Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta

Transkriptio

1 Artikkeli ilmestyy Puumies-lehdessä Mikä puussa viehättää - Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Marjut Wallenius (Ingressi) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Wood Academyn tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset suhtautuvat erilaisiin puumateriaaleihin. Puun kokemista on aiemmin selvitetty muutamissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Suomessa puun kokemista ei ole tähän mennessä juurikaan tutkittu. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän erilaista puumateriaalinäytettä. Kokopuuta edustivat hienosahattu kuusi, vanha tammi, tammitukin pinta ja harmaa tammi. Teollisesti tuotettuja puumateriaaleja olivat BirchUp, lakattu tammi parketti, OSB-levy ja koivuliimalevy (Kuva 1 Puunäytteet). Lisäksi mukana on yksi muovilaminaattinäyte. Näytteet edustavat eri värisävyjä, pintarakenteita, käsittelyn asteita (käsittelemättömästä teollisesti tuotettuun) sekä eri ikääntymisen asteita. Puumateriaalinäytteet oli koottu tukimusta varten tehdyn pyöreän, Haptic Research Islandiksi nimetyn rakennelman, ympärille (Kuva 2 Haptic Research Island), jolloin näytteitä voi vapaasti katsella, tunnustella ja vertailla. Vastaajat voivat ilmaista mielipiteensä pudottamalla sekä pitämistä että ei-pitämistä ilmaisevan puunappulan valitsemassaan näytteessä olevaan pyöreään äänestysreikään. Lisäksi osa vastaajista kuvasi kokemuksiaan tarkemmin kyselyn avulla. Kyselyssä vastaajat arvioivat mieluisinta ja epämieluisinta puumateriaalia kumpaakin 18 adjektiivilla käyttäen asteikkoa 0 (ei lainkaan) -10 (täysin). Adjektiivit oli valittu aiempien tutkimusten pohjalta niin, että mukana oli aistivaikutelmaa, ulkonäköä ja tunnekokemusta kuvaavia adjektiiveja. Aineistoa kerättiin kolmeen otteeseen. Pääasiassa puualaa edustavien henkilöiden (n = 450) vastauksia koottiin Puupäivä tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa sekä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun (Kyamk) opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa Kouvolassa joulukuussa Tavallista väestöä edustavien henkilöiden (n = 96) vastauksia kerättiin Kouvolan kirjastossa tammikuussa Näin saatiin 546 mieluisinta puumateriaalia ilmaisevaa nappulaääntä ja 437 epämieluisinta puumateriaalia ilmaisevaa nappulaääntä. Äänestäneistä kyselyyn vastasi 137 henkilöä, joista yli puolet oli naisia (63%). Kyselyyn vastanneet miehet käsittelivät puuta työkseen tai harrastuksekseen tai toimivat muutoin puualalla useammin (67 %) kuin naiset (40 %). Kyselyyn osallistuneet jakautuivat varsin tasaisesti eri ikäryhmiin alle 19-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin.

2 2 Kokopuu miellyttää Kaikille puunäytteille löytyi ainakin joku tykkääjä. Samoin jokaista puunäytettä oli ainakin joku äänestänyt vähiten tykkäämäkseen. Kuitenkin selkeästi erottuivat eniten ja vähiten pidetyt neljä puumateriaalia. Nappulaäänten perusteella pidetyimpiä puumateriaaleja olivat koivuliimalevy (20 % kaikista vastaajista, n = 546), vanha tammi (19 %), tammitukki ja harmaa tammi (molemmat 15 %). Vähiten äänestäjät pitivät hienosahatusta kuusesta (32 % kaikista vastaajista, n = 437), laminaatista (18 %), OSB-levystä (18 %) ja tammiparketista (12 %). Kolme jälkimmäistä ovat teollisesti tuotettuja. Vähimmälle huomiolle jäi siten BirchUp, joka ei kuulunut selkeästi sen paremmin eniten kuin vähitenkään pidettyjen joukkoon. Miesten ja naisten mieltymykset erosivat siten, että miehet pitivät odotettua useammin koivuliimalevystä ja harmaasta tammesta ja naiset puolestaan vanhasta tammesta (Kuva 3 Pylväskuvio). Iän tai puualan kokemuksen perusteella valinnat eivät eronneet. Puu herättää myönteisiä tunteita Tarkempaa kuvaa mieltymyksistä saatiin kyselyvastausten perusteella. Tilastollisin menetelmin puumateriaaleja kuvaavat 18 adjektiivia muodostivat kolme toisiinsa liittyvien ominaisuuksien kimppua tai pääulottuvuutta, jotka ilmentävät puumateriaalien kokemista. Kokemusulottuvuudet nimettiin seuraavasti: I Esteettisyyden kokemuksessa yhdistyvät puumateriaalin myönteistä ulkonäköä kuvaavat adjektiivit kaunis, kiinnostava, eloisa, tyylikäs, harmoninen, luonnollinen ja lämmin sekä myönteiset tunteet kuten rauhoittava, kodikas, inspiroiva. II Karheuden ja luonnollisuuden kokemuksessa toisiinsa liittyivät ominaisuudet epätasainen, karhea, eiliukas, ei-kova sekä lämmin ja luonnollinen. III Negatiivisia tunteita kuvasivat adjektiivit masentava, ärtynyt ja tylsä tunnelma sekä lisäksi kova ja kuiva. Neljä eniten ja vähiten pidettyä puumateriaalia erottuivat kokemuksellisesti toisistaan varsin selkeästi. Yleislinjana oli, että siinä missä vastaajat eniten pitämäänsä puumateriaalia arvioidessaan ilmaisivat korkeaa esteettisyyden kokemusta ja vähäistä negatiivisten tunteiden määrää, vähiten pidettyjen puumateriaalien arviot osoittivat päinvastoin kohtalaisen alhaista esteettisyyden määrää ja voimakkaampaa negatiivisten tunteiden osuutta. Vastaajat siis kuvasivat mieluisimmaksi valitsemaansa puumateriaalia - riippumatta siitä mikä neljästä suosituimmasta se oli - varsin samoin ominaisuuksin: kaunis, kiinnostava, eloisa, tyylikäs, harmoninen, luonnollinen ja lämmin sekä tunnelmaltaan rauhoittava, kodikas ja inspiroiva. Näissä kaikissa pistemäärät olivat keskimäärin kahdeksan luokkaa asteikolla Tammitukin ja harmaan tammen esteettiset ominaisuudet koettiin vielä merkitsevästi korkeammiksi kuin koivuliimalevyn. Mieluisaksi valittuun puumateriaaliin ei juurikaan liittynyt negatiivisia tunteita (pistearvo keskimäärin yksi). Sitä vastoin epämieluisimmat neljä puumateriaalia herättivät negatiivisia tunteita, kuten masentava, ärtynyt ja tylsä (pistearvo keskimäärin viisi) ja näiden materiaalien esteettiset ominaisuudet arvioitiin alhaisemmiksi, keskimäärin kolmen arvoisiksi. Pintarakenteen karheus tai sileys ei ollut ratkaiseva ominaisuus, vaan pidettyjen ja epämieluisien materiaalien joukossa oli kumpiakin. Esiin tuli joitakin eniten pidetyn puumateriaalin arviointieroja. Miehet liittivät harmaaseen tammeen enemmän negatiivisia tunteita kuin naiset. Puuta työkseen tai harrastuksekseen käsittelevät taas arvioivat

3 3 harmaan tammen esteettisyyden merkitsevästi alhaisemmaksi kuin muut. Arviointieroja ei vähiten pidettyjen puumateriaalien osalta ilmennyt. Puu on kokemuksellisesti ainutlaatuinen materiaali Arvioinneissa esiin tulleista kolmesta selkeästä ulottuvuudesta erityisesti esteettisyys ja negatiivinen tunne kykenivät hyvin erottelemaan pidetyt ja ei-pidetyt puumateriaalit toisistaan. Esteettisyys edustaa kaikkia niitä myönteisiä ominaisuuksia, joita ihmiset ovat aiemmissakin tutkimuksissa liittäneet puuhun. Näihin sisältyy elementtejä kaikilta kolmelta arvioinnin osa-alueelta (aistikokemus, ulkonäkö ja tunnekokemus). Aiemmissa tutkimuksissa puuhun usein liitetyt adjektiivit luonnollisuus ja lämpimyys liittyivät näissä tuloksissa toisaalta esteettisyyteen toisaalta karheuteen. Yhteistä neljälle pidetyimmälle puumateriaalille oli se, että nämä kaikki antoivat vaikutelman aidosta kokopuusta. Puunäytteiden väri ja ikä sen sijaan vaihtelivat, samoin pintarakenne. Aiempien tulosten mukaan ihmiset pitävät keskivahvasta puun väristä (ei liian vaalea tai tumma/punainen) ja tasaisesta pinnasta. Tässä tutkimuksessa lukuun ottamatta koivuliimalevyä, muut kolme eniten pidettyä puunäytettä olivat tummahkoja, epätasaisia tammipintoja. Vähiten tykätyt puumateriaalit olivat puolestaan teollisesti tuotettuja hienosahattua kuusta lukuun ottamatta. Tammiparkettikin on tarkoitettu edustamaan kokopuuta, mutta pinnan käsittely lakalla riitti erottamaan sen olomuodon eniten pidetyistä alkuperäisistä puista ja sijoittumaan ei-pidettyjen joukkoon. Tämä on havaittu aiemmassakin tutkimuksessa. Arvioinnit olivat yllättävän samantyyppisiä vastaajan sukupuolesta, iästä tai puunkäsittelyyn liittyvästä kokemuksesta riippumatta. Aiempien tutkimusten tapaan on tässäkin huomattava se, että tulokset riippuvat sekä valituista puumateriaalinäytteistä että niitä kuvaamaan valituista adjektiiveista. Kuitenkin kohtalaisen yleispätevänä havaintona voidaan pitää sitä, että aidon, pintakäsittelemättömän kokopuun olemus tuntuu olevan se, joka vetoaa ihmisiin. Lisäksi eri puulajeilla tiedetään olevan oma sanomansa. Tässä tutkimuksessa puumateriaalinäytteet olivat käyttökontekstista irrallisia. Todennäköisesti käyttötarkoitukseen liittyvät käytännölliset näkökohdat vaikuttavat arviointeihin arkisissa valinnoissa. Kaikkiaan kokopuulla materiaalina näyttää olevan ainutlaatuista myönteistä kokemussisältöä ihmisille. Puuta voidaankin näin tietoisesti käyttää erityyppisissä ympäristöissä herättämään läsnäolijoissa myönteisiä mielikuvia ja tunnesisältöjä. On kuitenkin huomattava, että kaiken ei tarvitse olla puuta, vaan aiempien tulosten mukaan ihmisille mieluisinta on, jos sisätiloissa on korkeintaan puolet puuta. Vaikka puun kokemista on tutkittu pääasiassa sisätiloissa, voisi olettaa, että puu viestii samantyyppisiä myönteisiä merkityssisältöjä myös rakennusten ulkomateriaalina. *) Tutkimus liittyy Kyamkin yhteydessä toimivan Wood Academyn ESR-rahoitteiseen hankeeseen (no ) nimeltä Restoratiiviset ympäristöt hyvinvointia ja liiketoimintaa puusta. Kyamkin edustajat, tutkimuspäällikkö Petri Heino, erityisasiantuntija Heikki Lindroos ja projektipäällikkö Ari Haapanen, vastasivat aineistojen keruusta. Dosentti Marjut Wallenius Tampereen yliopistosta suunnitteli kyselylomakkeen sekä analysoi ja raportoi aineiston Lisätietoja

4 4 ympäristöt/toiminta ja tavoite

5 5 Puutyyppi Hienosahattu kuusi Käsittelemätön, karhea, tikkuinen BirchUp (Koskinen Oy) Käsittelemätön, sileä, pieni struktuuri Vanha tammi Karkea, höylätty, luonnon mukainen, haljennut Laminaatti Tehty struktuuri, muovinen Tammi parketti Sileä, lakattu Tammitukin pinta Luonnon pyöreä, käsittelemätön, vanha pinta OSB-levy Hieman epätasainen pinta Koivuliimalevy Höylätty, hiottu, erittäin sileä Harmaa tammi Harmaa, vanha, sahattu, tikkuinen pinta, ollut ulkona

6 6 Kuva 1. Puumateriaalinäytteet Miehet tykkää (n=51) Naiset tykkää (n=86) Miehet ei-tykkää (n=50) Naiset ei-tykkää (n=86) Kuva 3. Eniten ja vähiten pidetyt puumateriaalit kyselyssä sukupuolen mukaan prosentteina