Sisällysluettelo. Ilmailualan Unioni IAU ry. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa

Transkriptio

1 5/

2 Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax. (09) etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) Sopimussihteeri Arto Kujala (09) Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kaisaniemenkatu 10, 8. krs HELSINKI Fax. (09) etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: Etuuskäsittelijä Sari Heirola (09) Kassanhoitaja Paula Seppälä (09) Kassanjohtaja Janne Becker (09) Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Liiton henkilökunta 6 Finnairin lentokonehuollossa kokeiltu työaikajärjestelmä saa runsaasti kiitosta 7 Tutkimus nopeasti eteenpäin kiertävästä vuorojärjestelmästä Finnairin lentokonehuollossa 8 Työaikakokeilun tulokset tulee hyödyntää 9 ITA suhtutuu uuteen työaika-järjestelmään myönteisesti 9 Riistorauhaa rikkomassa 9 Välimiesoikeus tuomitsi Finnair konsernin yritykset 2000 euron hyvityssakkoihin 10 Vuosi ulkoistamisen jälkeen 11 Finnair - IAU yhteistyöpäivä 12 Työehtosopimuksen mukaiset henkilöarvioinnit käynnissä 13 Välimiesoikeus ei käsitellyt lukittuja erotusarvoja 13 IAU hakee ratkaisua Finnairin erotusarvokiistaan 14 Lentoliikenteen palkkasopimuksen 5 kokonaisuudessaan 16 Ramp-järjestelyryhmä koolla Tammisaaressa 20 Kolumni - Tyllillä ja sirrillä on puolustajansa 22 Klaus Järvelän kokemuksia työmarkkinoilta 24 Työttömyyskassa muutti lähemmäs keskustaa 25 Henkilöstörahastojen sähköinen jäsenpalvelu år svensk verksamhet inom fcc 80 vuotta ruotsinkielistä toimintaa SAK:ssa 27 Työsuojeluvaalit marras-joulukuussa 2003 Levikki Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh pekka.kainulainen@pp.sak.fi Toimituskunta Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Kirjeenvaihtaja Henri Lehtinen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax. (09) Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa Arto Kujalle mieluiten sähköpostitse osoitteeseen arto.kujala@iau.fi. Ilmestyminen Lehti ilmestyy v kuusi kertaa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Taitto Arto Kujala Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Ramp-järjestelymies Timo Helkamo työntämässä lennolle lähtevää lentokonetta pois matkustajasillan viereltä. Kuva: Ari Miettinen 2

3 PÄÄKIRJOITUS Muutos on välttämätön Viimeisten vuosien aikaisia Suomen ilmailualan muutoksia voidaan kuvata monella eri tavalla. Muutokset konkretisoituvat kun mietitään, että tänä päivänä suomalaisia lentoyhtiöitä, joilla on säännöllistä reittiliikennettä, on kuusi. Tämän lisäksi parilla lentoyhtiöillä on toimilupa haussa. Maapalveluja Suomessa tarjoaa nykyisin toistakymmentä yrittäjää. Maapalveluyrittäjiä on lähes kaikilla Suomen kentillä vähintään kaksi, isommilla kolme. Nämä lentoliikenteen rakennemuutokset ja lisääntyvä kilpailu ovat pakottaneet perinteiset lentoyhtiöt myös Suomessa karsimaan kulujaan, myös henkilöstökuluja. Työnantajat ovatkin ottaneet entistä enemmän käyttöön lomautukset. Viime vuosina on lomautuksilla alennettu henkilöstökuluja vuosittain. Vaikka uudet lentoyhtiöt ja lisääntyneet maapalveluyrittäjät ovat tuoneet Suomen ilmailuun normaalit ja avoimet työmarkkinat, ei se ole välttämättä lisännyt työpaikkojen syntymistä. Esimerkiksi IAU:n ammattiosastojen jäsenmäärä on pysynyt viimevuodet noin 3800 henkilön tasolla ja maksavien jäsenten määrä on laskenut Lentoliikenteen muutokset ja niiden pysyvyys Suomessa on synnyttänyt myös muutostarpeet Ilmailualan Unionin liittoyhteisölle. Menneitten vuosikymmenten aikana totuttuihin toimintatapoihin ei voi IAU:ssa rakentaa tulevaisuutta. IAU:n on varauduttava tulevaisuuteen, missä sopimusalamme työpaikat ovat entistä enemmän muissa yrityksissä kuin lentoyhtiöissä. IAU:n on pystyttävä varautumaan myös sellaiseen tulevaisuuteen missä nykyistä useimman ammattiosaston jäsenen työnantaja on muu kuin suomalainen yritys. Lentokoneiden tekninen kehittyminen sekä tiedonsiirron muuttuminen yhä nopeammaksi muuttaa ilmailualan työkuvia ja työn tekemisen suhdetta lentoliikenteeseen. Jatkossa lentokoneen lentokelpoisuus voidaan todeta entistä enemmän koneissa olevilla tietokonejärjestelmillä. Sellainen työ, mikä ei vaadi lentokoneen välitöntä läheisyyttä eikä ole suoraa asiakaspalvelua, voidaan tehdä tietoverkkoja hyväksikäyttäen jopa eri maassa tai maanosassa, kuin missä lennetään. IAU ei voi pysäyttää lentoliikenteessä tapahtuvia muutoksia, mutta se voi muuttua niin, että se voi muuttuneissakin olosuhteissa turvata ilmailualalla tehokkaan edunvalvonnan. Nykyisen edustajiston on ratkaistava toimikautensa aikana miten Ilmailualan Unionin jäsenten työ- ja palkkaehtojen kehittyminen turvataan myös jatkossa. Edustajisto joutuu myös arvioimaan onko Ilmailualan Unionin kaltaisella ammattiliitolla tulevaisuutta jäsentensä tehokkaana edunvalvojana. Vai edellyttääkö tulevaisuuden tehokas edunvalvonta uudenlaisia liittokokonaisuuksia. Edustajisto tarvitsee päätöksentekonsa tueksi jäsenkeskustelua. Tällä määritellään yhteinen käsitys liittoyhteisömme toimintaympäristön nykytilasta sekä liittoyhteisömme toiminnan muutostarpeet tulevaisuudessa ja menetelmät niiden toteuttamiseksi. Jäsenkeskustelussa ja edustajiston päätöksenteossa on myös asetettava aikataulut muutosten toteuttamisille. Ilmailualan Unioni jäsenten tehokas edunvalvonta edellyttää nyt jatkuakseen avointa ja rakentavaa jäsenkeskustelua sekä rohkeata ja ennakkoluulotonta päätöksentekoa. On pystyttävä näkemään, mikä toiminta on jäsenten edunvalvonnan kannalta tärkeää ja myös mistä toiminnasta voidaan luopua edunvalvonnan tehostamiseksi. Rainer Hakala puheenjohtaja 3

4 Liiton henkilökunta Liiton toimiston henkilökunta koostuu liiton puheenjohtajistosta, sopimussihteereistä, taloudenhoitajasta ja toimistotyöntekijästä. Edellisissä lehdissä olemme haastatelleet edustajiston ja hallituksen jäseniä. Nyt esittelemme liiton toimistossa työskentelevät henkilöt. Toimiston työnjaot tarkennettiin liiton hallituksen hyväksyessä Ilmailualan Unionin toiminta käytännössä-asiakirjan. Asiakirja määrittää liiton toimintalohkot ja tehtäväkohtaiset tehtäväjaot. Puheenjohtajisto Liiton puheenjohtajiston muodostavat liiton puheenjohtaja Rainer Hakala, liiton varapuheenjohtaja Tapani Kautto, sekä liittosihteeri Alpo Pehkonen. He toimivat edustajiston valitsemina luottamustehtävässä ja työsuhde liittoon on määräaikainen, 4- vuotisiin edustajakokouskausiin sidottu. Hallituksen jäsenyyden ja vetämisen lisäksi heillä on liiton sääntöjen mukaan runsaasti liiton käytännön toimintoihin liittyviä tehtäviä. Rainer Hakala Puheenjohtaja Rainer Hakalalla on pitkä kokemus ammattiyhdistystoiminnasta, kuten oheisesta luettelosta voi havaita. Luottamustehtävät liiton piirissä Rainer aloitti toimimalla Finnairin lentokonekorjaamon luottamusmiehenä. Eri tehtävät ovat tulleet hänelle tutuksi, mutta varsinkin Finnairin pääluottamusmiehen tehtävässä hän oli mukana monessa ilmailualalla ja ammattiyhdistystoiminnassa tapahtuneessa muutoksessa. Liiton puheenjohtajaksi hänet valittiin Liiton työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenenä hän on ollut pitkään, ensin ollessaan Finnairin pääluottamusmiehenä ja nykyisin liiton puheenjohtajana. Rainer on ammatiltaan lentokonemekaanikko. Hän on 52-vuotias ja syntyisin Hämeestä. Hänet tunnetaan ideoivana uudistaja, joka monesti havaitsee muutostarpeet muita aikaisemmin. Päättäjänä hän on voimakastahtoinen, huomioiden kuitenkin päätöksenteossa eri osapuolien kannat. Rainerin harrastuksiin kuuluu mm. ulkoilua, puutarhanhoitoa, puukäsitöitä ja golfia. Liiton puheenjohtajan tehtävänä on: - johtaa työehtosopimustoimintaa liiton edustajiston ja hallituksen päätösten mukaisesti - johtaa puhetta liiton hallituksen kokouksissa sekä valmistella ja esitellä niissä käsiteltäviä asioita - huolehtia edustajiston kokouksen ja hallituksen päätösten toimeenpanosta - johtaa liiton toimistoa ja järjestää sen työt - vastata hallitukselle liiton talouden ja omaisuuden hoidosta - suorittaa muut hallituksen antamat tehtävät Rainer Hakalan luottamustehtäviä liittoyhteisössä 1974 alkaen: - työosaston luottamusmies liittovaltuuston jäsen liittotoimikunnan jäsen Lentokonemekaanikot ry:n puheenjohtaja Vantaan APJ:n puheenjohtaja Finnairin pääluottamusmies TES- neuvottelukunnan jäsen 1985 lähtien - liiton puheenjohtaja 1993 lähtien Tapani Kautto Varapuheenjohtaja Tapani Kautolla on myös pitkä kokemus ammattiyhdistystoiminnasta. Luottamustehtävät liiton piirissä hän aloitti toimimalla Finnairin ramp-toiminnan luottamusmiehenä. Tapani toimi myös pitkään Siviililentoliikenteen Työntekijät ry:n puheenjohtajana. Hän on toiminut jo pitkään keskeisenä vaikuttajana liitossa, oltuaan ensin liittotoimikunnan ja liiton työjaoston jäsenenä sekä myöhemmin edustajiston puheenjohtajana. Liiton varapuheenjohtajaksi hänet valittiin Tapani on ammatiltaan ramp-järjestelymies. Hän on 52-vuotias ja kotoisin Helsingistä. Hänet tunnetaan johdonmukaisena toimijana, joka hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Hän kiteyttää liitossa tavoitteet sopimusteksteiksi ja on tiukka sopimusten valvoja. Tapanin harrastuksia ovat lukeminen, kalastaminen, sienestäminen ja muutenkin luonnossa liikkuminen, vaeltaminen, viime vuosina erityisesti Pyreneillä, sekä viikoittainen sählyn ja biljardin pelaaminen. Liiton varapuheenjohtajan tehtävänä on: - johtaa sopimusten valvontaa liiton hallituksen päätösten mukaisesti - avustaa puheenjohtajaa hallituksen kokouksissa käsiteltävissä asioissa ja johtaa hallituksen kokouksia puheenjohtajan poissa ollessa - avustaa puheenjohtajaa edustajiston kokousten ja hallituksen päätösten toimeenpanossa - suorittaa muut hallituksen antamat tehtävät. Tapani Kauton luottamustehtäviä liittoyhteisössä 1982 alkaen: - työosaston luottamusmies ammattiosaston puheenjohtaja ja liittotoimikunnan jäsen työjaoston jäsen edustajiston puheenjohtaja TES-neuvottelukunnan jäsen liiton varapuheenjohtaja Unionin päätoimittaja

5 Alpo Pehkonen Liittosihteeri Alpo Pehkonen edustaa uutta polvea liiton hallinnossa. Luottamustehtävät liiton piirissä hän aloitti toimimalla vaalivaliokunnan puheenjohtajana ja edesmenneen Lentokonemekaanikot ry:n, sittemmin Ilmailutekniikan ammattiyhdistyksen, sihteerinä. Liittosihteeriksi hänet valittiin Alpo on ammatiltaan lentokonemekaanikko. Hän on 49-vuotias ja kotoisin Vantaalta. Hänet tunnetaan huumorintajuisena toimijana, joka tasoittaa eri näkemyksiä yhteiseksi linjaksi. Tehtävänä on mm. toimia kansainvälisen valiokunnan puheenjohtajana. Puheenjohtajistoon kuuluvana hän on myös liiton työehtosopimusneuvottelukuntien jäsen. Alpon harrastuksena mm. keilailu, lukeminen, retkeily Lapissa ja musiikki. Liittosihteerin tehtävänä on: - vastata liiton järjestämästä koulutuksesta - pitää yhteyttä liiton ammattiosastoihin - laatia pöytäkirjat liiton hallinnon kokouksista - huolehtia liiton kirjeenvaihdosta - suorittaa muut hallituksen antamat tehtävät vaan liiton hallituksen valitsimia ja ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa liittoon. Liiton hallitus päättää heidän tehtävistään. Sopimussihteerien tehtäväalueet jakaantuvat työaikamuotojen mukaan. Tuomo Oksasen alueena on päivä-, vuoro- ja joustavan työn alue (Työaikalain 6 ). Arto Kujalan tehtäväalueena on jaksoja tasoittuvan työajan alue (Työaikalain 7 ). Tuomo Oksanen Sopimussihteeri Tuomo Oksanen huolehtii kansainvälisistä asioista sekä suorittaa jäsenpalveluun liittyviä neuvonta- ja muita tehtäviä. Tuomo on 55-vuotias ja kotoisin Raumalta. Tuomo työskenteli 80-luvulla Turun lentoasemalla liikennevirkailijana. Hän oli Lounais- Suomen Ilmailuyhdistyksen jäsen toimien mm. luottamusmiehenä. Hän työskenteli välillä Perushoitajaliitossa järjestösihteerinä ennen tuloaan liiton palvelukseen Harrastuksena on mökkeily, kalastelu ja erilaiset kulttuurimuodot. Tuomo on innokas laulaja ja kuulunut aikaisemmin 2 kuoroon, kvartettiin ja vetänyt aikanaan lauluiltojakin. Arto Kujala Sopimussihteeri Arto Kujalan pääasiallisena työnä on jäsenpalveluun liittyvät neuvonta-, ym. tehtävät. Lisäksi hän vastaa liiton jäsenrekisteristä ja it-järjestelmistä. Arto on 47-vuotias tuusulalainen. Hän on työskennellyt aikaisemmin Finnairin rahdissa. Ay-toiminnassa hän on ollut mukana 1979 alkaen. Hän on toiminut työosaston luottamusmiehenä Finnairin rahtiosastolla, Siviililentoliikenteen Työntekijät ry:n sihteerinä sekä puheenjohtajana, sekä neljä ja puoli vuotta Finnairin maapalvelun aluepääluottamusmiehenä. Liiton palvelukseen hän tuli vuonna 1993 toimitsijaksi, toimien samalla sivutoimisesti neljän vuoden ajan silloisen Ilmailualan työttömyyskassan johtajana. Harrastuksena on itämaisia liikunnallisia lajeja sekä rakenteilla oleva omakotitalo. kanssa ja on yhteyshenkilö vakuutus- ja pankkiasioissa. Olli on 56 -vuotias ja kotoisin Helsingistä. Hän on työskennellyt aikaisemmin Finnairissa lähtöselvitysvirkailijana, siirtyvänä virkailijana ja koneselvitysvirkailijana ja toiminut mm. Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry:n puheenjohtajana ja Finnairin varapääluottamusmiehenä. Liiton hallinnossa hän oli mm. liittotoimikunnassa, kansainvälisessä jaostossa ja virkistysjaostossa ennen valintaansa liiton taloudenhoitajaksi Harrastuksena on tennis, golf, kuntosali ja shakki. Sinikka Hakala Toimistonhoitaja Sinikka Hakalan tehtävänä on laskujen koontaus, kokousjärjestelyt, postitukseen liittyvät tehtävät sekä muut järjestöpalveluun liittyvät tehtävät Sinikka on kotoisin Keski- Suomesta. Hän on työskennellyt aikaisemmin kaupan ja ravintola-alan tehtävissä. Harrastuksena on ulkoilu ja lukeminen. Liiton työsuhteinen henkilökunta Puheenjohtajiston lisäksi liiton toimistossa työskentelevät sopimussihteeri Tuomo Oksanen, sopimussihteeri Arto Kujala, taloudenhoitaja Olli Kaivanto ja toimistonhoitaja Sinikka Hakala. He eivät ole luottamustoimisia, Olli Kaivanto Taloudenhoitaja Olli Kaivannon tehtävänä on vastata liiton taloudenhoidosta ja kassanhoidosta sekä järjestön kiinteistöjen hoidosta. Hän vastaa liiton sijoitustoiminnasta yhdessä puheenjohtajan Teksti ja kuvat Pekka Kainulainen 5

6 Unettomuus väheni, vireys lisääntyi, hyvinvointi parani Finnairin lentokonehuollossa kokeiltu työaikajärjestelmä saa runsaasti kiitosta Risto Kaisaari, Pekka Auvinen ja Unto Erlamo haluaisivat palata työaikakokeilun mukaiseen työaikaan. Myös työsuojeluvaltuutettu Eero Markkanen pitää uutta työaikamallia hyvänä. Finnair Oyj:n lentokonehuollossa kokeiltu työaikajärjestelmä saa kiitosta kokeiluun osallistuneilta työntekijöiltä ja toimihenkilöiltä. Tutkijat suosittelevat vuorojärjestelmän käyttöönottoa. Finnairin lentokonehuollossa on kokeiltu ja tutkittu uutta työaikajärjestelmää. Työvuorojen kehittämiseen tähtäävää RESPECT - tutkimushanketta esitellään tarkemmin oheisessa tutkimusraportissa. Nyt kokeilu on päättynyt ja kokeiluun osallistuneet ovat palanneet vanhaan työaikajärjestelmään. Me haastattelimme kokeiluun osallistuneista avioniikkatyönjohtaja Unto Erlamoa lentokonemekaanikko Pekka Auvista ja lentokonemekaanikko Risto Kaisaarta sekä projektiryhmään kuulunutta työsuojeluvaltuutettu Eero Markkasta. Alku vaikea - tulokset yllättivät Kokeiluun mukaan lähteminen ei ollut monelle itsestään selvää. - Olin alussa hyvin epäileväinen ja lähdin mukaan vasta, kun sanottiin, ettei minulla ole oikeutta arvostella uutta järjestelmää, ellen ole sitä kokeillut. Myös iäkkäämpänä halusin olla mukana kokeilussa etsimässä parempaa työaikamallia, sanoo avioniikkatyönjohtaja Unto Erlamo. Myös mekaanikko Pekka Auvinen epäili aluksi uutta työaikajärjestelmää. - Aikaisemmin kannatin pitkiä työpäiviä ja pitkiä vapaita. - Parasta työaikajärjestelmässä oli yksi peräkkäinen yövuoro, jonka jälkeen oli vapaata. Hyvää oli myös työvuorojen välisen vapaan pituus, sanoo Pekka Auvinen. - Vähän iäkkäämpänä pidin hyvänä yhden aamu-, ilta- ja yövuoron järjestelmää, jolloin ei tullut nukkumisen kanssa hankaluuksia, kuten vanhassa järjestelmässä. Yhden vuoron jälkeen jäi myös paremmin palautusaikaa, mikä oli hyvä mm. sosiaalisten kontaktien hoidon kannalta, toteaa Unto Erlamo. - Aamun ja illan väli meni myös parempaan suuntaan ja pystyi ottamaan päivänokosia. Nyt, kun olemme vanhassa mallissa, heräsin viime yönä kolmelta, enkä ole sen jälkeen nukkunut ennen aamuvuoroon tuloa. - Parasta oli, kun lähti yövuoroon ja voi samalla ajatella, että se oli samalla sillä kertaa myös viimeinen yövuoro, sanoo Risto Kaisaari. Kaikki toteavat yhteisesti, että yövuoroon tultiin ihan eri fiiliksellä kuin vanhassa. Kolmen yövuoron järjestelmässä ensimmäiseen yövuoroon lähteminen on henkisesti raskasta. Iltavuorosta kotiin tultaessa kello oli helppo mennä nukkumaan, eikä jäänyt turhaan valvomaan, kuten päättyvässä iltavuorossa tapahtuu. Käytännössä ei näin todellinen nukkumaanmenoaika paljonkaan eronnut eri järjestelmien välillä. Yövuoroon kello tuleminen onnistui hyvin, ja yövuorosta pääseminen oli selvä etu, jolloin nukahti aamulla kotiin tultua aikaisempaa helpommin. Olet kuin toinen mies Kymmenentuntisiin aamuja iltavuoroihin oli aluksi vähän vaikea tottua. Myös iltavuoron myöhäisempi päättyminen vaati tottumista, haastateltavat toteavat. Nopeammin myötäpäivään kiertävää järjestelmää pidetään kuitenkin selvästi parempana. Tutusta vuorosta kokeiluryhmään siirtymistä arasteltiin jonkin verran, mutta kun todettiin, että toisissakin vuoroissa on mukavia kavereita, ei siirto haitannut. Yksi avioniikkamies kokeiluryhmää kohti todettiin liian pieneksi. Nämä ongelmat poistuisivat, mikäli työaikajärjestelmä otetaan laajasti käyttöön. Ansioihin kokeiltu työaika ei juurikaan vaikuttanut. Autottomalle työaika on hankala, mutta siihen on varmaan löydettävissä ratkaisuja. Kotona ei kokeiltu työaika suuria järjestelyjä aiheuttanut. - Olet kuin toinen mies, kommentoi useamman kokeiluun osallistuneen puoliso. Jopa työsuojeluvaltuutetulle on tullut kotiväen myönteisiä kommentteja työajasta. Tulevaisuuden perustyöaikajärjestelmä Haastateltavien mielestä voisi pääosa kolmivuorotyöntekijöistä siirtyä käyttämään nyt kokeiltua työaikajärjestelmää. Työt saadaan sen avulla tehdyksi. Etuna on mm., että yövuoron saadaan helpotusta aikaistetun yövuoron ja jatketun iltavuoron avulla. Tutkimusraportissa todetaan, että työaikojen alkamisja loppumisaikoja tulisi miettiä. Esimerkiksi aamu- ja yövuoron välillä ei ole limitystä. Tämän tarpeellisuus tulisi selvittää, sillä limityksen tarpeellisuudesta ei olla aivan yksimielisiä. Mikäli valtaosa henkilökunnasta siirtyisi nyt kokeiltuun työaikaan, kaipaa se kuitenkin rinnalleen jonkin toisen työaikajärjestelmään. Tämä olisi hyvä, sillä se antaisi mahdollisuuden erilaisiin työaikoihin henkilöiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. 6

7 Hankkeen lähtökohta ja toteutus Kokeilu sai alkunsa, kun johtaja Seppo Raevuori sai tiedon EU:n laajuisesta kehittämishankkeesta ja kertoi siitä työntekijöiden edustajille, kysyen ollaanko valmiita lähtemään mukaan hankkeeseen. - Tartuimme tilaisuuteen ja lähdimme mukaan, kertoo työsuojeluvaltuutettu Eero Markkanen. - Hanke lähti liikkeelle kolme vuotta sitten, ja nyt on kokeilun ja tutkimustulosten valmistumisen jälkeen syytä pohtia, miten asian kanssa edetään. Respect hankkeen seurantaryhmään kuuluivat Työterveyslaitoksen edustajien lisäksi johtaja Seppo Raevuori, päällikkö Kimmo Soini, tarkastusesimies Matti Jokiranta, osastotyönjohtaja Juha Hakkarainen, osastosihteeri Marja Seppälä, huoltotyönjohtaja, työsuojeluasiamies Pekka Antila, työsuojeluvaltuutettu Eero Markkanen, työsuojeluasiamies Juha Ollila, pääluottamusmies Reijo Hautamäki, lentokonemekaanikko Risto Kaisaari, huoltoinsinööri Jari Taponen, huoltotyönjohtaja, Finnairin teknisten pääyhdysmies Aulis Tuominen, työterveyslääkäri Katriina Viitasalo ja työterveyshoitaja Paula Niemelä. Lentokonekorjaamon yhteyshenkilönä toimii osastotyönjohtaja Henry Lindqvist. Finnairin lentokonehuollon työt koostuvat tarkastuksista, huolloista ja korjauksista. Lentokonemekaanikko Mika Lindqvist aloittamassa moottorin käynnistimen öljynvaihtoa. Tutkimus nopeasti eteenpäin kiertävästä vuorojärjestelmästä Finnairin lentokonehuollossa Lyhennelmä RESPECT - tutkimushankkeen tuloksista. Lyhennelmä ei ole tutkimushankkeen lopullinen raportti, vaan Unionilehden tekemä lyhennelmä tutkimuksen ennakkotuloksista. Tausta ja tavoitteet Ikääntymisen on todettu hidastavan peräkkäisiin yövuoroihin sopeutumista ja lisäävän unettomuutta yövuorojen yhteydessä. EU:n puiteohjelmaan liittyen Työterveyslaitos käynnisti yhdessä Finnairin lentokonehuollon kanssa työvuorojen kehittämiseen tähtäävän RESPECT-tutkimushankkeen. Sen tavoitteeksi asetettiin ikääntyville nykyistä paremmin sopivan vuorojärjestelmän laatiminen lentokonehuollossa ja uuden järjestelmän kokeileminen. Tavoitteena oli lisätä ikääntyvien työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työssä suoriutumista. Uudella vuorojärjestelmällä pyrittiin myös lisäämään operatiivista työaikaa yöllä, jolloin huollettavien koneiden määrä hallissa on suurin. Menetelmät Tutkimusasetelma Tutkimusasetelmaksi valittiin kontrolloitu (työhön ja/tai organisaatioon kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä edistävä) interventiotutkimus. Lentokonehuollosta valittiin kaksi ryhmää, kokeilu- ja vertailuryhmät, jotka mitattiin tutkimuksen alkutilanteessa vuonna 2001 vanhan vuorojärjestelmän aikana, sekä uudestaan vuonna 2003 uuden vuorojärjestelmän kokeilun kestettyä n. 6 kuukautta. Vuorojärjestelmien kuvaus Hankkeen toteuttamisesta lentokonehuollossa vastasi seurantaryhmä, johon kuului työnantajan, työntekijöiden, liittojen, työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen edustajia. Lentokonehuollon vanhassa vuorojärjestelmässä ilta-, aamu- ja yövuorot seuraavat toisiaan kolmen vuoron ryhmissä (III-AAA-YYY).Vuorot vaihtuvat pääosin klo 7.00, ja Seurantaryhmä kehitti lentokonehuollon operatiivisten asiantuntijoiden kanssa uuden RESPECTvuorojärjestelmän, joka on nopeasti eteenpäin kiertävä kolmivuorojärjestelmä (AIY ). Aamuvuoro uudessa järjestelmässä oli klo , iltavuoro klo ja yövuoro klo Vuorojärjestelmässä. oli seuraavia ergonomisia etuja: ainoastaan yksi peräkkäinen yövuoro, enemmän vapaa-aikaa yksittäisten vuorojen välissä ja eteenpäin tapahtuva kierto. Uudessa järjestelmässä yötyön määrä kuitenkin lisääntyi vuorojen päällekkäisyyden vuoksi. Aamuvuoro alkoi edelliseen järjestelmään verrattuna tuntia aiemmin. Mittausmenetelmät Vuorojärjestelmää tutkittiin Työterveyslaitoksen vuorotyökyselyllä ja kenttämittauksilla. Kenttämittaukset käsittivät työpaikalla tehdyt unirekisteröinnit sekä tasku-pc:llä tehdyt suorituskyvyn, vireyden ja erilaisten päivittäisten ajankäyttöön sekä nukkumiseen liittyvät kysymykset. Tasku-PC sisälsi myös kysymyksiä vapaa-ajan arvosta ja kiireestä. Lisäksi kaikille kokeiluryhmässä olleille koehenkilöille suunnattiin erillinen kysely vuorojärjestelmän vaikutuksista. Tulokset analysoitiin tilastollisesti siten, että kokeiluryhmässä tapahtuneita muutoksia vuosien 2001 ja 2003 välillä 7

8 verrattiin samalla ajanjaksolla tapahtuneisiin muutoksiin vertailuryhmässä. Mikäli muutokset kahdessa ryhmässä olivat erisuuruisia, tulkittiin uuden vuorojärjestelmän aiheuttaneet kyseiset muutokset. Tilastollisessa analyysissä otettiin lisäksi huomioon vastanneiden ikä (kaksi ikäryhmää: 44-vuotiaat tai nuoremmat sekä 45-vuotiaat ja vanhemmat). Tulokset Uusi järjestelmä vaikutti erittäin positiivisesti vastanneiden omiin käsityksiin nykyisen vuorojärjestelmän yleisistä vaikutuksista uneen ja vireyteen, työssä jaksamiseen, yleiseen terveydentilaan, sosiaaliseen elämään, perhe-elämään ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin. Positiiviset vaikutukset yleiseen terveyteen olivat nuoremmilla suuremmat kuin vanhemmilla, mutta sen sijaan vaikutukset sosiaaliseen elämään j a työssä jaksamiseen olivat vanhemmilla suuremmat kuin nuorilla. Työkyky Uuden vuorojärjestelmän vaikutukset työkykyyn eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Näytti kuitenkin siltä, että vaikutukset työkykyyn olivat pääosin myönteisiä. Unihäiriöt Uusi vuorojärjestelmä vähensi unettomuutta kaikkien työvuorojen yhteydessä ja molemmissa ikäryhmissä. Unettomuus vapaa-päivinä väheni kuitenkin nuorilla enemmän kuin vanhemmilla. Unen pituutta arvioitiin sekä kyselytutkimuksella että mittaamalla todellinen unen pituus. Unen pituus kyselyn perusteella piteni erityisesti vanhemmalla ikäryhmällä ennen aamuvuoroa sekä vapaapäivien yhteydessä. Mittauksen mukaan unen todellinen pituus lyheni nuorilla ennen aamuvuoroa ja ikääntyvillä päivällä viimeisen yövuoron jälkeen. Uudessa järjestelmässä ikääntyvät nukkuivat enemmän päivänokosia ennen ensimmäistä yövuoroa. Unen rikkonaisuus väheni mittauksen perusteella kaikkien työvuorojen aikana, mutta lähinnä nuorimmalla ikäryhmällä. Vireys, suorituskyky ja työssä suoriutuminen Kyselytutkimuksen mukaan voimakas väsymys vapaapäivinä väheni molemmissa ikäryhmissä. Yövuoron aikana väsymys väheni vanhemmassa ikäryhmässä ns. takautuvan vireystila-arvion perusteella. Suorituskyky PVT - testissä parani ikääntyvillä yövuoron lopussa ja nuorilla aamuvuoron lopussa. Uusi vuorojärjestelmä ei kuitenkaan vaikuttanut vastanneiden oman arvion mukaan heidän työsuoritukseensa. Omat käsitykset vuorojärjestelmästä Suoran kyselyn perusteella kaikki kokeilussa mukana olleet (n=40) pitivät vuorojärjestelmää hyvin tai erittäin myönteisenä ja arvioivat uusilla vuoroilla olevan paljon edullisia vaikutuksia omaan hyvinvointiin työssä jaksamiseen. Kukaan kokeilussa mukana ollut ei olisi halunnut siirtyä takaisin vanhaan vuorojärjestelmään, mutta yksi olisi halunnut kokeiltuun järjestelmään lisämuutoksia. Johtopäätökset Yhteenvetona voidaan sanoa, että kokeiltu nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä vaikutti myönteisesti sekä nuorten että ikääntyneiden työntekijöiden uneen, vireyteen, suorituskykyyn työssä ja yleiseen hyvinvointiin. Myönteiset vaikutukset näkyivät erityisesti ikääntyvien työntekijöiden nopeampana palautumisena vapaa-aikana ja lisääntyvänä vapaa-ajan arvona luultavasti paremman nukkumisen ja vireyden myötä. Vaikka kokeiluryhmä oli valikoitunut, todetut muutokset olivat hyvin selvät ja havaittavissa myös objektiivisin menetelmin. Suosittelemme kokeillun vuorojärjestelmän käyttöönottoa paitsi lentokonehuollossa, myös muualla Finnairissa. Kokeiltua vuorojärjestelmää voi muokata esim. vuorojen alkamis- ja loppumisaikojen osalta. Aamuvuoron aikaistaminen saattoi kokeilussa aiheuttaa varsinkin nuorilla unen lyhene- Työaikakokeilun tulokset tulee hyödyntää Työaikakokeilun tulokset tulee hyödyntää mietittäessä uusia työaikajärjestelmiä, toteavat Juha Ollila ja Esa Suokas. Finnairin lentokonehuollossa työskentelee noin 750 henkilöä, joista valtaosa tekee kolmivuorotyötä. Työt koostuvat linjahuoltotoiminnasta Helsingissä ja muilla asemilla ja sisältävät lentokoneiden rakenteiden ja järjestelmien huoltoja sekä tarkastuksia. Myös mm. vikojen korjaukset, matkustamon version vaihdot ja moottori- ja laitevaihdot työllistävät osaston henkilökuntaa. Lentokonehuollon luottamusmies Esa Suokas ja työsuojeluasiamies Juha Ollila edustavat mm. kolmivuorotyötä tekeviä LEKO 7 työntekijöitä. Työaikakokeilusta Työsuojelun kanta päättyneeseen työaikakokeiluun on selkeä: - Kokeilun mukainen työaika tulisi ottaa käyttöön ja siitä voitaisiin luoda perustyöaika kolmivuoroon. Sen rinnalla voisi olla muita sitä tukevia työaikoja, sanoo Juha Ollila. Myös Esa Suokas suhtautuu myönteisesti nyt päättyneeseen kokeiluun ja mahdollisiin tuleviin kokeiluihin. - misen ennen aamuvuoroa. Lähde: Työterveyslaitos Mikko Härmä, Tarja Hakola, Irja Kandolin, Mikael Sallinen ja Jussi Virkkala Kaikkien kannattaisi kokeilla uusia työaikoja ennen kuin ottaa kantaa puolesta tai vastaan. - Jos Finnairin tekniikassa on käynnissä toiminnan uudelleen järjestelyjä, se ei saisi haitata työsuojeluun ja työaikojen kehittämiseen liittyvien hankkeiden eteenpäinvientiä, jatkaa Juha Ollila. Toiminnan muutoksista Lentokonehuollon päällikkö Kimmo Soini siirtyi elokuussa Finnairin reittiliikenneyksikköön suunnittelemaan Finnairin tekniikan ja - reittiliikenteen välistä vastuunjakoa, koskien teknistä toimintaa. Tämä merkinnee toimintatavoissa tai organisaatioissa tekeillä olevaa muutosta. Asia ei yllättänyt Esaa ja Juhaa. - Kyllä jo pidemmän aikaa on ollut nähtävissä, että muutoksia tekniikan organisaatioon on tulossa. On kuitenkin hyödytöntä spekuloida mitä tapahtuu, sillä työntekijät eivät voi siihen kovin paljon vaikuttaa, sanoo Esa Suokas. - Epätietoisuus on kuitenkin kaikkein vaarallisin tila, joten yhtiöltä odotetaan jatkuvaa tiedottamista asian etenemisestä, toteaa Juha Ollilla. 8

9 ITA suhtutuu uuteen työaikajärjestelmään myönteisesti Ilmailutekniikan ammattiyhdistyksen ITA ry:n taloudenhoitaja ja lentokonehuollon työpaikkaosaston vetäjä Kari Soinola oli yksi työaikatutkimukseen osallistuneista. - Parasta mielestäni oli vapaa-ajan laadun paraneminen, joka huomattiin kotonakin. Aamu- ja yövuorossa huomasin suurimman myönteisen eron aikaisempaan. Ilmailutekniikan ammattiosasto suhtautui kokeiluun myönteisesti. Nyt tutkimustulosten selvittyä ammattiosasto odottaa, että kokeilu johtaa jatkotoimiin. - Keskustelua työnantajan kanssa on käyty koko tekniikkaa koskevan työaikasopimuksen tarpeellisuudesta. Työnantaja haluaisi sopia koko tekniikkaa koskevasta runkosopimuksesta. ITA:n piirissä on haluttu ensisijaisesti saada aikaiseksi osastokohtaisia sopimuksia, koska työaikatarpeet ovat hyvin erilaiset eri osastoilla. Vaikka runkosopimus tehtäisiinkin olennaista on minkälaisiin työaikoihin se johtaisi eri osastoilla, toteaa Kari Soinola. Teksi ja kuvat Pekka Kainulainen Reposaaren lakkoilevia merimiehiä kesällä 1933 Riistorauhaa rikkomassa Filosofian lisensiaatti Timo Soukolan tutkimus Suomen Merimies-Unionin ja sen edeltäjien vaiheista on ilmestynyt. Kirjan julkistamistilaisuudessa Unionin historiatoimikunnan puheenjohtaja Per-Erik Nelin totesi, ettei teosta ole tarkoitettu vain tutkijoille, vaan kaikille ammattiyhdistysasioista kiinnostuneille. Tieteellisenä asiantuntijana toiminut professori Hannu Soikkanen sanoi julkaistun teoksen olevan perinpohjaisen tutkimustyön tulos ja hakuteos, mutta myös mielenkiintoinen lukuelämys. - Kyse on erikoisalasta, jossa työntekijät ovat asuneet työpaikalla. Teos antaa myös konkreettisen kuvan alasta, johon vapaa kilpailu on kohdistunut vuosikausia. Kirjan kirjoittajan Timo Soukolan mukaan Merimies-Unioni on suhteellisen pienenä liittona pystynyt hankkimaan merkittäviä etuja jäsenilleen. Liiton historiassa näkyy, miten voimakkaasti puoluepoliittinen taistelu on aikanaan ollut mukana ay-toiminnassa. Historiikki on myös kertomus edesmenneestä Unionin voimakkaasta puheenjohtajasta Niilo Wälläristä ja siitä, miten demokratia saattaa vaarantua, ellei jäsenistö valvo toimintaa. Kirjaa saa hyvin varustetuista kirjakaupoista. Sitä saa myös Merimies-Unionin toimistoilta hintaan 30 euroa ei-jäsenet (jäsenille se maksaa 25 euroa). Kirjaa voi tilata Anja Uusitalolta numerosta (09) tai osoitteesta anja.uusitalo@smury.fi Välimiesoikeus tuomitsi Finnair konsernin yritykset 2000 euron hyvityssakkoihin Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen tarkoittama välimiesoikeus on tuominnut yksimielisesti. työehtosopimuksen tieten rikkomisesta Finnair Oyj:n, Finnair Catering Oy:n, Finnair Cargo Oy:n ja Finnair Facilities Management Oy:n ja määrännyt yhtiöt maksamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:lle yhteensä 2000 euron sakot. Tuomio kohdistuu työehtosopimuksen rikkomukseen, joka tapahtui, kun Finnairin alueella ei kuluvan vuoden huhtikuun alun osalta maksettu yleiskorotuksia voimassaolevan työehtosopimuksen mukaisesti. Ilmailualan Unioni toteaa välimiesoikeuden tuomioon perustuen, että tämäntapaiselle työnantajatoiminnalle ja työnantajille ei IAU:lta löydy minkäänlaista sympatiaa. Samoin IAU katsoo, että rikkomus oli harkittu, koska kaikki IAU:n sopimusalan Finnairin konsernin yritykset ovat rikkoneet työehtosopimusta yhtäaikaisesti ja samalla tavalla. Lisäksi edellämainitut yritykset tuomittiin korvaamaan yhteisvastuullisesti IAU:n oikeudenkäyntikulut 1500 euroa. 9

10 Vuosi ulkoistamisen jälkeen Finnair ulkoisti vuonna 2002 maakaluston korjaustyöt ja siirsi ne ABB Oy Serviceen. Työtaistelun ja valtakunnansovittelijan sovintoesityksen jälkeen sovittiin, että yrityksen työehdot perustuvat edelleen Ilmailualan Unioni työehtosopimukseen. Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia niitä, jotka tukivat meitä yleissitovan työehtosopimuksemme käyttämisen puolustamisessa maaliskuussa 2003! Se oli asia, joka nousee arvoon arvaamattomaan tiukkaan kilpaillulla ilmailualalla. Kaikki ihmiset eivät välttämättä ole vieläkään tiedostaneet sitä, miksi kiista oli kovin ajankohtainen ja tärkeä, mutta se selvinnee tulevaisuudessa kaikille epäilijöillekin. Ilmailuala on tällä hetkellä kovassa pyörityksessä monestakin syystä. Siksi en voi siis moittia Finnairia ratkaisustaan ulkoistaa korjaamomme toimintaa. Kilpailijoita on tulossa joka puolelta lentämään samoja tai samankaltaisia reittejä, ja hintoja pudotetaan kilpailun lisääntyessä. Finnairin kokoinen organisaatio ei voi olla halpa ylläpidettävä - jotain on siis tehtävä, että pysytään mukana kovassa kilpailussa. Maakalustokorjaamon toimintojen ulkoistaminen ei siis ole mikään yllättävä veto näin jälkeenpäin ajateltuna. Nyt, kun olemme olleet hieman yli vuoden näissä samoissa töissä ja samassa paikassa, olen huomannut, että Finnair ei ole mikään korokepaikan ansaitseva työpaikka nykyisillä työmarkkinoilla. Ei siksi, että meidät ulkoistettiin, vaan juuri siksi, että kilpailutilanne on tällä hetkellä niin kova. Tämän siis huomaa yhtiön tilaa entisenä työntekijänä tarkastellessa. Yhtiö on pakotettu tekemään kenties omien vanhojen ja tulevien ratkaisujensa takia julmalta tuntuvia päätöksiä. Toki yhtiö on kotimaamme mittakaavassa aika suuri ja arvostettu, mutta itse en kuitenkaan haluaisi kokemuksieni takia tänä päivänä tulla uutena työntekijänä Finnairiin, koska siellä vallitsee epävarma ilmapiiri. Henkilökohtaisesti haluankin siksi rauhoittaa ihmisiä, jotka ovat ulkoistusuhan alla peloissaan työpaikastaan tai toimeentulostaan. Tämän vuoden toisessa Unioni-lehdessä käsiteltiin tätä meidän tilannetta ja siinä mainittiin nykyisen työnantajamme ABB Oy:n edustajien kommentti: Vuoden päästä ulkoistuksen jälkeen tehtyjen kyselyjen mukaan ovat kaikki olleet tyytyväisiä monissa muissa liikkeenluovutuksissa. Tämä on asia, jonka jokainen kokee tavallaan, mutta kerronpa mielipiteeni omasta korjaamostamme. Se pelko, joka täällä hallitsi suuresti monien elämää, on huomattavasti vähentynyt. Nykyinen työilmapiiri on parantunut kokonaisuutena. Syy on selvä: huhut hallitsivat ennen tämän työpaikan elämää. Toki aina on joka paikassa sekä ihmisiä että asioita, jotka sekoittavat ihmismieliä, mutta katson siis kokonaisuutta. Vaikein asia monille on hyväksyä se tosiasia, että pitkän työpanoksen yhdelle yhtiölle antanutta ihmistä ei kunnioiteta näissä tilanteissa, kun toimintoja ulkoistetaan. Työelämä on tänä päivänä näissä asioissa raakaa, sille ei voi mitään. Siitä syystä olenkin itse keskittynyt täällä siihen, että saataisiin ihmiset katsomaan enemmän eteenpäin ja vastaanottamaan uusia haasteita sekä keskittymään niihin eikä vanhoista asioista kiinnipitämiseen. Loppujen lopuksi siis tämä meidän ulkoistuksemme on sujunut olosuhteisiin nähden siedettävästi, ja aluksi ilmenneet palkanmaksuongelmatkin ovat nyt todella harvinaisia. Ihmisille on annettu enemmän vastuuta ja koulutusmäärämme on jopa nelinkertaistunut. Myös joustavuus molemmin puolin näkyy koko ajan paremmin. Ilmapiiri siis on paranemaan päin. Kaikki käytännön asiat eivät kuitenkaan ole niin hyvin, kuin voisi toivoa. Paikalliset vanhat toimintatavat ovat täällä paljonkin hiertäviä asioita. Täällä aikaisemmin hyväksi koettuja asioita ei uusi työnantaja välttämättä aina kunnioita, ja se aiheuttaa välillä ongelmia. Samoin vastuiden jakaminen ja kantaminen eivät välttämättä osu heti kohdalleen, mutta toivottavasti tulevaisuus muuttaa senkin. Kuitenkin nykyään asioihin on helpompi vaikuttaa, koska uusi työnantajamme osti toiminnan, joka ei ollut ennestään tuttua. Täällä tarvitaan alamme ammattilaisia, jotta asiat sujuvat kuten ennen tai paremminkin. Minusta ei siis ole syytä hirveästi mennä paniikkiin ulkoistuksesta, koska ilmailualan ammattilaisia tullaan aina tarvitsemaan täällä pohjolassa. Suomessa niitä ammattilaisia olemme juuri me, ilmailualalla tällä hetkellä työskentelevät ihmiset. Ei se ole olennaista kuka palkan maksaa, vaan se, millä ehdoilla palkka maksetaan. Mika Berlin ABB Oy Servicen pääluottamusmies Kuva Pekka Kainulainen 10

11 Finnair - IAU yhteistyöpäivä Kesäkuun alussa olleen IAU:n ammattiosastojen mielenilmauksen jälkeen sovittiin yhteisestä kokoontumisesta Finnair konsernin yritysten ja IAU:n välillä, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin vastaavilta yhteentörmäyksiltä. Keskiviikkona kokoontuivat Hämeenkylän kartanoon Finnair Oyj:n, Finnair Cargo Oy:n sekä Finnair Catering Oy:n henkilöstöasioista vastaavat, Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja IAU:n edustajat, IAU:n sopimusalan pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä Finnairin alueella toimivien ammattiosastojen puheenjohtajat yhteiselle neuvottelupäivälle. Ohjelmaan kuului alustuksia ja aikaa oli varattu myös keskustelulle, joka olikin melkoisen vilkasta. Tilaisuudessa puheenjohtajana toimi Erkki Luoto ja sihteerinä Raija-Liisa Ahola. Päivän avasivat liittojen saatesanoilla tilaisuudelle IAU:n puheenjohtaja Rainer Hakala ja Palvelualojen Toimialaliiton puheenjohtaja Peter Forsström. Hakala kyseli, - miksi lakeja ja sopimuksia ei tunneta yksikkötasolla? Miksi henkilöstöpolitiikkaa on muutettu totutusta jatkuvan neuvottelun käytännöstä? Miksi johtaminen yksiköissä on muuttunut käskyttämiseksi? Hakala kyseli myös yhdessä kehittämisestä. Jatketaanko kehittämistä yhdessä vai palaammeko takaisin 70-luvun malliin, jossa talo tekee tavallaan ja me omalla tavallamme? Monet muistavat vielä 70-luvun aikaisen toiminnan, jolloin työntekijät marssivat hyvinkin usein ulos! Myös Forsström peräänkuulutti yhteistyötä ja toivoi IAU:n pitävän kiinni myös työrauhavelvoitteesta. Konsernin henkilöstöjohtaja Tero Palatsi alusti aiheesta taloudellinen ja toiminnallinen tilanne sekä säästöohjelma Finnairissa. Palatsi painotti nykyistä kilpailutilannetta, halpalentoyhtiöt ovat painaneet lippujen hinnat niin alhaiselle tasolle, että jotakin on tehtävä voidaksemme toimia itsenäisenä lentoyhtiönä ja tarjota töitä isolle joukolle ammatti-ihmisiä. Ari Kuutschin selvitti Finnairin henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöstrategiaa. Eero Salovuori ja Tapani Kautto alustivat neuvottelutoiminnasta ja neuvottelujärjestyksestä. Erimielisten asioiden ratkaisemisesta keskusteltiin tässä kohdassa erittäin vilkkaasti. Pekka Kainulainen ja Tomi Laitinen selvittivät kehittämisyhteistyötä. Kainulainen palautti mieleen yhteistyön historiaa, saavutuksia ja aikaa ennen sitä. Yhteistyön saavutuksista mainittakoon yhdeksänkymmentä luvun alun laman aikana tehdyt ratkaisut, joilla Finnair selvisi lamasta. Laitinen puhui FGH:n kehittämistyön tämän hetkisistä näkymistä. Juhani Nieminen ja Reijo Hautamäki selvittelivät paikallisen sopimisen salakareja. Käytännöt eivät ole vielä tällä alueella kovin vakiintuneet ja erimielisyyksiä syntyy tälläkin alueella tämän tästä. Lopuksi Taneli Hassinen kertoi Finnairin tiedottamisesta. Hassinen painotti, että Finnairin tiedottamisella pyritään mahdollisimman positiiviseen kuvaan lentoyhtiöstä ja koko konsernista. Tilaisuudessa sovittiin, että samanlaisia kokoontumisia järjestetään kerran vuodessa järjestelyvastuun vaihdellessa vuosittain Finnairin ja IAU:n kesken. Kehittämisyhteistyötä jatketaan ja asetetaan työryhmä päivittämään Finnairin työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelma ajan tasalle vuoden loppuun mennessä. Sovittiin myös siitä, että paikallisten sopimusten erimielisyyksien neuvottelujärjestykseen luodaan yhteisessä työryhmässä selvät pelisäännöt. IAU:n hallitus valitsi myöhemmin edustajamme kahteen perustettuun työryhmään. Ryhmään, joka miettii yrityskohtaisiin sopimuksiin liittyvien erimielisyyksien ratkaisumenetelmiä, valittiin Arto Kujala, Reijo Hautamäki ja Tommi Toivola. Työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelma uudistamisryhmään valittiin Tapani Kautto, Pekka Kainulainen, Eero Markkanen ja Marko Henttunen. Erkki Luoto ARTO ALHO Perjantaina 12. syyskuuta tuli tieto Arton äkillisestä menehtymisestä. Pieni Finnair Facilities Managementin (Fama) kiinteistöhuollon työyhteisö suree pidettyä työtoveriaan. Arto toimi pitkään Finnairin kiinteistöhuollon työsuojeluasiamiehenä ja Faman itsenäistyttyä koko ajan sen työsuojeluvaltuutettuna. Arto oli iloinen ja avoin työtoveri. Työtoverin kuvaamana Arto oli ihminen johon oli helppo tutustua ja helppo luottaa. Artoa jäivät ikävöimään Tarjavaimo ja pojat Jarno ja Eetu. Korson Palloseuran pojat -88 menettivät pidetyn valmentajan ja toimijan. IAU:ssa toimivat ihmiset menettivät ystävän ja IAU yhteisönä aktiivin. Erkki Luoto edustajiston puheenjohtaja 11

12 Työehtosopimuksen mukaiset henkilöarvioinnit käynnissä Henkilöarvioinnit Finnair Oyj:ssä Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry sopivat uudesta palkkausjärjestelmästä työehtosopimusneuvotteluissa. Uuden järjestelmän mukaiset henkilöarvioinnit ovat nyt käynnistyneet. Työehtosopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa olivat IAU:n eri ammattiosastot yhteistuumin esittäneet, että palkkausjärjestelmässä tulisi päästä kokonaan eroon arvioitavasta palkan osasta. Näin siksi, että kokemukset aikaisemmista arvioinneista olivat huonoja. Työnantajapuoli halusi kuitenkin voimakkaasti pitää kiinni arvioitavasta osuudesta. Vanhassa järjestelmässä arvioitava osuus oli 31% ja neuvottelujen tuloksena uudessa järjestelmässä arvioitavaa osuutta on 15%. Asettamamme tavoite onnistui siis puolittain. Nyt on todellakin toivottava, että käynnissä oleva arviointiprosessi suoritetaan edellisiä kertoja paremmin. Muuten paineet tulevaisuudessa palkkausjärjestelmää kohtaan käyvät kestämättömiksi. Uudessa järjestelmässä työntekijän hyvin tunteva esimies arvioi perustyön kuvauksen pohjalta ammatinhallintaa, erityisosaamista ja työskentelytapaa yhtenä asiakokonaisuutena. Työntekijän kannalta on tärkeää, että hän saa hyvissä ajoin ennen arviointikeskustelua itselleen arviointilomakkeen, jotta voi valmistautua arviointikeskusteluun. Työehtosopimuksen sopijaosapuolet suosittavat työskentelytapaa, jossa sekä arvioitsija että arvioitava täyttävät ennakkoon oman näkemyksensä lomakkeelle ja käyvät sen jälkeen arviointikeskustelun yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Koordinoinnista vastaavien ja esimiesten osalta henkilöarviointien valmistelutyö on jo alkanut mutta varsinaiset arviointikeskustelut työntekijän kanssa aloitetaan viimeistään Ennen arviointikeskustelujen aloittamista luottamusmiehiä informoidaan koordinoinnin tuloksista. Henkilöarviointien lopulliset esitykset on oltava sopimusalavastaavilla mennessä. Uusi henkilöarviointi astuu voimaan alkaen. Reijo Hautamäki Pääluottamusmies Finnair Oyj Tekniikka Tommi Toivola Pääluottamusmies Finnair Oyj Finnair Ground Handling SAS:ssa henkilöarvioinnit myöhässä SAS:n alueella on käynnissä organisaatiomuutos joka on hidastanut työntekijöiden henkilökohtaisen palkanosan arviointia. Uudessa organisaatiossa esimiesten vastuualueet tulevat muuttumaan. Nykyiset suhteellisen suuret vastuualueet jaetaan pienempiin osiin. Esimiesten hakuprosessi on juuri päättymässä. Organisaatiomuutosten johdosta ei henkilöarviointia ole voitu tehdä halutussa aikataulussa. - Tavoitteena on kuitenkin saada arvioinnit tehtyä siten, että joulukuun palkassa näkyvät mahdolliset muutokset, sanoo pääluottamusmies Raoul Wagner. - Meillä on niin pieni organisaatio, että tämä todennäköisesti on mahdollista. Pekka Kainulainen Taulukkopalkat suhteutetaan Palkkausjärjestelmässä toteutettavien muutosten yhteydessä taulukkopalkat suhteutetaan uuteen henkilökohtaiseen palkanosaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilökohtaisen palkanosan alentuminen kompensoidaan taulukkopalkkoja korottamalla. Tätä edellytettiin myös ammattiosastojen palkkausjärjestelmää koskevissa muutosvaatimuksissa. Palkanosien keskinäisen suhteuttamisen tavoitteena on estää erotusarvojen syntyminen henkilöiden käytännön palkkoihin ja taata tes-palkkojen tason säilyminen. Palkkarakenteen osien suhteellisiin muutoksiin ja , on työehtosopimuksessa varattu yhtiökohtaisesti tarkasteltuna enintään 0,6 %:n kustannusvaikutuserä. Unioni-lehden tämän vuoden kolmannessa numerossa, joka ilmestyi , selvitettiin tarkemmin palkkausjärjestelmän uudistamista ja taulukkopalkkojen suhteuttamista. 12

13 Nordean mainos 13

14 Lentoliikenteen palkkasopimuksen 5 kokonaisuudessaan Palkkasopimuksen 5 julkaistaan tässä uudelleen, koska edellisessä numerossa julkaistussa tekstissä tapahtuneen valitettavan tiedoston muuntovirheen johdosta teksti oli hyvin vaikeasti luettava. 5 Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa on työntekijän ammatinhallinnan, erityisosaamisen sekä työskentelytavan järjestelmälliseen arviointiin perustuva kannustava ja palkitseva palkanosa. Henkilöarviointien toteuttamisessa noudatetaan paikallisesti sovittua ohjeistusta. 5.1 Määrittelyperusteet Henkilökohtainen palkanosa määritellään alla lueteltujen osatekijöiden perusteella. Arviointi suoritetaan siten, että ammatinhallintaa, erityisosaamista ja työskentelytapaa käsitellään yhtenä asiakokonaisuutena. Arviointiasteikon tunnuksena käytetään kirjainta A, kun työntekijää ei ole vielä arvioitu Ammatinhallinta Tässä kohdassa arvioidaan oman työnimikkeen mukaisten tehtävien hallintaa. Työntekijän ammatinhallinta arvioidaan seuraavan arviointiasteikon mukaisesti: B.Työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti. C.Työntekijän saavutus yltää yleisiä vaatimuksia korkeammalle. D.Työntekijän saavutus on kiitettävä. E.Työntekijän saavutus on erinomainen Erityisosaaminen Tässä kohdassa arvioidaan työntekijän omaa perustyötä laajempaa erityisosaamista. Työntekijän erityisosaaminen arvioidaan seuraavan arviointiasteikon mukaisesti: B. Erityisosaamista ei tunnisteta. C. Huomioitavaa erityisosaamista. D. Huomattavaa erityisosaamista. E. Suurta erityisosaamista Työskentelytapa Työskentelytapa arvioidaan henkilön työnimikkeen muodostaman tehtäväkokonaisuuden perusteella. Työskentelytapaa arvioidaan työntekijän omaaloitteisuuden, täsmällisyyden ja huolellisuuden perusteella. Työskentelytapa arvioidaan käyttäen seuraavaa arviointiasteikkoa: B. Työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti. C. Työntekijän saavutus yltää yleisiä vaatimuksia korkeammalle. D. Työntekijän saavutus on kiitettävä. E. Työntekijän saavutus on erinomainen. Kehityskeskustelu on aina käytävä, mikäli työntekijän selviytyminen tehtävistään ei täytä tason B:n yleisiä vaatimuksia. 5.2 Arviointiajankohta ja muutosten toteuttaminen Henkilökohtaisen palkanosan osatekijät: ammatinhallinta, erityisosaaminen ja työskentelytapa arvioidaan vuosittain syyskuussa uudelleen ja muutokset palkkaan toteutetaan joulukuun alusta lukien. Ensimmäinen arviointi tehdään niin pian kuin mahdollista ja sen jälkeen vuosittain. Henkilöarvioinnin osoittaessa aiempaa arviointia korkeampaa suoritetasoa, henkilökohtaista palkkaa korotetaan arviointitasojen välisellä prosenttierolla kyseisen työn taulukkopalkasta laskettuna. 5.3 Arviointijärjestelmä Ammatinhallinnan, erityisosaamisen ja työskentelytavan arviointi suoritetaan kaikkien kolmen arviointitekijän kohdalta aina samanaikaisesti. Poikkeama arviointitekijöiden tasojen välillä voi olla enintään yksi taso. Ammatinhallinta B C D E 2 % 4 % 6 % 8 % Erityisosaaminen B C D E 0 % 1 % 2 % 3 % Työskentelytapa B C D E 1 % 2 % 3 % 4 % 14

15 Hyväksyttävät yhdistelmät ja niiden vaikutus palkkaan % taulukkopalkasta B = BBB 3 % C = BBC 4 % D = BCB 4 % E = BCC 5 % F = CBB 5 % G = CBC 6 % H = CCB 6 % J = CCC 7 % K = CCD 8 % L = CDC 8 % M = CDD 9 % N = DCC 9 % P = DDC 10 % R = DDD 11 % S = DDE 12 % T = DED 12 % U = DEE 13 % V = EDD 13 % W = EDE 14 % X = EED 14 % Z = EEE 15 % Esimerkki hylätystä CEC = 9 % (Erityisosaaminen on E ja poikkeama muista kaksi tasoa) 5.4 Arviointikeskustelut Työntekijä saa arviointikeskustelussa esimieheltään selvityksen häntä koskevasta arviosta ammatinhallinnan, erityisosaamisen ja työskentelytavan osalta. Selvitys on annettava pyydettäessä kirjallisena. Tämän työehtosopimuksen sopijaosapuolet suosittavat työskentelytapaa, jossa sekä arvioitsija että arvioitava täyttävät ennakkoon oman näkemyksensä lomakkeelle ja käyvät sen jälkeen arviointikeskustelun yhteisen näkemyksen löytämiseksi. 5.5 Kehityskeskustelut Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys henkilökohtaisten palkanosien määristä vuosineljänneksittäin jaoteltuna palkka- ja kokemuslisäryhmittäin, sekä puolivuosittain työosastokohtaisesti palkkaryhmittäin jaoteltuna. 5.7 Monitaitoisuus Tässä kohdassa todetaan työntekijän muiden kuin oman työnimikkeen työn tai töiden hallintaa. Työ on työnantajan yhdelle työntekijälle määrittelemien tehtävien kokonaisuus (työn kuvauksen mukainen työ tai sitä suppeampi tehtävien itsenäinen kokonaisuus). Se on osaamista, joka on käytettävissä, mutta ei välttämättä jokapäiväisesti käytössä. Monitaitoisuus uudessa työssä todetaan ja muutokset palkkaan toteutetaan neljän (4) kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työntekijän monitaitoisuus todetaan seuraavan asteikon mukaisesti: B. Monitaitoisuutta ei tunnisteta C. Yhden muun työn hallintaa D. Enintään kolmen muun työn hallintaa E. Edellistä useamman muun työn hallintaa Taulukkopalkasta laskettuna monitaitoisuus korottaa henkilökohtaista palkkaa seuraavasti: alkaen: alkaen: B = ei tunnisteta B = ei tunnisteta C = 2 % C = 3 % D = 3 % D = 6 % E = 4 % E = 9 % 5.8 Tyyppi-, osatyyppi- ja korjaamokelpuutukset Tyyppi-, osatyyppi- ja korjaamokelpuutuskoulutuksen ajalta maksettavasta koulutusajan palkasta sovitaan paikallisesti. Työpaikoilla tulee kehittää sellaisia menettelytapoja, jotka mahdollistavat työntekijän ja esimiehen väliset kehityskeskustelut. Näiden tavoitteena on pyrkiä luomaan työntekijälle mahdollisuuksia kehittyä työssään, sekä molempien osapuolten saada palautetta yhteistyönsä kehittämiseksi. Kehityskeskustelu voidaan myös käydä arviointikeskustelun yhteydessä, jos näin työntekijän ja esimiehen kesken sovitaan. 5.6 Arviointierimielisyyksien ratkaiseminen ja tietojen antaminen Arviointikeskustelu on aina käytävä, jos jompikumpi osapuoli sitä vaatii. Jos yhteistä näkemystä ei saavuteta, esimiehen arvio jää voimaan. Tällöin työntekijän pyynnöstä annetaan luottamusmiehelle erimielisyyden syiden selvittämisen ja ratkaisemisen kannalta tarpeelliset tiedot. Työehtosopimuksen 22 :n tarkoittama erimielisyyksien ratkaisumenettely koskee tämän sopimuksen vastaisia menettelytapoja. 15

16 Ramp-järjestelyryhmä koolla Tammisaaressa Uuden työnkuvauksen teon organisointiin kokoontui noin parikymmentä Finnairin rampjärjestelyryhmän jäsentä IAU:n Tammisaaren mökille. Kävin jututtamassa heitä ja kyselin mitä mieltä he ovat tämän hetken tilanteesta Finnairissa ja eritoten rampin alueella. työmotivaatio koettiin erittäin hyväksi. Joukko on todella yhteen hiileen puhaltava, toisiaan kunnioittava ja toinen toistaan auttava. Jokainen arvosti muita ammattimiehinä. Kaikki tietävät miten homma hoidetaan ja luottavat työkaverinsakin tekevän työnsä hyvin ja ammattitaidolla. Keskustelin hiukan pidempään kolmen järjestelyryhmän jäsenen kanssa heidän ajatuksistaan ja toiveistaan. - Ehkä aivan viime aikoina on ilmapiiri hieman lientynyt, ovatko jotkut henkilövaihdokset vaikuttaneet asiaan? Tuntemukset ammattimiehen työn arvostuksen puutteesta elää kuitenkin voimakkaana. Ammattitaito ja työn oikein tekeminen on erityisen tärkeätä lentoturvallisuudelle, mutta saadaanko nykyään työt tehdä kunnolla, annetaanko aikaa tehdä työ ammattitaitoisesti ja huolella? - Nykyinen työnkuvan laajentuminen ei ole työntekijöille mikään peikko, kunhan se perustuu vapaaehtoisuuteen, hyvin suunniteltuun päivän työlistaan, hyvään koulutukseen ja tehtävien lisääntymisen näkymiseen myös tilinauhassa. Työnkuvan laajentuminen ei saa aiheuttaa juoksuttamista ja töiden huonoa hoitoa kiireessä. Kyllähän työn Hyvin voimakkaasti tuli esille, että he ovat ylpeitä työstään ja tavastaan tehdä se, siis ammattitaidostaan. Huumorin sävyttämä sanonta, me teemme kaiken mitä tarvitaan ja muut vain sen mitä osaavat, paistoi läpi monien puheenvuoroista. Kuitenkin pelko puutteellisen koulutuksen tuomasta ammattitaidon katoamisesta kuului myös monen keskustelijan sanoista. Kouluttajat väsyvät kouluttamaan uusia järjestelyryhmän jäseniä ja ns. mota-miehiä, koska työnantajan puolelta ei luoda mahdollisuuksia koulutuksen hyvään läpiviemiseen, resurssipulaan vedoten. Piileekö tässä yksi lentoliikenteen turvallisuutta alentava tekijä? Porukan sisäinen henki ja Aulis Karttunen yli kolmekymmentä vuotta Finnairilla Aulis aloitti ramp-miehenä ja siirtyen tuuraavaksi rampesimieheksi, järjestelyryhmän jäseneksi ja lopulta järjestelyesimieheksi. Aulis oli yksi niistä monista joille Finnair tarjosi ns. eläkeputkeen siirtymistä. Hän koki sen loukkaavaksi. Kolmekymmentä vuotta talolle töitä ja sitten siirrettäisiin suoraan työttömyyskortistoon. Mikä on talon viesti nyt yli nelikymppisille ammattimiehille, sekö että palvele hyvin vielä kymmenen viisitoista vuotta, niin sitten voimme vaihtaa sinut nuorempaan ja halvempaan? Aulis kyselee. 16

17 monipuolisuus on hyvä asia, kunhan työnkuvien muutokset tehdään niiden ryhmien kanssa, joita muutokset koskevat eikä tehdä niitä pelkästään käskyttämällä. Ensin kokeillaan ja testataan ja sitten kehitetään niitä työtapoja, jotka koetaan molemminpuolisesti hyväksi. - Kyllä mekin ymmärrämme että nykytilanteessa on pakko tehdä muutoksia toimintatapoihin ja organisaatioihin, mutta mistä tulee tunne, että muutokset tehdään monesti vain itse muutoksien tähden, niiden hyödyttämättä mitenkään kokonaisuutta. Miksi muutokset tuntuvat aina heikentävän työntekijän asemaa ja mahdollisuutta tehdä työnsä hyvin? Mitä esimerkiksi tapahtuu työhön sitoutumiselle nykyisissä ulkoistamisissa, onko niiden jälkeen olemassa enää ammattiylpeyttä? Tulevaisuudessa Aulis kokisi mielellään sen, että työympäristö tuntuisi turvalliselta. Pitkäjänteinen kehittäminen ja itsensä kouluttaminen palkitsisi sekä työntekijän että työnantajan. Monipuolisia ammattimiehiä Finnairin ramp-järjestelyryhmä kuormaa koneellisesti laajarunko- ja Airbus-lentokoneet. Järjestelyryhmä tuo lentokoneille ajettavat matkustajaportaat ja tarvittaessa myös maavirtalaitteet. Talvikaudella järjestelyryhmä huolehtii lentokoneiden lämmityksistä. Järjestelyryhmä hoitaa VIP-lentojen maapalvelut. Ruuhka-aikoina huolehditaan myös lentokoneiden telakoinneista ja lähetyksistä. Uutena tehtävänä ramp-järjestelymiehille on tullut lentokoneiden push-out toiminta, toisin sanoen he työntävät lähtevät lentokoneet hinaustraktoreilla ulos matkustajasiltojen vierestä. Järjestelymiesten on hallittava monien erikoisajoneuvojen ajaminen ja käyttö. Näitä ovat mm. kontti- ja pallettinosturit ns. high-loaderit, pallettikuljettimet eli transporterit, maavirtayksiköt, erilaiset hinaustraktorit sekä porrasautot, joita kaikkia on yhteensä n. 70 kpl. Lisäksi on hallittava monia muita ajoneuvoja ja laitteita sekä eri lentokonetyyppien koneelliset kuormausjärjestelmät ja kuormanlukitusjärjestelmät. Ramp-järjestelyryhmässä on vakinaisia ramp-järjestelyesimiehiä 3 ja ramp-järjestelymiehiä 25. Järjestelyryhmä työskentelee ympäri vuorokauden ja eri aikoina on kerrallaan työvuorossa 2-10 miestä. Jouni Kapanen kullanhuuhtoja Jounin harrastuksista mainittakoon kullanhuuhdonta Lapissa, kultahippuja on kertynyt kotiin putkiloihin jo jonkin verran. Jouni tuli Finnairille noin 15 vuotta sitten ensin ramp-mieheksi, jonka jälkeen siirtyi järjestelyryhmään. Tällä hetkellä Jounin tunnelmia kuvaa parhaiten lausahdus: Päivä kerrallaan. - Huhut elävät omaa elämäänsä ja lomautukset tulevat jos ovat tullakseen. Järjestelyryhmän yhteishenki jaksaa kannatella pahojenkin päivien yli, aina ovat kaverit tukemassa ja auttamassa. Ryhmä on ylpeä ammattitaidostaan ja osaamisestaan, kaveriin voi luottaa. Tunne että työnantaja ei luota työntekijöihinsä on kuitenkin voimakas. Jos työnantaja luottaa tuloksen tekijöihinsä, niin myös nämä luottavat työnantajaansa. Jouni ottaa työnkuvan laajentumisen haasteena, mutta uusien töiden tekeminen vaatii hyvää koulutusta ja erittäin hyvää järjestelyä työvuorolistaan. Työpaineet ja työmäärät ovat jo nyt melkoiset, uudet tehtävät eivät saa tulla vain lisätöiksi vanhojen lisäksi, vaan töiden järjestelyjä on muuteltava huomattavastikin. Uusien tehtävien osaamisen on myös ilmettävä palkkapussissa. Tulevaisuudessa Jouni toivoi turhan väliportaan karsimista, panostusta ammattitaitoiseen suorittavaan portaaseen, koulutusta ja turvatun tuntuisen työilmapiirin luomista Kuten juhlapuheissa usein mainitaan, niin tyytyväinen työntekijä tekee työnantajalleen laadukkaampaa ja tuottavampaa työtä. Pasi Poutiainen huolestunut kouluttaja Pasi aloitti Finnairilla noin 19 vuotta sitten ramp-miehenä, josta esimiestuuraajaksi ja sitten järjestelyryhmään. Pasin mielestä viimeiset pari vuoden aikana asiat eivät ole edenneet oikeaan suuntaan. - Järjestelyryhmän osalta lentokoneiden myöhästymisprosentti oli nollan tuntumassa ja nyt se on jo kolmen prosentin luokkaa. Työpaine on lisääntynyt, vuorolistojen laadinta on muuttunut ja työnjakolistojen tekijät ovat vaihtuneet. Työnjakolistojen tekijät eivät näe kentällä olevaa todellisuutta. Työ on liian hyppivää alueen äärilaidoilta toiselle. Oma-aloitteisuus, joka olisi ensiarvoisen tärkeätä työn sujumisen kannalta, on karsittu pois uusilla työjakotavoilla. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet työtulokseen ja työssä viihtymiseen. 17

18 Ramp-järjestelymies Ari Riski kuormaamassa Airbus 320:ta uudenmallisella highloaderilla, jota voidaan käyttää myös transporterina kuten kuvassa oikealla. - Myös perusvahvuus on riittämätön, koulutettuja mota-miehiä ei käytetä kiireja poikkeustilanteissa heidän olleessaan kuormausryhmän jäsenenä. Mota-miehet ovat ramp-miehiä, jotka on koulutettu tuuraamaan järjestelyryhmän jäseniä. - Työnkuvan laajentuessa palkalle ei ole tapahtunut mitään. Työnkuvan laajentaminen olisi tehtävä hallitusti ja vapaaehtoisesti. Ei pelkästään työtä lisäämällä vaan myös resurssit on mitoitettava uusien töiden mukaan. Päästessämme puhumaan koulutuksesta Pasi innostuu, onhan hän kouluttajana järjestelyryhmässä. Pasikin väsyi mahdollisuuksien puuttumiseen ja piti paussia tehtävästä. Koulutus on päästetty retuperälle. Resurssipula on todella iso epäkohta, kun ei ole korvaavia työntekijöitä koulutuksessa oleville. Koulutuksessa oleva ryhmä ei voi tehdä töitä samaa vauhtia kuin muut. Koulutuspäiviä on liian vähän, aikaa ei ole palautekeskusteluun ja tehtävien jälkipuimiseen. Kouluttajat väsyvät mahdollisuuksien puuttumiseen. Työnantaja sahaa omaa oksaansa! Vaikuttaako huonosti resursoitu koulutus kohta jo lentoturvallisuuteen, ei vain FGH:n alueella vaan myös yleisesti koko konsernissa? Pasin loppukysymys jää ilmaan lähtiessäni Tammisaaresta ajelemaan kohti Helsinkiä. Kyllähän se vastaus ajan myötä tulee, mutta missä muodossa? Toivokaamme parasta ja pelätkäämme pahinta! Teksti Erkki Luoto Kuvat Ari Miettinen 18

19 Välimiesoikeus ei käsitellyt lukittuja erotusarvoja Välimiesoikeus antoi tuomion työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa, jossa kantajana oli Palvelualojen Toimialaliitto ry ja vastaajana Ilmailualan Unioni IAU ry. Palvelualojen Toimialaliitto ry oli vaatinut välimiesoikeutta vahvistamaan, että säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3. ensimmäinen kappale tulee tulkita sen sanamuodon mukaisesti. Välimiesoikeus katsoi ratkaisussaan, että kantajalla on ollut perusteltu tarve nostaa vahvistuskanne välimiesoi- keudessa. Välimiesoikeus ratkaisi asian sille jätetyn kirjallisen aineiston perusteella siten, että osapuolten sopiman työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3 ensimmäistä kappaletta tulee tulkita sen sanamuodon mukaisesti, mikä vahvistettiin myös tuomiolauselmassa, todeten ratkaisussaan tämän tarkoittavan samalla sitä, että mainitussa työehtosopimuksessa olevat uuden palkkausjärjestelmän palkankorotusten ja palkkojen määrittämisen periaatteet mahdollistavat sen, että normipalkan (TESpalkan) ja käytännön palkan välinen ero voi supistua palkantarkistuksia vaatimuksista huolimatta toteuttanut työehtosopimuksen mukaisia rakennekorotuksia näille henkilöille alkaen, liitolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hakea palkkasaatavat oikeuden päätöksellä. Työnantajallahan on Suomessa työehtoasioissa tulkintaetuoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että riita-asioissa voidaan toimia työnantajan vääränkin kannan mukaisesti, niin kauan kunnes se on, joko erimielisten asioiden ratkaisumenettelyssä tai oikeuden päätöksellä vääräksi todettu. Liiton hallituksen näkemyksen mukaisesti meidän on varauduttava pitkään ja monimutkaiseen oikeusprosessiin lukittuja erotusarvoja koskevassa asiassa. Sen vuoksi että asia koskee satoja liitsuoritettaessa. Välimiesoikeus totesi ratkaisussaan lopuksi, että se sen sijaan ei tutki kysymystä siitä, onko paikallisten osapuolten tai yksittäisten työntekijöiden ja työnantajan edustajien välisin sopimuksin joltakin osin sovittu työehtosopimuksesta poikkeavalla tavalla esimerkiksi lukituista erotusarvoista, eikä myöskään lausu mahdollisten muiden sopimusten juridisesta pätevyydestä taikka merkityksestä verrattuna työehtosopimuksen määräyksiin. Tapani Kautto IAU hakee käräjäoikeudesta ratkaisua Finnairin erotusarvokiistaan Vastauksessaan edellä kerrottuun välimiesoikeudessa käsiteltyyn vahvistuskanteeseen Ilmailualan Unioni IAU ry pyysi, että välimiesoikeus jättää kanteen tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin kanteessa on tarkoitettu sellaisia erotusarvoja, jotka on lukittu ja jotka perustuvat puheena olevan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden työsopimuksiin. Kuten välimiesoikeus ratkaisussaan totesi, se jätti kanteen tutkittavaksi ottamatta näiltä osin. Tämä mahdollistaa sen, että IAU:n ammattiosastojen jäseniä koskevat lukittuun erotusarvoon liittyvät kiistat viedään käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Koska Finnair ei ole liittomme useista tomme ammattiosastojen jäseniä; ja myös siksi että asiaa voidaan hoitaa vain yhtä jäsentä kerrallaan koskevina kanteina käräjäoikeudessa, koska Suomessa ei ole ryhmäkanneoikeutta työsopimuslain mukaisissa asioissa. Tapani Kautto 19

20 Kolumni Marko Henttunen Kirjoittaja on Finnair Ground Handlingin työsuojeluvaltuutettu. Hän on myös IAU:n edustajiston jäsen. Tyllillä ja sirrillä on puolustajansa Kristiinankaupungin edustalla sijaitsevassa saaristossa tapahtui syyskuun alussa verityö, joka sai runsaasti julkisuutta. Luonnonsuojelurikoksen seurauksena hengestään pääsivät suosirri, suokukko, tylli sekä kaksi pikkusirriä. Tapauksesta mainittiin ainakin sanomalehdissä ja teksti tv:ssä, joten julkisuuden voidaan todeta olleen kerrassaan runsasta. Mitenkään vähättelemättä em. tapauksen raakuutta ja häikäilemättömyyttä ihmettelen, miksi työsuojelurikoksia ei huomioida mediassa kuin ääritapauksissa? Suomalaisessa yhteiskunnassa on työturvallisuusrikosten sormien välistä katsomisella ja vähättelyllä pitkät perinteet. Herraa pelätään ja työnantajaa kunnioitetaan, vaikkei hän sitä välttämättä ansaitsisikaan. Tullessani uuteen työhöni työsuojeluvaltuutetuksi vajaat kaksi vuotta sitten odotin näkeväni, että lait toimivat ja niitä valvotaan, kuten eduskunta on päättänyt. Käytännössä asiat kuitenkin menevät toisella tavalla. Lakia rikkovia työnantajia on hyvin vaikea saada vastuuseen ilman, että on tapahtunut vakava tapaturma. Työnantajat tietävät sen erittäin hyvin ja alkaapa se nyt hiljakseen tulla minullekin selväksi. Järjestelmä ei toimi kuten vaikkapa liikenteessä, jossa lyödään ylinopeudesta sakkolappu käteen tai otetaan ajokortti pois heti kun kaahaaja saadaan pysäytetyksi. Työelämässä riittää kun työnantaja sanoo sori vaan ja vakuuttaa asian tulevan korjatuksi jollain aikavälillä. Työnantajat tuskin kuitenkaan tekisivät laittomuuksia, ellei niistä olisi heille taloudellista hyötyä. Uuden työturvallisuuslain perusteella yritykset voisivat menettää rikoshyödyn valtiolle, mutta syyte ja tuomitsemiskynnys ovat erittäin korkealla, vaikka näyttötaakkoja kevennettiin vuonna Yhteisösakko työrikoksissa toimisi myös kilpailua oikaisevana tekijänä niissä tapauksissa, joissa turvallisuudesta tinkivä työnantaja saa taloudellista etua kilpailijaan nähden. Yhteisösakon suurin määrä voi olla euroa. Jostain syystä työsuojelupiirin tarkastajalle ei riitä näytöksi, että osoittaa kohteen jossa toimitaan väärin tai pyytää että hän haastattelisi yksikön työntekijät asian selvittämiseksi. Työsuojelupiirin tarkastajat eivät myöskään voi edellyttää työnantajaa ottamaan työntekijöitä lisää resurssipulan korjaamiseksi, mutta he voisivat vaatia tarmokkaammin lain vastaisten tilanteiden korjaamista esim. vaatimalla täsmällistä korjaamisaikataulua ja olemalla hyväksymättä ympäripyöreitä korulauseita toiminnan tehostamisesta. Nykyään yhteiskunnassa on muotia hakea työntekijöistä lisää tehoja uupumiseen asti. Tämä näyttää sopivan päinvastaisista vakuutteluista huolimatta lainsäätäjälle, koska edunvalvojille ei anneta riittäviä työkaluja asioihin puuttumiseksi. Työnantajapuoli on omilla yksilön kannalta äärimmäisillä toimillaan käynnistänyt Suomessa työläisten muutosliikkeen mm. teettämällä pätkätöitä, siirtymällä vuokratyövoimaan ja soveltamalla yt-lakia sen hengen vastaisesti löyhin perustein tehdyissä irtisanomisissa. Parannettaessa työntekijän turvaa työelämässä työturvallisuuslain valvonnan lisääminen tulee saada osaksi tätä muutosliikettä. Valvovien viranomaisten on tehostettava toimintaansa myös oman uskottavuutensa nimissä. 20

21 Teboil 21

22 Klaus Järvelän kokemuksia työmarkkinoilta Klaus Järvelä, liiton entisiä puheenjohtajia, kävi kylässä IAU:n nykyisissä tiloissa. Finnairin viimeaikaiset muutokset ovat vaikuttaneet hänenkin työhistoriaansa Klaus Järvelä, Klasuksi yleensä kutsuttu, nyt 58. v., toimi sihteerikautensa jälkeen IAU:n puheenjohtajana kesästä 1985 liiton viimeiseen varsinaiseen liittokokoukseen, järjestyksessään VIII, Allekirjoittanut oli hänen seuraajanaan liiton sihteerinä samoina hallintokausina ja hänen rauhallinen, harkitseva johtamistyylinsä tuli hyvinkin tutuksi. Aloitimme melko lähellä nykyistä toimistoa olevissa Liisankadun tiloissa, samassa talossa kuin runoilija Pentti Saarikosken laulun tarkoittama Matti Makkosen (=Monosen) ruumisarkkuliike. Vaihteleva työura Klaus itse on nyt siirtymässä hiljakseen pois työelämästä, jossa työura on koko ajan sivunnut läheisesti Finnairia. Kuljetusasiat olivat kiinnostaneet jo nuoruudessa Klasua, merillekin olisi veri vetänyt, mutta maihin jäätiin. Asevelvollisuuden hän suoritti ilmavoimissa, josta siirtyi siviiliin alikersanttina. Ammattikoulutus vei lentoyhtiöön, mittarikorjaamon töihin. Erinäiset ay-luottamustoimet työympäristössä johtivat tehtäviin liiton toimistossa, aluksi IAU:n sihteerin töihin oman työn ohella ja lopulta liiton johtoon seitsemäksi vuodeksi. Sen jälkeen oli vuorossa Finnairin Suojeluosasto, jonne hän sijoittui virkavapaansa jälkeen. Sielläkin sai työskennellä ihmisten parissa, mikä sopi Klasulle hyvin. Työsuojeluasiat olivat tulleet läheltä tutuiksi työsuojeluvaltuutettu Pentti Kuisman kanssa keskustellessa, jo ennen niitten muuttumista osaksi omaa työtä. Lentoyhtiössä tapahtuneiden muutoksien osana Suojeluosasto lakkautettiin. Järvelällä alkoi osa-aikaeläke noin vuosi sitten. Yhtiössä oli alkanut tapahtua etenkin vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen monenlaisia kipeitäkin muutoksia, joita SARS-ilmiö ja halpalentoyhtiöiden esiinmarssi nopeuttivat ja jotka johtivat 1200 hengen vähentämistarpeeseen. Hänen kohdalleen tuli aluksi työtahdin vähentäminen, kun Suojeluosasto ei ollut enää tarjoamassa työsuojelukoulutusta ja vakuutusyhtiötkin alkoivat tarjota eräitä alaan liittyviä ilmaispalveluita. Finnairin säästö- ja saneeraustoimien jatkuessa hänet sitten sanottiin irti viime kesäkuun alusta! Viime aikoina ovat mukaan kuvaan tulleet Tuusulan talon vesivahingot, joiden jälkiä perhe on joutunut siistimään, eli joskus tuntuu oleva tarjolla enemmän, kuin yhdellä kertaa mitenkään sopisi. Kun 500 päivän työttömyys on kärsitty, niin vuonna 2005 siintää varsinainen eläke. Klasun mielestä firma on mitä ilmeisimmin täyttänyt lain minimivaatimukset muutoksissa, mutta henkinen tuki on kyllä myös jäänyt minimaaliseksi eivätkä järjestötkään ole osanneet ennakoida tapahtunutta. Silti hän (ainakin) näytti kuitenkin sopeutuneen tilanteeseen, jossa turvalliseksi katsottu työpaikka on juuri mennyt alta, missä ilmeisesti sitä edeltänyt osa-aikaeläke helpotti. Liittotyö ja tuleva presidentti KUVA: TUOMO OKSANEN Klaus Järvelä toimi sihteerikautensa jälkeen IAU:n puheenjohtajana kesästä 1985 liiton viimeiseen varsinaiseen liittokokoukseen, , saakka. Puheenjohtajana edeltäneen Hemmo Hännisen siirtyminen muualle tuli aikanaan itse asiassa yllätyksenä, mutta vaihto sihteerin työstä puheenjohtajan paikalle oli kuitenkin helpompi kuin se aikaisempi tilanne, jossa Klasun ollessa tuoreena sihteerinä ei puheenjohtajan kanssa aluksi päästy käsiksi lukkojen takana olleisiin tärkeisiin papereihin eikä kassakaappiin. Hoida siinä sitten liiton hommia! Silloisen toimistonhoitajan loistaessa poissaolollaan avaimia käytiin hakemassa tältä poliisinkin avulla. Moninaisten ongelmien kasaantuminen johti lopulta siihen, että ko. työsuhde jouduttiin lopettamaan. Tällöin apuun tuli konttorityöntekijöiden liittoa edustanut Tarja Halonen, joka pyysi audienssia ja katsoi, että ayliikkeessä ei tämä menettely käynyt. Tilanne oli kuitenkin niin hankala, ettei edes tulevan presidentin puhe siinä auttanut ja kohta oltiin taas töissä vain miesten kesken, joka, sekään joukko, ei ollut pelkkää harmaata massaa! Järjestökiemuroita ja yhteistyötä Työnsä alkuajoilta Klasu muistaa sen, kuinka ilmailualan väestä oltiin kiinnostuneita monellakin taholla. Järjestöllä oli kokoonsa nähden melkoiset painostusmahdollisuudet, joiden avulla osaltaan mm. maan hallituksen ilmailuväen työsuhde-etuihin kuuluviin matkaetuihin kohdistuneista veronkiristysesityksistäkin selvittiin. Niinpä merimiehet ja metalliväki ainakin olivat jossain vaiheessa kiinnostuneet normaalin järjestöyhteistyön syventämisestä. Jossain vaiheessa katsottiin, että kaikkien lentoasemien yhteydessä työskentelevien olisi parasta kuulua samaan liittoon, mutta näinkään ei sitten käynyt ja liiton toiminta vakiintui pienenä erityisalan unionina. Valtiovallan kanssa oltiin tekemisissä siksikin, että ilmailu on perin kansainvälinen ala. Toisinaan tuli ohjeita jopa ministeritasolta siitä, miten olisi edullisinta suhtautua 22

23 erinäisiin alaa koskeneisiin selkkauksiin. Eräs näistä tapahtui 20 vuotta sitten Sahalinin yläpuolella, kun naapurin ilmavoimat ampuivat alas reitiltään poikenneen korealaisen lentokoneen. Kyseessä oli KAL:n lento 007 New York-Anchorage-Soul, jossa 269 Boeing-747-koneessa ollutta menehtyi. Ministeriöissä oltiin varpaillaan itänaapurin suhteen ja haluttiin hillitä järjestöjen mahdollisia reaktioita. Kansainvälisiä suhteita hoidettiin kyllä paljon myös yhteistyössä keskusjärjestötasolla aikana, jolloin Suomen puolueettomuuden tunnustamisen puolesta täytyi tehdä vielä kovasti työtä. Myös pohjoismainen yhteistyö oli jo tuolloin vilkasta. Puolueisiin oli myös yhteyksiä ja eri liitoissa vallitsivat erilaiset voimasuhteet, enemmistö- ja vähemmistöryhmineen, jossa enemmistö koostui demarien suuntaisesti ajattelevista. Klasu on itse SDP:n jäsen. IAU:ssakin jäsenistön etuja ajettiin erilaisia toimintatapoja painottaen, vähemmistöryhmän ajaessa usein hyvinkin räväkkää linjaa. Tuolloin pidettiin myös runsaasti ryhmäkokouksia, joissa asioita valmisteltiin hyvinkin pitkälle. Vaikka hän kertoo, että ei ottanut töitä kotiin, niin lienee kyllä niinkin, että palkanmaksajien, jäsenten, asiat eivät kokonaan jätä rauhaan, vaan muhivat ainakin alitajunnassa. Samaten liiton johto joutuu käytännössä joskus vapaallakin ennakoimaan tulevaa, tekemään kulissientakaista työtä, jolle haetaan muun hallinnon ja jäsenistön hyväksyntä jälkikäteen. Mitä tulee järjestödemokratiaan, niin Klasun mielestä KUVA: JUHA HYYTIÄ jäsenistön tahdon tulee luonnollisesti toteutua, mutta säännöt saisivat olla sen verran joustavia, että nopeitakin toimia voitaisiin tehdä, tilanteen niin vaatiessa Ei pelkkää raakaa työtä Lentoyhtiöajalta on alun pitäen paljon mukaviakin muistoja. Työt luonnistivat ja hän harrasti lisäksi urheilua, lähinnä pikamatkoja ja pituushyppyä. Näissä kuvioissa tuli kuljettua firmaa edustamassa maailmalla, ja kunto näkyi nytkin säilyneen, siitäkin huolimatta, että Klasu mainitsee juuttuvansa usein pitkiksikin ajoiksi TV:n ääreen, kun sieltä tulee kiinnostavia urheilulähetyksiä. Kun Klasu lopetteli omaa puheenjohtajauransa, monen muun jatkajille kerrottavan asian lisäksi jälkihoidon tarvetta tuli siitäkin, että hän oli hoitanut myös työttömyyskassaa. Kassaahan hoidettiin oman työn ohessa. Koska tuohon aikaan ei onneksi työttömyyttä paljon ollut, niin asiakkaat saattoivat tulla tutuiksi. Oli Klasun mukaan silloin tällöin käynyt niinkin, että asiakas oli tullut varsinaisen toimistoajan jälkeen, viikonlopun ollessa tulossa, ja kun rahansiirto ei muuten ollut onnistunut työttömyyskassan tai pankin systeemien avulla, niin hän oli antanut rahaa omasta taskustaan, ja käytännössä saanut itse korvauksen sitten jälkeen päin. Neuvottelukulttuuria Hänen aikanaan ei liitoissa enää harrastettu pitkiä lounaita, mutta eräänä yksityiskohtana tuli mieleen se, että TES-neuvotteluesitys jätettiin kyllä aina juhlavasti työnantajapuolelle, ruokapöydän ääressä. Tapoihin kuului myös, että neuvotteluissa teititeltiin. Toisaalta erinäisten yhdessäkin hoidettujen asioiden onnistuttua, kuten vaikka em. verotusuhkan poistaminen, saattoi olla mukavaa ja rentouttavaakin yhdessä. Tuohon aikaan sopiminenkin nähtiin työnantajapuolellakin mitä ilmeisimmin todella tärkeäksi asiaksi, vaikka ei tuloksia suinkaan aina helpolla saatu. Työnantajapuolella oli melkoisia persoonallisuuksia, joista Klasu mainitsee Antti Blomin. Vähintään yhtä värikäs henkilö, valtakunnansovittelija Jorma Reini, puolestaan noteeraa Klasunkin muistelmissaan kertoessaan Hornettien oston aikaisista puolustusministeriön neuvottelukiemuroista. Tällöin valtiolla oli tosi tiukat raamit henkilöstökuluille ja sovittelija kutsuttiin apuun työehtosopimuskiistamme edettyä melkein lakoksi asti. Niinpä tämän piti tehdä paljon taustatyötä niin puolustusvoimien vaikuttajien, mm. Elisabeth Rehnin, kuin valtiovarainministeri Iiro Viinasenkin kanssa sovittelun onnistumiseksi - ja sen osoittamiseksi, ettei IAU todellakaan vaatinut mahdottomia suhteutettuna miljardihankintoihin, kun Finnairissa tuolloin toteutettua pennilinjaratkaisua tuli soveltaa totuttuun tapaan PLM:n seuraajasopimukseen. Tiiviin, n. vuorokauden kestäneen yhteydenpidon tuloksena oli, että lakonuhka peruuntui viime tingassa ja Hornettienkin huolto oli turvattu jatkossa, kuten Reinikin kirjassaan mainitsee. Tuomo Oksanen Klaus Järvelä on juuri ottanut vastaan puheenjohtajan tehtävät edeltäjältään Hemmo Hänniseltä v liittokokouksessa. 23

24 Työttömyyskassa muutti lähemmäs keskustaa Uusi osoite on: Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kaisaniemenkatu 10, 8. krs HELSINKI Puhelinnumerot: (09) kassanhoitaja Paula Seppälä (äitiyslomalla) (09) kassanjohtaja Janne Becker (09) etuuskäsittelijä Sari Heirola telefax: (09) Etuuskäsittelijä Sari Heirola ja kassanjohtaja Janne Becker kassan uudessa toimistossa. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa muutti uusiin tiloihin Helsingin Kaisaniemeen. Ensimmäinen työpäivä uudessa toimistossa oli maanantai Kassalla käytössä ollut PL -osoite 336 ei ole voimassa alkaen, vaan hakemukset pyydetään postittamaan uudella katuosoitteella siitä lähtien! Uusi toimisto on työttömyyskassan asiamiespiirin Veturimiesten liitto ry:n omistama ja juuri remontoitu kassan tarpeita vastaavaksi. Kassan työntekijämäärä nousee, kun äitiyslomalainen Paula Seppälä palaa töihin ja hänen sijaisenaan ollut Sari Heirola jatkaa kassan palveluksessa. Kun kuljetusliittojen talossa sijaitseva AKT:n työttömyyskassa tarvitsi lisää tilaa saadakseen koko kassan henkilöstön samaan kerrokseen, niin oman alamme kassa muutti puolestaan suurempiin tiloihin. Kaisaniemenkatu 10 sijaitsee muutaman sadan metrin kävelyetäisyydellä Ilmailualan Unioni IAU ry:n toimistosta. KOKOUSKUTSU Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston sääntömääräinen syyskokous pidetään Kuljetusliittojen talossa Helsingissä perjantaina Paikka: Aika: John Stenbergin ranta 6, Helsinki, 2. kerroksen kokoustilat Kokous alkaa klo 10.00, aamukahvi kokoustilan aulassa klo 9.00 Kokouksessa käsitellään IAU:n sääntöjen 7 kokoukselle määrittämät asiat sekä IAU:n toiminta-asiakirjat hallintokaudelle IAU ry:n hallitus 24

25 Henkilöstörahastojen sähköinen jäsenpalvelu Henkilöstörahastojen perustama palveluyritys HR palvelut Oy on kehittänyt sähköisen jäsenpalvelujärjestelmän. Finnairin henkilöstörahasto on kolmantena rahastona ottamassa käyttöön tämän palvelun. Sähköinen jäsenpalvelu perustuu internet-yhteyteen ja on turvallisuusluokitukseltaan pankkipalvelujen tasoa. Jäsen voi helposti palvelun avulla saada tietoa rahasto-osuudestaan ja sen laskentaperusteista. Hän voi antaa halutessaan ilmoituksen rahasto-osuuden nosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä. Myös muutokset omiin yhteystietoihin voi tehdä vaivattomasti ja nopeasti. Järjestelmään voidaan liittää rahaston omat kotisivut ja linkit yhteisiin sivuihin, joita HR-palvelut Oy ylläpitää. Henkilöstörahasto säästää hallintokuluissa uuden järjestelmän avulla. - Henkilöstörahasto lähettää marraskuussa jäsenkirjeen, jossa on lisätietoa asiasta. Rahaston jäsen voi tämän jälkeen itse päättää siirtyykö käyttämään uutta palvelua, sanoo Finnairin henkilöstörahaston hallituksen puheenjohtaja Juhani Sinisalo. Kokeile sähköistä jäsenpalvelujärjestelmää Esittelysivut ovat osoitteessa: Vasemmassa reunassa on Jäsentiedotdemo >klikkaa sitä ja edelleen Demo versio. Syötä tunnus: H tai Y tai D (ruotsinkielinen) Salasana on: salasana Kokeile muuttaa maksettava summa suuremmaksi tai pienemmäksi, tehdä osoite-, nimi- ja tilimuutoksia. Katso myös kielivalinta, säännöt, laskentaperusteet ym. Lisätietoja: HR-palvelut Oy puhelin (03) , sähköposti toimisto@hrpalvelut.com tai Juhani Sinisalo puhelin , juhani.sinisalo@finnair.fi. Pekka Kainulainen 25

26 80 år svensk verksamhet inom FCC FFC:s svenskspråkig verksamhet fyller 80 år söndagen den 19 oktober. Festen till ära har svenska sekretariatet i dag publicerat sin historik som är skriven av redaktör Christina Nordgren-Siivonen. Den fackliga finlandssvenska verksamheten har, under hela sin historia, varit både mångsidig och aktiv. Idag har fackförbunden inom FFC cirka medlemmar med svenska som modersmål. Till antalet motsvarar detta ett medelstort finländskt fackförbund. Också de svenskspråkiga fackavdelningarna har aktivt deltagit i FFC:s och dess föregångares Finlands Fackorganisations verksamhet redan från år 1907 då organisationen grundades. För att trygga den svenskspråkiga medlemskårens deltagande och medlemsservicen på bästa möjliga sätt fattade fackorganisationens kongress i maj 1923 ett beslut om att starta den svenska verksamheten. Finlands Fackorganisations styrelse grundade samma år, den 19 oktober, ett svenskt sekretariat med uppgift att leda den svenska verksamheten. Sekretariatets uppgift var då - och är fortfarande - att ansvara för FFC:s landsomfattande svenskspråkiga verksamhet. -Jämlikhet och rättvisa utgör grundstenarna för den av FFC ledda fackföreningsrörelsen. Därför anser vi att det är viktigt att vår organisation också i framtiden är tvåspråkig, även om en del av de svenskspråkiga medlemmarna behärskar finska. FFC:s svenska sekretariats huvuduppgift är fortfarande att se till att de svenska medlemmarna får alla viktiga fackliga tjänster på sitt modersmål, säger FFC:s ordförande Lauri Ihalainen. Självklart kräver den svenska verksamheten aktiva svenskspråkiga medlemmar som deltar i den fackliga verksamheten på arbetsplatserna, i fackavdelningarna, i förbunden och i FFC:s svenska sekretariat. För att upprätthålla aktiviteten bland medlemmarna strävar svenska sekretariatet efter att utbudet av svenskspråkig utbildning, information och material till medlemmarna är högklassigt, aktuellt och intressant. Sekretariatet vill också påverka förbunden så att de fäster uppmärksamhet vid sin personals kunskaper i svenska så de kan erbjuda medlemsservice även på svenska. Enligt ordförande Ihalainen är framtiden för FFC:s svenska verksamhet beroende av den numerära utvecklingen av den svenskspråkiga befolkningen i vårt land. Om den svenskspråkiga befolkningens antal fortsättningsvis är stabilt har FFC:s svenska sekretariat i framtiden fortfarande en viktig roll som en förenande länk mellan de svenskspråkiga medlemmarna och som arrangör av den svenskspråkiga verksamheten. 80 vuotta ruotsinkielistä toimintaa SAK:ssa SAK:n ruotsinkielinen toiminta täyttää sunnuntaina 19. lokakuuta 80 vuotta. Juhlan kunniaksi ruotsinkielinen sihteeristö julkaisi tänään historiikkinsa, jonka on kirjoittanut toimittaja Christina Nordgren-Siivonen. Ammattiyhdistysliikkeen suomenruotsalaisten toiminta on ollut koko historiansa ajan monipuolista ja aktiivista. Tänään SAK:laisissa ammattiliitoissa on noin äidinkielenään ruotsia puhuvaa jäsentä, mikä vastaa keskisuuren suomalaisen ammattiliiton jäsenmäärää. SAK:n ja sen edeltäjän, Suomen Ammattijärjestön toimintaan on sen perustamisesta eli vuodesta 1907 alkaen osallistunut aktiivisesti myös ruotsinkielisiä ammattiosastoja. Jotta ruotsinkielisen jäsenistön osallistumismahdollisuudet ja jäsenpalvelut voitaisiin turvata mahdollisimman hyvin, ammattijärjestön kongressi päätti toukokuussa 1923 käynnistää järjestön ruotsinkielisen toiminnan. Tätä toimintaa ohjaamaan Suomen Ammattijärjestön hallitus perusti samana vuonna, lokakuun 19. päivänä ruotsinkielisen sihteeristön. Sihteeristön tehtävänä oli ja on yhä edelleen vastata SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen valtakunnallisesta ruotsinkielisestä toiminnasta. - Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen kulmakiviä. Siksi pidämme tärkeänä, että järjestömme säilyy jatkossakin kaksikielisenä, vaikka osa ammattiliittojen ruotsinkielisistä jäsenistä hallitseekin suomen kielen. SAK:n ruotsinkielisen sihteeristön päätehtävä onkin edelleen huolehtia siitä, että ruotsinkieliset jäsenet saavat keskeiset ammattiyhdistysliikkeen palvelut omalla äidinkielellään, toteaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Ruotsinkielinen toiminta edellyttää luonnollisesti ruotsinkielisiä aktiivisia jäseniä, jotka osallistuvat ammattiyhdistystoimintaan työpaikoilla, ammattiosastoissa, liitoissa ja SAK:n ruotsinkielisessä sihteeristössä. Aktiivisuuden ylläpitämiseksi sihteeristö huolehtii siitä, että ruotsinkieliselle jäsenistölle tarjotaan laadukasta, ajankohtaista ja kiinnostavaa ammattiyhdistyskoulutusta, tiedotusta ja materiaalia. Sihteeristö haluaa myös osaltaan vaikuttaa ammattiliittoihin siten, että liitot kiinnittävät huomiota henkilöstönsä ruotsinkielen taitoihin voidakseen antaa jäsenpalveluja myös ruotsiksi. Puheenjohtaja Ihalaisen mukaan SAK:n ruotsinkielisen toiminnan tulevaisuus on riippuvainen ruotsinkielisen väestön määrän kehittymistä maassamme. Jos ruotsinkielisen väestön lukumäärä pysyy jotakuinkin vakaana, on SAK:n ruotsinkielisellä sihteeristöllä jatkossakin tärkeä rooli ruotsinkielisten jäsenten yhdyssiteenä ja toiminnan järjestäjänä. 26

27 Työsuojeluvaalit marrasjoulukuussa 2003 vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa, asetukseen työsuojelun valvonnasta sekä työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Mikäli liittojen välillä on laadittu omat vaaliohjeet, noudatetaan niitä. Valinnan toteuttaminen Työsuojeluvaltuutetun ja kahden varavaltuutetun valitsemista varten työpaikan työntekijöiden ja toimihenkilöiden tulee ottaa yhteyttä työnantajaansa sopiakseen vaalien järjestelyistä. Työnantaja kutsuu sen jälkeen viipymättä työntekijäin ja toimihenkilöiden edustajat neuvotteluun, jossa sovitaan tarkemmin vaalien toimittamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Vaalien toimittamisessa työnantajan on sovittava vaalin ajasta ja paikasta ennakolta työntekijöiden ja toimihenkilöiden kanssa annettava luettelo työpaikassa työskentelevistä työntekijöistä ja erikseen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä, mikäli he ovat ilmoittaneet valitsevansa oman työsuojeluvaltuutetun osoitettava maksutta käytettäväksi työnantajan hallussa oleva, tarkoitukseen soveltuva tila, jonka käytöstä ei aiheudu tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle ilmoitettava tiedot työsuojeluorganisaatioon valituista ja nimetyistä henkilöistä os. Työturvallisuuskeskus, Työsuojeluhenkilörekisteri, Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki. Ilmoitus tehdään erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja Työturvallisuuskeskuksen asiamiehiltä, puh. (09) , telekopio (09) , sähköposti info@tyoturva.fi. Jos vaalin järjestämisessä ilmenee epätietoisuutta, alan työnantaja- ja ammattiliitot ratkaisevat kiistakysymyksen työnantajan ollessa järjestäytynyt. Mahdolliset valitukset osoitetaan ao. liitoille. Muissa tapauksissa työsuojelupii- Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras-joulukuussa 2003 työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen sekä tarvittaessa myös työsuojelutoimikunnan tai muun vastaavan yhteistoimintaelimen jäsenten valitsemiseksi. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi koskee vuosia Työpaikalle on aina nimettävä työsuojelupäällikkö. Yli kymmenen työntekijän tai toimihenkilön työpaikalle on valittava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Valtuutetut voidaan valita myös pienemmille työpaikoille. Työpaikan työsuojeluhenkilöstö muodostuu työntekijöiden ja toimihenkilöiden vaaleilla valitsemista edustajista sekä työnantajan nimeämästä työsuojelupäälliköstä ja mahdollisista muista edustajista. Työturvallisuuskeskuksessa on laadittu työpaikkoja varten oheiset ohjeet vaalien järjestämisestä. Ohjeet perustuvat lakiin työsuojelun valrin työsuojelutoimisto antaa tarvittavat ohjeet. Lähde: Työturvallisuuskeskus: keskus/tiedotteet/ vaalitiedote2.html Edellä olevan lisäksi noudatetaan valinnoissa lentoliikenteen sopimusalalla Palvelualojen Toimialaliiton ja Ilmailualan Unionin välisen työehtosopimuksen 17 :n määräyksiä sekä edellisen liitteenä olevien työehtosopimusosapuolten välisen työsuojelutoimintaa koskevan sopimuksen määräyksiä sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välisen yleissopimuksen 3 luvun määräyksiä. Puolustusministeriön sopimusalueella noudatetaan paikallisesti tehtyjä sopimuksia yksiköiden työsuojeluorganisaatioista. Flygtrafikens kollektivavtal nu på svenska Kollektivavtalet mellan Branschförbundet för Servicebranscherna och Luftfartsunion är nu tillgängligt även som svensk översättning. Översättningen är utarbetad i syfte att öka information för medlemmar och den finska texten utgör fortfarande utgångspunkten för möjliga tolkningstvister. Kollektivavtalet reglerar reguljär ruttrafik eller tung chartertrafik. De anställdas arbetsvillkor i luftfarten baseras huvudsakligen på det allmängiltiga kollektivavtalet och löneavtalet, vilka förbinder luftfart i Finland överhuvudtaget. I bilagor är också protokoll över avtalets tillämpning inom Finnair-koncernen samt SAS och Air Botnia. De som på arbetstagarsidan behöver avtalsböckerna på svenska, vi ber kontakta Luftfartsunionens byrå för leverans. 27

28 Tietoa verkosta: Työsuhteen pelisäännöt Tutustu liiton nettisivuihin. Työsuhteen pelisäännöt otsikon alta löytyvät mm. seuraavat asiat Työehtosopimukset Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevaan työehtosopimukseen voit tutustua internetissä osoitteessa: normit/index.html Tietoja puolustusministeriön alueen työehdoista saat seuraavasta linkistä: Valtion työehdot Työsopimus Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jolla työntekijä sitoutuu tekemään palkkaa vastaan työtä työnantajalle. Työsopimuksesta säädetään työsopimuslaissa, joka on työelämän peruslaki. Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Katso sivuilta tarkemmin mitä tulee huomioida työsopimusta tehtäessä ja 12 kohdan lista selvityksen sisällöstä. Luottamusmiestoiminta Ammattiosastojen jäsenten valitsemat luottamusmiehet valvovat työehtosopimusten ja muiden sopimusten sekä työlakien noudattamista työpaikoilla. Luottamusmiesten tehtävät määräytyvät lainsäädännön ja sopimusten mukaisesti. Isommissa yrityksessä toimii myös erikseen valittu pääluottamusmies, joka neuvottelee työnantajan edustajan kanssa työehtosopimusten tulkintaan ja paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista. Työsuojelu Työsuojeluun liittyviä asioita hoitaa työntekijöiden valitsema työsuojeluvaltuutettu tai työsuojeluasiamies, joiden tehtävät määräytyvät lainsäädännön ja sopimusten mukaan. Työsuojeluasiamiesten tehtävänä on valvoa, että työturvallisuuslakia noudatetaan työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutetulle ja -asiamiehelle voi myös tehdä aloitteita työturvallisuuden parantamiseksi. Toki jokaisen tulee henkilökohtaisesti puuttua tilanteeseen, jossa työturvallisuus on vaarassa. Se on kaikkien velvollisuus. Mitä tehdä jos ongelmia työpaikalla Työnantajan kanssa voi tulla erimielisyyksiä työsuhteen ehdoista kuten palkoista, ylityökorvauksista, työajoista, koeajasta, sairausajan palkasta, vuosilomista, irtisanomisasioista tms. Lakien ja sopimusten noudattamisen valvonta kuuluu myös jokaiselle työntekijälle itselleen. Jos havaitset itseäsi tai työtoveriasi koskevan ongelman tai epäoikeudenmukaisuuden, ryhdy toimiin sen korjaamiseksi. Ota tarvittaessa yhteyttä luottamusmieheesi.