MATKAILUALAN KOULUTUSTARVE ETELÄ-POHJANMAALLA

Transkriptio

1 MATKAILUALAN KOULUTUSTARVE ETELÄ-POHJANMAALLA Toukokuu 2007 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Liiketalouden yksikkö, Markkinatutkimuspalvelut

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA 4 3 MATKAILUALAN TYÖTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN Matkailualan työntekijöiden palkkaaminen Matkailualalta valmistuneiden palkkaaminen Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta 9 4 MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITTAVA OSAAMINEN 10 5 MATKAILUALAN KOULUTUSTARPEET Millaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa? Tarve matkailualan täydennyskoulutukselle 14 6 TERVEISIÄ MATKAILUTYÖVOIMAN TARJONNAN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN 16 7 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA 17 LIITTEET Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Taulukoita Liite 3 Luetteloita Liite 4 Matkailun koulutustarjonta Etelä-Pohjanmaalla v

3 1 JOHDANTO Tämä tutkimus on osa MATKO-hankkeen toteuttamaa Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiaja toimenpidesuunnitelmatyötä vuosille Tutkimuksen rahoitus: Etelä-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat Tutkimuksen suunnittelu, aineiston keräys ja tulosten analysointi: MATKO - Matkailun koordinaatiohanke, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalouden yksikkö, Arja Kortesluoma Aineiston käsittely ja tulosraportointi: Markkinatutkimuspalvelut, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Etelä-Pohjanmaalla matkailualalla toimivien tahojen näkemykset alan koulutustarpeesta. Tutkimuksessa selvitetään mm. seuraavat asiat: Uusien työntekijöiden palkkaaminen lähitulevaisuudessa ja millaisiin tehtäviin heitä palkattaisiin Matkailualan vastavalmistuneiden palkkaaminen Matkailualan työntekijöiltä vaadittava osaaminen Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta Matkailualan koulutustarpeet Kohderyhmä: Tutkimuksen kohderyhmänä olivat matkailualan yrittäjät Etelä- Pohjanmaalla, eteläpohjalaiset matkailun kehittäjäorganisaatiot ja kuntien matkailusta vastaavat viranhaltijat. Tutkimusmenetelmät: Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Tiedot kerättiin viidessä seutukunnassa (Järviseutu, Kuusiokunnat, Härmänmaa, Seinäjoen seutu ja Suupohja) järjestetyissä matkailun kehittämistilaisuuksissa sekä postikyselynä matkailuyrityksille lokamarraskuussa Otos: Palautuneita lomakkeita saatiin yhteensä 88 kappaletta. 3

4 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Tutkimukseen saatiin yhteensä 88 vastausta matkailualan toimijoilta. Vastaajat edustivat useita matkailualan tahoja. Eniten vastauksia saatiin seuraavilta tahoilta: maaseutumatkailuyritys/lomakylä (26 % vastanneista), viranomaispalvelu (17 %), hotelli/ravintola/ kylpylä (15 %) (kuva 1). Näiden tahojen osuus kaikista vastaajista on 58 %. Vastaajien taustatahojen jakauma kuvastaa matkailun rakenteellista jakaumaa maakunnassa. Eniten alueella toimii pieniä, perheyrityspohjalla toimivia maaseutumatkailuyrityksiä, joita KTM:n toimialaraportin mukaan on noin 100. (Ryymin 2006, 14). Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta; siitä puuttuu mm. sellaisia yrityksiä, joiden tarjonnassa on esim. vain 1-2 mökkiä tai yritykset, jotka tuottavat sivutoimisesti ohjelmapalveluja. Hotelleja alueelta löytyy tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan 27 kpl eli noin neljännes maaseutumatkailuyritysten määrästä. Kunnan ja valtion viranomaispalveluissa työskentelee henkilöitä, jotka hoitavat osaksi myös matkailuun liittyviä tai niitä sivuavia työtehtäviä. Museoita, näyttelyjä, teattereita sekä erilaisia tapahtumia alueella on paljon. Joidenkin toiminta perustuu pitkälle matkailijoita palvelevaan toimintaan, jolloinka niissä työskentelevien henkilöiden työpanoksesta osa voidaan katsoa matkailutyöksi. Toisaalta määrätyt tapahtumat ja esimerkiksi museotoiminta perustuu pääosin talkootyöhön, jolloin sen ei voida katsoa varsinaisesti työllistävän yhtään henkilöä. VASTAAJIEN EDUSTAMA TAHO Maaseutumatkailuyritys, lomakylä 26 Viranomaispalvelu (kunta, valtio) 17 Hotelli, ravintola, kylpylä 15 Museo, näyttely 8 Teatteri, tapahtumat 7 Projektit, toimintaryhmät, kehitysyhtiöt 6 Koulutus-, tutkimus-, kehittämispalvelut 6 Käyntikohde (huvi, eläinpuisto, tms.) 6 Ohjelmapalveluyritys 5 Opas 1 Vähittäiskauppa 1 Hyvinvointipalvelut 1 Matkatoimisto, alueorganisaatio 1 Laskettelurinne Prosenttia Kuva 1. Vastaajien edustama taho (% vastaajista, n=88). 4

5 Vastaukset jakautuivat seutukunnittain suhteellisen tasaisesti (kuva 2), mihin osaltaan vaikutti tutkimuksen toteutustapa, keräämällä aineistoa kunkin seutukunnan seutuseminaareissa. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin postikyselynä. Eniten vastauksia saatiin Suupohjan seutukunnasta (26 %), koska siellä matkailun kehittämistilaisuudet keräsivät eniten osallistujia. VASTAAJAT SEUTUKUNNITTAIN Suupohja 26 Kuusiokunnat 22 Seinäjoen seutu 20 Järviseutu 16 Härmänmaa Prosenttia Kuva 2. Vastaajat seutukunnittain (% vastaajista, n=88). Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta henkilöä heidän edustamassaan organisaatiossa tai yrityksessä tekee matkailuun liittyviä tehtäviä edes jossain määrin. Yli puolet (56 %) vastasi matkailun tehtävissä työskentelevän 1 tai 2 henkilöä. Organisaatioita, joissa matkailuun liittyviä tehtäviä tekee 3-9 henkilöä, on 29 % vastanneista ja niitä yrityksiä, joissa matkailun parissa työskentelee 10 henkilöä tai enemmän on 13 % (kuva 3). Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu alueemme isompia hotelli-ravintoloita, kylpylöitä sekä vähittäiskauppaan lukeutuvia yrityksiä. 30 MATKAILUUN LIITTYVISSÄ TEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIEN MÄÄRÄ ORGANISAATIOSSA Prosenttia ei yhtään 1 henkilö 2 henkilöä 3-4 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä tai enemmän Kuva 3. Matkailuun liittyvissä tehtävissä työskentelevien määrä organisaatiossa (% vastaajista, n=80). 5

6 3 MATKAILUALAN TYÖTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN 3.1 Matkailualan työntekijöiden palkkaaminen Vastaajilta kysyttiin, aikovatko he palkata matkailualan työntekijöitä seuraavan seitsemän vuoden aikana. Vastaajista 28 % uskoi palkkaavansa uusia työntekijöitä ja lisäksi 44 % vastaajista ilmoitti ehkä palkkaavansa lisää työntekijöitä lähivuosina (kuva 4). 50 PALKKAATTEKO UUSIA MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ SEURAAVAN 7 VUODEN AIKANA? Prosenttia Ei Ehkä Kyllä Kuva 4. Uusien matkailualan työntekijöiden palkkaaminen seuraavan 7 vuoden aikana (% vastaajista, n=87). Kun tuloksia tarkastellaan vastaajien edustamien organisaatioiden/yritysten taustatietojen suhteen, havaitaan, että erityisesti 10 henkilöä tai sitä enemmän matkailun parissa työllistävät yritykset ja organisaatiot palkkaavat uutta työvoimaa seuraavan seitsemän vuoden aikana (liite 2, taulukot 1-3). Sen sijaan yrityksistä, joissa matkailuun liittyviä tehtäviä tekee vähemmän kuin 2 henkilöä, kolmannes ei aikonut palkata lisähenkilöstöä. Tuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa matkailutoimialan rakenne Etelä-Pohjanmaalla; valtaosa nykyisistä toimijoista on pieniä maaseutumatkailuyrityksiä, jotka työllistävät lähinnä oman perheen jäseniä. Vuonna 2004 matkailun työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla olivat 1480 henkilötyövuotta (Synergos 2006, 16). Luvussa on mukana myös liikenne, vähittäiskauppa ja huoltamosektori. Matkailun koulutustarvekyselyyn ei tällä kertaa saatu vastauksia liikenteen eikä huoltamosektorin yrityksistä. Vastaajat saivat lisäksi omin sanoin kertoa, millaisiin matkailualan tehtäviin heidän organisaationsa/yrityksensä tulevaisuudessa tarvitsee työvoimaa. Uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa ennen kaikkea ohjelmapalveluihin, vastaanottotehtäviin/hotellihenkilökuntaa, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin, asiakaspalveluun sekä ravintolapalveluihin (kuva 5). Kaikki vastaukset on esitetty liitteessä 3, luettelossa 1. 6

7 MINKÄLAISIIN MATKAILUALAN TEHTÄVIIN UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ PALKATAAN? Ohjelmapalvelut 29 Vastaanotto/hotellihenkilöstö 22 Myynti/markkinointi 20 Asiakaspalvelu Ravintolapalvelut (sali & keittiö) Tuotekehitys 9 Moniosaajia 9 Koulutus/opetus 5 Siivous 4 Muu Prosenttia Kuva 5. Minkälaisiin matkailualan tehtäviin tarvitsette tulevaisuudessa uutta työvoimaa (n=55). Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita liian suoraviivaisesti niin, että ohjelmapalvelut tai markkinointi työllistäisivät alueellamme työntekijän välittömästi kokoaikaisesti. Ohjelmapalvelusektori työllistää Etelä-Pohjanmaalla ympärivuotisesti ja täysiaikaisesti tämänhetkisen arvion mukaan alle 10 henkilöä, mikäli ohjelmapalvelut ymmärretään ohjatuiksi aktiviteeteiksi ja luontoon tukeutuvaksi yritystoiminnaksi. Toisaalta ohjelmapalveluiksi voidaan katsoa myös erilaiset harrastus- ja virkistyspalvelut, rakennetut aktiviteetti- ja hupikohteet ja laajemmassa mielessä myös hiihtokeskukset, eläintarhat ja huvipuistot. Myös joissakin luokituksissa erilaiset kulttuuri-, taide- ja kilpailutapahtumat luokitellaan ohjelmapalveluiksi. KTM:n toimialaraportissa ohjelmapalveluiden alasektorit on jaoteltu kolmeksi pääryhmäksi. Käyntikohteiksi (TOL 9233, 9252, 9253) on toiminnan luonteen ja samankaltaisen vetovoiman vuoksi yhdistetty huvipuistot, museot ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakohteiksi (TOL 9261) on nimetty mm. urheilukentät, -hallit, golfkentät sekä hiihtohissit Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 63302, 9272) on nimetty safaritalot ja muut virkistys- ja kulttuuripalveluryhmän yritykset kuten virkistyskalastuspalvelut. Vuonna 2003 KTM:n toimialaraportin mukaan koko maassa matkailun ohjelmapalveluyrityksiä oli ja yhteenlaskettu liikevaihto oli 439 miljoonaa euroa. Ala työllistää henkilöä. Pieniä, luontopalveluihin keskittyviä yrityksiä on edelleen perustettu runsaasti, mutta samalla myös lopetettujen yritysten määrä oli runsas. Matkailun ohjelmapalveluja tuotetaan myös osana maaseutumatkailua. Tehdyn selvityksen mukaan ohjelmapalveluja tuotti yli 1000 yritystä osana muuta maaseutumatkailutoimintaa. Isot safaritalot ovat kasvattaneet liikevaihtoaan kun taas pienten aktiviteettiyritysten liikevaihdon kehitys on ollut negatiivinen. Syynä voi olla palvelutuotannon keskittyminen isoihin ohjelmapalveluyrityksiin, jotka hankkivat osan palveluista alihankintoina (Ryymin ) 7

8 3.2 Matkailualalta valmistuneiden palkkaaminen Vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he palkanneet palvelukseensa vastavalmistuneita matkailualan opiskelijoita. Vastanneista ainoastaan 14 % on palkannut vastavalmistuneita alan opiskelijoita (kuva 6). Toisaalta tulee huomioida toimialan rakenne Etelä-Pohjanmaalla ja kyselyyn vastanneiden yritysten jakauma, eli valtaosa yrityksistä on perheyrityksiä, jotka eivät palkkaa ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä lainkaan. OLETTEKO PALKANNEET VASTAVALMISTUNEITA MATKAILUALAN OPISKELIJOITA? Kyllä 14 % Ei 86 % Kuva 6. Oletteko palkanneet vastavalmistuneita matkailualan opiskelijoita (% vastaajista, n=85)? Vastavalmistuneita palkanneilta tiedusteltiin missä oppilaitoksessa työntekijät olivat ennen valmistumistaan opiskelleet. Vastavalmistuneita oli palkattu eri puolilla maata olevista alan oppilaitoksista. Maakunnan omista oppilaitoksista valmistuneita opiskelijoita oli palkattu viiteen yritykseen ja Pietarsaaresta valmistuneita kolmeen yritykseen. Osa vastanneista ei eritellyt oppilaitoksen nimeä tai paikkakuntaa ja lisäsi yksittäisiä mainintoja sai seitsemän eri oppilaitosta (taulukko 1). Taulukko 1. Mistä oppilaitoksesta palkatut vastavalmistuneet ovat valmistuneet (n=15)? Etelä-Pohjanmaa 5 mainintaa - Seamk, Seamk/palvelualojen yksikkö (+työharjoittelijoita) - Kauhajoen palvelualan yksikkö, Amk Kauhajoki - IMO/agrologi Pietarsaari 3 mainintaa - Pietarsaaren matkailualan opisto, Pietarsaari amk, Pietarsaari Muut oppilaitokset - Pirkanmaan amk (2 mainintaa) - Vaasan amk - Ikaalinen - Haaga-instituutti - Jyväskylä - Amk Lahti 8

9 - Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Erittelemättömät - Ammatti- ja opistoasteen oppilaitokset, Ammattikorkeat - Harjoittelija on ollut 3.3 Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta Kartoitettaessa vastaajien tietoisuutta Etelä-Pohjanmaalla tarjottavasta matkailukoulutuksesta, hieman yli puolet vastaajista (55 %) ilmoitti olevansa tietoisia alueella järjestettävästä koulutuksesta (kuva 7). OLETTEKO TIETOINEN ETELÄ-POHJANMAALLA TARJOTTAVASTA MATKAILUKOULUTUKSESTA? Ei 45 % Kyllä 55 % Kuva 7. Tietoisuus Etelä-Pohjanmaan matkailukoulutuksesta (% vastaajista, n=83)? Muutamien Kyllä-vastausten perään oli lisätty kommentti, että tietää ainakin osasta tarjolla olevasta matkailukoulutuksesta. Kysymyksen asettelu tältä osin oli vääräntyyppinen, koska vastausten tarkempi tarkastelu ja vertailu tutkimuksen muiden kohtien vastauksiin osoittavat, etteivät alan koulutusvaihtoehdot ole riittävän tunnettuja elinkeinon keskuudessa. Osasyynä tähän voivat olla lukuisat nimenmuutokset eri koulutusohjelmissa sekä erilaiset oppilaitosten yhdistymisjärjestelyt. Myös oppilaitosten ja matkailuyritysten välinen yhteistyö on useissa aikaisemmissa tutkimuksissa ja järjestetyissä tilaisuuksissa todettu liian vähäiseksi. 9

10 4 MATKAILUALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITTAVA OSAAMINEN Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä vaaditaan vastaajien organisaatiossa ja yrityksessä. Vaihtoehtoina olivat erityisosaaminen tai moniosaaminen, joista vastaajat saivat valita jommankumman tai molemmat vaihtoehdot. Vastaajista 61 % ilmoitti, että heidän organisaatiossa/yrityksessä vaaditaan työntekijöiltä moniosaamista ja 20 % vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijöiltä vaaditaan moniosaamisen lisäksi erityisosaamista. Viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijöiltä vaaditaan ennen kaikkea jonkin osa-alueen erityisosaamista (kuva 8). 80 MINKÄLAISTA OSAAMISTA TYÖNTEKIJÖILTÄ VAADITAAN? Prosenttia Moniosaamista Sekä moniosaamista että erityisosaamista Erityisosaamista Kuva 8. Minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä organisaatiossanne/yrityksessänne vaaditaan (% vastaajista, n=74)? Liitteessä 2 (taulukot 6-7) on tarkasteltu matkailualan työntekijöiltä vaadittavaa osaamista vastaajien edustamien yritysten/organisaatioiden taustatietojen suhteen. Lähes kaikilla toimialan sektoreilla on tarve moniosaajista. Ohjelmapalveluissa ja hyvinvointipalveluissa korostuu lisäksi myös erityisosaamisen (40%) tarve (vrt. esim. hieroja, kosmetologi, kiipeilyohjaaja, jne.). Voidaan todeta, että matkailualalla yleinen tarve on henkilöistä, jolla on moniosaamista ja ennen kaikkea halu toimia erityyppisissä tehtävissä. Tietyissä tehtävissä tai yrityksissä edellytetään myös jonkin osa-alueen erityisosaamista. Lisäksi tulee muistaa, että toimialan rakenne ja yritysten painottuminen alueellamme pieniin perhe- ja maaseutumatkailuyrityksiin, edellyttää työntekijöiltä monien eri osa-alueiden hallintaa. Pienissä yrityksissä erikoistumiseen ei useinkaan ole mahdollisuutta. Kyselyssä esille tullut tarve ohjelmapalvelupuolen työntekijöistä voidaan tulkita niin, että yrityksissä tarve on moniosaajista, jotka kykenevät tarvittaessa suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmapalveluja, mutta myös toimimaan välillä tarvittaessa esim. ravintolan asiakaspalvelutehtävissä, majoituspuolen huolintatehtävissä tai yrityksen kiinteistöjen ja piha-alueiden huoltotehtävissä, silloin kun ohjelmapalveluille ei ole kysyntää. Vastaajat saivat lisäksi omin sanoin kuvata, minkä osa-alueen erityis- tai moniosaamista työntekijöiltä heidän organisaatiossa tai yrityksessä vaaditaan. Moniosaamisen kohdalla eniten mainintoja saivat markkinointi/myynti, asiakaspalvelu, ravintolapalvelut ja ohjelmapalvelut/opaspalvelut (taulukko 2). 10

11 Taulukko 2. Minkä alueen moniosaamista matkailualan työntekijöiltä vaaditaan (n=60)? Minkä osa-alueen moniosaamista? % - Markkinointi/myynti 38 - Asiakaspalvelu 33 - Ravintolapalvelut (keittiö & sali) 31 - Ohjelmapalvelut/opaspalvelut 27 - Toimistotyöt yms Kielitaito 11 - Siivous 11 - Laaja matkailualan tuntemus 11 - Hotellipalvelut 7 - Atk 7 - Muu 9 Erityisosaamisalueista saivat eniten mainintoja ohjelmapalvelut/opaspalvelut, ravintolapalvelut ja kielitaito (taulukko 3). Kaikki vastaajien vastaukset on esitelty liitteessä 3, taulukoissa 2-3. Taulukko 3. Minkä alueen erityisosaamista työntekijöiltä vaaditaan (n=29)? Minkä osa-alueen erityisosaamista? % - Ohjelmapalvelut/opaspalvelut 35 - Ravintolapalvelut (keittiö & sali) 19 - Kielitaito 19 - Markkinointi/myynti 13 - Asiakaspalvelu 10 - Tuotekehitys 3 - Muu 10 Tulee edelleen muistaa pienten, 1-2 henkilöä työllistävien matkailuyritysten määrä vastaajista (56 %). Erityisesti pienissä matkailuyrityksissä työskentelevien henkilöiden tulee operatiivisen toiminnan lisäksi välillä hoitaa myös mm. toimistotöitä, markkinointia ja huolintatöitä, riippuen yritystoiminnan laajuudesta ja tarjonnasta. 11

12 5 MATKAILUALAN KOULUTUSTARPEET 5.1 Millaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa? Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi Etelä- Pohjanmaalla kohderyhmän näkemyksen mukaan kouluttaa opiskelijoita. Vastaajat saivat valita valmiista listasta yhden tai useamman työtehtävän, joihin heidän mielestään matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa. Seuraavat työtehtävät ja osaamisalueet saivat eniten mainintoja: matkailumarkkinoinnin ammattilaisia (44 % vastaajista), ohjelmapalveluyrittäjiä (44 %), myyntihenkilöitä/matkamyyjiä (32 %), oppaita (31 %), ohjelmaisäntiä/emäntiä (30 %) ja yleishenkilöitä/moniosaajia (27 %) (kuva 9). MINKÄLAISIIN TYÖTEHTÄVIIN MATKAILUKOULUTUKSEN TULISI KOULUTTAA ETELÄ- POHJANMAALLA? Matkailumarkkinoinnin ammattilaisia Ohjelm apalveluyrittäjiä Myyntihenkilöitä/matkamyyjiä 32 Oppaita (kohde/kaupunki, jne) 31 Ohjelmaisäntiä/emäntiä, -ohjaajia 30 Yleishenkilöitä/moniosaajia 27 Maaseutumatkailuyrittäjiä 23 Keittiöhenkilökuntaa 18 Vastaanotto/hotellihenkilöstöä 17 Tarjoilijoita/salihenkilöstöä 17 Matkailuneuvojia 14 Matkailupuolen ATK-osaajia 13 Kouluttajia, konsultteja Prosenttia Kuva 9. Minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi kouluttaa (n=84). Matkailualan alueellista rakennetta tarkasteltaessa ja peilatessa vastauksia kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatioihin on huomattava, että alan yrityksistä vain harvoissa on palkattuna työntekijöitä, jotka hoitaisivat pelkästään myyntiä ja markkinointia. Kyselyyn ei myöskään vastannut yhtään puhtaasti matkanvälitystä tai pelkästään matkamyyntiä tai markkinointia tekevää yritystä, mikä tarkoittaa sitä, ettei esim. matkatoimistovirkailijoiden 12

13 työllistyvyys/kysyntä ole alueellamme erityisen merkittävä. Yleinen suuntaus matkatoimistoalalla on myynnin siirtyminen entistä enemmän internetin välityksellä tapahtuvaksi, mikä myös vähentää varsinaisten matkamyyjien tarvetta tulevaisuudessa. Tämän kysymyksen vastauksissa korostuu enemmänkin se ongelma-alue, mikä alueemme pienissä maaseutumatkailuyrityksissä on: yrittäjillä on puutteita myynnissä ja markkinoinnissa tarvittavasta tieto-taidosta ja toisaalta pienyrittäjien aika ei operatiivisilta toiminnoilta enää riitä myynti- ja markkinointitehtäviin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen yrityksessä. Puhtaasti aktiviteettipohjaisia ohjelmapalveluyrittäjiä toimiala ei työllistä alueellamme vielä ympärivuotisesti kyselyn osoittamassa laajuudessa. Koulutuksen painopistettä tulisikin tämän selvityksen mukaan suunnata siten, että yrityksissä jo nyt palkattuina olevia matkailuhenkilöitä lisäkoulutetaan myös ohjelmapalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Uusien matkailuopiskelijoiden koulutuksessa tulee taas painottaa erityisesti laajamuotoista ja eri osa-alueita sisältävää osaamista. Jos vastaaja oli sitä mieltä, että matkailukoulutuksen tulisi Etelä-Pohjanmaalla kouluttaa yleishenkilöitä/moniosaajia, sai hän lisäksi omin sanoin kuvata, millaisiin tehtäviin yleishenkilöitä/moniosaajia pitäisi kouluttaa. Kaikkiaan 14 vastaajaa kertoi tarkemmin toiveistaan. Nämä vastaukset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Millaisiin tehtäviin yleishenkilöitä/moniosaajia (n=23)? Yleishenkilöitä/moniosaajia; millaisiin tehtäviin? - Matkailualan toimijoiden yhteistyön lisäämiseen (2 vastaajaa) - Henkilö joka teköö siivous-tarjoilu-keittiö-puutarha-asiakaspalvelutöitä - Hotellijärjestelmät, kielitaito, palvelu, ongelmanratkaisutaidot, hymyily! - Keittiö-sali-kiinteistönhoito-tapahtumajärjestelyt - Keittiö, sali, markkinointi, palveluhenkilöitä - Ohjelmapalveluyrityksen töihin - Pieniin matkailuyrityksiin monta osa-aluetta hallitsevia yleismiehiä - Ravintola, ohjelmapalvelut - Suurtapahtumien järjestelyjen osaajia - Sähköiset varausjärjestelmät (e-kauppa) - Vastaanotto + erityisosaaminen - Vastaanotto, myynti, ATK - Yhdistettyjä sali+vastaanottohenkilöitä Matkailualan työntekijöiden osaaminen on jaettavissa joko moniosaamiseen tai erikoisosaamiseen. Yleensä suorittavan tason operatiivisissa tehtävissä edellytetään moniosaamista, jolloin työntekijöiden on kyettävä siirtymään joustavasti tehtävästä toiseen. Samaa edellytetään pienissä perhe- ja maaseutumatkailuyrityksissä työskenteleviltä. Näissä tehtävissä toimivien moniosaajien on hallittava alan teknisten taitojen lisäksi asiakaspalvelu sekä viihdyttämisen kyky ja halu. Matkailualan syvempää erikoisosaamista vaaditaan tietyissä tehtävissä ja työpaikoissa. Alan kehittymisen ja johtavien yritysten kasvun myötä erityisosaamista vaaditaan esimerkiksi matkailualan kehittäjiltä, asiantuntijoilta ja esimiehiltä sekä erikoisosaamista vaativissa ohjelma- tai hyvinvointipalveluyrityksissä. 13

14 Matkailukoulutuksen sisältöjen kehittämisessä painopisteen tulisi tulevaisuudessa olla hieman enemmän moniosaajissa kuin erityisosaajissa, vaikka riskinä nähdäänkin moniosaajilla osaamisen pinnallisuus (Matka2020-tiivistelmä 2006, 27). 5.2 Tarve matkailualan täydennyskoulutukselle Lopuksi vastaajilta kysyttiin, mitä täydennyskoulutusta heidän mielestään matkailualalla tarvitaan. Vastaajat saivat valita valmiista listasta yhden tai useamman vaihtoehdon. Täydennyskoulutusalueista eniten mainintoja saivat markkinointi (66 % vastaajista), tuotekehitys (39 %), asiakashallinta/asiakaspalvelu (35 %) ja myynti- ja jakelukanavat (34 %) (kuva 10). MITÄ TÄYDENNYSKOULUTUSTA MATKAILUALALLA TARVITAAN? Markkinointi 66 Tuotekehitys 39 Asiakashallinta, asiakaspalvelu Myynti- ja jakelukanavat Laatujärjestelmät 24 Yrittäjyys 21 Liiketalous 21 Matkailujuridiikka 19 Turvallisuusasiat 18 Matkailututkimus 5 Muu Prosenttia Kuva 10. Mitä täydennyskoulutusta matkailualalla tarvitaan (n=80)? 14

15 Taulukossa 5 on esitetty luokkaan muu tulleet vastaukset. Taulukko 5. Muita täydennyskoulutustarpeita (n=6). Muita täydennyskoulutustarpeita - Kielitaito - Kotiseutukulttuuri - Atk-jutut matkailussa - Tiivistettynä viimeisimmät säännöt ja mahdolliset muutokset alalla - Verkottuminen, kokonaispaketit Liitteessä 2 (taulukko 8) on tarkasteltu matkailualan täydennyskoulutustarpeita vastaajan edustaman tahon toimialan mukaan. Pienemmillä yrityksillä ja toimijoilla on tarvetta erityisesti markkinointiin sekä myynti- ja jakelukanaviin liittyvään koulutukseen. Isoilla yrityksillä (hotellit, ravintolat, kylpylät) asiakkuuksien hallintaprosessit sekä tuotekehitys nousivat tarpeissa kärkisijoille. Ohjelmapalvelu- sekä hyvinvointipalveluyrityksillä tuotekehityksen ja markkinoinnin lisäksi turvallisuusasioihin liittyviä koulutuksia tarvitaan lisää. Täydennyskoulutustarpeita tarkasteltiin myös seutukunnittain, jotta koulutusta voitaisiin toteuttaa paremmin alueellisesti vastaajien tarpeiden mukaisesti. Täydennyskoulutustarpeet jakautuivat seutukunnittain taulukon 6 mukaisesti. Taulukko 6. Koulutustarpeet seutukunnittain (n=80). Täydennys- Seinäjoen seutu Järviseutu Kuusiokunnat Suupohja Härmänmaa Kaikki vastaajat koulutustarpeet % % % % % % Markkinointi Tuotekehitys Asiakashallinta, -palvelu Myynti- ja jakelukanavat Laatujärjestelmät Yrittäjyys Liiketalous Matkailujuridiikka Turvallisuusasiat Matkailututkimus Muu N N=18 N=12 N=16 N=21 N=13 N=80 15

16 6 TERVEISIÄ MATKAILUTYÖVOIMAN TARJONNAN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄ- MISEEN Lopuksi vastaajat saivat kirjoittaa terveisiä matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla. Yhteistyötä elinkeinon ja koulutuksen välille kaivataan nykyistä enemmän. Myös alalle koulutettavien soveltuvuuteen tulee kiinnittää huomiota. Taulukossa 7 on esitetty kaikki vastaajien kommentit. Taulukko 7. Terveiset matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla (n=12). Terveiset matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla - Englannin kielen intensiivikurssin tapainen, jossa keskustelun aiheet painottuisivat omaan aiheeseen eli matkailuun. - Kielikoulutus & kv-business kulttuuritietämys valmiuksia vastaanottaa ulkolaisia matkailijoita. - Kouluttakaa työmyönteisiä moniosaajia. - Koulutusta ja yhteistyötä pitää olla alueen kehittymistä ajatellen. - Matkailuala on alueellamme suurelta osin muista ammateista matkailualalle siirtyneitä, eli periaatteessa vailla liiketoimintaan ja matkailualaan liittyviä erityistaitoja. Matkailu tarvitsee verkostoja ja laadun ja osaamisen kehittämistä kaikilla tasoilla. Vasta sitten kun tuotteet on kunnossa, voi markkinointiin panna enemmän paukkuja. - On hyvä, jos esim. kunnan kulttuuritoimesta vastaavat ottavat huomioon kylienkin alueilla olevat ja vapaaehtoisuuden (harrastuksen) pohjalla toimivat matkailukohteet ja kulttuuritapahtumat. Muuten ollaan kuin pussissa. Jos kukaan ei tiedottele ruohonjuuritasolle asti tarpeellisista asioista on melko hankalaa pysyä ajan tasalla ja mukana maailman menossa. Kiitos! - Parempi verkostoituminen ja yhteistyö! - Toimivan markkinointijärjestelmän/varausjärjestelmän aikaansaaminen palvelemaan yhteisesti kaikkia pieniä ja keskisuuria matkailualan yrityksiä. - Toivoisin aktiivisempaa yhteydenpitoa oppilaitosten ja yritysten välillä. - Valmistuvien opiskelijoiden potentiaali ja pienyritysten työvoiman tarve kohtaavat liian huonosti - tähän tarpeeseen olisi hyvä löytää työkalu. 16

17 7 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Matkailualan yrityksissä on lisääntyvä tarve moniosaajista, joilla kuitenkin on hallussaan mielellään myös jonkun osa-alueen erikoisosaaminen. Työntekijällä tulee osaamisen lisäksi olla halu ja kyky tehdä erilaisia matkailutehtäviä yrityksessä. Pienissä yrityksissä tarvitaan erityisen laaja-alaista moniosaamista; operatiivisen toiminnan lisäksi myös hallinnolliset työt sekä muut taustatehtävät varsinaisen asiakaspalvelutapahtuman lisäksi tulee hallita. Ohjelmapalvelutarjontaa ja niiden tekijöitä/osaajia tarvitaan lisää. Ohjelmapalvelujen ympärivuotinen kysyntä alueellamme on kuitenkin vielä siinä määrin vähäistä, että se yksistään ei kykene työllistämään Etelä-Pohjanmaalla montaa henkilöä ympärivuotisesti. Alan työpaikat keskittyvät tällä hetkellä Lappiin ja Uudellemaalle. Koulutuksen tulisi ehkä painottua yritysten nykyisten matkailutyöntekijöiden kouluttamiseen myös ohjelmapalveluosaajiksi. Mikäli uusia ohjelmapalveluosaajia ja alan yrittäjiä koulutetaan, tulee painotus olla moniosaamisessa niin, että ohjelmapalvelu- ja aktiviteettiosaamisen lisäksi henkilö pystyy toimimaan myös yrityksen muissa tehtävissä, esimerkiksi myynnin- ja markkinoinnin puolella tai huolintatehtävissä. Myynti- ja markkinointiosaamista yrityksissä kaivataan myös lisää. Tässäkin tulee huomioida tämän osa-alueen hallitsevien henkilöiden työllistyvyys alueellamme; liika erikoistuminen ei takaa työpaikkaa, vaan myynti- ja markkinointiosaamisen lisääminen tulee kytkeä osaksi laajempaa matkailuosaamista, jolloin sen hyödyntäminen elinkeinon keskuudessa on helpompaa. Täydennyskoulutuksilla pystytään tarjoamaan täsmäkoulutusta yritysten tarpeiden mukaan. Tarvetta täydennyskoulutuksessa on erityisesti markkinointi-, tuotekehitys, asiakashallinta sekä myynti- ja jakelukanavat koulutuksille. Eteläpohjalaisten matkailuyritysten tulisi entisestäänkin verkostoitua myös osaamisensa parantamiseksi. Yritysten yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan tarvelähtöistä täsmäkoulutusta yrityksissä jo työskenteleville henkilöille sekä tarvittaessa myös tarvelähtöistä työvoimakoulutusta uusien ja osaavien matkailutyöntekijöiden saamiseksi yrityksiin. Matkailuelinkeino ei tunne riittävästi oman alueen oppilaitosten matkailukoulutustarjontaa. Vastaavasti myös alan oppilaitoksilla ei kaikilla ole riittävästi suoria yhteyksiä alueensa matkailuyrityksiin. Vuorovaikutus elinkeinon ja koulutuksen välille on saatava syntymään, koska hyöty tulee olemaan molemminpuolinen. Oppilaitosten ja matkailuyritysten yhteistyötä edesauttaisi mm. se, että oppilaitokset palkkaisivat matkailuyritysten edustajia kertomaan matkailuyrityksen arjesta opiskelijoilleen. Näissä tilaisuuksissa yritykset myös voisivat kertoa mahdollisista tutkimustarpeistaan opinnäytetyöaiheiksi tai tarjoamistaan työharjoittelupaikoista. On huomattava, ettei matkailualalla riitä pelkästään hyvä kielitaito. Kuinka moni matkailuopinnoista haaveilevista nuorista tajuaa sen tosiasian, että matkailualalla töitä tehdään juuri silloin kun muut pitävät lomia ja vapaapäiviään. Tosiasiat tulee tuoda esille viimeistään alan opiskelijapaikkoja täytettäessä. Opiskelijavalintoihin tulee kiinnittää erityistä huomioita; opiskelijan soveltuvuus asiakaspalveluun sekä halu tehdä kaikentasoisia ja kaikentyyppisiä työtehtäviä, tulevat entisestään korostumaan matkailupalveluja tarjoavissa yrityksissä. Alan oppilaitokset ja alueen matkailuyrittäjät, voisivat tehdä yhteistyötä jo opiskelijavalinnoissa, esimerkiksi haastattelemalla koulutukseen hakijat yhdessä. Valtakunnalliset ehdotukset matkailukoulutuksen aloituspaikoista suosittelevat sekä ammatillisen että ammattikorkeakoulujen matkailukoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärien vähentämistä erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole aitoa työelämäyhteyttä koulutuksen tarjoajien ja matkailuelinkeinon välillä (Matka2020-tiivistelmä 2006, 26-27). Etelä-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että alan koulutusta tarjo- 17

18 taan jatkossakin omassa maakunnassa alueen yritysten tarpeisiin vastaten. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen tarjoajien sekä matkailuyritysten ja muiden alan toimijoiden kesken. Tämä selvitys on toiminut mm. työkaluna Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille kehittämisohjelman koulutusta käsittelevässä osassa. Yksityiskohtaisempaa koulutustarveselvitystä maakunnassa ei ollut tarpeen tehdä, koska matkailukoulutuksen määrällistä ja laadullista ennakointia on tutkittu valtakunnallisesti Haaga tutkimuksen toimesta opetusministeriön v käynnistämässä hankkeessa. Sen tulokset ovat luettavissa Matka2020 raportista. Yhdessä nämä selvitykset antavat suuntaviivoja matkailukoulutuksen kehittämiselle Etelä-Pohjanmaan matkailun edistämiseksi. Ilmajoella MATKO Matkailun koordinaatiohanke Arja Kortesluoma projektipäällikkö LÄHDELUETTELO Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Matka2020. Matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi. Haaga Tutkimuksia 2. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Matka2020-Tiivistelmä. Matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi. Haaga Raportteja 4. KTM Kauppa- ja teollisuusministeriö Matkailun ohjelmapalvelut toimialaraportti. KTM toimialaraportti 14/2005. Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. 18

19 19

20 MATKAILUALAN KOULUTUSTARVEKYSELY syksy 2006 LIITE 1 1. Edustamanne taho hotelli/ravintola/kylpylä ohjelmapalveluyritys käyntikohde (huvi/eläinpuisto,tmv) maaseutumatk.yrit./lomakylä hyvinvointipalvelut koulutus-, tutkimus-, kehittämispalvelut matka/matkailutsto/alueorganis. museo, näyttely, tmv. viranomaispalvelu (kunta, valtio) liikennepalvelut teatteri, tapahtumat, tmv media, viestintä, mainonta erikoismyymälä vähittäiskauppa muu,mikä? 2. Organisaatiossanne matkailun parissa työskentelee nykyisin, montako? henkilöä 3. Palkkaatteko uusia matkailualan työntekijöitä seuraavien 7 v. aikana? kyllä ehkä ei 4. Jos tarvitsette tulevaisuudessa uutta työvoimaa niin minkälaisiin matkailualan tehtäviin? 5. Minkälaista osaamista matkailualan työntekijöiltä teidän organisaatiossanne/yrityksessänne vaaditaan? erityisosaamista ; minkä osa-alueen? moniosaamista; mitä osa-alueita? 6. Oletteko palkanneet organisaatioonne työntekijöitä vastavalmistuneista matkailualan opiskelijoista? kyllä ei 7. Jos olette palkanneet matkailualalta valmistuneita opiskelijoita, mistä oppilaitoksesta he ovat valmistuneet? 8. Oletteko tietoinen Etelä-Pohjanmaalla tarjottavasta matkailukoulutuksesta ja sitä kautta mahdollisesti tarjolla olevista työharjoittelijoista ja ammattiin valmistuvista työntekijöistä? kyllä ei 9. Minkälaisiin työtehtäviin matkailukoulutuksen tulisi Etelä-Pohjanmaalla opiskelijoita kouluttaa? vastaanotto / hotellihenkilöstöä tarjoilijoita/salihenkilöstöä keittiöhenkilökuntaa myyntihenkilöitä / matkamyyjiä matkailuneuvojia matk.markkinoinnin ammattilaisia matkailupuolen ATK-osaajia kouluttajia, konsultteja ohjelmapalveluyrittäjiä oppaita (kohde/kaupunki, jne.) maaseutumatkailuyrittäjiä ohjelmaisäntiä/emäntiä, -ohjaajia yleishenkilöitä /moniosaajia; minkälaisiin tehtäviin? muita, mitä? 10. Mitä täydennyskoulutusta matkailualalle tarvitaan? Omat tarpeenne? tuotekehitys laatujärjestelmät liiketalous markkinointi turvallisuusasiat asiakashallinta&as.palvelu myynti- ja jakelukanavat matk.juridiikka yrittäjyys matkailututkimus muuta, mitä? muuta, mitä? 11. Omat terveisenne matkailutyövoiman tarjonnan ja koulutuksen kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla voitte kirjoittaa lomakkeen taakse, kiitos. Kiitos vastauksista! 20