Etelä-Savon yhteistyöryhmä keskusteli uudesta EU-ohjelmakaudesta KEHITTÄMISHANKKEET SAIVAT YLI NELJÄ MILJOONAA EUROA

Transkriptio

1 TIEDOTE Etelä-Savon yhteistyöryhmä keskusteli uudesta EU-ohjelmakaudesta KEHITTÄMISHANKKEET SAIVAT YLI NELJÄ MILJOONAA EUROA Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä keskusteli uuden, vuonna 2014 alkavan EU-ohjelmakauden valmistelusta. Yhteistyöryhmä kokoontui torstaina 3. toukokuuta Mikkelissä. Yhteistyöryhmä hyväksyi lisäksi viisi kehittämishanketta, jotka voidaan rahoittaa maakunnan EU-ohjelmista. Neljä hankkeista kohentaa Etelä-Savon osaamista. Yhteensä hankkeet kehittävät maakuntaa yli neljällä miljoonalla eurolla. EU:n ja Suomen valtion rahaa hankkeissa on 2,8 miljoonaa. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu kiivaimmillaan Yhteistyöryhmä sai tiedokseen ajankohtaiskatsauksen uudesta EU-ohjelmakaudesta ja keskusteli aktiivisesti tulevan kauden sisältöpainotuksista.

2 Valtakunnalliset linjaukset uuteen ohjelmakauteen Maakunnan yhteistyöryhmä sai selonteon EU:n rakennerahasto-ohjelman valmistelusta. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä HALKE ja aluekehitysasioista vastaava työ- ja elinkeinoministeriö TEM ovat linjanneet ja ohjeistaneet valmistelua siten, että Suomeen laaditaan yksi rakennerahasto-ohjelma, joka sisältää Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteet. Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä ja Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä laativat alueelliset ohjelmaehdotuksensa maakuntaliittojen vetämässä prosessissa. Osa ohjelmarahoituksesta osoitetaan valtakunnallisiin hankkeisiin. TEM kokoaa ja yhteen sovittaa valmistelua. Ohjelmaa rahoittavat jatkossakin maakunnan liitot ja Ely-keskukset, ja ohjelman toimeenpano perustuu edelleen maakunnan yhteistyöryhmien hyväksymiin alueellisiin budjetteihin eli maakunnan yhteistyöasiakirjoihin. Ohjelmavalmistelua kokouksessa esitellyt aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen totesi, että nykyiseen verrattuna ohjelmarahoituksen arvioidaan vähenevän, ja ministeriöiden ote ohjelman laadinnassa ja toimeenpanossa tiukkenee selvästi. EAKR:ssä 10-20% ja ESR:ssä 25-35% rahoituksesta varataan valtakunnallisiin hankkeisiin. Valtakunnallisista hankkeista uhkaa tulla myös tulonsiirtoautomaatti Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen, jos valtakunnalliset rahat ohjataan ministeriöiden kaavailemalla tavalla vaikkapa suurimman kaupunkikeskuksen innovaatiokeskittymille tai esimerkiksi pääomasijoitustoimintaan, jonka kysyntä keskittyy etelään. TEM:n aikataulun mukaisesti komissio voisi hyväksyä ohjelman vuoden 2013 lopulla. Valmistelua vaikeuttaa se, että ohjelmaan saatavan EU-rahoituksen määrä varmistuu aikaisintaan kuluvan vuoden syksyllä, mahdollisesti vasta ensi vuonna. Yhteistyöryhmä evästi valmistelua Yhteistyöryhmä kävi vilkkaan keskustelun ohjelmasisällöistä ja ohjelmarakenteesta. MYR kantoi huolta siitä, miten maakunnan omat ominaispiirteet ja vahvuudet saadaan sisälle ohjelmaan. Todettiin, että esimerkiksi maakunnan innovaatiokärkiä tuskin saadaan valtakunnallisen ohjelman otsikoihin, mutta on varmistettava, että ohjelman toimeenpanomekanismit tunnistavat alueellisia painotuksia. MYR piti perusteltuna jatkaa panostuksia maakunnassa valittuihin innovaatiokärkiin, joita ovat esimerkiksi materiaali- ja ympäristöteknologia, kuitu- ja prosessiteknologia sekä digitaalisuus ja sähköinen asiointi. Euroopan laajuisista teemoista esimerkiksi

3 energia-asiat koetaan maakunnassa tärkeäksi, erityisesti tulisi nähdä puuperäisen energian ja puunjalostusteollisuuden yhteys. Pienten yritysten innovaatiokyky, venäläisten matkailijavirtojen hyödyntäminen ja logistiikan kehittäminen nähtiin erityisesti eteläsavolaisina haasteina. Sosiaalirahaston puolella satsaukset nuoriin sekä työikäisen väestön työkunnon edistämiseen nousivat esiin. Haasteena nähtiin myös maahanmuuttajien parempi hyödyntäminen työelämässä. Huipputekniikkaa vesien puhdistukseen Professori Mika Sillanpään vetämä Vihreän kemian laboratorio Mikkelissä kehittää uutta huipputekniikkaa vesien puhdistukseen 1,15 miljoonan euron hankkeella. Yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen rahoituksen maakunnan EU-ohjelmarahoilla. Julkista EU:n ja Suomen valtion rahoitusta hanke saa reilun miljoonan. Tekesin vastuulla oleva hanke kehittää muun muassa uusia ympäristöystävällisiä ja taloudellisesti tehokkaita sovellutuksia vedenpuhdistukseen (mm. innovatiivisia hapetusprosesseja, Led-valojen hyväksikäyttöä, absorptiotekniikkaa ja lietteen sähkökemiallista käsittelyä), uusia menetelmiä metsäteollisuuden lietteen käsittelyyn ja tietotekniikkaa (mm. on line -seurantaa), jätevedenkäsittelyyn. Valamon ja Karvion vesi- ja jätehuolto kohenee Heinäveden pohjoisosien vesihuolto paranee huomattavasti, kun kunnan vesihuoltohanke pääsee käyntiin. Yhteistyöryhmä myönsi Heinäveden vesihuoltohankkeelle noin euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Kunta laittaa kehittämistoimiin saman verran rahaa. Mittavan hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,35 miljoonaa euroa. Toimet toteutetaan vuosina

4 Kunta parantaa hankerahoilla pohjoisten osiensa muun muassa Karvion ja Valamon alueiden vedenottoa ja jätevesien puhdistusta. Veden hankinta muuttuu nykyistä varmemmaksi ja laatu tasaisemmaksi. Valamon nykyinen jätevedenpuhdistamo lakkautetaan, ja jätevedet johdetaan Karvioon. Yhden Etelä-Savon vetovoimaisimman matkailualueen ympäristökuormitus vähenee. Hanke parantaa alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Mikkeliin digiaineistojen tutkimuksen professuuri Mikkeliin perustetaan Suomen ensimmäinen professuuri, joka keskittyy digitaalisten aineistojen tutkimukseen. Professori saa vedettäväkseen tutkimusryhmän, joka selvittää, miten digitaalisten aineistojen käyttöä voidaan edistää. Tutkijat kehittävät muun muassa menetelmiä, jotka jalostavat verkossa olevaa ns. raakadataa käyttökelpoiseen muotoon, siten että se olisi nykyistä helpommin hyödynnettävissä. Tutkimusryhmään kuuluu niin Mikkelissä sijaitsevan Kansalliskirjaston kuin Mikkelin ammattikorkeakoulun henkilöstöä. Alan tutkimus on uutta sekä Suomessa että maailmalla. Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen vetämä Digra-hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahoitusta on noin euroa. Hanke kestää vuoden 2014 kevääseen, ja se tukee Mikkelin digitaalisen arkistoinnin osaamista. Tehoa ja tulosta arkistointiin Mikkelin digitaalinen osaaminen kohenee myös ammattikorkeakoulun Osa-hankkeessa. Hanke kehittää uutta arkistointikokonaisuutta, jonka avulla on mahdollista nykyistä luotettavammin ja tehokkaammin käsitellä ja säilyttää suuria tietomääriä, esimerkiksi elävää kuvaa sekä 2D- ja 3D-tietoaineistoja. Uusi kokonaisuus pohjautuu avoimeen lähdekoodiin.

5 Yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen rahoitettavaksi EU-ohjelmasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa on reilut Hanke kestää vuoden 2014 kesään. Esedulle uutta opetusteknologiaa Etelä-Savon ammattiopiston opetusteknologia kohenee merkittävästi, kun Etelä-Savon koulutus oy:n kehittämishanke toteutuu. Yhteistyöryhmä hyväksyi kehittämishankkeen rahoittamisen maakunnan EU-ohjelmarahalla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut euroa, josta EU:n ja valtion rahoitusta on noin ja kuntarahoitusta euroa. Hanke kestää vuoden 2014 alkupuolelle. Vipuvaikutus tavoitteena EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri. Etelä-Savossa toteutetaan vuosina EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 250 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EUrahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa.

6 Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain. Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia ELY-keskuksia ja Finnveraa ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä. Seuraava kokous kesäkuussa Seuraavan kerran maakunnan yhteistyöryhmä kokoontuu 14, kesäkuuta. Yhteistyöryhmän esityslistalla olleet asiat menivät läpi esityslistan mukaisina. Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh , sekä sihteeristön puheenjohtaja, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh , ja ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh , Etelä-Savon maakuntaliitosta. Lisätietoja kilpailukyky- ja työllisyysohjelmista Itä-Suomen rakennerahastoportaalista osoitteesta