OPINNOISTA osaajaksi. KARTOITUS HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMISTÄ: HUS:n ja Diakonissalaitoksen käytännöt
|
|
- Jyrki Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPINNOISTA osaajaksi Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma PKS-KOKO Opinnoista Osaajaksi -hanke ( ) 2011 KARTOITUS HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMISTÄ: HUS:n ja Diakonissalaitoksen käytännöt Toim. Anna Suvilaakso & Riikka Lindholm
2 2 Sisällys 1 YLEISTÄ HARJOITTELUJAKSOJEN PALAUTEJÄRJESTELMISTÄ HOITOALAN KÄYTÄNNÖT: CLES - OPISKELIJAOHJAUKSEN ARVIOINTIMITTARI Cles-mittari osana harjoitteluprosessia, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin prosessikaavio HUS:n HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMÄ Harjoittelupalautteiden kerääminen internet-pohjaisen Cles-mittarin avulla Järjestelmän käyttöönottoprosessi ( ) Vastuuhenkilöiden roolit ja raportointi Kyselyyn vastaaminen Tulosten hyödyntäminen ja seuranta HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMÄ Palautejärjestelmän käyttöönotto Tietojen keruu, palautteen käsittely ja hallinnointiprosessi OPETTAJANKOULUTUS - OHJATUN HARJOITTELUN ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT Käytännöt lukuvuonna Lähteet... 9 Liite 1. HUS:n CLES-mittarin kysymysrunko (hoitoalan opiskelijat)...10 Liite 2. Diakonissalaitoksen palautekyselyn runko...13
3 3 1 YLEISTÄ HARJOITTELUJAKSOJEN PALAUTEJÄRJESTELMISTÄ Yleisesti palauteprosessi nähdään osana harjoittelujakson arviointiprosessia ja laadun kehittämistä, ja palautetta keräävät sekä työnantajat että oppilaitokset. Oppilaitokset keräävät usein palautetta harjoittelujakson jälkeen pääasiassa omaan käyttöön, jolloin palaute ei yleensä välity systemaattisesti kaikille työnantajille. Työnantajien taholta palautteiden kerääminen opiskelijoilta palvelee harjoittelun laadun kehittämistä harjoittelupaikoissa ja pidemmällä tähtäimellä työnantajakuvaa sekä henkilöstön saatavuutta. Opiskelijoilta on myös mahdollista saada arvokasta tietoa työyksikön ilmapiiristä ja toiminnasta. Ihannetilanteessa harjoittelujaksosta kerätään palautetta kaikilta osapuolilta. Tässä yhteenvedossa kuvataan työnantajilla käytössä olevia opiskelijoille suunnattuja palautejärjestelmiä kahden esimerkin kautta. Yhteenvetoa varten on kartoitettu HUS:n ja Diakonissalaitoksen käytännöt. Kolmantena esimerkkinä on myös kuvattu lyhyesti harjoittelukoulujen ja opettajankouluttajien yhteistyöverkosto enorssin harjoittelupalautekäytäntöjä. Palautteen keräystavan voi jakaa kolmeen eri menetelmään: suullinen, paperilomake ja sähköinen järjestelmä. Suullinen opiskelijan antama palaute ohjaajalle tai esimiehelle on yksinkertaisin ja yleisin menetelmä. Kasvokkainen keskustelu ei kuitenkaan kerrytä laajempaa tietoa eri epäkohdista. Keskusteluissa esille tuodaan usein satunnaisia ja pääosin positiivisia asioita, ja suulliset keskustelut ovat harvemmin strukturoituja. Palaute ei myöskään kumuloidu ja kulkeudu systemaattisesti yksikön esimiehelle tai siitä eteenpäin. Paperilomakkeen käyttö yksikössä harjoittelujakson päätteeksi mahdollistaa palautteen ohjautumisen suoraan ohjaajalle ja esimiehelle sekä palautteiden käsittelyn työyksikössä, ja on prosessina ohjatumpi verrattuna suulliseen palautteenantoon. Laajempien yhteenvetojen teko on kuitenkin työlästä ja tiedon kumuloituvuus ja vertailu usein puutteellista. Sähköisen internet-pohjaisen lomakkeen avulla tiedonkeruu ja yhteenvetojen teko on joustavampaa ja nopeampaa verrattuna paperiseen, ja siinä usein käytetään kyselyohjelmistoja (mm. Digium, Webropol). Ohjelmistojen avulla palaute saadaan kerättyä suoraan tietokantaan. Kyselyohjelmistot tarjoavat pikaraportteja, jotka sisältävät tulokset sekä numeerisina että graafisina esityksinä. Sähköinen järjestelmä vaatii vastuuhenkilöitä hallinnointiin ja tulosten yksikkökohtaisten yhteenvetojen tekoon. Haasteena saattaa olla tulosten välittyminen ruohonjuuritasolle työyksikköön. Suomessa esimerkiksi useissa sairaanhoitopiireissä on vakiintunut palautteenkeräys harjoittelijoilta, ja siinä käytetään yleensä sähköisessä muodossa hoitoalalle kehitettyä CLES-mittaria, josta tässä yhteenvedossa kerrotaan tarkemmin. Monilla työnantajilla on myös yksinkertaisempia omiin tarpeisiin kehitettyjä internet-pohjaisia palautekyselyitä kuten Diakonissalaitoksella, jonka käytännöistä kerrotaan myös tässä yhteenvedossa. Kyseisen kartoituksen tavoite: Yhtenä kehittämisalueena Opinnoista Osaajaksi -hankkeessa on ollut harjoittelu ja harjoittelun laatu. Opinnoista Osaajaksi -hankkeelle asetettiin yhdeksi tavoitteeksi usealle alalle soveltuvan internetpohjaisen harjoittelupalautelomakkeen kehittäminen. Tämä kartoitus on ollut tukena kyselylomakkeen kehittämisessä, testaamisessa ja vinkkien laatimisessa palautelomakkeen käyttöönottoon. Kartoitus hyödyntää myös jatkossa organisaatioita harjoittelupalautejärjestelmien käyttöönottovaiheessa.
4 4 2 HOITOALAN KÄYTÄNNÖT: CLES - OPISKELIJAOHJAUKSEN ARVIOINTIMITTARI Cles-mittari eli Clinical Learning Environment and Supervision on mittari, jonka Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Mikko Saarikoski kehitti väitöstutkimuksessaan vuonna 2002 kliinisen oppimisympäristön ja ohjauksen ladun arviointiin. Mittari ja sen myöhemmin laajennettu Cles+T -versio ovat levinneet myös laajaan kansainväliseen käyttöön. Tällä hetkellä mittareista on 17 kieliversiota, ja ne ovat olleet käytössä jo yli 20 maassa. Mittari on ilmainen, ja kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Mikko Saarikoskeen. Suomessa mittari on käytössä kaikissa yliopistosairaanhoitopiireissä, suurimmassa osassa sairaanhoitopiireistä sekä yksittäisten kaupunkien terveydenhuollon yksiköissä (esim. pääkaupunkiseudulla Espoon sairaalassa). Cles-mittaria käytetään sähköisessä muodossa, jolloin palaute saadaan kerättyä suoraan tietokantaan. Mittarin tarkoituksena on kerätä palautetta terveys- ja hoitoalan opiskelijaohjauksen laadusta. Kysely koostuu oppimisympäristön ja ohjauksen laatuun liittyvistä kysymyksistä, joiden avulla opiskelija arvioi päättymässä olevan harjoittelujaksonsa. Se soveltuu eri asteiden oppilaitosten käyttöön. Mittari on ns. tieteellinen, jossa on kansallisesti määritelty arvot, esimerkiksi käyttäjät tietävät mikä on "hyvä" ja mikä "erinomainen" taso vastauksissa. Näin saadaan valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Vuodesta 2009 on ollut toiminnassa valtakunnallinen Cles-verkosto, jonka koordinaattorina toimii kehittämispäällikkö Riitta Meretoja Husista. Verkostoon kuuluvat edustajat mm. kaikista niistä sairaanhoitopiireistä ja perusterveydenhuollon yksiköistä, jotka käyttävät Cles-mittaria. Verkosto kokoontuu vuosittain. Verkostotapaamisissa vertaillaan ja käydään läpi tuloksia. Ks. liitteenä oleva HUS:n versio cles-mittarista. 2.1 Cles-mittari osana harjoitteluprosessia, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin prosessikaavio Hoitotyön opiskelijan harjoittelun polku sisätautien tulosyksikössä:
5 5 3 HUS:n HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on jaettu sairaanhoitoalueisiin. Suurin näistä on HYKSsairaanhoitoalue, joka muodostuu Helsingin ja Uudenmaan yliopistollisista sairaaloista, joita on 17 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Lisäksi HUS:iin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. HUS-konserniin kuuluu myös liikelaitoksia. Kyselyn kohderyhmään kuuluvia harjoittelijoita on ollut muun muassa HUSLAB- ja HUS-Röntgen -liikelaitoksissa kyselyn käyttöönotosta alkaen. Vuonna 2011 vastaajien joukkoon liittyi myös HUS-Desiko (laitoshuoltaja- ja välinehuoltajaopiskelijat). Henkilöstön määrä HUS-yhtymällä v oli henkilöä. HUS:ssa harjoittelee n hoitoalan opiskelijaa vuodessa. Tässä yhteenvedossa kuvataan hoitoalan opiskelijoille suunnatun sähköisen harjoittelupalautejärjestelmän käyttöönottoprosessia sekä nykyisiä käytäntöjä. 3.1 Harjoittelupalautteiden kerääminen internet-pohjaisen Cles-mittarin avulla Opiskelijaohjauksen palautejärjestelmän yhtenäistäminen on HUS:n hoitotyön tavoite ja toimenpideohjelman kärkihanke. Yhtenäiset, vertailtavat tunnusluvut luovat edellytykset ohjauksen systemaattiselle seurannalle ja kehittämiselle vastuuyksiköiden, sairaanhoitoalueiden ja kuntayhtymän tasolla. Yhtenäisen palautejärjestelmän tavoitteena on, että 1) jokaisella terveys- ja hoitoalan opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta ohjauksen laadusta vastuuyksikkötasolla sähköisen internet-pohjaisen kyselyn avulla 2) vastuuyksiköt saavat kaksi kertaa vuodessa raportit laatumittauksen tuloksista 3) laatumittauksen tuloksista raportoidaan vuosittain kuntayhtymätasoinen vertailu Palautetta kerätään kliinisen oppimisympäristön arviointiin kehitetyllä CLES-mittarilla. Kyselytyökaluna käytetään Digium-sovellusta. Ennen CLES:in käyttöönottoa HUS:n yksiköillä oli harjoittelupalautteiden keräämistä varten 28 erilaista mittaria. Nykyään käytössä ei enää ole rinnakkaisia mittareita. Mittari soveltuu eri asteiden terveys- ja hoitoalan opiskelijoille. Harjoittelun onnistuminen on vahvasti sidoksissa yksikön oppimisympäristöön. Keskeisiksi sen laatuun vaikuttaviksi tekijöiksi on havaittu osastolla vallitseva ilmapiiri ja osastonhoitajan johtamistapa (Wilson - Barnett ym. 1995, Saarikoski ym. 2005). HUS:n näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että terveysalalle koulutettavien ohjaus on korkeatasoista ja työnantajakuva muodostuu vetovoimaiseksi. Merkittävää hyvän oppimisympäristön kannalta on psykologinen turvallisuus. Tämä saavutetaan ympäristössä, jossa ilmapiiri on myönteinen, kohtelu tasaarvoista ja palaute jatkuvaa. Yksilöohjaus ja henkilökohtainen ohjaaja ovat tärkeimmät yksittäiset kliinisen ohjauksen osatekijät (Saarikoski 2002, Sibson & Machen 2003, Midgley 2006). Ohjatun harjoittelun suunnittelu-, arviointi- ja seurantajärjestelmässä tulee painottaa toiminnan vaikuttavuutta, laatua ja kustannusten seurantaa. 3.2 Järjestelmän käyttöönottoprosessi ( ) Palautejärjestelmän kehittäminen tapahtui kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa v tehtiin kirjallisuuskatsaus (Vuorinen ym. 2004) ja esikartoitus HUS:ssa käytössä olevista arviointimittareista (Konttila 2005). Toisessa vaiheessa 2006 suoritettiin CLES-mittarin HUS-version pilotointi kolmella toimialalla ja rakennettiin sähköinen kysely- ja raportointijärjestelmä. Se pilotoitiin yhdellä toimialalla. Kolmannessa vaiheessa v otettiin palautejärjestelmä portaittain käyttöön kaikissa vastuuyksiköissä. Palautejärjestelmän käyttöönottoa koordinoimaan perustettiin HUS:n johtavien ylihoitajien kokouksessa toimeenpanotyöryhmä ja käyttöönoton yhdyshenkilöiden työryhmä. Toimeenpanotyöryhmä vastasi CLES-mittarin HUS-version kehittämisestä, kyselyn rakentamisesta sähköiseen kysely- ja raportointiohjelmaan, mittarin ruotsinkielisen version laatimisesta ja vakioraportointikäytännöistä. Toimeenpanoryhmä kokoontui vuosien aikana 10 kertaa. Palautekyselyn toteutusta ja vastuualueraportointia varten johtavat ylihoitajat nimesivät sairaanhoitoalueilta ja liikelaitoksista vastuualueiltaan yhdyshenkilöt. He organisoivat kyselyn käyttöönoton omilla alueillaan.
6 6 Organisointi sisälsi asiasta tiedottamisen ja henkilöstön motivoinnin sekä raportointikäytännöistä sopimisen ja tulosten hyödyntämisen. Palautetiedon pohjalta yhdessä ylihoitajien kanssa yhdyshenkilöt suunnittelivat toimenpiteet, joilla opiskelijaohjauksen laatua kehitetään. Yhdyshenkilöt kokoontuivat vuosien aikana 4 kertaa. Vuosina järjestettiin viisi koulutustilaisuutta raporttien tekemisestä CLESyhdyshenkilöille. 3.3 Vastuuhenkilöiden roolit ja raportointi HUS:illa on yksi pääkäyttäjä, jolla menee n. 7 työpäivää vuodessa yleiseen palautejärjestelmän hallinnointiin. Erityisesti töitä on vuoden alussa kun kysely suljetaan ja kopioidaan pohja uuteen kyselyyn. Silloin päivitetään organisaatiopuu ja testataan uuden kyselyn toimivuutta. Tekniseen toimivuuteen liittyen käyttäjiltä ei juurikaan tule kyselyitä, koska kyselyt ohjataan Digiumin helpdeskiin. Pääkäyttäjä tarkistuttaa organisaatiopuun yhdyshenkilöillä, jotka tuntevat oman alueensa paremmin. HUSorganisaatiopuusto on 6-portainen (esim. HUS - HYKS - Operatiivinen tulosyksikkö - Tukielinkirurgia - Kirurgian osastoryhmä, Peijas - Osasto K2). Vastatessaan kyselyyn opiskelija valitsee valikosta oman harjoitteluyksikkönsä. Vuonna 2009 HUS:ssa yhdistettiin opiskelijaohjauksen laatujärjestelmässä toimineet kaksi työryhmää (toimeenpanotyöryhmä ja käyttöönoton yhdyshenkilöiden ryhmä) yhdeksi työryhmäksi, jota kutsutaan opiskelijaohjauksen laatuverkostoksi. Sen puheenjohtajana toimii kehittämispäällikkö Riitta Meretoja ja kaikista HUS:n sairaanhoitoalueilta (HYKS, Lohja, Länsi-Uusimaa, Hyvinkää ja Porvoo) ja liikelaitoksista (HUS-Röntgen, HUS-lab ja HUS-Desiko) on nimetty työryhmään CLES-yhdyshenkilöt (N=11). HYKS-sairaanhoitoalueelta on nimetty CLES-yhdyshenkilöt myös kaikista tulosyksiköistä. Yhdyshenkilöillä on kyselyn tekijä oikeudet ja heiltä menee työaikaa noin 2 päivää vuodessa per yhdyshenkilö tulosten raportointiin. CLES- yhdyshenkilöitä ovat muun muassa kliinisen hoitotyön opettajia ja johtavia ylihoitajia, joita kiinnostavat tulokset. Tämä taas motivoi heitä tekemään raportointia. Vastuuyksikön tuloksia on mahdollista vertailla vastuuyksikköryhmän, vastuualueen, tulosyksikön, sairaanhoitoalueen ja kuntayhtymän tuloksiin. Vastuuyksikköraportit laaditaan, mikäli vastaajia on vähintään kolme.vastuuyksikköraportit ovat luottamuksellisia. Väärinkäytösten selvittäminen onnistuisi tarvittaessa sovelluksen mahdollistaman muistijäljen avulla. Tulosten raportoinnin taso: o Vastuuyksikkö * o Vastuuyksikköryhmä o Vastuualue o Tulosyksikkö o Sairaanhoitoalue o Kuntayhtymä *Vastuuyksikköraportit, mikäli vastaajia vähintään 3 Nykykäytäntönä on 2 kertaa vuodessa tapahtuva raportointi. Yhdyshenkilöt laativat raportit kesäkuussa ja tammikuussa; tammikuussa laaditaan raportti koko vuoden osalta. Tulokset lähetetään yksikköihin osastonhoitajille, osastoryhmän päälliköille ja johtaville ylihoitajille. Kehittämispäällikkö raportoi konsernin hallinnolle. Pääkäyttäjä (=erikoissuunnittelija, 7 pv/v. Tehtävä: päävastuu kyselyn rakenteesta, organisaatiopuun tarkistaminen vuosittain, kyselyn sulkeminen ja avaus) Kehittämispäällikkö (raportointi konsernin hallinnolle, tekee valtakunnallista vertailua) Opiskelijaohjauksen laatuverkosto (=kliinisen hoitotyön opettajia, osastoryhmän päälliköitä, johtavia ylihoitajia, kliinisiä asiantuntijoita, yhdyshenkilöitä) (kokous 2 krt vuodessa, kehittämispäällikkö puh.johtajana, pääkäyttäjä sihteerinä). Tehtävät: raportit x2 vuodessa (ks. yhdyshenkilöt), käsittelee tuloksia, tiedottaa tuloksista ja seuraa toimenpiteitä)
7 7 3.4 Kyselyyn vastaaminen Kun opiskelija saapuu vastuuyksikköön, opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö kertoo palautekyselystä ja antaa loppuarvioinnin yhteydessä saatekirjeen, jossa kuvataan kyselyn tarkoitusta, vastaamisen vapaaehtoisuutta, sähköisen kyselyn avaamista, salasana ja vastuuyksikön tunnistetieto. Kyselylomake avautuu internet-ympäristössä HUS:n sivuilla: / HUS-tietopankki / Tutkimus ja opetus / Opiskelijat / Terveysalan opiskelijat / Opiskelijaohjauksen laatukysely (CLES). Vastaamiseen kuluu aikaa noin 15 minuuttia ja siinä on 51 kysymystä. Opiskelijoille jaettava salasana on kaikille sama. Kokemuksen mukaan väärinkäytöksiä ei tapahdu. Kyselystä on olemassa myös englanninkieliset ja ruotsinkieliset versiot. HUS:ssa tehdään tilastointia opiskelijamääristä ohjauskorvauslaskutuksen perusteella ja tarvittaessa vastaajien määrää voidaan vertailla harjoittelijoiden lukumäärään. 3.5 Tulosten hyödyntäminen ja seuranta Clesissä on työyksikön ilmapiiriä kuvaava osio. Henkilöstölle teetetään myös vuosittain työolobarometri ja nämä mittarit täydentävät toisiaan. Eli tuloksia hyödynnetään myös henkilöstötasolla. Tunnusluvut kirjataan toimintakertomuksiin ja tavoitetasot ovat tuloskortilla. Työyhteisöjä palkitaan hyvistä tuloksista. HUS:ssa ollaan kiinnostuneita vertailuarvoista ja kyselyyn suhtaudutaan positiivisesti. Tulosten pohjalta on muun muassa ollut julkaisuja henkilöstölehdessä. Tämä taas motivoi opiskelijoita vastaamaan, kun he näkevät, että heidän vastauksia käsitellään eri tahojen puolesta. HUS-alueen jäsenistä ja varajäsenistä nimetty opiskelijaohjauksen laatuverkosto, jonka jäsenet tapaavat 2 kertaa vuodessa. Verkosto käsittelee tuloksia, seuraa valtakunnallista vertailua, tiedottaa tuloksista ja seuraa toimenpiteitä, joita tehdään kentällä asian tiimoilta. Laatu-ylläpitoryhmän jäseninä ovat mm. kaikki HYKSn kliiniset opettajat. Kliinisten opettajien hyöty on osoitettavissa saadun palautetiedon perusteella. He ovat avainhenkilöitä ohjauksen koordinoinnissa ja ohjausprosessin innovatiivisessa kehittämisessä. Kliinisten opettajien merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään henkilöstön osaamisen ja saatavuuden varmistamisessa. Kliiniset opettajat tiedottavat opiskelijoille kyselystä, vievät palautetietoa osastoille ja käyttävät tietoja kenttäohjaajien opetuksessa. Ks. HUS:n Cles-mittari liitteessä 1.
8 8 4 HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN HARJOITTELUPALAUTEJÄRJESTELMÄ Helsingin Diakonissalaitoksessa on kehitetty yleinen sähköinen palautelomake, joka soveltuu eri alojen ja asteiden opiskelijoille. Suurin osa vastaajista on sairaanhoitajia, sosionomeja, terveydenhoitajia, lähihoitajia, jonkin verran vastaajina on kaupallisen alan opiskelijoita. Opiskelijat ovat antaneet myönteistä palautetta siitä, että on olemassa kanava palautteenannolle. Opiskelijaa pyydetään vastaamaan kyselylomakkeeseen harjoittelun loppupuolella. Kysely löytyy avoimella verkkosivulla, jotta palautteen voi jättää myös harjoittelun jälkeen. Vastaaminen on vapaaehtoista. Opiskelija päättää itse, vastaako kyselyyn nimettömänä tai omalla nimellään. Suurin osa vastaa omalla nimellään. 4.1 Palautejärjestelmän käyttöönotto Järjestelmä on otettu käyttöön tammikuussa vuonna Taustalla on halu lisätä tietoa, missä opiskelijaohjauksessa onnistutaan työyhteisönä ja yksikköinä, missä tarvitaan kehittymistä. Tämä täydentää myös harjoittelujakson lopussa tapahtuvaa arviointia, ja se nähdään erillisenä tilaisuutena antaa rauhassa omaa palautetta eikä esimerkiksi tarvitse miettiä vaikuttaako se omaan arviointiin. Kaikista palautekyselyn asioista ei tule välttämättä keskusteltua arvioinnissa. Palautekysely oli alussa käytössä paperiversiona yksiköissä, mutta se osoittautui hankalaksi ja työlääksi. Sähköisen lomakkeen tiedonkeruu ja datan käsittely on kokemusten perusteella paljon helpompaa. Uudessa sähköisessä kyselyssä esimerkiksi huomattiin, että opiskelijat kokivat erityisen heikoksi perehtymisosuuden koko organisaatioon. Tämän perusteella päätettiin, että suunnitellaan ja otetaan käyttöön organisaatiotasoiset perehdytystilaisuudet. 4.2 Tietojen keruu, palautteen käsittely ja hallinnointiprosessi Raportointia tehdään kerran vuodessa vuodenvaihteessa, jolloin kysely suljetaan ja uusi kysely avataan. Määrä tuntuu riittävältä. Koko raportin lukuoikeus on vain hallintopäälliköllä, joka tuottaa julkaisukelpoista materiaalia. Jos tulee erityisen kriittistä palautetta, hän ottaa yhteyttä yksikköön. Käytössä on webropol-työkalu, jonka avulla raportointi onnistuu. Webropoliin on rakennettu raportit, jotka saa automaattisesti ajettua. Tarvittaessa palautteen voi kohdistaa suoraan yksiköille. Raportteja otetaan mm. palvelualueen, osastojen, oppilaitosten mukaan. Yksiköittäin raportteja otetaan vain tarvittaessa, koska yksiköt ovat pieniä ja usein opiskelija saattaa olla useassa yksikössä saman harjoittelun aikana, joten se ei aina palvele tarkoitustaan. Hallintopäällikkö raportoi johtoryhmälle ja koordinoi oppilaitosyhteistyö-koordinaattoreiden verkostoa, joka käsittelee annetut palautteet. Palaute jalkautetaan oppilaitosyhteistyö-koordinaattoreiden kautta toimialoille ja palautteet käsitellään yksiköiden osastokokouksissa. Koordinaattoreiden rooli on tärkeä työkalun levittämisessä. Koordinaattorit ovat yleensä yksikön vetäjiä, jotka vastaavat esimerkiksi myös henkilöstön saatavuuden varmistamisesta. Palautejärjestelmän käyttöaste on noussut tasaisesti, ja myös oppilaitokset pyrkivät muistuttamaan opiskelijoita palautteen antamisesta. Ks. Diakonissalaitoksen palautelomakkeen kysymykset (liite 2).
9 9 5 OPETTAJANKOULUTUS - OHJATUN HARJOITTELUN ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa opettajankoulutusta. Harjoittelukoulut ja opettajankoulutusyksiköt haluavat yhdessä kehittää harjoittelua, varmistaa ohjatun harjoittelun laatua ja lisätä yhdenmukaisia käytänteitä. Tavoitteeseen pyritään mm. yhteisellä opetusharjoittelijoiden suorittamalla harjoittelun arvioinnilla, joka tapahtuu kaikissa yliopistoissa viimeisen harjoittelujakson yhteydessä. Arviointi on osana opettajan ammatillista koulutusprosessia. Arviointi antaa tietoa ohjatun harjoittelun tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisista muutostarpeista. Samalla kouluttajat saavat palautetta ohjaustyönsä kehittämiseksi. Opiskelijat ovat ilmaisseet oman toiveensa olla mukana vaikuttamassa ohjatun harjoittelun kehittämisessä ja nähneet valtakunnallisen palautteen keräämisen tärkeäksi. Yhteisessä arvioinnissa kerätään tietoa harjoittelun ohjauksen laadusta, organisoinnista, opettajuuden kehittymisestä ohjatun harjoittelun aikana sekä harjoittelun integroitumisesta opettajan pedagogisiin ja didaktisiin opintoihin sekä aineenhallintaan. Kyselyn suunnittelun ja toteutuksen takana on harjoittelukoulujen ja opettajankouluttajien yhteistyöverkosto enorssi. Yhteisesti kerätty aineisto käsitellään keskitetysti. Kokonaistulos on kaikkien osapuolten käytettävissä ja sitä voidaan analysoida, tulkita ja pitää reflektoinnin taustamateriaalina. Tärkeää on, että tältä pohjalta käydään rakentavaa keskustelua opettajankoulutusyksiköiden ja opiskelijoiden kanssa. Koulukohtaiset yhteenvedot käsitellään omissa yksiköissä oman toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Valtakunnallinen arviointilomake on otettu käyttöön lv ja se perustuu seuraaviin asiakirjoihin: Suositukset harjoittelun ohjaukselle (SOOL) Soolin oranssi - tavoitteet opettajankoulutukselle (SOOL) Opettajankoulutus - tietoa, taitoa, tulevaisuutta. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita. 5.1 Käytännöt lukuvuonna Yliopistojen harjoittelukoulut keräävät aikaisempien vuosien tapaan arviointitietoa ohjatun harjoittelun järjestämisestä lukuvuonna valtakunnallisella verkko-opiskelijakyselyllä. Tämänkertaisessa kyselyssä kerätään tietoa opiskelijoiden harjoittelukokemuksista seuraavilla osa-alueilla: ohjatun harjoittelun organisointi ja ohjaus, ammatillinen kehittyminen ohjatun harjoittelun aikana, ohjattu harjoittelu osana opettajankoulutusta. Tavoite on, että kyselyyn vastaavat kaikki syventävän harjoittelunsa suorittaneet opiskelijat sekä aineen- että luokanopettajakoulutuksessa. Jokaisessa yksikössä on jo vakiintuneet keinot, miten opiskelijat tavoitetaan. Lomakkeesta on laadittu myös ruotsinkielinen rinnakkaislomake. Jokainen yksikkö saa halutessaan omat tuloksensa (spss/xls-matriisina) käyttöönsä pian sen jälkeen, kun opiskelijat ovat kyselyyn vastanneet. Tuloksia pyydetään projektivastaavalta. Kooste tuloksista julkaistaan keväällä Koulujen yhdyshenkilöillä on hallussaan virallinen linkki kyselyyn. Lähteet - Minna Nummi, hallintopäällikkö, Diakonissalaitos - Leena Timonen, erikoissuunnittelija, HUS - Riitta Meretoja, kehittämispäällikkö, HUS - HUS: Opiskelijaohjauksen laatu palautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto, Loppuraportti Jorma Vainiopää: Opettajankouluttajien yhteistyöverkosto: Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna suoritetusta palautekyselystä.
10 10 Liite 1. HUS:n CLES-mittarin kysymysrunko (hoitoalan opiskelijat) 1. HUS harjoittelupaikkasi tunnistetiedot: 2. Ikäsi ( ) alle 20 v ( ) v. ( ) v. ( ) v. ( ) v. ( ) v. ( ) v. ( ) v. ( ) 55 v. tai yli 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? ( ) kyllä ( ) ei Mitä ammatillisia tutkintoja sinulla on? 4. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet? ( ) 1. vuoden opiskelija ( ) 2. vuoden opiskelija ( ) 3. vuoden opiskelija ( ) 4. vuoden opiskelija ( ) 5. (tai yli) vuoden opiskelija 5. Mitä tutkintoa opiskelet? ( ) perustutkinto (AMK tai II aste) ( ) erikoisammattitutkinto (II aste) ( ) erikoistumisopinnot AMK ( ) ylempi ammattikorkeakoulututkinto ( ) terveystieteiden kandidaatti- tai maisteritutkinto 5.1 Jos opiskelet perustutkintoa, mikä se on? ( ) lähihoitaja ( ) laitoshuoltaja ( ) välinehuoltaja ( ) bioanalyytikko AMK ( ) ensihoitaja AMK ( ) fysioterapeutti, AMK ( ) kätilö AMK ( ) röntgenhoitaja, AMK ( ) sairaanhoitaja AMK ( ) suuhygienisti, AMK ( ) terveydenhoitaja AMK ( ) toimintaterapeutti, AMK ( ) kuntoutuksen ohjaaja, AMK ( ) Jokin muu, mikä 6. Harjoittelujaksosi kesto ( ) 1 viikko tai alle ( ) 2 viikkoa ( ) 3 viikkoa ( ) 4 viikkoa ( ) 5 viikkoa ( ) 6 viikkoa ( ) 7 viikkoa ( ) 8 viikkoa tai yli 7. Ohjauksen pääasiallinen toteutustapa ( ) Minulla oli nimetty henkilökohtainen ohjaaja/ t ja ohjaus toteutui suunnitellusti ( ) Henkilökohtainen ohjaaja/ t oli nimetty, mutta ohjaus ei toiminut
11 11 suunnitellusti ( ) Henkilökohtainen ohjaaja/ t vaihtui kesken jakson, vaikkei sitä oltu suunniteltu ( ) Minulla ei ollut nimettyä henkilökohtaista ohjaajaa ( ) Ohjaajani vaihtui työvuorojen tai työpisteen mukaan ( ) Ohjaajallani oli useita opiskelijoita (ns. ryhmäohjaus) ( ) Muu ohjauksen toteutustapa, mikä? 8. Oliko sinulla nimetyn ohjaajan / ohjaajien kanssa kahdenkeskisiä ohjauskeskusteluja? ( ) ei lainkaan ( ) kerran jakson aikana ( ) 2 kertaa jakson aikana ( ) 3 kertaa tai useammin jakson aikana 9. Keskustelitko oppimistavoitteista nimetyn ohjaajasi kanssa? ( ) kyllä ( ) ei 10. Käytiinkö kanssasi väliarviointi? ( ) kyllä ( ) ei 10.1 Kun kanssasi käytiin väliarviointi, tilaisuudessa oli läsnä ( ) nimetty ohjaaja ja opettaja samanaikaisesti ( ) nimetty ohjaaja ( ) ohjaava opettaja 11. Miten arvioit saavuttaneesi oppimistavoitteesi tällä jaksolla? ( )erittäin hyvin ( )melko hyvin ( )kohtalaisesti ( )melko huonosti ( )erittäin huonosti 12. Miten jakson aikana saatu ohjaus tuki ammatillista kehitystäsi? ( )erittäin hyvin ( )melko hyvin ( )kohtalaisesti ( )melko vähän ( )erittäin huonosti 13. Käytiinkö kanssasi loppuarviointi? ( ) kyllä ( ) ei 13.1 Kun kanssasi käytiin loppuarviointi, tilaisuudessa oli läsnä ( ) nimetty ohjaaja ja opettaja samanaikaisesti ( ) nimetty ohjaaja ( ) ohjaava opettaja 14. Miten jaksoa edeltävä opetus oppilaitoksessa tuki oppimistasi tällä jaksolla? ( )erittäin hyvin ( )melko hyvin ( )kohtalaisesti ( )melko huonosti ( )ei lainkaan edeltävää opetusta 15. Olisitko valmis suosittelemaan tätä työyksikköä opiskelijatoverillesi? ( )erittäin mielelläni ( )mielelläni ( )todennäköisesti ( )luultavasti en ( )en missään tapauksessa Seuraavaksi vastaat useaan kysymykseen, jossa käytetään arvosanojen sijaan JANA-mittaria. Valitse janalta kunkin väittämän kohdalta omaa käsitystäsi vastaava kohta. Jos haluat ohittaa kysymyksen vastaamatta siihen, siirry kysymyksen yli liikuttamatta janaa.
12 12 TYÖKSIKÖN ILMAPIIRI Arvosanasi JANA-mittarilla: 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 16. Henkilökuntaa oli helppo lähestyä 17. Työyksikössä uskalsin osallistua keskusteluun 18. Työvuorojen alkaessa työyksikköön meneminen tuntui helpolta 19. Työyksikössä vallitsi myönteinen ilmapiiri 20. Työryhmässä työntekijät nähtiin keskeisenä voimavarana 21. Yksittäisen työntekijän työpanosta arvostettiin tässä työyhteisössä 22. Osastonhoitaja / vastaava hoitaja tuki oppimistani HOIDON LÄHTÖKOHDAT Arvosanasi JANA-mittarilla: 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 23. Hoidon arvoperusta oli selkeästi määritelty 24. Potilaiden hoitaminen toteutui yksilöllisesti 25. Hoidon kirjaaminen oli selkeää 26. Potilaiden hoitoon liittyvässä tiedonkulussa ei ollut katkoksia OHJAUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Arvosanasi JANA-mittarilla: 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 27. Perehdytys työyksikköön oli hyvin toteutettu 28. Koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijaohjauksesta 29. Minua kutsuttiin työyksikössä omalla nimelläni. 30. Potilaiden hoitoon liittyviä tilanteita hyödynnettiin ohjauksessani 31. Mielekkäitä oppimistilanteita oli riittävästi 32. Oppimistilanteet olivat sisällöltään monipuolisia 33. Ohjaajani ohjaustaidot olivat oppimistani tukevia OHJAUSSUHTEEN TOIMIVUUS Arvosanasi JANA-mittarilla: 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 34. Ohjaajani suhtautui ohjaustehtäväänsä myönteisesti 35. Sain mielestäni yksilöllistä ohjausta 36. Sain ohjaajaltani säännöllisesti palautetta 37. Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen saamaani ohjaukseen 38. Ohjaussuhde oli oppimistani edistävä tasa-arvoinen yhteistyösuhde 39. Ohjaussuhteen vuorovaikutus oli molemminpuolista 40. Ohjaussuhteessa vallitsi kunnioitus ja hyväksyntä 41. Yhteenkuuluvuuden tunne luonnehti ohjaussuhdetta OPPILAITOKSEN OPETTAJAN OSUUS Arvosanasi JANA-mittarilla 0= täysin eri mieltä, 100= täysin samaa mieltä 42. Mielestäni opettaja kykeni yhdistämään teoreettisen tiedon ja hoitotyön jokapäiväisen käytännön 43. Opettaja kykeni konkretisoimaan tämän harjoittelujakson tavoitteet 44. Opettaja auttoi minua kaventamaan teorian ja käytännön välistä "kuilua" (theory-practice cap.) 45. Opettaja oli ikäänkuin kliinisen harjoittelupaikan työryhmän jäsen 46. Opettaja kykeni antamaan oman pedagogisen (opetuksellisen) asiantuntemuksensa yksikön työryhmän käyttöön 47. Opettaja ja työyhteisö tukivat yhdessä minun oppimistani 48. Yhteiset tapaamiseni yhdessä opettajan ja ohjaajan kanssa tuntuivat miellyttäviltä 49. Tapaamisissa vallitsi kollegiaalinen ilmapiiri 50. Tapaamisten painopiste oli minun oppimistarpeissani 51. Mitä muuta haluaisit kertoa päättyneeseen harjoittelujaksoosi liittyen?
13 Liite 2. Diakonissalaitoksen palautekyselyn runko 13
14 14
Opiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotOpiskelijapalaute 2018
Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen
LisätiedotOpiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)
Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä
LisätiedotHarjoittelupalautelomakkeen pilotoinnin tulokset ja vinkkejä kyselyn käyttöönottoon
Opinnoista Osaajaksi -hanke Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma PKS-KOKO Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 2012 Harjoittelupalautelomakkeen pilotoinnin tulokset ja vinkkejä kyselyn käyttöönottoon
LisätiedotEPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotVerkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen
Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotKYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotLaatua laineilla - Yhteistyössä laadukasta työssäoppimista
Laatua laineilla - Yhteistyössä laadukasta työssäoppimista 7.9.2018 Katariina Paavilainen Koulutuskoordinaattori (Psykiatria- ja kehitysvammahuolto) Tays, Osaamisen kehittämisyksikkö 1 7.9.2018 Sisältö
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotOPINNOISTA osaajaksi OPISKELIJOIDEN HARJOITTELUPALAUTE TAUSTATIEDOT
Opinnoista Osaajaksi -hanke Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma PKS-KOKO Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 2012 OPINNOISTA osaajaksi OPISKELIJOIDEN HARJOITTELUPALAUTEKYSELYN RUNKO Kyselylomaketta
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotVälipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotTyöpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa
Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
LisätiedotOhjatun harjoittelun palaute
Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotYhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen
LisätiedotKANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotVSSHP Terveydenhuollon opiskelijaohjauksen alueellinen koulutuspäivä Riikka Teuri, Turun AMK
VSSHP Terveydenhuollon opiskelijaohjauksen alueellinen koulutuspäivä 19.4.2018 Riikka Teuri, Turun AMK Taustaa Terveydenhuollossa tapahtuvista haittatapahtumista noin puolet liittyy lääkehoitoon (lääkityspoikkeamat).
Lisätiedot* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h
Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotMiten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola
MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotOpiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr
Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN
HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan
LisätiedotHarjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla
Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla Huhtikuu 2011 Julkaisija: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Teksti: Alueellinen
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotKokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake
Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille
LisätiedotAmispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto
Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,
LisätiedotKURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?
KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö
LisätiedotOsaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa
Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu
1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotTilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1
Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat nuorille Tehyläisten tutkintojen mukaan sosiaali-, terveys-, ja liikuntakoulutusalalla -. Lähde: AMKOTA, elokuu
LisätiedotAvoimen yliopiston kurssipalautejärjestelmä. Opettajien perehdytyskoulutus Saara Repo-Kaarento
Avoimen yliopiston kurssipalautejärjestelmä Opettajien perehdytyskoulutus 1.9.2010 Saara Repo-Kaarento Kurssipalautejärjestelmän periaatteet 1/3 Opiskelijapalautetta kerätään Avoimen yliopiston opetuksen
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotTerveydenhuollon ammattihenkilöstön tarve ja koulutustavoitteet HUS:ssa ja Hyksin erityisvastuualueella 2025
Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tarve ja koulutustavoitteet HUS:ssa ja Hyksin erityisvastuualueella 2025 HUS opettaa ja tutkii 23.4.2013 Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja, TtT Terveydenhuollon ammattihenkilöstön
LisätiedotLiperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015
Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotVeli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi
1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotOpintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa
Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotMerja Lampinen HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN ANTAMAT ARVIOINNIT OHJAUKSEN LAADUSTA CLES mittarin avulla
Merja Lampinen HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN ANTAMAT ARVIOINNIT OHJAUKSEN LAADUSTA CLES mittarin avulla Opinnäytetyö Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma Toukokuu 2010 KUVAILULEHTI
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotPage 1 of 11 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:08 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...
LisätiedotOpiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä
Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Tiina Stenman Perehdytys- ja koulutuskoordinaattori shyamk, AmO Merja Nummelin Kliinisen hoitotyön opettaja, sh, TtM 28.1.2016 Ennen harjoittelun
Lisätiedotpäivitytty Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen osallistuvien henkilöiden työtehtävät. Työtehtävissä on
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi -hanke ( ) PKS-KOKO Kesäseminaari
Opinnoista Osaajaksi -hanke (1.3.2010-28.2.2012) PKS-KOKO Kesäseminaari 9.6.2011 projektipäällikkö Tuija Hulkkonen, tuija.hulkkonen@vantaa.fi hankekoordinaattori Anna Suvilaakso, anna.suvilaakso@vantaa.fi
LisätiedotLark työpaja
Lark työpaja 21.11.2016 Osallistaminen Palautejärjestelmän kehittäminen jaksopalaute Tuuli Ovaska Hanna-Liisa Ollila Kerätyn tiedon läpikäynti KEHITTÄMISKOHTA JA OSATAVOITTEET 3.3.2015 Mitä tietoa pitäisi
LisätiedotHUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE
- KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE KÄYTTÖOPAS JOHDANTO HUS:n sairaalat toimivat opetussairaaloina, joissa laadukas opiskelijaohjaus kuuluu jokaisen terveysalan ammattilaisen työnkuvaan (HUS 2014) Laadukas
LisätiedotOPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma
OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:
LisätiedotHOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN
HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotJatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.
Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala www.xamk.fi/jatkovayla Väyläopintojen tausta Taustalla projektit: - Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015
Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus
Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotLAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ
LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ Yhdeksi perusopetuksen laatutavoitteeksi on määritelty kattava opetuksen palautejärjestelmä, jonka keskeinen osa on opiskelijapalaute. Laadukasta
LisätiedotOpintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS
Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS tammikuu 2011 SISÄLLYS 1 OPINTOJAKSOPALAUTEJÄRJESTELMÄ 1 2 OPINTOJAKSOPALAUTTEEN ANTAMINEN 1 2.1 Kirjautuminen järjestelmään suoran kirjautumislinkin avulla
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotBioanalyytikkoopiskelijoiden. ohjausprosessit
Bioanalyytikkoopiskelijoiden ohjausprosessit Alexandra Nuutinen Laboratoriohoitaja/bioanalyytikko YAMK-opiskelija 5.4.17 VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Esityksen sisältö VSSHP bioanalyytikko-opiskelijan oppimisympäristönä
LisätiedotOppisopimuksella ammattiin
Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotPALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
PALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN Arvioinnin ja kehittämisen yhteensovittamisen ohjausryhmän kokous 18.9.2009 Opetushallitus Erja Kotimäki Oulun seudun ammattiopisto
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten
LisätiedotPage 1 of 11 26.1. Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01. 15:11 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä.
LisätiedotPage 1 of 12 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:09 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA
LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA
KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE
LisätiedotWebropol-kyselyt. Tarja Heikkilä
Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.
LisätiedotHYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous Oheismateriaali A TULOSALUE: HYKS-SAIRAANHOITOALUE
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous 8.3.2016 Oheismateriaali A TULOSALUE: HYKS-SAIRAANHOITOALUE Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien
LisätiedotKOTA-AMKOTA-seminaari
Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotietojen tilastointi ja tiedonkeruu korkeakouluista KOTA-AMKOTA-seminaari Vesa Hämäläinen 14.11.2008 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen
LisätiedotOPPILAITOKSISTA TULEVIEN HARJOITTELIJOIDEN TILASTOINTI PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNGEISSA
Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma Opinnoista Osaajaksi -hanke Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 2011 OPINNOISTA osaajaksi OPPILAITOKSISTA TULEVIEN HARJOITTELIJOIDEN TILASTOINTI PÄÄKAUPUNKISEUDUN
Lisätiedot