Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL Eva Autio, erikoissuunnittelija, THL Sarianna Vaara, tutkimuskoordinaattori, THL

Transkriptio

1 Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL Eva Autio, erikoissuunnittelija, THL Sarianna Vaara, tutkimuskoordinaattori, THL

2 Ryhmätyö Työskentelemme joidenkin maakunnille annettujen kehittämistehtävien äärellä Muodostetaan 6 ryhmää, jotka kukin saa yhden maakunnallisen kehittämistehtävän pohdittavakseen. Tehtävänä on pohtia ja/tai tuoda hyviä esimerkkejä siitä, mitä kyseinen kehittämistyö pitäisi sisällään, miten se käynnistetään, ketä tulee olla mukana jne Ryhmät valitsevat keskuudestaan kirjurin, joka kirjaa tuotosta powerpoint/word pohjalle Työskentelyaikaa ryhmällä on 30 min Purku 10 min/ryhmä, sopikaa kuka esittelee tuotoksen Luku kuuteen!

3 Maakunnalliset kehittämistehtävät Ryhmä 1) Luodaan menettelytavat yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön paikallisen tietopohjan kokoamiseksi Ryhmä 2) Edistetään lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa ja tuetaan mahdollisuuksia harrastamiseen Ryhmä 3) Tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä osana yhteisöllistä hyvinvointi-/opiskeluhuoltotyötä Ryhmä 4) Kehitetään yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarjoamista yhtenä kokonaisuutena Ryhmä 5) Kehitetään laajojen terveystarkastusten paikallisia käytänteitä Ryhmä 6) Kehitetään yhteistyökäytänteitä opiskeluhuollon ja erityistason palveluiden välillä

4 Ryhmä 1) Luodaan menettelytavat yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön paikallisen tietopohjan kokoamiseksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hyvinvointijohtaminen Tulee paljon tietoa, mutta kuka on kokoava organisaatio? paikallisella tasolla johtamisrakenteet pitää olla kunnassa Tea- viisari kiusaamiskysely kouluterveyskysely oppilaitosten monialainen tarkastaminen itsearviointikysely tasa-arvokysely laajat terveystarkastukset

5 Ryhmä 1) Luodaan menettelytavat yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön paikallisen tietopohjan kokoamiseksi KESKUSTELUSSA: Tiedot hyvinvointisuunnitelmaan. Perustuu hyvinvointijohtamiseen. tietoa on paljon, tiedon kokoaminen haaste vaatii rakenteet joka mahdollistaa kokoamisen kootaan hyvinvointisuunnitelmaan jalkautetaan johtamisen kautta sinne missä tukea tarvitaan TEA, Kouluterveyskysely, kiusaamiskysely, oppilaitosten monialainen tarkastaminen, itsearviointi, tasa-arvokyselyt, kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset Kiva Koulu -kysely ja muut. Kouluterveyskysely ja TEA, voisiko olla tietty paketti joka tarjottaisiin kouluille? Menetelmä/työkalu em. tietojen kokoamiseksi suunnitteilla Päijät-Hämeessä, kokemukset jaetaan kun saatavilla. Terveyden edistämisen tehtävät.

6 Ryhmä 2) Edistetään lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa ja tuetaan mahdollisuuksia harrastamiseen 1/4 Mitä mietitty/tehty? Etelä -Karjala - tavoitteena koota harrastetarjotin o järjestöt kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja tutustuu toisiinsa sekä esittelee toimintaansa o mahdollisuuksien mukaan maksuttomia harrastuksia - harrastekaappi, jossa olisi välineitä - vanhempainyhdistykset esitelleet harrastusmahdollisuuksia - liikunnanohjaajia palkattu kouluille o toimivat liikunnanopettajan tukena ja järjestävät kerhoja - koulun nuorisotyö on aloitettu o koululle palkattu nuorisotyöntekijä 2-3päivää viikossa (kuulee lapsia ja järjestää välituntitoimintaa) - liikkuva koulu o liikuntavälineitä kouluille, välkkärit - liikkumislähete - Miten move-mittausten tuloksia hyödynnetään? - Miten motivoidaan ne, joita ei kiinnosta mikään?

7 Ryhmä 2) Edistetään lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa ja tuetaan mahdollisuuksia harrastamiseen 2/4 Mitä mietitty/tehty? Keski-Suomi osallistavat vanhempainillat harrastustoiminnan pilotti (Kesli) harrastustoiminta käsitetään laajasti (myös se, että lapsi lukee kotona, on harrastamista) kuntien johto sitoutettu mitä lapset haluavat harrastaa, miten lapset haluavat harrastaa (osallisuus, suunnitellaan lasten kanssa yhdessä) joustava koulupäivä, harrastustoiminta kouluun yhteistyö perhekeskuksen kehittämisen kanssa kulttuuriaitta Keski-Suomessa tuovat kouluihin materiaalia kehitteillä systemaattisia malleja tämän toiminnan juurruttamiseen harrastustoiminta hyvinvoinnin edistäjänä tavattu kunnan ja harrastustoiminnan edustajia (tutustuminen, osallisuus, yhteistyö, haasteiden pohtiminen) millaisia tarpeita erityislapsilla on harrastustoiminnan suhteen Tikkakosken tilapilotti (kartoitetaan tilat, mitä esteitä tilojen käytöllä on)

8 Ryhmä 2) Edistetään lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa ja tuetaan mahdollisuuksia harrastamiseen 3/4 Mitä mietitty/tehty? Pohjois-Pohjanmaa - hyvinvoiva kasvuympäristö o hyvinvointiviikko (järjestöt ja toimijat esittelevät omaa toimintaansa, myös oppilaat voivat esitellä harrastuksiaan) - hyvinvointiarki o o lapsen arjessa toteutuu myös harrastustoiminta lapsi aktiivisena toimijana ympäristössä - Tilojen käyttö - Action-liikunta: vuotiaille ilmaista liikuntaa, ei ilmoittautumista

9 Ryhmä 2) Edistetään lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa ja tuetaan mahdollisuuksia harrastamiseen 4/4 Keskustelusta poimittua: Jokaiselle lapselle harrastus -kärkihanke, ks. mitä siellä. Liikkuva koulu. Ilo kasvaa liikkuen (vaka). Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Sipoossa hyviä malleja osallistamiseen harrastustoiminnan järjestämisessä. Päijät-Häme, Lahti: koostettu lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Huolehdittava resursseista, rahoituksista Tutustu: Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä, Pulssi-toiminta.

10 Ryhmä 3) Tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä osana yhteisöllistä hyvinvointi-/opiskeluhuoltotyötä Yhteisötaso Kasvatuksellinen vanhempainilta (teemana tunteet ja tunteiden säätely). Lapsen hoito järjestetty. Teemallinen vanhempainilta Toiminnalliset perheillat, some mukaan (pelkästään katsomalla tai etänä myös mukaan, whats app-ryhmä, tallennukset) Vertaistuen mahdollistaminen. Kasattaisiin yhteen saman teeman ympärille esim. eri aihealueita pajatyyppisesti Lapsille erilaisia teemoja, joissa käsitellään (tunteiden säätely tms.) Varhaiskasvatuksessa perhetoimintaillat, perheet yhdessä Kouluilla perheiden avoimia aamukahveja,

11 Ryhmä 3) Tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä osana yhteisöllistä hyvinvointi-/opiskeluhuoltotyötä Kehittämisen kohde totuttujen rakenteiden rikkominen, toiminnallisuutta voi käyttää välineenä Nivelvaiheissa erittäin tärkeää saada tietoa ilmiöistä ja tulevista muutoksista Kenen rooli auttaa vanhempia kasvatustyössä? Rikkoa yhteistyön rajoja: yhteisöllisen ryhmä miettiä sis. perheen, oppilaan järjestöt miettisivät yhdessä toteutusta Kohtaamisen ympäristön huomioiminen Kodin ja koulun yhteiset päivät, pop up-päivä Helsinki. Vanhemmat ja lapset yhdessä voivat pitää erilaisia pajoja. Tehdään yhdessä suunnittelu ja toteutus Verkkoon tärkeitä aiheita muussa kuin sanallisessa muodossa esim. videot (teemat esille) Lapsilta ja nuorilta, vanhemmille viestejä Muiden vanhempien kanssa keskustelun mahdollistaminen, tutustuminen lapsen toimintaympäristöön

12 Ryhmä 4) Kehitetään yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarjoamista yhtenä kokonaisuutena Ammattikuntien ja organisaatioiden taso / maakunnan taso? kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, lääkäri, jalkautuvat ja konsultoivat palvelut opetushenkilöstön rooli ja tietoisuus Kuka ottaa vastuun verkostosta? Kenellä on kokonaiskuva? (asiakasnäkökulma) Johtamisen ja kehittämisen näkökulma edelliseen kohtaan Opiskeluhuollon (peruspalveluiden) arviointia ei aina oteta huomioon riittävästi -> monitoimijainen arviointi? Palvelut lapsen, nuoren ja perheen lähelle vs. maakunta uhkana? Keneen yhteys, kun huoli herää, missä vaiheessa ja mitä siitä seuraa? Rohkeus ottaa huoli puheeksi! Kumppanuuden tarjoaminen, ei jätetä arjen toimintaa yksin (ei vain lähettämistä) Prosessin kuvaus Etelä-Savo: vuorovaikutuksen menetelmien löytäminen, Lapset puheeksi keskustelu /opettajat ikäryhmälle tuen polku, eri ammattikunnat monialaisen verkoston laajentaminen, lapsi, perhe ja nuori lähtökohtana

13 Ryhmä 4) Kehitetään yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarjoamista yhtenä kokonaisuutena keskustelua 1/2 Jalkautuminen monialaisiin palveluihin. Kuka kantaa vastuun verkostoitumisesta asiakasnäkökulmasta johtamisen näkökulmasta? Opiskeluhuollon arviointi esim. mielenterveysarvioinneissa monitoimijaisesti. yksi lapsi, yhteinen arvio Yhteisiä arviointivälineitä. esim. opettajille huolikoulutus Roolien ja toimenkuvien oltava selvät ja selkeät. Luottamus muiden ammattitaitoon, ei tehdä samoja asioita uudestaan ja moneen kertaan. Palvelut lähellä arjessa. Kumppanuuden tarjoaminen. Yhtenäinen palvelupolku.

14 Ryhmä 4) Kehitetään yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarjoamista yhtenä kokonaisuutena keskustelua 2/2 Riittävä vuorovaikutus on lähtökohta. Prosesseja mietittävä aina lapsista ja nuorista lähtöisin ja sitten vasta palvelujen ja ammattilaisten näkökulmasta. Prosessi luotava asiakkaan ympärille. Tuotetaanko palvelua vai palvelukokemusta? Pitäisikö tuottaa vaikutusta? Alueellisia eroja yhteistoiminnassa. Maakunnan sote-palveluiden pitää sopia kaikkien kuntien kanssa opiskeluhuollosta. Miten motivoida kuntia? Yhteiset toimintamallit maakunnan alueella kehitettävä. Hanketavoite: Koulun sisällä opiskeluhuollon palvelut yhteen.

15 Ryhmä 5) Kehitetään laajojen terveystarkastusten paikallisia käytänteitä Monialaisen tiedon hyödyntäminen sekä terveystarkastuksessa että koulutyössä laajemmin. Kohti moniammatillista arviointia. Lapsen oman osallisuuden hyödyntäminen esim. hyvinvointikartta - Lisää oppilaan osallisuutta omaan hyvinvointiinsa - Sähköisen menetelmän hyödyntäminen Laajan terveystarkastuksen rooli on merkittävä laajan, kokonaisvaltaisen tiedon kerääjänä Tulisi kytkeä laajemmin perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen. Toimivatko jatkotoimenpiteet terveystarkastuksen jälkeen? Miten sote vaikuttaa?

16 Ryhmä 5) Kehitetään laajojen terveystarkastusten paikallisia käytänteitä keskustelua Kuraattori-terveydenhoitaja-yhteismalli. Lapsen osallisuus. Tulisi kytkeä laajemmin perheiden ja vanhempien tukemiseen. Kun sote etenee: miten vaikuttaa? monialaisen kehittämisen haasteet, kun psykologit / kuraattorit ja terv.hoit. eri hallintokunnissa Opettajan arvion käyttäminen luokkakoosteissa vielä vajavaista. Th:n resurssit, ovatko riittävät? Kouluilla resursseja varhaiseen tukeen kuten lapset toivovat. Voimaperheet -tyyppistä myös koululaisten vanhemmille. Sähköisenä, kiitos. Monialainen yhteistyö koululla. Hyvinvointikartta (maksullinen) Kouluterveydenhuollon esitietolomakkeet tulevat sähköisiksi ODA:n myötä valtakunnallisesti, pilotti ensi talvena

17 Ryhmä 6) Kehitetään yhteistyökäytänteitä opiskeluhuollon ja erityistason palveluiden välillä Psykiatrisen erikoissairaanhoidon jalkauttaminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ennaltaehkäisevästi arkeen, konsultaatio perustasolle Erityistason palvelut tuodaan lasten, nuorten ja perheiden lähiympäristöihin, leimaamattomina (myös kotiin tarvittaessa) Opiskeluhuollon palvelut osaksi monitoimijaista yhteistyötä Resurssit ja johtaminen keskeistä opiskeluhuollon ja erityistason yhdyspintojen rakentamisessa asiakaslähtöiseen suuntaan (mm. vastuut, työnkuvat, vrt. pienet/suuret kunnat). Toimiva kunta ja yksilökohtainen opiskeluhuolto yhteistyön rakentamisen pohjana. (esim. ruotsinkieliset kunnat) Yhteensovittava johtaminen, viestintä, osaaminen Vastuuhenkilöt perustasolla, työparityö Opiskeluhuollon kehittäminen monitoimijaiseksi Neuropsykiatrinen valmennus nuorille lähiympäristöihin, sisote-yhteistyössä Hoidollis-pedagogiset luokat, erityisen vaativan tuen oppilaiden opiskeluhuolto ja opetus sisote-yhteistyössä

18 Ryhmä 6) Kehitetään yhteistyökäytänteitä opiskeluhuollon ja erityistason palveluiden välillä keskustelua 1/2 Oleellista: monitoimijainen yhteistyö resurssien ja johtamisen oltava kunnossa perus- ja erityistason yhteistyö, ei aukkokohtia asiakkaan ja ammattilaisen välillä tai ketjussa Käytänteitä: psyk esh:n jalkauttaminen ennaltaehkäisevästi arkeen, mahd. konsultoida matalalla kynnyksellä erityistason palvelut myös kotiin tarvittaessa asiakas keskiöön

19 Ryhmä 6) Kehitetään yhteistyökäytänteitä opiskeluhuollon ja erityistason palveluiden välillä keskustelua 2/2 Sote-yhteistyö tärkeää. Vaikuttavuuden arviointi. Opiskeluhuollon toiminnassa suuria eroja valtakunnallisesti. Kaivataan malleja, ettei toimivuus perustu vain hyvään tyyppiin. Kuraattorit ja psykologit kunnissa, sote maakunnissa voidaan olla eri mieltä onko hyvä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ei ehkä toimine tasavertaisesti, jos kuraattori- ja psykologipalvelut ostopalveluna. Pienet kunnat vs. suuret kunnat > ei ole tasavertaista