Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa

Transkriptio

1 Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa Vankilaopetuspäivät Tampere Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti 1

2 Esitelmän rakenne Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys väestötasolla Suomessa Selityksiä koulutuksen ja rikollisuuden yhteydelle Valikoituminen Koulun keskeytymistä seuraava huono-osaisuus Kansainvälinen tutkimus vankilakoulutuksen vaikuttavuudesta 2

3 Aineistolähteet Rekisteritutkimukset Esim. väestörekisteriin perustuva otos, johon yhdistetty tietoja muista rekistereistä Rikollisuusmittarit perustuvat tuomioihin ja poliisin tietoon tulleeseen rikollisuuteen Esim. Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät Kyselytutkimukset Nimetön kysely oppilas- tai väestöotokselle Itse ilmoitettu rikollisuus, rikosten uhriksi joutuminen Esim. Nuorisorikollisuuskysely 3

4 Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys Suomessa 4

5 Suhteelliset riskit koulutustason mukaan, vuotiaat Aaltonen, Kivivuori & Martikainen Upper secondary or higher Vocational school Basic education 40 Hazard ratios Violence Property DWI Type of crime 5

6 6

7 Pelkän peruskoulun käyneiden osuus (%) epäillyistä (2012) Tilastokeskus / Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 TALOUS Verorikkomus 29:4 33 % TALOUS Veropetos,lievä veropetos 29:1,3 34 % TALOUS Kirjanpitorikos, törkeä kirjanpitorikos, tuottamuksellinen kirjanpitorikos 30: % VÄKIVALTA Lievä pahoinpitely 21:7 47 % LIIKENNE Törkeä rattijuopumus 23:4 48 % HUUME Törkeä huumausainerikos 50:2 50 % OMAISUUS Törkeä varkaus 28:2; 34a 50 % LIIKENNE Rattijuopumus 23:3 52 % VÄKIVALTA Pahoinpitely 21:5 54 % HUUME Huumausainerikos 50:1 61 % OMAISUUS Näpistys 28:3 61 % VÄKIVALTA Törkeä pahoinpitely 21:6; 34a 63 % OMAISUUS Varkaus 28:1 67 % HUUME Huumausainerikoksen käyttörikos 50:2a 67 % OMAISUUS Maksuvälinepetos, lievä maksuvälinepetos, maksuvälinepetoksen valmistelu 37:8,10,11 68 % OMAISUUS Törkeä ryöstö 31:2 71 % OMAISUUS Ryöstö 31:1 77 % 7

8 Väkivallan vakavuus ja koulutus vuotiaat nuoret aikuiset Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset Lievä Törkeä pahoinpitely pahoinpitely Pahoinpitely Henkirikoksen yritys UHRIT EPÄILLYT Sukupuoli Mies Nainen Koulutus Lukio tai korkeampi Ammattikoulu Peruskoulu Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä kvartiili kvartiili kvartilli kvartiili Sukupuoli Mies Nainen Koulutus Lukio tai korkeampi Ammattikoulu Peruskoulu Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä kvartiili kvartiili kvartilli kvartiili

9 Väliyhteenveto Koulutus on erittäin voimakas rikollisuuden yksilötasoinen korrelaatti Suomessa Muistettava kuitenkin, että suurin osa pelkän peruskoulun käyneistä ei tee rikoksia Pelkän peruskoulun käyneet ovat vahvasti yliedustettuina rikoksista epäiltyjen ja tuomittujen joukossa, samoin kuin erityisesti vakavan väkivallan uhreina Vankien koulutustaso keskimäärin varsin matala (Koski 2009) Mutta miksi? 9

10 Selityksiä koulutuksen ja rikollisuuden yhteydelle 10

11 Syitä ja seurauksia 1) Kausaatio Koulutuspudokkuus Rikollisuus 2) Käänteinen kausaatio 3) Valikoituminen Rikollisuus Kolmas tekijä Koulutuspudokkuus Rikollisuus Koulutuspudokkuus 4) Kasaantuva huono-osaisuus (Sampson & Laub 1997) 11

12 Selittyykö yhteys valikoitumisella ja/tai myöhemmällä syrjäytymiskehityksellä? Valikoituminen Rikosalttiit nuoret keskeyttävät koulun muita todennäköisemmin, kyseessä näennäiskorrelaatio Yksilöominaisuudet, kuten persoonallisuus, itsekontrolli (impulsiivisuus, riskinotto), aggressiivisuus, tunnekylmyys Toisaalta myös perhetausta, ylisukupolvinen huono-osaisuus Kasaantuva huono-osaisuus / syrjäytymispolku = Koulun keskeytyminen johtaa muihin ongelmiin, jotka lisäävät rikollisuuden riskiä Sosiaalisen kontrollin teoria: Heikot siteet yhteiskuntaan, toisaalta vahvat siteet rikosalttiisiin ryhmiin (oppimisteoria) Paineteoria: Vaurastumisen (menestymisen) tavoite kaikilla, keinot vain osalla rikollisuus keinona vaurastua / Rationaalinen valinta: esim. korkean työttömyyden aikoina rikollisuus vaihtoehtoinen keino tienata elanto, hyöty > riski Leimaantuminen: koulun keskeytyminen itseään toteuttavana ennusteena 12

13 Tutkimuksen haasteista Varhaiset riskitekijät Koulutuspudokkuus Työttömyys (Syrjäytyminen) Rikollisuus Kansainvälisessä rikosuratutkimuksessa on toistuvasti havaittu, että rikosuralle päätyvät aikuiset ovat rikosalttiitta jo nuorena (early onset of criminal behaviour) Koska rikoskäyttäytyminen alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin koulutus ja työmarkkina-asema vakiintuvat, vaikutuksien suunta on epäselvä 12

14 Valikoituminen 14

15 Koulumenestyksen ja rikollisuuden yhteys nähdään jo yläkoulussa Nuorisorikollisuuskysely 2012 Erot olemassa 6- luokkalaisillakin, pätevät myös opiskeluaikomuksiin 15

16 Vanhempien ja lasten koulutus Vähintään yhteen vapausrangaistukseen (ehdollinen, YKP, ehdoton) tuomittujen osuus 25 Lukio tai korkeampi 22 Ehdollinen, YKP tai ehdoton tuomio Ammattikoulu Peruskoulu 12 1 Yliopisto Ammattikorkea / opisto Toisen asteen tutkinto Peruskoulu tai vähemmän Vanhempien korkein koulutus Lähde: 1987 Syntymäkohortti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

17 Lapsuudenperhe erojen selittäjänä? 1987-kohorttiaineisto: koulutusryhmittäiset erot pienenevät noin puoleen, kun lapsuudenperheen sosioekonomiseen asemaan (mm. vanhempien koulutus ja toimeentulotuen saanti) ja perheen ongelmiin (mm. varhainen huostaanotto, vanhempien päihdeongelma) kuvaavia muuttujia vakioidaan Koulutuksella kuitenkin vahva itsenäinen yhteys, sekä pojilla että tytöillä

18 Savolainen, Aaltonen, Merikukka, Paananen & Gissler 2014 Vakioitu äidin ikä, siviilisääty, huostaanotto, toimeentulotuen saaminen, äidin raskaudenaikainen tupakointi, lapsuuden aikainen käytöshäiriö, vanhempien mielenterveysongelmat 18

19 Koulun keskeytymistä seuraava huono-osaisuus 19

20 Koulutusrakenne Suomessa (30-34-vuotiaat, Tilastokeskus) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Kolmas aste 20

21 Koulutus ja työssäkäynti vuotiaiden työllisyysaste koulutuksen mukaan (Kalenius 2014) 21

22 Riskitekijöiden kasautuminen ja rikoksista tuomittujen osuus Lähde: Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät aineisto vuotiaat miehet vuotiaat naiset väkivaltarikokset omaisuusrikokset rattijuopumukset % 8 % Riskitekijöiden määrä Riskitekijöiden määrä 0=Ei yhtään syrjäytymisindikaattoria 4=Kaikki indikaattorit (ei koulutusta, ei ammattia, pitkä työttömyys, matalat tulot) 22

23 Väliyhteenveto Koulutuksen ja rikollisuuden vahva korrelaatio väestötasolla lienee pitkälti kumulatiivisen prosessin tulosta, jossa erilaiset valikoitumismekanismit (=koulutuksen keskeytymistä selittävät, lapsuuden perheeseen ja yksilöominaisuuksiin liittyvät tekijät) ja välittävät prosessit (=koulutuksen keskeytymisestä seuraavat tekijät) luovat yhdessä vahvan yhteyden 23

24 Johtopäätöksiä Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen luultavasti kausaalinen Koulutuksen yhteys rikollisuuteen riippumatta: Perhetaustasta (Savolainen ym. 2013) ja eräistä yksilötekijöistä (ADHD ja oppimishäiriöt Savolainen ym. 2012) (kognitiiviset kyvyt Savolainen ym. 2013) Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen havaittu myös luonnollisissa kokeissa USA: Lochner & Moretti 2004; UK: Machin et al. 2011; SWE: Hjalmarsson 2011; Meghir et al. 2012

25 Tutkimuksen katvealueista Ongelmat kasaantuvat syrjäytyminen ongelmallinen käsite Empiirisesti näin onkin, mutta rikollisuuden syiden selvittämisen kannalta on hankalaa, jos kaikki riskitekijät sotketaan yhteen Selvitettävä, mitkä riskitekijöistä ovat todellisia syitä (joihin vaikuttamalla voidaan vähentää rikollisuutta), mitkä (pelkkiä) korrelaatteja/markereita/seurauksia Monitieteinen tutkimusote tärkeä, jotta valikoitumisprosessit saadaan tarkemmin esiin, rekisteriaineistoihin tarvitaan parempia yksilötason mittareita Tarkempaa tietoa: 1) toisen asteen koulutuksen keskeytymisen ajankohdasta, 2) suorasta pudokkuudesta peruskoulun jälkeen, 3) koulumenestyksen, pudokkuuden ja rikollisuuden yhteydestä Ajallinen ulottuvuus muuttuuko koulutuksen ja rikollisuuden välinen yhteys kohorteittain?

26 Ovatko erot kasvaneet viime vuosikymmeninä? Estrada, Bäckman, Nilsson, Shannon

27 Toimenpiteiden kohdistaminen Näiden tulosten valossa koulutuspudokkuuden ehkäisy olisi tärkeää Tärkeää pohtia universaalien (kohdistetaan kaikkiin) ja kohdennettujen (kohdistetaan riskiryhmiin tai valikoituihin yksilöihin) politiikkaohjelmien mahdollisuuksia (Farrington & Walsh 2007) Vaikea sanoa, kannattaako mahdolliset koulutusreformit kohdistaa koko väestöön (oppivelvollisuusiän nosto), vai tarvitaanko kohdennettuja toimia esim. ammattikoulutuksen puolella (oppisopimuskoulutus, työssä oppiminen) Varhaisen puuttumiseen liittyy leimaamisen vaara sekä väärien positiivisten ongelma (Tham & von Hofer 2009) Tästä huolimatta tarvitaan lisää seurantatutkimusta esim. lastensuojelun asiakkaista (Kestilä ym. 2012)

28 Lopuksi: vankilakoulutuksen vaikuttavuudesta Suomessa vähän vaikuttavuustutkimusta (koulutus osana vankitoimintoja Tyni & Blomster 2012) Uusin kv-tutkimukseen perustuva meta-analyysi vankilassa järjestettävän koulutuksen vaikutuksesta uusintarikollisuuteen vuonna 2013 Davis ym. 2013: Evaluating the Effectiveness of Correctional Education. A Meta-Analysis of Programs That Provide Education to Incarcerated Adults Yhteensä 50 tutkimusta, joissa 71 estimaattia koulutuksen vaikutuksesta uusintarikollisuuteen 28

29 29

30 Kysymyksiä? Mikko Aaltonen