5584/08 vk/ess/mh,mrc 1 DGI - 2A

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. tammikuuta 2008 (01.02) (OR. en) 5584/08 CULT 9 JEUN 11 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto Kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja nuoriso - Keskustelu Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä puheenjohtajavaltion tausta-asiakirja neuvostossa käytävää näkemysten vaihtoa varten. 5584/08 vk/ess/mh,mrc 1 DGI - 2A FI

2 LIITE Puheenjohtajavaltion tausta-asiakirja Kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja nuoriso Johdanto Kulttuurinen monimuotoisuus ei ole uusi ilmiö. Eurooppa on täynnä jälkiä mantereen sisäisistä muuttoliikkeistä, rajojen uudelleenvetämisestä, kolonialismista ja monikansallisista imperiumeista. Viime vuosisatojen aikana yhteiskunnat ovat kehittäneet erityisesti kaksi mekanismia, joiden ansiosta voimme tulla toimeen monimuotoisuuden kanssa vaarantamatta kohtuuttomasti sosiaalista yhteenkuuluvuutta: poliittisen moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden. Koko meitä ympäröivien poliittisten ja oikeudellisten järjestelmien rakenne pohjautuu niihin. Kulttuurinen monimuotoistuminen on vauhdittunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Eurooppa on houkutellut paremman tulevaisuuden toivossa eläviä maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita kaikkialta maailmasta. Globalisaatio luo maailman, jolle on tyypillistä paikan ja ajan kutistuminen ennennäkemättömällä tavalla. Televiestinnän, tiedotusvälineiden ja liikenteen mullistavat muutokset ovat aiheuttaneet sen, että kansalliset kulttuurit eivät enää ole niin erillään toisistaan. Kulttuurienvälisiä konflikteja setvitään tässä uudessa, entistä pienemmässä maailmassa. Tässä tilanteessa moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus ovat tärkeämpiä kuin koskaan aiemmin. Ne eivät ehkä kuitenkaan riitä uusista haasteista selviytymiseen. Kulttuurisen monimuotoisuuden hallitseminen edellyttää keskinäiseen yhteisymmärrykseen ja tärkeimpien kulttuuriarvojen kunnioittamiseen perustuvia, aktiivisempia, paremmin jäsenneltyjä ja kattavampia toimia. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu prosessina, johon kuuluu avoin ja kunnioittava näkemystenvaihto etniseltä ja kulttuuritaustaltaan, kieleltään ja uskonnoltaan erilaisten henkilöiden ja ryhmien välillä, liittyy läheisesti Euroopan yhdentymisen perustavoitteeseen, joka on Euroopan kansojen lähentäminen toisiinsa. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu on entistä tärkeämpää, koska lisääntyvä globalisaatio on sekä tilaisuus edistää monimuotoisuutta ja luovuutta että haaste Euroopan kyvylle varmistaa yhteenkuuluvuus yhteiskunnassa. 5584/08 vk/ess/mh,mrc 2

3 Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa annetaan yhteisölle tehtäväksi luoda perusta Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle ja myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi, pitäen kuitenkin arvossa kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla yhteistä kulttuuriperintöä. Avain onnistumiseen on kulttuurienvälinen vuoropuhelu. Lisäksi unionin toisiaan seuranneet laajentumiset, sisämarkkinoista johtuva lisääntynyt liikkuvuus, muuttovirrat 1 sekä entistä suurempi kauppaan, koulutukseen, vapaa-aikaan ja globalisaatioon yleisesti liittyvä vaihtotoiminta muun maailman kanssa lisäävät yhdessä Euroopan kansalaisten ja kaikkien Euroopan unionissa asuvien sekä eri kulttuurien, kielien, etnisten ryhmien ja uskontojen välistä vuorovaikutusta Euroopassa ja muualla. Euroopan kansalaisilla ja kaikilla muilla unionissa tilapäisesti tai pysyvästi asuvilla olisi näin ollen oltava tilaisuus osallistua kulttuurienväliseen vuoropuheluun ja toteuttaa kaikkia mahdollisuuksiaan monimuotoisessa, moniarvoisessa, solidaarisessa ja dynaamisessa yhteiskunnassa ei vain Euroopassa vaan myös muualla maailmassa. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu on otollinen apuväline, jolla kansalaiset voivat hallita yhteiskunnan monimutkaista todellisuutta ja joka saa heidät toimimaan. Kulttuurierot kattavat yksilöllisen kulttuuri-identiteetin kaikki näkökohdat: maantieteellisen alkuperän, etnisen ryhmän, kielen, sosiaalisen ympäristön, koulutuksen sekä uskonnolliset, filosofiset tai agnostiset vakaumukset. Näistä eroista olisi käytävä vuoropuhelua, jotta kaikki Euroopan unionin alueella asuvat ihmiset osallistuisivat siirtymiseen monikulttuurisesta yhteiskunnasta kulttuurienväliseen yhteiskuntaan. 1 "Euroopan ulkopuolelta muuttaneen väestön määrä on 18 miljoonaa, ja se kasvaa yhä; muuttajat ovat usein nuoria" BEPA, "Investing in youth: an empowerment strategy", huhtikuu /08 vk/ess/mh,mrc 3

4 On hyvin tärkeää kannustaa kulttuurienvälistä vuoropuhelua unionissa asuvien nuorten keskuudessa, koska he ovat vasta muodostamassa omaa näkemystään maailmasta ja hankkimassa taitoja ja osaamista tulevaisuutta varten. Yhteydet ja vuorovaikutus muiden kuin nuorten oman kulttuurin kanssa herättää nuorten uteliaisuuden ja halun olla tekemisissä vertaisryhmien kanssa kautta maailman ja edistää suvaitsevaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta, jotka ovat kulttuurienvälisen vuoropuhelun edellytyksiä. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu synnyttää myös uusia ideoita ja edistää yhteiskunnan ymmärtämistä. Sen avulla nuoret voivat huomata kulttuurin monimuotoisuuden rikastavan omaa kehitystään ja myös yhteiskuntaa, ja tätä kautta se helpottaa heidän osallistumistaan kansalaisina. Vuosien mittaan kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta on tullut yhteisön toiminnan merkittävä osa. Euroopan unioni on jo vuosia kannustanut kulttuurienväliseen vuoropuheluun sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella eri ohjelmien ja aloitteiden avulla. Euroopan tasolla EU:n politiikassa ollaan tietoisia siitä, että nuoret voivat vaikuttaa merkittävästi kulttuurienväliseen vuoropuheluun osallistumalla aktiivisesti yhteiskuntaan, ja siinä kannustetaan nuoria matkustamaan ja saamaan kokemuksia uusista kulttuureista. Euroopan unioni pitää tärkeinä myös muiden kansainvälisten instituutioiden, kuten Euroopan neuvoston, Etyjin ja Unescon, aloitteita. Euroopan neuvoston "All different all equal" -kampanjaa pidetään hyvänä esimerkkinä suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden edistämisestä nuorten keskuudessa. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että tarpeisiin on vastattava perusteellisemmalla ja jäsennellymmällä kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla, johon osallistuisi julkisten tahojen lisäksi myös koko kansalaisyhteiskunta. Tämän vuoksi kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta on tultava pysyvä ja näkyvä painopiste Euroopan unionille. 5584/08 vk/ess/mh,mrc 4

5 Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden tavoitteet Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1983/2006/EY Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) tehtiin joulukuussa Teemavuoden tavoitteissa keskitytään erityisesti nuoriin: - Pyritään lisäämään kaikkien EU:n alueella asuvien, erityisesti nuorten, tietoisuutta siitä, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu on tärkeää päivittäisessä elämässä. - Pyritään määrittämään parhaat toimintatavat, joilla edistetään kulttuurienvälistä vuoropuhelua eri puolilla EU:ta ja erityisesti nuorten ja lasten parissa, jakamaan niistä tietoa ja antamaan niille näkyvää tunnustusta Euroopan tasolla. - Edistetään koulutuksen merkitystä tärkeänä keinona perehdyttää monimuotoisuuteen, lisätä muiden kulttuurien ymmärtämistä ja kehittää taitoja ja parhaita sosiaalisia toimintatapoja. Lisäksi tuodaan esiin tiedotusvälineiden keskeinen asema tasa-arvon ja keskinäisen ymmärtämisen edistämisessä. - Lisätään kaikkien kulttuurienvälistä vuoropuhelua edistävien yhteisön ohjelmien ja toimien näkyvyyttä ja yhtenäisyyttä, sekä edistetään niitä ja varmistetaan niiden jatkuvuus. - Etsitään sellaisia uusia lähestymistapoja kulttuurienväliseen vuoropuheluun, joihin liittyy useiden eri aloja edustavien sidosryhmien välinen yhteistyö. Kulttuurienväliselle vuoropuhelulle omistettu teemavuosi on ainutlaatuinen väline, jolla tätä painopistettä saadaan tehtyä tunnetuksi ja kansalaiset saadaan mukaan toimintaan. Se on alku pysyvämmälle kulttuurienväliselle vuoropuhelulle muuttuvassa Euroopassa, ja sen tarkoituksena on yhdistää ihmisiä ja edistää näin suvaitsevaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. 5584/08 vk/ess/mh,mrc 5

6 Mutta EU tai kansallinen hallinto ei voi pakottaa kulttuurienväliseen vuoropuheluun ylhäältä käsin. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää löytää parhaat toimintatavat kansalaisyhteiskunnan parista, tukea niitä, ottaa niistä oppia ja jakaa niitä kansallisella ja Euroopan tasolla. Teemavuotta varten valittu "alhaalta ylöspäin -lähestymistapa" tarkoittaa, että kansalaisyhteiskunta ja sen osana myös nuorisojärjestöt ovat osallistuneet teemavuoden valmisteluun alusta alkaen. Euroopan komissio toimii yhteistyössä kulttuurienvälisen vuoropuhelun kansalaisyhteiskuntafoorumin (Civil Society Platform for Intercultural Dialogue) kanssa varmistaen, että tällä alalla paljon kokemusta hankkineiden järjestöjen ääni saadaan kuuluviin. Saavutukset - Mitä kulttuurienvälinen vuoropuhelu tarkoittaa EU:n tason nuorisopolitiikkojen ja - ohjelmien kannalta? Kulttuurienvälinen vuoropuhelu tulee olemaan nuorisoalan tärkein aihe vuonna 2008, ja sen vaikutukset ulottuvat teemavuotta pidemmälle. Kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta tulee erilaisten EU:n politiikkojen, toimintojen ja ohjelmien monialainen painopiste muun muassa kulttuurin, urheilun, kansalaisuuden ja tietysti nuorisopolitiikan alalla. Nuoriso-ohjelmalla ( ) rahoitettiin useita hankkeita, joiden tarkoituksena oli kehittää kulttuurin ymmärtämistä, vahvistaa perusarvoja, kuten ihmisoikeuksia, sekä torjua rasismia ja muukalaisvihaa tai käsitellä kulttuurin monimuotoisuutta helpottamalla monikulttuurisista, monikansaisista ja moniuskoisista taustoista tulevien nuorten vuoropuhelua ja yhteistä toimintaa. Nuorisotoimintaohjelman ( ) painopisteenä vuonna 2008 on kulttuurienvälinen vuoropuhelu. Ohjelman yleistavoitteita ovat yhteisvastuullisuuden kehittäminen ja suvaitsevaisuuden edistäminen nuorten keskuudessa, etenkin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi Euroopan unionissa ja nuorten keskinäisen ymmärtämyksen edistämiseksi eri maissa. Ohjelmalla tuetaan tämän asian puolesta yhdessä toimivia nuoria myöntämällä hankkeisiin yhteisrahoitusta. 5584/08 vk/ess/mh,mrc 6

7 Lisäksi kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden aikana on määrä järjestää eurooppalainen konferenssi uskontojen välisestä vuoropuhelusta nuorisoalalla. Jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa nuorilla on mahdollisuus esittää omat näkemyksensä ja saada mielipiteensä päättäjien kuuluville sekä paikallisella, alueellisella, kansallisella että Euroopan tasolla. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2007 myös avoimen ehdotuspyynnön kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden puitteissa. Yksi myöntämisperuste oli se, kuinka monta henkilöä osallistui suoraan tai epäsuorasti hankkeeseen, ja erityisesti korostettiin nuorten osallistumista. Samanaikaisesti kansalliset koordinointielimet ovat valitsemassa ja valmistelemassa kansallisella tasolla hankkeita, joista monen kohderyhmänä ovat nuoret. Saattamalla nuoret yhteen ja luomalla nuorten välisiä yhteyksiä kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla torjutaan sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ilmiöitä ja helpotetaan näin nuorten osallistumista ja edistetään heidän aktiivista kansalaisuuttaan. Näin ollen kulttuurienvälistä vuoropuhelua voidaan pitää välineenä, jolla edistetään eurooppalaisen nuorisopolitiikan painopistealojen ja varsinkin osallistumista koskevien yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Komissio antoi syyskuussa 2007 tiedonannon nuorten saamisesta täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan, ja siinä korostetaan, että on olennaisen tärkeää lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja luoda suotuisat edellytykset sille, että he voivat kehittää taitojaan, olla mukana työelämässä ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Näin varmistetaan Euroopan unionin vakaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys erityisesti globalisaatiota, osaamistalouden kehittymistä ja väestön ikääntymistä mutta myös kulttuurin monimuotoisuutta silmällä pitäen. 5584/08 vk/ess/mh,mrc 7

8 Yhteydet kulttuuri- ja koulutuspolitiikaan Kulttuurienvälisen vuoropuhelun yhteydessä nuoria on pidettävä poliittisena prioriteettina kaikilla yhteiskuntaelämään liittyvillä aloilla, kuten kulttuurin alalla. Edistämällä kulttuuria ja nuorten mahdollisuuksia osallistua siihen voitaisiin vahvistaa henkilöiden välisiä siteitä, kannustaa heitä osallistumaan yhteiskuntaan ja edistää sukupolvien välisiä yhteyksiä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Kulttuuri ja luovuus ovat tärkeitä henkilökohtaisen kehityksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja talouskasvun kannalta. Taiteessakin on ristiriitaisuuksia ja symbolisia vastakkainasetteluja, jotka mahdollistavat yksilöllisen ilmaisun, kriittisen itsetutkiskelun ja sovittelun. Näin taide luonnostaan rikkoo rajoja ja puhuttelee suoraan ihmisten tunteita. Kulttuuritoimintaan osallistuvat luovat kansalaiset antavat vuoropuhelulle uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Strategioiden edistäminen kulttuurienvälisen vuoropuhelun hyväksi on haastava tehtävä. Se edellyttää koulutusjärjestelmää, jossa luodaan valmiuksia kriittisyydelle ja innovoinnille, ja tiloja, joissa varsinkin nuoret voivat osallistua ja ilmaista itseään. Monikulttuuristen taitojen kansalaisuustaidot, monikielisyys, sosiaalinen sitoutuminen, solidaarinen asenne ja laajakatseisuus olisi kuuluttava täysimääräisesti kansalaisuus- ja ihmisoikeuskasvatukseen ja oltava välineitä nuorten liikkuvuuden, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi. Toimivaltaiset julkiset tahot ja oppilaitokset voivat hyödyntää kuvauksia kulttuurienvälistä viestintää koskevista avaintaidoista suunnitellessaan ja pannessaan täytäntöön opetussuunnitelmia ja opinto-ohjelmia kaikilla koulutustasoilla. Sama pätee kulttuurialalla suunniteltaessa toimintaa nuorelle yleisölle. Arkioppiminen ja epävirallinen oppiminen koulun ulkopuolisessa koulutuksessa varsinkin nuorisotyöhön liittyvissä toimissa on myös huomattavan tärkeää. Sen vuoksi on olennaista edistää epävirallista oppimista ja tunnustaa se, ja kannustaa nuoria sitoutumaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua tukeviin arvoihin ja edistämään niitä. 5584/08 vk/ess/mh,mrc 8

9 Ohjaus ja jäsennelty vuoropuhelu Jäsennelty vuoropuhelu on myös tärkeä väline, jolla nuoret saadaan paremmin mukaan kulttuurienväliseen vuoropuheluun. Tässä yhteydessä nuorisojärjestöjen on oltava avainasemassa pyrittäessä helpottamaan ja edistämään nuorten osallistumista ja auttamaan nuoria toteuttamaan kaikki kehitysmahdollisuutensa. Kuinka näitä kysymyksiä käsitellään kansallisella tasolla? Euroopan komissio on pyytänyt tutkimaan kulttuurienväliseen vuoropuheluun liittyviä kansallisia lähestymistapoja ja käytäntöjä. Tutkimuksessa korostetaan sitä, että kansallisilla nuorisopolitiikoilla yleensä tuetaan kolmenlaisia kulttuurinväliseen vuoropuheluun liittyviä toimia: syrjinnänvastaisia ohjelmia, maahanmuuttajalasten koulunkäyntiä tukevia toimia ja rajat ylittäviä vaihto-ohjelmia. Näistä strategioista olisi todennäköisesti mielenkiintoista saada lisää tietoa. Kysymykset 1. Ottaen huomioon, että EU:n jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden kulttuuritaustat ovat yhä monimuotoisempia, nuorisopoliittiset strategiat ja toimenpiteet voivat olla ratkaisevan tärkeitä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Niillä voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa yhteiskuntien kykyyn tukea tiettyjen ryhmien kulttuuriperintöä edistämällä yksilön taitoja, tietoja ja kulttuurista autonomiaa vaalien samalla kulttuurienvälistä kunnioitusta ja solidaarisuutta. Käsitelläänkö jäsenvaltiossanne näitä kysymyksiä jonkin tietyn hankkeen puitteissa, jolla voitaisiin edistää vertaisryhmäoppimista jäsenvaltioissa? 5584/08 vk/ess/mh,mrc 9

10 2. Kuinka tärkeänä asiana pidätte kulttuurienvälistä vuoropuhelua nuorisopolitiikan alalla tehtävän eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuuden kannalta ottaen huomioon, että Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden aikana ja sen jälkeen kehitettyjen strategioiden on tarkoitus olla kestäviä. 3. Kuinka kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskeva kysymys voitaisiin sisällyttää paremmin nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävään jäsenneltyyn vuoropuheluun? Mitä välineitä ja mekanismeja suosittelisitte a) kansallisella ja b) Euroopan tasolla? Mikä voisi olla nuorten ja nuorisojärjestöjen rooli kulttuurienvälisen vuoropuhelun syventämisessä? 5584/08 vk/ess/mh,mrc 10