Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ

Transkriptio

1 Työvaliokunta 15.8 Toimialajohtaja Mika Forsberg, perhe- ja sosiaalipalvelut, Phhyky Muutosagentti Elina Vesterinen, lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Päijät-Häme

2 Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointi maakunnan menestystekijänä ja elinvoimaisuuden edistäjänä Lisääntyneet tuen tarpeet ja palvelujärjestelmän haasteet Rakennemuutoksen tilanne ja tulokset Rakennemuutoksen tavoitteet ja niihin pääseminen Palvelujärjestelmän suurimmat aukkokohdat liittyvät lasten ja nuorten perustason mt-palveluihin ja asiakasohjauksen resurssivajeisiin

3 Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ Esitys lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen uudesta palvelumallista ja sen toimeenpano 2019 ja Investointitarve v Me. Suositusten mukaisiin asiakasmääriin pääseminen asiakasohjauksessa 2019 ja 2020 LAPE-kehittämistyö osa rakennemuutoksen toimeenpanoa Perhekeskustoimintamalli monialaista toimintaa ja johtamista tukevana rakenteena. Lähipalveluperiaate (sis.digitaalisuus) ja arkiympäristöihin jalkautuvat erityis- ja vaativan tason palvelut. Kokonaiskoordinointi ja hallinnointi yhtymässä (myöh. maakunnan liikelaitoksessa). Resurssointi vuodelle 2019.

4 Kodin ulkopuolelle sijoitukset/hoitovrk Hoitovrk:t hoitomuodoittain perhehoito ammatill. Perhekotihoito laitoshoito yht.

5 Erityistason mielenterveystyö Lastensuojelu Erikoissairaanhoito Alaikäisten psykiatrinen arviointiyksikkö Sihti MONIALAINEN ARVIOINTI Shl-palvelutarpeen arviointi/asiakasohjaus Perustasoa tukeva mielenterveystyö Perustason mielenterveystyö PERHEKLINIKKA Kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden pth tasoinen hoito > Konsultoi ja jalkautuu kasvuympäristöön, työskentelee ja hoitaa, tukee perustason mielenterveystyötä Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä oppilashuolto, mielenterveysoireiden pth-tasoinen hoito (varhaiskasvatuksen, koulun henkilökunta ym. kasvuympäristöissä sekä terveysasemilla ym. työskentelevät lääkärit, terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit, psyk.sh:t jne.)

6 LAPEA tehdään yhdessä - Kuntayhteistyön merkitys; vielä tiiviimpää työskentelyä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi - Tarvitaan selkänojaa ja vastaparia toimintaan myös talouden näkökulmasta (yhteiset päämäärät ja tekeminen) - Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, lapsivaikutusten arviointi pohjana

7 LAPEA tehdään yhdessä - Sitoutumista laajasti; sopimista, aktiivista ja sitoutuvaa lape-ryhmää sekä poliittista tahtotilaa, tilojen suunnittelua yhdessä - Hyöty ja mielekkyys; lähellä oleva tieto toimintaa ohjaavaksi, kuntalaisten parhaaksi - Suurin osa hyvinvointityöstä tehdään lapsen ja nuoren kasvuympäristössä Perhekeskustoimintamallin konkretisointi yhdessä (tilat) - Yhteinen tahtotila on, toimittava toisin ja yhteen, uusi mahdollisuuksia

8 Mitä perhekeskus tekee?

9 Hartola Perhekeskuspilottien kuulumiset Asiakastarpeiden, yhteistyörakenteiden, verkostojen kuvaaminen Toimijoiden roolien, toimintaperiaatteiden, tehtävien ja koordinoinnin tarpeiden kuvaaminen Palveluiden jalkautuminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen Koulutus puheeksi ottamisesta Pieni kunta etua ja haittaa: tuttuus ja haavoittuvuus Asikkala Asiakkaiden laaja kuuleminen Toimijoiden roolien, toimintaperiaatteiden, tehtävien ja koordinoinnin tarpeiden kuvaaminen Palvelukartta osaksi lapsiperhepalveluita Nimetty työntekijä ja yhteisen työn rakenteet Kohtaamispaikkatyön laajentaminen Paljon erilaisia kokeiluja Lahti Monialaisen johtamisen edellytysten tutkiminen Toimijoiden roolien, toimintaperiaatteiden, tehtävien ja koordinoinnin tarpeiden kuvaaminen Palveluita jonottavien perheiden tukeminen Paljon erilaisia kokeiluja Erityishuomiona seurakunnan aktiivinen rooli Moisander-Pohjonen & Åstedt

10 Perhekeskuksen palveluverkosto

11 LAPEA tehdään yhdessä - Yksinäisyyttä, koulu-uupumusta, ahdistuneisuutta ja epäterveellisiä elintapoja esiintyy monella lapsella ja nuorella - Osallisuus ja yhteisöllisyys kouluissa ja oppilaitoksissa on parantunut koko maassa kuitenkin liian moni lapsi ja nuori ei koe olevansa osa luokka- ja kouluyhteisöä - Alkoholin, tupakkatuotteiden, nuuskan ja huumeiden käytön ehkäisyssä on vielä tehtävää -> Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena

12 Nostot; - kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 8-9lk Päijät-Häme 12,4%, koko maa 12,2%, KTK Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä (Sotkanet), Päijät-Häme 7,1%, koko maa 4,3%. - Tupakoi päivittäin, 8-9lk Päijät-Häme 7,2%, koko maa 6,9%, KTK Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8-9lk Päijät-Häme 10,5%, koko maa 10,2%, KTK Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8-9lk Päijät-Häme 8,7%, koko maa 7,9% KTK Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 8-9lk Päijät- Häme 30,4%, koko maa 27,7% KTK Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista 8-9lk Päijät-Häme 49,0%, koko maa 43,9% KTK Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 8-9lk Päijät-Häme 7,4%, koko maa 6,7% KTK / Sotkanet Yhden vanhemman perheet % lapsiperheistä. Päijät-Häme 24,2%, koko maa 21,6%. Sotkanet 2016.

13 Yhdyspinnoilla syntyy myös uudenlaisia mahdollisuuksia Timo Reina Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

14 Uudet lapsi- ja perhepalvelut

15 On yhdentekevää mitä käyntikortissa lukee, kun kaiken työn keskiössä on lapsi

16 invointia.fi/ THL lape tapahtumat 2018 Elina Vesterinen Instagram: phlapemuutosagentti Facebook: LAPE Päijät-Häme stm.fi/lape #lapemuutos #kärkihanke