätiedotMaahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus
Maahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.12.2016 Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Esityksen rakenne tutkimuksen tausta keskeiset
LisätiedotNuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus
Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/
LisätiedotELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa
ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä
LisätiedotSeuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke
12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö
MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien
LisätiedotPäättökysely 2018 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä huhti-toukokuussa 2018 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotSyrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa
Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotMaahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen
Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
LisätiedotMinimitietosisällön määrittely kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin
Minimitietosisällön määrittely kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin taustaa minimitietolistauksille 21.2.2018 21.2.2018 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1 Taustaa: laki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotUlkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa hanke 16.05.2019 KV-Kevätpäivät Aikataulu Esittäytyminen
LisätiedotAsumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto
Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotAVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015
1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa
LisätiedotLasten hyvinvointi Helsingissä
Lasten hyvinvointi Helsingissä katsaus hyvinvointiin 2017 30.3.2017 Sanna Ranto Tilannekatsaus Tilastotietokantaan www.hyvinvointitilastot.fi lasten hyvinvoinnin osalta on viety ne indikaattorit, joita
LisätiedotKasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez
MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä
LisätiedotAsiakastyytyväisyys 2017 kooste. Ulla Soukainen
Asiakastyytyväisyys 2017 kooste Ulla Soukainen 29.12.2017 Yleistä - Asiakastyytyväisyyskyselyt on suoritettu säännöllisesti vuosittain vuodesta 2011 lähtien, jolloin kysymykset päivitettiin vastaamaan
LisätiedotHyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?
1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn
LisätiedotValtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma
Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma
LisätiedotKOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi
KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi Miksi kotolaki uudistetaan? Maakunta-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistukset vaikuttavat merkittävästi
LisätiedotSyrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)
Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 16.11.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Laki velvoittaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä
LisätiedotMaahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään
Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Halki, poikki ja pinoon Maahanmuutto on avittanut Ruotsin talouskasvua, sillä se on nuorentanut
LisätiedotMissä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?
Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotMONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki
Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.
LisätiedotKULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä
Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotMaahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus
Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä
Lisätiedot