KUNTAUUDISTUKSESTA TAUSTIETOA VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE

Transkriptio

1 Lokakuu 2011 SISÄLLYS KUNTAUUDISTUKSESTA TAUSTIETOA VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE... 1 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 85 MILJ. EUROA... 2 ITÄ-SUOMI SAI LIIKENNESTRATEGIAN... 3 KOULUTUSTARPEESTA JA ALOITUSPAIKOISTA LAUSUNNOT... 3 TUULIVOIMAKAAVOITUS KÄYNNISTYNYT... 4 ELY-KESKUKSEN RAHOITUS SUPISTUU... 4 KULTTUURILLE MAAKUNNALLINEN TOIMENPIDEOHJELMA... 4 YHTEISTYÖRYHMÄ: VALTIO EI VOI VETÄYTYÄ SOVITUSTA VASTUUSTA... 5 KOMISSIOLTA REUNAEHDOT TULEVALLE EU-KAUDELLE... 6 LIITON BUDJETTIESITYS 2,3 MILJOONAA EUROA... 7 CRONBERG: LUOMUINSTITUUTTI MIKKELIIN... 7 ELO-LEHTI: BIISONIMAFIAA JA VIHREÄÄ TEKNOLOGIAA... 8 PUULA ON ETELÄ-SAVON MAAKUNTAJÄRVI... 8 SUOMEN KANNATTAVIMMAT YRITYKSET ETELÄ-SAVOSSA... 8 HELI JÄRVINEN EROSI MAAKUNTAHALLITUKSESTA... 9 LIITOLLE KEHITTÄMIS- JA HALLINTOJOHTAJA... 9 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 9 KUNTAUUDISTUKSESTA TAUSTIETOA VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Maakuntaliitto on aluekehitysviranomaisena koonnut faktatietoa Etelä-Savon kuntarakenteesta valtiovarainministeriölle. Ministeriö on pyytänyt tietoja kaikilta Suomen maakunnilta. Maakuntahallitus käsitteli vastauksia kokouksessaan 24. lokakuuta Mikkelissä. Tiedot liitto toimittaa keskiviikkona 26. lokakuuta valtiovarainministeriön ylijohtajalle Päivi Laajalalle. Tiedot koskevat maakunnan erityispiirteitä ja kuntien nykyistä palveluyhteistyötä. Lisäksi vastauksissa selvitetään, miten Etelä-Savon reunaalueet ja työssäkäyntialueisiin kuulumattomat alueet ovat suuntautuneet. 1

2 Faktatietoa kuntapäättäjille Emme ole kävelemässä kuntien yli emmekä lakkauttamassa niitä. Olemme aluekehitysviranomaisena rakentavasti koonneet faktatietoa. On kuntapäättäjien asia vetää tiedoista johtopäätökset, painotti maakuntajohtaja Matti Viialainen tiedotustilaisuudessa maakuntahallituksen kokouksen jälkeen. Kuntarakenneuudistuksessa isoja kysymyksiä terveydenhoito- ja sosiaalipalveluja ja toisen asteen koulutusta ei keskustelussa kuitenkaan hänen mielestään saa unohtaa. Nämä ovat ne isot asiat, joissa on oikeasti mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä. Niitä ei voida tässä yhteydessä jättää käsittelemättä. Kuntien pitää oman itsehallintonsa puitteissa päättää, tarvitsevatko ne liitoksia vai eivät. Kuntayhteistyöllä voidaan ratkaista niiden kuntien palvelut, jotka eivät kuntaliitoksiin lähde, Viialainen sanoi. Ei päätä pensaaseen Kunnat eivät kuitenkaan saa panna päätä pensaaseen, eikä maakunnallisia ratkaisuja pitäisi pelätä: Eikö kuntaliitosten jälkeen voitaisi harkita maakunnallisia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä ammatilliseen koulutukseen? Ne näyttävät toimivan hyvin Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessakin. Etelä-Savon maakuntaliitto on kutsunut kuntajohtajat keskustelemaan kuntarakenneuudistuksesta 31. lokakuuta. Kaikkien maakuntien johtajat tapaavat ylijohtaja Laajalan 2. marraskuuta. Valtiovarainministeriön esitys kuntarakenteeksi valmistuu vuoden loppuun mennessä, ja tammi maaliskuussa 2012 ministeriö kiertää maakunnissa tapaamassa kuntapäättäjiä ja keräämässä kuntien kommentteja. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 85 MILJ. EUROA Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman rahoitusraami vuodelle 2012 on vajaat 85 miljoonaa euroa. Summa on 2,3 miljoonaa suurempi kuin tämänvuotinen raami. Valtion rahoitusosuus kasvaa 1,4 miljoonaa euroa ja kuntien 1,1 miljoonaa. Yksityisen rahoituksen osuus kokonaissummasta pienenee noin euroa. Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelmalle toteuttamissuunnitelman vuosille Suurimmat yksittäiset muutokset kohdistuvat teiden ja ratojen kunnostukseen (5 miljoonaa tämänvuotista enemmän), työllistämis- ja koulutustoimiin (3 miljoonaa) ja ympäristönsuojeluun (1,7). Valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen puolestaan tippuu 1,3 miljoonaa euroa tämänvuotisesta. Suuri huoli yksityisteiden kunnosta Yksityisteiden kunnostusrahat huolettavatkin Etelä-Savossa. Olemme todella huolissamme. Kun kolmessa itäisessä maakunnassa yksityisteiden kunnostukseen on tänä vuonna ollut käytettävissä 7 miljoonaa euroa, valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa summa tippuu ratkaisevasti. Esityksessä koko maan yksityistiet saisivat vain 8 miljoonaa euroa, kun tuo summa on tänä vuonna ollut 23 miljoonaa, kertoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa. Iloisiakin uutisia liikennepuolella on: Viitostiellä Mikkelin eteläpuolella kunnostus etenee. Pitkäjärven ja Hietasen välillä käynnistyy vuoden alussa yleissuunnitelman teko ja ympäristövaikutusten arviointi, jotka voidaan toteuttaa Viitostien kunnostuksesta aiemmin säästyneillä rahoilla, kertoi maakuntajohtaja Matti Viialainen. Asiasta on jo sovittu Pohjois- Savon ELYn kanssa. 2

3 ENPI edistää liikennettä itärajalla Viialainen iloitsee myös EU:n raja-alueilla toteuttavan ENPI-ohjelman rahoituksesta, joilla voidaan lähivuosina kohentaa merkittävästi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoja ja edistää muun muassa Parikkalan muuttamista kansainväliseksi maantieliikenteen ylityspaikaksi. EU-rahoitus auttaa Itä-Suomea hyödyntämään merkittävästi Pietarin kasvumahdollisuuksia. Nyt Suomen on vain pystyttävä turvaamaan tarvittavat henkilöstöresurssit, muun muassa raja- ja tulliviranomaisille, Viialainen painotti. Lähivuosina on tulossa rajanylitysten helottamiseen EU:n, Suomen ja Venäjän varoja yli 50 miljoonaa euroa. Tavoitteena maakunnan etu Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa. Itä-Suomen yhteisenä teemana suunnitelma korostaa Venäjä-yhteyksiä ja osaamista rahoittavia toimia. Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla tavoitteet toteutuvat. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Yhteistyöasiakirja eli Etelä-Savon EU-rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti on osa toteuttamissuunnitelmaa. Yhteistyöasiakirjassa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat EU-ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh ITÄ-SUOMI SAI LIIKENNESTRATEGIAN Itä-Suomen liikennestrategia on valmistumassa luvun liikenteen kehitystä linjaava strategia tavoittelee sujuvaa ja turvallista liikkumista niin alueen asukkaille kuin yrityksille. Myös liikenteen ympäristöhaittoja pyritään vähentämään. Strategia tavoittelee muun muassa liikenneturvallisuutta, joukkoliikenteen ja kaukoliikenteen sujuvuutta, kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia taajamissa sekä haja-asutusalueiden saavutettavuutta. Elinkeinoelämän edellytyksiä turvataan kohentamalla kuljetusten kustannustehokkuutta, kehittämällä keskeisiä pääväyliä ja turvaamalla vähäliikenteisen tieverkon kunto. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi strategian linjaukset kokouksessaan 24. lokakuuta. Myös Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntahallituksen käsittelevät strategian. Itä-Suomen maakuntien yhteisesti hyväksymä liikennestrategia on merkittävä asia, painottaa maakuntajohtaja Matti Viialainen. Liikennestrategian laatii Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka vastaa kolmen itäisen maakunnan liikenteen kehittämisestä. Maakuntien liitot ovat olleet aktiivisesti mukana strategiatyössä. Liikennestrategia muuttuu käytännön toimiksi maakunnallisissa ja seudullisissa liikennestrategioissa. Lisätietoja antaa maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh KOULUTUSTARPEESTA JA ALOITUSPAIKOISTA LAUSUNNOT Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi kaksi maakunnan koulutuksen kehittämiseen liittyvää lausuntoa, joista toinen koski koulutustarjonnan alueellisia tavoitteita ja toinen opetus- ja kulttuuriministeriön luonnosta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Etelä-Savon lausunnot korostavat erityisesti maakunnan työvoiman tarvetta. Työvoimatarve on otettava huomioon sekä koulutuksen määriä että sisältöjä suunniteltaessa. Tarve johtuu paitsi nuorten ikäluokkien pienuudesta ja poismuutosta, myös eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden poikkeuksellisen suuresta 3

4 määrästä. Tästä syystä Etelä-Savossa tulee huolehtia myös aikuiskoulutuksesta. Koulutusaloissa tulee ottaa huomioon maakunnan erityistarpeet ja -osaaminen. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamääräksi Itä-Suomen maakunnat Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo esittävät 8100 aloituspaikkaa, joka puolittaa liittojen keväisen esityksen (8472) ja OKM:n ehdotuksen (7660). Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoiksi itäiset maakunnat esittävät samaa kuin OKM (4200), samoin yliopistojen aloituspaikoiksi (3000). Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Kai Andersin, puh TUULIVOIMAKAAVOITUS KÄYNNISTYNYT Etelä-Savon vuosi sitten vahvistettua maakuntakaavaa on alettu täydentää. Kaavaan lisätään alueet, jotka maakunnassa soveltuvat tuulivoiman tuotantoon. Soveltuvia alueita etsittäessä otetaan huomioon muun muassa, mitkä ovat korkeiden voimaloiden vaikutukset maisemaan. Samalla tässä ensimmäisessä ns. vaihemaakuntakaavassa päivitetään myös ne Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristökohteet, joilla on valtakunnallista merkitystä. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 24. lokakuuta vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelma turvaa muun muassa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Siitä pyydetään lausunnot kunnilta ja muilta keskeisiltä viranomaisilta, ja se asetetaan nähtäville kommentointeja varten. Nähtävillä olosta maakuntaliitto julkaisee kuulutuksen maakunnan lehdissä. Tarve täydentää maakuntakaavaa perustuu maakuntakaavan seurantaraporttiin, joka valmistui loppukesällä. Lisäksi liiton virasto on tehnyt esiselvityksen tuulivoimatarpeesta ja saanut ympäristöministeriöltä tuulivoimakaavoitukseen noin euroa. Arvokkaita maisemakohteita maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY-keskus päivittävät myös parhaillaan. Kaavoituksen etenemistä voi seurata maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa ima. Lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh ELY-KESKUKSEN RAHOITUS SUPISTUU Julkisen talouden kestävyysvaje näkyy lähivuosina myös valtion alueviranomaisten toiminnassa. Se selviää Etelä-Savonkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lähivuosien strategia-asiakirjassa, jota maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan 24. lokakuuta. Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoitus uhkaa pienentyä ensi vuonna 2,1 prosenttia tästä vuodesta. Vuosina supistus on vielä suurempi: 3,9 4,5 prosenttia. Painopisteiksi Etelä-Savon ELY on strategiaansa kirjannut: toimivat kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto; nuorten työllisyys ja työelämän laatu sekä yritysten innovatiivisuus ja kansainvälistyminen. Lisätietoja maakuntaliitossa antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh KULTTUURILLE MAAKUNNALLINEN TOIMENPIDEOHJELMA Kulttuuri on hyvä syy tulla Etelä-Savoon ja jäädä maakuntaan. Tätä mieltä on Etelä-Savon kulttuuriasiain neuvottelukunta toimenpideohjelmassa, jonka se on laatinut eteläsavolaisen kulttuurin kehittämiseksi. Kasva ja kasvata kulttuuriin! - ohjelma on tehty maakuntaliiton johdolla, ja maakuntahallitus hyväksyi sen 24. lokakuuta. 4

5 Maakunnallinen kulttuuriohjelma tähtää konkreettisiin käytännön toimiin, jotka vahvistavat eteläsavolaista kulttuurialaa. Kiireellisimpiä tehtäviä on vahvistaa kulttuurialan edunvalvontaa ja turvata sille riittävät taloudelliset resurssit. Elinkeino, joka lisää hyvinvointia Ohjelma korostaa nimensä mukaisesti, että ihminen kasvaa kulttuurin käyttäjäksi. Kulttuuri ei ole kuitenkaan vain puuhastelua: se on elinkeino, joka työllistää maakunnan väkeä sekä kulttuurialalla että muun muassa matkailussa. Se sitouttaa maakuntaan ja lisää niin vakituisten kuin vapaa-ajan asukkaidenkin hyvinvointia. Avainsanoja vuoteen 2015 ulottuvassa ohjelmassa ovat: kulttuurin kärkitapahtumat, joiden vetovoimaisuutta on pyrittävä lisäämään entisestään, vahvat kulttuurin peruspalvelut, ympärivuotisuus, innovatiivisuus, yhteistyö ja monialaisuus, valtakunnallinen ja kansainvälinen näkyvyys, kulttuuriperintö, luovuus ja yhteisöllisyys, tasa-arvoiset osallistumisen mahdollisuudet, osaaminen ja laatu sekä monikulttuurisuus. Ohjenuora toimijoille Ohjelma toimii ohjenuorana maakunnan kulttuuritoimijoille ja auttaa heitä tekemään valintoja, joiden uskotaan vahvistavan eteläsavolaista kulttuuria ja kulttuurielinkeinoa. Etelä-Savon kulttuuriasiain neuvottelukunta on maakuntaliiton kokoon kutsuma toimielin, jossa puhetta johtaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka. Neuvottelukunnalla on viisijäseninen työjaosto ja kaksi kuusijäsenistä teemaryhmää. Niiden tehtävänä on edistää kulttuurin toimenpideohjelman käytännön toteutusta painottuen aluksi edunvalvontaan ja kulttuurialan resursseihin. Teemaryhmät tekevät omat toimenpide-esityksensä, jotka neuvottelukunta käsittelee huhtikuussa Neuvottelukunta järjestää eteläsavolaisen Kulttuurifoorumin lokakuussa Lisätietoja antavat kulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka, puh , ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh YHTEISTYÖRYHMÄ: VALTIO EI VOI VETÄYTYÄ SOVITUSTA VASTUUSTA Etelä-Savo ei voi hyväksyä sitä, että valtio yksipuolisella päätöksellä siirtää kymmeniä miljoonia euroja EU-ohjelmien sovitusta rahoitusvastuustaan kunnille. Itä-Suomessa valtion budjettileikkaukset uhkaavat supistaa vuosina 2012 ja 2013 ohjelmarahoitusta 19 miljoonaa euroa. Näin syntyvä rahoitusvaje Etelä-Savossa noin 5 miljoonaa euroa jäisi kuntien katettavaksi, mikäli EU-ohjelmat aiotaan toteuttaa aiemmin sovitun suuruisina. Valtiovarainministeriön talousarvioesitys vuodelle 2012 karsii valtiolta tulevaa EUohjelmarahoitusta ankaralla kädellä. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä ei hyväksy valtion yksipuolista leikkauspäätöstä, vaan esitti 18. lokakuuta Mikkelissä, että valtio pitää aiemmin tekemänsä rahoitussitoumukset. Yhteistyöryhmän näkemys sisältyy maakunnan yhteistyöasiakirjaan , jonka ryhmä hyväksyi. Ministeriön punakynä pyyhki maakunnilta miljoonia Valtiovarainministeriön punakynä on pyyhkinyt maakunnilta miljoonia. Kustannukset se yrittää siirtää kuntien kontolle. Odotamme nyt, mitä eduskunta asiasta päättää, sanoi kehittämisjohtaja Riitta Koskinen yhteistyöryhmän kokouksessa. Mikäli sovittua rahaa ei budjetin eduskuntakäsittelyssäkään palauteta, eikä kunnilta löydy hankkeisiin lisärahoitusta, niin myös EU-komissio supistaa omaa EAKR- ja ESR- 5

6 rahoitustaan kymmeniä miljoonia. EU-rahan saamisen edellytys on samansuuruinen kansallinen julkinen rahoitus. Yhteistyöasiakirja on EU-rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Toteuttamissuunnitelman rahoitusraamit selvillä Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman , jonka maakuntahallitus sai hyväksyttäväkseen maanantaina 24. lokakuuta. Keskustelussa yhteistyöryhmä korosti muun muassa Valtatie 5:ä ja hyviä tietoliikenneyhteyksiä, jotka ovat eteläsavolaiselle yrityselämälle välttämättömyys. Valtatie 5 on saatava mukaan Euroopan TEN-verkostoon. Keskustelussa tuli esiin myös huoli maakunnan kehittämisrahan leikkauksista. Valtion budjettiesitys leikkaa maakuntarahaa 74 prosenttia. Tämä uhkaa esimerkiksi Etelä-Savossakin toteutettavia koheesio- ja kilpailukykyohjelmia (KOKO-ohjelmia). Ne ovat vaarassa loppua ensi vuonna rahan puutteen vuoksi. Vuodelle 2012 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelman rahoitusraami on vajaat 85 miljoonaa euroa eli 2,3 miljoonaa suurempi kuin tämänvuotinen toteuttamissuunnitelma. ELY-keskusten strategia keskustelussa Julkisen talouden kestävyysvaje näkyy lähivuosina myös valtion alueviranomaisten toiminnassa, sanoi johtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Häkkinen esitteli yhteistyöryhmälle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirjaa Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoitus uhkaa pienentyä ensi vuonna 2,1 prosenttia tästä vuodesta. Vuosina supistus on vielä suurempi: 3,9 4,5 prosenttia. Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh , sekä sihteeristön puheenjohtaja, kehittämisjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh Lisätietoja kilpailukyky- ja työllisyysohjelmista Itä-Suomen rakennerahastoportaalista osoitteesta KOMISSIOLTA REUNAEHDOT TULEVALLE EU-KAUDELLE EU:n komissio antoi 5. lokakuuta asetusesitykset, jotka linjaavat EU:n tulevaa alueja rakennepolitiikkaa ja antavat reunaehdot vuonna 2014 alkavalle rahoituskaudelle. Itä-Suomen maakunnat ovat aiemmin määritelleet yleiset tavoitteensa tulevalle kaudelle seuraavasti: tukitaso on säilytettävä nykyisellään, tukivalikoiman on oltava riittävän laaja, mukaan lukien yritystuet ja investoinnit, ja ohjelmien toimeenpanovastuun on oltava maakunnissa. Turvaverkko takaa minimitason Komission esityksiin on kirjattu turvaverkko. Se takaa jokaiselle jäsenmaalle vähintään 55 prosentin minimitason kuluvan ohjelmakauden euromäärään verrattuna, kertoo aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Itä-Suomelle keskeiseksi neuvottelukysymykseksi nousee Koskisen mukaan pohjoisen harvaan asuttujen alueiden lisätuki. Se tulisi saada selvästi korkeammaksi kuin komission nyt esittämä 20 euroa asukasta kohden vuodessa. Korvamerkintää ei hyväksytä Tukikohteluumme vaikuttanee myös se, käytetäänkö Itä- ja Pohjois-Suomen tukitason määrittelyssä uutta, komission vuoden alussa hyväksymää NUTS2- tilastoaluejakoa vai pidetäänkö tukikohtelun pohjana tällä ohjelmakaudella käytettyä, neljän maakunnan kokoista Itä-Suomen NUTS2 -aluetta. Jäsenmaat ja 6

7 alueet kritisoivat myös komission halua korvamerkitä rahat jo ennalta tiettyihin tarpeisiin, Koskinen kertoo. Asetusesitykset ovat nyt Euroopan parlamentin käsittelyssä. Samanaikaisesti jäsenmaat ja alueet valmistelevat uusia rakennerahasto-ohjelmia ja suurten linjojen kumppanuussopimuksia, jotka solmitaan komission kanssa. Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh , sekä sihteeristön puheenjohtaja, kehittämisjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh LIITON BUDJETTIESITYS 2,3 MILJOONAA EUROA Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat ensi vuonna kolme prosenttia, jos maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntahallituksen linjaukset 28. marraskuuta. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,3 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,26 miljoonaa. Maakuntahallitus hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman. Vuonna 2012 liitto painottaa vahvaa edunvalvontaa ja osallistuu aktiivisesti muun muassa uuden EU-rakennerahastokauden valmisteluun. Uusiutuva Etelä- Savo -maakuntastrategian päivitys ja maakuntakaavan täydennys ovat työlistalla. Maakunnan markkinointia liitto tehostaa kahden markkinointihankkeen avulla, joista toinen suuntautuu matkailun kansainväliseen markkinointiin ja toinen maakunnan imago-, muuttaja- ja tonttimarkkinointiin. Toimintaa sävyttävät myös syksyn kuntavaalit. Kaikella toiminnallaan maakuntaliitto pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh CRONBERG: LUOMUINSTITUUTTI MIKKELIIN Suomeen on perustettava luomuinstituutti. Instituutille paras paikka on Mikkeli. Tällaiseen tulokseen päätyi tekniikan ja kauppatieteiden tohtori Tarja Cronberg selvityksessä, joka julkistettiin 17. lokakuuta Mikkelissä. Cronbergin esiselvitys on hyvä yhteenveto luomun tilanteesta ja Etelä-Savon roolista sen edistämisessä. Selvitys toimii erinomaisena pohjana Luomuinstituutin jatkolle, sanoo aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Luomuinstituutti syntyy esityksen mukaan, kun Mikkelissä jo nyt olemassa olevat luomutoiminnot kootaan sopimuksella yhdeksi instituuttikokonaisuudeksi. Sopii Suomi-brändiin Luomuinstituutti lujittaa Cronbergin mielestä Suomen kansainvälistä brändiä Alexander Stubbin vetämän maabrändityöryhmän esitysten mukaisesti. Lisäksi luonnonmukainen elintarviketuotanto tarvitsee sitä välittömästi: instituutti on edellytys luomutuotannon kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Instituuttihanke etenee siten, että Mikkelin kaupunki kutsuu seuraavaksi ohjausryhmän koolle. Ryhmän tehtävänä on vetää johtopäätöksiä Cronbergin selvityksesta ja sopia jatkotoimista. Raportti verkossa Cronberg selvitti luomuinstituutin perustamista Mikkelin kaupungin ja seudun muiden kuntien toimeksiannosta. Etelä-Savon maakuntaliitto rahoitti hanketta. Luomu: tehtävä Suomelle? Luomuinstituutti Mikkeliin -selvitys on luettavissa maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh

8 ELO-LEHTI: BIISONIMAFIAA JA VIHREÄÄ TEKNOLOGIAA Uusi eteläsavolainen Elo-lehti kertoo toistakymmentä tarinaa siitä, miten maakunnan asukkaat ja yritykset ovat päässeet muutaman viime vuoden aikana hyötymään EU-ohjelmarahoista. Tarinansa kertovat muun muassa savonlinnalainen ympäristöteknologiayritys Wetend Technologies, pieksämäkeläinen kassapöytien valmistaja Checkmark ja Punkaharjulta televisioon rynninyt Biisonimafia. Rahoitusta kehitystyölleen ovat saaneet myös Juvalla luomuannoksia valmistava ruokatehdas Krunex, matkailuyritykset Heimari Mikkelissä ja Kapiaisen lomakylä Mäntyharjulla sekä joukko Hirvensalmen yrittäjiä. Savonlinnan muodonmuutos Savonlinnan Linnankatu ja satama ovat kokeneet muodonmuutoksen, jossa EUohjelmaraha on ollut oleellinen tuki. Myös maakunnan nuoret, työttömät ja työttömyysuhan alaiset sekä vanhukset ovat päässeet osallisiksi ohjelmarahoista. Elo-lehden painosmäärä on kappaletta, ja se on jaettu maakunnan jokaiseen talouteen. Lehden ovat julkaisseet Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä- Savon ELY-keskus. Käytännön toimitustyöstä vastaa mikkeliläinen mainostoimisto Kixit. Vipuvaikutus tavoitteena Etelä-Savossa toteutetaan EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia. Ohjelmista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä Etelä-Savossa vuosina EU-ohjelmarahaa Etelä-Savossa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 250 miljoonaa euroa. Rahat suunnataan ensisijassa kehittämishankkeisiin, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. Lisätietoja Elo-lehdestä antavat ohjelmapäällikkö Hanna Makkula Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh , ja ESR-koordinaattori Kati Torniainen Etelä- Savon ELY-keskuksesta, puh PUULA ON ETELÄ-SAVON MAAKUNTAJÄRVI Puula on valittu kansalaisäänestyksessä Etelä-Savon maakuntajärveksi. Maakuntajärvikisassa Puula päihitti toiset kaksi loppukilpailuehdokasta Saimaan ja Pihlajaveden suhteellisen selvästi: Puula sai ääniä 266 (56 prosenttia kaikista äänistä), Saimaa 175 (36 pros.) ja Pihlajavesi 42 (9 pros.). Kaikkiaan ääniä annettiin eteläsavolaisille järville vajaat viisisataa (483). Maakuntajärviäänestys käytiin postikortein ja tekstiviestein syyskuuta. Maakuntajärvi valittiin Suomen kaikkiin maakuntiin. Kaikkiaan ääniä annettiin Äänestyksen järjesti Suomen ympäristökeskus. Kolme maakuntajärviehdokasta kuhunkin maakuntaan valitsi Suomen ympäristökeskuksen asettama arviointiraati kansalaisten tekemistä ehdotuksista. Saimaa oli ehdolla paitsi Etelä-Savon myös Etelä-Karjalan maakuntajärveksi, jossa se saikin eniten ääniä. Etelä-Savon maakuntajärvikilpailun tulokset ovat luettavissa osoitteessa SUOMEN KANNATTAVIMMAT YRITYKSET ETELÄ-SAVOSSA Suomen kannattavimmat yritykset löytyvät Etelä-Savosta. Kasvuvauhti on sen sijaan kovin Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan yrityksillä. Tällaisiin tuloksiin on päätynyt Kauppalehti, joka on selvittänyt sekä yritysten kannattavuutta että liikevaihdon kasvua. 8

9 Eteläsavolaisia yrityksiä mairittelevat tulokset lehti kertoi 17. lokakuuta Selvityksen on tehnyt lehden analyysiyksikkö Balance Consulting. HELI JÄRVINEN EROSI MAAKUNTAHALLITUKSESTA Maakuntahallituksen jäsen Heli Järvinen (vihr.) Kerimäeltä on pyytänyt eroa Etelä- Savon maakuntahallituksesta. Eroaan Järvinen perustelee uudella työllään Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtajana. Työpaikka sijaitsee Helsingissä. Maakuntahallitus hyväksyi Järvisen eron 24. lokakuuta. Maakuntavaltuusto valitsee Järviselle seuraajan 28. marraskuuta. Siihen saakka vihreitä edustaa hallituksessa Järvisen varahenkilö mikkeliläinen Markku Varjo. LIITOLLE KEHITTÄMIS- JA HALLINTOJOHTAJA Maakuntaliiton hallintojohtajan virka muuttuu vuoden alusta kehittämis- ja hallintojohtajan viraksi. Hallinto- ja talousasioiden lisäksi uusi johtaja tehtäväkseen erikseen sovittavia kehittämistehtäviä. Asiasta päätti maakuntahallitus kokouksessaan 24. lokakuuta. Virka julistetaan haettavaksi vielä tämän vuoden puolella, ja se pyritään täyttämään vuoden alusta, kun nykyinen hallintojohtaja Riitta Paananen jää eläkkeelle. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA Bioenergy from forests Rural Development Programmes and Forest-based Bioenergy - seminaari Punkaharjulla; matkailuosaamiskeskuksen ohjausryhmä Kuopiossa; kunnanjohtajatapaaminen maakuntaliitossa; Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta Mikkelissä; Savon Säätiön hallitus Mikkelissä; Savojen ilmasto-ohjelman neuvottelukunta Mikkelissä; Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Savonlinnassa; valtiovarainministeriön järjestämä kuntauudistusta koskeva keskustelutilaisuus maakuntajohtajille Helsingissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; alueellistamisen koordinaatioryhmä Helsingissä; Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä; ammattikorkeakoulu-uudistuksen ohjausryhmä Helsingissä; kuntien energiansäästötilaisuus Savonlinnassa; Savonlinnan seudun työvaliokunta Savonlinnassa; Etelä-Savon suurpetoneuvottelukunta Mikkelissä; maakuntahallitus Mikkelissä; rakennerahastoasioiden ajankohtaispäivät Helsingissä; tuulivoimavaihekaavan ympäristövaikutusten arviointiryhmä Mikkelissä; Saimaan virkistysalueyhdistyksen vuosikokous Mikkelissä; Etelä-Savon kulttuuriympäristötyöryhmä Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitysjohtajat ohjelmavalmistelu kokouksessa Helsingissä; lääninhallinnon perinneyhdistyksen aluehallintoseminaari Helsingissä; Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmien seurantakomitea Helsingissä; maakuntavaltuusto Mikkelissä; Ilmasto-ohjelman teemaseminaari Yhdyskunnat, liikenne ja rakentaminen Kuopiossa; Itä-Suomen ELYjen tulosneuvottelu; Savonlinnan seudun työvaliokunta Savonlinnassa; NSPA (Pohjoiset harvaanasutut alueet) tapaa Region pääjohtajan Dirk Ahnerin Brysselissä; maakuntahallitus Mikkelissä; maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen tuula.huoviala@esavo.fi. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh , toimitus Tuula Huoviala, puh ISSN LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: kirjaamo@esavo.fi tai etunimi.sukunimi@esavo.fi (ä=a; ö=o); Internet: 9