Kemijärven kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 1 KH Kemijärven kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kuva: Juhani Maukonen

2 2 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät Kemijärven toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Väkiluvun kehitys Työvoima- ja työllisyystilastot Henkilöstö Tilivelvolliset vuonna KÄYTTÖTALOUSOSA 11 Hallinto-osasto 12 Sosiaali- ja terveysosasto 20 Sivistysosasto 32 Tekninen osasto TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS 82 LIITTEET 88

3 3 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE JA KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaa kolme prosenttia ja v kasvun arvioidaan nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tasolla. Japanin osalta odotetaan puolentoista prosentin kasvua ja euroalueella noin prosentin kasvua kahden negatiivisen kasvun vuoden jälkeen. Taantuma alkaa euroalueella näin hieman helpottaa. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan Suomessa 8,5 %:iin ja työllisyys heikkenee edellisvuodesta. Lapin työttömyysaste on ollut v keskimäärin 16,5 %:n tasolla, Itä-Lapin 21 %:n ja Kemijärven 21,5 %:n tasolla. Inflaatio jää 1,1 %:iin, josta 0,5 % -yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvun arvioidaan olevan 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Venäjän rajoitteet näkyvät Suomen viennissä. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennusteiden mukaan alijäämää saadaan pienennettyä sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Valtion vetäytyminen kuntapalvelujen rahoituksesta uhkaa kuntien mahdollisuuksia järjestää peruspalvelut kansalaisille sekä lisää kuntien veronkorotuspaineita. Valtionosuusuudistuksessa valtionosuuksia menetti yhteensä 188 kuntaa. Kemijärvi oli yksi suurista valtionosuuden menettäjäkunnista. Peruspalveluihin suunnattu valtion rahoitusosuus kustannuksista pienenee 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin. Vuonna 2014 noin kolmannes kunnista, yhteensä 98 kuntaa, on nostanut kunnallisveroprosenttiaan ensi vuodelle. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntien talous olisi helpommassa tilanteessa. Ero korkeimman ja matalimman kunnallisveroprosentin välillä on ensi vuonnakin kuusi prosenttiyksikköä. Valtionosuusleikkaukset ovat yhteensä 1,5 miljardia euroa v ja kunnallisveronkorotukset tuovat kuntien kassaan 100 miljoonaa euroa. Kuntaliitto arvioi, että kuntien veronkorotuspaineet jatkuvat myös tulevina vuosina. Kiinteistöverotus muuttuu v lakisääteisten ylä- ja alarajamuutosten myötä. Alarajojen lakisääteisten korotusten vuoksi 63 kunnan kiinteistöveroprosentti nousee. Kiinteistöverotuotot eivät kuitenkaan helpota kuntien taloudellista tilannetta, sillä valtion linjaus leikata kiinteistöverotuottojen myötä valtionosuuksia leikkaa tuottoja suoraan. Kuntaliitto arvioi, että ensi vuonna kuntien tehtävät ja velvoitteet lisääntyvät yli 300 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät muutokset ovat kuntien vastuun lisääminen vaikeasti työllistyvistä.

4 KEMIJÄRVEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSNÄKYMÄT Kemijärven kaupunki kuuluu Lapin maakuntaan. Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski muodostavat Itä-Lapin seutukunnan. Itä-Lapin neljällä kunnalla on virallinen ja oikeustoimikelpoinen yhteistyö - ja edunvalvontaelin: Itä-Lapin kuntayhtymä. Kemijärven pinta-ala on 3 931,48 km 2, josta maa-pinta-ala 3504,98 km 2 ja sisävesi-pinta-ala 426,5 km 2. Väestötiheys on 2,3 as/ km 2. Metsää on noin km 2 ja peltoa noin ha, josta viljeltyä noin ha. Kemijärven kaupunki on läpikäynyt viimeisen vuosikymmen aikana kovan rakennemuutoksen, joka on näkynyt suoraan kaupungin taloudessa. Väestön väheneminen, väestön ikärakenteen vinoutuma, elinkeinorakenteen muutokset ja sitä kautta bruttokansantuotteen kasvun hidastuminen sekä saavutettavuuden merkityksen kasvu ovat vaikuttaneet toimintaan ja talouteen. Kaupungin palvelurakennetta ja palvelutasoa ei ole pystytty sopeuttamaan muutosten tahdissa. Keskustelu sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteesta ja tuotantotavoista on jatkunut Paras -hankkeesta lähtien. SOTE-uudistuksen osalta lakiluonnoksen hyväksyminen etenee maan hallituksessa päätösten tekemiseen loppuvuodesta 2014 ja sen pohjalta valmistelu kunnissa ja alueilla etenee. Alkuperäinen tavoite järjestämisalueiden toiminnan käynnistymisestä on v alusta. Tämä tarkoittaa laajapohjaista ja varsin kiireellistä valmistelua, mikä edellyttää myös tuotantoalueiden (enintään 19 aluetta) perussopimusten tekemistä ja hyväksymistä kunnissa. Kuntien rahoitusperusteina on lakiluonnoksen mukaan väestön määrä, väestön rakenne ja väestön sairastavuus. Myös sivistystoimen valtionosuuksien pienentyminen lapsimäärän vähentyessä ja koulutuspaikkojen leikkausten johdosta vaikuttavat koulutuksen järjestämistapaan suoraan. Kemijärven ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on siirretty Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle opetusministeriön päätöksellä v alusta lukien. Ammatillisen koulutuksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaattein koulutuskuntayhtymälle. Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon muutokset tulevat vaikuttamaan pienten kuntien lukiokoulutukseen, sillä koulutuksen järjestämisluvat on haettava uudelleen. Ministeriön tavoitteena on vähentää lukiokoulutuksen järjestäjien määrää, mikä voi näkyä myös Lapissa järjestäjäverkon osalta. Kemijärven talouden kehitys on ollut pitkään heikkoa, eikä omavaraisuutta ja talouden puskuria ole saatu vahvistettua. Lainakanta on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta ja taloussuunnitelmakaudella lainakanta saavuttaa uuden lakipisteensä. Vuodelle 2014 otetun pitkäaikaisen lainamäärän johdosta kaupungin velkataakka on kasvanut yli euroon per asukas. Vuodelle 2015 suunniteltu poikkeuksellisen suuri investointitaso pakottaa edelleen korkeaan lainanottoon. Valtuustoryhmät ovat allekirjoittaneet yhteisen valtuustosopimuksen, jossa linjataan tulevien vuosien toiminnan elinvoimaisuuden painopisteitä ja säästötavoitteita. Kaupungin palvelurakennetta, palvelujen toteuttamistapoja ja toiminnan organisointia on lähdetty valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti kaupunginjohtajan vetämänä valmistelemaan. Palvelurakennetta ja verkkoa käsittävät ratkaisut on valmisteltu talousarvion 2015 linjauksiin. Organisaatiota koskeva valmistelu jatkuu v siten, että malli ja siihen liittyvät säännöt ja ohjeet tuodaan valtuuston käsiteltäväksi syksyllä Kuluvan vuoden tilinpäätösennuste tilanteen mukaan ennakoi tilikauden tulokseksi alijäämää arviolta 1,9 miljoonan euron verran. Edellisen (v. 2013) ja sitä edeltäneen vuoden (v. 2012) alijäämät ovat yhteensä euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kumulatiivinen alijäämä tämän vuoden lopussa on yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Muodostuneet alijäämät pakottavat suunnittelukaudella koviin toimenpiteisiin koko kaupungin osalta. Alijäämät on katettava kuntalain 65 :n mukaan suunnittelukaudella. Henkilöstösuunnittelussa otetaan vahvasti huomioon eläköitymisen tuomat mahdollisuudet toimintojen uudelleen järjestämisessä ja yhteistyön lisäämisessä eri osastojen välillä. Henkilöstösuunnitelmaa on tarpeen kehittää ennakoivampaan suuntaan, jotta henkilöstön rooli muutoksessa saadaan paremmin esille osana toiminnan uudistamista. Positiivisina asioina Kemijärven osalta ovat Keitele Groupin ja sen tytäryhtiön Lappi Timberin uuden saha- ja liimapalkkilaitoksen investointien eteneminen, niin, että sahalaitoksen tuotanto käynnistyy loppuvuodesta

5 ja liimapalkkitehtaan keväällä Positiivista ovat myös muu elinkeinollinen viriäminen ja kaupungissa toimivien palveluala- ja matkailuyritysten ja muiden kärkitoimialojen kehitys. Kemijärven radan sähköistyksen myötä Kemijärvestä on tulossa logistinen keskus myös teollisuuden kuljetusten osalta. Hallituksen talouspoliittisen ministerityöryhmän linjaus valtion mukana olosta Soklin radan rakentamisesta antaa vahvan signaalin valtion sitoutumisesta alueen kehittämiseen ja mahdollistaa osaltaan kaivoksen avaamiseen suuntaavien toimenpiteiden etenemisen VÄKILUVUN KEHITYS Taulukko 1. Kemijärven kaupungin väkiluvun kehitys vuosina Lähde: Tilastokeskus Vuosi Väkiluku Muutos Muuttotase Syntyneiden hlöä % enemmyys , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * , *arvio

6 6 Taulukko 2. Kemijärven kaupungin väestönmuutokset vuosina Lähde: Tilastokeskus Vuosi Väestö Syntyneet *46 Kuolleet *109 Synt. Ja kuoll. erotus Kuntaan muuttaneet *280 Kunnasta muuttaneet *300 Muuttotase Väestömuutos ed. vuodesta Väestö vuoden lopussa *7 900 * arvio Taulukko 3. Kemijärven kaupungin väestösuunnite ja Tilastokeskuksen trendiennuste vuosille Lähteet: Tilastokeskus ja kaupungin väestösuunnite ( TT 09/13 ) Kaupungin väestösuunnite Tilastokeskuksen ennuste (2012) Vuosi Väkiluku Muutos Vuosi Väkiluku Muutos abs. % abs. % , , , , , , , , ,3 Taulukko 4 : Kemijärven kaupungin ikärakenne vuonna 2013 ja ennuste vuosille ( ) Lähde: Tilastokeskus 2012 ja kaupungin ikärakennesuunnite ( TT 08/2014) Ikäluokk a Yhteens

7 7 ä TYÖVOIMA- JA TYÖLLISYYSTILASTOT Taulukko 5. Kemijärven kaupungin väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1990 ja 2012 (31.12.) Lähde: Tilastokeskus/Lapin liitto Muutos Muutos % Koko väestö ,4 Työvoima ,1 Työlliset ,9 Työttömät ,4 Työvoiman ulkopuolella ,6 joista: 0-14 v ,1 opiskelijat, koululaiset ,6 eläkeläiset ,3 varusmiehet ,7 muut ,1 Huoltosuhde 1,39 2,13 +0,74 +53,2 Huoltosuhde (elatussuhde): kuinka monta työhön osallistumatonta (työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä) yhtä työllistä kohti. Taulukko 6: Kemijärven kaupungin työssäkäyvät työnantajasektorin mukaan vuosina 1990 ja 2012 Lähde: Tilastokeskus Muuto s abs. % Työssäkäyvät yhteensä ,4 Palkansaajat ,9 - Valtio ,9 - Kunta ,4 - Valtioenemmistöinen Oy ,6 - Yksityinen sektori ,8 Yrittäjät ,9

8 8 Taulukko 7: Kemijärven kaupungin työpaikat (alueella työssäkäyvät) vuonna 2011 ja suunnite vuodelle 2018 (31.12.) Lähteet: Tilastokeskus ja kaupungin suunnite 09/14/ TT Elinkeino Työpaikat Muutos 2011 % 2018 % %-yks. Maa- ja metsä- ja kalatalous 185 7, , ,7 Teollisuus ja kaivostoiminta 209 8, ,1 91 2,9 Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 70 2,8 70 2,6 0-0,2 Rakentaminen 117 4, ,6 33 1,0 Kauppa , ,0 40 0,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 69 2, ,8 61 2,1 Kuljetus ja varastointi 148 5, ,6 2-0,2 Informaatio ja viestintä 39 1,5 50 1,8 11 0,3 Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistötoimi 51 2,0 50 1,8-1 -0,2 Ammatillinen,tekninen,tieteell. toiminta 99 3, ,7 1-0,2 Julkinen ym.hallinto, tukipalvelutoiminta , , ,1 Koulutus , , ,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,8 Muut hlökohtaiset palvelut, järj.toiminta 103 4, ,8 27 0,7 Toimiala tuntematon 34 1,4 30 1,1-4 -0,3 Yhteensä , Taulukko 8: Kemijärven kaupungin työttömyys vuonna 2014 (tammi- syyskuu) keskimäärin Lähde: Itä-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto lkm % Työttömät (lomautetut ml.) ,5 (% työvoimasta: 3285) - miehet ,6 (% työttömistä) - naiset 263 6,9 (% työttömistä) - alle 25 v. työttömät 68 2,1 (% työttömistä) - yli 50 v. työttömät ,6 (% työttömistä) - pitkäaikaistyöttömät 238 7,2 (% työttömistä) Lapin työttömyysaste on ollut vuonna 2014 lomautetut mukaan 16,6 % ja koko maan 12,3 %, joten Kemijärven työllisyystilanne on ollut 4,9% - yksikköä huonompi kuin Lapissa keskimäärin 9,2 %-yksikköä huonompi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2014 Kemijärven työttömyysaste on noussut vuodesta ,8 %-yksiköllä. Syyskuun 2014 lopussa työttömiä oli 676 (20,6 %).

9 9 Taulukko 9: Talouskehitys TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintakate Muutos % 4,2 3,3 4,8 0,1 4,7-11,4-2,8-1,2-0,4 Tulorahoitus Muutos % 2,3 2,7 3,1 3,0 1,2-6,2-0,8-0,1-0,5 Vuosikate Yli-/alijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä *) Nettoinvestoinnit Lainakanta milj. 27,5 27,5 28,2 28,6 32,5 34,9 35,0 37,1 37,2 *)Vuoden 2011 tilinpäätöksen tuloksesta (428) on oikaistu vuodelle 2011 kehitysvammaisille palautettavan ateriamaksun työn osuus laskettuna v alkaen. Pakollisena varauksena on kirjattu , josta edellisten vuosien voitto-/tappiotililtä on kirjattu Joten vuoden 2011 tilikauden ylijäämäksi muodostuu 278. Roi Ho päätös /01/0020/ HENKILÖSTÖ Taulukko 10: Toistaiseksi voimassa olevien virkojen ja työsuhteisten tehtävien kokonaismäärän kehitys Osasto TP 2013 TA 2014 TPE 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Hallinto-osasto 18,5 17,5 23, ,5 20,5 20,5 Elinkeino-osasto Sos.- ja ,5 305, ,5 272,5 269,5 terveysosasto Sivistysosasto 215, ,5 184, Tekninen osasto , Yhteensä ,2 572, Henkilöstömäärä on kuvattu talousarvio- ja toimintasuunnitelmassa tulosalueittain siten, että lukuihin on sisällytetty arvio kaupungissa työskentelevästä vakituisesta henkilöstöstä huolimatta siitä, onko virka-/työsuhde päätoiminen vai sivutoiminen. Projektihenkilöstö ja tukityöllistetyt eivät ole luvuissa mukana. Vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen (623,2) nähden Kemijärven kaupungin henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän tulevana talousarviovuonna 8,1 %:lla. Kun tilinpäätösennusteluvusta vähennetään ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö, joka siirtyy vuoden vaihteessa Rovaniemen koulutuskuntayhtymään, muodostuu henkilöstövähennykseksi 2,5 %. Taloussuunnitelmakautena henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden jopa 13,2 %:lla ja kun otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen henkilöstön siirto, on vähennys 7,9 %. Lisättäessä tilinpäätösennusteeseen poisjäävä määräaikainen ammatillisen koulutuksen henkilöstö ja projektihenkilöstö, muodostuu talousarviovuoden vähennykseksi 10,1 % ja koko tilinpäätöskauden vähennykseksi 15 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä on budjetoitu sijaisten ja tilapäisen työvoiman lisäksi kansalaisopiston tuntiopettajat 55 ja musiikkiopiston tuntiopettajat 8 henkilöä, joista sivutoimisia 57 henkilöä. Merkittävimpänä tekijänä henkilöstömäärän vähenemiseen voidaan nähdä eläkkeelle jääntien tehokkaan hyödyntämisen mahdollisuus rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia toteutettaessa. Huomioida tulee kuitenkin, että henkilöstösuunnittelussa ennakoidut eläkkeelle jäännit perustuvat henkilökohtaisen eläkeiän täyttymiseen, eikä niiden toteutumista täysimääräisenä voida varmuudella tietää joustavan vanhuuseläkkeelle

10 10 siirtymismahdollisuuden vuoksi. Kemijärven kaupungissa onkin osana kehityskeskusteluja ryhdytty aktiivisesti kartoittamaan eläkeikää lähestyvien työntekijöiden suunnitelmia vanhuuseläkkeelle siirtymisen suhteen ennakoivan henkilöstösuunnittelun, työssä jaksamisen tukemisen ja erityisesti heille kertyneen tärkeän osaamisen ja hiljaisen tiedon edelleen siirtämisen varmistamiseksi. Tehtävänimikekohtaiset henkilöstömäärät eläkepoistumaennusteineen kuvataan yksityiskohtaisesti kaupunginhallitukselle erikseen valmisteltavassa, yhteistoimintalain sekä ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lain työnantajilta edellyttämässä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Taulukko 11: Palkkojen jakauma TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Luottamushenkilöt Kuukausipalkat Tuntipalkat Erilliskorvaukset Sairaus- ja äit.loman sijaiset Vuosiloma- ym. sijaiset Tilapäinen työvoima Jaksotetut ja aktivoidut palkat Palkat yhteensä Taulukko 12: Henkilöstömenojen (palkat ja sosiaalikulut) kehitys asukasta kohden Vuosi Palkat/1000 Sos.maksu t Yhteensä Asukasluk u Palkat Sos.maksut asukas asukas TP TP TP TP TP TP Tp TA TA Keskiarvo Taulukko 13: Kunta-alan eläkepoistuma / Kemijärven kaupunki Henk Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % Koko kunta-ala % ,8 3, ,0 3, ,5 3, ,7 3, ,4 3, ,1 3, ,2 3, ,2 3, ,6 3, ,4 2,9

11 ,7 2, ,3 2, ,5 2, ,5 2, ,1 2, ,2 2, ,5 2,5 Vuosina lukumääräisesti suurimpina ammattiryhminä Kuntien eläkevakuutuksen eläkepoistuma-arviossa ovat perus- ja lähihoitajat 44 (31,8 %) aineenopettajat ja lehtorit 39 (36,8 %) sairaala- ja hoitoapulaiset 28 (60,3 %) siivoojat 20 (64,4 %) sihteerit 15 (46,1 %) sairaanhoitajat 14 (23,1 %) Vuoden 2005 alusta voimaan tulleet eläkejärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa eläkepoistuman vuosittaiseen toteutumiseen, koska vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti: Pääsääntö on, että varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Ennen vuotta 1960 syntynyt työntekijä, jolla on henkilökohtainen vanhuuseläkeikä (63 ja 65 ikävuoden välillä), voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden ikää, aikaisintaan kuitenkin kolme vuotta ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä. Valtion eläkelain piiriin kuuluva henkilö, jonka henkilökohtainen eläkeikä täyttyy ennen vuotta 2010, voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle oman valinnan mukaan koska tahansa. Ennen vuotta 1959 syntyneet henkilöt, joilla valtion palvelus on ollut yhdenjaksoista lukien, voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä. Varhennetun vanhuseläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin mitä olisi tavallisen vanhuuseläkkeen määrä. Normeeratusti ennen henkilökohtaista eläkeikää, aikaisintaan 63 vuotiaana. Henkilökohtaisessa eläkeiässä vuotiaana tai valitussa ammatillisessa eläkeiässä. Myöhemmin, eläke karttuu 68 vuotiaaksi. Vanhuuseläkkeelle jäämistä voi lykätä 68 vuoden täyttymisen jälkeenkin sopimalla asiasta työnantajan kanssa.

12 TILIVELVOLLISET VUONNA 2015 Kuntalain 75 :n mukaisia tilivelvollisia ovat: Seuraavien toimielinten jäsenet: kaupunginhallitus keskusvaalilautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta sivistyslautakunta tekninen lautakunta rakennuslautakunta Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat osastoittain seuraavat viranhaltijat: Hallinto-osasto Kaupunginjohtaja Talous- ja kehittämisjohtaja Hallintosihteeri Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava ylilääkäri Talouspäällikkö Johtava sosiaalityöntekijä Hoiva- ja hoitotyön johtaja Vammaispalvelujohtaja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Päivähoidon johtaja Lukion rehtori Kansalaisopiston rehtori Musiikkiopiston rehtori Kirjastonjohtaja (vapaa-aika) Ruokapalvelu Tekninen osasto Tekninen johtaja Kaupungingeodeetti Kunnallistekniikan päällikkö Toimistopäällikkö Kuvaja Tuula Kuvaja Tuula Pauna Liisa Kilpeläinen Auvo Alaräisänen Timo Pekkarinen Marjatta Korkiakangas Mirja Kesälahti Rauni-Maaria Myllykangas Antero Narkilahti Juha Pekkala Kaisa Marjokorpi Marikka Kostamo Tapio Paananen-Vitikka Pirkko Kulpakko Inkeri Paavola Outi Kankaanranta Markku Pöyliö Tapio Koivisto Markku Ruuskanen Anja

13 13 2. KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2014 TALOUSSUUNNITELMA TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TULOSALUEET Vaalit Tarkastustoimi Yleishallinto Elinkeinojen edistäminen HALLINTO-OSASTO Hallinto- ja projektit Työllisyyden hoito Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Hoiva- ja hoitotyönpalvelut Vammaispalvelut Muutos sote SOTE-OSASTO YHTEENSÄ Hallinto- ja projektit Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Musiikkiopisto Vapaa-aika Ammatillinen koulutus Ruokapalvelut SIVISTYSOSASTO YHTEENSÄ Hallintopalvelut Maankäyttö Kiinteistöt Kunnallistekniikka Vesihuoltolaitos Pelastustoimi TEKNINEN OSASTO Yritystilat TEKNINEN OSASTO YHTEENSÄ YHTEENSÄ

14 14 OSASTO: HALLINTO-OSASTO 1. Toiminta-ajatus Hallinto-osaston tehtävänä on johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa, huolehtia kaupungin kehittämisedellytyksiin liittyvistä asioista, vastata elinkeinopalveluista sekä Itä-Lapin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toiminnasta. Lisäksi tehtävänä on vastata koko kaupunkiorganisaation ja konsernin talouden ja toimintojen yhteensovittamisesta, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksenteon tuesta, päätösten toimeenpanosta ja viestinnästä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Itä-Lapin palvelu- ja seutukuntakeskuksena toimiva Kemijärvi on vuonna 2014 päivitetyn kaupunkistrategian mukaisesti alueen elinvoimainen ja elinkeinorakenteeltaan monipuolinen kaupunki. Tarjoamme laadukkaat peruspalvelut kaikille ikäryhmille ja upeiden luontaisten (luonto, elinympäristö) puitteiden lisäksi kaupungissamme on hyvä viettää turvallista ja laadukasta elämää. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ovat mm. uuden saha- ja liimapalkkitehtaan; Keitele Groupin ja Lappi Timberin sijoittuminen Stora Enson entiselle tehdasalueelle. Odotettavat työpaikkavaikutukset ja verotulojen kasvu vaikuttavat kaupungin talouteen myönteisesti. Elinkeinotoiminnan aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on Kemijärven kaupungin keskeinen menestystekijä. Toiminnassa tarvitaan riskinottokykyä, olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä sekä investointeja yksityiselle ja julkiselle sektorille. Myös paikallinen erikoistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolinen yhteistyö edistävät yritysten tulosten kasvua. 3. Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopistealueina ovat kaupunkitasoisten henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalvelujen kehittäminen sekä päätöksenteon uudistaminen hyödyntäen sähköisiä kokouskäytäntöjä ja uudistettua asianhallintojärjestelmää. Kaupunkiorganisaatiossa toteutetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti palvelurakenteeseen ja palveluverkkoon kohdentuvaa uudistamista sekä tavoiteorganisaatiovaihtoehtojen mallintamista ja valitun mallin mukaista valmistelua päätöksentekoa varten. Valtuusto linjasi kokouksessaan, että uudistamistyö etenee kokonaisvaltaisen uudistamismallin mukaisesti. Tavoitteena on, että uusi organisaatio on toiminnassa vuoden 2016 alusta lukien. Kemijärven kaupunki tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa laadukkaat palvelut yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kaupungissa harjoitetaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan tilaratkaisuissa yhteistyössä yritysten ja muiden rahoittajien kanssa. Osaamista lisätään yhteistyössä paikallisten toisen asteen oppilaitosten, yliopiston, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Hanketoiminnassa painopiste on elinkeinostrategian mukaisissa päätoimialoissa. Hankkeissa pyritään itse hallinnoitaviin tehokkaisiin hankkeisiin. 4. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot Toimintatulot

15 15 Toimintakate Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja 24,5 23, ,5 20,5 20,5 toimet Henkilöstömenot Muutos % 1,5 2,1-15,1-3,8 1,8 1,6 Palvelujen ostot Muutos % 4,2-4,5 35,7-11,6-8,3-6,0 Toimintakate /as Asukasluku

16 16 TALOUSARVIO v TULOSALUE: 100 VAALIT Vastuuhenkilö: Pauna Liisa Nimi ja virka-asema: hallintosihteeri 1. Toiminta-ajatus Tulosalue sisältää valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien järjestämisen. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit 1. Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit Vaalipäivän on , ennakkoäänestys kotimaassa Vuonna 2016 lokakuussa järjestetään kunnallisvaalit 3. Vuonna 2017 ei vaaleja 4. Vuonna 2018 tammikuussa järjestetään presidentinvaalit 4. Henkilöstösuunnitelma 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja toimet Henkilöstömenot Muutos % Palvelujen ostot Muutos % Toimintakate /as

17 17 TALOUSARVIO v TULOSALUE: 150 TILINTARKASTUS Vastuuhenkilö: Nimi ja virka-asema: 1. Toiminta-ajatus Tulosalue sisältää kaupunginvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan sekä varsinaisen ammattitilintarkastajan toiminnan. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta seuraa tilintarkastusta sekä tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä tilintarkastuksen kehittämisestä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit. Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus Valmistellaan valtuustolle Raportit 2. Epävirallinen toiminnan ja talouden väliarviointi tilanteesta tarpeen mukaan Annetaan viimeistään syys-lokakuun valtuustoon Annettava raportti 3. Kokouksia 10/vuosi Kokouksien lukumäärä 4. Lakisääteinen JHTT-tilintarkastus 25 päivää/vuosi. Lisäksi 8 päivää/vuosi tarkastuslautakunnan avustamiseen liittyvät tehtävät ja muu arviointityö sekä erityistehtävien tai hankkeiden, kuten eu-hankkeiden tarkastus n. 7 päivää/vuosi Tilintarkastaja raportoi tarkastuksen etenemisestä Toteutuneet päivät 5. Seurataan kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymistä 4. Henkilöstösuunnitelma Osastojen selvitykset ja erilaiset tilastot Käyntikohteiden lukumäärä 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilöstömenot Muutos % 53,4 0,8-2,9 Palvelujen ostot Muutos % 29,5-14,5-11,0 Toimintakate /as -4-3,5-3,0-3,1-3,1-3,1

18 18 Tarkastuspäivät 39, Kokouksia TALOUSARVIO v TULOSALUE: 200 YLEISHALLINTO Vastuuhenkilö: Kuvaja Tuula Nimi ja virka-asema: talous- ja kehittämisjohtaja 1. Toiminta-ajatus Osaston tehtävänä on johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa ja huolehtia kaupungin kehittämisedellytyksiin liittyvistä asioista. Lisäksi osasto vastaa koko kaupunkiorganisaation talouden ja toimintojen yhteensovittamisesta, kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätöksenteon valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta ja konsernijohtamisen tuesta. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Talous-, tieto-, henkilöstö- ja hallintopalvelujen tehtävänä on tukea kaupunkiorganisaation ja konsernin toimintaa tarjoamalla asiantuntevat, laadukkaat ja kustannustehokkaat tukipalvelut johtamiseen, päätöksentekoon ja toimintaympäristön muutokseen. Toimintoja kehitetään osana tavoiteorganisaatiotyötä ja palveluiden toimintaprosesseja uudistetaan vastaamaan kustannustehokkaammin nykytarpeita. Henkilöstöpalveluiden päätavoitteena on henkilöstömenojen vähentäminen ja tuottavuuden parantaminen talousarvio- ja toimintasuunnitelmavuosille valmisteltavalla henkilöstöohjelmalla, jonka sisältämät toimenpiteet liittyvät henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen ja osaamisen sekä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämiseen. Henkilöstösuunnittelua ja -raportointia kehitetään valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Tietohallintojärjestelmien uudistamisella tuetaan tuottavuuden tavoitteiden toteutumista. Tietohallinnon hajautettu toimintamalli keskitetään kohdentamalla kustannukset ja päätöksenteko tietohallintoon. Näin pystytään seuraamaan paremmin kustannusten muodostumista ja tietohallinnon eri osa-alueiden toiminnan tehokkuutta. 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit Hallintopalvelut: 1. Organisaatiorakenteen uudistaminen Eri organisaatiovaihtoehtojen esittely ja valitun mallin mukainen päätöksenteko ja sääntöjen uudistaminen Valtuuston päätös uudesta organisaatiomallista syksyllä Hallintosäännön uudistaminen vastaamaan uutta organisaatiorakennetta Henkilöstöpalvelut: 1. Hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 2. Henkilöstömenojen vähentäminen ja tuottavuuden parantaminen. Henkilöstöohjelma valmistelu ja toteuttaminen. Sairauspoissaolot (pv/tt/v) Henkilöstöohjelma hyväksytty ja ohjelman mukaiset toimenpiteet toteutettu. Henkilöstökustannukset ( ) Talouspalvelut: 1. Talouspalvelujen uudistaminen osana organisaatiotyötä talouspalvelujen uudistaminen valitun toteutusmallin pohjalta Tietohallinto: 1. Kantaan liittyminen syksy 2015 Kaikki ongelmat ratkottu ennen liittymistä. Toteutettu v loppuun mennessä. Toteutettu v loppuun mennessä.

19 19 2. Mobiilikotihoidon käyttöönotto Mobiilikotihoidon projektin aloitus huhtikuussa Käyttöönotto pilottitiimillä lokakuussa tiimiä loppu vuoden aikana. Pilotti tiimi lokakuussa muuta tiimiä vuoden 2015 loppuun mennessä. Kotihoidossa on yhteensä 4 tiimiä. Työsuojelu: 1. Työsuojeluorganisaation toiminnan ja työsuojelutietoisuuden kehittäminen ja toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta Perehdytystilaisuus henkilöstölle Webropol-kysely tulosalueittain Perehdytystilaisuuteen osallistuu 50 % henkilöstöstä Tulosaluekohtainen tieto tavoitteiden toteutumisesta Joukkoliikenne: 1. Säilytetään kaupungin sisäisen Vuonna 2015 kaupungin sisäisen joukkoliikenteen peruspalvelutaso linja-autoliikenteen palvelutasoa turvaamalla koulumatka- ja lasketaan huomattavasti. asiointiyhteydet sekä liityntäliikenneja jatkoyhteydet junille/junilta. palveluliikenteellä joiltakin osin. Linja-autoliikennettä korvataan Linja-autoliikenteestä ja palveluliikenteestä järjestetään tarjouskilpailu, minkä tulosten perusteella tehdään kaksivuotissopimukset yhden vuoden optiolla. Vuosina palvelutaso pysyy vuoden 2015 tasolla tehtyjen sopimusten perusteella. Tuki/vuoro, matkustajamäärä/vuoro 4. Henkilöstösuunnitelma Yleishallinnon osalta suunnitelmakauden loppuun mennessä tavoitteena on toimintoja tehostamalla ja luonnollista poistumaa hyödyntäen vähentää henkilöstömäärää kolmella työntekijällä vuoden 2014 talousarvion toteutumaennusteeseen (TPE 19,5, sis. projektihenkilöstön) nähden. Talousarvion laadintahetkellä ei ole suunnitteilla projektihenkilöstön rekrytointeja yleishallintoon. 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja toimet ,5 18, ,5 16,5 16,5 Henkilöstömenot Muutos % 4,9 4,7 1,6-4,7 2,3 1,5 Palvelujen ostot Muutos % 8,1-8,4 40,4-13,0-9,3-7,0 Toimintakate /as

20 20 TALOUSARVIO v TULOSALUE: 230 ELINKEINOJEN EDISTÄMINEN Vastuuhenkilö: Kuvaja Tuula Nimi ja virka-asema: talous- ja kehittämisjohtaja 1. Toiminta-ajatus Elinkeinotoiminnan aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on Itä-Lapin keskeinen menestystekijä. Tarvitaan riskinottokykyä, olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä sekä investointeja yksityiselle ja julkiselle sektorille. Myös paikallinen erikoistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolinen yhteistyö edistävät yritysten tulosten kasvua. Kemijärven kaupunki tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa laadukkaat palvelut yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kaupungissa harjoitetaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan tilaratkaisuissa yhteistyössä yritysten ja muiden rahoittajien kanssa. Osaamista lisätään yhteistyössä paikallisten toisen asteen oppilaitosten, yliopiston, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Hanketoiminnassa painopiste on elinkeinostrategian mukaisissa päätoimialoissa. Hankkeissa pyritään itse hallinnoitaviin tehokkaisiin hankkeisiin. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Elinkeinoyksikön tehtävänä on tarjota laadukkaat, joustavat ja tehokkaat palvelut elinkeinoelämän tueksi ja kehittämiseksi. Erityisenä painopisteenä ovat yritystapaamiset, erilaiset aktivointitoimenpiteet, ja yritysten omistusjärjestelyt. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupan ja palveluiden toimialaan. Vahvassa kasvussa oleva metsä- ja puuala luo erityisiä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, joihin kohdistetaan erilaisia toimenpiteitä. Uusi ohjelmakausi antaa hyvät mahdollisuudet uusien kehittämishankkeiden ja erilaisten selvitysten tekemiselle. Hankkeita käytetään lisäresurssina, jotta kärkitoimialoille saadaan riittävästi resursseja ja osaamista. 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit Yrityspalvelut: 1. Yrityspalvelut ja neuvonta Yritysneuvonta Perustetut yritykset Kehittämishankkeiden valmistelu, Yritys-klinikat, käynnit, monipuolinen viestintä Kehittämistoimenpiteet yrityksille Aktivointitoimenpiteet 2. Erityisalueet Omistajan vaihdosten aktivointi Osallistuneet yritykset Kauppa- ja palvelualan aktivointi Osallistuneet yritykset 3. Osaamisen kehittäminen Palvelukulttuurin, laadun ja vieraanvaraisuuden kehittäminen Osallistuneet yritykset Kehittämishankkeet: 1. Uusien hankkeiden valmistelu ja käynnistäminen Yritysten tapaamisklinikat Hankevalmistelu yhteistyö toimijoiden kanssa Osallistuneet Käynnistetyt hankkeet 2. Alueen kehittämishankkeiden Strateginen keskustelu Toiminnan tehostuminen

21 21 välisen yhteistyön ja koordinoinnin tehostaminen toimijoiden kesken. Maaseutupalvelut: 1. Maaseutuhallinnon tehtävien hoito Maaseutuhallinnon Itä-Lapin Yhteistoiminta-alue tuottaa yhteisesti alueen maaseutuhallinnon viranomaispalvelut. Kemijärven kaupunki vastaa yksikön toiminnasta. Maaseutuyritysten kehittämistehtävät Neuvonta ja yleinen aktivointi. Koulutus. Hanketoiminnan hyödyntäminen. 2. Kylätoiminnan kehittäminen Neuvonta ja yleinen aktivointi. Kylien välinen yhteistyö. Kaupungin ja kylien välinen yhteistyö. Kaupungin myöntämä kylätoimintaraha ja hankelainoitus. Toimintaryhmätyö. Maatalouden tuki- ja rahoitusasiat sekä muut maaseutuhallinnon lakisääteiset tehtävät hoidetaan asianmukaisesti. Uusien yritysten, sukupolvenvaihdoksien, rahoitushakemusten, kehittämishankkeiden ja neuvonnan kysynnän määrä. Aktiivisesti toimivien kylien lukumäärä. Kylien järjestämien palveluiden ja tapahtumien määrä. Toimintaryhmätyön tuloksellisuus ja hankkeiden määrä. 4. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöön ei ole lisärekrytointeja vuodelle Tarvittaessa lisäresurssit toteutetaan hankerahoituksen kautta. 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja toimet Henkilöstömenot Muutos % -2,3-4,5-54,2 1,1 0,9 0,9 Palvelujen ostot Muutos % -23,0 35,3 7,1-0,2-0,2 0,3 Toimintakate /as Vuosien 2013 ja 2014 ostopalvelumenot ja henkilöstömenot sisältävät myös projektien osuuden.

22 22 OSASTO: SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO 1. Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi huolehtii siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä edistävät väestön terveyttä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupungin tulorahoitus ei riitä nyt eikä jatkossa kattamaan nykymuotoista palvelujen tasoa ja määrää. Kuitenkin kaupunki pyrkii tarjoamaan laadukkaat peruspalvelut kaikille ikäryhmille. Valtuustosopimuksella on sovittu talouden tasapainottamisesta ja linjauksista, joilla tavoite saavutetaan. Kaupunkiorganisaatiossa valmistuu tavoiteorganisaatiotyö, jolla henkilöstön määrä ja hallinto sopeutetaan vastaamaan todellista palvelujen tarvetta ja kaupungin kantokykyä. Eri selvitysten mukaan Kemijärven sote-palvelujen kustannukset ovat jopa useita miljoonia korkeammat kuin vastaavien vertailukuntien kustannukset. Palvelut onkin mitoitettava vastaamaan todellista tarvetta ja kustannustaso saatava vähintään vertailukuntien keskitasoon. Soten osalta valtuustosopimukseen on kirjattu, että Sairaala Lapponian toimintaa kehitetään tehtyjen selvitysten pohjalta. Valtuustoryhmät sitoutuvat vuode- ja laitospaikkojen vähentämiseen, muutoksiin päivystys- ja erikoissairaanhoidon järjestelyissä. Kotona annettavia vanhus- ja vammaispalveluja lisätään ja suunnataan resursseja lapsiperheiden ennaltaehkäisevään toimintaan. Sairaala Lapponian operatiivisissa palveluissa leikkaustoiminta lakkaa ja akuuttiosaston sairaansijat vähenevät. Uuden päivystysasetuksen myötä päivystysjärjestelyt muuttuvat koko Lapin maakunnassa ja Kemijärveltä on tarkoitus siirtää yöaikainen terveyskeskuspäivystys Lapin keskussairaalaan perustettavaan yhteispäivystykseen. Laitoshoidon purkaminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia tarkoittaa sairaansijojen merkittävää vähentämistä ja korvaavien asumispalvelujen ja kotihoidon lisäämistä omana toimintana, ostopalveluina ja palveluseteliä hyödyntäen. Työttömyyden ja siinä erityisesti pitkittyneen työttömyyden hoito sen seurausilmiöineen siirtyy yhä enemmän kuntien vastuulle ja lisää kustannuksia alkaen työmarkkinatuen kuntaosan maksu alkaa 300 päivän täytyttyä työttömyyden perusteella nykyisen 500 päivän sijaan. Lisäksi kaupunki maksaa työmarkkinatuesta 70 % sen jälkeen kun työttömyyttä on jatkunut yli 1000 päivää. Haasteeseen vastataan kehittämällä edelleen moni ammatillista verkostotyötä, avopalvelujen (Itä-Lapin työhönvalmennussäätiö, Toimintapäivät, perhe- ja mielenterveysklinikka, sosiaalityö ym.) koordinoinnilla ja toimitilajärjestelyillä sekä hanketyöllä. Merkittävin muutos palvelu- ja organisaatiorakenteessa on suunnitelmakaudella toteutettava sote-uudistus. Siinä vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy kuntayhtymämuotoiselle sote-alueelle. Lapin osalta sote-palvelujen tuottamisesta tulevat vastaamaan kaksi sote-tuotantoaluetta, jotka niinikään ovat kuntayhtymämuotoisia. Kuntien sote-henkilöstö siirtyy pääosin kuntayhtymiin. Rahoitus kanavoituu kuntien kautta. Uusi organisaatiorakenne tulee voimaan alkaen. Sisäinen valvonta Valvonta jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Ulkoista valvontaa harjoittaa erityisesti tarkastuslautakunta. Hankkeiden taloutta valvovat lisäksi rahoittajien edustajat, kuten Lapin ELY tai AVI. Sosiaali- ja terveysosaston sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki tilivelvolliset ja esimiehet. Esimiehet vastaavat tiedonkulusta ja raportoinnista sekä ohjaavat ja valvovat alaistensa toimintaa. Lautakunta valvoo, että osasto toimii vahvistetun talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lautakunta saa lisäksi raportteja ja tiedonantoja osaston toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa toteutetaan myös kehityskeskusteluissa ja

23 23 henkilöstökokouksissa. 3. Toiminnan painopistealueet Tavoite Toimenpiteet Mittarit 1. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset/asukas lähelle Lapin ja verrokkikuntien keskimääräisiä kustannuksia, säästötavoite toimintakate 2,5 milj euroa vuoteen 2018 mennessä 2. Laitoshoitopaikkojen vähentäminen suositusten mukaiseksi, 2-3 % 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä, vuoteen 2018 mennessä 4. Oman leikkaus- ja operatiivisen toiminnan lakkauttaminen Toteutetaan suunnitellut rakennemuutokset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ikäihmisten palveluissa Ikäihmisten palveluohjaus kevyempiin palvelumuotoihin: tehostettu palveluasuminen, pienkodit, tehostettu kotihoito ym. Henkilöstön uudelleen sijoittaminen avohuollon ja ikäihmisten palveluihin Toimintakate Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset/asukas Laitoshoidossa olevien yli 75 vuotiaiden määrä vuosina Uudelleensijoitukset on toteutettu 3. Terveyskeskusyöpäivystys siirtyy Lapin keskussairaalan yhteispäivystykseen alkaen Neuvotteluita jatketaan Lapin sairaanhoitopiirin kanssa Terveyskeskusyöpäivyst ys on siirtynyt Lapin keskussairaalaan 4. Kuntouttavien ja kotiin tarjottavien palveluiden monipuolistaminen ja kuntouttavan työotteen edelleen tehostaminen ikäihmisten avohuollon palveluissa Erilaiset asumis- ja palvelumuodot kodin ja laitoshoidon välillä Erilaisten kuntoutus- ja ennaltaehkäisevien palveluiden lisääminen Asiakastyytyväisyyskysel yt Omaisten palautteet 4. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja toimet , ,5 272,5 269,5 Henkilöstömenot * Muutos % -2,7-0,7-13,6-1,7-2,3-2,1 Palvelujen ostot Muutos % 11,2-0,6 0,1 Toimintakate /asukas Asukasluku *Materiaali- ja vaatehuollon sekä laitoshuollon henkilöstö siirtyy tekniselle osastolle alkaen.

24 24 TALOUSARVIO v TULOSALUE: HALLINTO JA PROJEKTIT Vastuuhenkilö: Marjatta Pekkarinen Virka-asema: Talouspäällikkö 1. Toiminta-ajatus Tulosalue sisältää sosiaali- ja terveysosaston hallinto- ja talousyksikön ja projektit. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Osallistutaan Kemijärven kaupungin tavoite- ja palveluorganisaation valmisteluun. Henkilöstösuunnittelussa ja hallintopalveluissa haetaan tuottavuutta hyödyntämällä henkilöstön eläköitymisen tuomaa mahdollisuutta tehtävien uudelleen organisoimiseksi ja tavoitteiden mukaiseen henkilöstömäärän sopeuttamiseen palvelutuotantoa vastaavaksi. 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit 1. Esimiesten ja henkilöstön kustannustietoisuuden ja talousvastuun lisääminen Järjestetään talouskoulutusta kohdennetusti eri ryhmille Koulutettujen lukumäärä 2. Osallistutaan palvelurakenne- ja tavoiteorganisaatiotyöhön 3. Uusien ohjelmistojen käyttöönotto toiminnan tehostamiseksi Tehtävien monipuolistaminen ja työprosessien kehittäminen tehokkaammiksi Laaditaan osaamiskartoitukset Tarvittavien sovellusten hankinta ja käyttäjien täsmäkoulutukset Uusi palveluorganisaatio käytössä vuoden 2016 alusta Uudet sovellukset tehokkaassa käytössä 4. Henkilöstösuunnitelma -vakinaiset virat TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS ,5 3,5 3, ei sisällä projektihenkilöitä 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilöstömenot hallinto- ja tukipalvelut Muutos % -3,0 1,3-8,5-9,1-15,0 Toimintakate /asukas

25 25 TALOUSARVIO v TULOSALUE: TYÖLLISYYDEN HOITO Vastuuhenkilö: Auvo Kilpeläinen Virka-asema: Sos- ja terv johtaja 1. Toiminta-ajatus Kemijärven kaupunki ottaa vahvan roolin työllisyydenhoidossa. Tavoitteena on rakentaa alueelle monialainen työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta vahvistava palvelukokonaisuus. Kaupunki tarjoaa palkkatuettua työtä sekä koululaisille ja opiskelijoille kesätyömahdollisuuksia. Kaupunki ostaa laadukkaita kuntouttavan työtoiminnan palveluja sekä yksilövalmennuspalvelua heikossa työmarkkina-asemassa oleville asiakkaille. Näiden lisäksi kaupunki myöntää yrityksille, yhdistyksille ja säätiölle Kemijärvi-lisää, mm. nuorten työllistämisen edistämiseksi. Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen. Tarkempaa selvittelyä tai erityistä tukea tarvitseva asiakas ohjataan moniammatilliseen työ- ja toimintakyvyn kartoitukseen. Kartoituksen koordinoinnista vastaa työllisyydenhoidon yksikkö, ja kunkin yksittäisen asiakkaan prosessista vastuuhenkilö, jona voi toimia yksilövalmentaja. Asiakkaalle laaditaan verkostoyhteistyönä työhön, koulutukseen, kuntoutumiseen tai eläkeselvittelyihin tähtäävä jatkopolku. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Kemijärven kaupunki, sosiaali- ja terveysosasto on hakenut uutta hanketta Euroopan sosiaalirahaston Suomen rakennerahasto- ohjelmasta ELY-keskukselta syksyllä Erityistavoite on nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Hankkeen avulla luodaan vaihtoehtoisia oppimisväyliä (opinnollistaminen), joita kaupungissa ei vielä ole. Opinnollistamisen avulla saadaan jäsentynyt toimintamalli palveluiden tuottajien kehittämiseen enemmän työelämän vaatimuksia vastaaviksi, mutta kuitenkin huomioiden asiakkaiden erityishaasteet. Asiakkaat saavat mahdollisuuden suorittaa osatutkintoja, jotka auttavat heitä koulutuksen/ työllistymisen jatkopoluilla. Toimintamalli huomioi asiakkaan yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen tuen tarpeen, jota normaali ammatillinen koulutusjärjestelmä ei pysty tällä hetkellä tarjoamaan. Hankkeen avulla saadaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä aktivoitumaan koulutukseen, sekä työllistymään. 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit 1. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja moniammatillinen palvelutarvearvio Työttömien terveystarkastukset ja palvelutarvearvio. Toteutuneet, lukumäärä 2. Palkkatukityön kohdentaminen oikea-aikaiseksi 3. Työttömille räätälöidyt yksilölliset opintopalvelut 4. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatukilistan haltuunotto VAT- arviointi (Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä) käyttö kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille Palkkatukityöntekijöiden valintaprosessin tiivistäminen (työhallinto-kaupunki) Työpajojen opinnollistaminen Hankkeen hakeminen Terveystarkastukset, palvelutarvearviot, jatkopolutus Kuntouttavan työtoiminnan asiakkkaat VAT-järjestelmässä. Toteutuneet, lukumäärä. Palkkatukityöntekijöiden määrä, toteutuneet Opinnollistettujen työpajojen opiskelijat, lukumäärä. Listalta poistuneet, lukumäärä.