ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/343/ /2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero Projektikoodi S10426 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Vihreä väylä - Työelämälähtöinen opintopolkumalli Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoen yksikkö Projektin vastuuhenkilön nimi Sami Kurki Sähköpostiosoite sami.p.kurki@helsinki.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Katja Perttu Sähköpostiosoite katja.perttu@helsinki.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Vihreä väylä - työelämälähtöinen opintopolkumalli -hankkeen lähtökohtana oli pyrkimys vastata maatalousja elintarvikealan työelämän osaamistarpeisiin kehittämällä korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä mm. rakentamalla alueellisia opintopolkumalleja, joiden tavoitteena oli nostaa alueen osaamispääomaa. Osaamispääoman nosto Etelä-Pohjanmaalla on tarpeen, koska korkea-asteen tutkintoja suorittaneiden osuus väestöstä on pieni verrattuna valtakunnan tasoon. Hankkeen kohderyhmänä olivat opintopolkukokonaisuuksien ja korkeakoulujen opiskelijat, jotka tähtäävät yliopistotutkintoon maatalousmetsätieteellisellä alalla. Kohderyhmään kuuluivat myös korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä mukana olevat henkilöt. Projektin toiminta kohdistui myös alan työnantajayrityksiin ja - organisaatioihin. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Etelä-Pohjanmaan alueen ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan välille ns. vihreä väylä, jonka toimesta alan korkeakouluopintojen työelämälähtöisyys ja saatavuus alueella paranisivat. Hankkeen tavoitteena oli myös alan alueellisen osaamistarpeen ennakointi ja tulkinta yhteistyössä alueella toimivan korkeakouluverkoston kanssa. Tavoitteena oli lisäksi korkeakoulujen (yo ja amk) opetusohjelmien ydinainesanalyysien tekeminen ja niiden pohjalta erojen tunnistaminen. Hankkeen tehtävänä olikin rakentaa siltoja työelämästä opetussuunnitelmiin ja opintosiltoja EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

2 agrologiopinnoista yliopistoon. Hanke pyrki tämän alueellisen opintopolkumallin avulla tukemaan työelämässä olevien asiantuntijoiden kehitystä. Tavoitteena oli kehittää aktivoivaa vuorovaikutusta eri toimijoiden, korkeakoulujen, alan työnantajien ja kehittäjäorganisaatioiden välille. Työelämässä olevien potentiaalisten opiskelijoiden rekrytointi, heidän opintoneuvontansa, lähtötasonsa kartoittaminen sekä osaamisvajeen tukitoimet yhdessä opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisen kanssa loivat hankkeelle omat haasteensa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeen toteutuksen onnistumisessa keskeisin tekijä oli verkosto, johon kuuluivat päätoteuttajan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu (osatoteuttaja), Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto (osatoteuttaja), Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja sen ainelaitokset sekä Helsingin yliopiston avoin yliopisto. Yhteistyö ja työnjako tässä verkostossa oli erittäin onnistunutta. Tehtävänjako oli selkeä, jokaisella taholla oli omat tarkoin rajatut tehtävänsä, jotka he toteuttivat hyvin. Jokaisen yhteistyökumppanin vahvuudet ja osaaminen osattiin ottaa oikealla tavalla käyttöön, mitä ilman tällaisen hankkeen toteuttaminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista. Yhteistyö alan työnantajien kanssa toteutui konkreettisimmin osaamistarveseminaareissa, joihin heidät kutsuttiin keskustelemaan alan koulutustarpeista korkeakoulujen edustajien kanssa. Opintopolkuja myös markkinoitiin suoraan työnantajille. Opintojen kehittämisen kannalta arvokasta oli että opiskelijat toivat opintoihin tullessaan mukanaan oman työelämän näkökulmansa. Hankkeen ensimmäiset pilottiopintopolut maatalousekonomiasta ja - teknologiasta alkoivat keväällä 2008 ja päättyivät keväällä Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella ne onnistuivat hyvin. Myös yhteistyö opettajien kanssa sujui hyvin, samoin yhteistyö maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ainelaitosten kanssa. Ainelaitokset osallistuivat varsin aktiivisesti omien resurssiensa puitteissa opintopolkujen suunnitteluun. Jonkun verran opintopolkujen suunnittelun edistymistä hidasti tiedekunnan ainelaitosuudistus ja sen mukanaan tuomat kurssi- ja opintoopasuudistukset. Paikalliset opettajat tekivät yhteistyötä suoraan myös tiedekunnan vastuuopettajien kanssa, mikä osoittautui todella tärkeäksi yhteistyön muodoksi. Ainelaitosyhteistyön kehittämistä tehtiin myös yhteistyössä Helsingin yliopiston Palmenian ja Ruralian Mikkelin yksikön kanssa. Maatalousekonomian ja -teknologian pilottiopintopolkujen lisäksi hankkeessa suunniteltiin myös kotieläinten ravitsemustieteen ja kasvinviljelyn opintopolut. Opintopolkujen ympärille rakennettiin aikuisopiskelijoiden ohjaus-, neuvonta- ja tukijärjestelmä. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, kuten videoluennointia. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeelle laadittiin viestintäsuunnitelma, joka ohjasi hankkeen tiedotustoimintaa. Hankkeesta tiedotettiin pääasiassa Ruralia-instituutin ja hankkeen omien www-sivujen, lehdistötiedotteiden, Ruralian ja SeAmkin tiedotuslehden sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen tiedotuslehden kautta sekä sähköpostitse. Henkilökohtaisten tapaamisten kautta lähestyttiin mm. alan työnantajia ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ainelaitoksia. Hankkeessa järjestettiin myös useita infotilaisuuksia, joissa kerrottiin opintopolkuideasta ja -tarjonnasta potentiaalisille opiskelijoille. Tilaisuuksia edelsivät lehti-ilmoitukset ajankohtaisesta koulutustarjonnasta. Hankkeen alkuvaiheessa teetettiin painotuotteita, kuten kyniä, kasseja ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

3 t-paitoja, joita jaettiin tärkeimmille sidosryhmille. Jokainen hankkeen yhteistyöryhmään (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja ainelaitokset, avoin yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto) kuuluva toimija tiedotti hankkeesta ja markkinoi opintopolkuja omilla tahoillaan ja omissa verkostoissaan. Hankkeesta oli juttua myös mm. Farmilehdessä ja Ilkka-lehden EU-liitteessä. Hanke oli esillä myös erilaisissa yleisötilaisuuksissa, kuten Opinlakeus- ja Sarka-messuilla, Food & Life Expossa sekä avoimen yliopiston toimijoiden yhteisessä markkinointitapahtumassa Avoimen iltamissa. Myös alueen tiede-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa esittelevässä Tietoprovinssissa hanke oli esillä. Opintopolut olivat esillä myös Seinäjoen yliopistokeskuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Sylviassa. Hanketta esiteltiin myös rahoittajan järjestämässä Hyvät käytännöt -seminaarissa ja HY:n tiedekulmassa. Hankkeen tuloksista tiedotettiin mm. hankkeen loppuseminaarissa, hankkeesta laaditun verkkoraportin välityksellä, Maaseudun tulevaisuus-lehden jutussa, hanketoimijoiden www-sivuilla ja lehdistötiedotteilla. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Pilottiopintopolkujen osallistujilta saadun palautteen perusteella verkko- ja video-opetukselle olisi kovasti kysyntää, kuten myös muille monimuotoisille opetusmenetelmille. Monimuoto-opintojen kehittäminen yliopisto-opintoihin, joita tähän asti on tarjottu lähes aikaan ja paikkaan sidonnaisesti Helsinki-keskeisesti, on haasteellista. Hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa siihen, ovat rajalliset. Kehitystyö vaatii tiivistä yhteistyötä ainelaitosten kanssa. Videoneuvottelumenetelmää on opetuksessa testattu ja on osoittautunut, että vaikka pääasiassa menetelmä on toiminut hyvin, silti sen käytössä on edelleen kehitettävää. Kaikki opettajat eivät ole asenteiltaan tai pedagogisilta taidoiltaan vielä valmiita videoyhteyden käyttöön, mikä sekin luo oman haasteensa. Myös muita entistä joustavampia tekniikoita, kuten Connect Pro:ta olisi hyvä jatkossa kokeilla. Opintopolkujen suunnittelussa on osoittautunut tärkeäksi mm. se, että hankeverkostosta löytyy jo valmiiksi henkilöitä, joilla on entuudestaan olemassa olevat kontaktit ainelaitoksiin. Tätä on korostettu myös ainelaitosten puolelta. Siellä pidetään tärkeänä, että heillä on luottohenkilö alueella. Se mahdollistaa opintopolkujen tuomisen alueelle. Haasteellista hankkeessa on ollut myös mm. opiskelijoiden neuvonta ja ohjaus, erityisesti tutkinto-opiskelun suhteen. Opiskelijapalautteen mukaan erityisesti yliopiston erillisvalintaan liittyvä ohjaus on tarpeen. Opiskelijat kaipaavat tietoa mm. motivaatiokirjeen laatimisesta, kurssisuunnitelman ja hopsin laatimisesta. Vuonna 2011 erillisvalinnan alla opiskelijoille tarjottiinkin mahdollisuus saada ohjausta ja opastusta erillisvalintahakuun liittyen. Hankkeen toimissa on ollut mukana niin amk-agrologeja kuin opistoagrologejakin, jolloin heitä koskevat mm. yliopiston erillisvalinnassa eri säännöt. Opistoagrologeja onkin ohjattu hankkimaan amk-päivitys, jonka he voivat tehdä näiden opintopolkuopintojen ohessakin. Kaiken kaikkiaan tämäntyyppisessä opintopolkutoiminnassa on panostettava opiskelijoiden lähtötason kartoittamiseen. Tukitoimenpiteitä on hyvä olla tarjolla. Esimerkiksi hankkeessa järjestettiin opiskelijoille kertausta tilastomenetelmistä ennen kotieläinjalostuksen opintojaksoa, missä tilastojen hallinta oli tarpeellista. Opintopolkumalliin ja erillisvalintaan liittyvien korvaavuuksien ja hyväksilukujen ym. osalta opintoneuvonta kaipaa myös vielä EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

4 kehittämistä. Ongelmia tässä aiheuttaa mm. se, että korvaavuudet ovat aina yksittäisen professorin päätettävissä, jolloin etukäteen ei voi sanoa mitään varmaa siitä, mikä jatkossa luetaan tutkintoon hyväksi ja mikä ei. Jatkossa tuleekin varmistaa mahdollisimman tarkoin, että laitokset opintopolkumalliin sisältyviä kursseja hyväksyessään varmistavat sen, että opiskelijat saavat niistä hyväksiluvun tutkinto-opiskelijaksi siirtyessään. Erityisen hyvää palautetta opiskelijoilta hanke on saanut siitä, että se on mahdollistanut opiskelun työn ohessa ja omalla alueella. Monen kohdalla opintopolkumalli on madaltanut kynnystä hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. Vaikka verkkoopetus on kovasti toivottua opiskelijoiden keskuudessa, ei silti pidä unohtaa lähiopetusta, koska vertaistuki on kuitenkin ollut opinnoissa monelle kantava voima, joka on kantanut vielä maisteriopinnoissa asti. Ongelmallista hankkeessa on ollut opettajan saaminen kotieläinopintoihin. Opettajarekrytointia on tehty maan laajuisesti, mutta vapaata resurssia ei ole löytynyt, mikä on ollut todella harmillista kotieläinopinnoista kiinnostuneiden kannalta. Opiskelijan kannalta haasteelliseksi opintopolun tekee mm. se, että opintojaksot ovat melko hintavia, johtuen mm. lähiopetuksen runsaasta määrästä. Tämä saattaa joillekin muodostua esteeksi opintoihin hakeutumiselle. Jatkossa onkin panostettava siihen, että opintopoluille löytyy kestävä rahoitusmalli. Myös opintojen pitkä ajallinen kesto (n. kaksi vuotta alueella ja kaksi vuotta Viikissä) saattaa joidenkin kohdalla hillitä halua hakeutua tutkintotavoitteisesti opiskelemaan. Opintojaksoja on kuitenkin alueella mahdollista toteuttaa myös kursseittain, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus testata omaa motivaatiotaan. Tärkeää opintopolkumallissa on löytää riittävän pitkä suunnittelujänne ja säännöllinen jaksotus eri opintopolkujen tarjontaan. Synergiaedut eri polkujen välillä on hyvä hyödyntää, esim. yhteisten opintojaksojen tarjonnassa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hanke toteutti elinikäisen oppimisen periaatetta kehittämällä opintopolkumallin, joka oli iso askel työelämälähtöisen joustavan aikuiskoulutuksen alueella. Hankkeen tuloksena syntyi työelämälähtöinen opintopolkumalli "vihreä väylä". Hanke loi alueen tarpeisiin räätälöityjä opintopolkuja ja opintotarjontaa motivoituneille, alueeseen sitoutuneille opiskelijoille nostaen siten alueen osaamistasoa. Opintopolkuopintoihin osallistui vuosina yli 100 aikuisopiskelijaa. Neljässä opintopolussa järjestettiin opetusta 719 tuntia ja suoritettiin yhteensä opintopistettä. Kaikkiaan n. 15 opiskelijaa jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa ja ensimmäinen opintopolkumaisteri valmistui keväällä Tällä hetkellä maisteriksi valmistuneita on arvioiden mukaan n.7-8. Hankkeen tuloksena syntyi työelämäyhteistyön osaamistarveseminaarimalli. Seminaareja toteutettiin kolme opintopolkujen aloilta. Lisäksi hankkeessa luotiin tutkintotavoitteellisille aikuisopiskelijoille ohjaus-, neuvonta- ja tukimalli. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hanke oli idealtaan Suomessa ainutlaatuinen ja alkaessaan vastasi hyvin ajankohtaiseen haasteeseen. Vastaavaa alueellista opintopolkumalli-ideaa ei ole toteutettu muualla ja se onkin herättänyt kiinnostusta laajemminkin. Hankkeessa luotiin uusi työelämälähtöinen koulutusinnovaatio, jolle näytti selkeästi olevan tarvetta ja jota voidaan jatkossa kehittää edelleen ja kokeilla muillakin aloilla tai alueilla. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tavoitteiden mukaisesti hanke toimi EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

5 yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyön aktivaattorina sekä vahvisti alueen yleistä innovaatiokulttuuria ja lisäsi toiminnallaan alueen koulutusmahdollisuuksia ja osaamispääomaa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hanke paransi mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen alueella niin miehille kuin naisille. Hanke lisäsi alueellista tasa-arvoa mahdollistamalla maatalous-metsätieteelliset opinnot alueella. Monillakaan työssäkäyvillä ei ole mahdollisuutta lähteä opiskelemaan pääkaupunkiseudulle vuosikausiksi, joten on hyvä, että opintopolkumallin avulla voidaan hieman lyhentää varsinaista opiskeluaikaa Helsingin päässä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa muodostuneet hyvät käytännöt ovat hankkeen verkostomainen toimintatapa, tiedekunta- ja ainelaitosyhteistyö sekä hankkeessa luotu työelämälähtöinen opintopolkumalli. Alueellinen opintopolkumalli on ollut mahdollista toteuttaa vain sen linkin ansiosta, joka sijaitsee maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, Ruralia-instituutin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun välillä. Tämä linkki on mahdollistanut yliopistoopintojen tuomisen alueelle ja paikallisten asiantuntijoiden käytön opinnoissa. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto on mahdollistanut opintojen käytännön toteuttamisen alueella yhdessä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kanssa. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on tullut alueelle lähemmäksi, kynnys lähteä sinne jatkamaan tutkinto-opiskelijana on madaltunut, kun myös opintoneuvonta on voitu tarjota alueella. Keskeistä ainelaitosyhteistyössä on ollut tehdä alueellinen tarve näkyväksi ja yhteistyön molemminpuolinen hyöty. Tässä tapauksessa motivoituneiden opiskelijoiden tuottaminen tiedekuntaan, on edesauttanut toimivan yhteistyön syntymistä. Hanke on saanut synnytettyä tiedekunnassa halun opintosisältöjen räätälöintiin ja opiskelijaryhmän erityispiirteiden huomioimiseen. Hanke on kehittänyt tiedekunnan ja laitosten työelämäyhteistyötä ja tuntemusta työelämän osaamistarpeista mm. ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Myös hankkeessa järjestetyt osaamistarveseminaarit ovat lisänneet työelämäyhteistyötä alan työnantajien ja korkeakoulutoimijoiden välillä. Tiedekunta- ja ainelaitosyhteistyön perustana ovat olleet henkilökohtaiset suhteet ja alueelta löytyvät ns. luottohenkilöt. Toimivan yhteistyön luomiseksi on tärkeää, että myös alueelta löytyy asiantuntemusta ko. teemoista. Se helpottaa keskustelua ja asioiden läpivientiä. Erityisen tärkeää on luottamuksen rakentaminen, joka voidaan tehdä mm. asioista hyvin tiedottamalla, hyvin perustelluilla esityksillä ja avoimella keskustelulla. Hankkeessa syntyneistä hyvistä käytännöistä on tiedotettu mm. loppuseminaarissa, hankeraportin avulla, lehtijuttujen ja -tiedotteiden avulla. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen toiminta jatkuu siten, että opintopolkuopintoja tarjotaan edelleen. Kasvinviljelyn opintopolku pyritään käynnistämään vuoden 2012 aikana. On tärkeää, että opintopolkutoiminta saadaan vähitellen vakiinnutettua alueelle niin, että maatalous- ja elintarvikealan yliopistotasoista opintotarjontaa on jatkuvasti. Kurssien suorittamisessa on pystyttävä hyödyntämään kurssien rotaatioperiaatetta, jossa tietyllä kiertoperiaatteella turvataan suorittamismahdollisuuksia. Tämä antaa työelämässä olevalle opiskelijalle tarvittaessa mahdollisuuden myös opintojen henkilökohtaiseen etenemiseen eikä kurssien suunniteltu suorittamisjärjestys tule myöhemmin esteeksi omien tavoitteiden saavuttamiselle. Koulutustarjontamatriisi EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

6 synnyttää muutamia tarkoin harkittuja opintopolkuja, joiden kautta aikuisopiskelija voi edetä opinnoissaan myöhemmin aina yliopistotutkintoon saakka, kuten nyt on jo joidenkin opintopolkuopiskelijoiden kohdalla käynyt. Nykyiset hanketoimijat jatkavat opintopolkumallin kehittämistä edelleen ja uusia avauksia opintopolkujen suhteen selvitetään uudessa keväällä 2012 alkavassa maatalous- ja elintarvikealan työelämälähtöisiin korkea-asteen koulutustoteutuksiin keskittyvässä hankkeessa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 75 % ,26 75 % Kuntien rahoitus ,00 25 % ,86 25 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Vihreä väylä - työelämälähtöinen opintopolkumalli -hankkeen lähtökohtana oli pyrkimys vastata maatalousja elintarvikealan työelämän osaamistarpeisiin kehittämällä korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä mm. rakentamalla alueellisia opintopolkumalleja, joiden tavoitteena oli nostaa alueen osaamispääomaa. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Etelä-Pohjanmaan alueen ja Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan välille ns. vihreä väylä, jonka toimesta alan korkeakouluopintojen työelämälähtöisyys ja saatavuus alueella paranisivat. Hankkeen tavoitteena oli myös alan alueellisen osaamistarpeen ennakointi ja tulkinta yhteistyössä alueella toimivan korkeakouluverkoston kanssa. Tavoitteena oli lisäksi korkeakoulujen (yo ja amk) opetusohjelmien ydinainesanalyysien tekeminen ja niiden pohjalta erojen tunnistaminen. Hankkeen tehtävänä oli rakentaa siltoja työelämästä opetussuunnitelmiin ja opintosiltoja agrologiopinnoista yliopistoon. Hanke pyrki tämän alueellisen opintopolkumallin avulla tukemaan työelämässä olevien asiantuntijoiden kehitystä. Tavoitteena oli kehittää aktivoivaa vuorovaikutusta eri toimijoiden, korkeakoulujen, alan työnantajien ja kehittäjäorganisaatioiden välille. Työelämässä olevien potentiaalisten opiskelijoiden rekrytointi, heidän opintoneuvontansa, lähtötasonsa kartoittaminen sekä osaamisvajeen tukitoimet yhdessä opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisen kanssa loivat hankkeelle omat haasteensa. Hankkeen kohderyhmänä olivat opintopolkukokonaisuuksien ja korkeakoulujen opiskelijat, jotka tähtäsivät yliopistotutkintoon maatalous-metsätieteellisellä alalla. Hankkeen ensimmäiset pilottiopintopolut maatalousekonomiasta ja - teknologiasta alkoivat keväällä 2008 ja päättyivät keväällä Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella ne onnistuivat hyvin. Myös yhteistyö opettajien kanssa sujui hyvin, samoin yhteistyö maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ainelaitosten kanssa. Ainelaitokset osallistuivat varsin aktiivisesti omien resurssiensa puitteissa opintopolkujen suunnitteluun. Maatalousekonomian ja -teknologian pilottiopintopolkujen lisäksi hankkeessa suunniteltiin myös kotieläinten ravitsemustieteen ja kasvinviljelyn opintopolut. Opintopolkujen ympärille rakennettiin EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

7 aikuisopiskelijoiden ohjaus-, neuvonta- ja tukijärjestelmä. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, kuten videoluennointia. Hanke toteutti elinikäisen oppimisen periaatetta kehittämällä opintopolkumallin, joka oli iso askel työelämälähtöisen joustavan aikuiskoulutuksen alueella. Hanke loi alueen tarpeisiin räätälöityjä opintopolkuja ja opintotarjontaa motivoituneille, alueeseen sitoutuneille opiskelijoille nostaen siten alueen osaamistasoa. Opintopolkuopintoihin osallistui vuosina yli 100 aikuisopiskelijaa. Neljässä opintopolussa järjestettiin opetusta 719 tuntia ja suoritettiin yhteensä opintopistettä. Kaikkiaan n. 15 opiskelijaa jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa ja heistä n. puolet on jo valmistunut maatalous-metsätieteiden maistereiksi. Hankkeen tuloksena syntyi myös työelämäyhteistyön osaamistarveseminaarimalli. Seminaareja toteutettiin kolme opintopolkujen aloilta (elintarvike, maatalousekonomia ja kasvi). Osaamistarveseminaareissa alan työnantajien ja korkeakoulujen edustajat kokoontuivat yhteen keskustelemaan tulevaisuuden osaamistarpeista, joihin työelämälähtöisessä aikuiskoulutuksessa tulisi keskittyä. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Hankkeen asiakirjat säilytetään Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tiloissa Seinäjoella. Hankkeen kirjanpitoaineisto on Seinäjoen lisäksi Helsingin yliopiston sähköisessä SAP-järjestelmässä. Päiväys ja allekirjoitus Sami Kurki johtaja, prof. EURA JÄRJESTELMÄ 7/7