Koulupudokkuus ja työttömyys rikollisuuden taustatekijöinä
|
|
- Toivo Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulupudokkuus ja työttömyys rikollisuuden taustatekijöinä Rikoksentorjuntaseminaari Turvallinen huominen rakennetaan tänään Tampere Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
2
3 Esityksen rakenne 1) Koulupudokkuus ja työttömyys rikollisuuden syinä kriminologisen teorian valossa 2) Rekisteriaineistot rikollisuuden tutkimuksessa 3) Tuloksia 4) Pohdintaa syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisemisestä
4 Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä, koulu(tus)pudokkuutta, pienituloisuutta, köyhyyttä, asunnottomuutta, velkaantumista? Päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, heikkoa terveyttä? Yhteiskunnan ulkopuolisuutta, poliittista osallistumattomuutta, yksinäisyyttä? Rikollisuus usein osa syrjäytymisen määritelmää
5 Syitä ja seurauksia 1) Kausaatio 2) Käänteinen kausaatio 3) Valikoituminen Koulupudokkuus Työttömyys Rikollisuus Kolmas tekijä Rikollisuus Koulupudokkuus Työttömyys Rikollisuus Koulupudokkuus Työttömyys 4) Kasaantuva huono-osaisuus (Sampson & Laub 1997)
6 Haasteita tutkimukselle Kansainvälisessä rikosuratutkimuksessa on toistuvasti havaittu, että rikosuralle päätyvät aikuiset ovat rikosalttiitta jo nuorena Koska rikoskäyttäytyminen alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin koulutus ja työmarkkina-asema vakiintuvat, vaikutuksien suunta on epäselvä Perhetaustan vaikutus lasten rikollisuuteen helpompi todistaa Toisaalta haasteena myös se, kuinka mitata nuorten aikuisten syrjäytymistä luotettavasti
7 Ikä-rikoskäyrä Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt Poliisin tietoon tulleita rikoksia keskiarvo Epäillyn ikä Lähde: Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus
8 Rekisteritutkimus Suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat hyvät mahdollisuudet väestötasoiselle tilastolliselle tutkimukselle Tietojen yksilötasoinen yhdistäminen henkilötunnuksen avulla Ei vastauskadon ongelmaa, jos perusaineisto poimitaan väestörekisteristä merkittävä etu suhteessa kyselytutkimukseen Puhdas rekisteritutkimus suhteellisen harvinaista kriminologiassa ennen viime vuosia (Lyngstad & Skardhamar 2011) Tarvetta erityisesti pitkittäistutkimukselle Mahdollistaa syy-seurausyhteyksien tutkimisen paremmin Pitkittäisaineistoja voidaan luoda retrospektiivisesti, edullisempaa ja nopeampaa kuin prospektiivisen seurantatutkimuksen teko
9 Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät Rekisteritutkimushanke 2008 Hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa -(mm. Inkeri Anttila 1952) Tuoretta kotimaista tutkimusnäyttöä sosioekonomisista eroista rikollisuudessa suhteellisen vähän Tutkittu harvoin pääotsikkotasoisena teemana / väestötasoisella aineistolla Tutkimuskysymys hankkeen alussa varsin yleisluontoinen: miten erilaiset sosiodemografiset tekijät ja sosiaaliset ongelmat ovat yksilötasolla yhteydessä rikosten tekemiseen ja rikosuran alkamiseen? Lisäksi esitetään tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kohdusta aikuisuuteen tutkimuksesta (1987 syntyneiden kohortti)
10 Tuloksia
11 Sosioekonomisen aseman (SES) osoittimet ja rikollisuus vuotiaat nuoret aikuiset Rikoksia / 1000 henkilövuotta, kolmen vuoden seuranta ( ) Rikoksia / 1000 henkilövuotta N % Väkivalta Omaisuus Rattijuopumus koulutus (lukio tai korkeampi) % ammattikoulu % peruskoulu % tulot (1. kvintiili) % kvintiili % kvintiili % kvintiili % kvintiili % työttömyyden kesto (ei tyött.) % lyhin % toiseksi lyhin % toiseksi pisin % pisin % am m atti (ylempi toimihenkilö) % alempi toimihenkilö % työntekijä % ei ammattia (suuri osa opiskelijoita) % Lähde: Aaltonen, Mikko & Kivivuori, Janne & Martikainen, Pekka (2011): Social Determinants of Crime in a Welfare State: Do They Still Matter? Acta Sociologica 54(2)
12 Koulutus ja työttömyyshistoria seuraamuslajin, tuomioiden lukumäärän ja rikoslajin mukaan vuotiaat nuoret aikuiset Vuosien tuomiot ja sakot päiviä % pelkkä työttömänä peruskoulu (ka.) Seuraamus Ehdollinen Yhdyskuntapalvelu Ehdoton Tuomioiden lukumäärä Rikoslaji Rattijuopumus Väkivalta Omaisuus Koko aineisto Lähde: Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät -aineisto
13 Koulutus, työttömyys ja väkivallan vakavuus vuotiaat nuoret aikuiset Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset Lievä Törkeä pahoinpitely pahoinpitely Pahoinpitely Henkirikoksen yritys UHRIT EPÄILLYT Sukupuoli Nainen Mies Koulutus Lukio tai korkeampi Ammattikoulu Peruskoulu Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä kvartiili kvartiili kvartilli kvartiili Sukupuoli Mies Nainen Koulutus Lukio tai korkeampi Ammattikoulu Peruskoulu Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä kvartiili kvartiili kvartilli kvartiili Lähde: Aaltonen (2010) Nuorten aikuisten koulupudokkuus, työttömyys ja väkivaltarikollisuus. Oikeus 39(3)
14 Työttömyyden ja rikollisuuden ajallinen yhteys Yksilöiden välisessä vertailussa työttömyys on merkittävä riskitekijä, yksilönsisäisessä vertailussa yhteys huomattavasti heikompi Ainoastaan omaisuusrikollisuuden taso vaihtelee ajassa senhetkisen työllisyystilanteen mukaan, väkivaltarikollisuus ja rattijuopumukset eivät Kyseessä valikoitumisvaikutus pysyvät erot työttömien ja muiden välillä selittävät rikollisuutta? (Farrington et al. 1986; Felson et al. 2011) Työvoimapoliittiset aktivointitoimet ja rikollisuus Tuoreet tanskalaistutkimukset viittaavat siihen, että aktivointitoimenpiteillä (active labor market policies) voidaan vähentää nuorisorikollisuutta (Andersen 2012; Fallesen et al. 2011) Suomessa samankaltaisia tuloksia: samat nuoret (18-24-vuotiaat) tekevät vähemmän rikoksia ollessaan työmarkkinatuen aktivointijaksolla kuin passiivijaksolla Lähde: Aaltonen, MacDonald, Martikainen, Kivivuori (2013) Reassessing the unemployment-crime link
15 Yhteenveto päätuloksista Pelkän peruskoulun käyneet ja pitkään työttömänä olleet vahvasti yliedustettuina rikosten tekijöiden joukossa Suurin osa heikossa asemassa olevistakaan ei syyllisty rikoksiin Riippumatta siitä, onko syrjäytyminen yksiselitteisesti rikollisuuden syy, on selvää, että koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneet tekevät huomattavasti muuta väestöä enemmän kaikkia tässä tutkimuksessa tarkasteltuja rikoksia Yhtenä syynä vahvoihin yhteyksiin se, että rekisteriaineisto edustaa väestöä erittäin hyvin, ja vakavimmin syrjäytyneet henkilöt ovat mukana (toisin kuin kyselytutkimuksissa yleensä) Myös vakavan väkivallan uhrit valikoituneita Vahvemmilla tutkimusasetelmilla työttömyyden yhteys rikollisuuteen ei enää yhtä selvä
16 Rajoituksista Korrelaatio ei todista kausaliteettia Rekisteriaineistojen suurimpana ongelmana kriminologisen tutkimuksen kannalta se, ettei yksilöominaisuuksia voida mitata (kognitiiviset kyvyt, persoonallisuus, impulsiivisuus) Toisaalta ongelmana myös se, ettei piilorikollisuutta voida tutkia Tarvitaan vahvempia tutkimusasetelmia (ns. luonnolliset kokeet) Syrjäytyneiden identifikaatio vielä puutteellista (Myrskylä 2011) NEET (not in education, employment or training) Tiedetään, että osa paljon rikoksia tekevistä ei saa koskaan seurannan aikana työttömyyskorvauksia työttömyyden vaikutus aliarvioidaan Tarvitaan parempaa tietoa mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista Miksi erot rikollisuudessa sosioekonomisen aseman mukaan ovat niin merkittäviä pohjoismaissa? Yhdysvalloissa pitkä debatti 70- ja 80-luvuilla siitä, onko SES ylipäätään yhteydessä rikollisuuteen
17 Mitä tulisi tehdä?
18 Mistä on näyttöä? Monet korostavat varhaisen puuttumisen tärkeyttä Varhaisilla panostuksilla esim. koulutukseen (Heckman 2006) suurempi tuotto Vahvaa näyttöä yksittäisten ohjelmien vaikuttavuudesta lähinnä Yhdysvalloista Campbell collaboration: meta-analyyseja mm. koulupudokkuuden ehkäisyohjelmista (Wilson ym. 2011), mentorointiohjelmista (Tolan ym. 2008) ja perhevalmennuksesta (Piquero ym. 2008) Saving children from a life of crime (Farrington & Walsh 2007): esikouluohjelmat ( intellectual enrichment & social skills training ) sekä vanhemmuusvalmennus tehokkaita keinoja Ohjelmat kohdennettu usein köyhille asuinalueille, joissa marginaalinen hyöty suurempi (?) Monet näistä keinoista universaaleina (neuvola, terveydenhuolto, koulutus) jo käytössä Suomessa (Kivivuori & Aaltonen 2009)
19 Tulonjako vai ihan tavalliset asiat? On selvää, että vanhempien matala koulutus ja köyhyys lisäävät lasten rikollisuuden riskiä (Aaltonen ym. 2013) Lapsuuden huono-osaisuus selittää kuitenkin vain osan koulupudokkuuden vaikutuksesta Näyttöä siitä, että osa hyvinvointivaltion palveluista heikentynyt selvästi 1990-luvun laman jälkeen (Salmi et al. 2012) Ei kuitenkaan selvää näyttöä siitä, onko tämä vaikuttanut rikollisuuden määrään
20 Käännekohtia? Kriminologit Robert Sampson ja John Laub korostavat käännekohtien (turning points) merkitystä rikosuran katkeamiselle Yksilöominaisuudet, varhaiset riskitekijät tärkeitä, mutta eivät pysty selittämään rikosuralla tapahtuvia muutoksia Uusi työpaikka ja parisuhde keskeisiä mekanismeja Toinen näkemys: Hooks for change (Giordano et al. 2002) kognitiivinen muutos (motivaatio) tapahtuu ensin
21 Millaista tutkimusta tarvitaan? Ongelmat kasaantuvat syrjäytyminen ongelmallinen käsite Empiirisesti näin onkin, mutta rikollisuuden syiden selvittämisen kannalta on hankalaa, jos kaikki riskitekijät sotketaan yhteen Selvitettävä, mitkä riskitekijöistä ovat todellisia syitä (joihin vaikuttamalla voidaan vähentää rikollisuutta), mitkä (pelkkiä) korrelaatteja/markereita/seurauksia Monitieteinen tutkimusote tärkeä, jotta valikoitumisprosessit saadaan tarkemmin esiin Työvoimapoliittisten uudistusten rikosvaikutusten arviointi Ajallinen ulottuvuus onko syrjäytyminen kasvava ongelma, ja siten yhä tärkeämpi rikollisuuden syy?
22 Johtopäätöksiä Koulupudokkuuden ehkäisy tärkeää koulutuksen vaikutus rikollisuuteen luultavasti kausaalinen Vaikutus rikollisuuteen riippumatta Perhetaustasta (Savolainen ym. 2013) ja eräistä yksilötekijöistä (ADHD ja oppimishäiriöt) (Savolainen ym. 2012) Työttömyydestä, pienituloisuudesta sekä aikaisemmasta rikollisuudesta (Aaltonen ym. 2011) Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen havaittu myös luonnollisissa kokeissa USA: Lochner & Moretti 2004; UK: Machin et al. 2011; SWE: Hjalmarsson 2011; Meghir et al Tärkeää pohtia universaalien (kohdistetaan kaikkiin) ja kohdennettujen (kohdistetaan riskiryhmiin tai valikoituihin yksilöihin) politiikkaohjelmien mahdollisuuksia (Farringon & Walsh 2007) Vaikea sanoa, kannattaako mahdolliset koulutusreformit kohdistaa koko väestöön (oppivelvollisuusiän nosto), vai tarvitaanko kohdennettuja toimia esim. ammattikoulutuksen puolella (oppisopimuskoulutus, työssä oppiminen) Varhaisen puuttumiseen liittyy leimaamisen vaara sekä väärien positiivisten ongelma (Tham & von Hofer 2009)
23 Johtopäätöksiä Työvoiman kysynnässä tapahtuneet muutokset erityisen vahingollisia syrjäytymisvaarassa oleville? (Kivivuori & Lehti 2006) Tiedetään, että ne jotka työllistyvät vankeuden jälkeen uusivat rikoksensa harvemmin (Savolainen 2009; Skardhamar & Telle 2012) Työllistymisohjelmien tulokset toistaiseksi laihoja (Visher ym. 2005; Bushway & Apel 2012) Aktivointitoimet näyttävät vähentävän nuorisorikollisuutta Tanskassa ja Suomessa (Andersen 2012; Fallesen ym. 2011; Aaltonen ym. 2013) On kuitenkin mahdollista, että työmarkkinatuen saamiseen liittyvät rajoitteet syrjäyttävät ongelmallisimman ryhmän yhä vahvemmin (Palola et al. 2012)
24 Kysymyksiä?
Koulutustaustan ja työttömyyden yhteys nuorisorikollisuuteen
Koulutustaustan ja työttömyyden yhteys nuorisorikollisuuteen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Paasitorni 1.11.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Esityksen rakenne I. Koulu(tus)pudokkuus
LisätiedotSyrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?
Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,
LisätiedotKoulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa
Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa Vankilaopetuspäivät Tampere 7.10.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti 1 Esitelmän
LisätiedotKoulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan
Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan
LisätiedotTutkimushanke rikosurien ja rikollisuuden taustatekijöiden muutoksesta vuosina
Tutkimushanke rikosurien ja rikollisuuden taustatekijöiden muutoksesta vuosina 1987-2015 CRIMCAR-tutkimusryhmä Mikko Aaltonen (Oikeusministeriö, Helsingin yliopisto) Karoliina Suonpää (Helsingin yliopisto)
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotVakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,
LisätiedotNuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotVäkivallan vähentämisohjelma Suomessa
Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
Lisätiedotjanne kivivuori, mikko aaltonen, matti näsi, karoliina suonpää & petri Danielsson Kriminologia Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa
janne kivivuori, mikko aaltonen, matti näsi, karoliina suonpää & petri Danielsson Kriminologia Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa Copyright 2018 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotKoulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa
Teemu Kaskela & Tuuli Pitkänen Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 28.-29.11.2018 Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa 5.12.2018
LisätiedotTulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki
Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotNuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Ohjaamoja on kaikkiaan noin 40 ja niissä työskentelee vähintään yhtenä päivänä viikossa yli 400 eri alojen ammattilaista. Vuonna 2016 Ohjaamot ovat tarjonneet yksilöohjausta
LisätiedotMITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.
MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa
Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen
LisätiedotMikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli
Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli 16.2.2018 Ehkäisevän toiminnan taloudellinen vaikuttavuus Etukäteisarviointi esim resurssien allokoinnin yhteydessä perustuu investointilogiikkaan
LisätiedotVarhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotVankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys
Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien
LisätiedotEhkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin
Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotRattijuopon elämänkaari
Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen
LisätiedotAlkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa
Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotHuono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?
Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotNuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa
Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Elina Sutela, projektitutkija, Turun yliopisto Luento 22.11.2016 Kaupunkitutkimushanke: Nuori aikuisuus sosiaalisena
LisätiedotYksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö
Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä
LisätiedotMitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?
Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs
LisätiedotNEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen
NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen Työpajatoiminnan vaikuttavuus Teemu Vauhkonen & Tommi Hoikkala Syrjäytyminen aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia Hankkeessa tutkitaan
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotSuomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana
Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana EAPN-Fin tilaisuus Eduskunnassa 22.11.2017 Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Bruttokansantuote Suomessa vuosina
LisätiedotFoorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta
Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn
LisätiedotViisi vuotta Arjen turvaa turvallisempi Suomi?
Viisi vuotta Arjen turvaa turvallisempi Suomi? TERVE-SOS 13.5.2009 Teemaseminaari Turvan tummat varjot Kati Rantala Erikoistutkija, dosentti Jäsennys 1. Sisäisen turvallisuuden ohjelmat ja arjen turva
LisätiedotPohjanmaan Poliisilaitos
Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 218 Kari Puolitaival Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos Noin 445 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotPetri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013
Petri Salakka vastaava työntekijä Pori 20.11.2013 Aggredi Perustettu 2006 Rahoitus RAY Keskittyy kodin ulkopuolisen väkivallan vähentämiseen 18 39 vuotiaat Asiakasohjaus Poliisi Yhdyskuntaseuraamuslaitos
LisätiedotSukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotSisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus
Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Petri Hilli 8.5.2017 Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ½ Sisältö 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ¾ 1. Tilastollinen malli Suomen
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotKansainvälinen, vertaisarvioitu
Kansainvälinen, vertaisarvioitu 1. Felson, Richard & Savolainen, Jukka & Aaltonen, Mikko & Moustgaard, Heta (2008): Is the Association between Alcohol Use and Delinquency Spurious? Criminology 46(3): 785
LisätiedotSuomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015
Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotArviointikeskuksen toiminta
Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen
LisätiedotEsityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa
Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan
LisätiedotRikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 18.6.2012 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/2012 1 Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset
LisätiedotYhteistyöstä yhteiseen tekemiseen. Lahti 19.3.2014 Tarja Mankkinen
Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Lahti 19.3.2014 Tarja Mankkinen Miksi yhteinen tekeminen on tärkeää yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuudelle KONTROLLITURVALLISUUS perinteiset turvallisuuspalvelut poliisi
LisätiedotPohjanmaan Poliisilaitos
27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö
LisätiedotNuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
LisätiedotOIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 94
OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 94 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Janne Kivivuori
LisätiedotTerveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015
Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden
LisätiedotSisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotSisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29
Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...
LisätiedotNUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ
NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ Pullo, puukko ja paha mieli Pohjolan pojasta mieheksi -seminaari, Kokkola 11.3.2008 OTK, tutkija Henrik Elonheimo Oikeustieteellinen tdk, Turun yliopisto henelo@utu.fi NUORISORIKOLLISUUDEN
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotLasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?
Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
Lisätiedot5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén
5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee
LisätiedotPoistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti
Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden
LisätiedotSyrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Syrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotHuomioita kriminologian kysynnästä ja sen tarjonnan kehityshaasteista
Huomioita kriminologian kysynnästä ja sen tarjonnan kehityshaasteista Janne Kivivuori Kriminologian professori, Helsingin yliopisto http://blogs.helsinki.fi/jkakiviv/ @jkivivuori www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotNuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori
Nuorisotakuu Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi Lotta Haikkola, tutkijatohtori 10.10.2017 Nuorisotakuu (2013 2015) Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle
LisätiedotNUORTEN KOULUPUDOKKUUTTA JA SYRJÄYTYMISTÄ ENNAKOIVAT TEKIJÄT. MILTÄ TILANNE NÄYTTÄÄ POHJOIS-KARJALASSA?
OSALLISTAVAN KASVUN FOORUMI JOENSUU 5.9.2019 NUORTEN KOULUPUDOKKUUTTA JA SYRJÄYTYMISTÄ ENNAKOIVAT TEKIJÄT. MILTÄ TILANNE NÄYTTÄÄ POHJOIS-KARJALASSA? Sami Määttä, tutkijatohtori, PsT Milja Parviainen, tohtorikoulutettava,
LisätiedotAsuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa
Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotYhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?
Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi
Lisätiedot1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4
I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja
LisätiedotLasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta
Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen
LisätiedotAnkkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä
1 Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä Keskeisenä tavoitteena Ankkuri-toiminnalla on saada nuoret ymmärtämään, miten he voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja saada sille paremman suunnan. Tehtyjen
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotNuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen
Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotSosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa
Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,
LisätiedotSYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA
SYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA Sosiaalipolitiikan tutkimuksen suuntauksia syksy 2016 Tohtorikoulutettava Enna Toikka Turun yliopisto TÄMÄN PÄIVÄN ESITYS Tutkimuksen rakenne ja aiempi
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotToimintaympäristö: Turvallisuus
Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24
LisätiedotLähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotKohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö me. 2
Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö 19.4.2017 me. 2 Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotRattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä
LisätiedotVäliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotII RIKOLLISUUSKEHITYS
II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,
LisätiedotLAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET. Seinäjoki 14.8 2013
LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET Seinäjoki 14.8 2013 OLLI KANGAS TUTKIMUSJOHTAJA / PROFESSORI KELAN TUTKIMUSOSASTO Sosiaalipolitiikan dosentti Turun yliopisto olli.kangas@kela.fi Esityksen rakenne
LisätiedotLapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia
Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia Esko Oikarinen, Johanna Suvanto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Syrjäytymisen hinta THL:n ja Sitran (Tiina Ristikari,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotLastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.
Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.2017 Esitelmän sisältö Mitä ovat hyvinvointi-investoinnit?
Lisätiedot