Saamenkielisen opetuksen järjestäminen Inarin kirkonkylän koulussa

Transkriptio

1 Saamenkielisen opetuksen järjestäminen Inarin kirkonkylän koulussa Vanhempien kannanotto Me allekirjoittaneet vanhemmat, joiden lapset saavat saamenkielistä perusopetusta Inarin yhtenäiskoulussa, käännymme Inarin kunnan sivistyslautakunnan puoleen vakavasti huolestuneina saamenkielisen opetuksen tämänhetkisestä tilanteesta. Inarin yhtenäiskoulussa annetaan opetusta pohjois- ja inarinsaamen kielellä, ja osa opetuksen epäkohdista koskee molempia kieliä ja osa erityisesti jompaa kumpaa. Olemme tähän mennessä olleet ongelmista yhteydessä koulun johtajaan ja opettajiin, mutta tilanne ei näytä kohenevan sitä kautta toivotulla tavalla. Alla tuomme esille opetusta, iltapäivätoimintaa ja muuta koulun toimintaa koskevat ongelmat, jotka rikkovat lasten oikeutta saamenkieliseen opetukseen ja kasvatukseen. Esitämme myös konkreettisia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Kuten perusteluista käy ilmi, nykytilanne on monilta osin mm. saamen kielilain vastainen. Toivomme, että saamenkielisen opetuksen ongelmiin suhtaudutaan vakavasti ja niitä lähdetään ratkomaan viipymättä ensisijaisesti kunnan omissa elimissä. Inarin yhtenäiskoulun inarin- ja pohjoissaamenkielisten oppilaiden vanhemmat, Anni-Helena Ruotsala Teemu Pirinen Anne Karhu-Angeli Janne Angeli Riitta Lehtola Kalle Kosonen Heidi Kitti Vesa Juntunen Ira Angeli Oula Angeli Áile Aikio Eija Ojanlatva Jyrki Nikula Anniina Turunen Matti Mäenpää Anne Kirste Aikio Hannu Kukkonen Suvi Kivelä Leo Aikio Tiina Sanila-Aikio Inker-Anni Linkola Annika Pasanen Anne Karhu-Angeli Janne Angeli Kimmo Komulainen Tiisu Näkkäläjärvi Iisko Näkkäläjärvi Kristen-Anne Magga Emilia Nieminen Kirsi-Maria Mansikka-aho

2 1. Saamenkielisen opetuksen epäkohdat A) Kouluopetus 1. Saamenkielisissä luokissa työskentelevällä koulunkäyntiavustajalla on puutteellinen saamen kielten taito. Hän ei pysty seuramaan pohjoissaamen- eikä inarinsaamenkielistä opetusta, jolloin opettaja joutuu tulkkaamaan hänelle suomeksi. Hän ei siten pysty auttamaan lapsia tehtävissä, neuvomaan tai tukemaan lapsia heidän äidinkielellään. 2. Opetusryhmiä yhdistellään yli kielirajojen, esimerkiksi suomen kieltä opetetaan inarinsaamenkielisille oppilaille pohjoissaameksi. 3. Saamenkielisten resurssiopettajien sijaan käytetään luokissa suomenkielisiä koulunkäyntiavustajia. 4. Yhdellä opettajalla on liian monesta luokka-asteesta ja opetettavasta aineesta koostuvia opetusryhmiä. Tästä kärsii sekä opetuksen taso että saamenkielisyys. Oppimateriaali on suurelta osin suomenkielistä, joten ilman opettajan aktiivista läsnäoloa ja kommunikaatiota oppilaat opiskelevat asiaa itsekseen tai keskenään suomeksi suomenkielisen materiaalin kautta. Tällaista opetusta ei voi katsoa saamenkieliseksi. 5. Saamenkielisissä luokissa ei ole saamenkielistä sijaista. Oppilaat eivät etene sijaisen aikana saamenkielisissä oppiaineissa. 6. Saamenkieliset oppilaat eivät saa erityisopetusta omalla äidinkielellään. Esimerkiksi lukemaan oppimisessa erityistukea on tarjolla vain suomeksi, joten lapsen lukemaan oppiminen saamen kielellä voi viivästyä ja vaikeutua. B) Iltapäiväkerho 1. Pohjoissaamenkielisen iltapäiväkerhon ohjaajan kielitaito on niin heikko, että hän ei pysty kommunikoimaan lasten tai vanhempien kanssa edes tyydyttävällä tasolla. Tästä syystä lapset alkavat kommunikoida keskenään suomeksi sekä iltapäiväkerhossa että sen seurauksena myös vapaa-aikana. 2. Yhdenvertaisuus ei toteudu iltapäiväkerhojen osalta: inarinsaamenkielisillä lapsilla on vain yksi tunti päivässä iltapäivätoimintaa omalla kielellään. Loput iltapäivästä toiminta on kokonaan suomenkielistä.

3 C) Leirikoulut ja muu koulun yhteinen toiminta 1. Leirikouluissa käytetään vain suomea. Saamenkielinen oppilas ei pääse omaksumaan käsiteltyjä aiheita saamen kielellä, ja saamen kielen puuttuminen viestittää oppilaalle suomen kielen ensisijaisuudesta ja saamen kielen vähäisemmästä merkityksestä. 2. Koulun yhteisissä tapahtumissa käytetään hyvin vähän saamea. Seuraukset tästä ks. edellinen kohta. 3. Saamen kielen asema on koulussa hyvin näkymätön saamenkielisten luokkien ulkopuolella. Saamenkielisiä opasteita, ilmoituksia, julisteita ja muita tekstejä näkyy hyvin vähän. 4. Koulun kirjallinen tiedotus vanhemmille tapahtuu harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain suomeksi. 2. Vaatimukset ja ratkaisuehdotukset Saamelaisia koskevien velvoitteiden sekä yhdenvertaisuusperiaatteen, saamen kielilain ja perusopetuslain toteutumiseksi Inarin koulun toiminnassa me vanhemmat vaadimme, että Saamenkielisille oppilaille on taattava opetus omalla äidinkielellään. Eri saamenkielisiä ryhmiä yhdistettäessä yhdeksi opetusryhmäksi tulee ryhmällä olla kaksi opettajaa, 1) pohjois- sekä 2) inarinsaamenkielentaitoinen opettaja. Jotta saamenkielisten oppilaiden oikeus opetukseen toteutuu yhdenvertaisesti suomenkielisten lasten kanssa ja opettajilla on asianmukainen mahdollisuus keskittyä opettamiseen, tulee Inarin koulun ryhtyä aktiivisempaan saamenkielisen henkilökunnan rekrytointiin. Ilmoituksen jättäminen mol.fi - sivustolle ei riitä, vaan koulun tulee esimerkiksi yhdessä vanhempien kanssa rekrytoida aktiivisesti saamenkielentaitoisten työntekijöiden löytämiseksi. Tarvittaessa saamen kielen taito on voitava priorisoida muodollisen pätevyyden edelle. Saamenkielisen henkilökunnan alimitoitus ei tuota säästöä, vaan tilanne on päinvastainen, sillä valtio maksaa saamenkielisen opetuksen kustannukset. Saamenkielisiä henkilöitä on palkattava riittävästi, jotta kaikki saamenkieliset lapset saavat erityisopetusta sekä iltapäivätoimintaa omalla äidinkielellään yhdenvertaisesti suomenkielisten lasten kanssa. Saamenkielisten lasten vanhemmat osallistuvat mielellään saamenkielentaitoisen henkilöstön rekrytointiin.

4 Saamenkielisen opetuksen työpaikkaa hakevan kielitaito on todettava riittäväksi ennen työhön valitsemista. Inarinsaamenkielisen esikouluopettajan työaikaa on laajennettava 100 %:ksi, jotta hän voi osallistua myös iltapäivätoiminnan ohjaamiseen ja inarinsaamenkielisten lasten oikeus omakieliseen iltapäivätoimintaan toteutuu. Perustamalla lisää saamenkielisiä, 100 %:n työajalla toimivia vakituisia työsuhteita voidaan suomenkielisten koulunkäyntiavustajien sijaan hyödyntää saamenkielisen opetuksen tukena saamenkielisiä resurssiopettajia, joiden palkan valtio maksaa. Lisäksi tällä tavoin taataan saamenkielisen henkilöstön saatavuus hoitamaan sijaisuuksia saamenkielisissä luokissa sekä toimimaan leirikouluohjaajana saamenkielisten lasten oikeuksien yhdenvertaiseksi toteutumiseksi. Saamen kielten käyttöä tulee lisätä koulun toiminnassa ja tiedotuksessa. Inarin koulun tulee tarvittaessa palkata lisää saamenkielentaitoista henkilökuntaa saamen kielilain vaatimusten ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. 3. Perustelut 3.1 Perusopetus Perusopetuslain 10.2 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Hallituksen esityksen (HE 86/1997) mukaan 2 momenttiin otetun säännöksen tarkoituksena on selkeämmin velvoittaa saamen kielellä annettavaan opetukseen. Inarin kunnan velvollisuus järjestää saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus saamen kielellä ei nykyisellään täyty lain edellyttämällä tavalla, vaan saamenkieliseksi opetukseksi katsotaan myös mm. suomen kielen opetus pohjoissaameksi inarinsaamenkielisille lapsille sekä saamenkäsityön opetus pohjoissaamenkielisille lapsille inarinsaameksi ja toisinpäin. Em. tapauksissa kyse on vieraskielisestä opetuksesta, eikä sillä voi kattaa Inarin kunnan velvoitetta järjestää saamenkielisten oppilaiden opetus pääosin saamen kielellä. Käytäntö Inarin ala-asteella vastaa tältä osin syrjintälautakunnan päätöksessään (päätös /Pe-2, annettu ) kuvailemaa tilannetta Hetan koulukeskuksessa, jossa saamelaislasten tunteja oli pidetty yhdistämällä heitä suomenkieliseen ryhmään ja osa tunneista oli jäänyt kokonaan pitämättä. Syrjintälautakunta katsoi Enontekiön kunnan välittömästi syrjineen saamenkielistä väestöä heidän etnisen taustansa perusteella, koska Enontekiön kunnassa kaikki saamenkieliset lapset eivät saaneet lain edellyttämällä tavalla perusopetusta

5 äidinkielellään yhdenvertaisesti verrattuna suomenkielisiin lapsiin. Myöskään Inarin koulussa saamenkieliset lapset eivät saa saamenkielistä perusopetusta omalla äidinkielellään yhdenvertaisesti verrattuna suomenkielisiin lapsiin, jolloin kyse voi olla saamelaislasten välittömästä syrjinnästä etnisen taustan perusteella. Perustuslain (731/1999) 6 :n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (ks. myös yhdenvertaisuuslain 8.1 ). Inarin ala-asteella saamenkielisillä opettajilla on lisäksi monesta luokka-asteesta ja opetettavasta aineesta koostuva opetusryhmä, jolloin oppilaan perusopetuslain 30.1 :n mukainen oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja mahdollisesti oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä vaarantuu. Lainkohdan 2 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Saamenkielisen opetuksen järjestämisessä tulee paitsi turvata oppilaan em. oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, myös turvata saamelaisten kielellisten oikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen. Inarin kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja on viranomaisena saamen kielilain mukaisesti velvoitettu erityisesti huolehtimaan julkisten palveluiden saatavuudesta saamenkielellä sekä takaamaan, että saamelaisten lasten laissa säädetty oikeus saamenkieliseen perusopetukseen omalla äidinkielellään yhtälaisesti suomenkielisten lasten kanssa toteutuu. Saamen kielilain (1086/2003) 1 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan velvollisuutena on toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamen kielilain 2 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan lakia sovelletaan Inarin kunnan toimielimiin sekä sellaisen kuntayhtymän toimielimeen, jossa Inarin kunta on jäsenenä. (vrt. Syrjintälautakunnan päätös /Pe-2, annettu ) Inarin kunnan on lisäksi perustuslain 22 :n velvoittamana turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen; perustuslain 17 :n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilain 1 :n 3 momentin mukaan tavoitteena on saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Inarin kunta ei voi vedota asiassa vaikeuksiin löytää riittävästi pätevää henkilökuntaa tai resurssipulaan, sillä kyse on kunnan lakisääteisestä velvollisuudesta, johon kunnan tulee varata riittävät resurssit (vrt. Syrjintälautakunnan päätös /Pe-2, annettu ). Lainaten em. syrjintälautakunnan päätöstä [l]säksi huomioon on otettava Inarin kunnan olevan saamelaisten kotiseutualuetta, jolloin viranomaisilla on saamen kielilain mukaan erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta saamenkielellä. Tämän voidaan katsoa merkitsevän sillä tavoin korostunutta järjestämisvelvollisuutta, että vastuullisten viranomaisten on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin aktiivisesti ja riittävän ajoissa saamenkielisten palveluiden asianmukaiseksi turvaamiseksi. Tähän velvoittaa myös perustuslaki, jossa on erikseen säädetty saamelaisten oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Perusoikeusuudistuksella perustuslakiin otettu saamelaisia koskeva säädös tuli voimaan , ja Saamen

6 kielilaki sekä yhdenvertaisuuslaki , joten Inarin kunnalla on ollut useiden vuosien ajan mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin saamenkielisten palveluiden järjestämiseksi asianmukaisesti. Saamen kielilain 24 :n 1 momentin mukaan viranomaisten tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että tämän lain turvaamat kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. 3.2 Opetushenkilökunnan kielitaito Saamen kielilain 14 :n 1 momentin mukaan viranomaisen on henkilöstöä palvelukseen ottaessaan huolehdittava siitä, että sen henkilöstö pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi. Viranomaisen on lisäksi koulutusta järjestämällä tai muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisten tehtävien edellyttämä saamen kielen taito. Hallituksen esityksen mukaan (HE 46/2003, s. 37) saamelaisten kotiseutualueella jokaisen saamen kielilain piiriin kuuluvan kunnallisen ja valtiollisen viranomaisen olisi vastaisuudessa kyettävä antamaan saamenkielisiä palveluita pääsääntöisesti tarvitsematta turvautua tulkkaukseen. Viranomaisilla on velvollisuus huolehtia, että kussakin virastossa on saamen kielen taitoista henkilökuntaa. Inarin koulussa merkittävä osa oppilaista on saamenkielisiä, mikä ei kuitenkaan näy koulun toiminnassa. Esimerkiksi koulun yhteiset tapahtumat, leirikoulut ja viestintä järjestetään ainoastaan suomen kielellä. Myöskään erityisopetusta ei järjestetä saamenkielisille lapsille heidän omalla äidinkielellään. Lisäksi Inarin koulun nykyinen käytäntö palkata koulunkäyntiavustajia, joilla on puutteellinen saamen kielen taito, tai suomenkielisten koulunkäyntiavustajien käyttäminen saamenkielisen opetuksen tukena, ei täytä saamen kielilain velvoitteita. Puutteellisella saamen kielen taidolla viitataan tässä kielitaitoon, jonka avulla koulunkäyntiavustaja ei kykene seuraamaan pohjoissaamen- ja inarinsaamenkielistä opetusta, vaan opettajan on tulkattava opetus suomeksi hänelle. Ko. kielitaidon taso ei myöskään mahdollista työntekijän suoriutumista muissakaan työtehtävissään, kuten lasten neuvomisessa tai auttamisessa. Lisäksi pohjoissaamenkielisen iltapäivätoiminnan ohjaajan kielitaito ei vastaa edes tyydyttävästi työn edellyttämää kielitaitoa, vaan lapset joutuvat kommunikoimaan suomen kielellä, jotta ohjaaja ymmärtäisi. Inarinsaamenkieliset lapset saavat vastaavasti omakielistä iltapäivätoimintaa ainoastaan yhden tunnin päivässä, jonka jälkeen he siirtyvät suomenkieliseen iltapäivätoimintaan. Tehtävän edellyttämän kielitaidon puuttuminen luo turvattomuuden tunnetta lapsille ja on vastoin perusopetuslain (628/1998) 2.2 :n ja 2.3 :n tavoitteita edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana sekä turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Nykyinen tilanne, jossa saamenkieliset lapset joutuvat puhumaan suomea, jotta koulunkäyntiavustaja ymmärtäisi heitä, ei vahvista lasten käsitystä omasta tasa-arvostaan suhteessa suomenkielisiin lapsiin eikä tue lasten osallistumista omakieliseen koulutukseen.

7 Näin ollen nykyinen käytäntö ei turvaa saamenkielisten lasten yhdenvertaisuutta koulutuksessa suhteessa suomenkielisiin lapsiin. Iltapäivätoiminnan osalta kielitaidottoman ohjaajan palkkaaminen on lisäksi vastoin iltapäivätoiminnan tavoitteita, opetushallituksen päätöstä iltapäivätoiminnan perusteita sekä yhdenvertaisuusperiaatetta. Myös inarinsaamenkielisten lasten iltapäivätoiminnassa tulee taata yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen. Iltapäivätoiminnan tavoitteena perusopetuslain 48 a :n 1 momentin mukaan on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Perusopetuslain 48 a :n 3 momentin mukaan opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet). Opetushallituksen määräyksessä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista (määräys 5/011/2004) todetaan, että iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen, lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen. Määräyksen mukaan yhtenä iltapäivätoimintaa ohjaavana linjauksena on, että se on jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Määräys niin ikään edellyttää, että toiminnassa kunnioitetaan lasten omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapaa ja -arvoja; määräyksissä on erikseen nostettu esiin saamelaiset. Iltapäivätoiminnan järjestäminen suomen kielellä äidinkieleltään saamenkielisille lapsille ei tue lain edellyttämällä tavalla kodin ja koulun kasvatustyötä eikä edistä lasten tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua sekä saamenkielisten lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Toiminta vaarantaa myös lasten oikeuden turvalliseen toimintaympäristöön (perusopetuslain 48 d ), koska ohjaaja ei ymmärrä mitä lapset hänelle sanovat. Ottaen huomioon sen, että saamenkieliset lapset ovat osallistuneet saamenkieliseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, ei suomenkielisen iltapäiväohjaajan ja siten suomenkielisen iltapäivätoiminnan järjestäminen saamenkielisille lapsille vastaa myöskään iltapäivätoiminnan tavoitteita. Inarin koulun toiminta saattaa myös täyttää välittömän syrjinnän tunnusmerkit. Yhdenvertaisuuslain 10 :n mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Suomen perustuslain (731/1999) 6 :n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Hallituksen esityksessä yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 19/2014 vp: 6) todetaan, että säännös ilmaisee yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevan pääperiaatteen. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Perustuslain 6 :n 1 momentin yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää 2 momentin syrjintäkielto. Sen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (HE 19/2014 vp: 6.) Syrjintäkielto koskee myös toimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjivään lopputulokseen. Menettelyn syrjivyyttä on arvioitava sen tosiasiallisten seurausten kannalta. (HE 19/2014 vp.)