ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI VALTUUSTOKAUDELTA
|
|
- Ismo Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI VALTUUSTOKAUDELTA Päivämäärä Toimielimet: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT EDELLYTYKSET JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Edellytykset luottamustehtävien hoitamiseen Vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Vaikuttamismahdollisuudet eri tehtäväkokonaisuuksissa TOIMINTAKULTTUURI JA ILMAPIIRI Valtuutetun kokemukset valtuuston toimintakulttuurista Valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiri VALMISTELUN TOTEUTUMINEN JA YHTEISTYÖ Viranhaltijavalmistelun toteutuminen Yhteistyö eri toimijoiden välillä ASUKKAIDEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN TOTEUTUMINEN TOIMINTATAVAT Päätöksenteon toimintatavat Valtuustotyöskentelyn uudet toimintatavat VALTUUSTON TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Valtuuston tehtävissä onnistuminen ja epäonnistuminen Keskeneräiset asiat Uuden valtuustokauden tavoitteet KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VAPAA PALAUTE... 35
3 3 1. JOHDANTO Kuntalain 14 :n mukaan kunnassa toimii valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Arvioinnista on muodostunut oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä sen toiminnan ja palvelujen kehittämistä. Suomen Kuntaliitto on vuonna 2000 antanut ensimmäisen suosituksen ja yleiskirjeen valtuustotason arvioinnista. Kuntaliitto on saattanut edellä mainitun suosituksen ajan tasalle uudella vuonna 2006 julkaisemallaan suosituksellaan. Yksi osa valtuuston suorittamaa arviointia on valtuuston itsearviointi. Kuntaliitto suosittaa, että valtuustokauden viimeisenä vuonna valtuusto suorittaa itsearvioinnin. Valtuutetut voivat arvioida valtuuston toimintaa, saavutettuja tuloksia, käytettyjä työskentelytapoja sekä toiminnan kehittämistarpeita. Uuden Rovaniemen kaupunginvaltuuston ensimmäisen valtuustokauden itsearviointi toteutettiin kyselytutkimuksella lokakuussa Valtuustokauden ensimmäinen itsearviointi toteutettiin kyselytutkimuksella joulukuussa Koko valtuustokautta koskeva itsearviointikysely valtuutetuille toteutettiin lokakuussa Valtuustokauden itsearviointi toteutettiin keväällä Kaikille varsinaisille valtuutetuille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Valtuutettuja pyydettiin vastaamaan kyselyyn henkilökohtaisesti. Kyselytutkimuksella selvitettiin valtuutettujen henkilökohtaista arviointia kuluvan valtuustokauden työskentelystä seuraavista 7:stä eri näkökulmasta: - Edellytykset ja vaikuttamismahdollisuudet - Toimintakulttuuri ja ilmapiiri - Valmistelun toteutuminen ja yhteistyö - Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen toteutuminen - Toimintatavat - Valtuuston tehtävät ja tavoitteet - Kaupunkistrategian toteutuminen
4 4 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kyselylomake lähetettiin sähköisesti 59 valtuutetulle. Kyselyyn vastasi 27 valtuutettua, joista loppuun saakka vastasi 24 valtuutettua eli vastausprosentti loppuun saakka vastanneiden osalta oli 40.7 %. Kokonaisuudessaan vastausprosentti oli 45.8 %. Vastanneista naisia oli 37 % ja miehiä 63 %. Kuva 1. Vastaajien ikäjakauma Yli 60-vuotiaat vastasivat kyselyyn nuorempiaan innokkaammin. Kuva 2. Toimintavuodet valtuutettuna Kyselyyn vastasivat eniten sekä ne, jotka olivat vasta aloittaneet valtuustotyönsä että ne, joilla oli takanaan jo useita valtuustokausia. Kyselyn tulokset aihealueittain esitetään seuraavissa luvuissa 3-10.
5 5 3. EDELLYTYKSET JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET 3.1 Edellytykset luottamustehtävien hoitamiseen Kuvat 3-8. Edellytykset luottamustehtävien hoitamiseen Keskimäärin vastaajat kokivat, että heidän mahdollisuutensa hoitaa luottamustehtäviään olivat erittäin tai melko hyvät. Eniten hajaannusta tapahtui palkkioiden osalta sekä valtuustoryhmien kaupungilta saaman tuen suhteen. Verrattuna edellisen valtuustokauden tuloksiin valtuutettujen tiedonsaanti ja ajankäytön mahdollisuudet ovat hieman parantuneet. Valtuutettujen tiedolliset ja taidolliset valmiudet ovat kohonneet selkeästi.
6 6 3.2 Vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Kuvat Valtuuston, valtuustoryhmien ja valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Vastaajista yli 60 % arvioi koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet joko erittäin tai melko hyviksi ja noin 70 % vastaajista arvioi oman valtuustoryhmänsä vaikuttamismahdollisuudet joko erittäin tai melko hyviksi. Omat vaikuttamismahdollisuutensa vastaajat kokivat hieman koko valtuuston / valtuustoryhmän vaikuttamismahdollisuuksia paremmiksi; noin 85 % vastaajista piti omia vaikutusmahdollisuuksiaan erittäin tai melko hyvinä. Valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekoon ovat parantuneet. Edellisen valtuustokauden päätteeksi suoritetussa kyselyssä koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet koettiin hieman huonommiksi; noin 50 % vastaajista piti niitä silloin erittäin tai melko hyvinä. Myös valtuustoryhmän vaikuttamismahdollisuudet ovat parantuneet aiemmasta, hieman yli 50 % lukemasta. Omat vaikuttamismahdollisuudet ovat kasvaneet selkeinten; aiemmassa kyselyssä erittäin tai melko hyvinä omia vaikuttamismahdollisuuksia piti hieman yli 60 % vastaajista.
7 7 Kuvat Toimielinten ja viranhaltijoiden vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Toimielimistä lautakunnilla ja tarkastuslautakunnalla nähtiin olevan eniten vaikuttamismahdollisuuksia; noin 85 % vastasi kysymyksiin erittäin tai melko hyvät mahdollisuudet. Kaupunginhallituksen kohdalla vastaava lukema oli noin 78 %. Johtokunnan vaikuttamismahdollisuudet koettiin huonommaksi; noin 44 % koki vaikuttamisen melko hyväksi ja noin 26 % melko huonoksi. Johtokunnan vaikuttamismahdollisuuksia ei osannut arvioida noin 30 % vastanneista.
8 8 Edellisen valtuustokauden kyselyyn verrattuna kaupunginhallituksen vaikuttamismahdollisuudet eivät ole juuri muuttuneet, mutta lautakunnan ja tarkastuslautakunnan prosentit ovat kasvaneet positiivisesti. Myös johtokunnan vaikuttamismahdollisuudet nähtiin hieman aiempaa parempana. Kaupunginjohtajan että muiden viranhaltijoiden vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa nähtiin lähes poikkeuksetta erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Aiempaan kyselyyn nähden ei ole tapahtunut suurta muutosta. Kuvat Asukkaiden ja sidosryhmien vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Näkemys asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista päätöksentekoon jakaantui lähes kahtia; noin 40 % vastanneista piti kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon melko hyvänä ja hieman yli 50 % melko huonona tai erittäin huonona. Melko hyvänä vastanneiden osuus on kuitenkin kasvanut edellisestä kyselystä yli 20 prosenttiyksikköä. Yritysten ja elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet nähtiin pääosin melko hyvänä tai erittäin hyvänä, kuten myös valtion ja sen eri virastojen ja laitosten. Vastauksissa
9 9 tapahtui kuitenkin myös hajontaa. Aiempaan kyselyyn verrattuna yritysten ja elinkeinoelämän vaikuttamismahdollisuudet vaikuttavat hiemaan parantuneen. Yhdistysten ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet nähtiin pääosin melko huonoina. 3.3 Vaikuttamismahdollisuudet eri tehtäväkokonaisuuksissa Kuva 22. Valtuustolla eniten mahdollisuuksia vaikuttaa strategisessa ohjauksessa Valtuutetut kokivat, että valtuustolla on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin visioon ja strategiaan. Toiseksi eniten vaikutusmahdollisuuksia koettiin olevan toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin ja niiden arviointiin. Kyselyä muutettiin hieman tämän kokonaisuuden osalta, joten suoraa vertailua edelliseen kyselyyn ei voida tehdä.
10 10 Kuva 23. Valtuustolla vähiten mahdollisuuksia vaikuttaa strategisessa ohjauksessa Vähiten vaikuttamismahdollisuuksia valtuuston strategisessa ohjauksessa nähtiin olevan kaupungin henkilöstöpolitiikkaan ja toiseksi vähiten elinkeinopolitiikan kehittämiseen.
11 11 Kuva 24. Valtuustolla eniten mahdollisuuksia vaikuttaa palveluissa Palveluiden osalta valtuustolla on kyselyyn vastanneiden mukaan selkeästi eniten mahdollisuuksia vaikuttaa kaavoitukseen. Toiseksi eniten vaikutusvaltaa on perusja lukiokoulutukseen.
12 12 Kuva 25. Valtuustolla eniten mahdollisuuksia vaikuttaa palveluissa Vastaavasti valtuustolla nähtiin olevan palvelujen osalta selkeästi vähiten mahdollisuuksia vaikuttaan erikoissairaanhoitoon. Toiseksi vähiten koettiin olevan vaikutusvaltaa energia- ja vesihuoltoon, liikenteeseen ja työllisyyden hoitamiseen.
13 13 4. TOIMINTAKULTTUURI JA ILMAPIIRI 4.1 Valtuutetun kokemukset valtuuston toimintakulttuurista Kuvat Kokemukset toimintakulttuurista Vastaajista noin 60 % arvioi, että valtuustossa tehdyt linjaukset perustuvat yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin. Lukema on sama kuin edellisessä kyselyssä. Vain hieman yli 40 % vastaajista näki, että kaupunkistrategia ohjaa hyvin päätöksentekoa. Lukema oli samaa suuruusluokkaa edellisessä kyselyssä. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että päätöksiin ei sitouduta enää äänestyksen jälkeen. Myöskään yhteisiä pelisääntöjä ei koeta olevan olemassa tai niitä ei noudateta. Molempien osalta kehitys on ollut negatiivista verrattuna edelliseen kyselyyn.
14 14 Enemmistön mielestä myöskään tiedonkulku ei ole hyvää ja avointa. Tältä osin ei juurikaan ole tapahtunut muutosta suhteessa edelliseen valtuuston itsearviointiin. Keskushallinnon ohjausta käsitelleen kysymyksen osalta valtuutettujen vastaukset jakaantuivat lähes kahtia. 4.2 Valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiri Vastaajia pyydettiin arvioimaan kaupunginvaltuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiriä. Kuvat Kokemukset valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiristä Vastaajista 44 % arvioi valtuuston päätöksenteon yhtälailla ennakoivaksi, strategiaan perustavaksi kuin yksittäispäätöksiin pohjautuviksi. Muutaman vastaajan mielestä päätöksenteko pohjautui ainoastaan yksittäispäätöksiin. Arvioitaessa valtuuston päätöksenteon avoimuutta vastaan sisäpirimäistä päätöksenteko jakaantuivat vastaukset hyvin tasaisesti. Jokainen vastausvaihtoehto sai 16-24% vastaajien mielipiteistä. Vastaajista 36 % arvioi päätöksenteon perustuvan mielikuviin, kun ainoastaan 8 % arvioi sen olevan faktoihin pohjautuvaa. Aikaisemmassa kyselyssä päätöksenteko perustui mielikuviin ainoastaan noin 15 % mielestä. Muiden kysymysten osalta suuria poikkeavuuksia edelleen kyselyyn ei ollut. Kolmannes vastaajista (32 %) arvioi sen
15 15 pohjautuvan yhtälailla mielikuviin kuin faktoihin. Valtuuston päätöksenteon keskustelukulttuuri nähtiin pääsääntöisesti (60 %) vastaajista olevan keskustelua sallivaa. Ainoastaan 8 % vastaajista arvioi sen keskustelua tukahduttavaksi. Kuvat Kokemukset valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiristä Valtuuston päätöksenteko koettiin puuroutuvaksi. 40 % vastaajista piti sitä puuroutuvana ja 44 % melko puuroutuvana, Kukaan vastaajista ei arvioinut sitä tehokkaaksi. Edellisellä kyselykerralla noin 16 % vastaajista piti päätöksentekoa tehokkaana, joten sen osalta tulokset ovat muuttunee huonommaksi. Kolmannes vastaajista (32 %)
16 16 arvioi päätöksenteon olevan sekä omat näkemykset sallivaa että ryhmäkuria korostuvaa. Samoin suurin osa vastaajista (52 %) arvioi että päätöksenteko on sekä ryhmiä kokoavaa, että ryhmiä hajottavaa. Arvioitaessa onko päätöksenteko kaupungin kokonaisetua ajavaa vai nurkkakuntamaista, vastaajat arvioivat päätöksenteon olevan hieman enemmän nurkkakuntamaista (20 % vastaajista) kuin kokonaisetua ajavaa (8 % vastaajista). Kolmannes vastaajista arvioi sen olevan yhtälailla kumpaakin vaihtoehtoa. Neljännes vastaajista arvioi päätöksenteon olevan ristiriitaista, kun vastaavasti ainoastaan 4 % vastaajista näki sen konsensuskeskeisenä. Aikaisemmalla kyselykerralla ainoastaan 6 % vastaajista arvioi valmistelu- ja päätöksentekoilmapiirin ristiriitaisena. Kokonaisuudessaan vastaukset ovat hyvin samansuuntaiset kuin edelliseltä kyselykerralla.
17 17 5. VALMISTELUN TOTEUTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.1 Viranhaltijavalmistelun toteutuminen Kuvat Kokemuksen viranhaltijavalmistelun toteutumisesta Suurin osa vastaajista (76 %) koki, että esittelytekstit ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja huolellisesti valmisteltuja. Asioiden valmistelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä piti hyvänä 60 % vastaajista. Kysyttäessä viranhaltijoiden ja valtuutettujen välillä vallitsevaa luottamusta 44 % oli jokseenkin samaa mieltä kysymyksen kanssa. 32 % oli jokseenkin eri mieltä ja 4 % täysin eri mieltä. Taustatietoja päätöksenteon tueksi oli riittävästi saatavilla 84 % mielestä. Aikaisemmin taustatietojen riittävyyttä piti hyvänä ainoastaan noin 61 % vastaajista, joten tämän osalta on menty positiivisempaan suuntaan.
18 18 Kuvat Kokemukset viranhaltijavalmistelun toteutuksesta Asioiden käsittelyajan oikea-aikaisuudesta vastaukset jakautuivat kohtuullisen tasaisesti kahtia. 37,5 % vastaajista oli sitä mieltä, että asiat tulevat käsittelyyn oikeaan aikaan ja vastaavasti puolet vastaajista koki, että näin ei tapahdu. 72 % vastaajista näki, että päätösehdotukset ovat selkeitä. Hieman yli puolet vastaajista (52 %) toivoisi asioiden käsittelyyn käytettävän nykyistä enemmän aikaa. 32 % vastaajista arvioi nykyisen ajankäytön olevan riittävää. Ratkaisuvaihtoehtoja toivottaisiin myös päätöksentekoon nykyistä enemmän. Noin 64 % vastaajista arvioi ratkaisuvaihtoehtoja olevan nykyisellään liian vähän. Aikaisemmin ratkaisuvaihtoehtoja nähtiin olevan riittävästi ainoastaan noin 20 % mielestä, kun nyt niitä koki olevan riittävästi 32 % mielestä. Kuvat Kokemukset viranhaltijavalmistelun toteutuksesta Viranhaltijoiden ja valtuutettujen yhteistyö nähtiin pääasiassa hyvänä. 20 % oli täysin samaa mieltä ja 52 % jokseenkin samaa mieltä, että viranhaltijat ovat helposti tavoitettavissa.
19 19 Samoin vastaajista lähes 90 % koki, että viranhaltijoilta saa tarvittaessa lisätietoja päätöksenteon tueksi. Täysin samaa mieltä oli 28 % vastaajista, kun aikaisemmin vastaava lukema oli noin 10 %. Kuntalaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kuulemiseen ja heidän mahdollisuuksiin vaikuttaa asioiden valmisteluun, vastauksissa nähtiin enemmän hajontaa. 32 % vastaajista piti kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvänä, kun taas 48% arvioi ne heikoksi.
20 Yhteistyö eri toimijoiden välillä Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka ne näkevät yhteistyön sujuvan Rovaniemen kaupungissa eri toimijoiden välillä. Kuvat Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Vastaajista 80 % piti yhteistyötä valtuustoryhmien sisällä että valtuustoryhmien välillä erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Yhteistyö valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä sujui erittäin hyvin tai melko hyvin 56 % mielestä. Edellisellä kyselykerralla vastaajista noin 73 % mielestä yhteistyö valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä sujui erittäin hyvin tai melko hyvin, joten pientä laskua tämän osalta oli havaittavissa. Lähes puolet (48 %) vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä sujui melko hyvin. Erittäin hyväksi sen arvioi 20 %. Aikaisemmalla kerran erittäin hyväksi sen arvioi vain noin 7 % vastaajista. 20 % vastaajista koki, että yhteistyö sujui erittäin hyvin ja ainoastaan 16 % oli sitä mieltä, että yhteistyö sujui melko heikosti.
21 21 Kuvat Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien välinen yhteistyö sujui melko huonosti tai erittäin huonosti 60 % mielestä. Myös lautakuntien ja johtokuntien välinen yhteistyö koettiin heikoksi. Ainoastaan 16 % arvioi sen melko hyväksi, kun melko heikoksi tai erittäin heikoksi sen koki 60 % vastaajista. Kaupungin johdon (kv, kh kj) ja yritysten välinen yhteistyö arvioitiin sen sijaan paremmaksi. 60 % vastaajista arvioi sen erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Aikaisempaan kyselyyn verrattuna kehitystä on tapahtunut. Aikaisemmin vain 4 % arvioi sen olevan erittäin hyvää, kun nyt vastaava luku oli 16 %. Järjestöjen ja yhteisöjen sekä kaupungin johdon (kv, kh, kj) välinen yhteistyö arvioitiin sen sijaan suhteellisen tasaisesti sekä onnistuneeksi (28 % vastaajista), että heikoksi (28 % vastaajista). Hieman yli kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään.
22 22 Kuvat Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Lähes puolet vastaajista (48 %) arvioi yhteistyön kaupungin johdon (kv, kh, kj) ja kuntakonsernin välillä toteutuneen melko huonosti. Vastaajista 12 % arvioi sen erittäin hyväksi ja 28 % melko hyväksi. Kaupungin johdon (kv, kh, kj) sekä tiedotusvälineiden välillä yhteistyö nähtiin pääsääntöisesti onnistuneena. Vastaajista 64 % arvioi sen onnistuneen erittäin hyvin tai melko hyvin. Aikaisemmin ainoastaan alle 40 % arvioi sen erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Yhteistyö kuntalaisten ja kaupungin johdon kesken arvioitiin onnistuneen melko hyvin (44 % vastaajista). Osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että yhteistyö on sujunut erittäin huonosti (12 % vastaajista). Kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään. Myöskään yhteistyötä kaupunginjohdon (kv, kh, kj) ja maakuntavalmistelijoiden kesken ei osannut arvioida noin kolmannes vastaajista. Loppujen vastaajien osuudet jakautuivat suhteellisen tasaisesti onnistuneen ja epäonnistuneen viestinnän välillä. Kokonaisuudessaan tulokset yhteistyöstä eri toimijoiden välillä noudattaa pitkälti aikaisemmin kyselyn tuloksia. Tiedottaminen sekä kaupunginjohdon ja yritysten välinen yhteistyö nähdään kuitenkin parantuneeksi edelliseen kyselyyn verrattuna.
23 23 6. ASUKKAIDEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN TOTEUTUMINEN Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuvat Asukkaiden vaikuttamis- ja kuulemismahdollisuudet kaupungin päätöksentekoon. Vastaajista 44 % oli sitä mieltä, että asukkailla on järjestetty keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia riittävästi. Yhtä monta vastaajaa oli myös sitä mieltä, että keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ei ole järjestetty riittävästi. Aikaisemmalla kyselykerralla kuulemistilaisuuksia järjestettiin eri puolella kaupunkia vastaajien mielestä riittävästi; yli 70 % vastaajista oli tätä mieltä. Kysyttäessä asukkaiden mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ennen päätöksiä vastaajista puolet kokivat, että mielipiteitä on selvitetty riittävästi ja puolet, että ei ole. Kaupungin talouden suunnitteluun lähes 60 % koki asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien olevan heikot. Puolet vastaajista arvioi asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteisen asioiden suunnittelun tukemisen olevan heikkoa.
24 24 Kuvat Palveluiden käyttäjien vaikuttamismahdollisuudet palveluiden kehittämiseen ja kaupungin toimintaan. Arvioitaessa palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen vaikuttamismahdollisuudet näki kohtalaisen heikkona 45,8 % vastaajista. Vastaajista puolet (50 %) arvioi, että palveluiden käyttäjiä on valittu riittävästi kaupungin toimielimiin. Molempiin kysymyksiin noin kolmannes vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään. Kuvat Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kaupungin eri alueilla. Vastaajista 84 % näki, että asukkailla on hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon aluelautakunta-alueilla. Vastaavasti keskustan alueella asukkaiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet nähtiin huomattavasti heikompana. Ainoastaan 24 % arvioi ne hyväksi, kun yli 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että ne ovat heikot.
25 25 Kuvat Kaupungin tiedottamisen onnistuminen ja kansanäänestyksen tarpeellisuus Lähes 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että kaupungin www-sivut ja sosiaalinen media palvelevat kaupunkilaisia hyvin. Vastaajista 72 % koki, että toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät netistä helposti. Edelliseen kyselyyn verrattuna tulokset ovat hieman huonontuneet. Vuonna 2012 vastaajista lähes 90 oli sitä mieltä, että asiat löytyvät netistä helposti. Samoin vastaajat kokivat, että suunnitteilla olevista asioista tiedotetaan vaikutusmahdollisuuksien kannalta entistä heikommin. Aikaisemmin 50 % oli sitä mieltä, että asioista ei tiedotettu riittävän ajoissa, kuin nyt näin koki jopa 60 % vastaajista. Kansanäänestyksen tarvetta kuntalaisten mielipiteiden selvittäjänä ei nähty enää niin tarpeellisena. Vastaajista 44 % tiedustelisi kuntalaisten mielipidettä kansanäänestyksellä, kuin aikaisemmin vastaava prosentti on ollut 60 %. Kaikkia kysymyksiä ei voitu vertailla, sillä osa kysymyksistä oli muokattuja tai uusia edelliseen kyselyyn verrattuna.
26 26 7. TOIMINTATAVAT 7.1 Päätöksenteon toimintatavat Kuvat Valtuustoryhmien päätöksenteon toimintatavat Valtuustoryhmien sisäisiä palavereita ja valtuustoryhmien puheenjohtajien välisiä palavereita piti erittäin merkittävänä tai melko merkittävänä 88 % prosenttia vastaajista. Valtuustoryhmien välisiä neuvotteluita pitivät kaikki vastaajat erittäin merkittävänä tai melko merkittävänä. Edelliseen kyselyyn verrattuna kaikkien osioiden vastaukset ovat parantuneet.
27 27 Kuvat Valtuuston selostustilaisuudet, valtuustoseminaarit ja iltakoulut. 96 % vastaajista piti valtuuston selostustilaisuuksia ennen valtuuston kokousta erittäin merkittävinä tai melko merkittävinä. Aikaisemmin vastaajista 80 % koki ne erittäin tärkeiksi tai melko tärkeiksi. Valtuustoseminaarit koettiin myös tärkeinä. Ainoastaan 12 % vastaajista ei kokenut niitä kovin merkittävinä. 60 % vastaajista koki kaupunginhallituksen ja ryhmien puheenjohtajien iltakoulut erittäin tai melko merkittävinä. 7.2 Valtuustotyöskentelyn uudet toimintatavat Vastaajilta kysyttiin millaisia uusia valtuustotyöskentelyn toimintatapoja voitaisiin ottaa käyttöön. Vapaapalautteita tuli yhteensä 17 kappaletta: - Puoluepolitikointi jättää taka-alalle ja lähteä aina etsimään yhteisiä ratkaisuvaihtoehtoja vaikeissakin asioissa ja heittää pois toisten puheenvuorojen mollaaminen. Tällainen työskentely jossa ensin haukutaan toisten esittämät puheenvuorot ja sitten esitetään omaesitys ja toivotaan siihen yhteistä kannatusta. Tällainen työskentely ei tuota hyviä päätöksiä, eikä ainakaan yhteisiä päätöksiä joihin kaikki sitoutuisi. - Valtuuston jäsenten osallistuminen asioiden valmisteluun - Valtuuston pitää päästä tutustumaan jo valmisteluvaiheessa oleviin asioihin. Eli katsomaan eri vaihtoehtoja eikä vain päättämään viranhaltijan esityksestä. - Sähköiset keskustelukanavat keskustella päätettäväksi tulevista asioista ennen kokouksia - Valtuuston kokousten välittäminen Internetin kautta nähtäväksi kaikille halukkaille. Valtuuston ja sen jäsenten tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen. Valtuuston jäsenten (ja viranhaltijoiden) vastuullisuussäännösten täsmentäminen
28 28 - Valtuutettujen koulutus heti alkuun - Valtuuston kokouksille aikaraja. ei yli 4 tuntisia kokouksia. - Valtuuston päätökset tulisivat olla selkeämpiä ja siten vahvempia. Päätösten ohjauskyky on heikko. - Asukkaille enemmän tilaisuuksia osallistua palveluiden kehittämiseen - Valtuustoinfon yhteydessä voitaisiin pitää kyselytunti, jossa valtuutetut voisivat kysyä kaupunginhallitukselta valtuustonkokouksessa esille tulevista asioista. - Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kokoaa valtuustoryhmien puheenjohtajat kerran viikossa palaveriin. - Info viikkoa ennen kokousta - Avointa keskusteluyhteyttä esim. kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä esim. Palveluiden uudelleenjärjestämisissä tai terveyspalveluiden sijoittamisissa, niin ettei kaupunginhallitus kävele päätöksissään yli valmistelevan lautakunnan. Riittävää tiedotusta valtuutetuille, maalaisjärkisellä, ymmärrettävällä tavalla puhuttaisiin päätettävistä asioista. - Esittelytekstit kokouksissa riittävän selkeitä, että tiedetään oikeasti mistä päätetään, konkreettisia esimerkkejä. Viranhaltijoiden tulisi tuoda elävästä elämästä esimerkkejä, miten vaikuttaa kaupunkilaisten elämään tietyt suunnitellut säästötoimet! - Lopettaisin iltakoulut. - Iltakoulu pois tai oleellisesti pienempänä, valtuustoon ei pieniä "täkyjä" ("Muurolan lukio", "Uimahalli" jne), hallitus liian iso, valtuustossa 1, max 2 pj, pormestarimalli
29 29 8. VALTUUSTON TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 8.1 Valtuuston tehtävissä onnistuminen ja epäonnistuminen Kuva 83. Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Valtuustotyöskentely on onnistunut kokonaisuudessa keskimäärin kohtalaisesti vastaajien mielestä (36,4 % vastaajista). Vastaajista 36,4 % koki valtuustotyöskentelyn onnistuneet erittäin hyvin tai melko hyvin. Melko huonosti tai erittäin huonosti valtuustotyöskentelyn arvioi onnistuneen 27,3 % vastanneista. Vastaajia pyydettiin merkitsemään kolme asiaa, missä asioissa valtuusto on onnistunut tällä valtuustokaudella. Valtuuston nähtiin onnistuneen erityisesti kaavoituksessa ja investoinneissa sekä talouden hoidossa. Myös valtuustotyöskentely oli muuttunut positiivisempaan suuntaan. Aikaisemmalla kyselykerralla vastaajia pyydettiin arvioimaan yleisesti missä asioissa valtuusto on onnistunut ja missä epäonnistunut. Silloin vastauksissa korostui onnistuminen esimerkiksi koulutoimessa, kaavoituksessa ja kaupunginjohtajan valinnassa Kaavoituksessa Investointihankkeissa Seminaarityöskentelyssä Lähidemokratia Strategiset linjaukset Keskustelu Eripuraisuudessa Saamattomuudessa Yhteistyökyvyttömyydessä Strategia Taloudenhoito Investoinnit Kaupunkistrategia Talousarvio Strateginen kaavoitus Yliopiston ja ammattikorkeakoulun Strategisen kaavoituksen säilyttämisessä. Tilaliikelaitoksen säilyttämisessä. fuusiossa. Valtuuston työskentely yleensä Tehty paljon yksimielisiä päätöksiä Palveluverkot Paljon keskustelua, mielipiteiden vaihtoa Kaavat vahvistettu nopeasti Taloudenpito ollut tehokasta Rakentava, eteenpäin katsova päätöksenteko Organisaatiouudistus Perustyö
30 30 Talouden suunnan kääntäminen Kaavoitus Kaupungin rakentaminen/kaavoitus Yritysyhteistyön kehittäminen Halu parantaa konserninäkökulmaa Kaavoitus, rakentaminen Matkailun kehittäminen, kasvu Uusia avauksia kehittymässä Alueiden kehitys Kuntalaisten päätäntää lisätty Tilinpäätöksen ylistämisissä Taulukko 1: Missä tehtävissä valtuusto on tällä valtuustokaudella onnistunut mielestäsi hyvin? Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan missä asioissa valtuustokaudella ei ole onnistuttu. Epäonnistumista nähtiin erityisesti talouden tasapainottamisessa, työllisyyden hoidossa, palveluverkkoratkaisuissa ja valtuuston työskentelytavoissa. Edellisellä kerralla arvioitiin, että taloudenhoidossa ei oltu onnistuttu ja kaavoitukseen nähtiin kehitettävää Investoinneissa, ajoitus, onnistuminen Taloudessa Puheenvuorojen käyttöä eivät jotkut valtuutetuista ole pystyneet rajaamaan vähintään viiteen. On ollut Yhteistyöstä on puhuttu, mutta yhteistyöteot ovat jääneet vähäisiksi. henkilöt paasaa puheenvuo- kuin jokin torikokous jossa samat roa samasta asiasta sanomatta mitään uutta. Tällainen työskentely on ala-arvoista valtuustossa Ajan käyttöä ei ole puheenjohtaja rajannut sovittuihin aikoihin, vaan on jopa lypsänyt uusia puheenvuoroja Talouden seurannassa ja tasapainottamisesssien edistämisessä, Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuk- Työllisyyden parantamisessa keskustelu Talouden tasapainottamisessa Kaupungin kehittämisessä Kaupunkilaisten kuulemisessa Palveluverkosta huolehtiminen Talouden kuntoon saattaminen Rakenteiden muuttaminen Julkinen kuva ylimmästä päätöksentekoelimestä Hallintosäännön valmistelu Organisaatiorakenteen valmistelu Omistajaohjaus Valtuuston aseman heikentämisessä. Valtuuston puheenjohtajuudessa. Palveluverkkojen ylläpitäminen Talouden suunnittelu Talouden valvonta Strategisesti merkittävien suuntalinjojen tekeminen Valtuutettujen osallistaminen Uimahallipäätös Keskustelukulttuuri, puheiden määrä ja pituus Palveluverkon kunnosta ja riittävyydestä huolehtiminen Kokonaisuuden huomioiminen esim. palveluverkon osalta Valtuuston ja hallituksen yhteistyössä. Keskustelukulttuuri/päätöksenteon tehokkuus Investointien kustannusten hallinta Homekoulujen hoito Työllisyyden hoito Rakentava yhteistyö Työllisyydessä Talousarvio Sote Eu Taulukko 2: Missä tehtävissä valtuusto on tällä valtuustokaudella epäonnistunut? 8.2 Keskeneräiset asiat Valtuutettuja pyydettiin arvioimaan kolme tärkeintä keskeneräistä asiaa valtuustokaudella. Vastaajat arvioivat, että erityisesti talouteen, palveluverkkoon, työllisyyteen, omistajaoh-
31 31 jaukseen ja organisaatiouudistukseen liittyvät kokonaisuudet jäivät keskeneräisiksi. Edellisessä itsearvioinnissa kysymys oli muotoiltu hieman erilaiseen muotoon: Mitä tärkeinä pitämiänne asioita valtuustokaudella on vielä kesken ja mihin tulisi erityisesti paneutua? Kehitettävää nähtiin erityisesti hallinnon uudistamisessa, taloudessa, kaavoituksen kehittämisessä ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä Sisäilmaongelmien korjaus, investoinnikeaa Taloustietämys valtuustolla sur- Toimintapäätöksien ja talouden ratkaisut ei saatu muutettua niin, Työllisyyden hoitoresurssit jäivät että olisi ennen rakentamispäätöksi päätetty eri talousratkaisut hyvin vajavaisiksi ennen rakentamispäätöksiä Monet kaavoitukseen liittyvät kysymykset, erityisesti Ounasvaaran kaavoitus, Valionrannan Kaavoitus ja rakennussuojelu. Työllisyyden edistäminen. Passiivisesta talouden hoidossa ei ole päästy aktiiviseen talouden hoitoon. Esim. kaavoitettujen tonttien markkinointi on jäänyt lähes hoitamatta. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen Hallinnon uudistaminen Strategiatyö Kasvupolitiikka ja elinkeinot Hallintouudistus Konserniohjaus Omistajapolitiikka Organisaation uudistaminen Talouden parantaminen Yhteistyön kehittäminen Tilaliikelaitoksen lakkauttaminen Omistajaohjauksen vahvistaminen Talouden tasapainottaminen. Yksityisteiden avustaminen. Tekla ei hoitanut oikeudenmu- kaisesti- Palveluverkosta päättäminen Luottamushenkilöorganisaation muutoksessa. Velkaantumisen pysäyttäminen. Rakentamisen ja projektien hallinta Talouden suunnittelu ja ylläpito Organisaation keventäminen Kaupungin kiinteistönhallinta Talouden tasapainottaminen Työllisyystilanteen parantaminen Palveluntarvetta vastaavan palveluverkon päivittäminen Uimahalliasia Talouden tasapaino Santasportin toiminta Roi kaupungille kehittäminen Konsernin eri osien yhteistyön Koulujen investointipäätökset Ounasvaaran kehittäminen palveluverkostoista päättäminen peruskorjauksen rahoittaminen Koulujen peruskorjausten aikataulu ja suunnitelma Nuorten työttömyyden hoitaminen Valtuuston kokousten hallinta Eu Sote Arvot Taulukko 3: Mitkä tärkeinä pitämäsi asiat jäivät kesken tällä valtuustokaudella?
32 Uuden valtuustokauden tavoitteet Seuraavan valtuustokauden tavoitteina nähtiin erityisesti talouden kuntoon saaminen, kiinteistöjen kunnossapito, palveluverkkoratkaisut ja organisaatiomuutoksen valmistelu. Myös työllisyyden hoitoon ja valtuustotyöskentelyyn toivottiin kehitystä. Edellisessä itsearvioinnissa suoraan vastaavanlaista kysymystä ei ollut Talous Puurakentamisen edistäminen Rakennukset kuntoon Noiden edellä mainittujen toimintatapojen korjaamiseen Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Yhdenvertaisten palvelujen toteuttamiseen lain edellyttämällä velvoitteella Koulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisu Työllisyyteen resursseja lisää ja eri vaihtoehtoisten työllistämisvaihtoehtojen kokeilulla työnantajien kassa yhteistyössä lähteä toimimaan ja esim. ns. 5 M sakkomaksu työllistämiskäyttöön Päätöksentekijäin vastuullisuuden ja tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen Elinkeinopolitiikka Valtuutettujen koulutukseen Konserniohjaus Avoimuuteen Henkilöstöpolitiikka Tehokkuuteen Siihen että valtuusto on veronmaksajien edunvalvoja, eikä pelkästään verorahojen tuhlaaja omien tarkoitusperien mukaan. Nopeasti rakennettava uimahalli Ounasvaaralle. Palveluverkkoon ja kiinteistönpitoon Talouden tasapainottaminen Talouden tasapainottamiseen Talous on pidettävä tasapainossa Ihmisten hyvinvointiin. Pysäytettävä pormestarimalli hoopoilu Kuntaan jäävien palveluiden kehittäminen Sote- ja maakuntauudistus Omistajaohjaus Korjausvelan pysäyttäminen. Velanoton järkevyys. Talousjohtaminen. Hallinto-organisatiomuutosten toteuttaminen Talouden hoito Korjausvelan pienentäminen Tiukkaan talouskuriin, ei veronkorotuksiaa Riskien hallintaan ja valvontaan Organisaation keventämiseen Luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien parantaminen Työllisyystilanteen parantaminen Kiinteistöjen hallinta ja hoito Palveluverkon kehittäminen palvelun tarpeita vastaavaksi kennushankkeiden läpivienti Julkisten rakennusten kunto ja ra- Sote palvelut Palveluverkko kuntoon (esim. koulut) tekemään viivyttelemättä Tarvittavat päätökset pitää kyetä Yritysten kehittymismahdollisuudet Kiinteistöjen peruskorjauksiin Ounasvaaran kehittämiseen Valtuustosopimuksen tekoon Valtuuston kokousten valmistelu ja Terveelliset oppimisympäristöt Palveluverkkolinjaus selkeä jämäköittäminen Pormestari valintaan Sote Kuntarakenne Talousarvio (3 v) Taulukko 4: Mihin asioihin uudella valtuustokaudella tulisi erityisesti paneutua?
33 33 9. KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin nykyinen kaupunkistrategia tulee kaupungin toimintaa. Kaupunkistrategia vastaa muuttuvien toimintaympäristöjen aiheuttamiseen tarpeisiin Kaupunkistrategian tavoitteet on johdettu todellisista tarpeista Kaupunkistrategiassa on otettu huomioon kuntatalouden realiteetit Arvot, visio ja toiminta-ajatus ovat ymmärrettäviä ja laajasti hyväksyttyjä Kuvat Arviointi kaupunkistrategiasta Hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kaupunkistrategiassa on pystytty vastaamaan toimintaympäristöjen aiheuttamiin tarpeisiin. Vastaajista 41,7 % oli kuitenkin sitä mieltä, että kaupunkistrategia ei näihin tarpeisiin vastaa. Puolet vastaajista näki, että kaupunkistrategian tavoitteet on johdettu todellista tarpeista. Kuntatalouden realiteetteja ei ole otettu riittävästi huomioon kaupunkistrategiassa noin 33 % mielestä. Hieman alle puolet koki, että talouden realiteetteja on huomioitu riittävästi. Arvot, visio ja toiminta-ajatus ovat ymmärrettäviä ja laajasti hyväksyttyjä noin 46 % mielestä, kun vastaavasti noin kolmannes vastaajista koki, että näin ei ole. Edellisessä kyselyssä kaupungin visiota ja strategiaa piti erittäin hyvänä tai hyvänä noin 64 % vastaajista.
34 34 Tavoitetasot on määritelty realistisesti ja sopivan haasteellisesti Kaupunkistrategia on rakenteeltaan ja sisällöltään selkeä ja johdonmukainen Kaupunkistrategia on toteuttamiskelpoinen Kaupunkistrategian tavoitteiden mukaiseen suuntaan on edetty hyvin Kuvat Arviointi kaupunkistrategiasta Vastaajista 40 % koki, että kaupunkistrategian tavoitetasot on määritelty realistisesti ja sopivan haasteellisesti. Hieman oli puolet (54,5 %) koki, että näin ei ole tehty. Kaupunkistrategian rakennetta ja sisällön johdonmukaisuutta piti hyvänä noin 41 % vastaajista. Kaupunkistrategian on toteuttamiskelpoinen 45,5 % mielestä. Vastaajista puolet koki, että kaupunkistrategiaa ei voida toteuttaa. Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki myös, että kaupunkistrategian tavoitteiden mukaiseen suuntaan ei ole edetty hyvin. Kokonaisuudessaan on nähtävissä, että noin puolet valtuutetuista koki kaupunkistrategian olevan onnistunut ja sen tavoitteita voidaan toteuttaa. Toinen puoli vastaajista arvioi kaupunkistrategian toteuttamisen olevan haasteellista ja sen sisältö ei ole johdonmukainen. Aikaisemmassa valtuustolle tehdyssä itsearvioinnissa ei arvioitu kaupunkistrategiaa ja sen toteutumista yhtä laajasti.
35 VAPAA PALAUTE Kyselyn lopussa vastaajilla oli mahdollisuus antaa vapaata palautetta valtuustotyöstä. Palautetta antoi yhteensä 14 valtuutettua. Vapaassa palautteessa korostui valtuustokokouksen työskentelytavat. Valtuustotyöskentelystä toivottiin tehokkaampaa ja valtuuston asemaa haluttiin korostaa suhteessa kaupunginhallitukseen. Samoin keskustelukulttuuriin toivottiin parannusta, jotta keskustelu pysyisi asiassa ja asianmukaisena. Kaupunkistrategia on nähty liian laajana ja vaikeaselkoisena, joka ei sen vuoksi ohjaa riittävästi päätöksentekoa. Vaihtoehtoisia esityksiä toivottiin päätöksentekoon, jotta päättäjällä olisi useampia vaihtoehtoja, mistä valita paras vaihtoehto. - Päätettäviin asioihin pitäisi olla aina vaihtoehtoinen esitys - Kaupunkistrategian kirjaukset eivät ole mielestäni riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä. Niistä melkein jokainen voi tulkita oman selityksen ja sen vuoksi olisikin tehtävä kysely valtuutetuille miten he todella löytävät ratkaisulinjat eri tilanteisiin päätöksiä tehdessään. Asiapaperi on kohtuuttoman pitkä ja näin ollen jäänyt monelta täysin tutkimatta sen sisältö. Olisi paikallaan laatia tiivistelmä, jossa viitattaisi sivuille josta asiaan saa tarkemman selvityksen. - Valtuuston puheenjohtajan tiukempi rooli kokouksen johtamisessa. Valtuutetut istuu salissa. Varavaltuutetut kutsutaan asianmukaisesti kokoukseen (odottavat kutsua) Valtuustosalin arvokkuuden nostaminen. Lämpiössä vain valtuutetut ja virkamiehet, muu yleisö lehterillä. Valtuutetun puhetaitojen kehittäminen (valtuutetut). - Valtuustoon ei saisi valita omanedun tavoittelijoita eli kaupungin tai kunnan työntekijöitä koska he eivät jäävää itseään koskevissa asioissa. Heitä saisi kuulla vain asiantuntijoina. - Valtuuston aseman palauttaminen kaupunginhallitukseen nähden on tärkeää. Kaupunginhallitus on toiminnallaan vienyt vallan valtuustolta toimintarajoja rikkomalla. Kaupunginhallituksen jäsenien valinnassa on käytettävä yli puoluerajojen järkeä, että saadaan luottamushenkilöorganisaatio toimivaksi. Velanottoon on saatava järkeä, vuosikatteen pitää riittää poistoihin ja korjausvelan lyhentämiseen ja korjausinvestointeihin. Uutta velkaa vain uusiin investointeihin. Valtuuston puheenjohtajuuteen jämäkkyttä. - Valtuuston puheenjohtajan tulee kyetä johtamaan kokouksia. Liian pitkät ja asiaan
36 36 kuulumattomat puheet ovat heikentäneet valtuuston mahdollisuuksia päättää asioista. Energiaa on kulunut epäoleelliseen höpötykseen. - Valtuuston kokousten keskustelukulttuuria tulisi kehittää ja toimintaa tehostaa. - Kaipaisin eri vaihtoehtojen tarjoamista päätöksentekoon. Olennainen osa sitä on etujen ja haittojen tuominen avoimesti esille. - Valtuutettujen tulisi tietää kaupunkistrategian sisältö ja sen vaikuttavuus ja ohjaus päätöksentekoon. Riittävä koulutus uusille valtuutetuille. Ei liikaa kokouksia! Jämäkkyyttä! Hyvät maalaisjärkiset lyhyet esittelyt päätettävistä asioista. Kunnioitus eri toimialojen asiantuntemukselle! - Konsensus, pormestari, isot asiat
Osa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
LisätiedotLapuan kaupunginvaltuuston itsearviointi 2019
Lapuan kaupunginvaltuuston itsearviointi 2019 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tulokset... 4 2.1 Valtuustotyön arviointi... 4 2.2 Strategian arviointi... 9 2.3 Valtuuston onnistuminen... 11 1 Johdanto
LisätiedotLapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018
Lapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tulokset... 3 2.1 Kaupunginhallituksen onnistuminen tehtävässään... 3 2.2 Päätöksentekoprosessi... 2.3 Kaupunginhallituksen
LisätiedotSiikajoki: Valtuustotyön arviointi kaudella Vastausprosentti: 59% (16/ 27)
Siikajoki: Valtuustotyön arviointi kaudella 2009-2012 Vastausprosentti: 59% (16/ 27) Miten arvioit valtuustotyön edellytyksiäsi seuraavien asioiden osalta? N=16 (%) Huono Ei huono eikä hyvä Hyvä 1) Valmisteltavina
LisätiedotPienet kunnat: Valtuustotyön arviointi kaudella Vastausprosentti: 35% (103/ 296)
Pienet kunnat: Valtuustotyön arviointi kaudella 2009-2012 Vastausprosentti: 35% (103/ 296) Miten arvioit valtuustotyön edellytyksiäsi seuraavien asioiden osalta? N=102 (%) Huono Ei huono eikä hyvä Hyvä
LisätiedotValtuustotyön arviointi valtuustokaudella Valtuutetun henkilökohtainen arviointi
Liite 1 Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 9/80/2012 Valtuustotyön arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Valtuutetun henkilökohtainen arviointi Valtuustotyön edellytykset ja yhteistyön toimivuus 1 Miten
LisätiedotKaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet
Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet
LisätiedotValtuuston itsearviointi Valtuuston itsearviointi Valtuusto, Varavaltuutetut. Valtuusto, Varavaltuutetut
Valtuuston itsearviointi 2016 Valtuusto, Varavaltuutetut Valtuuston itsearviointi 2015 Valtuusto, Varavaltuutetut B. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA VALTUUSTOTYÖN EDELLYTYKSET 1. Omat vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotHallituksen itsearvointikysely 2016
Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon
LisätiedotValtuustokauden itsearviointi
Valtuustokauden 2009-2012 itsearviointi Markus Laine & Tanja Lahti Kaupunkitutkimuksen osasto Helsingin kaupungin tietokeskus markus.r.laine@hel.fi & tanja.lahti@hel.fi Tänään: nostoja tuloksista 2 Itsearvioinnin
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh
Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh
LisätiedotValtuuston itsearviointi 2014 Valtuusto VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA VALTUUSTOTYÖN EDELLYTYKSET. Valtuuston itsearviointi 2013 Valtuusto
n itsearviointi 2014 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA VALTUUSTOTYÖ EDELLYTYKSET 1. Omat vaikutusmahdollisuudet 2. ryhmäni vaikutusmahdollisuudet 3. Koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet 4. Asukkaiden ja palveluiden
LisätiedotMaakuntahallituksen työn arviointilomake
Mh 10.11.2008, Liite nro: 1 Maakuntahallituksen työn arviointilomake Henkilökohtainen arviointi hallitustyöskentelystä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Ympyröikää mielestänne sopivin vastausvaihtoehto.
LisätiedotKaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus
Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa
LisätiedotUusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
LisätiedotValtuustötyön arviointi valtuustokaudella
Valtuustötyön arviointi valtuustokaudella 2013-2017 Arviointi asteikolla 1-5 (1 = erittäin huono... 5 = erittäin hyvä) 1. Miten arvioit valtuustotyön edellytyksiäsi seuraavien asioiden osalta? Valmisteltavina
LisätiedotValtuustotyön arviointi valtuustokaudella
Valtuustotyön arviointi valtuustokaudella 2013-2017 Arviointi asteikolla 1-5 (1 = erittäin huono... 5 = erittäin hyvä) 1. Miten arvioit valtuustotyön edellytyksiäsi seuraavien asioiden osalta - Valmisteltavina
LisätiedotKunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sivu! 1 /! 7
Kunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2013-2016 Sivu! 1 /! 7 Kyselyn tulokset. 1. Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti ja omassa työssäsi seuraavien asioiden osalta?
LisätiedotOsallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)
Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017) 2018-2021 sääntöjen tarkoituspykälässä 1 valtuuston vastuu ov-keinoista 22 -aloiteoikeus 23 -kansanäänestysaloite 24-25 - vaikuttamiselimet (vanhusneuvosto)
LisätiedotJyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011
Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala
Kaupunginhallitus 341 19.12.2016 Kaupunginhallitus 50 20.02.2017 Kaupunginhallitus 70 06.03.2017 Kaupunginvaltuusto 13 13.03.2017 Toimielimet ja luottamushenkilöorganisaatio 1.6.2017 alkaen Kh 19.12.2016
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI
ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 Kaupunginhallitus 6.6.2010 Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 2 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 4 3. VALTUUSTO VAIKUTTAJANA... 5 3.1. Miten arvioitte
LisätiedotLaukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen
Kunnanhallitus 194 31.10.2016 Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen 497/00.01.01/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016
LisätiedotSairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella
Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5
Lisätiedotkokonaisuudesta alkuvuodeksi 2018.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2017 1 (5) 769 V 13.9.2017, Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 HEL 2017-009006 T 00 01 01 Päätös Käsittely esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto
LisätiedotVALTUUSTOKAUDEN TYÖN ARVIOINTI
VALTUUSTOKAUDEN 2013-2017 TYÖN ARVIOINTI Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/2017 Valtuuston rooli kaupungin strategisena johtajana on sen tärkein tehtävä. Tätä korostaa myös valtuustokauden
LisätiedotKeravan vanhusneuvosto
Keravan vanhusneuvosto Iiris Laukkanen 14.12.2018 Vanhusneuvoston tehtävät ja toiminta Kuntalaki 27 Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on
LisätiedotKuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Kuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 22.5.2015 Revisioneuvos Keijo Lappalainen sisältöä käsitteistöä taustaa vastuita
LisätiedotNykyisen strategian toteutumisen arviointi
Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotValtuuston työskentelyn arviointi
Valtuuston työskentelyn arviointi Suomussalmen kunta 24.4.217 JP HM Sivu 1 Toteutus Toteutettiin anonyymina Webropol-kyselynä maaliskuussahuhtikuun taitteessa 217. Vastauksia 2 kpl, vastausprosentti oli
LisätiedotHallituksen työskentelyn arviointi
Miten arvioit yleisesti kaupunginhallituksen työn ja oman työsi onnistumista ja edellytyksiä seuraavien asioiden suhteen? A. Kaupunginhallituksessa yleisesti 1=Erittäin huono 5=Erittäin hyvä Koko hallituksen
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNGINHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI
ROVANIEMEN KAUPUNGINHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI 2015-2017 Päivämäärä 4.6.2017 Kaupunginhallitus 5.6.2017 1 SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Vastaukset johtopäätöksineen 2.1 Kaupunginhallituksen onnistuminen tehtävässään.
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotKESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ
KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin
LisätiedotPoliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava
Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-
LisätiedotJärjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela
Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotDemokratiapäivä
Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotTARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Valtuustokausi 2013 2016 Työohjelma 2016 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTUUDET Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien
LisätiedotPelastuslaitoksen johtokunnan itsearviointi
Pelastuslaitoksen johtokunnan itsearviointi Pvm. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 14.12.2010 kokouksessaan Hyvä hallintotapa -asiakirjan suosituksena Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä
LisätiedotKUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen
KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotKuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä
Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä
LisätiedotUusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen
Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu
LisätiedotLuottamushenkilöorganisaation linjaus alkavalle valtuustokaudelle
Johtamisjärjestelmän 21 13.06.2016 kehittämisryhmä Johtamisjärjestelmän 24 15.08.2016 kehittämisryhmä Johtamisjärjestelmän 29 05.09.2016 kehittämisryhmä Kaupunginhallitus 295 12.09.2016 Luottamushenkilöorganisaation
LisätiedotLaukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen
Kunnanhallitus 194 31.10.2016 Valtuusto 39 14.11.2016 Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen 497/00.01.01/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotToiminnan arviointi: omistajaohjaus
20.2.2017 Toiminnan arviointi: omistajaohjaus Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Toiminnan kehitys uusi rooli Sote- ja maakuntauudistuksen
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA
KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18
LisätiedotPoliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa
Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa 3.10.2016 Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen vuonna 2017 Luottamushenkilöorganisaation/toimielinrakenteen
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotAlustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi
Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista
Lisätiedot2 luku Toimielinorganisaatio Valtuusto Kaupunginhallitus, konsernijaosto sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto
6 Sisällysluettelo I OSA Hallinnon ja toiminnan järjestäminen... 12 1 luku Kunnan johtaminen... 12 1 Hallintosäännön soveltaminen... 13 2 Kunnan johtamisjärjestelmä... 13 3 Esittely kaupunginhallituksessa...
LisätiedotMaakuntahallituksen työn arviointilomake
1 Maakuntahallituksen työn arviointilomake Henkilökohtainen arviointi hallitustyöskentelystä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Yhteenvetoraportti N=20 Julkaistu: 17.11.2008 1. Miten arvioitte yleisesti
LisätiedotKemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne
Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
LisätiedotAlueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.
Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen
LisätiedotNuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan
Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset
LisätiedotDemokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa
Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa Demokratiapäivä 17.10.2017 Rinnakkaisseminaari 3: Maakunnat ja demokratia Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Maakuntavaalit Hallitusohjelman
LisätiedotKuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017
Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017 Taustaa Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2017 (11.4.-12.5.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville
LisätiedotIin kuntaviestintäkyselyn tulokset
Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia
LisätiedotREA-Puntari Uudistusten reaaliaikainen arviointitutkimus (REA) Tiedotteen liiteaineisto Siv Sandberg, Åbo Akademi
Uudistusten reaaliaikainen arviointitutkimus (REA) REA-Puntari 2017 Tiedotteen liiteaineisto 31.10.2017 Siv Sandberg, Åbo Akademi REA-puntari 2017 Kohdejoukko: 40 ARTTU2-kunnan luottamushenkilöjohto (valtuuston
LisätiedotMistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus
Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus Talous Maankäyttö Kuntaliitto tiedottaa 10.12.2015 Elinkeinopolitiikka 1 600 kuntien päättäjää vastasi kyselyyn: Kunnan elinvoima rakentuu toimivasta kaavoituksesta
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA
TEHTÄVÄKUVA 2017 19.1.2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä:
LisätiedotSisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus
LisätiedotLuottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset
Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöjärjestelmätyöryhmä 11.6.2015 Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset 1. Yleistä Kaupunginhallitus asetti 12.1.2015 työryhmän valmistelemaan
LisätiedotEsittelijä / valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) tai sähköposti
Kasvatus- ja opetuslautakunta 69 21.10.2014 Hyvinvointitoimikunta 53 05.11.2014 Lausunto Karkkilan kaupungin talousarviosta vuodelle 2015 122/02.02/2014 Kasvatus- ja opetuslautakunta 21.10.2014 69 Esittelijä
LisätiedotYhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?
Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?
LisätiedotKuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2018
Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 18 Taustaa Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 18 Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia 170,
LisätiedotUusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta
Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
Lisätiedot1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:
Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 37 23.05.2017 Tekninen
LisätiedotSelvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista
Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotArviointikertomus vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta
Kaupunginvaltuusto 65 19.06.2017 Tekninen lautakunta 79 31.08.2017 Arviointikertomus vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Kaupunginvaltuusto 19.06.2017 65 TARK.LTK
LisätiedotKOTKA2025 -työsuunnitelma. Terhi Lindholm, kehitysjohtaja
KOTKA2025 -työsuunnitelma Terhi Lindholm, kehitysjohtaja 13.2.2018 Kotkan kaupunkistrategian tavoitteet Hyväksytty kaupunginhallituksessa 110917 visio vuoteen 2025, varsinainen strategiakausi 2019-2022
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
Lisätiedot23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI
23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö
LisätiedotTampereen uuden strategian valmistelutilanne
Tampereen uuden strategian valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 28.8.2017, Tampere-talo 1 Miksi Tampereen strategia? 2 Pormestariohjelma ja
LisätiedotJOHTAMISJÄRJESTELMÄTOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI Pormestarimalli
JOHTAMISJÄRJESTELMÄTOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI 3.12.2018 Pormestarimalli 1. Taustaa Kaupunginhallitus päätti 27.11.2017 346 asettaa kaupungin johtamisjärjestelmätoimikunnan, jonka tehtävänä on arvioida kaupungin
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotLuottamushenkilöiden perehdytys 2013
Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014
Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa
LisätiedotNURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta
NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI SoTe-lautakunta 15.11.2016 76 valmistelu päätöksenteko sitoutuminen 15.12.2015 toteutuman arviointi 2016 15.12.2015 toteutuman arviointi
LisätiedotValtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen SIIRTYMINEN SOVELLETUSTA TILAAJA- TUOTTAJAMALLISTA TULOSOHJAUKSEEN Mitä mukaan vanhasta, miten muutoksen teemme, millaisella organisaatiolla
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotKiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -
Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen
LisätiedotJyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen
Jyväskylän strategiapäivitys Kaupunginvaltuuston seminaari 13.3.2017 Kehitysjohtaja Harri Hyvönen Lähtökohtana nykyinen strategia 8.3.2017 2 Kaupunkistrategian taustaa ja tavoitteet TAUSTAA; Rohkeasti
LisätiedotMiten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?
Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
LisätiedotHallintosäännön uudistaminen ja organisaatiomuutoksen valmistelu. Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala
Kaupunginhallitus 71 07.03.2016 Kaupunginhallitus 123 02.05.2016 Kaupunginhallitus 132 16.05.2016 Kaupunginhallitus 172 13.06.2016 Hallintosäännön uudistaminen ja organisaatiomuutoksen valmistelu Kh 07.03.2016
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotJohtamisjärjestelmän uudistaminen ja valtuustokausien vaihdos
Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja valtuustokausien vaihdos Kaupunginvaltuuston seminaari 2. 3.2.2017 Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna 1 Helsingin luottamushenkilöjohto: Toimielimet Kaupunginvaltuusto
Lisätiedot