Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Transkriptio

1 LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeen, dnro OKM/9/500/2011 (pvm ), liitteenä olevasta muistiosta Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi, koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet. Lausunto annetaan maakuntajohtajan hyväksymispäätöksellä. Mikäli Etelä-Savon maakuntahallitus kokouksessaan päätyy muuttamaan lausuntoa, lähetämme maakuntahallituksen hyväksymän lausunnon välittömästi kokouksen jälkeen korvaamaan tämän lausunnon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet esityksensä nk. suuralueittain. Näistä Etelä-Savo muodostaa yhdessä Kymenlaakson, Etelä- Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa Itä-Suomen suuralueen. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä esitetty suuralue muodostaa korkea-asteen koulutuksen osalta perustellun tarkastelualueen. Sen sijaan ammatillisen peruskoulutuksen osalta alue ei muodosta sellaista opiskelijoiden rekrytointialuetta, jota voitaisiin pitää perusteltuna aluejakona. Ammatillinen peruskoulutus tähtää maakunnalliseen ja usein seutukuntaiseenkin koulutustarjontaan. Myös koulutuksen suuntautuminen ensisijaisesti vuotiaiden nuorten koulutukseen, perustelee esitettyjä suuralueita pienempien alueiden tarkastelua. Opetusministeriön esitys pohjaa - nuorisoikäluokan ennakoituun kehitykseen ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen - alueelliseen elinkeinorakenteeseen ja työvoimatarpeeseen - koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen ja koulutuksen laadun turvaamiseen sekä koulutuksen vetovoimaan Etelä-Savon maakuntaliitto pitää ensisijaisena koulutustarjonnan perusteena osaavan työvoiman tarvetta. Tämä ei ole ristiriidassa sille, että ensisijaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen valittavien valinta kohdistuu peruskoulun päättäneisiin. Etelä-Savon työvoimatarpeen näkökulmasta opetussuunnitelmaperusteisia aloituspaikkoja tulee varata kuitenkin myös nuorisoikäluokan ulkopuolella oleville. Maakunnassa on muuta maata enemmän tutkintoa vailla olevia. Samoin työvoimakysyntä kohdistuu painollisesti ammatillisen peruskoulutukseen elinkeinorakenteen ja ja siitä seuraavan työvoimakysynnän seurauksena. Ammattikorkeakoulutuksen osalta koulutustarjontaa tulee tarkastella alueellisen tarpeen ohella koulutusyksiköiden maakuntaa laajemman työnjaon perusteella. Siten Etelä- Savossa toimivien kahden ammattikorkeakoulun, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Dia-

2 2(5) konia-ammattikorkeakoulun, koulutustarjonnasta lähes puolet kohdistuu Etelä-Savoa laajemmalle alueelle. Yliopistokoulutusta Etelä-Savossa tarjotaan Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella, missä järjestetään lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien (kotitalous ja käsityö) koulutusta. Lisäksi Aalto yliopisto järjestää Mikkelin yliopistokeskuksessa englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon (Bachelor of Science in Economics and Business Administration, BScBA) johtavaa koulutusta. Aloittajamäärä on 80 opiskelijaa ja käytännössä koulutus johtaa ylempään korkeakoulututkintoon Aalto - yliopistossa. Nämä molemmat yliopistokoulutukset tarjoavat koulutusta jo lähtökohtaisesti koko maahan. Etelä-Savon maakuntaliitto kannattaa koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Tämä on edennyt Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymen ammattikorkeakoulun yhteisenä rakennetyönä myönteiseen ja ymmärtääksemme myös opetusja kulttuuriministeriön haluamaan suuntaan. Maakuntaliitto pitääkin perusteltuna sitä, että ammattikorkeakouluihin esitettyä voimakasta leikkausta ei kohdistettaisi rakennemuutoksessa jo hyvin edenneisiin ammattikorkeakouluihin. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta Etelä-Savossa on työ vielä kesken. Maakuntaliitto osaltaan on valmis edistämään tarkoituksenmukaisen oppilaitosverkoston muodostumista maakuntaan. Itä-Suomen suuralueen maakuntien keväällä 2011 tekemät ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut Yliopistot Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Yhteensä Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle vuodelle 2016 seuraavia aloittajamääriä: Ammatillinen peruskoulutus (opetussuunnitelmaperusteinen): 7660 Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus): 4200 Yliopistot (ylempi korkeakoulututkinto): 3000 Ao. Itä-Suomen maakunnat ovat keskustelleet lausunnonvalmistelun yhteydessä opetusja kulttuuriministeriön alustavasta ehdotuksesta ja päätyneet linjaamaan esitystä maakuntakohtaiseen päätöksentekoon seuraavasti: Itä-Suomen maakunnat hyväksyvät ammatillisen peruskoulutuksen osalta Itä-Suomen suuralueelle 8100 aloituspaikkaa. Esitys puolittaa maakuntien keväällä 2011 tekemän ehdotuksen (8472) ja OKM:n tekemän ehdotuksen (7660) välisen eron. Ammattikorkeakoulutuksen osalta maakunnat pitäytyvät keväisessä esityksissään (4186), mikä on sama kuin OKM:n esitys (4200). Tästä syystä Itä-Suomen maakunnat eivät hyväksy OKM:n ammattikorkeakouluille antamassaan palautteessa Itä-Suomen ammattikorkeakouluille tekemiä leikkauksia, Esitetyissä leikkauksissa ei ole huomioitu Itä- Suomen ammattikorkeakouluissa tehtyjä rakenteellisia muutoksia ja niiden sisältämiä vähennyksiä aloituspaikkoihin.

3 3(5) Yliopistojen aloituspaikoissa hyväksytään OKM:n esitys (3000). Etelä-Savon osalta esitetään kuitenkin, että Itä-Suomen suuralueen yliopistojen aloituspaikkoihin lisätään Mikkelissä Aalto yliopiston tarjoama englanninkielisen kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon (Bachelor of Science in Economics and Business Administration, BScBA) johtavat 80 aloituspaikkaa. Koulutus johtaa edelleen käytännössä ylempään korkeakoulututkintoon, jota ei vielä toteuteta Etelä-Savossa. Syy niiden poisjäämiseen alkuperäisestä esityksestä oli se, että OKM pyysi esitystä ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta. Etelä-Savon maakuntaliitto osaltaan hyväksyy edellä mainitun linjauksen Itä-Suomen suuralueen koulutustarjonnan tavoitteiksi Haluamme kuitenkin korostaa, että lopullista päätöstä tehdessään, opetus- ja kulttuuriministeriön tulee huomioida maakunnittaiset erot työvoimatarpeen lähtökohdista koulutustarpeille ja sitä kautta tarjonnan tavoitteille. Maakuntaliitto pyytää opetus- ja kulttuuriministeriötä tarkastelemaan koulutustarjonnan tarpeita alueiden välisten erityispiirteiden pohjalta. Vaikka Etelä-Savossa työllisten määrän toimialoittainen kehitys on laskeva vuoteen 2025 mennessä n. -5,7% eli n työllistä, niin työvoimapoistuman kautta työpaikkoja avautuu samana ajankohtana Etelä-Savosta poistuma on ammattiryhmittäin viidestä yli kymmeneen prosenttiin suurempaa kuin maassa keskimäärin. Poistuman vaikutusta Etelä-Savon työvoimatarpeeseen on selvitetty jäljempänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemää esitystä on edeltänyt laaja työvoimatarpeen ja koulutustarpeen ennakointityö. Etelä-Savon maakuntaliitto pitää tärkeänä, että tuo työ muodostaa myös alueellisen koulutustarjonnan perustan. Esitämmekin, että alueellisina koulutustarjonnan tavoitteisiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisällytettäisiin maakunnan liittojen esittämät esitykset koulutusaloittain ja tasoittain. Ammattiin johtavan koulutuksen on vastattava osaavan työvoiman kysyntää Osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2016 valmistelua on valmisteltu koulutustarjonnan alueellisia tavoitteita. Aluekehittämislain mukaisesti maakunnan liitot ovat yhteen sovittaneet tätä keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointityötä alueillaan. Työ on tehty opetushallituksen ohjauksella ja maakunnan liitot ovat voineet osallistua siihen aidosti ja vaikuttaen ennakointityön lopputulokseen. Voidaankin sanoa, että keväällä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön pyytämät esitykset maakunnittaisiksi koulutustarvetavoitteiksi koulutusaloittaisina ja tasoittaisina, perustuivat ennakointityön tuloksena saatuihin maakunnallisiin työvoimatarpeisiin ja niistä johdettuihin koulutustarpeisiin. Koulutustarpeiden ennakointityöhön osallistuivat Etelä-Savosta maakuntaliiton ohella Etelä-Savon ELY -keskuksen asiantuntijat, kuntien omistamat seudulliset elinkeinojen kehittämisyhteisöt, maakunnan koulutuksen järjestäjien edustajat sekä työmarkkinajärjestöt. Lausunnon liitteenä on opetus- ja kulttuuriministeriölle kesäkuussa 2011 jätetty Etelä- Savon maakuntaliiton esitys Etelä-Savon koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle Nyt lausunnolla oleva opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus koulutustarjonnan alueellisiksi tavoitteiksi perustuu ensisijaisesti nuorisoikäluokan ennakoituun kehitykseen ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Tämä johtaa siihen, että niillä alueilla, joilla nuorisoikäluokan kehitys on muuta maata heikompaa, esitetyllä koulutuksen määrällä ei pystytä vastaamaan nähtävissä oleviin työvoimatarpeisiin. Tämä vaatiikin erityispainotusta aikuiskoulutukselle. Etelä-Savon maakuntaliitto kiinnittää erityistä huomiota Etelä-Savon osalta nuorisoikäluokalle suunnatun koulutuksen ohella aikuiskoulutuksen tärkeyteen ennustetun työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Aikuiskoulutusta tulee suunnata erityisesti sosiaali- ja terveysalalla vanhusten palvelujen ja luonnonvara-alalla maatilatalouden työvoimatarpeen tyy-

4 4(5) dyttämiseen. Näille aloille nuorison hakeutuminen on huolestuttavan vähäistä. Aikuiskoulutuksen merkitystä korostaa myös maakunnan muuta maata alhaisempi koulutustaso. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä ja työelämän toimijoilta yhteisiä toimenpiteitä vetovoimaisuuden kehittämisessä opintoaloilla, joissa on työvoimatarvetta, mutta koulutuksen vetovoimaisuus on heikkoa. Työvoiman poistuma suurin koulutustarpeen synnyttäjä Etelä-Savossa Etelä-Savon maakuntaliitto ei pidä mahdollisena, että koulutustarjonta perustuu ammatillisessa peruskoulutuksessa pelkästään nuorisoikäluokkien kehitykseen. Kaikilla koulutusasteilla koulutuksen suuntaamisen lähtökohtana on oltava nähtävissä oleva työvoimatarve. Alueellisesti työvoimatarpeen syntyyn vaikuttavat eri toimialojen kehitys, mutta erityisesti eläköitymisestä johtuva työvoiman poistuma. Etelä-Savon työvoimapoistuma vuosina on noin 53 prosenttia vuoden 2007 työllisestä työvoimasta. Koko maassa vastaava osuus on 46 prosenttia. Pääammattiryhmittäin poistuman ero vaihtelee viidestä yli kymmeneen prosenttiin. Vaikka toimialakehitys vähentääkin noin 2700 työllistä, poistuma on samanaikaisesti työllistä. Vuotta kohti avautuvia työpaikkoja on keskimäärin noin Nuorisoikäluokan vuosittaiseksi keskimääräiseksi kooksi on ennakoitu Etelä-Savossa noin Kuvio: Työvoiman poistuman osuus (%) vuoden 2007 työllisistä

5 5(5) Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että alueellisista koulutustarjonnan tavoitteista käytäisiin syksyn aikana aito vuorovaikutteinen keskustelu, jonka tavoitteena on sitouttaa eri toimijat koulutuksen kehittämiseen osana suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitosta antavat: kehittämispäällikkö Kai Andersin ja maakunta-asiamies Markku Aholainen ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntajohtajan poissa ollessa Riitta Koskinen aluekehitysjohtaja