Sisällysluettelo. Ilmailualan Unioni IAU ry. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa. John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI

Transkriptio

1 4/

2 Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax. (09) etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) Sopimussihteeri Arto Kujala (09) Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax. (09) etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: Kassanjohtaja Janne Becker (09) Etuuskäsittelijä Sari Heirola (09) Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Uuden hallituksen jäsenet 6 Henkilökohtaisen palkanosan muutokset 9 Osaava pärjää 10 Erkki Elonen, ay-talousmies 12 Työnantajalle rajoitettu oikeus huumetestaukseen 13 Asiaa ja viihdettä entisessä pääkaupungissa 16 Vastavuoroisuus on valttia - tutkimus työaikojen joustojärjestelyistä 17 Finnair Oyj, Vantaa Tiivistetty työaika jarru- ja pyöräkorjaamolla 18 Yhtenäinen ay-strategia ulkoistamiseen hakusessa 19 Henkilöstöpolitiikka keskeytti työt 20 Yleissitovat työehtosopimukset vähimmäistyöehtoina 22 Kolumni - Töiden ulkoistaminen työn sisäistäminen 23 Mikrokunkku Harmaa talous 25 Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet määriteltiin Forssassa 100 vuotta sitten 27 Liiton lomapaikkojen varaukset Levikki Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh Toimituskunta Juha Hyytiä Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Kirjeenvaihtaja Henri Lehtinen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Puh. (09) Fax. (09) etunimi.sukunimi@iau.fi Ilmestyminen Lehti ilmestyy v kuusi kertaa. Seuraava lehti ilmestyy loka-marraskuussa Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Taitto Arto Kujala Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Laiteasentaja Petri Klutas korjaamassa lentokoneen pyörän vannetta. Kuva: Ari Miettinen 2

3 PÄÄKIRJOITUS Miten mukaudumme muutoksiin? Kun viime vuosikymmenen alussa yhteistyössä työnantajan kanssa pelastettiin suurta suomalaista lentoyhtiötä, niin silloin vielä uskottiin sinivalkoisten siipien suojaan tulevaisuudessakin. Mitä nyt Kar-Airin ja Finnaviationin työntekijät koettivat vastustaa emoyhtiöön sulautumista. Lentoliikenteen työehtosopimuskin oli vain yhtä yhtiötä koskeva. IAU toimi kuin yhtiökohtainen ammattiosasto ja sen lukuisat ammattiosastot olivat kuin työpaikkaosastoja. Yhtiön pääluottamusmiehen vaaliohjekin oli liiton sääntöjen liitteenä. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat liittotoimikunnan kokouksiin ja olivat keskeisiä jäseniä liiton työjaostossa. Työnantajapuolen ja työntekijäpuolen neuvottelijoiden välit olivat hyvät ja tiiviit - asiat riitelivät ja ihmiset ratkaisivat riidat. Huonoista ajoista selvittiin hyvällä yhteistyöllä luvun alun laman jälkeen on ilmailuala ollut jatkuvien muutoksien kohteena myös Suomessa. Näitä muutoksia ovat olleet lentoliikenteen ja sen palveluiden täydellinen vapautuminen, ja kilpailun avautuminen myös kotimaassa, allianssien muodostumiset, lentoyhtiörakenteiden muutokset, joidenkin perinteisten eurooppalaisten lentoyhtiöiden konkurssit, terroriteot syksyllä 2001 sekä uusien ilmailualan yrittäjien tulo kotimaahan. Onneksi olemme myös liittona pystyneet muuttumaan ja muuttamaan organisaatioitamme ja toimintatapojamme, suuri merkitys toiminnallemme oli alan työehtosopimuksen muuttaminen yleissitovaksi. Olemme pyrkineet varautumaan muutoksiin myös muulla sopimustoiminnallamme eikä meidän sopimuksiamme voi missään nimessä väittää vanhakantaisiksi. Olemme voimakkaasti olleet ajamassa kehittämishankkeita niin yri- tyksen kuin työntekijänkin hyväksi. Valitettavaa vain on ollut työnantajapuolen suhtautumisen muuttuminen, työntekijöitä ei huomioida enää muuta kuin kustannuseränä. Työntekijöiden lomauttamiset, irtisanomiset ja toimintojen ulkoistamiset ovat jatkuvasti esillä. Lisäksi sopimuksiemme noudattamisesta riiteleminen on tullut jokapäiväiseksi työpaikoilla. Eikä työnantajapuolelta tunnu löytyvän ihmisiä ratkaisemaan näitä riitoja. Nyt on näköjään tullut aika muuttaa omaa toimintaamme vastaamaan työnantajapuolen käyttäytymiseen. Ilmailualan koko toimintaympäristö on siis muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana maassamme rajusti. Kun lentoliikenteen työntekijät viime vuosikymmenen alussa olivat pääsääntöisesti yhden työnantajan palveluksessa, niin lentoliikenteen työehtosopimuksen piirissä olevia työnantajia on tällä hetkellä useita kymmeniä ja suurin osa niistä on muita yrityksiä kuin lentoyhtiöitä. Kehitys tulee jatkumaan tähän suuntaan eikä se ole meille välttämättä huono asia. Lyömme vain päätämme seinään, jos pyrimme takaisin vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. Meidän on nähtävä, että ilmailuala tulee kasvamaan myös Suomessa ja ilmailualan yritysten määrä myös kasvaa. Tunteenomaisella kiinnittymisellä johonkin yritykseen ja suostumalla työantajan esittämiin työehtojen huononnuksiin emme näihin muutoksiin pysty vastaamaan. Parhaiten valmistaudumme tulevaisuuteemme organisoitumalla siten, että pystymme valvomaan työehtosopimuksemme ja muiden sopimuksiemme vähimmäisehtojen toteutumisen kaikissa alan yrityksissä. Tapani Kautto varapuheenjohtaja 3

4 Uuden hallituksen jäsenet Liiton vaalikokous valitsi huhtikuussa liitolle uuden hallituksen. Tässä lehdessä haastattelemme hallituksen jäseniä ja seuraavassa esittelemme liiton puheenjohtajiston sekä toimiston henkilökunnan. Liiton hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa. Se vastaa mm. siitä, että liiton edunvalvonta- ja järjestötoiminta on järjestetty tarkoituksen mukaisella tavalla, ja että liitolla on toimintaansa varten tarvittavat voimavarat. Hallitus myös johtaa ja ohjaa palkka- ja työehtosopimustoimintaa. Se päättää ammattiosastoilta tulleiden esitysten pohjalta työehtosopimusesityksestä ja neuvottelutuloksen hyväksymisestä. Sillä on myös oikeus päättää työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta. Liiton uuteen hallitukseen kuuluu liiton puheenjohtajiston lisäksi viisi varsinaista ja kaksi lisäjäsentä. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Tätä kysyimme: 1 Mitä odotat hallituskaudelta? 2 Missä olemme onnistuneet edunvalvonnassa, missä on parannettavaa? 3 Mikä puhuttaa työpaikoilla? Juha Grundström työskentelee lentokonelevyseppäasentajana Finnair Oyj:ssä ja on Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry:n puheenjohtaja. Hän on toiminut aikaisemmin työsuojeluasiamiehenä, päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna, päihdetukihenkilönä ja tukihenkilönä sekä ammattiosaston johtokunnan sihteerinä. Nyt hän toimii ammattiosaston puheenjohtajana, Ilmailualan- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassan hallituksen jäsenenä ja Finnair Oyj:n sairauskassan hallituksen jäsenenä sekä Finnair Oyj:n potilasasiamiehenä. - Odotan seuraavalta kaudelta yhä vuorovaikutteisempaa asioiden yhdessä käsittelyä. Yhtiöittäminen ja uusien yrityksien tuleminen ilmailualalle ja niiden tuomat haasteet ovat tällä hetkellä mielestäni tärkeimpiä kysymyksiä, mihin meidän tulee vastata. Jäsenhuollon sekä toiminnan järjestäminen ja edunvalvonta yhä useanpiin yrityksiin on hoidettava, ja siinä myös onnistuttava, sillä siinähän on kyse myös oman liittomme tulevaisuudesta ja riippumattomuudestamme. - Edunvalvonnassa yleissitovan sopimuksen saaminen on ollut yksi suurimmista asioista, joista tulee olla hyvillään. Nyt on vain sopimuksen valvonta järjestettävä kuntoon. Vielä se ei ole kunnossa. - Työpaikalla puhuttaa tietenkin tulevaisuus ja alalla tapahtuva kehittyminen ja yritysten keskittyminen. Onko tulevaisuutta nykyisen työantajanpalveluksessa vai ei? Solidaarisuus ja yhteisten asioiden yhdessä ajaminen. Nyt monesti tuppaa unohtumaan että joukossa on voimaa. - Meillä on yleissitova työehtosopimus ja laaja kenttä jäsenistöä ympäri Suomea. Kaikkia tulee palvella ja kohdella ja puolustaa samanarvoisesti. Siinä on voimanne tulevaisuudessa. Nyt vain tuntuu siltä, että paljolti keskitytään vain oman henkilökohtaisen elintason ja saavutettujen etujen ylläpitämiseen ja unohdetaan kaveri. Pekka Rajala työskentelee Finnair Oyj:ssä moottoriasentajana ja kuuluu Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry: hyn. Aikaisempia luottamustehtäviä on Pekalle kertynyt paljon, sillä hän on toiminut, ammattiosaston johtokunnan jäsenenä sekä puheenjohtajana, liittotoimikunnan jäsenenä, edustajiston jäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Nykyisin hän toimii osastonsa luottamusmiehenä. - Odotan, että pystymme liiton organisaatioiden puitteissa turvaamaan jäsenten edunvalvonnasta syntyvät tarpeet mahdollisimman hyvin sekä parantamaan vielä muutosturvaan liittyviä asioita. - Palkkarakenneuudistus olisi saatava rakennettua loppuun, toimivaksi järjestelmäksi. Balanssi olisi löydettävä taulukkopalkkojen ja Heko -arvostelujen painotuksien suhteen. Samaan aikaan olisi pystyttävä rakentamaan toimintamalli uusien yksilöjäsenien ammattiosastoon saamiseksi. - Suuremmissa työyhteisöissä olemme onnistuneet ainakin kohtalaisesti edunvalvonta-asioissa, mutta pienemmissä yrityksissä on edunvalvonnan saralla vielä parannettavaa. - Työpaikoilla puhuttavat nämä samat asiat, mitkä ovat olleet tapetilla jo muutaman vuoden, eli palkkarakenneuudistus, alihankintatyöt, ulkoistamiset sekä lomautukset: niiden perusteet, toteutukset ja tarpeellisuus eri yksiköissä. - Ammattiyhdistystoiminnan tuntemisessa tuntuu olevan myös vielä epäselvyyksiä, kun ei mielletä ammattiosastojen ja liiton tehtäväkuvien merkitystä. Ei tunnuta tietävän, kuka tekee päätöksiä missäkin asiassa. Pertti Hosio on ilmavoimissa työskentelevä lentokonemekaanikko ja Ilmailumekaanikot ILMEK ry:n jäsen. Hänellä alkaa nyt kolmas kausi liiton hallituksessa. Hän on toiminut aikaisemmin ammattiosaston puheenjohtajana, varaluottamusmiehenä ja ammattiosaston edustajana liittovaltuustossa. Pertti odottaa seuraavalta kaudelta tehokasta edunvalvontaa pirstoutuvaan kenttään. Pienen liiton resursseja ja kykyä toimia tulevaisuuden haasteissa täytyy tarkkailla koko ajan, ja olla avoin 4

5 eri vaihtoehdoille edellyttäen, että sillä edistetään jäsenistön edunvalvontaa. - Miettiessä viimevuosien kehitystä pääsopimuspuolella, yleissitova sopimus on ollut hyvä asia. Jäsenhankinta ja tiedottaminen uusilla työpaikoilla ja yrityksissä on asia, johon jatkossa joudutaan enemmän kiinnittämään huomiota. - Meillä puolustusministeriön kentässä tällä hetkellä keskusteluttaa ja mietityttää työehtojemme tulevaisuus. Nykyiselle virkatyöryhmälle on kentältä tullut paljon vaatimuksia ja odotuksia. Tällä hetkellä on vielä monia asioita täysin levällään, kuten eläke- ja palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmä, jota valtion hallinnon aloilla on kehitelty useita vuosia, ei ole mennyt kentällä kivuttomasti eteenpäin. Moni miettii myös sitä, onko liitto tässä virkatyöryhmäasiassa täysillä mukana, Pertti toteaa. Nilgün Josipov työskentelee ramp-valvojana ja Finnair Ground Handlingin yksikössä Helsingissä. Hän on Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n jäsen. Hän on toiminut monissa luottamustehtävissä ammattiosastossa, kuten esimerkiksi sen puheenjohtajana. Liiton hallituksen jäsenenä Nilgun on ollut jo usean kauden. Aikaisempia luottamustehtäviä on työnluokitustoimikunnan ja myöhemmin työnarviointityöryhmän jäsenyys sekä Finnairin johtokunnan henkilöstöedustajan tehtävät. - Seuraavalla kaudella on tärkeää työ- ja palkkaehtojen kehittäminen ja säilyttäminen työnantajasta riippumatta. - Työpaikalla puhuttaa yleinen epävarmuus työelämässä. Hyvin paljon keskustellaan päivittäin johdon toimimattomuudesta ja siitä, miten esimerkiksi FGH:ssa työn toimintaedellytykset ovat parin viime vuoden aikana huonontuneet alle arvostelun. Ari Miettinen työskentelee Finnair Ground Handlingin yksikössä Helsingissä järjestelymiehenä ja on Siviililentoliikenteen Työntekijät ry:stä. Ari toimi kaksi kautta hallituksessa 90-luvulla. Hän on ammattiosaston taloudenhoitaja, henkilöstörahaston hallituksen jäsen ja FGH:n varatyösuojeluvaltuutettu - Odotan hallituksen paneutuvan työsuhdeturvan parantamiseen ja sitä kautta työpaikkojen säilymiseen. Tärkeää on myös työehtosopimustavoitteiden saavuttaminen. Ari toivoo liitto-organisaation pääsevän lähemmäksi rivijäseniään. - Viimeksi olemme onnistuneet estämään yhtiön yrityksen ajaa ihmisiä ns. eläkeputkeen vapaaehtoisesti. Kesällä puhutti syksyllä ajankohtaiseksi tulevat pakkolomat ja niiden toteuttaminen. FGH:n sisäinen tila ja työtehtäviin liittyvät järjestelyt puhuttavat myös, Ari sanoo. Lisäjäsenet Liiton hallituksen työskentelyyn osallistuu kaksi lisäjäsentä. Heillä on kokouksissa puhe- ja esitysoikeus ja päätösvalta silloin kun varsinainen jäsen on estynyt saapumaan kokoukseen. Tommy Kakko on Departure Manager ja työskentelee SAS/Finland-yhtiössä. Hän on Ulkomaisten Lentoyhtiöiden Työntekijät ry:n jäsen. Tommy toimii porttipalveluhenkilökunnan luottamusmiehenä ja on ammattiosaston johtokunnassa varajäsenenä. - Liiton hallituksen jäsenenä minulla on parempi mahdollisuus aktivoida oman yhtiön jäseniä liiton toimintaan. Itselläni on myös mahdollisuus tutustua alan ongelmiin. - Työnantaja on SAS:lla pyytänyt työntekijöitä etsimään säästöjä. Näin on tehty ja se on hyvä esimerkki työntekijöiden lojaalisuudesta yhtiötä kohtaan. Ei tule kuitenkaan luopua saavutetuista eduista, ainakaan jos niiden takaisin saamisesta ei ole sovittu. Toivottavasti SAS osoittaa samaa lojaalisuutta sitten, kun yhtiöllä menee taas paremmin. Kun työntekijällä menee hyvin, yhtiöllä menee hyvin! On tainnut päästä unohtumaan. Jouko Kettunen toimii Finnair Ground Handlingin yksikössä Helsingissä ja on Siviililentoliikenteen Työntekijät ry:n jäsen. Hän aloitti työskentelynsä ilmailualalla ramp-miehenä vuonna 1977 ja toimii nyt matkatavaraliikenteen valvojana. Ammattiosastoon Jouko liittyi vuonna 1978, ja hän on toiminut ammattiosastonsa johtokunnassa luvulla. Edustajistoon hänet valittiin ensimmäisen kerran 80-luvun lopulla. Työnarviointiryhmän jäsenenä hän on ollut vuodesta Aikanaan Jouko toimi Teiniliiton aktiivina tekemässä koulupolitiikkaa, joten tulo mukaan ay-toimintaan oli luontevaa ja tavallaan itsestäänselvyys. - Tuleva hallintokausi on täynnä kysymysmerkkejä. Kukaan ei tiedä missä mennään vuonna Luotan kuitenkin siihen, että meillä on toimiva paketti kasassa myös neljän vuoden kuluttua. Liitosta ja ammattiosastoista löytyy kokemusta, näkemystä ja taitoa - enemmän kuin koskaan minun työurani aikana - kehittää ja puolustaa jäsenten työehtoja ja työsuhdeturvaa. Se on kuitenkin selvää, että jäsenistön on nyt puhallettava samaan hiileen keuhkojen koko kapasiteetilla. - YT-laki ja sen soveltaminen ovat herättänyt ärtymystä. Onko sen henki tosiaan sellainen, että asioiden salailu ja mahdolliset laittomuudet kuuluvat YT-menettelyyn? - Samoin ihmetystä herätti maailman nopeimman kuormaustoiminnan uudelleen organisointi, joka tuli todella kalliiksi ja maksaa edelleen myöhästymisinä ja jälkeenjääneinä matkatavaroina. Toisaalta porukka on nyt yhtenäisempää ja kiinnostuneempaa ay-asioista kuin ennen, ja tekee työnsä edelleen niin hyvin kuin voi, aina asiakasta ajatellen. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös puhe- ja esitysoikeudella yleissitovan sopimuksen neuvottelukunnan jäsenet Finnairin tekniikan pääluottamusmies Reijo Hautamäki ja Finnair Ground Handlingin yksikön pääluottamusmies Tommi Toivola sekä liiton henkilökunta. Teksti Pekka Kainulainen Kuvat Juha Hyytiä 5

6 Henkilökohtaisen palkanosan muutokset Keväällä uudistetun lentoliikenteen työehtosopimuksen palkkasopimukseen on tullut monia muutoksia koskien henkilökohtaista palkanosaa. Henkilökohtaista palkanosaa koskevat sopimuskohdat ovat tämän jutun yhteydessä. Liiton varapuheenjohtaja Tapani Kautto vastaa seuraavassa muutamaan henkilökohtaista palkanosaa koskevaan kysymykseen. Mitkä ovat tärkeimmät muutokset? Suurin muutos on henkilökohtaisen palkanosan, etenkin arvioitavan osan pieneneminen suhteessa koko TESpalkkaan. TES-palkka koostuu työkokonaisuuden vaativuuden perusteella määriteltävän työkohtaisesta ohjepalkasta (taulukkopalkka), työkokemusaikaan perustuvasta kokemuslisästä sekä henkilökohtaisen työtuloksen käytettävyyden arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta (HEKO). Henkilökohtaisen palkanosan arvioitavasta osuudesta on siirretty todettavaksi osuudeksi monitaitoisuus (MOTA). Erityisosaaminen, joka aikaisemmin arvioitiin yhdessä monitaitoisuuden kanssa, muodostaa nyt oman arviointikohtansa. Arviointijärjestelmää on myös muutettu siten, että poikkeama arviointitekijöiden tasojen (B, C, D, E) voi olla vain enintään yksi taso. Ammatinhallinnan, erityisosaamisen ja työskentelytavan arviointien hyväksyttävistä yhdistelmistä ja niiden vaikutuksesta palkkaan on taulukko palkkasopimuksen kohdassa 5.3. Miksi muutoksia on tehty? IAU esitti TES-neuvotteluissa henkilökohtaisesta palkanosasta luopumista, ei sen takia että vastustaisimme henkilökohtaista elementtiä palkkauksessa, vaan sen takia että arvioita ei tehty oikein. Lopputuloksena oli arvioitavan henkilökohtaisen palkanosuuden maksimiosuuden pieneneminen aikaisemmin olleesta 31 prosentista 15 prosenttiin. Uudessa palkkasopimuksessa on mm. edellä mainittu arviointipoikkeaman rajoittaminen, jolla edistetään oikein arviointia. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada arviointikeskustelussa esimieheltään selvitys häntä koskevasta arvioinnista eri arviointikohtien osalta. Selvitys on työntekijän pyynnöstä annettava myös kirjallisena. Lisäksi on järjestäytyneitä työnantajia (Finnair konsernin yhtiöt, SAS ja Air Botnia) koskevassa pöytäkirjassa TES LIITE 1 on sovittu, että henkilöarvioinnin koordinoinnista vastaavan työnantajan edustajan on huolehdittava koko sopimuksen soveltamisalueella tehtävien arviointien keskinäisestä linjasta siten, että arvioinnit tehdään eri osastoilla samoin periaattein ja arvostuksin. Tarkoituksena on, että arvioidaan vain niitä tekijöitä, joista sopimuksin ja pelisäännöin on sovittu. Mikäli koordinoinnista vastaava työnantajan edustaja havaitsee korjausta vaativia poikkeamia arviointilinjassa, voi hän ohjeistaa virheen tekijää ja edellyttää uudelleen arviointeja. Näin syntyvät muutokset edellyttävät uudelleen käytävää arviointikeskustelua. Koordinointiin liittyvät tekijät ja koordinoinnin vaikutus sekä laajuus esitetään luottamusmiehelle tiedoksi. KUVA: ARI MIETTINEN Tapani Kautto selvittämässä henkilökohtaista palkanosaa ammattiosastojen edustajille keväällä järjestetyssä tilaisuudessa. Koska henkilökohtaisen palkanosan arviot tehdään ja ketkä osallistuvat arvion tekemiseen? Ensimmäinen arviointi tehdään niin pian kuin mahdollista (yleensä koeajan jälkeen) ja sen jälkeen vuosittain syyskuussa ja palkkaan arviointitulokset vaikuttavat seuraavan joulukuun alusta. Arvioinnin tekee työntekijän esimies. Arviointikeskustelu käydään esimiehen ja työntekijän välillä. Työnantajapuolella koordinoinnista vastaava henkilö vastaa siitä, että arvioinnit tehdään tasapuolisesti ja sopimusten sekä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Meidän puoleltamme luottamusmies tarkistaa koordinoinnin ja pyrkii ratkaisemaan mahdollisia arviointierimielisyyksiä. Muistettakoon kuitenkin, että arvioinnin oikeasta tuloksesta on myös työntekijä vastuussa. Mikäli työntekijä ei käytä arviointijärjestelmän suomia mahdollisuuksia omassa asiassaan, niin arvioinnin mahdollisesti väärää tulosta ei voida enää muuttaa. Mitä käytännön seikkoja tulee huomioida arviointeja tehtäessä? Parhaiten niin työntekijä kuin esimieskin valmistautuvat arviointiin noudattamalla palkkasopimuksen 5.4- ja TES LIITE kohdan mukaista suositusta: Tämän työ- 6

7 ehtosopimuksen sopijaosapuolet suosittavat työskentelytapaa, jossa sekä arvioitsija että arvioitava täyttävät ennakkoon oman näkemyksensä lomakkeelle ja käyvät sen jälkeen arviointikeskustelun yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Arviointi- ja kehityskeskustelut? Suuri syy aikaisempien arviointien epäonnistumiseen on se, että arviointikeskusteluja tai kehityskeskusteluja ei ole käyty. Arviointikeskustelu on aina käytävä, jos jompikumpi osapuoli sitä vaatii. Kehityskeskusteluista on sovittu palkkasopimuksessa kohdassa 5.5 ja TES LIITE 1 kohdassa 2.5: Työpaikoilla tulee kehittää sellaisia menettelytapoja, jotka mahdollistavat työntekijän ja esimiehen väliset kehityskeskustelut. Näiden tavoitteena on pyrkiä luomaan työntekijälle mahdollisuuksia kehittyä työssään, sekä molempien osapuolten saada palautetta yhteistyönsä kehittämiseksi. Kehityskeskustelu voidaan myös käydä arviointikeskustelun yhteydessä, jos näin työntekijän ja esimiehen kesken sovitaan. Kehityskeskustelun tarkoituksen on toimia työnohjauksen välineenä työnantajalle. Työntekijällä on taas kehityskeskustelussa mahdollisuus tuoda esille miten työtä ja työyhteisöä tulisi kehittää. Arviointikeskustelussa tulisi todeta miten työntekijä on osaamisessaan ja työsuorituksissaan kehittynyt ja vastaavasti tulisi todeta mitä esteitä työntekijän kehittymiselle työyhteisössä on ollut. Arviointijärjestelmä sopimuskohta 5.3 ja TES LIITE Mikä on sen tarkoitus? Kuten aikaisemmin todettiin, on sen tarkoituksena edistää oikein arviointia. Enää ei voida tehdä ristiriitaisia arvioita, jolloin työntekijä arvioidaan esimerkiksi eri arviointitekijöiden kohdalla vastakkaisiin ääriarvoihin B ja E. Miksi monitaitoisuutta ei enää arvioida? Monitaitoisuus siirrettiin uusitussa palkkarakenteessa arvioitavasta osuudesta pois, koska se on yksinkertaista todeta palkkasopimuksessa olevan asteikon mukaisesti. Monitaitoisuus voidaan todeta aina, kun työntekijälle muodostuu muiden kuin oman työnimikkeen mukaisen työn tai töiden hallintaa. Monitaitoisuuden toteaminen ei ole siis sidoksissa henkilökohtaisen palkanosan arviointiin, vaan se tulee todeta ja sen vaikutus palkkaan toteuttaa niin pian kuin se käytännössä on mahdollista. Palkkasopimuksen 5.7 kohdan maininta: monitaitoisuus uudessa työssä todetaan ja muutokset palkkaan toteutetaan (4) kuukauden kuluessa työn aloittamisesta; tarkoittaa tilannetta, jossa yritykseen tulee uusi työntekijä tai työntekijä siirtyy uuteen työhön, esimerkiksi kun lentokoneasentajasta tulee lentokonemekaanikko. Miksi Finnair konsernille, sekä SAS:lle ja Air Botnialle on oma liitepöytäkirja koskien henkilökohtaista palkanosaa? Kyseiset yhtiöt katsovat tarvitsevansa yleissitovaa tarkempaa paikallista ohjausta. Meille se mahdollistaa osastotason luottamusmiehen mukana olon mahdollisia ohjeita tehtäessä ja koordinoinnin valvonnassa. Pekka Kainulainen Lentoliikenteen palkkasopimuksen 5 kokonaisuudessaan: 5 Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa on työntekijän ammatinhallinnan,erityisosaamisen sekä työskentelytavan järjestelmälliseenarviointiin perustuva kannustava ja palkitseva palkanosa.henkilöarviointien toteuttamisessa noudatetaan paikallisestisovittua ohjeistusta. 5.1 Määrittelyperusteet Henkilökohtainen palkanosa määritellään alla lueteltujenosatekijöiden perusteella. Arviointi suoritetaan siten, ettäammatinhallintaa, erityisosaamista ja työskentelytapaa käsitelläänyhtenä asiakokonaisuutena. Arviointiasteikon tunnuksenakäytetään kirjainta A, kun työntekijää ei ole vielä arvioitu Ammatinhallinta Tässä kohdassa arvioidaan oman työnimikkeen mukaistentehtävien hallintaa. Työntekijän ammatinhallinta arvioidaan seuraavanarviointiasteikon mukaisesti: B.Työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti. C.Työntekijän saavutus yltää yleisiä vaatimuksia korkeammalle. D.Työntekijän saavutus on kiitettävä. E.Työntekijän saavutus on erinomainen Erityisosaaminen Tässä kohdassa arvioidaan työntekijän omaa perustyötälaajempaa erityisosaamista. Työntekijän erityisosaaminen arvioidaan seuraavanarviointiasteikon mukaisesti: B.Erityisosaamista ei tunnisteta. C.Huomioitavaa erityisosaamista. D.Huomattavaa erityisosaamista. E.Suurta erityisosaamista Työskentelytapa Työskentelytapa arvioidaan henkilön työnimikkeen muodostamantehtäväkokonaisuuden perusteella. Työskentelytapaa arvioidaantyöntekijän omaaloitteisuuden, täsmällisyyden ja huolellisuudenperusteella. Työskentelytapa arvioidaan käyttäen seuraavaa arviointiasteikkoa: B. Työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä 7

8 vaatimuksiavastaavasti. C. Työntekijän saavutus yltää yleisiä vaatimuksia korkeammalle. D. Työntekijän saavutus on kiitettävä. E. Työntekijän saavutus on erinomainen.kehityskeskustelu on aina käytävä, mikäli työntekijänselviytyminen tehtävistään ei täytä tason B:n yleisiä vaatimuksia. 5.2 Arviointiajankohta ja muutosten toteuttaminen Henkilökohtaisen palkanosan osatekijät: ammatinhallinta,erityisosaaminen ja työskentelytapa arvioidaan vuosittainsyyskuussa uudelleen ja muutokset palkkaan toteutetaanjoulukuun alusta lukien. Ensimmäinen arviointi tehdään niin pian kuin mahdollista ja senjälkeen vuosittain. Henkilöarvioinnin osoittaessa aiempaa arviointia korkeampaasuoritetasoa, henkilökohtaista palkkaa korotetaan arviointitasojenvälisellä prosenttierolla kyseisen työn taulukkopalkasta laskettuna. 5.3 Arviointijärjestelmä Ammatinhallinnan, erityisosaamisen ja työskentelytavan arviointisuoritetaan kaikkien kolmen arviointitekijän kohdalta ainasamanaikaisesti. Poikkeama arviointitekijöiden tasojen välillä voi olla enintään yksitaso. Ammatinhallinta B C D E 2 % 4 % 6 % 8 % Erityisosaaminen B C D E 0 % 1 % 2 % 3 % Työskentelytapa B C D E 1 % 2 % 3 % 4 % Hyväksyttävät yhdistelmät ja niiden vaikutus palkkaan% taulukkopalkasta B = BBB 3 % C = BBC 4 % D = BCB 4 % E = BCC 5 % F = CBB 5 % G = CBC 6 % H = CCB 6 % J = CCC 7 % K = CCD 8 % L = CDC 8 % M = CDD 9 % N = DCC 9 % P = DDC 10 % R = DDD 11 % S = DDE 12 % T = DED 12 % U = DEE 13 % V = EDD 13 % W = EDE 14 % X = EED 14 % Z = EEE 15 % Esimerkki hylätystä CEC = 9 % (Erityisosaaminen on E ja poikkeama muista kaksi tasoa) 5.4 Arviointikeskustelut Työntekijä saa arviointikeskustelussa esimieheltään selvityksenhäntä koskevasta arviosta ammatinhallinnan, erityisosaamisen jatyöskentelytavan osalta. Selvitys on annettava pyydettäessäkirjallisena. Tämän työehtosopimuksen sopijaosapuolet suosittavattyöskentelytapaa, jossa sekä arvioitsija että arvioitava täyttävätennakkoon oman näkemyksensä lomakkeelle ja käyvät senjälkeen arviointikeskustelun yhteisen näkemyksen löytämiseksi. 5.5 Kehityskeskustelut Työpaikoilla tulee kehittää sellaisia menettelytapoja, jotkamahdollistavat työntekijän ja esimiehen väliset kehityskeskustelut.näiden tavoitteena on pyrkiä luomaan työntekijällemahdollisuuksia kehittyä työssään, sekä molempien osapuoltensaada palautetta yhteistyönsä kehittämiseksi. Kehityskeskusteluvoidaan myös käydä arviointikeskustelun yhteydessä, jos näintyöntekijän ja esimiehen kesken sovitaan. 5.6 Arviointierimielisyyksien ratkaiseminen ja tietojen antaminen Arviointikeskustelu on aina käytävä, jos jompikumpi osapuoli sitävaatii. Jos yhteistä näkemystä ei saavuteta, esimiehen arvio jäävoimaan. Tällöin työntekijän pyynnöstä annetaanluottamusmiehelle erimielisyyden syiden selvittämisen jaratkaisemisen kannalta tarpeelliset tiedot. Työehtosopimuksen 22 :n tarkoittama erimielisyyksienratkaisumenettely koskee tämän sopimuksen vastaisiamenettelytapoja. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys henkilökohtaistenpalkanosien määristä vuosineljänneksittäin jaoteltuna palkkajakokemuslisäryhmittäin, sekä puolivuosittain työosastokohtaisestipalkkaryhmittäin jaoteltuna. 5.7 Monitaitoisuus Tässä kohdassa todetaan työntekijän muiden kuin omantyönimikkeen työn tai töiden hallintaa. Työ on työnantajan yhdelle työntekijälle määrittelemien tehtävienkokonaisuus (työn kuvauksen mukainen työ tai 8

9 sitä suppeampitehtävien itsenäinen kokonaisuus). Se on osaamista, joka onkäytettävissä, mutta ei välttämättä jokapäiväisesti käytössä. Monitaitoisuus uudessa työssä todetaan ja muutokset palkkaantoteutetaan neljän (4) kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työntekijän monitaitoisuus todetaan seuraavan asteikonmukaisesti: B Monitaitoisuutta ei tunnisteta C Yhden muun työn hallintaa D Enintään kolmen muun työn hallintaa E Edellistä useamman muun työn hallintaa Taulukkopalkasta laskettuna monitaitoisuus korottaahenkilökohtaista palkkaa seuraavasti: alkaen: alkaen: B = ei tunnisteta B = ei tunnisteta C = 2 % C = 3 % D = 3 % D = 6 % E = 4 % E = 9 % 5.8 Tyyppi-, osatyyppi- ja korjaamokelpuutukset Tyyppi-, osatyyppi- ja korjaamokelpuutuskoulutuksen ajaltamaksettavasta koulutusajan palkasta sovitaan paikallisesti. ULT ry:n sääntömääräinen syyskokous Ravintola Tervasaaren Aitassa Tervasaarenkannas 3 torstaina klo Ilmoittautumiset mennessä Pamela Furmanille: pamela.furman@sas.se puh: Osaava pärjää Osaava pärjää on SAK:n ja liittojen projekti osaamisen kohottamiseksi. Tavoitteena on kouluttaa opiskelijaa vuosittain vuoteen 2007 asti. Työelämä muuttuu jatkuvasti. Uusia ammatteja syntyy ja vanhat muuttuvat tai katoavat. Lähes kaikessa työssä tarvitaan uudenlaista osaamista. Jatkossa on tärkeintä pystyykö työntekijä kehittämään itseään ja ammattitaitoaan vastaamaan muuttuvia tilanteita ja työtehtäviä. SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen Osaava pärjää projekti on osa valtakunnallista aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa, Nostetta. Kohottamisohjelma tarjoaa mahdollisuuden suorittaa ammatillisia tutkintoja (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) tai niiden osia, suorittaa keskeytyneet lukion opinnot loppuun tai hankkia puuttuva peruskoulun päättötodistus. Lisäksi sen piiriin kuuluvat tietoyhteiskuntavalmiuksia parantavat opinnot, erityisesti tietokoneen ajokortit tai niiden osat ja muut opinnot, joilla voidaan tukea ammatillisissa opinnoissa selviytymistä. Noste ohjelmaan pääsevät mukaan kaikki vuotiaat, joilla on korkeintaan perus- tai kansakoulupohja tai joiden ammatillinen tutkinto on kestänyt enintään kaksi vuotta tai se on suoritettu ennen vuotta Perusopetukseen Työttömyyskassan tietopaketti pää_sevät mukaan myös nuoremmat. Sen ikähaitari on vuotiaat. Nosteen ideana on, että opinnot voisi suorittaa työn ohessa niin, ettei työstä tarvitse irrottautua. Jos opintoja pitää suorittaa työpaikan ulkopuolella, työnantajan toivotaan osoittavan koulutukseen myös palkallista työaikaa. Koulutus on työntekijöille ilmaista. Jotta homma lähtisi työpaikoilla toimimaan, koulutetaan työpaikoille pätevyysluotseja. Pätevyysluotsi toimii työyhteisössä osaamisen tukihenkilönä, koulutukseen hakeutumista edistävän toiminnan toteuttajana, koulutukseen kannustajana, ohjaajana sekä tiedon välittäjänä. He auttavat työntekijöitä pohtimaan omia osaamistarpeitaan ja mahdollisuuksia kehittää omaa ammattitaitoaan. Pätevyysluotsit antavat myös tietoa koulutusta tarjoavista oppilaitoksista ja näyttötutkintojen osaamisvaatimuksista. Luotseja on tarkoitus kouluttaa yli 800 vuosina Ilmailualan Unioni on hallituksensa päätösten mukaisesti mukana Osaava pärjää projektissa. Pätevyysluotsien koulutuspaikkoja on varattu 15 kpl joten vähintään yksi luotsi/ pääluottamusmiesalue toteutunee. Koulutus tulee olemaan kaksipäiväinen ja siitä vastaavat liittojen, ayopistojen ja TSL:n kouluttajat. Pätevyysluotsien koulutus käynnistyy syksyllä. Alpo Pehkonen Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassan kotisivuilta löytyy jäsenen tietopaketti, jossa kerrotaan kassasta ja sen maksamista etuuksista. Kassan kotisivujen osoite on: 9

10 Erkki Elonen, ay-talousmies Vaihtelevaa edunvalvontaa Kesällä Erkki Elosen Vantaan kotinumeroon soitettu puhelu siirtyi Rovaniemelle matkapuhelimeen. Finnairin teknillisessä ryhmässä työskentelevä järjestöaktiivi odotti ihan muunlaista soittoa toiseksi viimeisellä kesälomallaan, koska perheen omakotitalo oli myynnissä. Finnairissa elektroniikkaasentajana toimiva Erkki oli eräs menneestä edustajistosta keväällä pikaisesti haastatelluista, mutta hän on ollut niin monessa mukana, että katsoimme aiheelliseksi jututtaa häntä vähän lisää. Erkki on aina ollut valmis kertomaan mielipiteensä ja saanut vastaavasti osalleen huomiota ja vastuuta. Hänen luottamustoimistaan ja jäsenyyksistään kertova luettelo on niin mittava, että en muistakaan nähneeni vastaavaa näissä yhteyksissä. Niinpä: Erkki oli aikanaan Lentokonemekaanikkojen puheenjohtaja, saman yhdistyksen taloudenhoitaja ja sittemmin ITA:nkin johtokunnassa. Hän on ollut osasto 012:n tilintarkastaja, toiminut työosaston luottamusmiehenä ja ollut Vantaan APJ:n hallituksessa. IAU:n edustajistojäsenyyden lisäksi hän on ollut liittotoimikunnan jäsenkin pariin otteeseen. Erkin maailmankatsomus on lähinnä SDP:tä, jäsenkirjaa ei ole. Ay-toiminnan lisäksi aikaa on riittänyt osallistumiseen Finnairin eläkesäätiön hallituksen ja huoltokonttorin edustajiston toimintaan sekä Osuuspankki Yhteistuen isännistön kokouksiin. Vapaatakin on ollut Jossain vaiheessa on tullut perustetuksi perhekin, jossa on kaksi poikaa, lapsenlapsikin on. Vapaaksi jäänyt aika on kulunut omakotitalon pihatöihin ja huoltamiseen. Kun nuoriso on nyt omillaan, niin Vantaan Varistossa oleva talo on käynyt perheelle suureksi. Uutta asumismuotoa mietitään siksikin, että Erkillä on oikeus lentoyhtiön nykyisissä talousoloissa eläkkeeseen täyttäessään ensi vuonna 60 vuotta, oltuaan riittävän ajan yhtiön palveluksessa. Liiton kesäpaikoissa, joiden säilyttämistä hän puoltaa, on tullut oltua yleensä kerran vuodessa ja vaihtelua on saatu Lapinmatkailustakin. Autolla on oltu liikenteessä pohjoisessa ruska-aikaan, jolloin Lapin luonto on erityisen kaunis katsella. Nyt muutoksen alaisena olevaa vapaalippuoikeutta - tiedossa on mm. eläkeläisten koneeseen pääsyjärjestyksen heikentäminen - ei ole tullut aktiiviaikanakaan kovinkaan paljon käytetyksi, etelämaiden aurinkorantojakaan Erkki ei ole juuri kaivannut. Suomi on hänen mielestään hyvä maa siksi, että vuodenajat vaihtelevat. Hommat eivät mene esim. pelkäksi helteessä olemiseksi, kuten haastattelun tekemisen aikaan. On haastava tehtävä koota monet eri intressit yhteiseen, toimivaan malliin liittotasolla. Tehtävän onnistuminen riippuu paljon keulahahmoista ja entisistä IAU:n puheenjohtajista Erkin mieleen tuli muisteltaessa lähinnä Hemmo Hänninen, jolla hänen mielestään oli suorastaan karismaa ja työnantajapuolenkin kunnioitusta, mikä edisti asioiden hoitoa. Nykyisen johdon aikaansaannoksista Erkki mainitsee yleissitovan TES:n ja henkilöstörahaston luominenkin sijoittuu sen ajalle Edunvalvonnassa on viime aikoina havaittu moneen otteeseen, että sovittujen asioiden valvomisessa on kuitenkin ollut tehostamista. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että työnantajapuolellakin ovat vetäjät ajan mittaan vaihtuneet ja siellä näkyy nykyään käytettävän konsulttina lähinnä euroa, jolloin inhimillisten voimavarojen huomioonottaminen jää vähemmälle. Tätä todistaa sekin, että välimiesoikeudesta joudutaan tuon tuostakin hakemaan ratkaisuja alan kiistoihin. Päivävuorolaisten puolestapuhuja Mittarimekaanikoksi liiton jäsentiedostoon merkitty Erkki on ollut Finnairissa vuodesta 1964 lähtien samassa työympäristössä, johon hän tuli ensin asentajaksi. Nykyinen nimike on kuitenkin elektroniikka-asentaja, kuten muillakin hänen työosastollaan, joka on laitekorjaamosta ja avioniikkaosastosta muodostettu laiteosasto. Nykyisellään päivätyötä tehdään uusimman tietotekniikan avulla, bittien elektronisessa ATK-maailmassa. Osoitinnäyttöiset mekaaniset mittarit ovatkin nykyään enimmäkseen historiaa. - Erkin omana työkohteena on lähinnä matkustamon paineistus. 10

11 Erkki on aina yrittänyt edistää tekniikan päivävuorolaisten asemaa ja puhunut palkkatasa-arvon puolesta. Liiton eri elimissä olevilta ei ole voinut jäädä huomaamatta, että hänen mielestään haittalisäsysteemiin on panostettu liikaa, ko. lisiä kun ei päivävuoroon kohdistu. Peruspalkan parantaminen olisi Erkin mielestä oikea, tasapuolisempi tapa kehittää palkkausta. Hän kuuluu myös viimeksi tehdyn työnluokituksen arvostelijoihin katsoessaan, että lentokoneen läheisyyttä korostetaan turhan paljon, muun kustannuksella. - Näitä ajatuksia ehkä tukee, yllättäen ja liiaksikin, nyt meneillään oleva ulkoistamisbuumi ja ongelmien jakaminen tasan. Vasta aika näyttänee, luetaanko tekniikan työt säilytettäviin ydintoimintoihin ja hänenkin osastonsa kokee syksyn mittaan firman säästösyistä toteuttamien lomautuksen vaikutukset. Inhimillisen toiminnan osuus Inhimillisiä voimavaroja käytetään ennen paljon korostetussa, tärkeässä palveluketjussakin aina vain entistä vähemmän. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että paikoitellen on mahdollista suorittaa matkustajaselvitys koneellisesti. Maailmalla lentokentilläkään ei enää juuri näy lentoyhtiöiden univormuja lähtötai tulohalleissa, kun maapalvelut on ulkoistettu. Kaikkia tekniikan tuomia mahdollisuuksia ja seurauksia tuskin osataan vielä kuvitellakaan. Kun toimintaympäristö muuttuu meilläkin, niin aytoiminnan merkitystä täytyisi tehdä tehokkaammin tiettäväksi sirpaloituvalle kentälle. Tämä vaatii oman panostuksensa, jonka suhteen Erkki odottaa liittotason toimia. Kun Erkki oli mukana Yhteistuen toiminnassa, niin hän kuului siihen joukkoon, joka varoitteli menemästä pörssihuumaan mukaan, johon sortuminen sitten johtikin ko. pankin alasajoon. Hän kantaa myös huolta siitä, että liitonkin talous pidettäisiin edunvalvonnan edellyttämässä kunnossa. Vanhassa olisi Erkin mukaan monessa tapauksessa vara parempi. Hän vertaa liiton Elimäenkadun toimiston aikoja nykytilaan, eikä ole täysin vakuuttunut Metallitaloon siirtymisen antamista synergiaeduista, ja piti mm. aikaisemmin pidettäviä mittavia liittokokouksia puolustettavina demokratian kannalta. Ne on nykysääntöjen mukaan korvattu edustajiston vaalikokouksilla. Hän painottaa myös sen yhteisyyden tunteen luomisen merkitystä, jota on perinteisesti tehty ammattiosastotasolla ja katsoo, että siihen tulisi panostaa nykyistä enemmän. (Tämä aihe on vaikeimpia päätettäviä, kun liittomaksuista ja liiton voimavarojen jaosta edustajistossa päätetään.) Hän on silti katsonut myös, että ammattiosastoilla oli roolia sopimisen kehittämisessä yleissitovankin työehtosopimuksen aikana, mutta toteaa myös eri liittojen ja ammattiosastojen koon ja mahdollisuuksien olevan erilaisia, mikä lopulta vaikuttaa käytännön mahdollisuuksiin ehkä kaikkein eniten. Keskustelussa mietittiin, että vaikka minkään liiton tason toiminta ei ollut ilmaista, niin koulutuksen avulla voisi olla mahdollisuuksia saada toivottuja tuloksia aikaan, suunnata toimintaa tarkoituksenmukaisesti. Yhteisö koostuu yksilöistä Niiden vuosien aikana, jolloin on ollut mahdollista seurata Erkin toimintaa liitonkin eri elimissä, hän on aina ollut muodostamassa yleistä mielipidettä, milloin enemmän ja milloin vähemmän kriittisesti. Hän on tuonut tämän mukaisesti esille myös varteenotettavia vaihtoehtoja keskusteluun yhteisen hyvän luomiseksi. Vaikka lopputulos ei aina olisikaan ollut hänelle mieleinen, niin, kuten hän itsekin sanoo, jos hän olisi diktaattori, niin hänen tärkeimpiä tavoitteitaan olisi edistää demokratian toteutumista, oman mielenkiintoinen ajatuksenjuoksunsa tämäkin! Tuomo Oksanen Tilaa SAK:n sähköpostitiedote SAK:n nettipalvelun kautta voit liittyä myös SAK:n sähköpostilistalle. Listalle liittyneet saavat sähköpostiinsa noin kerran kuussa maksuttoman sähköpostitiedotteen. Tiedote sisältää ajankohtaista tietoa SAK:sta, ay-liikkeestä, jäseneduista ja työelämästä. SAK:n yleisen sähköpostitiedotteen lisäksi myös jäsenmikroklubilla on oma tiedote. Jäsenmikroklubin tiedote on tarkoitettu SAK:n jäsenmikrojen käyttäjille ja se sisältää ajankohtaista tietoa mm. jäsenmikrojen oheislaitteista, ohjelmistolaajennuksista ja päivityksistä. Tiedote lähetetään tilaajille tarvittaessa. SAK:n sähköpostitiedotteen tilausohjeet löytyvät osoitteesta: Jäsenmikroklubin tiedotteen ohjeet löytyvät klubin omilta sivuilta osoitteesta SAK:n sähköpostitiedote SAK:n viestintä lähetti 18.8 oheisen sähköpostitiedotteen. Mikäli kaipaat jatkossa ajankohtaista asiaa SAK:sta ja työelämästä tilaa sähköpostitiedote omaan sähköpostiisi. SAK:N HALLITUS: ELVYTTÄVÄ BUDJETTIEHDOTUS OIKEAN- SUUNTAINEN SAK:n hallituksen mukaan veroratkaisujen ohella tarvitaan myös irtisanomisten ja lomautusten välttämistä. SAK:n hallitus torjuu ajatukset uusista eläkeratkaisuista tai työttömyysturvan heikentämisestä. Lue lisää SAK:n netistä: DIGI-TV:SSÄ KERROTAAN TYÖN OHELLA OPISKELUSTA Syyskuun ensimmäisenä päivänä klo 11 kannattaa hakeutua digi-tv:n ääreen, sillä tuolloin lähetetään uudella Estradi-digikanavalla SAK:n ohjelma Osaava pärjää. Ohjelman aiheena on koulutustason kohottamisohjelma Noste ja sen tarjoamat opiskelumahdollisuudet aikuisille. Lue lisää SAK:n netistä: SAK JA TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ALOITTAVAT MÖKKI- VAIHDON Uusi yhteistyösopimus avaa kohtuuhinnalla Työväen Retkeilyliiton Enontekiössä, Kittilässä ja Ukonjoella Pohjois-Karjalassa sijaitsevat majat ammattiosastojen ja yksittäisten SAK:laisten käyttöön. Lue lisää SAK:n netistä: SAK:N NUORISOPOLIITTINEN OHJELMA: NUORISOTAKUU EHKÄISEMÄÄN SYRJÄYTYMISTÄ Nuorisotakuulla turvattaisiin, että viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta kaikki alle 25-vuotiaat saisivat mielekkään opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan. Heinäkuussa julkistetussa ohjelmassa vaaditaan myös mm. lisää vuokra-asuntoja ja koululaisille oikeutta iltapäivätoimintaan. Lue lisää SAK:n netistä: PALKKATYÖLÄINEN: SINISTA KULTAA ON VAALITTAVA Riittääkö vesi, kysyy Palkkatyöläinen-lehti uusimmassa numerossaan. Lehti on myös haastatellut eläkepäiviin totuttelevia Riitta Prustia ja Maj- Len Remahlia sekä työministeri Tarja Filatovia, joka esittelee näkemyksiään lomautuksista, irtisanomisista ja työttömyydestä. Lue lisää Palkkatyöläisen verkkosivuilta: 11

12 Työnantajalle rajoitettu oikeus huumetestaukseen Työryhmä esittää pelisääntöjä myös kameravalvontaan ja sähköpostiin Kolmikantainen työryhmä esittää työnantajalle rajoitettua oikeutta työntekijän huumetestaukseen. Satunnaiset huumeseulontatestit työpaikoilla on työryhmän mielestä kiellettävä. Lisäksi työryhmä esittää työnantajalle oikeutta tietyissä tapauksissa lukea työntekijän työhön liittyvää sähköpostia. Kameravalvonnan työryhmä sallisi työpisteissä. SAK:ta työryhmässä edustanut lakimies Timo Koskinen sanoo, että työryhmän esitys on kompromissi. Koskinen korostaa, että työntekijöiden oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että työpaikoille saadaan pikaisesti lakipykälät huumetestauksen ja teknisen valvonnan edellytyksistä sekä menettelytavoista. Tällä hetkellähän huumetestejä ja esimerkiksi kameravalvontaa tehdään työpaikoilla jo varsin laajasti, vaikka tarkempia lakisäännöksiä ei olekaan. Siksi SAK oli valmis hyväksymään kompromissin tietosuojalain täydennyksistä. Muuten lakimuutokset olisivat käytännössä lykkääntyneet pitkälle tulevaisuuteen, Koskinen sanoo. Työelämän tietosuojalain täydentämistä pohtinut työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi kesäkuun lopussa. Eduskunta ryhtyy käsittelemään esitystä syksyllä. Tavoitteena on, että lakimuutokset astuisivat voimaan vuoden 2004 alkupuolen aikana. Työnhakijoille ei joukkotestejä Työryhmän ehdotuksen mukaan työnhakijan saa velvoittaa huumetestiin vasta siinä vaiheessa, kun hänet on tehtävään tosiasiallisesti valittu. Työnhakijoiden joukkotestaamisen työryhmä esittää kiellettäväksi. Työnhakija päättäisi myös itse viime kädessä toimittaako hän testitodistuksen työnantajalle. Työnantaja vastaa kaikista todistuksen toimittamiseen liittyvistä kuluista. Työntekijää ei voida velvoittaa sopimaan osana työsopimusta, että hänen on pyydettäessä suostuttava huumetestiin. Työnantajan on myös etukäteen informoitava työnhakijaa siitä, että häneltä voidaan edellyttää testitodistusta, mikäli valinta kohdistuu häneen, Koskinen selventää. Työryhmän ehdotukset koskevat huumeiden, eivät alkoholin, testausta. Satunnaiset seulonnat kielletään Työpaikoilla jo varsin yleisesti käytössä olevat satunnaiset työntekijöiden huumeseulontatestit työryhmä esittää kiellettäväksi. Jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä työntekijän olevan huumausaineiden vaikutuksenalainen työpaikalla, työntekijä voidaan kuitenkin velvoittaa testiin. Laissa on myös mahdollisuus velvoittaa työntekijä testiin, mikäli työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä työntekijällä olevan huumeriippuvuus, Timo Koskinen sanoo. Ehdotuksen mukaan työnantaja- ja työntekijäpuolen on etukäteen YT-menettelyssä yhdessä mietittävä testien tarpeellisuutta ja määriteltävä ne työtehtävät, joissa toimivia voidaan edellyttää osallistumaan testiin, jos on perusteltua syytä epäillä työntekijää huumeiden käytöstä työssä. Työryhmän mukaan työpaikalla tulee olla käytössä huumeiden vastainen ohjelma sekä saatavissa tietoa hoitoonohjauksesta. Kameravalvontaa vain työpisteissä Työryhmä esittää kameravalvonnan kieltämistä henkilöstötiloissa ja työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa. Työpistettä voidaan kuitenkin valvoa työntekijän fyysisen turvallisuuden suojelemiseksi tai omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi. Kameravalvonnan edellytyksiä ja keinoja on työryhmän esityksen mukaan käsiteltävä etukäteen YT-menettelyssä. Kameratallenteet on pääsääntöisesti hävitettävä heti alkuperäisen tarpeen lakattua, viimeistään kuitenkin vuoden kuluttua, eikä kameravalvontaa saa käyttää työntekijöiden tarkkailemiseen. Tärkeää on, että ennen kameravalvonnan käyttöönottoa selvitetään vähemmän yksityisyyttä loukkaavat keinot kuten asianmukainen kulunohjaus työpaikalla sekä tarpeettoman pääsyn estäminen tehokkaasti työpisteeseen, Timo Koskinen sanoo. Kiireellisen työpostin saa avata Timo Koskisen mukaan työpaikalta lähetettävän ja vastaanotettavan sähköpostin osalta pääsääntönä on yksityisen sähköpostin luottamuksellisuus. Lakiehdotuksessa on kuitenkin annettu tietyissä erityistilanteissa kuten esimerkiksi pidemmällä lomalla tai työntekijän äkillisissä sairaustapauksissa työnantajalle mahdollisuus avata työposteja. Tämän edellytyksenä on kuitenkin, että työnantaja ensin tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden esimerkiksi ohjata työtehtäviin liittyvät kiireelliset sähköpostit toiselle työssä olevalle työntekijälle. Vaivattomin tapa hoitaa asia on tietenkin automaattivastaus eli toiminto, joka ilmoittaa viestin lähettäjälle työntekijän poissaolosta, Koskinen sanoo. Työnantajan on lakiesityksen mukaan laadittava työntekijän työviestien avaamisesta selvitys ja toimenpiteestä on informoitava työntekijää. Myös sähköpostin osalta työnantajaa sitoo YT-menettelyvelvoite. Pirjo Pajunen SAK/Viestintä 12

13 Asiaa ja viihdettä entisessä pääkaupungissa Turussa järjestetyille IAU:n kesäpäiville osallistui edustava joukko aktiiveja perheineen. Vaikka nyt kokeiltiin tavallista leppoisampaa ohjelmaa, kuten karaokea, niin asiapuoltakin riitti: kesäpäivillä oli mahdollisuus päästä tenttaamaan liiton hallitusta. Monenlaista tekemistä Kylpylähotelli Caribian palveluita saapui elokuisessa viikonvaihteessa käyttämään 70 jäsentä perheineen, yhteensä 170 henkilöä, joille riitti monenmoista rentouttavaa tekemistä. Sää oli hieno, joten lasten Aarresaariseikkailun (45 osallistujaa!) ja kaikille tarkoitettujen vesiaktiviteettien lisäksi voitiin järjestää erilaisia kevyitä ulkoliikuntamuotoja, joihin osallistuttiin joukolla. Ja jos luuli, että curling on vain talvilaji, niin nyt selvisi, että ns. kivi liikkuu myös kesällä, sopivalla matolla. ohjelmassa. Edustajiston uusi puheenjohtaja Erkki Luoto johdatteli tilaisuutta ja vastaamassa olivat varsinaiset hallituksen jäsenet. Kysymismahdollisuutta käytettiin vilkkaasti hyväksi ja alan sekä liiton tulevaisuutta ja edunvalvontaa pohdittiinkin laajasti. SAK:n valtuuston tekemä aloite, jonka mukaan muut liitot eivät saisi tehdä alan yleissitovaa työehtosopimusta alittavia sopimuksia, todettiin tärkeäksi. Nythän niitä on - jopa 30 % omaa sopimustamme heikompia! Ilmailun tulevaisuuteen uskottiin, mutta alan muutoksien mukana pysyminen vaati ennakoimista. Yhä useampi on saanut huomata työnantajansa vaihtuvan, eikä nykyinen yhteistoimintalaki taannut edes oikeiden tietojen saamista muutostilanteissa. Tällöin kiinteä yhteys jäsenistöön ja sen informointi järjestön suunnitelmista oli tapa yrittää selvitä muutoksista vähimmin kolhuin. Todettiin myös, että mm. muutostilanteissa vain riittävän kattava jäsenyys alan liitossa antoi valtakirjan sopimiseen, mikä oli omiaan edistämään yleissitovan sopimuksen työehtojen noudattamista. Näiden asioiden selvittelemisessä ja toteuttamisessa oli haastetta pitkäksi aikaa. Liiton tulevaisuutta mietitään jatkuvasti, asiantuntijaapuakin käyttäen, että voidaan keskittyä olennaiseen sekä käyttää jäsenistön etuja parhaiten palvelevia yhteistyömuotoja. Mielenilmaisua analysoitaessa todettiin mm., että oma jäsenistö osoitti sen yhteydessä sellaista yhteistoimintakykyä, ettei sitä voi pompottaa jatkossa aivan miten tahansa. Karaoke ja mm. musta aukko Uutta kesäpäivillä oli mm. karaoke, jossa järjestettiin mestaruuskilpailut ja kilpailijoiden lisäksi moni muukin tarttui mikrofonin varteen illan mittaan. Lasten sarjan kilpailun voitti Paula Pukkinen ja toisen tilan jakoivat Jeremias Alanen ja Esko Pukkinen. Liiton karaokemestari on nyt Tommy Kakko, toiseksi aikuisten kilpailussa tuli Riitta Hassinen ja kolmanneksi Tuomo Oksanen. Sunnuntaina väki käytti ohjattuja vesiaktiviteetteja, mm. vesijumppaa. Useimmille oli uutta kävely (kumipatjoja pitkin) vetten päällä (välillä niiltä pudotenkin) ja vesiliukumäkeen sisältynyt uhkaavalta näyttänyt musta aukko, josta läpi meneminen oli kuulemma hurja kokemus. Osallistujilta tuli pääsääntöisesti myönteistä palautetta. Väki oli melko mukavasti yhdessä vaikka ympäristössä oli paljon katsottavaa sekä monenlaisia houkutuksia, oli messut, rock-tapahtuma jne. Kylpyläpalveluita käytettiin runsaasti hyväksi ja monen osallistujan mielestä paikalla olisi niidenkin takia voinut olla pitempäänkin. Tuomo Oksanen... ja asialinjaa Liiton hallituskin osallistui kesäpäiville työn(kin) merkeissä ja lehdistökin noteerasi tapahtuman. Hallitus käsitteli kokouksessaan mm. kesäkuun Finnairin henkilöstöpolitiikkaan kohdistuneen mielenilmailun syitä ja seurauksia ja Turun Sanomat antoi kohtuullisesti tilaa alan ongelmille puheenjohtaja Rainer Hakalalta pyytämänsä haastattelun pohjalta. Kyselytunti Samat asiat olivat esillä myös lauantai-iltana järjestetyllä hallituksen kyselytunnilla, joka oli mukana uutena KUVA: ARI MIETTINEN 13

14 14

15 Liiton kesäpäivät Turussa, Kylpylähotelli Caribiassa, Kuvat: Ari Miettinen, Tuomo Oksanen ja Arto Kujala. 15

16 Vastavuoroisuus on valttia - tutkimus työaikojen joustojärjestelyistä Ilmailualalla saadut käytännön kokemukset ovat saman suuntaiset kuin toukokuussa julkaistun työaikatutkimuksen tulokset. Vuoden 2001 tulopoliittiseen ratkaisuun perustuva tutkimus kartoittaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja rohkaisee työpaikkoja niiden käyttämiseen. Se sisältää lisäksi kuvaukset 26 työpaikan monipuolisista työaikamalleista. Kaavamaisia ratkaisuja ei ole, sillä onnistunut joustava työaikajärjestely edellyttää yhteistoimintaa ja omien paikallisten lähtökohtien huomioimista Yhtenä kuvauksena tutkimuksessa on Finnair Oyj:n jarru- ja pyöräkorjaamon työaikamalli. Vastavuoroisuus Tutkimuksen mukaan onnistuneet työaikaratkaisut edellyttävät vastavuoroisuus-periaatteen toteuttamista. Vastavuoroisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lisääntyneen kysynnän takia työaikojaan pidentäneet työntekijät saavat kompensaation joustavuudestaan riittävien vapaiden muodossa silloin, kun vapaiden pito työntekijöiden kannalta on tarkoituksenmukaista. Vastavuoroisuus ja hyvät yhteistyö ja neuvottelusuhteet ilmenevät työaikakäytäntöjen muutoskykyisyytenä. Ilmailualalla on toteutettu viime vuosien aikana monenlaisia työaikakokeiluja. Muutama työaikamalli on aiheuttanut erimielisyyksiä työpaikalla, koska vastavuoroisuus ei ole toteutunut. Toteutustapa Tapa, jolla työaikamallit otetaan käyttöön on, sekin, tärkeä. Jos henkilöstö kokee, että sen näkemyksiä ei ole otettu huomioon järjestelyjä kehitettäessä, myös sitoutuminen työaikajärjestelmän toteuttamiseen voi jäädä vähäiseksi. Joissakin tilanteissa saattaa työnjohto kokea, että joustojärjestelyistä on sovittu vain työntekijöiden ja työnantajan kesken työnjohdon näkemyksiä kuulematta, ja suhtautuu järjestelyyn varauksellisesti tämän takia. Ilmailualalla tehdyt havainnot tukevat tutkijoiden edellisiä huomioita. KUVA: ARI MIETTINEN Kuvateksti: Lentokoneen pyörän jarrua korjaava laiteasentaja Pasi Hermiö pitää uutta työaikamallia hyvänä. Työaikajoustot eivät ratkaise työvoimapulaa Toimivat työaikajärjestelyt edellyttävät sallivaa asennetta niin joustomahdollisuuksien yksilölliseen käyttöön, kuin niiden käyttämättä jättämiseen. Työaikoihin sisältyy työsuojelullinen näkökulma. Mikäli töitä joudutaan tekemään jatkuvasti yli mitoitettujen tuntimäärien, tulisi selvittää syyt töiden kasautumiseen. Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat työnjaon muuttaminen, työtehtävien priorisoiminen tai lisäresurssien hankkiminen. Työaikajoustoja ei tulisi käyttää toimipaikoilla kroonisen työvoimapulan ratkaisuna, todetaan tutkimuksessa. Myös ilmailualalla on kroonista työvoimapulaa yritetty ratkaista työaikojen kehittämisen avulla heikoin tuloksin. Onnistumisia Työaikalaki ja nykyiset työehtosopimukset antavat laajat mahdollisuudet räätälöidä työaikajärjestelyt työpaikkatasolla. Parhaimmillaan työpaikkakohtaisilla työaikakäytännöillä on onnistuttu lisäämään yrityksen kannattavuutta sekä henkilöstön hyvinvointia. Kun työaikahankkeeseen yhdistyy muu työyhteisön kehittäminen, saavutetaan usein paras lopputulos. Tutkimus perustuu tulopoliittiseen sopimukseen ja sen on rahoittanut Työssä jaksamisen ohjelma. Päätutkijoina olivat Heikki Uhmavaara Turun yliopistosta ja Pertti Jokinen Jyväskylän yliopistosta. Lisätietoja: Projektijohtaja Tuulikki Petäjäniemi/(09) , tuulikki.petajaniemi@mol.fi Tutkimus löytyy osoitteesta Ilmailualalla on kokeiltu monia erilaisia työaikajärjestelmiä. Osa järjestelmistä on toiminut hyvin ja osasta on jouduttu luopumaan mm. työaikatutkimuksessa mainittujen syiden takia. Pekka Kainulainen 16

17 Finnair Oyj, Vantaa Tiivistetty työaika jarru- ja pyöräkorjaamolla Vastavuoroisuus on valttia -tutkimus esittelee 26 työaikamallia työpaikoilta. Yhtenä työaikamallina esitellään Finnairin jarru- ja pyöräkorjaamon työaikamalli. Elokuussa 2003 sovittiin työaikamalli tasoittuvaksi työajaksi ja työntekijöille maksettavaksi noin 30 euron korvaus kuukaudessa. Finnairin jarru- ja pyöräkorjaamolla työskennellään tiivistetyn työajan periaatteella tehden pitempiä työpäiviä silloin, kun töitä on eniten. Järjestely palvelee myös henkilöstön työaikatarpeita, koska se mahdollistaa pitkät vapaat viikonloppuisin. Taustaa Finnair Oyj on suomalainen lentoyhtiö, jolla on kotimaan liikenteessä noin 90 prosentin, ulkomaan reittiliikenteessä yli 50 prosentin ja tilauslentoliikenteessä yli 80 prosentin markkinaosuus. Vuonna 2002 yhtiön liikevaihto oli miljoonaa euroa. Finnairin henkilöstön määrä oli vuonna 2002 noin Henkilöstö on viime vuosina vähentynyt, kun toimintoja on tehostettu ja rakenteita uudistettu. Taloudellisten suhdanteiden heikentymisen ja syksyn 2001 terroritekojen seurauksena lentoliikenteen liikennemäärät ovat laskeneet ja lentoyhtiöt ovat joutuneet sopeuttamaan toimintojaan uuteen markkinatilanteeseen. Finnair on suunnitellut supistavansa henkilöstöään runsaalla tuhannella kahden seuraavan vuoden aikana. Alan vaikea markkinatilanne huomioon ottaen Finnair on kuitenkin menestynyt kohtalaisen hyvin. Finnairilla on käytössä monen tyyppisiä työaikajärjestelyjä. Yhtiössä työskennellään aktiivisesti ja henkilöryhmien kanssa yhteistyössä työaikajärjestelyjen kehittämiseksi. Muun muassa vuorotyön kehittämiseen ja ikääntymiseen liittyen on meneillään laaja tutkimushanke (Respecta). Tässä raportissa kuvattu työaikajärjestely koskee Helsinki-Vantaa-lentokentän yhteydessä olevan päätoimipisteen jarru- ja pyöräkorjaamoa. Tiivistetty työaika jarru- ja pyöräkorjaamolla Järjestelmän kehittäminen ja käyttöön ottamisesta sopiminen Sopimus on tehty henkilöstön aloitteesta Ilmailualan Unionin työehtosopimuksen joustavien työaikojen kokeiluluonteista kehittämistä koskevien periaatteiden mukaisesti. Joustavasta työ-aikamallista on sovittu henkilöstöpäällikön ja luottamusmiesten kesken. Sopimus on molemmin puolin irtisanottavissa kahden viikon irtisanomisajalla. Se astui voimaan maalikuussa Työaikajärjestelyn tavoitteena on sovittaa joustavasti yhteen työnantajan ja henkilöstön työaikatarpeita. Työn tarvetta on viikonlopun jälkeen enemmän kuin muina päiviä (korjaukset, vaihdot). Tämän tasaamiseksi joustavassa työaikamallissa tehdään tiivistetyn työajan periaatteella normaalia pitempiä työpäiviä viikolla. Tiistaista torstaihin jarru- ja pyöräkorjaamolla on aina täysi miehitys. Työaikamallin mukaan myös lauantaisin työskentely on työn määrän tasaamiseksi mahdollista, mutta tämä osa järjestelystä ei ole vielä käytössä. Joustavaa työaikaa sovelletaan niihin työntekijöihin jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa työaikakokeiluun ja joiden työnantaja katsoo soveltuvan kokeiluun. Kokeiluun osallistuu tällä hetkellä kymmenkunta työntekijää. Joitakin työntekijöitä on jäänyt omasta halustaan järjestelyn ulkopuolelle. Järjestelyn pääpiirteet Työaikavaihtoehdot normaalityöaika niillä, jotka eivät kuulu kokeiluun piiriin ja tiivistetty työaika. Kokeilun piiriin kuuluvat työntekijät on jaettu kahteen noin kymmenen hengen ryhmään, joiden työajat ovat: Ryhmä 1 Ma 07 15, Ti 07 18, Ke 07 18, To ja Pe Vapaa. Ryhmä 2 Ma Vapaa, Ti 07 18, Ke 07 18, To ja Pe Tiivistetystä työviikosta johtuva pitkä viikonloppuvapaa voidaan toteuttaa siten, että joka toisena viikonloppuna on neljän päivän vapaa (pe ma) taikka siten, että jokaisena viikonloppuna on kolmen päivän vapaa. Kokeilu aloitettiin soveltamalla joka toisen viikon pitkää vapaata, mutta tällä hetkellä on käytössä malli, jossa toisella kokeiluun osallistuvalla ryhmällä on vapaapäivä perjantaina ja toisella maanantaina. Vapaan toteutustapa on henkilöstön päätettävissä ja järjestelyä voidaan muuttaa joustavasti. Työnantaja edellyttää työntekijöiltä sitä, että kokeiluun osallistuvissa ryhmissä on kohtuullisesti samansuuruiset miehitykset ja varaa oikeuden ryhmien tasaamiseen, mikäli on tarpeen. Kello jälkeisestä työajasta maksetaan erillinen, iltavuorolisän suuruinen korvaus. Lisä maksetaan kerran kuussa. Työajat ja sisältävät yhden ylimääräisen 10 minuutin virkistystauon. Ruokailu tapahtuu työajalla. Mikäli pekkasvapaa on vuorolistan mukaisena pidennettynä työpäivänä, se vähentää pekkasvapaista yhtä suuren tuntimäärän (osastolla on poikkeuksellisesti pekkaset muutettu tunneiksi). Arkipyhiä sisältävillä viikoilla joustavassa työaikamuodossa työaika on , muilla se on Kokemukset järjestelystä Työaikajärjestelyllä on päästy sille asetettuihin tavoitteisiin, mikä on todettu myös työsuoritteita mittaamalla. Työn sujuvuus on ratkaisevalla tavalla parantunut, eikä viiveitä tule kuten ennen. Työnantaja ja henkilöstö ovat molemmat olleet erittäin tyytyväisiä järjestelyyn. Pitkä viikonlopun vapaa on hyvä erityisesti kesällä. Siitä, että toiset työntekijät tekevät joustavaa työaikaa ja toiset työskentelevät entisen työajan mukaisesti, ei ole aiheutunut toiminnalle mitään haittaa. Järjestelyn kehittämistarpeita ei tällä hetkellä juuri ole. Työnantaja toteaa, että on muitakin työkohteita, joihin sama järjestely voisi sopia. Henkilöstön edustajat suhtautuvat niinikään myönteisesti joustavien työaikamallien käytön laajentamiseen, mikäli ne toteutetaan tämän järjestelyn periaatteiden mukaisesti yhteistyössä ja vapaaehtoiselta pohjalta. Joustavissa työaikajärjestelyissä suoritteen paraneminen kompensoi työajan näennäisen lyhenemisen. Työaikakysymyksissä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ja työaikajärjestelyjen kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet nykysopimusten puitteissa. Avaintekijöitä ovat toimenkuvien laajentuminen, monipuolinen ammattitaito ja ryhmätyön lisääminen, jotka ovat joustavuuden edellytys ja seuraus. Lähde: Vastavuoroisuus on valttia tutkimus 17

18 Yhtenäinen ay-strategia ulkoistamiseen hakusessa Yritysten välinen verkottuminen sekä perinteisempi alihankinta vaikeuttavat muun muassa työehtojen valvontaa ja aiheuttavat rajariitoja liitojen välillä. Siksi tämänvuotisessa SAK:n työelämäseminaarissa kesäkuussa Kiljavalla pohdittiin ay-strategiaa tuotannon ja palvelutoiminnan ulkoistamiseen. Omien toimintatapojen hiominen edellyttää ymmärtämystä ilmiöstä, joten aiheista alustivat tutkijat Raimo Hyötyläinen VTT:sta ja Jouko Toivonen Turun kauppakorkeakoulusta. Nokian kehitys kuvaa yleismaailmallisia trendejä. Yritys laajeni 1980-luvulla monille toimialoille ajan monialakonserni-ihanteen mukaisesti, mutta viime vuosikymmenellä Nokia keskittyi vain kännyköiden ja matkapuhelinverkkojen valmistamiseen. Lisäksi se luovutti muun muassa puhelinkomponenttien valmistuksen sopimusvalmistajille kuten Elcoteq:lle. Ydintoimintoihin keskittyminen on edelleen yleistä. Teollisuuden yrityksistä on TT:n selvityksen mukaan kolme neljäsosaa ulkoistanut toimintojaan. Myös palvelualoilla ja julkisella sektorilla ulkoistamisen lisääntyy ja saa uusia muotoja. Verkostoitumalla pidetään työpaikat Suomessa Raimo Hyötyläisen mukaan Suomessa on liian vähän suuryritysten kokonaistoimituksiin kykeneviä pienempiä yrityksiä. Siksi on suuri riski, että esimerkiksi metalli- ja elektroniikkateollisuuden komponenttitoimitukset siirtyvät ulkomaille. Yritysten verkostoitumista tarvitaan, jotta näitä järjestelmätoimittajia saataisiin lisää ja myös muille aloille. Yleensä tuotot ja palkat alenevat ja työehdot heikkenevät perinteisen alihankintaketjun alapäässä. Hyötyläisen mukaan sen sijaan verkostoissa alemmallakin tasolla olevat yritykset ja työntekijät hyötyvät enemmän uusista päätoimittajayrityksen tilauksista, koska päätoimittajat ovat riippuvaisia omista järjestelmätoimittajistaan. Hän kuitenkin myöntää kehityksessä olevan alakohtaisia eroja. Esimerkiksi telakkateollisuudessa, jossa suuri osa laivojen rakentamisesta on siirtynyt järjestelmätoimittajien verkostoille, on ollut ongelmia pienempien yritysten työntekijöiden työehdoissa. Myös telakoihin erikoistuneen tutkija Jouko Toivasen mukaan telakkateollisuuden ylimmän johdon pohdinnoissa yksi tekijä muiden joukossa siirryttäessä nykyiseen kokoonpanomalliin oli ajatus, että se vähentäisi taistelua ay-liikkeen kanssa. Seminaarissa nousikin esille jälleen ajatus yrityseettisestä ratkaisusta ulkoistamiseen, jossa pääurakoitsijan tulisi huolehtia siitä, että työelämän pelisääntöjä noudatetaan koko verkostossa tai aliurakointiketjussa. Työantajat hakevat halvinta sopimusta Palveluiden alihankinnassa on yksinkertaisimmillaan kysymys esimerkiksi yrityssiivouksen siirtämisestä siivousfirmalle. Näin työt siirtyvät työnantajan kannalta halvimman työehtosopimuksen piiriin. Tehdassiivooja tekee samaa työtä kuin edeltäjänsä, mutta pienemmällä palkalla ja eri työehtosopimuksella. Bussiliikenteen kilpailuttaminen on osoitus puolestaan kokonaisten toimintojen ulkoistamisesta julkista palveluissa. Käytännössä edunvalvonta työpaikoilla monimutkaistuu, kun luottamusmiehen edustamien työntekijöiden määrä vähenee ja työpaikalla on usean yrityksen työntekijöitä, jotka kuuluvat eri liittoihin ja eri työehtosopimusten piiriin. Järjestäytymisen ylläpito on vaikeaa, kun työyhteisöt ovat hajallaan ja pieniä. Liittojen välille on syntynyt jäsenraja- ja sopimuskiistoja työnantajien etsiessä halvinta sopimusta teettää töitä. Teollisuudessa voidaan rakentaa luottamuksellisia verkostoja, kun taas naisvaltaisilla palvelualoilla saatetaan ajautua reviirisotaan ulkoistamisen seurauksena, totesi kommenttipuhuja osastopäällikkö Päivi Ahonen KTV:stä. Yhtenä lääkkeenä henkilöryhmien pilkkoutumiseen nousi seminaarissa ajatus tukea niitä yrityksiä, jotka pyrkivät myymaan tilaajille monenlaisia palveluita: siivous- vastaanotto-, kiinteistöhuolto- ja ruokalapalveluja. Näin paranisi työntekijöiden joukkovoima ja neuvotteluasema. ---> Ilmailun ydintoiminnat ja käytäntö Etenkin ilmailussa on jo muutaman vuoden ajan puhuttu keskittymisestä ydintoimintoihin, lentämiseen. Tässä halpalentoyhtiöt edustavat yhtä ääripäätä, jättäessään enimmät matkustamopalvelutkin pois. On muodostunut mm. itsenäisiä catering- ja maahuolintayhtiöitä perinteisten lentoyhtiöitten rinnalle. Lentäminenkään ei kuitenkaan onnistu ilman huoltoa tai (lukuisia) muita oheistoimia. Matkustajat ja matkatavarat tulee selvittää sekä rahti- ja muut vastaavat toiminnot hoitaa. Toimintojen ulkoistaminen saattaa merkitä muutoksia liittojen kokoon ja rakenteisiinkin. Uusia suurliittoja on syntynyt ja suunnitteilla ja monia eri töitä käsittävä teollisuusliittoajattelukin saattoi olla murentumassa. Tuore esimerkki tällaisista muutospaineista omalla alueellamme on Finnairin maakalustokorjaamon kauppa, jonka yhteydessä korjaamon väki oli vähällä huomata olevansa jatkossa metallialan sopimuksen piirissä, mutta oma sopimus saatiin säilymään, yhteisvoimin. Käytännön lentotoiminnan hoitamisessa saadut esimerkit (vaikkapa se, kun väkeä heitellään HEL-AP:lla milloin lähtöselvitykseen, milloin portille jne., jolloin matkustajat joutuvat odottamaan milloin missäkin pisteessä jolloin on aikaa miettiä, olisiko jollakin muulla yhtiöllä parempia palvelustrategioita) osoittavat, että kun näitä töitä mitoitetaan tai sijoitetaan palveluketjuun periaatteena karsia liiat pois, niin toiminnasta vastaavat saattavat vaarantaa koko toiminnan, kun todellista työntekijätarvetta tai väen sijoittamistarpeita ei ole huomioitu. Tulisi olla valmiutta panostaa palvelun laatuun, mikä olisi eduksi yhtiön menestymiselle ja lisäisi työtyytyväisyyttäkin. Nyt on toisin: säästämisstrategia johtaa ennen pitkää matkustajien katoon (josta sitten syytetään vaikka SARS-kuumetta tai Irakin sotaa) ja lisäksi suorittavan portaan työuupumukseen, koko palveluketjun alueella, josta on konkreettisia esimerkkejä lisääntyneiden poissaolojen muodossa. 18

19 Henkilöstöpolitiikka keskeytti työt KUVA: ARI MIETTINEN Finnairissa harjoitettu henkilöstöpolitiikka johti mielenilmaisuun kello 10.00, jolloin kaikki Finnair-konsernissa työskentelevät IAU:n jäsenet lopettivat työnteon ja marssivat ulos työpaikoiltaan. IAU:n Finnairin alueella toimivat ammattiosastot järjestivät jäsenilleen keskustelutilaisuuden mielenilmaisusta kuljetusliittojen kokoustiloissa Hakaniemessä keskiviikkona kello Keskustelussa tuotiin esille monet henkilöstöpolitiikan epäkohdat, kuten sopimusten rikkomiset ja yritykset harhauttaa ikääntyneitä työntekijöitä sopimaan työsuhteidensa päättämisistä. Pitkäaikaiset työntekijät kokivat Finnairin toimet suoranaisena ikärasismina. Ammattiosastojen jäsenet kertoivat myös työnantajan edustajien asiattomasta käytöksestä, mm. jatkuvasta työntekijöiden uhkailusta. Jäsenistö koki yksimielisesti mielenilmaisun perustelluksi ja tarpeelliseksi. Finnairin työntekijät palasivat töihin klo Tämän jälkeen työntekijät toivoivat voivansa keskittyä työntekoon paremmassa työilmapiirissä. IAU:n ja Finnairin tapaaminen 3.9. Mielenilmaisun päätyttyä sovittiin IAU/Finnair-päivästä. Tilaisuudessa on tarkoitus keskustella mielenilmaisuun johtaneista syistä ja etsiä asioihin ratkaisuja. Tilaisuuteen osallistuu työnantajapuolelta KUVA: ARI MIETTINEN Tiedotustilaisuudessa puhetta johtivat suurimpien ammattiosastojen puheenjohtajat Ann-Mari Särömaa, Juha Grundström ja Kari Winter. Palvelualojen Toimialaliiton ja Finnairin edustajia. Työntekijäpuolelta tilaisuuteen osallistuvat IAU:n puheenjohtajisto, ammattiosastojen puheenjohtajat sekä Finnairkonsernin yhtiöiden pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Välimiesoikeus tuomitsi euron hyvityssakot Välimiesoikeus tuomitsi Finnairin alueella tapahtuneesta mielenilmaisusta maksettavaksi hyvityssakkoja. IAU ja alueen ammattiosastot 001, 002, 010 ja 012 maksavat yhteensä euron hyvityssakon Palvelualojen Toimialaliitolle. Perusteena oli työrauhavelvoitteen rikkominen. Välimiesoikeuden tuomio osoittaa, että sillä ei ole merkitystä, vaikka työnantaja toimisi laittomasti ja vaarantaisi toimillaan jopa lentoturvallisuutta. Tätäkään vastaan osoitettua mielenilmaisua ei voida katsoa työehtosopimuksen ulkopuoliseksi, sallituksi toimeksi. Välimiesoikeuden tuomiokaan ei poista sitä tosiasiaa, että Finnairin henkilöstöpolitiikan ja siihen liittyvien toimien tila on siinä pisteessä, että se lisää merkittävästi lentoyhtiön lentoonnettomuusriskiä. - Ammattiosastot ovat toimillaan saavuttaneet sen, että Finnairin henkilöstöpolitiikan tila on saatettu julkisuuteen ja jos jotakin sattuu, niin ei asiat tule suurelle yleisölle ainakaan yllätyksenä. --> Katseet kohdistuvat YT-lain uudistukseen Periaatteessa voimassa oleva yhteistoimintalaki mahdollistaa neuvottelut yritysten organisaatiomuutoksista, mutta käytännössä YT-neuvottelut ovat muodostuneet pelkäksi irtisanomismenettelyksi. Tämän osoittavat esimerkiksi tapahtumat keväällä ja kesällä YT-alaksi muuttuneella IT-alalla. Katseet kohdistuvat siksi hallitusohjelmassa lupailtuun lakiuudistukseen. Vaikka hallitusohjelman mukaan työnantajien työnjohto eli direktio-oikeuteen ei puututa, on ay-liikkeen tehtävä nostaa työn teko ja sen organisointi niin keskeiseksi YT-menettelyn osaksi, että sitä ei voida työpaikalla jättää huomiotta, sanoo SAK:n tutkimussihteeri Jyrki Helin. Direktio-oikeuden osan siirtämistä työntekijöiden edustajille eivät kaikki osallistujat pitäneet järkevänä. Kaiken kaikkiaan seminaarin aiheitta pidettiin osuvana ja erittäin tarpeellisena. Tosin jotkut osallistujat olivat sitä mieltä, että se olisi pitänyt pitää jo vuosia sitten. Pasi Nokelainen, SAK 19

20 SAK:N VALTUUSTON LAUSUNTO: Yleissitovat työehtosopimukset vähimmäistyöehtoina SAK:n valtuusto antoi kevätkokouksessaan lausunnon kuljetusalojen liittojen valtuustoaloitteeseen. Liitot esittivät, että SAK:n tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, ettei yrityskohtaisilla tai muilla työehtosopimuksilla voitaisi sopia yleissitovia työehtosopimuksia heikommista työehdoista. Esityksen tehneet liitot korostavat yleissitovien työehtosopimusten merkitystä kunkin alan vähimmäistyöehtojen määrääjinä. Liitot esittävät toimenpiteisiin ryhtymistä sen varmistamiseksi, että yrityskohtaisilla tai muilla työehtosopimuksilla ei voida sopia työsuhteiden ehdoista heikommin kuin mitä yleissitovassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on määrätty. Liittojen huoli liittyy siihen, että uudessa työsopimuslaissa muutettiin yleissitovan ja niin kutsutun normaalisitovan työehtosopimuksen keskinäistä suhdetta. Tästä suhteesta oli oikeuskirjallisuudessa ja vanhan työsopimuslain valvontakäytännössä esitetty erilaisia tulkintoja. Uuden lain mukaan yleissitovasta sopimuksesta poiketen työnantaja voi soveltaa yrityskohtaista tai muuta sopimusta, jos sopijana on valtakunnallinen työntekijäliitto ja työnantaja on siihen työehtosopimuslain nojalla sopijaosapuolena tai sopimuksen solmineen työnantajaliiton jäsenenä sidottu. Normaalisitovaa sopimusta voidaan noudattaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa töissä, muutoin näissä töissä sovellettavasta yleissitovasta työehtosopimuksesta ja sen sisällöstä riippumatta. Työnantaja voi myös itse solmia valtakunnallisen työntekijäliiton kanssa tällaisen yrityskohtaisen normaalisitovan työehtosopimuksen. Työntekijäyhdistyksen on kuitenkin aina edustettava aidosti työehtosopimuksessa tarkoitettuja töitä tekeviä työntekijöitä. Liittojen käsityksen mu- kaan uusi säännös antaisi työnantajille mahdollisuuden saada työntekijäliitot kilpailemaan keskenään sopimusoikeuksista. Tällainen kehitys murtaisi yleissitovien työehtosopimusten työntekijälle antamaa suojaa ja saattaisi työntekijöiden työsuhteiden ehdot yritysten välisiksi kilpailutekijöiksi ja polkumyynnin kohteiksi. SAK:n vuoden 2001 edustajakokouksen hyväksymässä Sovitaan yhdessä - asiakirjassa korostetaan, että työnteon vähimmäisehdot määräävät valtakunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset muodostavat sopimustoiminnan oikeudellisesti sitovan perustan. Normaali- ja yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän muo- KUVA: ARI MIETTINEN Yleissitovien työehtosopimusten tulee olla vähimmäistyöehtoina kaikissa yrityksissä. 20

21 dostamalla kokonaisuudella turvataan työntekijöiden yhdenvertainen ja turvallinen kohtelu sekä työnantajien tasavertainen asema. Työehtosopimusten vähimmäissuojan toteutuminen edellyttää kattavaa yleissitovuutta, jolla järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työnteon vähimmäisehdot turvataan niin, että ne määräytyvät alalla sovellettavan normaalisitovan työehtosopimuksen mukaan. Työsuhteen vähimmäisehtojen yhtenäisen määräytymisen tarkoituksena on myös estää työvoiman epäterve kilpailu ja sosiaalinen polkumyynti. Ammattiyhdistysliikkeen liittorakenne ja sopimusalat eivät ole pysyneet työelämän muutoksessa mukana, mistä on aiheutunut sekä järjestöettä sopimusrajaongelmia. Valtuustoesityksessä ennakoituja liittojen keskinäisen kilpailun ongelmia käsiteltiin myös SAK:n edustajakokouksen asiakirjoissa. Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirjan mukaan järjestäytymisen rajariitojen välttämiseksi liittojen tulee yhdessä keskusjärjestön kanssa sopia järjestäytymisestä. Sovitaan yhdessä -asiakirjassa todetaan, että SAK kehittää käytännön menettelytavat ja myötävaikuttaa sellaisten tarvittavien säännösmuutosten aikaan saamiseen, joilla vältetään liittoraja- ja sopimusalaongelmat ja turvataan jäsenistön asema yritysten organisaatio- ja toimialamuutoksissa. Tämä työ keskusjärjestön ja liittojen välillä on käynnistynyt. Työsopimuslain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa nykyisen eduskunnan toimikauden alkupuolella eduskunnalle selonteon, jossa selvitetään muun ohella työehtosopimuskäytännön kehitystä ja siihen liittyvän uuden lainsäädännön tarvetta sekä sitä, ovatko työsopimuslain yleissitovaa työehtosopimusta koskevat säännökset riittävän selkeitä, täsmällisiä ja toimivia. Tämä selvitystyö on käynnistynyt. SAK ja muut työmarkkinaosapuolet ovat mukana selvityksen tausta- Valtuustoaloite YLEISSITOVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET VÄHIMMÄISTYÖEHTOINA Yleissitovan työehtosopimuksen tarkoituksena on turvata kaikille työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleville vähintään kyseisen työehtosopimuksen mukaiset työsuhteiden ehdot. Yleissitovuussuoja antaa työntekijälle vähimmäisturvan jokaisen työehtosopimuksen kattaman työsuhteen ehdon osalta. Yleissitovat työehtosopimukset ovat koko työehtosopimusjärjestelmän kulmakivi. Ne, kuten edellä todettiin, antavat työntekijälle vähimmäistyöehtoturvan. Tämän lisäksi yleissitovat työehtosopimukset varmistavat myös sen, että yritykset eivät voi lähteä polkemaan työsuhteiden ehtoja alle yleissitovan työehtosopimuksen mukaisen tason ja siten ryhtyä kilpailemaan työn hinnalla. Uuden työsopimuslain 2 luvun 7 :n 3 momentin perusteella ammattiliitto ja yksittäinen yritys voivat solmia työehtosopimuksen, jolla sovitaan toisin siitä, mitä alaa koskevassa yleissitovassa työehtosopimuksessa on sovittu. Silloin, kun paikallisesti tai yrityskohtaisella työehtosopimuksella sovitaan yleissitovaa työehtosopimusta paremmista työsuhteiden ehdoista, niin sopimusjärjestelmä toimii tavalla, joka on sen tarkoitus - yleissitovat työehtosopimukset määrittävät vähimmäisehdot ja muuten voidaan sopia työntekijöille sitä paremmista työsuhteiden ehdoista. Jos kyseistä työsopimuslain määräystä käytetään siihen, että solmitaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia, joilla sovitaan työntekijöille heikommista työsuhteiden ehdoista kuin mitä työntekijälle yleissitovan työehtosopimuksen mukaan kuuluu, niin silloin tosiasiallisesti murretaan yleissitovien työehtosopimusten työntekijälle antamaa suojaa ja saatetaan työntekijöiden työsuhteiden ehdot yritysten välisiksi kilpailutekijöiksi ja polkumyynnin kohteeksi. Jos edellä todetulla tavalla tapahtuu, niin työnantajatahot ovat saavuttaneet tavoitteensa. Tällöin työnantaja on saanut ammattiliitot kilpailemaan keskenään työnantajan suosiosta sillä, kuka on valmis solmimaan matalatasoisimman työehtosopimuksen. Tällainen menettely merkitsisi paitsi työntekijöiden edun unohtamista, niin myös ammattiyhdistystoiminnan perusperiaatteiden romuttamista. Olemme tällöin tilanteessa, jossa työnantaja on selättänyt ammattiyhdistysliikkeen. Kuljetusalojen ammattiliitot esittävät, että SAK:n valtuusto - toteaa, että yleissitovien työehtosopimusten määräykset toimivat alallaan vähimmäistyöehtojen määrääjinä, joista ei voi heikommin sopia. - velvoittaa SAK:n hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamisesi, että yrityskohtaisilla tai muilla työehtosopimuksilla ei voida sopia työsuhteiden ehdoista heikommin kuin mitä yleissitovassa työehtosopimuksessa on määrätty. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry. Ilmailualan Unioni IAU ry. Postiliitto ry. Rautatieläisten Liitto ry. Rautatievirkamiesliitto ry. Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry. Suomen Merimies-Unioni SM-U ry. Veturimiesten liitto ry. työryhmässä. Selvitysten pohjalta annettaneen selonteko eduskunnalle vuoden 2004 alkupuolella. Päätös: Valtuusto toteaa, että työehtosopimusten normaalisitovuus ja yleissitovuus muodostavat vähimmäistyöehtojärjestelmän laajan perustan. Valtuusto kiinnittää huomiota siihen, että työelämän muutos asettaa haasteita järjestäytymiselle ja sopimustoiminnalle. Valtuusto korostaa, että SAK:laiselle sopimustoiminnalle laaditaan ripeästi yhteiset menettelytavat. Valtuusto korostaa, etteivät SAK:laiset liitot sovi kunkin alan yleissitovia työehtosopimuksia heikompia yrityskohtaisia tai muita työehtosopimuksia. Yhteiset menettelytapaohjeet olisivat tarpeen myös eri keskusjärjestöjen liittojen välillä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Valtuusto 21

22 Kolumni Juha Kinnunen Kirjoittaja on avioniikkamekaanikko Finnairin lentokonekorjamoolta ja IAU:n edustajiston jäsen. Töiden ulkoistaminen työn sisäistäminen Kun minulta pyydettiin kirjoitusta tähän lehteen, heräsi mielessäni heti ajatus tuosta muodikkaasta sanaparista; töiden ulkoistaminen. Kaikilla meillä matkailuja ilmailualalla työskentelevillä on siitä jonkilaisia konkreettisia kokemuksia, tai ainakin ajatuksia. Päivittäin saamme lukea lehdistä ja kuulla uutisista kuinka eri yhtiöt ulkoistavat töitä, jotka eivät ole yhtiön ydintoimintaa. Tämä trendi on tullut myös lentoyhtiöiden tekniikkaan ja sitä on pikkuhiljaa lisätty ja lisätty. En halua ottaa kantaa siihen onko se oikein vai väärin. Varmasti molemmille kannoille löytyy järkeviä selityksiä ja puolustuspuheita. Näin yksittäisenä työmiehenä, suoraan täältä sorvin äärestä haluaisin herättää laajemman keskustelun siitä, kuinka me suhtaudumme erilaisiin töihin ja kuinka me sisäistämme ne. Kaikkihan me tietysti haluaisimme tehdä niitä ns. hyviä hommia, hoitakoon joku muu ne huonot ja likaiset työt. Juuri tällaisella asenteella annamme suoran signaalin työnantajalle siitä, että työt on paras ulkoistaa ja ottaa se muu yhtiö tekemään ne. Olisi mielestäni terveellistä jokaisen omassa työyhteisössään miettiä myös kokonaisuutta, siis sitä mitkä kaikki työt tulee olla tehtynä, jotta esim. lentokone tulee huolletuksi määräysten mukaisesti. Kuka pystyy jakamaan työt ns. hyviin ja huonoihin? Mielestäni on kohtuutonta vaatia luottamusmiehiltä ja Ay-liikkeeltä toimenpiteitä siinä vaiheessa kun ulkopuolinen yritys on tekemässä niitä töitä, joita me juuri väheksyimme ja pidimme niinä huonoina hommina Tässä ajatuksia keskusteluun. Kesäterveisin Juha Kinnunen 22

23 Kenttäpostia Mikrokunkku 2003 Ilmailumekaanikot ILMEK ry:n työpaikkaosasto 6 ajoi Mikrokunkku-kisan 23. toukokuuta tutuissa Suzukartin tiloissa Tampereella. Kisa oli järjestyksessään jo kolmas ja vauhti oli kovempaa kuin edellisissä kisoissa Kisailuun osallistui kaikkiaan 14 kuljettajaa. Tänä vuonna kukaan ei ollut enää ensimmäistä kertaa lajia kokeilemassa. Kahteen osaan jaetulle porukalle käytiin aluksi säännöt läpi ja sitten päästiin jo puikkoihin ja ajamaan lämmittelyajot. Aika-ajossa selkeä ykkönen Aika-ajojen aikojen perusteella jaettiin paikat A- ja B- finaaleihin. Aika-ajoissa nähtiin pari ohitustakin ja sadasosat ratkaisivat kuskien paremmuuden. Aikojen perusteella neljä parasta meni suoraan A-finaaliin ja loput kuskit pääsivät vielä karsimaan B-finaalista A-finaaliin. Aikaajojen selkeä ykkönen oli ammattiopistoa käyvä työpaikkaharjoittelija Ville, joka ajoi kisoissa ylimääräisenä kuskina. Ville oli aiemmin työskennellyt juuri Suzukartissa, eli kokemusta löytyi rajusti. Toinen oli Eetu Stålhammar ja kolmas Reima Majamäki. B-finaali B-finaalista pääsi kuusi parasta nousemaan A-finaaliin ja tiukimmat väännöt käytiinkin juuri viimeisistä A-finaali-paikoista. Allekirjoittanut oli mukana juuri siinä ryhmässä, joka saalisti viimeisiä paikkoja ylempään finaaliin, ja niin vain kävi, että kilkkaus edellä ajavaan sai autot pyörähtämään ja takaa tuleva pääsi ohitse, ja sai viimeisen paikan A-finaaliin. Eli ei taidolla vaan tuurilla, vai mitenkäs se menikään? Vaiherikas A-finaali A-finaalin lähdössä ensimmäisen takaa lähteneillä vaihtuivatkin järjestykset heti lähdön alkumetreillä ja tänä vuonna selvittiin ilman kolareita pääsuoralla. Paalulta startannut Ville piti paikkansa kärjessä aivan selkeästi, mutta seuraavista sijoista oli ko- ILMEK ry:n työpaikkaosasto kuuden mikrokunkkukisailijat. vaa vääntöä taas kerran. Ville ajeli karkuun muilta aivan rauhassa, mutta kuinka ollakaan, niin Villen entiset työkaverit rankaisivat ja Ville tipahti stop-and-go-rangaistuksen johdosta kauas kärjestä. Ja niinhän siinä kävi, että Stålhammarin Eetu otti toisen perättäisen voittonsa ja kakkoseksi tuli Huhtamon Mika, niin kuin edellisenäkin vuonna. Palkintopallin viimeiselle sijalle saatiinkin jo sitten uutta verta Lehtinevan Kallen kaasuteltua kolmantena maaliin 25 kierroksen kisassa. Pokaalien säihkeessä Kisat päätettiin komeasti pokaalien jakoon ja kuplivan ruiskutteluun muiden ajajien taputtaessa voittajakolmikolle. Kisoissa kaikilla oli hauskaa ja lähes kaikki jäivät saunomaan kisoissa hankitut hiet pois sekä huuhtomaan pölyt pois kurkusta. Teksti ja kuvat Henri Lehtinen Finaalin lähtö on tapahtunut ja pääsuoran alussa johtaa Ville (1). Toiseksi on noussut Reima (3) ja rinnakkain seuraavina tulevat Mika (4) ja Eetu (2). 23

24 Harmaa talous Harmaa talous on salaperäisyydestään huolimatta tuttu jutut monelle. Siihen ei ole toistaiseksi päästy puuttumaan kunnolla, koska joskus vain kotimaiseksi väitetty ilmiö on hyvin kansainvälinen ja mittava. Harmaaseen talouteen liittyy monia väärinkäsityksiä ja vähättelyä. Ilmiöllä on puolustajansakin, mutta siihen sisältyy epäreilua vapaamatkustamista, kun ei osallistuta yhteisiin velvoitteisiin. Harmaan talouden kitkeminen toisi monelle työttömälle töitä. Laillista vai laitonta toimintaa? Harmaalla taloudella, myös varjotaloudeksi kutsutulla, tarkoitetaan toimintaa, joka tapahtuu viranomaisilta salaa, tai jonka tuotto salataan verojen ja maksujen välttämiseksi tai josta annetaan väärää tai puutteellista tietoa. Varsinaisen harmaan talouden ulkopuolelle jäävät selvästi laittomat toimet (esim. salakuljetus), mutta myös sellainen veronkierto, jota voidaan tehdä mm. keinotekoisin yrityskauppajärjestelyin. Veroparatiiseja, eli valtioita, joissa on vain nimellinen verokanta ja jonne ulkomaiset yhtiöt voivat rekisteröityä, käytetään siksi, että ne useimmiten takaavat omistajien, varallisuuden ja taloudellisten toimien salassa pysymisen. Harmaa talous rehottaa Saksassa ja Ranskassa, jossa se on kaksinkertaista Skandinaviaan verrattuna. Etelä-Euroopassa se on tätäkin paljon voimakkaampaa. Kehitysmaiden luvut ovat sitten jo aivan oma lukunsa. - Ei tässä silti erityistä aihetta kehumiseenkaan ole: muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen perusteella yli 80 prosentissa Suomen yrityksistä oli harmaata taloutta. Käytettiin pimeitä palkkoja, peiteltyä osingonjakoa omistajille ja pimitettiin verottajalta tuloja. Lisääntyy kaikissa olosuhteissa Harmaasta taloudesta tuli laman myötä erottamaton osa talouttamme, ja siinä on (markan aikana) arvioitu liikkuvan vuosittain rahaa noin miljardia. Tämä merkitsee noin työpaikkaa, jossa työntekijän palkka olisi mk. vuodessa. Nämä arviot ovat OECD:n mukaan vielä alakantissa: valtion verotulojen menetys lienee n mrd. mk. vuodessa. Harmaa talous ei kuitenkaan jäänyt lamakauden ilmiöksi, vaan itse asiassa se lisääntyi nousukaudella. Tärkeä varjotalouden kasvua vauhdittanut tekijä on sijoitustoiminnan, verkkotalouden ja sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen. Pimeä toiminta verkossa on aina helpompaa kuin pimeän ravintolan perustaminen. Varjotalouden kasvua ei voi selittää vain verotuksen ja yksittäisen työntekijän valinnan avulla. Pimeän talouden perustekijä on se, että se on liiketoimintaa. Se kannattaa hyvin, ja riskitkin ovat pieniä. Verokiila harmaan talouden moottorina Harmaan talouden kasvu on ollut paljolti ns. verokiilan, työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän käteen saaman palkan välin, syytä. Se tekee harmaan talouden kilpailukyvyltään rehellistä taloutta houkuttelevammaksi. Verokiila vaikuttaa työllisyyteen kahdella tavalla. Se nostaa yritysten työhönottokynnystä ja madaltaa työttömien halua hakeutua työhön. Verokiila on noin 70 prosenttia ja se on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut lähes kolmanneksella. Verokiila on harmaan talouden perussyitä. Jos esimerkiksi tekee remonttikeikan, ero siitä, että maksetaanko se tekijälle puhtaana käteen vai maksetaanko kaikki maksut, on noin 3,5-kertainen. Sekä työn teettäjällä että tekijällä herää kysymys, onko järkeä maksaa kaikkia oheiskuluja. Kulman takana kaikki käy helpommin ja halvemmalla. Rakennusalalla pahin ongelma Suomessa harmaa talous on yleistä rakennusalalla, jossa piilotalouden arvo oli vuonna 1998 laskutavasta riippuen 9-16 prosenttia koko alan tuotannosta. Rakennusalan harmaasta taloudesta merkittävin osuus liittyy aliurakkaketjuihin. Aikaisemmin ongelmallinen ravintola-ala on puhdistumassa harmaasta taloudesta. Liikenteessä sitä on eniten maanteiden tavarankuljetuksissa. Rakennusalalla harmaan talouden kuvioista on alkanut löytyä liittymäkohtia järjestäytyneeseen rikollisuuteen mm. huumekauppakytkentöjen muodossa, kertoo projektipäällikkö Markku Hirvonen vuonna 2001 tehdyssä selvityksessään. Käytännössä harmaan talouden organisointi suurilla työmailla perustuu pitkiin aliurakkaketjuihin, joiden alapäästä ei työmaan johdolla ole selvää kuvaa. Käytetään mm. pimeästi kortistossa olevaa työvoimaa tavallista pienemmin korvauksin, (jotka päivärahan kanssa muodostavat kohtuullisen korvauksen), toisaalta laillisiltakin näyttävät palkat saatetaan maksaa ennakot pidätettynä, mutta ei verottajalle toimitettuina. Ilmailussa hallitsematon aliurakointi voisi merkitä uhkaa turvallisuudelle, kun ei tiedettäisi, tehtäisiinkö esim. huoltoon liittyvät työt viime kädessä riittävän huolellisesti. Näin ollen alan alihankintasuunnitelmiin tulee suhtautua varauksella ja erityisen suurella huolellisuudella. Kansainvälistä toimintaa Harmaasta taloudesta eivät hyödy ensisijaisesti työntekijät vaan hämäräliikemiehet, jotka sitten kätkevät voittonsa veroparatiiseihin. Veroparatiiseihin rekisteröityihin yhtiöihin kohdistuvan tutkinnan ja varojen jäljittämisen katkaisee yleensä Sveitsin tai Luxemburgin pankkisalaisuus. Harmaa talous nähdään usein vain pienimuotoisena ja kotikutoisena, mutta huomattavilla ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä talouden osilla on merkittäviä kansainvälisiä kytkentöjä. Esimerkiksi sijoitustoiminnasta saatavien tulojen merkitys suomalaisten tulolähteenä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vähintään yhtä paljon on kasvanut verottajalta salattujen pääomatulojen osuus harmaan talouden kokonaismäärästä. Varjotalouden työvoima on IMF:n tutkimuksen mukaan kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti vuoden 1978 noin 16 miljoonasta noin 35 miljoonaan ihmiseen vuonna Kehitysmaissa varjotalous on selvästi suurempi kuin teollisuusmaissa. Kun vertailuksi otetaan Euroopan suurin varjotalous, Italian 27 prosenttia bruttokansantuotteesta, niin Afrikasta löytyy lukuja 40 prosentin vaiheilla ja Aasiasta sekä Etelä-Amerikasta samaa tasoa, mutta eräässä tapauksessa jopa niinkin paljon kuin 76 prosenttia virallisen bruttokansantuotteen arvosta. Monissa kehitysmaissa varjotalouden liikevaihto on yli puolet niiden kokonaistuotannon arvosta ja joissakin maissa jopa kolme neljäsosaa bruttokansantuotteesta. Kehitysmaiden hyvin laajan varjotalouden taustalla ovat usein heikko ja kyvytön valtio sekä kaikkialle ulottuva korruptio. --> 24

25 Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet määriteltiin Forssassa 100 vuotta sitten Forssa on ollut elokuussa tavallistakin vilkkaampi kaupunki. Siellä on juhlittu järjestettyä kokousta, jossa suomalainen suuri kansanliike, työväenliike, paalutti teesinsä demokratian rakentamiseksi. Samalla liike otti nimekseen Sosialidemokraattinen Puolue Suomessa. Forssan kokouksessa hyväksyttiin 11 kauaskantoista vaatimusta, joiden varaan nykyinen hyvinvointiyhteiskuntamme pitkälti rakentuu. Vuoteen 1952 voimassa ollut periaateohjelma sisälsi utopistisen tuntuisia ajatuksia mm. tasa-arvosta, maksuttomasta opetuksesta sekä valtion ja kuntien vastuulla olevasta terveydenhoidosta. Samalla ryhdyttiin voimallisesti kokoamaan joukkoja näiden vaatimusten taakse. Useimmat näistä sadan vuoden takaisista vaatimuksista ovat nyt yhteisiä koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Myös sosialidemokratia on edelleen voimakas tekijä ja suunnannäyttäjä tulevalle. Sosialidemokraatit panostivat Forssassa keskusteluun, jolla päivitetään liikkeen tavoitteita. Kansanvaltaisen työväenliikkeen toimijoita eri sukupolvista kokoontuu Forssaan juurilleen, mutta katse on tulevaisuudessa. Tavoite on jatkaa niin keskustelun kuin osallistuvan taiteenkin avulla vuosisadan haasteiden ja tavoitteiden kirkastamista. Reijo Paananen vt. tiedotussihteeri, SDP Forssan ohjelma Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus- ja yksikamarijärjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla. 2. Välitön lainsäädäntöoikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta. 3. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus. 4. Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakouluissa maksuttomat opetusvälinekappaleet sekä ylläpito kaikille oppilaille, ylemmissä oppilaitoksissa niille, joka osoittavat erityistä kykyä. Kansakoulu on järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi. 5. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista. 6. Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteettain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot. Verotettavan omaisuuden ilmoittamisvelvollisuus. 7. Maksuton oikeudenkäynti ja oikeusapu. Korvaus viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille. 8. Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus. 9. Sotilastaakkaa on vähennettävä ja kansanpuolustus järjestettävä vakituisen sotaväenoton sijaan. Rauhan aatetta on käytännössä toteutettava. 10. Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa alaarvoisempaan asemaan kuin miehen. 11. Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan suhteen. --> Itänaapurimme on oma lukunsa. Venäjänkään varjotalous ei osoita mitään heikentymisen merkkejä, todetaan Trud-lehden julkaisemassa laajassa selvityksessä. Ns. normaaliin harmaan talouden lisäksi ongelmia aiheutuu huumeista, prostituutiosta, salakuljetuksesta ja asekaupasta. Oma lukunsa on viranomaisten harrastama korruptio. Pelkästään pienyritysten väitetään maksavan miljardien dollarien suuruiset lahjusmaksut laajasti koko hallintoa edustavalle virkamieskunnalle päästäkseen saadakseen tilauksia. Virallisen talouden ulkopuolella toimivasta varjotaloudesta on kasvanut monikasvoinen tuhansien miljardien eurojen arvoista pimeää liikevaihtoa pyörittävä teollisuus, jonka merkitystä ei voi vähätellä. Koonnut Tuomo Oksanen Lähteet: - Viranomaisyhteistyön projektin materiaalia vuodelta Internetin verkkouutiset - Trud-lehti 25

26 Pomin mainos: Pomi pdf 26

27 Liiton lomapaikkojen varaukset Liitolla on jäsentensä virkistäytymistä varten lomamökkejä Tammisaaressa ja Salmijärvellä sekä loma-asunto Saariselällä. KUVA: ARTO KUJALA Mökit I, A ja U Meri Tenholassa, lähellä Tammisaarta. Meri-Tenhola Meri-Tenholan mökkejä välittää Premarin Oy, joka ylläpitää Järnön merisataman bensa-asemaa. Yhteyshenkilönämme on Martina Byman. Varauksia voi tehdä arkisin kello 9 17, gsm Mökkien viikkohinnat ovat: - Perhemökki 39 e/vrk ja 272 e/viikko. Makuutilat 4 aikuista + 2 lasta + parvi. - I, A ja U mökit 34 e/vrk ja 224 e/viikko. Makuutilat 4 aikuista Varaukset tehdään soittamalla Martina Bymanille, joka tekee varauksen ja ilmoittaa varaajalle pankkisiirron viitenumeron ja maksettavan vuokrasumman. Jäsen maksaa vuokran viimeistään kolme viikkoa ennen lomaajan alkua käyttäen annettua viitenumeroa. Vuokra-aika on sunnuntaista kello 15 seuraavan viikon sunnuntaihin kello 15. Ennen vuokra-ajan alkamista on varaajan sovittava Martinan kanssa, mistä ja milloin hän voi noutaa mökin avaimen. Saariselän lomaasunnon varausehdot LapinSampo/Atlex Oy noudattaa varaamisessa ja tehtyjen varausten peruuttamisessa seuraavia ehtoja. Loma-asunto varataan LapinSampo/Atlex Oy:ltä. Varaaminen vahvistetaan maksamalla ennakkomaksu, joka on 50 % varauksen arvosta + 10 e:n toimitusmaksu, eräpäivään mennessä. Ennakkomaksukuitti toimii varausvahvistuksena. Loppumaksu maksetaan viimeistään kolme viikkoa ennen loman alkua. Hinnat ovat sesonkien mukaiset. Niitä voi tiedustella suoraan LapinSampo/Atlex Oy:tä, puhelinnumerot tai tai Lomakohde on asiakkaan käytettävissä tulopäivästä klo lähtöpäivään klo saakka. Poikkeavista ajoista voidaan tapauskohtaisesti sopia, mikäli siivous ja varaustilanne antavat siihen mahdollisuuden. Avaimet luovutetaan Hotelli Riekonlinnassa sijaitsevasta Lahjaliike Linnanvoudista tai Linnanvoudin ollessa suljettu Hotelli Riekonlinnan vastaanotosta. Avaimet palautetaan samaan paikkaan. Peruutus on tehtävä kirjallisesti LapinSampo/Atlex Oy:lle. Varauksen peruuttamisesta pidätetään 31 e. Mikäli varaus perutaan myöhemmin kuin 30 vuorokautta ennen loman alkua, kuitenkin viimeistään 21 vuorokautta ennen loman alkua, veloitetaan 50 % varauksen arvosta. Mikäli varaus perutaan myöhemmin kuin 21 vuorokautta ennen loman alkua, veloitetaan koko vuokra. Peruutuksesta on ilmoitettava viipymättä. Salmijärven mökki Liiton vanhin lomapaikka, Pääskyvuoren tila, sijaitsee n. 85 km Helsingistä, valtatie n:o 1 Turkuun päin, Salmijär- ven rannalla. Tilalla on luvulla rakennettu päärakennus ja erillinen saunarakennus. Majoitustilaa on 10 hengelle. Paikka on askeettinen erämaakämppä. Ulko-wc, sähkö ja jääkaappi on. Vuokraus Finnairin pääluottamusmiehen toimistosta puh Vaihtopäivä maanantai klo Hinnat: 85 e/viikko ja 13,5 e/vrk. Lomapaikka on käytössä vain kesäisin. Lisätietoja lomapaikoista ja tarkemmat ohjeet lomapaikkojen varaamisesta löytyvät liiton nettisivuilta kohdasta: Jäsenyys - Lomapaikat. 27

28 Liittymiseen helpotusta IAU:n nettisivuille on lisätty lomake, jonka avulla voi välittää ammattiosastolle tiedon halustaan liittyä jäsenksi. Lomake löytyy sivujen linkkilistasta: Jäsenyys > Liittyminen > Linkki : yhteydenottopyyntölomake. Ensisijainen tapa liittymiseen toki edelleen on yhtydenotto suoraan omaan luottamusmieheen, tai jos työpaikalla ei sellaista ole, niin sitten ammattiosaston jäsenkirjuriin, joilta saa tarvittavan lomakkeen ja ohjeet.