MATKAILUALAN KOULUTUSTARVE ETELÄ-POHJANMAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUALAN KOULUTUSTARVE ETELÄ-POHJANMAALLA"

Transkriptio

1 MATKAILUALAN KOULUTUSTARVE ETELÄ-POHJANMAALLA Toukokuu 2007 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Liiketalouden yksikkö, Markkinatutkimuspalvelut

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA 4 3 MATKAILUALAN TYÖTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN Matkailualan työntekijöiden palkkaaminen Matkailualalta valmistuneiden palkkaaminen Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta 9 4 MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITTAVA OSAAMINEN 10 5 MATKAILUALAN KOULUTUSTARPEET Millaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa? Tarve matkailualan täydennyskoulutukselle 14 6 TERVEISIÄ MATKAILUTYÖVOIMAN TARJONNAN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN 16 7 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA 17 LIITTEET Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Taulukoita Liite 3 Luetteloita Liite 4 Matkailun koulutustarjonta Etelä-Pohjanmaalla v

3 1 JOHDANTO Tämä tutkimus on osa MATKO-hankkeen toteuttamaa Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiaja toimenpidesuunnitelmatyötä vuosille Tutkimuksen rahoitus: Etelä-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat Tutkimuksen suunnittelu, aineiston keräys ja tulosten analysointi: MATKO - Matkailun koordinaatiohanke, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalouden yksikkö, Arja Kortesluoma Aineiston käsittely ja tulosraportointi: Markkinatutkimuspalvelut, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Etelä-Pohjanmaalla matkailualalla toimivien tahojen näkemykset alan koulutustarpeesta. Tutkimuksessa selvitetään mm. seuraavat asiat: Uusien työntekijöiden palkkaaminen lähitulevaisuudessa ja millaisiin tehtäviin heitä palkattaisiin Matkailualan vastavalmistuneiden palkkaaminen Matkailualan työntekijöiltä vaadittava osaaminen Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta Matkailualan koulutustarpeet Kohderyhmä: Tutkimuksen kohderyhmänä olivat matkailualan yrittäjät Etelä- Pohjanmaalla, eteläpohjalaiset matkailun kehittäjäorganisaatiot ja kuntien matkailusta vastaavat viranhaltijat. Tutkimusmenetelmät: Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Tiedot kerättiin viidessä seutukunnassa (Järviseutu, Kuusiokunnat, Härmänmaa, Seinäjoen seutu ja Suupohja) järjestetyissä matkailun kehittämistilaisuuksissa sekä postikyselynä matkailuyrityksille lokamarraskuussa Otos: Palautuneita lomakkeita saatiin yhteensä 88 kappaletta. 3

4 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Tutkimukseen saatiin yhteensä 88 vastausta matkailualan toimijoilta. Vastaajat edustivat useita matkailualan tahoja. Eniten vastauksia saatiin seuraavilta tahoilta: maaseutumatkailuyritys/lomakylä (26 % vastanneista), viranomaispalvelu (17 %), hotelli/ravintola/ kylpylä (15 %) (kuva 1). Näiden tahojen osuus kaikista vastaajista on 58 %. Vastaajien taustatahojen jakauma kuvastaa matkailun rakenteellista jakaumaa maakunnassa. Eniten alueella toimii pieniä, perheyrityspohjalla toimivia maaseutumatkailuyrityksiä, joita KTM:n toimialaraportin mukaan on noin 100. (Ryymin 2006, 14). Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta; siitä puuttuu mm. sellaisia yrityksiä, joiden tarjonnassa on esim. vain 1-2 mökkiä tai yritykset, jotka tuottavat sivutoimisesti ohjelmapalveluja. Hotelleja alueelta löytyy tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan 27 kpl eli noin neljännes maaseutumatkailuyritysten määrästä. Kunnan ja valtion viranomaispalveluissa työskentelee henkilöitä, jotka hoitavat osaksi myös matkailuun liittyviä tai niitä sivuavia työtehtäviä. Museoita, näyttelyjä, teattereita sekä erilaisia tapahtumia alueella on paljon. Joidenkin toiminta perustuu pitkälle matkailijoita palvelevaan toimintaan, jolloinka niissä työskentelevien henkilöiden työpanoksesta osa voidaan katsoa matkailutyöksi. Toisaalta määrätyt tapahtumat ja esimerkiksi museotoiminta perustuu pääosin talkootyöhön, jolloin sen ei voida katsoa varsinaisesti työllistävän yhtään henkilöä. VASTAAJIEN EDUSTAMA TAHO Maaseutumatkailuyritys, lomakylä 26 Viranomaispalvelu (kunta, valtio) 17 Hotelli, ravintola, kylpylä 15 Museo, näyttely 8 Teatteri, tapahtumat 7 Projektit, toimintaryhmät, kehitysyhtiöt 6 Koulutus-, tutkimus-, kehittämispalvelut 6 Käyntikohde (huvi, eläinpuisto, tms.) 6 Ohjelmapalveluyritys 5 Opas 1 Vähittäiskauppa 1 Hyvinvointipalvelut 1 Matkatoimisto, alueorganisaatio 1 Laskettelurinne Prosenttia Kuva 1. Vastaajien edustama taho (% vastaajista, n=88). 4

5 Vastaukset jakautuivat seutukunnittain suhteellisen tasaisesti (kuva 2), mihin osaltaan vaikutti tutkimuksen toteutustapa, keräämällä aineistoa kunkin seutukunnan seutuseminaareissa. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin postikyselynä. Eniten vastauksia saatiin Suupohjan seutukunnasta (26 %), koska siellä matkailun kehittämistilaisuudet keräsivät eniten osallistujia. VASTAAJAT SEUTUKUNNITTAIN Suupohja 26 Kuusiokunnat 22 Seinäjoen seutu 20 Järviseutu 16 Härmänmaa Prosenttia Kuva 2. Vastaajat seutukunnittain (% vastaajista, n=88). Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta henkilöä heidän edustamassaan organisaatiossa tai yrityksessä tekee matkailuun liittyviä tehtäviä edes jossain määrin. Yli puolet (56 %) vastasi matkailun tehtävissä työskentelevän 1 tai 2 henkilöä. Organisaatioita, joissa matkailuun liittyviä tehtäviä tekee 3-9 henkilöä, on 29 % vastanneista ja niitä yrityksiä, joissa matkailun parissa työskentelee 10 henkilöä tai enemmän on 13 % (kuva 3). Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu alueemme isompia hotelli-ravintoloita, kylpylöitä sekä vähittäiskauppaan lukeutuvia yrityksiä. 30 MATKAILUUN LIITTYVISSÄ TEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIEN MÄÄRÄ ORGANISAATIOSSA Prosenttia ei yhtään 1 henkilö 2 henkilöä 3-4 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä tai enemmän Kuva 3. Matkailuun liittyvissä tehtävissä työskentelevien määrä organisaatiossa (% vastaajista, n=80). 5

6 3 MATKAILUALAN TYÖTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN 3.1 Matkailualan työntekijöiden palkkaaminen Vastaajilta kysyttiin, aikovatko he palkata matkailualan työntekijöitä seuraavan seitsemän vuoden aikana. Vastaajista 28 % uskoi palkkaavansa uusia työntekijöitä ja lisäksi 44 % vastaajista ilmoitti ehkä palkkaavansa lisää työntekijöitä lähivuosina (kuva 4). 50 PALKKAATTEKO UUSIA MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ SEURAAVAN 7 VUODEN AIKANA? Prosenttia Ei Ehkä Kyllä Kuva 4. Uusien matkailualan työntekijöiden palkkaaminen seuraavan 7 vuoden aikana (% vastaajista, n=87). Kun tuloksia tarkastellaan vastaajien edustamien organisaatioiden/yritysten taustatietojen suhteen, havaitaan, että erityisesti 10 henkilöä tai sitä enemmän matkailun parissa työllistävät yritykset ja organisaatiot palkkaavat uutta työvoimaa seuraavan seitsemän vuoden aikana (liite 2, taulukot 1-3). Sen sijaan yrityksistä, joissa matkailuun liittyviä tehtäviä tekee vähemmän kuin 2 henkilöä, kolmannes ei aikonut palkata lisähenkilöstöä. Tuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa matkailutoimialan rakenne Etelä-Pohjanmaalla; valtaosa nykyisistä toimijoista on pieniä maaseutumatkailuyrityksiä, jotka työllistävät lähinnä oman perheen jäseniä. Vuonna 2004 matkailun työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla olivat 1480 henkilötyövuotta (Synergos 2006, 16). Luvussa on mukana myös liikenne, vähittäiskauppa ja huoltamosektori. Matkailun koulutustarvekyselyyn ei tällä kertaa saatu vastauksia liikenteen eikä huoltamosektorin yrityksistä. Vastaajat saivat lisäksi omin sanoin kertoa, millaisiin matkailualan tehtäviin heidän organisaationsa/yrityksensä tulevaisuudessa tarvitsee työvoimaa. Uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa ennen kaikkea ohjelmapalveluihin, vastaanottotehtäviin/hotellihenkilökuntaa, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin, asiakaspalveluun sekä ravintolapalveluihin (kuva 5). Kaikki vastaukset on esitetty liitteessä 3, luettelossa 1. 6

7 MINKÄLAISIIN MATKAILUALAN TEHTÄVIIN UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ PALKATAAN? Ohjelmapalvelut 29 Vastaanotto/hotellihenkilöstö 22 Myynti/markkinointi 20 Asiakaspalvelu Ravintolapalvelut (sali & keittiö) Tuotekehitys 9 Moniosaajia 9 Koulutus/opetus 5 Siivous 4 Muu Prosenttia Kuva 5. Minkälaisiin matkailualan tehtäviin tarvitsette tulevaisuudessa uutta työvoimaa (n=55). Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita liian suoraviivaisesti niin, että ohjelmapalvelut tai markkinointi työllistäisivät alueellamme työntekijän välittömästi kokoaikaisesti. Ohjelmapalvelusektori työllistää Etelä-Pohjanmaalla ympärivuotisesti ja täysiaikaisesti tämänhetkisen arvion mukaan alle 10 henkilöä, mikäli ohjelmapalvelut ymmärretään ohjatuiksi aktiviteeteiksi ja luontoon tukeutuvaksi yritystoiminnaksi. Toisaalta ohjelmapalveluiksi voidaan katsoa myös erilaiset harrastus- ja virkistyspalvelut, rakennetut aktiviteetti- ja hupikohteet ja laajemmassa mielessä myös hiihtokeskukset, eläintarhat ja huvipuistot. Myös joissakin luokituksissa erilaiset kulttuuri-, taide- ja kilpailutapahtumat luokitellaan ohjelmapalveluiksi. KTM:n toimialaraportissa ohjelmapalveluiden alasektorit on jaoteltu kolmeksi pääryhmäksi. Käyntikohteiksi (TOL 9233, 9252, 9253) on toiminnan luonteen ja samankaltaisen vetovoiman vuoksi yhdistetty huvipuistot, museot ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakohteiksi (TOL 9261) on nimetty mm. urheilukentät, -hallit, golfkentät sekä hiihtohissit Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 63302, 9272) on nimetty safaritalot ja muut virkistys- ja kulttuuripalveluryhmän yritykset kuten virkistyskalastuspalvelut. Vuonna 2003 KTM:n toimialaraportin mukaan koko maassa matkailun ohjelmapalveluyrityksiä oli ja yhteenlaskettu liikevaihto oli 439 miljoonaa euroa. Ala työllistää henkilöä. Pieniä, luontopalveluihin keskittyviä yrityksiä on edelleen perustettu runsaasti, mutta samalla myös lopetettujen yritysten määrä oli runsas. Matkailun ohjelmapalveluja tuotetaan myös osana maaseutumatkailua. Tehdyn selvityksen mukaan ohjelmapalveluja tuotti yli 1000 yritystä osana muuta maaseutumatkailutoimintaa. Isot safaritalot ovat kasvattaneet liikevaihtoaan kun taas pienten aktiviteettiyritysten liikevaihdon kehitys on ollut negatiivinen. Syynä voi olla palvelutuotannon keskittyminen isoihin ohjelmapalveluyrityksiin, jotka hankkivat osan palveluista alihankintoina (Ryymin ) 7

8 3.2 Matkailualalta valmistuneiden palkkaaminen Vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he palkanneet palvelukseensa vastavalmistuneita matkailualan opiskelijoita. Vastanneista ainoastaan 14 % on palkannut vastavalmistuneita alan opiskelijoita (kuva 6). Toisaalta tulee huomioida toimialan rakenne Etelä-Pohjanmaalla ja kyselyyn vastanneiden yritysten jakauma, eli valtaosa yrityksistä on perheyrityksiä, jotka eivät palkkaa ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä lainkaan. OLETTEKO PALKANNEET VASTAVALMISTUNEITA MATKAILUALAN OPISKELIJOITA? Kyllä 14 % Ei 86 % Kuva 6. Oletteko palkanneet vastavalmistuneita matkailualan opiskelijoita (% vastaajista, n=85)? Vastavalmistuneita palkanneilta tiedusteltiin missä oppilaitoksessa työntekijät olivat ennen valmistumistaan opiskelleet. Vastavalmistuneita oli palkattu eri puolilla maata olevista alan oppilaitoksista. Maakunnan omista oppilaitoksista valmistuneita opiskelijoita oli palkattu viiteen yritykseen ja Pietarsaaresta valmistuneita kolmeen yritykseen. Osa vastanneista ei eritellyt oppilaitoksen nimeä tai paikkakuntaa ja lisäsi yksittäisiä mainintoja sai seitsemän eri oppilaitosta (taulukko 1). Taulukko 1. Mistä oppilaitoksesta palkatut vastavalmistuneet ovat valmistuneet (n=15)? Etelä-Pohjanmaa 5 mainintaa - Seamk, Seamk/palvelualojen yksikkö (+työharjoittelijoita) - Kauhajoen palvelualan yksikkö, Amk Kauhajoki - IMO/agrologi Pietarsaari 3 mainintaa - Pietarsaaren matkailualan opisto, Pietarsaari amk, Pietarsaari Muut oppilaitokset - Pirkanmaan amk (2 mainintaa) - Vaasan amk - Ikaalinen - Haaga-instituutti - Jyväskylä - Amk Lahti 8

9 - Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Erittelemättömät - Ammatti- ja opistoasteen oppilaitokset, Ammattikorkeat - Harjoittelija on ollut 3.3 Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta Kartoitettaessa vastaajien tietoisuutta Etelä-Pohjanmaalla tarjottavasta matkailukoulutuksesta, hieman yli puolet vastaajista (55 %) ilmoitti olevansa tietoisia alueella järjestettävästä koulutuksesta (kuva 7). OLETTEKO TIETOINEN ETELÄ-POHJANMAALLA TARJOTTAVASTA MATKAILUKOULUTUKSESTA? Ei 45 % Kyllä 55 % Kuva 7. Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta (% vastaajista, n=83)? Muutamien Kyllä-vastausten perään oli lisätty kommentti, että tietää ainakin osasta tarjolla olevasta matkailukoulutuksesta. Kysymyksen asettelu tältä osin oli vääräntyyppinen, koska vastausten tarkempi tarkastelu ja vertailu tutkimuksen muiden kohtien vastauksiin osoittavat, etteivät alan koulutusvaihtoehdot ole riittävän tunnettuja elinkeinon keskuudessa. Osasyynä tähän voivat olla lukuisat nimenmuutokset eri koulutusohjelmissa sekä erilaiset oppilaitosten yhdistymisjärjestelyt. Myös oppilaitosten ja matkailuyritysten välinen yhteistyö on useissa aikaisemmissa tutkimuksissa ja järjestetyissä tilaisuuksissa todettu liian vähäiseksi. 9

10 4 MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITTAVA OSAAMINEN Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä vaaditaan vastaajien organisaatiossa ja yrityksessä. Vaihtoehtoina olivat erityisosaaminen tai moniosaaminen, joista vastaajat saivat valita jommankumman tai molemmat vaihtoehdot. Vastaajista 61 % ilmoitti, että heidän organisaatiossa/yrityksessä vaaditaan työntekijöiltä moniosaamista ja 20 % vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijöiltä vaaditaan moniosaamisen lisäksi erityisosaamista. Viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijöiltä vaaditaan ennen kaikkea jonkin osa-alueen erityisosaamista (kuva 8). 80 MINKÄLAISTA OSAAMISTA TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITAAN? Prosenttia Moniosaamista Sekä moniosaamista että erityisosaamista Erityisosaamista Kuva 8. Minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä organisaatiossanne/yrityksessänne vaaditaan (% vastaajista, n=74)? Liitteessä 2 (taulukot 6-7) on tarkasteltu matkailualan työntekijöiltä vaadittavaa osaamista vastaajien edustamien yritysten/organisaatioiden taustatietojen suhteen. Lähes kaikilla toimialan sektoreilla on tarve moniosaajista. Ohjelmapalveluissa ja hyvinvointipalveluissa korostuu lisäksi myös erityisosaamisen (40%) tarve (vrt. esim. hieroja, kosmetologi, kiipeilyohjaaja, jne.). Voidaan todeta, että matkailualalla yleinen tarve on henkilöistä, jolla on moniosaamista ja ennen kaikkea halu toimia erityyppisissä tehtävissä. Tietyissä tehtävissä tai yrityksissä edellytetään myös jonkin osa-alueen erityisosaamista. Lisäksi tulee muistaa, että toimialan rakenne ja yritysten painottuminen alueellamme pieniin perhe- ja maaseutumatkailuyrityksiin, edellyttää työntekijöiltä monien eri osa-alueiden hallintaa. Pienissä yrityksissä erikoistumiseen ei useinkaan ole mahdollisuutta. Kyselyssä esille tullut tarve ohjelmapalvelupuolen työntekijöistä voidaan tulkita niin, että yrityksissä tarve on moniosaajista, jotka kykenevät tarvittaessa suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmapalveluja, mutta myös toimimaan välillä tarvittaessa esim. ravintolan asiakaspalvelutehtävissä, majoituspuolen huolintatehtävissä tai yrityksen kiinteistöjen ja piha-alueiden huoltotehtävissä, silloin kun ohjelmapalveluille ei ole kysyntää. Vastaajat saivat lisäksi omin sanoin kuvata, minkä osa-alueen erityis- tai moniosaamista työntekijöiltä heidän organisaatiossa tai yrityksessä vaaditaan. Moniosaamisen kohdalla eniten mainintoja saivat markkinointi/myynti, asiakaspalvelu, ravintolapalvelut ja ohjelmapalvelut/opaspalvelut (taulukko 2). 10

11 Taulukko 2. Minkä alueen moniosaamista matkailualan työntekijöiltä vaaditaan (n=60)? Minkä osa-alueen moniosaamista? % - Markkinointi/myynti 38 - Asiakaspalvelu 33 - Ravintolapalvelut (keittiö & sali) 31 - Ohjelmapalvelut/opaspalvelut 27 - Toimistotyöt yms Kielitaito 11 - Siivous 11 - Laaja matkailualan tuntemus 11 - Hotellipalvelut 7 - Atk 7 - Muu 9 Erityisosaamisalueista saivat eniten mainintoja ohjelmapalvelut/opaspalvelut, ravintolapalvelut ja kielitaito (taulukko 3). Kaikki vastaajien vastaukset on esitelty liitteessä 3, taulukoissa 2-3. Taulukko 3. Minkä alueen erityisosaamista työntekijöiltä vaaditaan (n=29)? Minkä osa-alueen erityisosaamista? % - Ohjelmapalvelut/opaspalvelut 35 - Ravintolapalvelut (keittiö & sali) 19 - Kielitaito 19 - Markkinointi/myynti 13 - Asiakaspalvelu 10 - Tuotekehitys 3 - Muu 10 Tulee edelleen muistaa pienten, 1-2 henkilöä työllistävien matkailuyritysten määrä vastaajista (56 %). Erityisesti pienissä matkailuyrityksissä työskentelevien henkilöiden tulee operatiivisen toiminnan lisäksi välillä hoitaa myös mm. toimistotöitä, markkinointia ja huolintatöitä, riippuen yritystoiminnan laajuudesta ja tarjonnasta. 11

12 5 MATKAILUALAN KOULUTUSTARPEET 5.1 Millaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa? Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi Etelä- Pohjanmaalla kohderyhmän näkemyksen mukaan kouluttaa opiskelijoita. Vastaajat saivat valita valmiista listasta yhden tai useamman työtehtävän, joihin heidän mielestään matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa. Seuraavat työtehtävät ja osaamisalueet saivat eniten mainintoja: matkailumarkkinoinnin ammattilaisia (44 % vastaajista), ohjelmapalveluyrittäjiä (44 %), myyntihenkilöitä/matkamyyjiä (32 %), oppaita (31 %), ohjelmaisäntiä/emäntiä (30 %) ja yleishenkilöitä/moniosaajia (27 %) (kuva 9). MINKÄLAISIIN TYÖTEHTÄVIIN MATKAILUKOULUTUKSEN TULISI KOULUTTAA ETELÄ- POHJANMAALLA? Matkailumarkkinoinnin ammattilaisia Ohjelm apalveluyrittäjiä Myyntihenkilöitä/matkamyyjiä 32 Oppaita (kohde/kaupunki, jne) 31 Ohjelmaisäntiä/emäntiä, -ohjaajia 30 Yleishenkilöitä/moniosaajia 27 Maaseutumatkailuyrittäjiä 23 Keittiöhenkilökuntaa 18 Vastaanotto/hotellihenkilöstöä 17 Tarjoilijoita/salihenkilöstöä 17 Matkailuneuvojia 14 Matkailupuolen ATK-osaajia 13 Kouluttajia, konsultteja Prosenttia Kuva 9. Minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa (n=84). Matkailualan alueellista rakennetta tarkasteltaessa ja peilatessa vastauksia kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatioihin on huomattava, että alan yrityksistä vain harvoissa on palkattuna työntekijöitä, jotka hoitaisivat pelkästään myyntiä ja markkinointia. Kyselyyn ei myöskään vastannut yhtään puhtaasti matkanvälitystä tai pelkästään matkamyyntiä tai markkinointia tekevää yritystä, mikä tarkoittaa sitä, ettei esim. matkatoimistovirkailijoiden 12

13 työllistyvyys/kysyntä ole alueellamme erityisen merkittävä. Yleinen suuntaus matkatoimistoalalla on myynnin siirtyminen entistä enemmän internetin välityksellä tapahtuvaksi, mikä myös vähentää varsinaisten matkamyyjien tarvetta tulevaisuudessa. Tämän kysymyksen vastauksissa korostuu enemmänkin se ongelma-alue, mikä alueemme pienissä maaseutumatkailuyrityksissä on: yrittäjillä on puutteita myynnissä ja markkinoinnissa tarvittavasta tieto-taidosta ja toisaalta pienyrittäjien aika ei operatiivisilta toiminnoilta enää riitä myynti- ja markkinointitehtäviin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen yrityksessä. Puhtaasti aktiviteettipohjaisia ohjelmapalveluyrittäjiä toimiala ei työllistä alueellamme vielä ympärivuotisesti kyselyn osoittamassa laajuudessa. Koulutuksen painopistettä tulisikin tämän selvityksen mukaan suunnata siten, että yrityksissä jo nyt palkattuina olevia matkailuhenkilöitä lisäkoulutetaan myös ohjelmapalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Uusien matkailuopiskelijoiden koulutuksessa tulee taas painottaa erityisesti laajamuotoista ja eri osa-alueita sisältävää osaamista. Jos vastaaja oli sitä mieltä, että matkailukoulutuksen tulisi Etelä-Pohjanmaalla kouluttaa yleishenkilöitä/moniosaajia, sai hän lisäksi omin sanoin kuvata, millaisiin tehtäviin yleishenkilöitä/moniosaajia pitäisi kouluttaa. Kaikkiaan 14 vastaajaa kertoi tarkemmin toiveistaan. Nämä vastaukset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Millaisiin tehtäviin yleishenkilöitä/moniosaajia (n=23)? Yleishenkilöitä/moniosaajia; millaisiin tehtäviin? - Matkailualan toimijoiden yhteistyön lisäämiseen (2 vastaajaa) - Henkilö joka teköö siivous-tarjoilu-keittiö-puutarha-asiakaspalvelutöitä - Hotellijärjestelmät, kielitaito, palvelu, ongelmanratkaisutaidot, hymyily! - Keittiö-sali-kiinteistönhoito-tapahtumajärjestelyt - Keittiö, sali, markkinointi, palveluhenkilöitä - Ohjelmapalveluyrityksen töihin - Pieniin matkailuyrityksiin monta osa-aluetta hallitsevia yleismiehiä - Ravintola, ohjelmapalvelut - Suurtapahtumien järjestelyjen osaajia - Sähköiset varausjärjestelmät (e-kauppa) - Vastaanotto + erityisosaaminen - Vastaanotto, myynti, ATK - Yhdistettyjä sali+vastaanottohenkilöitä Matkailualan työntekijöiden osaaminen on jaettavissa joko moniosaamiseen tai erikoisosaamiseen. Yleensä suorittavan tason operatiivisissa tehtävissä edellytetään moniosaamista, jolloin työntekijöiden on kyettävä siirtymään joustavasti tehtävästä toiseen. Samaa edellytetään pienissä perhe- ja maaseutumatkailuyrityksissä työskenteleviltä. Näissä tehtävissä toimivien moniosaajien on hallittava alan teknisten taitojen lisäksi asiakaspalvelu sekä viihdyttämisen kyky ja halu. Matkailualan syvempää erikoisosaamista vaaditaan tietyissä tehtävissä ja työpaikoissa. Alan kehittymisen ja johtavien yritysten kasvun myötä erityisosaamista vaaditaan esimerkiksi matkailualan kehittäjiltä, asiantuntijoilta ja esimiehiltä sekä erikoisosaamista vaativissa ohjelma- tai hyvinvointipalveluyrityksissä. 13

14 Matkailukoulutuksen sisältöjen kehittämisessä painopisteen tulisi tulevaisuudessa olla hieman enemmän moniosaajissa kuin erityisosaajissa, vaikka riskinä nähdäänkin moniosaajilla osaamisen pinnallisuus (Matka2020-tiivistelmä 2006, 27). 5.2 Tarve matkailualan täydennyskoulutukselle Lopuksi vastaajilta kysyttiin, mitä täydennyskoulutusta heidän mielestään matkailualalla tarvitaan. Vastaajat saivat valita valmiista listasta yhden tai useamman vaihtoehdon. Täydennyskoulutusalueista eniten mainintoja saivat markkinointi (66 % vastaajista), tuotekehitys (39 %), asiakashallinta/asiakaspalvelu (35 %) ja myynti- ja jakelukanavat (34 %) (kuva 10). MITÄ TÄYDENNYSKOULUTUSTA MATKAILUALALLA TARVITAAN? Markkinointi 66 Tuotekehitys 39 Asiakashallinta, asiakaspalvelu Myynti- ja jakelukanavat Laatujärjestelmät 24 Yrittäjyys 21 Liiketalous 21 Matkailujuridiikka 19 Turvallisuusasiat 18 Matkailututkimus 5 Muu Prosenttia Kuva 10. Mitä täydennyskoulutusta matkailualalla tarvitaan (n=80)? 14

15 Taulukossa 5 on esitetty luokkaan muu tulleet vastaukset. Taulukko 5. Muita täydennyskoulutustarpeita (n=6). Muita täydennyskoulutustarpeita - Kielitaito - Kotiseutukulttuuri - Atk-jutut matkailussa - Tiivistettynä viimeisimmät säännöt ja mahdolliset muutokset alalla - Verkottuminen, kokonaispaketit Liitteessä 2 (taulukko 8) on tarkasteltu matkailualan täydennyskoulutustarpeita vastaajan edustaman tahon toimialan mukaan. Pienemmillä yrityksillä ja toimijoilla on tarvetta erityisesti markkinointiin sekä myynti- ja jakelukanaviin liittyvään koulutukseen. Isoilla yrityksillä (hotellit, ravintolat, kylpylät) asiakkuuksien hallintaprosessit sekä tuotekehitys nousivat tarpeissa kärkisijoille. Ohjelmapalvelu- sekä hyvinvointipalveluyrityksillä tuotekehityksen ja markkinoinnin lisäksi turvallisuusasioihin liittyviä koulutuksia tarvitaan lisää. Täydennyskoulutustarpeita tarkasteltiin myös seutukunnittain, jotta koulutusta voitaisiin toteuttaa paremmin alueellisesti vastaajien tarpeiden mukaisesti. Täydennyskoulutustarpeet jakautuivat seutukunnittain taulukon 6 mukaisesti. Taulukko 6. Koulutustarpeet seutukunnittain (n=80). Täydennys- Seinäjoen seutu Järviseutu Kuusiokunnat Suupohja Härmänmaa Kaikki vastaajat koulutustarpeet % % % % % % Markkinointi Tuotekehitys Asiakashallinta, -palvelu Myynti- ja jakelukanavat Laatujärjestelmät Yrittäjyys Liiketalous Matkailujuridiikka Turvallisuusasiat Matkailututkimus Muu N N=18 N=12 N=16 N=21 N=13 N=80 15

16 6 TERVEISIÄ MATKAILUTYÖVOIMAN TARJONNAN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄ- MISEEN Lopuksi vastaajat saivat kirjoittaa terveisiä matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla. Yhteistyötä elinkeinon ja koulutuksen välille kaivataan nykyistä enemmän. Myös alalle koulutettavien soveltuvuuteen tulee kiinnittää huomiota. Taulukossa 7 on esitetty kaikki vastaajien kommentit. Taulukko 7. Terveiset matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla (n=12). Terveiset matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla - Englannin kielen intensiivikurssin tapainen, jossa keskustelun aiheet painottuisivat omaan aiheeseen eli matkailuun. - Kielikoulutus & kv-business kulttuuritietämys valmiuksia vastaanottaa ulkolaisia matkailijoita. - Kouluttakaa työmyönteisiä moniosaajia. - Koulutusta ja yhteistyötä pitää olla alueen kehittymistä ajatellen. - Matkailuala on alueellamme suurelta osin muista ammateista matkailualalle siirtyneitä, eli periaatteessa vailla liiketoimintaan ja matkailualaan liittyviä erityistaitoja. Matkailu tarvitsee verkostoja ja laadun ja osaamisen kehittämistä kaikilla tasoilla. Vasta sitten kun tuotteet on kunnossa, voi markkinointiin panna enemmän paukkuja. - On hyvä, jos esim. kunnan kulttuuritoimesta vastaavat ottavat huomioon kylienkin alueilla olevat ja vapaaehtoisuuden (harrastuksen) pohjalla toimivat matkailukohteet ja kulttuuritapahtumat. Muuten ollaan kuin pussissa. Jos kukaan ei tiedottele ruohonjuuritasolle asti tarpeellisista asioista on melko hankalaa pysyä ajan tasalla ja mukana maailman menossa. Kiitos! - Parempi verkostoituminen ja yhteistyö! - Toimivan markkinointijärjestelmän/varausjärjestelmän aikaansaaminen palvelemaan yhteisesti kaikkia pieniä ja keskisuuria matkailualan yrityksiä. - Toivoisin aktiivisempaa yhteydenpitoa oppilaitosten ja yritysten välillä. - Valmistuvien opiskelijoiden potentiaali ja pienyritysten työvoiman tarve kohtaavat liian huonosti - tähän tarpeeseen olisi hyvä löytää työkalu. 16

17 7 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Matkailualan yrityksissä on lisääntyvä tarve moniosaajista, joilla kuitenkin on hallussaan mielellään myös jonkun osa-alueen erikoisosaaminen. Työntekijällä tulee osaamisen lisäksi olla halu ja kyky tehdä erilaisia matkailutehtäviä yrityksessä. Pienissä yrityksissä tarvitaan erityisen laaja-alaista moniosaamista; operatiivisen toiminnan lisäksi myös hallinnolliset työt sekä muut taustatehtävät varsinaisen asiakaspalvelutapahtuman lisäksi tulee hallita. Ohjelmapalvelutarjontaa ja niiden tekijöitä/osaajia tarvitaan lisää. Ohjelmapalvelujen ympärivuotinen kysyntä alueellamme on kuitenkin vielä siinä määrin vähäistä, että se yksistään ei kykene työllistämään Etelä-Pohjanmaalla montaa henkilöä ympärivuotisesti. Alan työpaikat keskittyvät tällä hetkellä Lappiin ja Uudellemaalle. Koulutuksen tulisi ehkä painottua yritysten nykyisten matkailutyöntekijöiden kouluttamiseen myös ohjelmapalveluosaajiksi. Mikäli uusia ohjelmapalveluosaajia ja alan yrittäjiä koulutetaan, tulee painotus olla moniosaamisessa niin, että ohjelmapalvelu- ja aktiviteettiosaamisen lisäksi henkilö pystyy toimimaan myös yrityksen muissa tehtävissä, esimerkiksi myynnin- ja markkinoinnin puolella tai huolintatehtävissä. Myynti- ja markkinointiosaamista yrityksissä kaivataan myös lisää. Tässäkin tulee huomioida tämän osa-alueen hallitsevien henkilöiden työllistyvyys alueellamme; liika erikoistuminen ei takaa työpaikkaa, vaan myynti- ja markkinointiosaamisen lisääminen tulee kytkeä osaksi laajempaa matkailuosaamista, jolloin sen hyödyntäminen elinkeinon keskuudessa on helpompaa. Täydennyskoulutuksilla pystytään tarjoamaan täsmäkoulutusta yritysten tarpeiden mukaan. Tarvetta täydennyskoulutuksessa on erityisesti markkinointi-, tuotekehitys, asiakashallinta sekä myynti- ja jakelukanavat koulutuksille. Eteläpohjalaisten matkailuyritysten tulisi entisestäänkin verkostoitua myös osaamisensa parantamiseksi. Yritysten yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan tarvelähtöistä täsmäkoulutusta yrityksissä jo työskenteleville henkilöille sekä tarvittaessa myös tarvelähtöistä työvoimakoulutusta uusien ja osaavien matkailutyöntekijöiden saamiseksi yrityksiin. Matkailuelinkeino ei tunne riittävästi oman alueen oppilaitosten matkailukoulutustarjontaa. Vastaavasti myös alan oppilaitoksilla ei kaikilla ole riittävästi suoria yhteyksiä alueensa matkailuyrityksiin. Vuorovaikutus elinkeinon ja koulutuksen välille on saatava syntymään, koska hyöty tulee olemaan molemminpuolinen. Oppilaitosten ja matkailuyritysten yhteistyötä edesauttaisi mm. se, että oppilaitokset palkkaisivat matkailuyritysten edustajia kertomaan matkailuyrityksen arjesta opiskelijoilleen. Näissä tilaisuuksissa yritykset myös voisivat kertoa mahdollisista tutkimustarpeistaan opinnäytetyöaiheiksi tai tarjoamistaan työharjoittelupaikoista. On huomattava, ettei matkailualalla riitä pelkästään hyvä kielitaito. Kuinka moni matkailuopinnoista haaveilevista nuorista tajuaa sen tosiasian, että matkailualalla töitä tehdään juuri silloin kun muut pitävät lomia ja vapaapäiviään. Tosiasiat tulee tuoda esille viimeistään alan opiskelijapaikkoja täytettäessä. Opiskelijavalintoihin tulee kiinnittää erityistä huomioita; opiskelijan soveltuvuus asiakaspalveluun sekä halu tehdä kaikentasoisia ja kaikentyyppisiä työtehtäviä, tulevat entisestään korostumaan matkailupalveluja tarjoavissa yrityksissä. Alan oppilaitokset ja alueen matkailuyrittäjät, voisivat tehdä yhteistyötä jo opiskelijavalinnoissa, esimerkiksi haastattelemalla koulutukseen hakijat yhdessä. Valtakunnalliset ehdotukset matkailukoulutuksen aloituspaikoista suosittelevat sekä ammatillisen että ammattikorkeakoulujen matkailukoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärien vähentämistä erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole aitoa työelämäyhteyttä koulutuksen tarjoajien ja matkailuelinkeinon välillä (Matka2020-tiivistelmä 2006, 26-27). Etelä-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että alan koulutusta tarjo- 17

18 taan jatkossakin omassa maakunnassa alueen yritysten tarpeisiin vastaten. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen tarjoajien sekä matkailuyritysten ja muiden alan toimijoiden kesken. Tämä selvitys on toiminut mm. työkaluna Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille kehittämisohjelman koulutusta käsittelevässä osassa. Yksityiskohtaisempaa koulutustarveselvitystä maakunnassa ei ollut tarpeen tehdä, koska matkailukoulutuksen määrällistä ja laadullista ennakointia on tutkittu valtakunnallisesti Haaga tutkimuksen toimesta opetusministeriön v käynnistämässä hankkeessa. Sen tulokset ovat luettavissa Matka2020 raportista. Yhdessä nämä selvitykset antavat suuntaviivoja matkailukoulutuksen kehittämiselle Etelä-Pohjanmaan matkailun edistämiseksi. Ilmajoella MATKO Matkailun koordinaatiohanke Arja Kortesluoma projektipäällikkö LÄHDELUETTELO Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Matka2020. Matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi. Haaga Tutkimuksia 2. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Matka2020-Tiivistelmä. Matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi. Haaga Raportteja 4. KTM Kauppa- ja teollisuusministeriö Matkailun ohjelmapalvelut toimialaraportti. KTM toimialaraportti 14/2005. Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. 18

19 19

20 MATKAILUALAN KOULUTUSTARVEKYSELY syksy 2006 LIITE 1 1. Edustamanne taho hotelli/ravintola/kylpylä ohjelmapalveluyritys käyntikohde (huvi/eläinpuisto,tmv) maaseutumatk.yrit./lomakylä hyvinvointipalvelut koulutus-, tutkimus-, kehittämispalvelut matka/matkailutsto/alueorganis. museo, näyttely, tmv. viranomaispalvelu (kunta, valtio) liikennepalvelut teatteri, tapahtumat, tmv media, viestintä, mainonta erikoismyymälä vähittäiskauppa muu,mikä? 2. Organisaatiossanne matkailun parissa työskentelee nykyisin, montako? henkilöä 3. Palkkaatteko uusia matkailualan työntekijöitä seuraavien 7 v. aikana? kyllä ehkä ei 4. Jos tarvitsette tulevaisuudessa uutta työvoimaa niin minkälaisiin matkailualan tehtäviin? 5. Minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä teidän organisaatiossanne/yrityksessänne vaaditaan? erityisosaamista ; minkä osa-alueen? moniosaamista; mitä osa-alueita? 6. Oletteko palkanneet organisaatioonne työntekijöitä vastavalmistuneista matkailualan opiskelijoista? kyllä ei 7. Jos olette palkanneet matkailualalta valmistuneita opiskelijoita, mistä oppilaitoksesta he ovat valmistuneet? 8. Oletteko tietoinen Etelä-Pohjanmaalla tarjottavasta matkailukoulutuksesta ja sitä kautta mahdollisesti tarjolla olevista työharjoittelijoista ja ammattiin valmistuvista työntekijöistä? kyllä ei 9. Minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi Etelä-Pohjanmaalla opiskelijoita kouluttaa? vastaanotto / hotellihenkilöstöä tarjoilijoita/salihenkilöstöä keittiöhenkilökuntaa myyntihenkilöitä / matkamyyjiä matkailuneuvojia matk.markkinoinnin ammattilaisia matkailupuolen ATK-osaajia kouluttajia, konsultteja ohjelmapalveluyrittäjiä oppaita (kohde/kaupunki, jne.) maaseutumatkailuyrittäjiä ohjelmaisäntiä/emäntiä, -ohjaajia yleishenkilöitä /moniosaajia; minkälaisiin tehtäviin? muita, mitä? 10. Mitä täydennyskoulutusta matkailualalle tarvitaan? Omat tarpeenne? tuotekehitys laatujärjestelmät liiketalous markkinointi turvallisuusasiat asiakashallinta&as.palvelu myynti- ja jakelukanavat matk.juridiikka yrittäjyys matkailututkimus muuta, mitä? muuta, mitä? 11. Omat terveisenne matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla voitte kirjoittaa lomakkeen taakse, kiitos. Kiitos vastauksista! 20

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja 1 Suunnitelma jen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja Tutkinnon osan nimi ja sen laajuus (osp) Valinnainen tutkinnon osa Majoituspalvelut (15 osp) Ammatillisen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Nuorten Keski-Suomi ry

Nuorten Keski-Suomi ry Oppilaitos ja opiskelija rasite, resurssi vai yhteistyökumppani? Eeva-Liisa Tilkanen Toiminnanjohtaja Nuorten Keski-Suomi ry Nuorten Keski-Suomi ry Nuorten toimintamahdollisuuksien ja -valmiuksien lisääminen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut

Kehittämispalvelut pk-yrityksille. Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Kehittämispalvelut pk-yrityksille Tuomo Palokangas Kehittämispäällikkö Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspalvelut Ammattiopisto Lappia Koulutukset Oppisopimus Näyttötutkinnot, ei-tutkintotavoitteinen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op 1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto.

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. SUOMA-AKATEMIA Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. Helmi Liiketalousopisto, Anu Nylund anu.nylund@liiketalousopisto.fi SUOMA-akatemian

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Mahdollisuuksien meri

Mahdollisuuksien meri Mahdollisuuksien meri 23 suositusta meriklusterin koulutuksen kehittämiseksi Tomi Oravasaari, projektipäällikkö Älykäs satama seminaari 8.3.2016 Mahdollisuuksien meri selvityksen tausta Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely 2014

Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely 2014 Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely 2014 Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely 2014 Perustiedot: Kyselyaika 5. 17.3.2014 Kysely lähetettiin yli 5 henkilöä työllistäville jäsenorganisaatioille (1 038). Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi hieman viime

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi

Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi Taustaa Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi 15.4.2015 Tutke 2 linjausten vauhdittaminen ja toimeenpano

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot