Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 82/2011/1 Dnro ISAVI/10/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentuvaa toimintaa (yhteensä noin 331 ha) koskeva ympäristölupa ja uuden kemiallisen käsittelyn käyttöönottoa ja 147 ha:n laajennusaluetta koskeva toiminnanaloittamislupa. VHaO:n antamalla päätöksellä uudelleen käsiteltäväksi palauttama asia Juva, Rantasalmi HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY ASIAN VIREILLETULO Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentumista 115 ha:lla koskeva hakemus on alun perin tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut asiassa päätöksen nro 67/10/1. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 10/0747/3 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian Itä-Suomen aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Hallintooikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: "Luvan hakija on vastineessaan esittänyt, että pintavalutuskenttien käytöstä luovutaan ja ne korvaavana rakenteena käyttöön otetaan kuivatusvesien keskitetty kemiallinen käsittely. Suunnitelmaan tehdyn edellä mainitun olennaisen muutoksen johdosta asia on tarpeen käsitellä aluehallintovirastossa uudelleen" Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 10/0747/3 tultua lainvoimaiseksi aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden täydentää hakemustaan. Hakija on toimittanut tarvittavat täydennykset aluehallintovirastoon 15.2., ja

2 2 HAKEMUS Hakemus koskee Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentamista 147 ha:lla, siten, että kokonaistuotantoala olisi 331 ha. Pintavalutuskenttien 1 ja 2 käytöstä luovutaan ja turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmänä otetaan käyttöön keskitetty kemiallinen käsittely. Pääosin vesienkäsittelytekniikan muutoksen johdosta turvetuotantoalueen laajennusalue kasvaa 115 ha:sta 147 ha:in. Samalla haetaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta 147 ha:n laajennusalueella sekä kemiallisen käsittelyn käyttöönottoon mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Lakeanrahka sijaitsee Juvan kunnan Tuusmäen ja Suurniemen kylissä sekä Rantasalmen kunnan Tuusmäen kylässä noin 10 km Juvan kuntakeskuksesta koilliseen Tuusjärven pohjoispään länsipuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakija hakee toiminnan laajentamiseksi ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella muutosta Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 45/07/2, jota Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0538/3 eräiltä osin muuttanut. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 45/07/2 myöntänyt ympäristöluvan Lakeanrahkan turvetuotantoon 184 ha:n tuotantoalalla. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0538/3 eräiltä osin muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä. Voimassa olevan ympäristöluvan keskeiset vesien johtamista ja käsittelyä sekä tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: Vesien johtaminen 1. Lakeanrahkan turvetuotantoalueen vedet 184 ha:n alalta on johdettava sarkaojakohtaisten lietesyvennysten, lietteenpidättimien ja päisteputkien sekä kokoojaojiin sijoitettujen virtaamansäätöpatojen kautta tuotantoalakohtaisiin laskeutusaltaisiin (4 kappaletta), joista edelleen ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta laskuojaa pitkin Kankaistenlampeen. Kankaistenlammesta vedet virtaavat Kummunpuron kautta Tuusjärven keskiosaan. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi.

3 3 Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito 2. Tuotantoalueelle on rakennettava 18,3 ha:n laajuinen pumppaamolla varustettu pintavalutuskenttä (kenttä ja sen rakenteet merkitty toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteeseen 2). Tuotantoalueelle on rakennettava tuotantosuunnitelman mukaisesti kaksi uutta laskeutusallasta. 3. Kaikkien neljän laskeutusaltaan on vastattava mitoituksiltaan vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen ( ) laskeutusaltaiden mitoitusarvoja. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit. 4. Sarkaojat on varustettava lietesyvennyksillä, lietteenpidättimillä ja päisteputkilla. 5. Laskuojien perkaus, eristysojien kaivu, uusien laskeutusaltaiden sekä uuden pintavalutuskentän rakentaminen ja käyttöönotto on tehtävä ennen uuden tuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista. Kuntoonpanotöiden ja vesiensuojelurakenteiden rakentamisen ajankohta ja menetelmät on valittava niin, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 6. Suunnitelma virtaamansäädön järjestämisestä ja pintavalutuskentän käytöstä talvella on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Uusi pintavalutuskenttä ja virtaamansäätöpadot on otettava käyttöön ennen uuden tuotantoalueen kuntoonpanoa ja vanhojen lohkojen vesien käsittelyssä viimeistään ennen vuoden 2009 tuotantokauden alkua. 7. Pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on tukittava ja muutenkin varmistettava, että vesi virtaa tasaisesti kentällä. ============================================================= Tarkkailumääräykset ============================================================= 24. Kuormitustarkkailu on toteutettava sekä kunnostus- että tuotantovaiheessa päivätyn Tuusjärven turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa täydennetään niin, että kuormitusnäytteet on otettava pintavalutuskentän keräilyojaan sijoitettavalta mittapadolta ja lisäksi ennen niiden ohjaamista pintavalutuskentälle, jotta pintavalutuskentän puhdistusteho saadaan selvitettyä. Talvella (joulu-huhtikuussa) kuormitusnäytteet on otettava kerran kuukaudessa. Kuormitustarkkailuun voidaan tehdä Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta. 25. Vesistötarkkailu on toteutettava Tuusjärven valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailuun on lisättävä tarkkailupiste Kankaistenlampeen ja Tuusjärven eteläosaan. Lietteen kertymistä Kankaistenlampeen on seurattava selvittämällä pohjan korkeuden muutokset vuodesta 2008 alkaen viiden vuoden välein. Luvan saajan on viiden vuoden välein vesistötarkkailutulosten perusteella ja mallintamisen avulla tehtävä arvio Tuusjärven veden laadun ja sen muutosten vaikutuksesta Rapionkankaan vedenottamon veden laatuun. Arviointi on tehtävä ensimmäisen kerran vuonna 2009.

4 4 Kalatalousmaksu 28. Luvan saajan on maksettava Etelä-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava Tuusjärven osakaskuntaa. KAAVOITUSTILANNE JA MAANOMISTUSOLOT Tuotantoalue rajoittuu kunnanvaltuuston hyväksymään Rantasalmen kunnan sisäjärvialueen rantaosayleiskaavaan. Etelä-Savon voimassa olevassa maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Korkein hallinto-oikeus on hylännyt kaavasta tehdyt valitukset. Lakeanrahkan turvetuotantoalueen pinta-ala on maakuntakaavassa 184,3 ha. Lakeanrahkan alueesta hakijan omistamaa suoaluetta on noin 300 ha ja vuokralla olevaa aluetta 94 ha. LAKEANRAHKAN TURVETUOTANTO Nykytila Lakeanrahkalla on ollut turvetuotantoa vuodesta 1986 alkaen. Vapo Oy:n hallintaan Lakeanrahkan turvetuotantoalue siirtyi vuonna Hakijalla on lainvoimainen lupa tuottaa turvetta kaikkiaan noin 184 ha:n alueella lohkoilla 1 6 ja osalla lohkoa 8. Tuotannon laajennus Uutta tuotantopinta-alaa esitetään otettavaksi käyttöön noin 147 ha, joten kokonaisuudessaan tuotantoalue on laajennuksen jälkeen pinta-alaltaan noin 331 ha. Kun uuden tuotantoalan kuntoonpanotyöt ovat valmistuneet, alueella tuotetaan energiaturpeen lisäksi ympäristöturvetta. Markkinatilanteesta riippuen polttoturvetta tuotetaan myös palaturpeena. Laajennusalueen kuntoonpano kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Tuotanto Lakeanrahkan alueella päättyy noin 2035, jonka jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Laajennusalueen nykytila Laajennusalue on metsäojitettua, puuston määrältä ja puulajisuhteilta vaihtelevaa turvemaata. Tuotantoalue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimää.

5 5 Lähiympäristön asutus Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen itä-, etelä- ja länsipuolella. Lisäksi asutusta on 0,5 1 km:n etäisyydellä suon länsipuolella. Rantasalmen sisäjärvialueen rantaosayleiskaavan aluevaraukset Suotyypit ja -kasvillisuus Tuusjärven rannat ja lähiympäristön lammet kuuluvat Rantasalmen kunnan sisäjärvialueen rantaosayleiskaava-alueeseen ja Juvan kunnan Kontusen yleiskaavaalueeseen. Lakeanrahkan tuotantoalueeseen rajoittuvat Kirjastenlampi ja Kankaistenlampi on merkitty kaavoissa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kirjastenlammen rannalla on kaksi RA-aluetta (loma-asuntoalue) ja Kankaistenlammen rannalla kolme RA-aluetta ja yksi AO-1-alue. Kullekin RA-alueelle ja AO-1-alueelle on merkitty yksi rakennuspaikka. Tuusjärven ranta-alueet on merkitty molemmissa kaavoissa pääosin maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Järven itärannalla on maa- ja metsätalousalueita, jotka on pääsääntöisesti varattu maatalouskäyttöön (MT). Alueella on lisäksi paljon lomaasuntoalueita (RA) sekä useita asuinrakennusten alueita (A). Tuusjärven rannoilla on muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (SM). Lisäksi kaavassa on rajattu järven itärannalle kaksi kulttuurimaisema-aluetta (km) sekä kaksi maisemallisesti merkittävää aluetta (m). Tuusjärven itärannalla on venevalkamaksi ja uimarannaksi (LV/VV) varattu alue. Arvokkaimmat suotyypit suunnitellulla tuotantoalueella ovat uhanalaisiin suotyyppeihin luokitellut oligotrofiset kalvakat nevarämeet, joita alueella on pienalaisina kaksi. Kummankin kohteen luonnontila on muuttunut, ja ne ovat lähestymässä muuttumaastetta, joten niitä ei voida pitää luonnonsuojelullisesti edustavina. Lakeanrahkan kasvillisuustutkimuksissa ei havaittu uhanalaisia kasvilajeja. Linnusto Tehdyn linnustokartoituksen mukaan hankealueella tavattiin neljä EU:n lintudirektiivin lajia (pyy, palokärki, kalatiira ja joutsen) sekä Suomen erityisvastuulajeista kaksi (teeri ja joutsen). Näistä pyy pesii Lakeanrahkan alueella. Kalatiira ja joutsen pesivät Kankaistenlammella. Luonnonsuojelu- ja muinaismuistokohteet Lakeanrahkan turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee viisi muinaismuistolain suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä (raudanvalmistuspaikka). Yksi kohde sijoittuu aivan suunnitellun turvetuotantoalueen laajennuksen rajalle lohkon 9 pohjoisreunaan. Lakeanrahkan hankealueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita.

6 6 Pohjavesialueet Lähteet ja kaivot Purkuvesistö Lakeanrahkan itäpuolella lähimmillään noin 500 m:n päässä, Tuusjärven luoteisrantaan rajoittuen on Kaukalovuoren pohjavesialue ( ). Alue kuuluu pohjavesiluokkaan I eli se on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 2,14 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,4 km 2. Kaukalovuoren pohjavesialueelle on rakennettu ja otettu käyttöön Juvan ja Rantasalmen kuntien haja-asutusta ja taajamien poikkeusolojen vedenhankintaa palveleva pohjavedenottamo. Tuusjärven eteläpäässä sijaitsee Rapionkankaan pohjavesialue ( ), joka on luokiteltu pohjavesiluokkaan I eli vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,45 km 2 ja pohjaveden muodostumisalue 0,87 km 2. Pohjavettä muodostuu alueella vuorokaudessa noin m 3. Koepumppausten mukaan muodostumaan imeytyy huomattavia määriä Tuusjärven vettä. Alueella sijaitsee Juvan kunnan pohjavedenottamo, joka palvelee Juvan kirkonkylän vedenhankintaa. Tuotantoaluetta lähimpänä oleva lähde sijaitsee noin 150 m tuotantolohkon 11 itäpuolella. Alueella ei ole vesijohtoverkostoa, vaan Lakeanrahkan ympäristössä sijaitsevat taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista ja lähteistä. Purkuvesistön kuvaus Lakeanrahka sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Suur-Saimaan osa-alueella ja siinä edelleen Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueella, tarkemmin Tuusjärven osaalueen (4.173) yläosalla. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuksen jälkeen Kankaistenlampeen ja sieltä Kummunpuroa myöten Tuusjärven keskiosaan Kummunlahteen. Kankaistenlampi sijaitsee lähimmillään noin 130 m:n etäisyydellä lohkon 13 eteläpuolella. Lampi on 26 ha:n suuruinen. Lisäksi lohkon 9 pohjoispuolella sijaitsee noin 50 metrin päässä Kirjastenlampi. Lampi on 6,3 ha:n suuruinen. Tuusjärven lisäksi valuma-alueella ei ole muita isoja järviä. Tuusjärven pinta-ala on 18,8 km 2 ja sen valuma-alueen suuruus järven luusuassa on 203 km 2. Tuusjärven syvin kohta on 17 m Tuussaaren länsipuolen syvänteessä. Järven arvioitu viipymä on noin 15 kuukautta. Tuusjärven pohjoispäähän laskee Pahakkalanjoen kautta Vapo Oy:n Vuotsinsuon, HK-Energia Oy:n ja Partasen Saha Ky:n Kaskisuo-Linturahkan ja Famenergy Oy:n Eteläisen Vuotsinsuon turvetuotantoalueiden sekä Kartiskajoen kautta Vapo Oy:n Lenninsuon turvetuotantoalueen valumavedet yhteensä noin 300 ha:n alueelta.

7 Kalasto ja kalastus Vuotsinsuon tuotantoalueella, jolla on käytössä kemiallinen puhdistus, on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa nro 26/2011/1 ( ), Kaskisuon- Linturahkan tuotantoalueella Itä-Suomen ympäristölupaviraston lupa nro 20/08/2 ( ) ja Eteläisellä Vuotsinsuolla ympäristölupa nro 47/07/2 ( ). Lenninsuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa nro 10/06/2 ( ). Virtaamat ja veden laatu Kummunpuron valuma-alue on 9,2 km 2, joten pienten valuma-alueiden (Haukivuoren Juonistonojan valuma-alue) valumatietojen perusteella laskettuna sen keskivirtaama on 82 l/s. Kankaistenlammen veden laadusta on tietoja vuosilta ja Niiden mukaan lammen vesi on ravinteikasta ja väriltään tummaa. Kummunpuron veden laadun arvio perustuu vuosien havaintoihin. Niiden mukaan puron vesi on hyvin ravinteikasta, humuspitoista sekä erittäin tummaa. Tuusjärven suurin syvyys on 17 m (syvänne Tuussaaren länsipuolella, havaintopaikka 019), mutta paikallisten asukkaiden mukaan keskisyvyys on kuitenkin vain 3-4 m. Vuosien tarkkailutulosten mukaan järven veden puskurikyky on hyvä. Tuusjärven syvänteessä ja järven pohjoisosassa happitilanne on ollut pintavedessä hyvä ja pohjanläheisyydessä tyydyttävä/välttävä. Viime vuosina molemmilla havaintopaikoilla on ollut havaittavissa lievää tai selvää happivajetta lopputalvella ja kesällä. Kevättalvinen hapen vajaus alusvedessä on sinällään tyypillinen ilmiö suomalaisissa järvissä, joskin se kertoo nopeasta hajotustoiminnasta alusvedessä. Tuusjärven fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet ovat keskimäärin suhteellisen alhaisia. Fosforia vedessä on melko niukasti (12 14 µg/l), kun taas typpeä on suhteellisesti selvästi runsaammin (noin µg/l). Järvi vesi on lievästi humuspitoista sekä tummaa. Veden ph on ollut keskimäärin lähellä neutraalia. Kesäaikaisten fosforipitoisuuksien mukaan järvi on ollut lievästi rehevien vesien tasoa, mutta typpipitoisuuksien perusteella rehevien vesien luokkaa. Veden rehevyyttä kuvaavat a-klorofyllimäärät ovat viime vuosina olleet pääasiassa lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa, joskin luvun alkupuolella havaittiin myös suurempaa rehevyyttä. Havaintojen mukaan fosfori rajoittaa selkeästi järven tuotantotasoa ja kesällä liukoiset fosforiravinteet loppuvat vedestä. Vedessä on runsaasti liukoista typpeä, mikä kuvastaa myös sitä, että fosforirajoittuneisuuden takia liukoisia typpiravinteita jää käyttämättä. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Pintavesien ekologisen luokittelun mukaan Tuusjärven tila on arvioitu erinomaiseksi. Tuusjärven osakaskunnalle tehdyn tiedustelun mukaan Tuusjärvellä kalastaa vuosittain 80 henkilöä. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Alueella kalastetaan verkoilla, katiskoilla ja vetouistimin. Vastauksen mukaan alueella on tehty vähäisessä määrin kaislanniittoa. Vedenlaatu on arvioitu tyydyttäväksi. Pohjan liettyminen, kasvillisuuden lisääntyminen ja vähäarvoisten kalojen runsaus on arvioitu kohtalaiseksi. 7

8 Tuusjärven kalataloudellisessa velvoitetarkkailussa on tehty kaksi kalastustiedustelua vuosien 1997 ja 2002 kalastuksesta. Tulosten mukaan Tuusjärvellä kalastetaan ympäri vuoden ja erilaisia kalastusvälineitä käytetään monipuolisesti. Saaliissa tärkeimmät kalalajit ovat hauki, ahven, kuha ja lahna, joiden osuus kokonaissaaliista on %. Saaliiksi saatiin myös muikkua, siikaa ja taimenta, yhteensä 4 8 kg/kyselyyn vastannut ruokakunta. Tuusjärvessä on vähän myös rapua. Järveen on istutettu kuhaa, siikaa ja muikkua. Muut saalissa esiintyneet kalalajit olivat särki, säyne ja made. Tulokseksi saatu hehtaarikohtainen kokonaissaalis 3,5 4,5 kg/ha on alhainen, mikä viittaa siihen, että tulokset on laskettu kyselyyn vastanneita talouksia kohti, eikä tuloksia ole yleistetty vastaamaan kaikkia järvellä kalastaneita talouksia. Kalastajat katsoivat hauen, lahnan, särjen ja kuhan yleistyneen vuonna 2002 ja siian vähentyneen edellisvuosiin verrattuna. Kalastajien mielestä pyydysten likaantuminen ja veden laadun heikentyminen on tärkein kalastusta haittaava tekijä, mikä korostui etenkin järven pohjoisosassa. Myös kalojen makuvirheet ja roskakalojen runsaus koettiin haitaksi. Tarkkailun mukainen koekalastus suoritettiin viimeksi vuoden 2009 syyskuussa. Lajistollisesti kalasto oli varsin monipuolinen ja järvestä tavattiin yhteensä seitsemän lajia. Särkikalojen osuus kokonaisbiomassasta vaihteli alueittain % ollen korkeimmillaan järven pohjoisosassa ja alimmillaan eteläosassa. Lohikaloista kuoretta esiintyi koko järven alueella ja muikkua pieni määrä järven keskiosassa. Kuhaa tavattiin melko hyvin koko järven alueella ja saaliit paranivat pohjoisesta etelään siirryttäessä. Tuusjärven kalasto on lievästi rehevälle järvelle ominainen. Rehevöitymiseen tai muihin veden laadun heikentymiseen viittaavia kalastomuutoksia ei kalastossa ole havaittavissa. Tuusjärven keskikokoisten haukien ja kuhien elohopeapitoisuus on valtaosin alle EY:n komission asetuksen raja-arvon, jolloin ne soveltuvat käytettäväksi ihmisravinnoksi. Viitteitä elohopean kertymisestä kaloihin on ollut kuitenkin havaittavissa muutamissa, pääsääntöisesti suurempikokoisissa yksilöissä, jolloin niiden säännöllistä käyttöä ihmisravinnoksi tulee rajoittaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuotannossa olevalle alueelle on kaivettu 20 m:n välein sarkaojat, joiden kokoojaojan puoleisessa päässä on lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Uudelle tuotantoalueelle tullaan rakentamaan samanlaiset rakenteet. Lisäksi tuotantoalueen kokoojaojiin on rakennettu kolme virtaamansäätöpatoa. Jo luvan saaneen turvetuotannon (yhteensä 184 ha) vesiensuojelurakenteita muutetaan siten, että tuotantolohkojen yhteydessä olevista laskeutusaltaista luovutaan ja niiden tilalle ennen kemiallista käsittelyä rakennetaan kuusi laskeutusallasta. Samoissa laskeutusaltaissa käsitellään myös uusien tuotantolohkojen kuivatusvedet lukuun ottamatta lohkoa 13 (vanha pintavalutuskenttä 2), jolle rakennetaan oma laskeutusallas. 8

9 Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan ja melu Laskeutusaltaista vesi johdetaan pumppausaltaiden kautta kemialliseen käsittelyyn. Kemiallinen käsittely pumppaamoineen ja pumppausaltaineen on käytössä ympäri vuoden. Kemiallisen käsittelyn laskeutusaltaasta kaikki Lakeanrahkan turvetuotantoalueen vedet johdetaan noin 150 m pitkää nykyistä purkuojaa pitkin Kankaistenlampeen. Tuotantoalueen laajennusosan (147 ha) kuntoonpanosta aiheutuva alkuvaiheen bruttokuormitus vesistöön on arvion mukaan kg kiintoainesta, 17 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Arvioinnissa on oletettu koko pinta-alan olevan kunnostettavana yhtä aikaa. Siinä tilanteessa, kun tällä hetkellä luvan saaneet tuotantokentät (184 ha) ovat tuotannossa ja laajennusalue (147 ha) kuntoonpanovaiheessa, bruttokuormituksen vesistöön on arvioitu olevan yhteensä kg kiintoainesta, 32 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Koko turvetuotantoalueen (331 ha) ollessa tuotannossa bruttokuormitus vesistöön on arvion mukaan yhteensä kg kiintoainesta, 22 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Arvion mukaan kuormitus on sekä kuntoonpanovaiheessa että tuotantovaiheessa suurinta keväällä. Laskelmissa on käytetty Itä-Suomen tuotantosoiden tarkkailuista saatuja ominaiskuormituslukuja ja puhdistustehoja. Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvetuotantoalueilla pölyä syntyy pääasiassa jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksen ja lastauksen aikana. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista ja vaikuttaa sen leviämissuuntaan. Vapo Oy:n tuotantoalueilla tehtyjen pölytarkkailutulosten mukaan nykyisin jo kumotun viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 /kk) ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 m:n päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 m:iin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli kilometrin päässä tuotantoalueelta turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti epäsuotuisissa sääolosuhteissa vaikutusalue saattaa olla suurempi. Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotantopäivinä (30 50 vuodessa) turvekoneiden melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheesta, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tur- 9

10 peen toimitusaikana melua aiheuttavat raskas kuljetuskalusto ja kuormauskoneet. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä arvon 55 db ylittävää melua m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvion perusteella arvon 55 db tasolla olevaa melua m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisessa tilanteessa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden on todettu vaimentavan tehokkaasti äänen voimakkuutta. 10 Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskauden aikana (syys-huhtikuu). Hankealueen koko tuotantokelpoisen pinta-alan (331 ha) vuosituotanto on noin m 3, joten ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteisiin on noin rekkakuormaa. Suurin osa turpeesta kuljetetaan työmaatietä pitkin Pakinmaantielle, josta edelleen valtatietä nro 5 pitkin toimituskohteisiin. Työmaatien välittömässä läheisyydessä on asutusta jonkin verran. Varastointi ja jätteet Tuotantotoiminnan aiheuttama urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikenne keskittyy touko-syyskuun väliselle ajalle. Tuotantoalueella käytetään vuosittain noin l polttoöljyä, noin 420 l voiteluöljyjä ja noin 89 kg muita voiteluaineita. Kukin urakoitsija säilyttää polttoöljyä irrallisissa ja siirrettävissä säiliöissä, jotka sijaitsevat työmaan varikkoalueella niille osoitetussa paikassa. Säilytyspaikka on valittu siten, etteivät aineet pääse vahinkotapauksissa leviämään ympäristöön tai pohjaveteen. Tuotantoalueilla kerrallaan varastoitavan polttoöljyn määrä on enintään l. Se jakautuu useamman urakoitsijan 3 5 m 3 :n säiliöihin. Voiteluaineet säilytetään lukitussa voiteluainevarastossa. Lakeanrahkan turvetuotannosta syntyy vuosittain jäteöljyä 420 l, kiinteää öljyjätettä 70 kg, paristoja ja akkuja 21 kg, metallijätettä 550 kg, muovijätettä kg ja sekajätettä 2,2 m 3. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen tukikohdan jätekatokseen. Sekajäte toimitetaan edelleen kaatopaikalle ja jäteöljy sekä ongelmajätteet Ekokem Oy:lle. Muovijäte, joka on käytettyä aumojenpeittomuovia, kerätään Lakeanrahkan varastoalueelle. Varastoitu muovi hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrätetään. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan Lakeanrahkan turvetuotantoalueella kertyy turvetuotannon aikana noin m 3 kantoja ja muuta puuainesta, 165 m 3 kiviä, m 3 ojien kaivumaita ja 330 m 3 laskeutusaltaiden lietteitä. Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja toimitetaan biopolttoaineeksi voimalaitoksille. Kivet käytetään teiden runkoaineena tai sijoitetaan tuotantoalueen ulkopuolelle ja upotetaan maahan. Ojien kaivumaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, peltojen pohjamaana tai tasataan ojien vierustoille. Laskeutusaltaiden lietteet siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään alueiden maisemointiin.

11 11 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Hankealueen 331 ha:n kuivatusvedet kulkevat käsittelyn jälkeen laskuojaan ja sieltä reittiä Kankaistenlampi Kummunpuro Tuusjärveen. Vesimatkaa pintavalutuskentältä Tuusjärveen on noin 2,9 km. Vuosina Lakeanrahkalta lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 15 mg/l, kokonaistyppeä vedessä on ollut noin µg/l ja kokonaisfosforia noin 170 µg/l. Rautaa vedessä on ollut noin µg/l. Kummunpuron suualueella vuosien keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 3,7 mg/l, kokonaistyppi µg/l, kokonaisfosfori 67 µg/l ja rauta µg/l. Laimeneminen ei selitä kaikkea pitoisuuden pienentymää, vaan tulokset osoittavat, että merkittävä osa Lakeanrahkalta tulevasta kuormituksesta pidättyy nykyisellään tuotantoalueen alapuoliseen Kankaistenlampeen. Kemikalointi pienentää selvästi poistovesien ainepitoisuuksia erityisesti ravinteiden osalta. Esimerkiksi Ropolansuon kemikaloitujen vesien kiintoainepitoisuus oli vuosien tarkkailujen mukaan noin 12 mg/l kiintoainetta, noin µg/l typpeä ja 13 µg/l fosforia. Mikäli Lakeanrahkan vesi kemikaloinnin jälkeen vastaa suurin piirtein Ropolansuon veden laatua, pienenevät Kummunpuron ja Kankaistenlammen ainepitoisuudet selvästi nykytilanteeseen verrattuna, lukuun ottamatta rautapitoisuutta, jota käsittelyn jäännösrauta kasvattaa. Tuotantoalan kasvaessa vesimäärät ja sitä kautta typen ja kiintoaineen ainevirtaamat Tuusjärveen voivat hieman kasvaa. Kuivatusvesien vaikutukset ovat kuntoonpanovaiheessa suuremmat kuin tuotantovaiheessa muutaman vuoden ajan heijastellen kuormituksen arvioitua kasvua. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä palautetun hakemuksen (ympärivuotinen pintavalutus) mukaisella fosforikuormituksella 0,11 kg/d ja typpikuormituksella 5,1 kg/d Tuusjärvessä kesäajan fosforipitoisuus nousee 1 2 µg/l ja typpipitoisuus noin 125 µg/l. Kun Lakeanrahkan kemikaloitujen kuivatusvesien fosforikuormitus on miltei puolet pienempi ja typpikuormitus noin kolmanneksen pienempi on fosforipitoisuuden keskimääräinen nousu Tuusjärvessä alle 1 µg/l ja typpipitoisuuden nousu noin µg/l. Muutosta Tuusjärven nykytilanteeseen ei juuri tapahdu. Turvetuotannon kiintoaine ja ravinteet rehevöittävät etenkin Kankaistenlampea. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa myös Tuusjärven syvänteiden ajoittaista veden happitilanteen heikentymistä, josta on jo nyt viitteitä. Tuusjärveen muualta tuleva kuormitus, kuten alueen pelloilta, haja-asutuksesta ja hoitometsistä, vaikuttaa samaan suuntaan, eikä tarkasteltavan hankealueen vaikutuksia voi yksiselitteisesti erottaa näistä. Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset kokonaisuudessaan Tuusjärven veden ravinnepitoisuuksiin tai muuhun vedenlaatuun ovat pienet. Tuusjärven rantakiinteistöjen käytölle ei voida katsoa aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa.

12 Vaikutus kalatalouteen Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät pääosin laskuojaan, Kankaistenlampeen ja Kummunpuroon. Osin vaikutukset näkyvät myös Kummunpuron laskussa Tuusjärveen olevalla suualueella lähinnä typpipitoisuuden ja sameuden lievänä kasvuna. Kankaistenlampi ja Kummunpuro eivät ole merkittäviä kalastusalueita, vaan kalastus keskittyy Tuusjärvelle. Tuusjärvi on suosittu virkistyskalastuspaikka. Tuusjärvessä on jonkin verran rapua. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden kiduksia ja liettämällä suojakoloja. Tuusjärvessä lisääntyvät luontaisesti myös muikku ja siika, jotka ovat vedenlaadun suhteen vaateliaampia kuin yleiset kevätkutuiset lajit. Myös talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkuituisia lajeja herkemmin. Kuha menestyy sameissa ja rehevissäkin järvissä, kunhan veden happipitoisuus pysyy korkeana. Kuhakanta on Tuusjärvessä kasvussa ja kuha lienee jo merkittävämpiä kalastettavia lajeja. Turvetuotannon vaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetuissa vesistöissä. Lakeanrahkan tuotantoalueelta tuleva kuormitus lisää osaltaan Tuusjärvessä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja kuten muun muassa veden tummuutta, pyydysten likaantumista, kalojen makuvirheitä ja pohjan liettymistä. Myös elohopean kertyminen kaloihin saattaa hieman voimistua, mikä toteutuessaan vaikuttaa kalojen käyttökelpoisuuteen. Toistaiseksi elohopeamäärityksiä on tehty vain kuhista. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Hakija on arvioinut kalatalousvaikutusten edellyttävän kompensaatiotoimia ja esittää laajennuksen toteutuessa kalatalousmaksun suuruudeksi euroa vuodessa. Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Kaukalovuoren suunnalla tuotantolohkot sijaitsevat lähimmillään 700 m:n etäisyydellä Kaukalovuoren pohjavesialueesta. Alueelle on rakennettu pohjavedenottamo, josta vesi johdetaan Juvan ja Rantasalmen kuntien alueelle. Ottosyvyyden ja etäisyyden perusteella on arvioitu, ettei turvetuotannolla ole suoraa yhteyttä pohjavesialueelta otettavan veden määrään tai laatuun. Koska osa Kaukalovuoren pohjavedenottamon vedestä on Tuusjärvestä rantaimeytyvää vettä, voivat turvetuotannon vaikutukset ilmetä välillisesti pohjaveden laatuun ja määrään Tuusjärven veden laadun heikentyessä. Tuusjärven eteläpäässä sijaitsevalta Rapionkankaan pohjavesialueelta otettavan veden laatuun tai määrään ei turvetuotantoalueen laajentamisella ole hakijan mukaan vaikutusta. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta lähialueiden kiinteistöjen kaivoveden määrään tai laatuun. 12

13 Pölyn vaikutukset Melun vaikutukset Lakeanrahkan Kirjastensuon tuotantolohko sijoittuu välittömästi Kirjastenharjun lounaispuolelle. Kirjastensuolla sijaitsevan lohkon toiminnalla voi olla vaikutuksia harjualueen pohjaveteen, joten kyseisen alueen kuivatustoimenpiteet tulee tehdä kunnostusvaiheessa pohjavesiolosuhteet huomioiden. Tuotantoalueen ojituksia ei tule ulottaa mineraalimaahan, jotta toimenpiteellä ei aiheuteta pohjaveden purkautumista tuotantoalueen ojastoihin. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois. Tuotantoalueen itä-, etelä- ja länsipuolella noin 500 m:n etäisyydellä on muutamia kiinteistöjä, joilla on vakituista tai vapaa-ajan asutusta. Myös 0,5 1 km:n etäisyydellä on jonkun verran asutusta. Turvetuotanto voi ajoittain aiheuttaa pölyhaittaa 500 m:n säteellä sijaitsevalle asutukselle, mutta haitta ei ole jatkuvaa, sillä pöly kulkeutuu vallitsevien tuulen suuntien mukana. 0,5 1 km:n etäisyydellä sijaitsevalle asutukselle haitat ovat satunnaisia. Lakeanrahkan lähialueella sijaitsee kaksi pientä lampea; Kirjastenlampi noin 80 m:n päässä tuotantoalueen rajasta ja Heralampi lähimmillään noin 300 m:n päässä tuotantoalueen rajasta. Turvetuotannosta voi kulkeutua pölypäästöjä lammille. Lisäksi noin 130 m:n etäisyydellä sijaitsevalle Kankaistenlammelle, johon tuotantoalueen kuivatusvedetkin johdetaan, saattaa satunnaisesti kulkeutua pölyä. Turvekuljetukset ajetaan pääosin päällystettyjä teitä pitkin, jolloin kuljetuksista aiheutuvaa teiden pölyämistä ei tapahdu kuin työmaatiellä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Työmaantien välittömässä läheisyydessä on jonkin verran asutusta, jolle saattaa aiheutua ajoittain pölyhaittaa. Tuotantotoiminnasta ei todennäköisesti aiheudu 500 m:n päässä sijaitsevalle asutukselle päivällä arvon 55 db eikä yöllä arvon 50 db ylittävää melua. Suon kunnostusvaiheessa työmenetelmät aiheuttavat enemmän melua kuin tuotantovaiheessa; tällöin yöaikainen ohjearvo 50 db voi ylittyä 500 m:n etäisyydellä työskentelykohdasta. Talviaikana turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua kuljetusreittien varrella. Kuljetusten aiheuttama melun lisäys on merkittävämpi paikallisteillä kuin valtateillä. 13

14 14 Ympäristöriskit Kuiva kesäkausi sekä työn luonne aiheuttavat tuotantotoiminnalle paloturvallisuusriskin, jonka vuoksi työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Suunnitelma toimitetaan paloviranomaiselle. Työmaalle nimetään lisäksi palo- ja pelastusorganisaatio. Muita onnettomuustilanteita voi syntyä patojen murtumisen, poikkeuksellisten rankkasateiden tai muiden syiden aiheuttamista tulvista. Ympäristölle voi aiheutua vaaratilanteita myös polttoaineen toimitusten ja varastoinnin tms. yhteydessä. Vaaratilanteiden yhteydessä noudatetaan laatujärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristöluvan saatuaan oltava ympäristövahinkovakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kuormitus- ja vesistötarkkailu Lakeanrahkan tuotantoalue kuuluu Tuusjärven valuma-alueen turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan. Lakeanrahkan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta kemialliseen käsittelyyn. Virtaama mitataan mittapadon automaattisella virtaamamittarilla ja vesinäyte otetaan kemialliseen käsittelyyn tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Näytteitä otetaan kerran kuussa tuotantokauden aikana (6 kpl). Näytteistä määritetään kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, sähkönjohtokyky, ph, alkaliniteetti, väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja rauta. Lisäksi joka kolmas vuosi näytteistä määritetään ammoniumtyppi, nitraattityppi ja fosfaattifosfori. Vesistötarkkailun havaintopaikat ovat Kankaistenlampi, Kummunpuro sekä Tuusjärven syvänne järven keskikohdilla. Vesistönäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: maalis-huhtikuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Vesistönäytteistä tehdään samat analyysit kuin kuormitusnäytteistä ja lisäksi mitataan veden lämpötila. Joka kolmas vuosi määritetään ammoniumtyppi, nitraattityppi ja fosfaattifosfori. Järvihavaintopaikoilta määritetään aina lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja sameus. Biologista tarkkailua toteutetaan ottamalla Tuusjärven havaintopaikalta joka vuosi avovesikauden aikaan klorofylli-a -näytteet sekä joka neljäs vuosi pohjaeläinnäytteet. Vedenlaatutulokset toimitetaan Etelä-Savon ELY-keskukselle välittömästi tulosten valmistuttua. Tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa on huomioitu kaikkien Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantosoiden vedenlaatutulokset. Yhteenveto toimitetaan Etelä-Savon ELYkeskukselle sekä Juvan ja Rantasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloudellinen tarkkailu Tuusjärven kalataloudellinen tarkkailu perustuu Etelä-Savon TE-keskuksen vuonna 2009 hyväksymään Tuusjärven alueen turvetuotantoalueiden kalataloudelliseen yh-

15 teistarkkailuohjelmaan. Hakija esittää tarkkailua jatkettavan hyväksytyn ohjelman mukaisesti. TOIMINNAN ALOITTAMISLUPAHAKEMUS Hakija hakee lupaa saada aloittaa uuden 147 ha:n laajennusalueen kuntoonpano ja koko turvetuotantoalueen kuivatusvesien kemiallisen käsittely lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Kemiallinen puhdistus on parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa turvetuotannon kuivatusvesien puhdistuksessa. Toiminnan laajentaminen noin 147 ha:lla ei aiheuta ravinnekuormituksen lisääntymistä voimassa olevassa 184 ha:n tuotantoalaa koskevassa luvassa sallittuun nähden. Menetelmä pienentää myös em. alueelta lähtevää ravinnekuormitusta, jolloin se on kuivatusvesien puhdistusta tehostava toimenpide. Haetun luvan myöntämiselle on hakijan mukaan siten perusteltu syy. Hakija esittää vakuudeksi euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. ALUEEN HOITO JA KÄYTTÖ TUOTANNON PÄÄTYTTYÄ Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osaalueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Lakeanrahkan turvetuotannosta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka ympäristövaikutusten arviointiselostus on toimitettu yhteysviranomaisena toimineelle Etelä- Savon ympäristökeskukselle Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kahta eri tuotantovaihtoehtoa, joista 0-vaihtoehdossa toimintaa jatkettaisiin Lakeanrahkan silloisella tuotantokuntoisella 85,4 ha:n alalla ja 1-vaihtoehdossa tuotantoa laajennettaisiin Lakeanrahkan koko tuotantokelpoiselle 287 ha:n alalle. Etelä-Savon ympäristökeskuksen antamassa yhteysviranomaisen lausunnossa on yhteenvetona ja kantana arviointiselostuksen riittävyydestä lausuttu seuraavaa: 15

16 16 "Arviointiselostus sisältää kaikki YVA-laissa ja -asetuksessa vaaditut asiat. Siltä osin arviointiselostuksen voidaan katsoa täyttävän lain riittävyyden vaatimuksen. Vaikutustarkastelu on kohdennettu hankkeen merkittäviin vaikutuksiin. Vaikutuskokonaisuuksien selvittäminen on asiantuntevaa ja useimmat arvioinnissa käytettävät menetelmät on kerrottu. Luonnonympäristön selvitykset olivat pääosin riittäviä ja asiantuntevasti laadittuja. Tuusjärven sietokyvyn tarkastelu ja järven tilan kehityksen esittäminen jää arviointiselostuksessa puutteelliseksi. Kuten arviointiselostuksessa mainitaan, on Tuusjärven veden laadusta tietoja 1960-luvulta alkaen ja mm. pohjaeläinnäytteet kuvaavat osaltaan järven tilaa. Olemassa olevan aineiston perusteella voidaan selvittää Tuusjärven veden laadun kehittymistä pitkällä aikavälillä. Kun siihen tietoon lisätään arvioitu uusi kuormitus, voidaan em. tietojen perusteella luoda kuva järven mahdollisesta rehevöitymisestä tai muista haitallisista ilmiöistä. Merkittävin puute arviointiselostuksessa liittyykin siihen, ettei 1-vaihtoehdon vaikutuksia Tuusjärven veden laatuun ja kalastoon ole selvitetty riittävästi. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä hakijan tulee laskennallisesti/mallintaen esittää kuormituksen vaikutukset Tuusjärveen. Odotettavissa olevia fosfori- ja orgaanisen aineen pitoisuuksia hyväksi käyttäen tulee tarkastella alusveden happipitoisuuksia. Tällöin on mahdollista saada selville järven sisäisen kuormituksen muutos, joka epäedullisissa olosuhteissa saattaa olla suurempi kuin ulkoapäin tuleva kuormitus." Hakija on teettänyt YVA-menettelyn jälkeen mallitarkastelun Lakeanrahkan turvetuotantoalueelta tulevan kuormituksen vaikutuksista Tuusjärveen. Mallitarkastelu on liitetty Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 45/07/2, liittyviin asiakirjoihin. HAKEMUKSESTA KÄSITTELY Asian aikaisempi käsittely Itä-Suomen ympäristölupavirastolle saapunut hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla. Tuolloin annetut lausunnot ja muistutukset otetaan huomioon, kun nyt käsitellään aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi palautettua hakemusta, sikäli kuin esitetyt vaatimukset koskevat myös nyt käsiteltävää, täydennettyä ja muutettua hakemusta. Lausuntoja ja muistutuksia selostetaan jäljempänä tarpeellisilta osilta. Hakemuksen tiedottaminen palautuksen jälkeen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Juvan ja Rantasalmen kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Juvan Lehti -nimisessä lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Juvan ja Rantasalmen kunnilta sekä Juvan ja Rantasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta.

17 17 Lausunnot 1. Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue lausuu, että se on antanut lausunnon Lakeanrahkan tuotantoalueen ympäristöluvasta edellisellä hakemuskierroksella ELY-keskuksen kanta on edelleen sama. Voimassa olevan maakuntakaavan turvetuotantotarkastelu Tuusjärven valuma-alueen osalta pitää sisällään nyt hakemuksessa olevan kokonaisalan. Nyt käsittelyssä olevassa hakemuksessa on puhdistustekniikkaa muutettu siten, että pintavalutus on vaihdettu ympärivuotiseksi kemikaloinniksi. Toimenpide on asiallinen ja ympäristönsuojelua parantavana. Vähentyvä humuskuormitus vesistössä edesauttaa myös Rapionkankaan ja Kaukalovuoren pohjaveden laadun pysymistä parempana, koska imeytyvä pintavesi sisältää vähemmän happea kuluttavaa humuskuormitusta. ELY-keskus on antanut valvontatoimena lausunnon, jossa se on hyväksynyt kyseisen puhdistusmenetelmän muutoksen jo nyt toimivalle tuotantoalalle. Tuotantoalaa on kasvatettu aiempaan hakemukseen verrattuna pintavalutuskentistä vapautuvilla osuuksilla. ELY-keskuksella ei ole huomauttamista asian suhteen. 2. Etelä-Savon ELY-keskus ETOK -vastuualue/kalatalous lausuu, että Tuusjärven kalastus on ympärivuotista vapaa-ajankalastusta pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja siimavälineillä. Vetouistelun suosio on lisääntynyt sen jälkeen kun järven osakaskunnat yhdistyivät yhdeksi osakaskunnaksi. Vetouistelun suosion takana on myös lisääntynyt kuhakanta. Suurimman osan järven kalansaaliista muodostavat hauki, ahven, kuha ja lahna. Lisäksi järvessä on muikkua, siikaa, taimenta, särkeä, madetta, säynettä, kuoretta ja jonkin verran rapua. Kalastajien mukaan hauki, lahna, kuha ja särki ovat lisääntyneet viime aikoina ja siika vähentynyt. Tuusjärven kalasto ilmentää lievästi rehevän järven kalastoa luvulla järveen on istutettu kuhaa, siikaa ja taimenta. Muikku ja siika lisääntyvät järvessä. Järven kalataloudellista arvoa nostavat hyvälaatuista vettä suosivat syyskutuiset kalalajit ja kuhan menestyminen. Kalastajien mukaan kalastusta haittaa pyydysten likaantuminen ja veden laadun heikkeneminen. Lisäksi kaloissa on joskus makuvirheitä. Myös pohjan liettymisen ja kasvillisuuden sekä vähempiarvoisen kalan kerrotaan lisääntyneen. Vaikka Tuusjärven veden laadussa ei havaita selkeää heikkenemistä, voitaneen vesianalyysien perusteella kuitenkin arvioida, että kuormituksen oleellinen lisääntyminen vaikuttaisi järven tilaan melko nopeasti. Tuusjärven keskisyvyys on noin neljä metriä ja näkösyvyyden ollessa noin kaksi metriä, tuottavaa kerrosta on lähes koko vesipatsaassa. Tällaisessa tilanteessa kuormituksen lisäyksellä voi olla yllättävän suuriakin vaikutuksia. Turvetuotantoalueelta valuu kuivatusvesien mukana ravinteita ja kiintoainetta alapuoliseen Tuusjärveen. Ne vaikuttavat järvessä koko tuotantoketjuun ja vaikutukset näkyvät lopulta mm. syvänteiden happipitoisuuden vajauksena, pyydysten limoittumisena, kasvillisuuden lisääntymisenä, pohjan liettymisenä, elohopean kertymisenä petokaloihin ja kalastushaitan lisääntymisenä. Ympärivuotinen kemiallinen puhdistus vähentää hakemusasiakirjassa esitettyjen laskelmien mukaan pintavalutusmenetel-

18 mään verrattuna ravinteita suhteellisen tehokkaasti, mutta kiintoainekuormitus kasvaa yli kolminkertaiseksi. Kiintoaine tulee haittaamaan kalastusta, mm. verkkojen likaantuminen lisääntyy ja kiintoaineen kertyminen järven pohjaan heikentää pohjalle kutevien kalalajien lisääntymisolosuhteita. Tuusjärvessä näitä lajeja ovat muikku, siika, made ja rapu, joiden lisääntymisolosuhteita kiintoaineen lisääntyminen uhkaa. Kankaistenlammen ja Kummunpuron kalataloudellinen merkitys on hyvin vähäinen, mutta Tuusjärveä voidaan pitää vapaa-ajankalatalouden kannalta merkittävänä järvenä paitsi paikallisille nykyisin myös muualta tuleville uistelijoille. Hakija myöntää turvetuotantoalueen vaikutuksen alapuolisen järven kalastoon ja kalastukseen ja esittää 1000 euron kalatalousmaksua. Summa on pienempi kuin aluehallintoviraston päätöksessä määrätty maksu, joka perustui pintavalutuksen käyttöön 299 ha:n tuotantoalueella. ELY-keskuksen kalatalousviranomainen kuitenkin katsoo, että kiintoaineen lisääntyminen aiheuttaa yleiselle kalatalousedulle sellaista haittaa, ettei kalatalousmaksun alentamiseen, huolimatta kemiallisesta puhdistamisesta, ole perusteita ja esittää, että koko Lakearahkan turvetuotantoalueen haitallisten vaikutusten kompensoimiseksi alapuolisessa vesistössä hakijalle määrätään euron vuotuinen kalatalousmaksu. Tuusjärven valuma-alueen turvetuotantoalueille hyväksyttiin vuonna 2009 kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma. ELY-keskuksen mielestä tarkkailuohjelma on tässä vaiheessa riittävä kun lisäksi otetaan huomioon Lakearahkan laajentaminen. ELYkeskus kuitenkin esittää, että mahdollisessa ympäristöluvassa mainitaan, että ELYkeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen mielestä Lakearahkan laajennusosalle voidaan myöntää ympäristölupa. 3. Juvan ja Rantasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomainen (Rantasalmen ympäristölautakunta) ei vastusta uusien tuotantoalojen käyttöönottamista, mikäli tuotannossa ja valmistelussa kerrallaan olevan alueen pinta-ala ei mainittavasti ylitä nykyistä lupa-alaa (184 ha). Lisäksi turpeennoston mahdolliset vaikutukset Kaukalovuoren pohjavesialueeseen on tutkittava asianmukaisesti ennen lupapäätöksen tekemistä. 4. Juvan kunnanhallitus on antanut ympäristölautakunnan kanssa samansisältöisen lausunnon. 5. Rantasalmen kunnan tekninen lautakunta (yhteislautakunta) lausuu, ettei lupaa turvetuotannon laajentamiseen tule myöntää, ennen kuin toiminnan vaikutukset Rapion ja Kaukalovuoren pohjavesialueisiin on asianmukaisesti selvitetty. Tuotannossa ja valmistelussa kerrallaan olevaa aluetta ei tule kasvattaa nykyisestä. Turpeennosto tulee kieltää ja lupaa ei tule myöntää, mikäli toiminta aiheuttaa pohjaveden tason haitallista laskua Kaukalovuoren pohjavesialueella. Juvan ja Rantasalmen vesilaitoksille tulee haitat korvata täysimääräisinä, mikäli vedenhankinta turpeennoston seurauksena vaikeutuu. Tällä hetkellä veden laatu on erinomainen ja laatua seurataan säännöllisesti. 18

19 19 Muistutukset A. AA ja BB (Turhuudentori ) omistavat asuinkiinteistön Pakinmaantien ja Lakeanrahkan turvetuotantoalueelle johtavan Mäkiahon yksityistien risteyksessä. Muistuttajat lausuvat, että Mäkiahontien liittymä on noin 11 metriä leveä ja ajoneuvoyhdistelmät ovat jopa yli 25 metriä pitkiä. Turpeenkuljetukseen käytetyt rekat ajavat toistuvasti muistuttajien pihaa ympäröivän aidan yli Lakeanrahkan turvesuolle mennessään sekä sieltä tullessaan ja rikkovat rajapyykin sekä aidannurkan. Myös raskaan liikenteen aiheuttama tärinä saattaa vaurioittaa asuinrakennuksen perustuksia. Taulut ovat jatkuvasti vinossa, astiat helisevät kaapissa jne. Myös turverekkojen nostama tiepöly ja kuormista leviävä turvepöly aiheuttavat ongelmia. Ikkunoita ei voi pitää kesällä auki, pyykkiä ei voi kuivattaa ulkona, viinimarjoja ei voi kerätä ja kaikki on paksussa hiekka- ja turvepölyssä. Edellä kuvattujen syiden vuoksi muistuttajat vaativat, että kuljetukset Lakeanrahkan turvetuotantoalueelle on järjestettävä muuta kautta. B. CC (Ranta-Rantue ) ja DD (Rantala ) Tuusjärven rantakiinteistöjen omistajina lausuvat, että Rantalan ja Ranta-Rantuen tilat sijaitsevat Tuusjärven pohjoisosassa, koillisrannalla. Tuusjärvi on pohjoisosassa hyvin matala, syvyyttä on keskimäärin vain 2 3 metriä. Panu Hynninen harjoittaa Rantalan tilalla maanviljelystä. Lisäksi Rantalan tilalla on oma rantasauna, jota perhe käyttää aktiivisesti kesäisin. Ranta-Rantuen tilalla on erillinen savusauna ja kolme ranta-asuntoa. Ranta-Rantuen tilalla viettää vapaa-aikaansa kolme nuorta perhettä, jotka tulevat käyttämään tilan asuntoja, mikäli järven kunto sen vain sallii, myös Vapo Oy:n suunnitteleman 25 vuoden turpeenottokauden jälkeen. Tuusjärven kunnon vaikutus tilojen käyttöarvoon on keskeinen. Ympäristöluvan kuvauksen lukemalla jää vaikutelma, että turvetuotannon vaikutuksia on arvioitu vain arvion tilaajan näkökulmasta. Kuitenkin kg kiintoainetta vuodessa ja 22 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa matalaan ja kuormittuneeseen järveen kuulostaa virkistyskäytön tulevaisuuden kannalta mahdottomalta yhtälöltä. Jo nykyisen tuotannon aikana on alkanut Tuusjärvessä ilmetä sinilevää. Kuivatusvesien kemiallinen puhdistus saattaa laskea veden ph:ta ja laajamittainen, 331 hehtaarin luonnon vesivaraston kuivattaminen voi aiheuttaa Tuusjärven vedenkorkeuden madaltumista ja näin huonontaa matalien rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Kemiallinen puhdistus tuo mukanaan suuremman riskin järven ekosysteemille kuin riittävän iso ja toimiva imeytyskenttä. Muistuttajat vastustavat turvetuotantoalueen laajentamista nykyisestä. Jos turvetuotannon laajennuksen ympäristölupa päädytään kuitenkin myöntämään, täytyy Vapo Oy velvoittaa osallistumaan Tuusjärven mahdollisten kunnostustoimenpiteiden kustannuksiin merkittävällä osuudella. Mikäli turvetuotantoaluetta päädytään laajentamaan ja kemiallisesti käsitellyt vedet päädytään laskemaan Tuusjärveen, on Vapo Oy velvoitettava tekemään kustannuksellaan kattava selvitys Tuusjärven kunnosta lähtö-