Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Enontekiön kunnan saamenkielen ja kulttuurin elvytyssuunnitelmasta Viite: Enontekiön kunnan lausuntopyyntö 29.1.

Transkriptio

1 1(8) Dnro: 227 /D.a. 6 /2014 Enontekiön kunta Ounastie ENONTEKIÖ kirjaamo@enontekio.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Enontekiön kunnan saamenkielen ja kulttuurin elvytyssuunnitelmasta Viite: Enontekiön kunnan lausuntopyyntö Johdanto Enontekiön kunta pyytää Saamelaiskäräjien näkemystä kunnan saamen kielen ja -kulttuurin elvytyssuunnitelmasta. Lausuntopyynnön liitteenä olevan suunnitelman mukaan saamen kieltä ja kulttuuria elvyttävää toimintaa olisi tarkoitus järjestää projektissa, jolla olisi useita yhteistyökumppaneita Enontekiön kunnan ollessa päätoimija. Hankkeen ajallisesta kestoista, rahoitussuunnitelmasta tai rahoituslähteistä ei ole mainintoja suunnitelmassa. Suunnitelman lähtökohtana on tarjota saamen kieltä elvyttävää toimintaa kaikille halukkaille ja perustana on monietnisyys, monikielisyys ja monikulttuurisuus. Suunnitelman mukaan kunta perustaisi kielipesiä, kielikylpyluokkia, selvittäisi kulttuurisia tapoja elvyttäen kadonneita perinteitä, järjestäisi Peltojärven lapinkylän ja Päiviön ympärille rakennetun tapahtuman sekä laatisi kunnan kielipoliittisen ohjelman. Hankkeeseen kuuluisi tutkimusta, selvityksiä, tapahtumia, kursseja, monikielisyyskasvatusta ja tiedottamista internetissä. Hanke pohjautuisi interkulttuurisuuteen ja kriittiseen identiteettikäsitykseen. Kunta vastaisi kokonaisuudessaan hankkeesta ja sen toteutuksesta. Lausuntopyynnön perusteella ei ilmene, millaiseen rooliin esimerkiksi saamelaiskäräjiä pyydetään mukaan hankkeeseen. Lausuntopyyntö on lähetetty saamelaiskäräjien lisäksi saamelaisalueen koulutuskeskukselle, Lapin yliopistolle ja Helsingin yliopistolle. Suunnitelmaluonnoksen mukaan hankkeen yhteistyökumppaneina olisivat saamelaiskäräjät, saamelaisalueen koulutuskeskus, Helsingin ja Oulun yliopistot sekä Sámi Allaskuvla. Lausuntopyyntöä ei ole kuitenkaan lähetetty Sámi Allaskuvlalle eikä Oulun yliopiston Giellagas-instituutille, jolla on erityisvastuu saamen kielen opetuksesta. Saamen kielilakiin liittyvät kysymykset kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalalle ja päävastuu saamen kielten elvyttämisestä on opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Lausuntopyyntö koskee myös kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäviin liittyviä asioita. Suunnitelmassa ei ole käsitelty lainkaan kansallista lainsäädäntöä. Saamelaiskäräjät pitää tätä valitettavana. Enontekiön kunnan, julkista valtaa käyttävän itsehallintoelimen, tulisi ainakin pyrkiä selvittämään suunnitelmiensa lainmukaisuus suunnitelmien valmisteluvaiheessa. Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päättänyt lausua seuraavaa. 2. Enontekiön kunnan suunnitelman valmistelusta Perustuslain 121 mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Pykälän neljännen momentin mukaan saamelaisilla on saamelaisten Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Tel (0) FIN Inari etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 2(8) kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Eri itsehallintoelimien toimivaltarajat on säädetty kunta- ja saamelaiskäräjälaissa. Kuntalain 2 mukaan kunta hoitaa sille lailla asetetut tehtävät. Lailla asetetut tehtävät koskevat mm. varhaiskasvatusta, opetusta, kaavoitusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Saamelaiskäräjät pitää myönteisenä, että Enontekiön kunta haluaisi panostaa saamen kielen säilymiseen elinvoimaisena, positiivisen ilmapiirin luomiseen saamen kielelle ja saamelaisuudelle sekä lisätä tietoisuutta saamelaiskulttuurista ja parantaa saamen kielen asemaa ja edistää monikielisyyttä kunnassa. Enontekiön kunnan suunnitelma on kuitenkin lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden kannalta hyvin ongelmallinen, kuten saamelaiskäräjät osoittaa jäljempänä esitetyin tavoin. On hyvä, että suunnitelma on lähetetty lausunnolle. Saamelaiskäräjät pitää kuitenkin valitettavana kunnan toimintatapaa asiassa. Asioissa, jotka koskevat oleellisella tavalla saamelaista kulttuuria ja saamen kieltä, saamelaiskäräjät olisi tullut ottaa mukaan jo suunnitelmaan laatimisvaiheeseen. Lausuntomenettelyllä tapahtuva vuorovaikutus ei ole hedelmällistä eikä vuorovaikutteista. Saamelaiskäräjillä on suuri asiantuntemus saamen kielessä ja kulttuurissa, Suomen saamelaisia koskevassa lainsäädännössä sekä kansainvälisissä velvoitteissa. Saamelaiskäräjät on kiinnostunut kaikista projekteista, jotka voivat vaikuttaa myönteisesti saamelaisten asemaan. Mikäli Enontekiön kunta haluaa aidosti tehdä yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa sekä parantaa saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia kunnassa, sen tulisi suunnitella toimenpiteet yhdessä saamelaiskäräjien kanssa alusta alkaen. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei edes pelkkä neuvotteleminen ole riittävä keino saamelaisten osallistumisoikeuksien turvaamiseksi, vaan heillä tulisi olla tasavertainen edustus lainsäädäntöprosessissa, joissa käsitellään heidän kulttuurinsuojaan liittyviä kysymyksiä, valmistelun alusta lähtien (PeVL 21/2007 vp). Perustuslakivaliokunnan mukaan kun kyse on esityksestä, joka liittyy kiinteästi saamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin, olisi saamelaiskäräjien edustus lainvalmistelussa tullut varmistaa alusta lähtien (PeVL 40/2009 vp). Vaikka perustuslakivaliokunnan kannanotot liittyvät lainvalmisteluun, tulee ne huomioida myös viranomaistoiminnassa asioissa, jotka koskevat oleellisesti saamelaisten kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia kuten lausunnolla oleva hankesuunnitelma. Koska suunnitelma koskee kunnan lakisääteisiä velvoitteita ja saamen kielilain toteutumista ja myös päivähoitolakia, suunnitelman tulee huomioida asianmukaisesti hankesuunnitelman liittyvä lainsäädäntö ja suunnitelman lainmukaisuus. Saamelaiskäräjät kiinnittää huomiota myös siihen, että vaikka Enontekiön kunta suunnitelmassaan ilmoittaa sitoutuvansa saamen kielen aseman parantamiseen, se ei ole laatinut yhdenvertaisuuslain (21/2004) 4 suunnitelmaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden (STM 003:00/2009) mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnan tulee käsitellä suunnitelmassa lain edellyttämän etnisen syrjinnän lisäksi myös saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Suunnitelma on myös valmisteltava yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät pitää tarkoituksenmukaisempana, että kunta täyttää ensin lainsäädännölliset velvoitteensa ja arvioi yhdessä saamelaiskäräjien kanssa saamen kielen edistämiseksi vaadittavat toimenpiteet yhdenvertaisuussuunnitelmassa, jonka jälkeen mahdollisia projekteja ja kehittämishankkeita voi alkaa suunnitella yhdenvertaisuussuunnitelman pohjalta. Saamen kielilain toteutumisesta tehdyn selvityksen ( ) mukaan Enontekiön kunnan työntekijöistä 61 % suhtautuu myönteisesti saamen kielilakiin, 56 % mukaan kunta ei ole tiedottanut työntekijöille saamen kielilaista, ja 21 % kunnan työntekijöistä hallitsee saamea asiakaspalvelun edellyttämässä laajuudessa. Luvussa on mukana saamen kielen opettajat sekä

3 3(8) saamenkieliset varhaiskasvatusohjaajat. Saamelaiskäräjät on tehnyt Enontekiön kunnalle kielilain toteutumisselvityksen tietojen perusteella suosituksia parantaa saamen kielilain toimeenpanoa. Saamelaiskäräjien tietojen mukaan kunta ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin suositusten johdosta. Saamen kielilain (1086/2003) 28 mukaan jokainen viranomainen valvoo toimialallaan kielilain toteutumista ja 15 mukaan edistää saamen kielen käyttöä. Saamelaiskäräjillä ei ole tietoa siitä, miten Enontekiön kunta on valvonut saamen kielilain toteutumista kunnassa. Saamelaiskäräjät suosittaa Enontekiön kuntaa tehostamaan saamen kielilain toteutumisen valvontaa sekä raportoimaan saamen kielilain toimeenpanosta kunnassa. Enontekiön kunnan saamaan valtionosuuteen sisältyy saamelaisalueen kunnan lisäosa, joka ei ole kohdennettu saamenkielisiin palveluihin, mutta jonka laskennallinen peruste on saamenkielinen väestö. Enontekiön kunta ei ole kuitenkaan saamelaiskäräjien saamien tietojen mukaan kohdistanut valtionosuutta saamenkielisten palvelujen kehittämiseen. Saamelaiskäräjät myös esittää, että Enontekiön kunta myöntää palkallista virkavapautta työntekijöilleen saamen kielen opiskelua varten tai antaa oikeuden käyttää työaikaa saamen kielen opiskeluun. Tämä mahdollistaisi työntekijöiden saamen kielen käytön ja taidon lisääntymisen. Saamelaiskäräjien aloitteesta Suomessa on valmistella toimenpideohjelma saamen kielten elvyttämiseksi. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on sitouduttu saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen. Toimenpideohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä alkukeväällä Toimenpideohjelman tarkoituksena on nykyistä kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta saamen kielen säilymisen ja kehittymisen turvaamiseksi. Tarkoituksena on, että toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutus aloitetaan Suomen nykyisen hallituksen hallituskauden aikana. Kunnallisella tasolla tehtävien kielenelvytystoimenpiteiden tulee tukea kansallisen toimenpideohjelman toimeenpanoa. 3. Suunnitelman suhteesta kansallisen lainsäädäntöön Perustuslain 121 on säädetty eri itsehallintoelimistä ja niiden toimivaltarajoista. Sen lisäksi kuntalaissa ja laissa saamelaiskäräjissä säädellään tarkemmin kunkin itsehallintoelimen toimintaa. Perustuslain mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään (121 4 momentti). Kuntalain 365/ mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. Kunta ei saa lain mukaan ottaa muille itsehallintoelimille tai muussa lainsäädännössä muille tahoille määrättyjä tehtäviä hoidettavakseen. Kunnallinen itsehallinto ei voi toteuttaa eikä saa pyrkiä toteuttamaan saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä. Perustuslain tarkoituksena on lisäksi ollut se, että saamelaisten itsehallinto kehittyy vahvemmaksi lisäämällä sen tehtäviä lainsäädännöllä. Saamelaisten asema alkuperäiskansana on turvattu Suomen perustuslaissa. Lain 17 :n 3 momentissa säädetään saamelaisilla alkuperäiskansana olevasta oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjien tehtävistä säädetään saamelaiskäräjälaissa (974/1995). Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ( 1), ja saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansa koskevat asiat ( 5) sekä edustaa saamelaisia ( 6). Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa Saamelaiskäräjillä on itsenäinen päätösvalta ( 5).

4 4(8) Suunnitelman mukaan hankkeen aikana on tarkoitus saattaa alkuun kielensuunnittelu, jolla tarkoitetaan tietoista pyrkimystä vaikuttaa kielen rakenteeseen ja sanastoon sekä sen oppimiseen ja käyttöön Kielen rakenteeseen vaikuttaminen kuuluu kielenhuollollisiin tehtäviin. Kunnallisen itsehallintoon ei kuulu yksittäisten kuntalaisten saamen kielen käytön ohjeistaminen. Saamelaiskäräjät painottaa, että Enontekiöllä, joka on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta, saamekielistä väestöä asuu koko kunnan alueella eikä rajoitu vain kunnan tietylle alueelle. Enontekiöllä puhutussa saamen kielessä, pohjoissaamessa, on erilaisia murteita kuten muissakin kielissä, ja esim. Käsivarren alueella puhuttu pohjoissaamen murre poikkeaa Itä- Enontekiön/Koutokeinon alueen pohjoissaamen murteesta merkittävästi niin morfologian kuin fonologiankin kannalta. Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus) annetun lain (1403/2011) 3 mukaan Kotuksen tehtävänä on koordinoida saamen kielen huoltoa. Keskuksen yhteydessä toimivan saamen kielen lautakunnan tehtävänä on antaa saamen kieltä koskevia yleisiä periaatteellisia suosituksia ( 4). Saamen kielen tutkimustoiminta on siirretty Kotus-lain voimaantultua Oulun yliopistolle. Saamen kielen huoltotehtävät kuuluvat myös saamelaiskäräjien saamen kielineuvostolle. Kolmen maan saamelaiskäräjien yhteistä saamen kielen tutkimus- ja resurssikeskusta Sámi Giellagáldua kehitetään myös vastamaan saamen kielen huoltoon liittyvistä tehtävistä. Enontekiön kunnan suunnitelmaluonnos painottaa kaikkien mahdollisuutta oppia saamea ja korostaa saamen kielten elvyttämistä, monietnisyyttä ja monikielisyyttä. Lisäksi suunnitelmassa on myös esitetty kulttuuritapahtumien järjestämistä ja perinteiden elvyttämistä, jotka eivät liity mitenkään saamelaiskulttuuriin. Enontekiön kunnan suunnitelma ei tuo esille sitä, miten äidinkieleltään saamenkielisiä tuettaisiin. Enontekiön kunnan suunnitelmassa ovat menneet sekaisin saamen kielen elvyttäminen ja saamen kieleen taidon opettaminen. Kieltä voidaan elvyttää opettamalla sitä esimerkiksi kielipesissä vain sellaisille saamelaisille, joiden suvussa saamen kieltä on puhuttu. Kyseeseen tulevat sellaiset saamelaisperheet, joiden lähisuvusta saamen kielen taito on kadonnut 1900-luvun loppupuolen yhteiskunnallisten prosessien, koulukotiasumisen ja yhteiskunnallisten painostuksen johdosta. Näillä kielensä menettäneillä saamelaisperheillä on kuitenkin säilynyt yhteys saamelaiskulttuuriin, sen perinteisiin sekä myös saamen kielen sanontoihin. Saamelaiskäräjät tukee valtion myöntämän rahoituksen turvin kielipesiä ja kielikylpykerhoja saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella. Enontekiön kunta on kartoittanut yhdessä saamelaiskäräjien kanssa saamenkielisten kielipesien tarvetta kunnassa. Kielipesäkyselyn tuloksena Enontekiön kunnassa ei ole tällä hetkellä tarvetta saamelaisten kielipesätoiminalle. Kielipesien perustamisen tulee tapahtua yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa ja perustua todelliseen tarpeeseen, joka saamelaislapsilla on. Kielipesien perustaminen ei saa johtaa siihen, että äidinkieleltään saamelaisia lapsia pyrittäisiin sijoittamaan saamenkielisestä päivähoidosta kielipesään. Kielipesien rahoituksen ja ohjauksen tulee kanavoitua saamelaiskäräjien kautta. Suunnitelmassa on esitetty kielikylpyluokkien perustamista. Esityksessä ei tarkemmin kerrota, mitä kielikylpyluokilla käytännössä perusopetuksen osalta tarkoitettaisiin. Saamelaiskäräjät on esittänyt saamen kielten elvytysohjelmaan (Dnro: 47/D.a.2/2014), että esi- ja perusopetukseen luodaan luonteva kielenelvytysväylä kielipesästä tuleville lapsille, jotta he voivat siirtyä saamenkieliseen opetukseen. Kouluihin voidaan perustaa kaksikielisiä kielenelvytysluokkia, joissa opetus on aluksi kaksikielistä suomeksi ja saameksi. Oppilaiden kielitaidon kehittyessä opetus siirtyy yhä enemmän vain saamenkieliseksi. Saamelaiskäräjät pitää hyvin kannatettavana, että Enontekiön kunta perustaisi saamelaiskäräjien esityksen mukaisia luokkia esi- ja peruskouluun kielipesistä tuleville lapsille.

5 5(8) Saamen kielen opetus valtakulttuurin edustajille ja kuntien työntekijöille on kannatettavaa saamen kielilain velvoitteiden toteuttamiseksi. Kyseessä ei ole tällöin saamen kielen elvytystoimenpide, vaan saamen kielilain toimeenpano ja yksittäisten henkilöiden osalta normaali kielitaidon kartuttaminen/opettaminen. Opetus voidaan järjestää kansalaisopistossa tai saamelaisalueen koulutuskeskuksen kurssitoiminnalla. On myös todettava, että Valtioneuvoston hyväksymän tuntijakoasetuksen (422/2012) 8 4 mom. mukaan niissä kouluissa, joissa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisena aineena olla saamen kieli. Suunnitelma tähtää monikielisyyteen. Tavoite on lainsäädännön kannalta ongelmallinen ottaen huomioon kunnan lainsäädännölliset velvoitteet. Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 11 :n 2 momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Hallituksen esityksessä (HE 196/1981) pidetään lapsen kehityksen ja oppimismahdollisuuksien kannalta erityisen tärkeänä, että lasten päivähoitoa annetaan lapsen omalla äidinkielellä. Kunnan tulee huolehtia siitä, että lapsille voidaan antaa päivähoitopalveluja heidän omalla äidinkielellään. Päivähoitolain 1 :n mukaan lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Saamenkielinen päivähoito tulee perustuslain 17 3 momentissa turvattujen kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien näkökulmasta järjestää eri tiloissa ja eri ryhmissä kuin suomenkielinen päivähoito. Tähän viittaavat myös laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä yhdenvertaisuuslaki. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain (812/2000) 2 luvun 4 1 momentin mukaan asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Yhdenvertaisuuslain 6 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä muun muassa etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella. Syrjintälautakunta arvioi Enontekiön kunnan tapaa järjestää saamenkielisiä päivähoitoa ( /Pe-2). Syrjintälautakunta totesi Enontekiön kunnan olevan saamelaisten kotiseutualuetta, jolloin viranomaisilla on saamen kielilain mukaan erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palvelujen saatavuudesta saamen kielellä. Syrjintälautakunta katsoi ettei saamenkielisen väestön oikeus äidinkielellä tuotettuihin palveluihin ole toteutunut yhtäläisesti suomenkielisen väestön kanssa. Enontekiön kunnan toteuttama päivähoitojärjestely Kaaresuvannon kaksikielisessä ryhmäperhepäiväkodissa on ollut saamenkielisiä lapsia syrjivä heidän etnisen taustansa perusteella. Vähemmistövaltuutettu 1 on todennut, että saamenkielisten lasten päivähoidon järjestäminen sekakieliryhmässä suomenkielisten lasten kanssa johtaa helposti syrjintäkiellon vastaiseen tilanteeseen. Saamenkielisten lasten päivähoidon järjestäminen samassa ryhmässä suomenkielisen päivähoidon kanssa voi johtaa tilanteeseen, joka saattaa saamenkieliset lapset erityiseen epäedulliseen asemaan muihin nähden. Suomen kieli saisi valtaväestön kielenä helposti enemmän tilaa kuin vähemmistökielenä oleva kieli, vaikka ryhmässä toimisi myös saamenkielentaitoinen työntekijä. Näin ollen suomenkielisten lasten äidinkieli kehittyisi aivan eri tavalla kuin saamenkielisten lasten äidinkieli. Tilanne täyttäisi täten välillisen syrjinnän määritelmän. Perusopetuslain (628/1998) 10 velvoittaa saamelaisten kotiseutualueen kuntia antamaan saamen kieltä osaavien oppilaiden opetuksen pääosin saamen kielellä. Lain 12 :n mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Lain 15 :n mukaan kuntien on hyväksyttävä opetussuunnitelma. Saamenkielistä (kuten myös suomen- ja ruotsinkielistä) opetusta varten laaditaan ja hyväksytään oma opetussuunnitelmansa. Päivähoito- ja 1 Syrjintälautakunnan pöytäkirja 10/2008

6 6(8) perusopetuslain valossa pyrkimys monikielisyyden edistämiseen kunnassa on päivähoitolain ja perusopetuslain vastainen ja voi johtaa saamen kielen opetuksen heikkenemiseen. Suunnitelman mukaan projektin yhteydessä laadittaisiin kunnanvaltuuston hyväksymä kielipolitiikka, jossa asetettaisiin kunnan monikielisyystavoitteet. Saamen kielten osalta kielipolittiset tehtävät kuuluvat yksiselitteisesti saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon suojan piiriin (lain 5). Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa perustettaessa vuoden 1995 hallitusmuodon muutoksella ja sitä koskevassa hallituksen esityksessä (248/1994 vp.) todettiin, että: - Kokemukset alueen kunnallishallinnosta osoittavat, että alueellinen, enemmistöpäätöksiin nojautuva itsehallintoratkaisu ei turvaa saamelaisten asemaa (s. 16). - Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto olisi dynaamista ja saamelaiset voisivat itse kehittää sitä (s. 16). Enontekiön kunnan suunnitelma kielipolitiikasta ei ole hyväksyttävät, koska kunnallisessa päätöksenteossa saamelaiset ovat vähemmistönä ja joutuvat tyytymään valtaväestön tekemiin päätöksiin saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria koskevista asioista ja asiakokonaisuus kuuluu saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon suojan piiriin. Suunnitelman lähtökohta monietnisyydestä jää selvittämättä ja täten epäselväksi mitä sillä tarkoitetaan ja mihin monietnisyydellä pyritään. Kunnan tehtäviin ei myöskään kuulu identiteettikasvatus. Hankesuunnitelman mukaan kielenelvytyksellä pyritään luomaan positiivinen ilmapiiri saamen kieltä kohtaan ja saamelaisuudelle sekä interkultuurisuuden kriittisen identiteettikäsityksen mukaisesti. Suunnitelmassa ei perustella, miksi tällaisiin tieteellisiin käsityksiin on päästy ja mihin tutkijoiden töihin näissä on viitattu. Enontekiön kunta on kunnallinen itsehallintoelin, jota velvoittaa Suomen lainsäädäntö. Kriittinen suhtautuminen yksilöiden identiteetteihin, niiden arvottaminen ja arvioiminen ei ole hyväksyttävää julkista valtaa käyttävät kunnan toiminnassa. Perustuslain 7 mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Identiteettiin vaikuttaminen loukkaa perustuslain takaamaa koskemattomuutta eikä ole hyväksyttävää. Saamelaiskäräjät kiinnittää lisäksi erityisesti huomioita perustuslain :ään 2, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Suunnitelmassa jää myös selvittämättä, mitä interkulttuurisuudella eli kulttuurienvälisyydellä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Interkulttuurisuus voi toki tarkoittaa hieman eri asioita tutkijoista riippuen. Kulttuurienvälisyyden suhde kielten saamen kielten elvyttämiseen jää kuitenkin epäselväksi. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tieteellisten tutkimusten tekeminen ei sovellu kunnallisen itsehallinnon piiriin. Suunnitelman toimenpiteet voivat johtaa saamelaiskulttuurin erityisyyden heikkenemiseen ja kulttuuriseen yhdenmukaistumiseen, koska suunnitelman sisällön perusteella saamelaiskulttuurin perinteitä, tapoja ja kulttuuriperintöä haluttaisiin saada opetettua ja siirrettyä myös valtakulttuurin edustajille ja myös kaikille muille halukkaille ja hyödynnettäväksi myös matkailutuotteena. Suunnitelma voi johtaa kansainväliseen ihmisoikeusrikkomukseen, koska kaikenlaiset välilliset tai välittömät alkuperäiskansan sulauttamispyrkimykset ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja kyseeseen voi tulla kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklan 27 mukainen kulttuurin kieltäminen. Osana kielenelvytystä esitetään järjestettäväksi Peltojärvi-päivät, jotka rakennettaisiin Peltojärven lapinkylän ja Päiviö-hahmon ympärille ja kerättäisiin tietoa erilaisista seremonioista ja tavoista. Historiankirjoituksessa ei ole tieteellisesti luotettavaa tietoa siitä, mitä etnistä taustaa Päiviö-henkilö olisi edustanut. Suunnitelman perusteella ei käy ilmi, miksi tällaisia Peltojärven lapinkylä - tapahtumia haluttaisiin järjestää ja mikä olisi niiden yhteys saamen kielten elvyttämiseen.

7 7(8) Tällaisessa tapahtumassa on vaarana historiallisen tiedon vääristäminen sekä saamelaiskulttuurin karnevalisoiminen ja tapahtuman kehittäminen matkailutuotteeksi. Tapahtuman rakentaminen mieshahmon ympärille korostaa myös patriarkaalisuutta, mikä ei sovellu bilateraaliseen saamelaiskulttuuriin, jossa kummatkin sukupuolet ovat tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita ja sukulaisuus määritellään tasa-arvoisesti molempien sukupuolten kautta. Saamelaiskäräjät ei näe edellytyksiä Peltojärvi-tapahtuman järjestämiselle. Saamelaiskulttuurin perinteiden kerääminen, tutkiminen ja kulttuuriperinnön hallinnoiminen kuuluu saamelaiskäräjille ja saamelaismuseo Siidalle Museoviraston ja Siidan tekemän sopimuksen mukaisesti. Enontekiön kunnalla ei ole mahdollista ottaa tällaisia tehtäviä hoidettavakseen. On myös valitettavaa, miksi suunnitelmassa ei ole huomioitu elävää saamelaiskulttuuria ja tapahtumien rakentamista jo olemassa olevien, saamelaisille tärkeiden tapahtumien ympärille kuten saamelaisten kansallispäivän tai Marianpäivien (Márjjábeaivvit) yhteyteen ja näiden tapahtumien taloudellinen tukeminen. Toimenpiteenä esitetään myös kulttuurinelvytystä. Suunnitelmassa ei ilmene, mitä kulttuurin elvytyksellä tarkoitetaan ja mitä kulttuuria on tarkoitus elvyttää, koska suunnitelma on monikulttuurinen. Ratkaisevaa on, että minkä kulttuurin tapoja halutaan elvyttää, miksi ja mitä tällaisella toiminnalla tarkoitetaan kunnallisen itsehallinnon puitteissa. Saamelaiskulttuurin osalta kulttuurin elvytystoimenpiteet eivät kuulu kunnallisen itsehallinnon piiriin. Saamelaisilla on itsemääräämisoikeus kansana (KP-sopimuksen artikla 1) päättää omasta kulttuuriperinnöstään. Kulttuurisia tapoja ei voida palauttaa takaisin käyttöön kaukaa historiasta, koska tavat luoneet kulttuurit ovat kehittyneet tai jopa kadonneet, eikä kadonneiden tapojen funktiosta, tarpeista tai merkityksistä ole jäänyt tietoa, että kyseinen tapa ja perinne ja niihin liittyvä terminologia ja kulttuurinen tietotaito voitaisiin palauttaa käyttöön nyky-yhteiskunnassa. Perustuslain 22 mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hallituksen esityksessä perusoikeussäännöksien ottamisessa perustuslakiin todetaan, että säännös ulottaisi julkisen vallan turvaamisvelvollisuuden kansainvälisissä sopimuksissa turvattuihin ihmisoikeuksiin. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sisältö määräytyy kansainvälisten valvontaelinten käytännöstä. Hallituksen esityksessä mainitaan nimenomaan Kpsopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. 2 Perustuslain 22 velvoittaa myös Enontekiön kuntaa. Esitetty suunnitelma loukkaa saamelaisten perusoikeuksia eikä ole toteuttamiskelpoinen. Yllä esitettyyn viitaten, Saamelaiskäräjät ei pidä projektiesitystä toteuttamiskelpoisena ja esittää, että hankkeen toteuttamisesta luovutaan. Saamelaiskäräjät ei myöskään lähde hankkeeseen mukaan millään tavalla. Hankesuunnitelmasta ei ilmene, miten hanketta suunnitellaan rahoitettavaksi. Mikäli hankkeeseen haetaan valtionavustusta tai EU-rahoitusta, silloin tulee sovellettavaksi valtionosuuslaki. Koska hanke on Suomen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden vastainen, sille ei voi myöntää valtionavustuslain (688/2001) nojalla rahoitusta. Lain 7 mukaan rahoitusta voidaan myöntää hankkeille, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Hallituksen esityksessä valtionavustuslaiksi tämän pykälän osalta todetaan, että perustana yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden arviointiin on voimassa oleva lainsäädäntö sekä eduskunnan hyväksymä talousarvio. Valtionavustusta voidaan myöntää vain sellaiseen toimintaan tai hankkeeseen, joka järjestetään voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti ja jonka tarkoitus ei ole lainvastainen ( HE 63/2001). 2 HE 309/1993.

8 8(8) Inarissa Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Siiri Jomppanen kieliturvasihteeri Tiedoksi: Saamelaisalueen koulutuskeskus Lapin yliopisto Oulun yliopisto Helsingin yliopisto