Restoratiivinen suunnittelu ja hyvinvointiympäristöt?

Transkriptio

1 Restoratiivinen suunnittelu ja hyvinvointiympäristöt? Meri Valta, muotoilija (AMK), Team Leader & Jaana Poikolainen, KT, projektipäällikkö XAMK, Luovat alat Luontoa ja hyvinvointia sisätiloihin

2 Esityksen sisältö I. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-toiminta II. Restoratiivinen suunnittelu III. Lasten ja nuorten kokemuksellisen hyvinvoinnin tarkastelukulmia

3 I. KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN TKI-TOIMINTA

4 Lisätietoa TKI-toiminnasta: read.xamk.fi/

5 II RESTORATIIVINEN SUUNNITTELU Restorative environment Hyvinvointia ja liiketoimintaa puusta -hanke Vuosien aikana Tutkijakoulu Haptic Research Island 9 materiaalinäytettä 546 mieluisinta 437 epämieluista 137 kyselyyn vastannutta. Mieluisin materiaali koivuliimalevy, vanha tammi, tammi tukki ja harmaa tammi. Vähiten vastaajat pitivät hienosahatusta kuusesta, laminaatista, OSBlevystä ja tammiparketista. Kuva: Archidaily.com / Steno Diapetes Center Copenhagen.

6 Case Kotiharju Päiväkeskuksen sisustussuunnittelu restoratiivisesta näkökulmasta Kuva: Pixabay Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2040 mennessä Suomen va esto n rakenteesta 26,2 % on yli 65-vuotiaita.

7 Esteettinen hyvinvointiympäristö Vähentää kipua ja stressin tuntua Parantaa turvallisuuden tuntua Lisää työntekijöiden hyvinvointia Mika li paikka ei tunnu itselle sopivalta, se ei myo ska a n toimi elvytta va sti. Elpymiskokemuksen voi esta a jo yksitta inen ha irio tekija kuten melu tai kuumuus. Kuva: Martela

8 Onnistuva ika a ntyminen ei ole merkityksellistä pelka sta a n yksilo lle, vaan sillä on monitahoiset vaikutukset kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden ka ytto o n ja kustannuksiin. (Eloranta & Punkanen 2008, 7.) Kuva:

9 Lähteitä Salonen, H.; Lappalainen, S.; Lahtinen, M.; Nevala, N.; Lehtelä, J.; Knibbs, L.; Morawska, L. & Reijula, K Sisa ympa risto n parantava ja elvytta vä vaikutus hyvinvointipalvelutiloissa - Kirjallisuuskatsaus. Helsinki; Tyo terveyslaitos Valon va ltta ma tto myys. Saatavissa: issue= &lang=fi [viitattu ] Eloranta, Tuija & Punkanen, Tiina Virea a n vanhuuteen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Va estö. Saatavissa: [viitattu ]

10 II LASTEN / NUORTEN KOKEMUKSELLISEN HYVINVOINNIN TARKASTELUKULMIA (Bradshaw ym. 2011; Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2017; Pyyry 2011) NEGATIIVINEN PERSPEKTIIVI Tarkastelu nojaa aikuislähtöisesti määriteltyjen negatiivisten indikaattoreiden ja tulosten kuvaukseen (esim. terveysongelmat, jne.) Aikuisnäkökulmainen ote, aikuiset tiedon tuottajina Tilastolliset tutkimusmenetelmät POSITIIVINEN PERSPEKTIIVI Tarkastelu nojaa tekijöihin, jotka tuottavat lapsille/nuorille kokemuksen positiivisesta hyvinvoinnista (esim. kokemus hyvinvointia tuottavista paikoista/tiloista) Lapsi/nuorisonäkökulmainen ote, lapset/nuoret tiedon tuottajina Laadulliset tutkimusmenetelmät tai monimenetelmällisyys

11 Positiivinen subjektiivinen hyvinvointi eli koettu hyvinvointi Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tasapainotila, joka määritellään subjektilähtöisesti eli tässä lapsen näkökulmasta eikä aikuisnäkökulmasta (Bradshaw, Geung, Rees & Hardugan 2011; Honkanen, Poikolainen & Karlsson 2017). Ei kuitenkaan suljeta silmiä (!), vaan riskitekijät tunnustetaan ja pyritään tunnistamaan, mutta ei lähdetä niistä lähtökohtaisesti liikkeelle Aikuisten tehtävänä on kannatella lasta.

12 Paikka ja tila Place often refers to a certain familiar physical place such as home or school. The concept can also refer to a sense of belonging and a feeling of comfort and security. (Duhn 2012.) Here the place means a recognizable physical built place which has clear boundaries that you can see or you know the boundaries. Space refers to mental state, meaning emotions and senses, for example, of feeling good or experiencing well-being in a certain place. From a pedagogical perspective we can see, that the territory is constantly re-made through politics of inclusion and exclusion which determine who has a right to a place and belonging and who does not. (Duhn 2012.) We form a cross-sectional picture of spatial dimensions by studying children s place use and space definitions in different localities (Poikolainen & Honkanen, subm.)

13 Esimerkkinä kehittämis- ja tutkimushanke, HY Lapsiystävällisyys ja lapsivaikutusten arviointi. Kolme päiväkotia, N=110, etnografia VALOKUVATARINOINTI Lasten ottamien valokuvien perusteella keskustellaan (photo elicitation) ja sadutetaan Lapset valokuvasivat digikameroilla kivoja asioita päiväkodissa Lapset kertoivat keskustelun ja/tai sadutuksen avulla valokuvista Valokuvat helpottavat keskustelua lapsen kanssa: lapsi pääsee kertomaan asioista, joita on itse halunnut kuvata. KUVATAIDETARINOINTI Lasten piirustusten perusteella keskustellaan Lapset ohjeistettiin piirtämään kivasta päivästä päiväkodissa, piirtämisen ohella lapset kertoivat asioista, joita piirsivät. Piirustuksista keskusteltiin lopuksi ryhmässä Pienryhmät (3-4 hlöä) toimivimpia. Ryhmät, joissa sadutusta oli käytetty aiemminkin, lähtivät tuottamaan tietoa nopeammin. Tutkimus/kehittämisaineiston hankintamenetelminä valokuvaaminen ja piirtäminen ovat toiminnallisia ja osallisuutta lisääviä

14 Merkityksellisiä hyvinvointitiloja

15 Näkymiä päiväkodin suljetusta tilasta: Luontoa ikkunasta katsottuna. Luontoa sisätiloissa: piirustus lasten vehnäistutuksista ikkunalaudalla

16 Lasten vai aikuisten hyvinvointiympäristöt ja tilat? Lasten kaipaamat luovuutta edistävät vapaat tilat ja esteettömät näkymät ulos Lasten tilat - vapaa tila, esim. majapaikat Aikuisten pedagogiset tilat - ryhmätilat Aikuiset tilojen määrittelijöinä Aikuisten huoltotilat - eteiset, aulat, käytävät, keittiöt Aikuisten tarjoamat hyvinvointia tukevat perushoitotilat

17 Lähteitä Bradshaw, J., Geung, A., Rees, G. & Goswami, H. (2011). Childrens` subjective well-being: international comparative perspectives. Children and youth services review 33(4), Duhn, I Places for Pedagogies, Pedagogies for Places. Contemporary Issues in Early Childhood 13 (2): Fern, E. & Kristinsdóttir, G. (2011). Young people act as consultants in child-directed research: an action research study in Iceland. Child & Family Social Work 16, Helavirta, S. (2011). Lapset hyvinvointitiedon tuottajina. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampere University Press. Honkanen, K., Poikolainen, J. & Karlsson, L. (2017). Children and Young people as Co-researchers Researching Subjective Well-being in Residential Area with Visual and Verbal Methods. Children`s Geographies. Online. doi: / Lindberg, P. (2014). In search of affordances and visual quality. Interpreting environments of children aged under three in seven Finnish day-care centres. Helsinki: National Institute for Health and Welfare. Poikolainen, J. & Honkanen, K. "Urban Residential Area as Children`s Learning Place and Space". Subm. Poikolainen, J. (2014). Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita. Nuorisotutkimus 32(2), Puhakka, R., Poikolainen, J. & Karisto, A. (2015). Spatial Practises and Preferences of Older and Younger People: Findings from the Finnish Studies. Journal of Social Work Practice 29 (1), doi.org/ / Punch, S. (2002). Research with children: the same or different from research with adults? Childhood 9(3), Pyyry, N. (2013). Sensing with photography and thinking with photograps in research into teenage girls hanging out. Children s Geographies 23(13),

18