MATKAILUALAN KOULUTUSTARVE ETELÄ-POHJANMAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUALAN KOULUTUSTARVE ETELÄ-POHJANMAALLA"

Transkriptio

1 MATKAILUALAN KOULUTUSTARVE ETELÄ-POHJANMAALLA Toukokuu 2007 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Liiketalouden yksikkö, Markkinatutkimuspalvelut

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA 4 3 MATKAILUALAN TYÖTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN Matkailualan työntekijöiden palkkaaminen Matkailualalta valmistuneiden palkkaaminen Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta 9 4 MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITTAVA OSAAMINEN 10 5 MATKAILUALAN KOULUTUSTARPEET Millaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa? Tarve matkailualan täydennyskoulutukselle 14 6 TERVEISIÄ MATKAILUTYÖVOIMAN TARJONNAN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN 16 7 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA 17 LIITTEET Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Taulukoita Liite 3 Luetteloita Liite 4 Matkailun koulutustarjonta Etelä-Pohjanmaalla v

3 1 JOHDANTO Tämä tutkimus on osa MATKO-hankkeen toteuttamaa Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiaja toimenpidesuunnitelmatyötä vuosille Tutkimuksen rahoitus: Etelä-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat Tutkimuksen suunnittelu, aineiston keräys ja tulosten analysointi: MATKO - Matkailun koordinaatiohanke, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalouden yksikkö, Arja Kortesluoma Aineiston käsittely ja tulosraportointi: Markkinatutkimuspalvelut, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Etelä-Pohjanmaalla matkailualalla toimivien tahojen näkemykset alan koulutustarpeesta. Tutkimuksessa selvitetään mm. seuraavat asiat: Uusien työntekijöiden palkkaaminen lähitulevaisuudessa ja millaisiin tehtäviin heitä palkattaisiin Matkailualan vastavalmistuneiden palkkaaminen Matkailualan työntekijöiltä vaadittava osaaminen Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta Matkailualan koulutustarpeet Kohderyhmä: Tutkimuksen kohderyhmänä olivat matkailualan yrittäjät Etelä- Pohjanmaalla, eteläpohjalaiset matkailun kehittäjäorganisaatiot ja kuntien matkailusta vastaavat viranhaltijat. Tutkimusmenetelmät: Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Tiedot kerättiin viidessä seutukunnassa (Järviseutu, Kuusiokunnat, Härmänmaa, Seinäjoen seutu ja Suupohja) järjestetyissä matkailun kehittämistilaisuuksissa sekä postikyselynä matkailuyrityksille lokamarraskuussa Otos: Palautuneita lomakkeita saatiin yhteensä 88 kappaletta. 3

4 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Tutkimukseen saatiin yhteensä 88 vastausta matkailualan toimijoilta. Vastaajat edustivat useita matkailualan tahoja. Eniten vastauksia saatiin seuraavilta tahoilta: maaseutumatkailuyritys/lomakylä (26 % vastanneista), viranomaispalvelu (17 %), hotelli/ravintola/ kylpylä (15 %) (kuva 1). Näiden tahojen osuus kaikista vastaajista on 58 %. Vastaajien taustatahojen jakauma kuvastaa matkailun rakenteellista jakaumaa maakunnassa. Eniten alueella toimii pieniä, perheyrityspohjalla toimivia maaseutumatkailuyrityksiä, joita KTM:n toimialaraportin mukaan on noin 100. (Ryymin 2006, 14). Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta; siitä puuttuu mm. sellaisia yrityksiä, joiden tarjonnassa on esim. vain 1-2 mökkiä tai yritykset, jotka tuottavat sivutoimisesti ohjelmapalveluja. Hotelleja alueelta löytyy tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan 27 kpl eli noin neljännes maaseutumatkailuyritysten määrästä. Kunnan ja valtion viranomaispalveluissa työskentelee henkilöitä, jotka hoitavat osaksi myös matkailuun liittyviä tai niitä sivuavia työtehtäviä. Museoita, näyttelyjä, teattereita sekä erilaisia tapahtumia alueella on paljon. Joidenkin toiminta perustuu pitkälle matkailijoita palvelevaan toimintaan, jolloinka niissä työskentelevien henkilöiden työpanoksesta osa voidaan katsoa matkailutyöksi. Toisaalta määrätyt tapahtumat ja esimerkiksi museotoiminta perustuu pääosin talkootyöhön, jolloin sen ei voida katsoa varsinaisesti työllistävän yhtään henkilöä. VASTAAJIEN EDUSTAMA TAHO Maaseutumatkailuyritys, lomakylä 26 Viranomaispalvelu (kunta, valtio) 17 Hotelli, ravintola, kylpylä 15 Museo, näyttely 8 Teatteri, tapahtumat 7 Projektit, toimintaryhmät, kehitysyhtiöt 6 Koulutus-, tutkimus-, kehittämispalvelut 6 Käyntikohde (huvi, eläinpuisto, tms.) 6 Ohjelmapalveluyritys 5 Opas 1 Vähittäiskauppa 1 Hyvinvointipalvelut 1 Matkatoimisto, alueorganisaatio 1 Laskettelurinne Prosenttia Kuva 1. Vastaajien edustama taho (% vastaajista, n=88). 4

5 Vastaukset jakautuivat seutukunnittain suhteellisen tasaisesti (kuva 2), mihin osaltaan vaikutti tutkimuksen toteutustapa, keräämällä aineistoa kunkin seutukunnan seutuseminaareissa. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin postikyselynä. Eniten vastauksia saatiin Suupohjan seutukunnasta (26 %), koska siellä matkailun kehittämistilaisuudet keräsivät eniten osallistujia. VASTAAJAT SEUTUKUNNITTAIN Suupohja 26 Kuusiokunnat 22 Seinäjoen seutu 20 Järviseutu 16 Härmänmaa Prosenttia Kuva 2. Vastaajat seutukunnittain (% vastaajista, n=88). Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta henkilöä heidän edustamassaan organisaatiossa tai yrityksessä tekee matkailuun liittyviä tehtäviä edes jossain määrin. Yli puolet (56 %) vastasi matkailun tehtävissä työskentelevän 1 tai 2 henkilöä. Organisaatioita, joissa matkailuun liittyviä tehtäviä tekee 3-9 henkilöä, on 29 % vastanneista ja niitä yrityksiä, joissa matkailun parissa työskentelee 10 henkilöä tai enemmän on 13 % (kuva 3). Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu alueemme isompia hotelli-ravintoloita, kylpylöitä sekä vähittäiskauppaan lukeutuvia yrityksiä. 30 MATKAILUUN LIITTYVISSÄ TEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIEN MÄÄRÄ ORGANISAATIOSSA Prosenttia ei yhtään 1 henkilö 2 henkilöä 3-4 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä tai enemmän Kuva 3. Matkailuun liittyvissä tehtävissä työskentelevien määrä organisaatiossa (% vastaajista, n=80). 5

6 3 MATKAILUALAN TYÖTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN 3.1 Matkailualan työntekijöiden palkkaaminen Vastaajilta kysyttiin, aikovatko he palkata matkailualan työntekijöitä seuraavan seitsemän vuoden aikana. Vastaajista 28 % uskoi palkkaavansa uusia työntekijöitä ja lisäksi 44 % vastaajista ilmoitti ehkä palkkaavansa lisää työntekijöitä lähivuosina (kuva 4). 50 PALKKAATTEKO UUSIA MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ SEURAAVAN 7 VUODEN AIKANA? Prosenttia Ei Ehkä Kyllä Kuva 4. Uusien matkailualan työntekijöiden palkkaaminen seuraavan 7 vuoden aikana (% vastaajista, n=87). Kun tuloksia tarkastellaan vastaajien edustamien organisaatioiden/yritysten taustatietojen suhteen, havaitaan, että erityisesti 10 henkilöä tai sitä enemmän matkailun parissa työllistävät yritykset ja organisaatiot palkkaavat uutta työvoimaa seuraavan seitsemän vuoden aikana (liite 2, taulukot 1-3). Sen sijaan yrityksistä, joissa matkailuun liittyviä tehtäviä tekee vähemmän kuin 2 henkilöä, kolmannes ei aikonut palkata lisähenkilöstöä. Tuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa matkailutoimialan rakenne Etelä-Pohjanmaalla; valtaosa nykyisistä toimijoista on pieniä maaseutumatkailuyrityksiä, jotka työllistävät lähinnä oman perheen jäseniä. Vuonna 2004 matkailun työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla olivat 1480 henkilötyövuotta (Synergos 2006, 16). Luvussa on mukana myös liikenne, vähittäiskauppa ja huoltamosektori. Matkailun koulutustarvekyselyyn ei tällä kertaa saatu vastauksia liikenteen eikä huoltamosektorin yrityksistä. Vastaajat saivat lisäksi omin sanoin kertoa, millaisiin matkailualan tehtäviin heidän organisaationsa/yrityksensä tulevaisuudessa tarvitsee työvoimaa. Uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa ennen kaikkea ohjelmapalveluihin, vastaanottotehtäviin/hotellihenkilökuntaa, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin, asiakaspalveluun sekä ravintolapalveluihin (kuva 5). Kaikki vastaukset on esitetty liitteessä 3, luettelossa 1. 6

7 MINKÄLAISIIN MATKAILUALAN TEHTÄVIIN UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ PALKATAAN? Ohjelmapalvelut 29 Vastaanotto/hotellihenkilöstö 22 Myynti/markkinointi 20 Asiakaspalvelu Ravintolapalvelut (sali & keittiö) Tuotekehitys 9 Moniosaajia 9 Koulutus/opetus 5 Siivous 4 Muu Prosenttia Kuva 5. Minkälaisiin matkailualan tehtäviin tarvitsette tulevaisuudessa uutta työvoimaa (n=55). Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita liian suoraviivaisesti niin, että ohjelmapalvelut tai markkinointi työllistäisivät alueellamme työntekijän välittömästi kokoaikaisesti. Ohjelmapalvelusektori työllistää Etelä-Pohjanmaalla ympärivuotisesti ja täysiaikaisesti tämänhetkisen arvion mukaan alle 10 henkilöä, mikäli ohjelmapalvelut ymmärretään ohjatuiksi aktiviteeteiksi ja luontoon tukeutuvaksi yritystoiminnaksi. Toisaalta ohjelmapalveluiksi voidaan katsoa myös erilaiset harrastus- ja virkistyspalvelut, rakennetut aktiviteetti- ja hupikohteet ja laajemmassa mielessä myös hiihtokeskukset, eläintarhat ja huvipuistot. Myös joissakin luokituksissa erilaiset kulttuuri-, taide- ja kilpailutapahtumat luokitellaan ohjelmapalveluiksi. KTM:n toimialaraportissa ohjelmapalveluiden alasektorit on jaoteltu kolmeksi pääryhmäksi. Käyntikohteiksi (TOL 9233, 9252, 9253) on toiminnan luonteen ja samankaltaisen vetovoiman vuoksi yhdistetty huvipuistot, museot ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakohteiksi (TOL 9261) on nimetty mm. urheilukentät, -hallit, golfkentät sekä hiihtohissit Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 63302, 9272) on nimetty safaritalot ja muut virkistys- ja kulttuuripalveluryhmän yritykset kuten virkistyskalastuspalvelut. Vuonna 2003 KTM:n toimialaraportin mukaan koko maassa matkailun ohjelmapalveluyrityksiä oli ja yhteenlaskettu liikevaihto oli 439 miljoonaa euroa. Ala työllistää henkilöä. Pieniä, luontopalveluihin keskittyviä yrityksiä on edelleen perustettu runsaasti, mutta samalla myös lopetettujen yritysten määrä oli runsas. Matkailun ohjelmapalveluja tuotetaan myös osana maaseutumatkailua. Tehdyn selvityksen mukaan ohjelmapalveluja tuotti yli 1000 yritystä osana muuta maaseutumatkailutoimintaa. Isot safaritalot ovat kasvattaneet liikevaihtoaan kun taas pienten aktiviteettiyritysten liikevaihdon kehitys on ollut negatiivinen. Syynä voi olla palvelutuotannon keskittyminen isoihin ohjelmapalveluyrityksiin, jotka hankkivat osan palveluista alihankintoina (Ryymin ) 7

8 3.2 Matkailualalta valmistuneiden palkkaaminen Vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he palkanneet palvelukseensa vastavalmistuneita matkailualan opiskelijoita. Vastanneista ainoastaan 14 % on palkannut vastavalmistuneita alan opiskelijoita (kuva 6). Toisaalta tulee huomioida toimialan rakenne Etelä-Pohjanmaalla ja kyselyyn vastanneiden yritysten jakauma, eli valtaosa yrityksistä on perheyrityksiä, jotka eivät palkkaa ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä lainkaan. OLETTEKO PALKANNEET VASTAVALMISTUNEITA MATKAILUALAN OPISKELIJOITA? Kyllä 14 % Ei 86 % Kuva 6. Oletteko palkanneet vastavalmistuneita matkailualan opiskelijoita (% vastaajista, n=85)? Vastavalmistuneita palkanneilta tiedusteltiin missä oppilaitoksessa työntekijät olivat ennen valmistumistaan opiskelleet. Vastavalmistuneita oli palkattu eri puolilla maata olevista alan oppilaitoksista. Maakunnan omista oppilaitoksista valmistuneita opiskelijoita oli palkattu viiteen yritykseen ja Pietarsaaresta valmistuneita kolmeen yritykseen. Osa vastanneista ei eritellyt oppilaitoksen nimeä tai paikkakuntaa ja lisäsi yksittäisiä mainintoja sai seitsemän eri oppilaitosta (taulukko 1). Taulukko 1. Mistä oppilaitoksesta palkatut vastavalmistuneet ovat valmistuneet (n=15)? Etelä-Pohjanmaa 5 mainintaa - Seamk, Seamk/palvelualojen yksikkö (+työharjoittelijoita) - Kauhajoen palvelualan yksikkö, Amk Kauhajoki - IMO/agrologi Pietarsaari 3 mainintaa - Pietarsaaren matkailualan opisto, Pietarsaari amk, Pietarsaari Muut oppilaitokset - Pirkanmaan amk (2 mainintaa) - Vaasan amk - Ikaalinen - Haaga-instituutti - Jyväskylä - Amk Lahti 8

9 - Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Erittelemättömät - Ammatti- ja opistoasteen oppilaitokset, Ammattikorkeat - Harjoittelija on ollut 3.3 Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta Kartoitettaessa vastaajien tietoisuutta Etelä-Pohjanmaalla tarjottavasta matkailukoulutuksesta, hieman yli puolet vastaajista (55 %) ilmoitti olevansa tietoisia alueella järjestettävästä koulutuksesta (kuva 7). OLETTEKO TIETOINEN ETELÄ-POHJANMAALLA TARJOTTAVASTA MATKAILUKOULUTUKSESTA? Ei 45 % Kyllä 55 % Kuva 7. Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta (% vastaajista, n=83)? Muutamien Kyllä-vastausten perään oli lisätty kommentti, että tietää ainakin osasta tarjolla olevasta matkailukoulutuksesta. Kysymyksen asettelu tältä osin oli vääräntyyppinen, koska vastausten tarkempi tarkastelu ja vertailu tutkimuksen muiden kohtien vastauksiin osoittavat, etteivät alan koulutusvaihtoehdot ole riittävän tunnettuja elinkeinon keskuudessa. Osasyynä tähän voivat olla lukuisat nimenmuutokset eri koulutusohjelmissa sekä erilaiset oppilaitosten yhdistymisjärjestelyt. Myös oppilaitosten ja matkailuyritysten välinen yhteistyö on useissa aikaisemmissa tutkimuksissa ja järjestetyissä tilaisuuksissa todettu liian vähäiseksi. 9

10 4 MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITTAVA OSAAMINEN Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä vaaditaan vastaajien organisaatiossa ja yrityksessä. Vaihtoehtoina olivat erityisosaaminen tai moniosaaminen, joista vastaajat saivat valita jommankumman tai molemmat vaihtoehdot. Vastaajista 61 % ilmoitti, että heidän organisaatiossa/yrityksessä vaaditaan työntekijöiltä moniosaamista ja 20 % vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijöiltä vaaditaan moniosaamisen lisäksi erityisosaamista. Viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijöiltä vaaditaan ennen kaikkea jonkin osa-alueen erityisosaamista (kuva 8). 80 MINKÄLAISTA OSAAMISTA TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITAAN? Prosenttia Moniosaamista Sekä moniosaamista että erityisosaamista Erityisosaamista Kuva 8. Minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä organisaatiossanne/yrityksessänne vaaditaan (% vastaajista, n=74)? Liitteessä 2 (taulukot 6-7) on tarkasteltu matkailualan työntekijöiltä vaadittavaa osaamista vastaajien edustamien yritysten/organisaatioiden taustatietojen suhteen. Lähes kaikilla toimialan sektoreilla on tarve moniosaajista. Ohjelmapalveluissa ja hyvinvointipalveluissa korostuu lisäksi myös erityisosaamisen (40%) tarve (vrt. esim. hieroja, kosmetologi, kiipeilyohjaaja, jne.). Voidaan todeta, että matkailualalla yleinen tarve on henkilöistä, jolla on moniosaamista ja ennen kaikkea halu toimia erityyppisissä tehtävissä. Tietyissä tehtävissä tai yrityksissä edellytetään myös jonkin osa-alueen erityisosaamista. Lisäksi tulee muistaa, että toimialan rakenne ja yritysten painottuminen alueellamme pieniin perhe- ja maaseutumatkailuyrityksiin, edellyttää työntekijöiltä monien eri osa-alueiden hallintaa. Pienissä yrityksissä erikoistumiseen ei useinkaan ole mahdollisuutta. Kyselyssä esille tullut tarve ohjelmapalvelupuolen työntekijöistä voidaan tulkita niin, että yrityksissä tarve on moniosaajista, jotka kykenevät tarvittaessa suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmapalveluja, mutta myös toimimaan välillä tarvittaessa esim. ravintolan asiakaspalvelutehtävissä, majoituspuolen huolintatehtävissä tai yrityksen kiinteistöjen ja piha-alueiden huoltotehtävissä, silloin kun ohjelmapalveluille ei ole kysyntää. Vastaajat saivat lisäksi omin sanoin kuvata, minkä osa-alueen erityis- tai moniosaamista työntekijöiltä heidän organisaatiossa tai yrityksessä vaaditaan. Moniosaamisen kohdalla eniten mainintoja saivat markkinointi/myynti, asiakaspalvelu, ravintolapalvelut ja ohjelmapalvelut/opaspalvelut (taulukko 2). 10

11 Taulukko 2. Minkä alueen moniosaamista matkailualan työntekijöiltä vaaditaan (n=60)? Minkä osa-alueen moniosaamista? % - Markkinointi/myynti 38 - Asiakaspalvelu 33 - Ravintolapalvelut (keittiö & sali) 31 - Ohjelmapalvelut/opaspalvelut 27 - Toimistotyöt yms Kielitaito 11 - Siivous 11 - Laaja matkailualan tuntemus 11 - Hotellipalvelut 7 - Atk 7 - Muu 9 Erityisosaamisalueista saivat eniten mainintoja ohjelmapalvelut/opaspalvelut, ravintolapalvelut ja kielitaito (taulukko 3). Kaikki vastaajien vastaukset on esitelty liitteessä 3, taulukoissa 2-3. Taulukko 3. Minkä alueen erityisosaamista työntekijöiltä vaaditaan (n=29)? Minkä osa-alueen erityisosaamista? % - Ohjelmapalvelut/opaspalvelut 35 - Ravintolapalvelut (keittiö & sali) 19 - Kielitaito 19 - Markkinointi/myynti 13 - Asiakaspalvelu 10 - Tuotekehitys 3 - Muu 10 Tulee edelleen muistaa pienten, 1-2 henkilöä työllistävien matkailuyritysten määrä vastaajista (56 %). Erityisesti pienissä matkailuyrityksissä työskentelevien henkilöiden tulee operatiivisen toiminnan lisäksi välillä hoitaa myös mm. toimistotöitä, markkinointia ja huolintatöitä, riippuen yritystoiminnan laajuudesta ja tarjonnasta. 11

12 5 MATKAILUALAN KOULUTUSTARPEET 5.1 Millaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa? Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi Etelä- Pohjanmaalla kohderyhmän näkemyksen mukaan kouluttaa opiskelijoita. Vastaajat saivat valita valmiista listasta yhden tai useamman työtehtävän, joihin heidän mielestään matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa. Seuraavat työtehtävät ja osaamisalueet saivat eniten mainintoja: matkailumarkkinoinnin ammattilaisia (44 % vastaajista), ohjelmapalveluyrittäjiä (44 %), myyntihenkilöitä/matkamyyjiä (32 %), oppaita (31 %), ohjelmaisäntiä/emäntiä (30 %) ja yleishenkilöitä/moniosaajia (27 %) (kuva 9). MINKÄLAISIIN TYÖTEHTÄVIIN MATKAILUKOULUTUKSEN TULISI KOULUTTAA ETELÄ- POHJANMAALLA? Matkailumarkkinoinnin ammattilaisia Ohjelm apalveluyrittäjiä Myyntihenkilöitä/matkamyyjiä 32 Oppaita (kohde/kaupunki, jne) 31 Ohjelmaisäntiä/emäntiä, -ohjaajia 30 Yleishenkilöitä/moniosaajia 27 Maaseutumatkailuyrittäjiä 23 Keittiöhenkilökuntaa 18 Vastaanotto/hotellihenkilöstöä 17 Tarjoilijoita/salihenkilöstöä 17 Matkailuneuvojia 14 Matkailupuolen ATK-osaajia 13 Kouluttajia, konsultteja Prosenttia Kuva 9. Minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa (n=84). Matkailualan alueellista rakennetta tarkasteltaessa ja peilatessa vastauksia kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatioihin on huomattava, että alan yrityksistä vain harvoissa on palkattuna työntekijöitä, jotka hoitaisivat pelkästään myyntiä ja markkinointia. Kyselyyn ei myöskään vastannut yhtään puhtaasti matkanvälitystä tai pelkästään matkamyyntiä tai markkinointia tekevää yritystä, mikä tarkoittaa sitä, ettei esim. matkatoimistovirkailijoiden 12

13 työllistyvyys/kysyntä ole alueellamme erityisen merkittävä. Yleinen suuntaus matkatoimistoalalla on myynnin siirtyminen entistä enemmän internetin välityksellä tapahtuvaksi, mikä myös vähentää varsinaisten matkamyyjien tarvetta tulevaisuudessa. Tämän kysymyksen vastauksissa korostuu enemmänkin se ongelma-alue, mikä alueemme pienissä maaseutumatkailuyrityksissä on: yrittäjillä on puutteita myynnissä ja markkinoinnissa tarvittavasta tieto-taidosta ja toisaalta pienyrittäjien aika ei operatiivisilta toiminnoilta enää riitä myynti- ja markkinointitehtäviin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen yrityksessä. Puhtaasti aktiviteettipohjaisia ohjelmapalveluyrittäjiä toimiala ei työllistä alueellamme vielä ympärivuotisesti kyselyn osoittamassa laajuudessa. Koulutuksen painopistettä tulisikin tämän selvityksen mukaan suunnata siten, että yrityksissä jo nyt palkattuina olevia matkailuhenkilöitä lisäkoulutetaan myös ohjelmapalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Uusien matkailuopiskelijoiden koulutuksessa tulee taas painottaa erityisesti laajamuotoista ja eri osa-alueita sisältävää osaamista. Jos vastaaja oli sitä mieltä, että matkailukoulutuksen tulisi Etelä-Pohjanmaalla kouluttaa yleishenkilöitä/moniosaajia, sai hän lisäksi omin sanoin kuvata, millaisiin tehtäviin yleishenkilöitä/moniosaajia pitäisi kouluttaa. Kaikkiaan 14 vastaajaa kertoi tarkemmin toiveistaan. Nämä vastaukset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Millaisiin tehtäviin yleishenkilöitä/moniosaajia (n=23)? Yleishenkilöitä/moniosaajia; millaisiin tehtäviin? - Matkailualan toimijoiden yhteistyön lisäämiseen (2 vastaajaa) - Henkilö joka teköö siivous-tarjoilu-keittiö-puutarha-asiakaspalvelutöitä - Hotellijärjestelmät, kielitaito, palvelu, ongelmanratkaisutaidot, hymyily! - Keittiö-sali-kiinteistönhoito-tapahtumajärjestelyt - Keittiö, sali, markkinointi, palveluhenkilöitä - Ohjelmapalveluyrityksen töihin - Pieniin matkailuyrityksiin monta osa-aluetta hallitsevia yleismiehiä - Ravintola, ohjelmapalvelut - Suurtapahtumien järjestelyjen osaajia - Sähköiset varausjärjestelmät (e-kauppa) - Vastaanotto + erityisosaaminen - Vastaanotto, myynti, ATK - Yhdistettyjä sali+vastaanottohenkilöitä Matkailualan työntekijöiden osaaminen on jaettavissa joko moniosaamiseen tai erikoisosaamiseen. Yleensä suorittavan tason operatiivisissa tehtävissä edellytetään moniosaamista, jolloin työntekijöiden on kyettävä siirtymään joustavasti tehtävästä toiseen. Samaa edellytetään pienissä perhe- ja maaseutumatkailuyrityksissä työskenteleviltä. Näissä tehtävissä toimivien moniosaajien on hallittava alan teknisten taitojen lisäksi asiakaspalvelu sekä viihdyttämisen kyky ja halu. Matkailualan syvempää erikoisosaamista vaaditaan tietyissä tehtävissä ja työpaikoissa. Alan kehittymisen ja johtavien yritysten kasvun myötä erityisosaamista vaaditaan esimerkiksi matkailualan kehittäjiltä, asiantuntijoilta ja esimiehiltä sekä erikoisosaamista vaativissa ohjelma- tai hyvinvointipalveluyrityksissä. 13

14 Matkailukoulutuksen sisältöjen kehittämisessä painopisteen tulisi tulevaisuudessa olla hieman enemmän moniosaajissa kuin erityisosaajissa, vaikka riskinä nähdäänkin moniosaajilla osaamisen pinnallisuus (Matka2020-tiivistelmä 2006, 27). 5.2 Tarve matkailualan täydennyskoulutukselle Lopuksi vastaajilta kysyttiin, mitä täydennyskoulutusta heidän mielestään matkailualalla tarvitaan. Vastaajat saivat valita valmiista listasta yhden tai useamman vaihtoehdon. Täydennyskoulutusalueista eniten mainintoja saivat markkinointi (66 % vastaajista), tuotekehitys (39 %), asiakashallinta/asiakaspalvelu (35 %) ja myynti- ja jakelukanavat (34 %) (kuva 10). MITÄ TÄYDENNYSKOULUTUSTA MATKAILUALALLA TARVITAAN? Markkinointi 66 Tuotekehitys 39 Asiakashallinta, asiakaspalvelu Myynti- ja jakelukanavat Laatujärjestelmät 24 Yrittäjyys 21 Liiketalous 21 Matkailujuridiikka 19 Turvallisuusasiat 18 Matkailututkimus 5 Muu Prosenttia Kuva 10. Mitä täydennyskoulutusta matkailualalla tarvitaan (n=80)? 14

15 Taulukossa 5 on esitetty luokkaan muu tulleet vastaukset. Taulukko 5. Muita täydennyskoulutustarpeita (n=6). Muita täydennyskoulutustarpeita - Kielitaito - Kotiseutukulttuuri - Atk-jutut matkailussa - Tiivistettynä viimeisimmät säännöt ja mahdolliset muutokset alalla - Verkottuminen, kokonaispaketit Liitteessä 2 (taulukko 8) on tarkasteltu matkailualan täydennyskoulutustarpeita vastaajan edustaman tahon toimialan mukaan. Pienemmillä yrityksillä ja toimijoilla on tarvetta erityisesti markkinointiin sekä myynti- ja jakelukanaviin liittyvään koulutukseen. Isoilla yrityksillä (hotellit, ravintolat, kylpylät) asiakkuuksien hallintaprosessit sekä tuotekehitys nousivat tarpeissa kärkisijoille. Ohjelmapalvelu- sekä hyvinvointipalveluyrityksillä tuotekehityksen ja markkinoinnin lisäksi turvallisuusasioihin liittyviä koulutuksia tarvitaan lisää. Täydennyskoulutustarpeita tarkasteltiin myös seutukunnittain, jotta koulutusta voitaisiin toteuttaa paremmin alueellisesti vastaajien tarpeiden mukaisesti. Täydennyskoulutustarpeet jakautuivat seutukunnittain taulukon 6 mukaisesti. Taulukko 6. Koulutustarpeet seutukunnittain (n=80). Täydennys- Seinäjoen seutu Järviseutu Kuusiokunnat Suupohja Härmänmaa Kaikki vastaajat koulutustarpeet % % % % % % Markkinointi Tuotekehitys Asiakashallinta, -palvelu Myynti- ja jakelukanavat Laatujärjestelmät Yrittäjyys Liiketalous Matkailujuridiikka Turvallisuusasiat Matkailututkimus Muu N N=18 N=12 N=16 N=21 N=13 N=80 15

16 6 TERVEISIÄ MATKAILUTYÖVOIMAN TARJONNAN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄ- MISEEN Lopuksi vastaajat saivat kirjoittaa terveisiä matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla. Yhteistyötä elinkeinon ja koulutuksen välille kaivataan nykyistä enemmän. Myös alalle koulutettavien soveltuvuuteen tulee kiinnittää huomiota. Taulukossa 7 on esitetty kaikki vastaajien kommentit. Taulukko 7. Terveiset matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla (n=12). Terveiset matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla - Englannin kielen intensiivikurssin tapainen, jossa keskustelun aiheet painottuisivat omaan aiheeseen eli matkailuun. - Kielikoulutus & kv-business kulttuuritietämys valmiuksia vastaanottaa ulkolaisia matkailijoita. - Kouluttakaa työmyönteisiä moniosaajia. - Koulutusta ja yhteistyötä pitää olla alueen kehittymistä ajatellen. - Matkailuala on alueellamme suurelta osin muista ammateista matkailualalle siirtyneitä, eli periaatteessa vailla liiketoimintaan ja matkailualaan liittyviä erityistaitoja. Matkailu tarvitsee verkostoja ja laadun ja osaamisen kehittämistä kaikilla tasoilla. Vasta sitten kun tuotteet on kunnossa, voi markkinointiin panna enemmän paukkuja. - On hyvä, jos esim. kunnan kulttuuritoimesta vastaavat ottavat huomioon kylienkin alueilla olevat ja vapaaehtoisuuden (harrastuksen) pohjalla toimivat matkailukohteet ja kulttuuritapahtumat. Muuten ollaan kuin pussissa. Jos kukaan ei tiedottele ruohonjuuritasolle asti tarpeellisista asioista on melko hankalaa pysyä ajan tasalla ja mukana maailman menossa. Kiitos! - Parempi verkostoituminen ja yhteistyö! - Toimivan markkinointijärjestelmän/varausjärjestelmän aikaansaaminen palvelemaan yhteisesti kaikkia pieniä ja keskisuuria matkailualan yrityksiä. - Toivoisin aktiivisempaa yhteydenpitoa oppilaitosten ja yritysten välillä. - Valmistuvien opiskelijoiden potentiaali ja pienyritysten työvoiman tarve kohtaavat liian huonosti - tähän tarpeeseen olisi hyvä löytää työkalu. 16

17 7 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Matkailualan yrityksissä on lisääntyvä tarve moniosaajista, joilla kuitenkin on hallussaan mielellään myös jonkun osa-alueen erikoisosaaminen. Työntekijällä tulee osaamisen lisäksi olla halu ja kyky tehdä erilaisia matkailutehtäviä yrityksessä. Pienissä yrityksissä tarvitaan erityisen laaja-alaista moniosaamista; operatiivisen toiminnan lisäksi myös hallinnolliset työt sekä muut taustatehtävät varsinaisen asiakaspalvelutapahtuman lisäksi tulee hallita. Ohjelmapalvelutarjontaa ja niiden tekijöitä/osaajia tarvitaan lisää. Ohjelmapalvelujen ympärivuotinen kysyntä alueellamme on kuitenkin vielä siinä määrin vähäistä, että se yksistään ei kykene työllistämään Etelä-Pohjanmaalla montaa henkilöä ympärivuotisesti. Alan työpaikat keskittyvät tällä hetkellä Lappiin ja Uudellemaalle. Koulutuksen tulisi ehkä painottua yritysten nykyisten matkailutyöntekijöiden kouluttamiseen myös ohjelmapalveluosaajiksi. Mikäli uusia ohjelmapalveluosaajia ja alan yrittäjiä koulutetaan, tulee painotus olla moniosaamisessa niin, että ohjelmapalvelu- ja aktiviteettiosaamisen lisäksi henkilö pystyy toimimaan myös yrityksen muissa tehtävissä, esimerkiksi myynnin- ja markkinoinnin puolella tai huolintatehtävissä. Myynti- ja markkinointiosaamista yrityksissä kaivataan myös lisää. Tässäkin tulee huomioida tämän osa-alueen hallitsevien henkilöiden työllistyvyys alueellamme; liika erikoistuminen ei takaa työpaikkaa, vaan myynti- ja markkinointiosaamisen lisääminen tulee kytkeä osaksi laajempaa matkailuosaamista, jolloin sen hyödyntäminen elinkeinon keskuudessa on helpompaa. Täydennyskoulutuksilla pystytään tarjoamaan täsmäkoulutusta yritysten tarpeiden mukaan. Tarvetta täydennyskoulutuksessa on erityisesti markkinointi-, tuotekehitys, asiakashallinta sekä myynti- ja jakelukanavat koulutuksille. Eteläpohjalaisten matkailuyritysten tulisi entisestäänkin verkostoitua myös osaamisensa parantamiseksi. Yritysten yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan tarvelähtöistä täsmäkoulutusta yrityksissä jo työskenteleville henkilöille sekä tarvittaessa myös tarvelähtöistä työvoimakoulutusta uusien ja osaavien matkailutyöntekijöiden saamiseksi yrityksiin. Matkailuelinkeino ei tunne riittävästi oman alueen oppilaitosten matkailukoulutustarjontaa. Vastaavasti myös alan oppilaitoksilla ei kaikilla ole riittävästi suoria yhteyksiä alueensa matkailuyrityksiin. Vuorovaikutus elinkeinon ja koulutuksen välille on saatava syntymään, koska hyöty tulee olemaan molemminpuolinen. Oppilaitosten ja matkailuyritysten yhteistyötä edesauttaisi mm. se, että oppilaitokset palkkaisivat matkailuyritysten edustajia kertomaan matkailuyrityksen arjesta opiskelijoilleen. Näissä tilaisuuksissa yritykset myös voisivat kertoa mahdollisista tutkimustarpeistaan opinnäytetyöaiheiksi tai tarjoamistaan työharjoittelupaikoista. On huomattava, ettei matkailualalla riitä pelkästään hyvä kielitaito. Kuinka moni matkailuopinnoista haaveilevista nuorista tajuaa sen tosiasian, että matkailualalla töitä tehdään juuri silloin kun muut pitävät lomia ja vapaapäiviään. Tosiasiat tulee tuoda esille viimeistään alan opiskelijapaikkoja täytettäessä. Opiskelijavalintoihin tulee kiinnittää erityistä huomioita; opiskelijan soveltuvuus asiakaspalveluun sekä halu tehdä kaikentasoisia ja kaikentyyppisiä työtehtäviä, tulevat entisestään korostumaan matkailupalveluja tarjoavissa yrityksissä. Alan oppilaitokset ja alueen matkailuyrittäjät, voisivat tehdä yhteistyötä jo opiskelijavalinnoissa, esimerkiksi haastattelemalla koulutukseen hakijat yhdessä. Valtakunnalliset ehdotukset matkailukoulutuksen aloituspaikoista suosittelevat sekä ammatillisen että ammattikorkeakoulujen matkailukoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärien vähentämistä erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole aitoa työelämäyhteyttä koulutuksen tarjoajien ja matkailuelinkeinon välillä (Matka2020-tiivistelmä 2006, 26-27). Etelä-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että alan koulutusta tarjo- 17

18 taan jatkossakin omassa maakunnassa alueen yritysten tarpeisiin vastaten. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen tarjoajien sekä matkailuyritysten ja muiden alan toimijoiden kesken. Tämä selvitys on toiminut mm. työkaluna Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille kehittämisohjelman koulutusta käsittelevässä osassa. Yksityiskohtaisempaa koulutustarveselvitystä maakunnassa ei ollut tarpeen tehdä, koska matkailukoulutuksen määrällistä ja laadullista ennakointia on tutkittu valtakunnallisesti Haaga tutkimuksen toimesta opetusministeriön v käynnistämässä hankkeessa. Sen tulokset ovat luettavissa Matka2020 raportista. Yhdessä nämä selvitykset antavat suuntaviivoja matkailukoulutuksen kehittämiselle Etelä-Pohjanmaan matkailun edistämiseksi. Ilmajoella MATKO Matkailun koordinaatiohanke Arja Kortesluoma projektipäällikkö LÄHDELUETTELO Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Matka2020. Matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi. Haaga Tutkimuksia 2. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Matka2020-Tiivistelmä. Matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi. Haaga Raportteja 4. KTM Kauppa- ja teollisuusministeriö Matkailun ohjelmapalvelut toimialaraportti. KTM toimialaraportti 14/2005. Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. 18

19 19

20 MATKAILUALAN KOULUTUSTARVEKYSELY syksy 2006 LIITE 1 1. Edustamanne taho hotelli/ravintola/kylpylä ohjelmapalveluyritys käyntikohde (huvi/eläinpuisto,tmv) maaseutumatk.yrit./lomakylä hyvinvointipalvelut koulutus-, tutkimus-, kehittämispalvelut matka/matkailutsto/alueorganis. museo, näyttely, tmv. viranomaispalvelu (kunta, valtio) liikennepalvelut teatteri, tapahtumat, tmv media, viestintä, mainonta erikoismyymälä vähittäiskauppa muu,mikä? 2. Organisaatiossanne matkailun parissa työskentelee nykyisin, montako? henkilöä 3. Palkkaatteko uusia matkailualan työntekijöitä seuraavien 7 v. aikana? kyllä ehkä ei 4. Jos tarvitsette tulevaisuudessa uutta työvoimaa niin minkälaisiin matkailualan tehtäviin? 5. Minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä teidän organisaatiossanne/yrityksessänne vaaditaan? erityisosaamista ; minkä osa-alueen? moniosaamista; mitä osa-alueita? 6. Oletteko palkanneet organisaatioonne työntekijöitä vastavalmistuneista matkailualan opiskelijoista? kyllä ei 7. Jos olette palkanneet matkailualalta valmistuneita opiskelijoita, mistä oppilaitoksesta he ovat valmistuneet? 8. Oletteko tietoinen Etelä-Pohjanmaalla tarjottavasta matkailukoulutuksesta ja sitä kautta mahdollisesti tarjolla olevista työharjoittelijoista ja ammattiin valmistuvista työntekijöistä? kyllä ei 9. Minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi Etelä-Pohjanmaalla opiskelijoita kouluttaa? vastaanotto / hotellihenkilöstöä tarjoilijoita/salihenkilöstöä keittiöhenkilökuntaa myyntihenkilöitä / matkamyyjiä matkailuneuvojia matk.markkinoinnin ammattilaisia matkailupuolen ATK-osaajia kouluttajia, konsultteja ohjelmapalveluyrittäjiä oppaita (kohde/kaupunki, jne.) maaseutumatkailuyrittäjiä ohjelmaisäntiä/emäntiä, -ohjaajia yleishenkilöitä /moniosaajia; minkälaisiin tehtäviin? muita, mitä? 10. Mitä täydennyskoulutusta matkailualalle tarvitaan? Omat tarpeenne? tuotekehitys laatujärjestelmät liiketalous markkinointi turvallisuusasiat asiakashallinta&as.palvelu myynti- ja jakelukanavat matk.juridiikka yrittäjyys matkailututkimus muuta, mitä? muuta, mitä? 11. Omat terveisenne matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla voitte kirjoittaa lomakkeen taakse, kiitos. Kiitos vastauksista! 20

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Yrittäjä ja työnantaja: Hyödynnä avainkontaktisi Uudellamaalla 1 Apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen Hyvä yrittäjä tai työnantaja Miten varmistat,

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Mara-alan Ennakointikamari 4.5.2011 klo 12.00-16.30, Taitotalo Kongressikeskus, auditorio Fakta, Helsinki Dan Koskinen Koulutusalavastaava Helsingin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi

Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Matkailualan Catering-alan Hotelli- ja ravintola-alan Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen Puhdistuspalvelujen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja 1 Suunnitelma jen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja Tutkinnon osan nimi ja sen laajuus (osp) Valinnainen tutkinnon osa Majoituspalvelut (15 osp) Ammatillisen

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedu 2011-2012. Taito kasvaa tekijäksi. Reija Lepola, koulutuskeskuksen johtaja Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256

Koulutuskeskus Sedu 2011-2012. Taito kasvaa tekijäksi. Reija Lepola, koulutuskeskuksen johtaja Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 Koulutuskeskus Sedu 2011-2012 Taito kasvaa tekijäksi Reija Lepola, koulutuskeskuksen johtaja Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 Sedu In Network 2 Vocational Education Centre Sedu, Finland Sedu järjestää

Lisätiedot

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi

Lisätiedot

Matkailualan perustutkinto

Matkailualan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Sisällys Johdanto... 3 2.1 Pakollinen tutkinnon osa... 4 2.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu, 30 osp... 4 2.2 Matkailupalvelujen osaamisalan, matkailupalvelujen tuottaja, pakollinen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki Kansainvälistyminen Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategiassa Painopistealueet:

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto.

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. SUOMA-AKATEMIA Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. Helmi Liiketalousopisto, Anu Nylund anu.nylund@liiketalousopisto.fi SUOMA-akatemian

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Kesätyöpaikkakysely 2015

Kesätyöpaikkakysely 2015 Kesätyöpaikkakysely 2015 Yrityksenne toimiala? (N=167) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Palvelut Kauppa Teollisuus Rakentaminen Julkinen sektori Kuljetus ja varastoine Muut Yrityksenne kokoluokka? (N=166)

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot