Yliopistollinen aikuiskoulutus Seinäjoen yliopistokeskuksessa Strategian tavoitteet ja toimenpiteet

Transkriptio

1 Yliopistollinen aikuiskoulutus Seinäjoen yliopistokeskuksessa Strategian tavoitteet ja toimenpiteet Hyväksytty rehtorien kokouksessa Sisällys Näkymä, minkälaista Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutus on?... 2 Korkeakoulu- ja yhteiskuntapoliittisia näkökulmia aikuiskoulutuksen tehtäväkenttään... 3 Miten Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutus on tekemässä tulevaisuutta?... 5 Mistä puhutaan, kun puhutaan Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutuksesta?... 7 Elinikäisen oppimisen muotojen määrittely... 7 Tavoitteet ja toimenpiteet... 9 Mitä säilytetään?... 9 Mistä toimintakokonaisuuksista syntyy uutta Toimenpiteiden toteuttamisen resurssit Rahoitus Seuranta Mitä tekisimme, jos saisimme 5 meur koulutussuunnitteluun? Aikuiskoulutusstrategian työprosessi Lähteet Seinäjoen yliopistokeskus UCS on Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistojen, Taideyliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston toimintaa Seinäjoella. Toimintamuotoja ovat tutkimus, siihen liittyvä kehittämistyö ja aikuiskoulutus. Aikuiskoulutuksen muotoja ovat maisterikoulutukset, yliopistotutkintoväylät, avoin yliopisto sekä täydennyskoulutukset ja seminaarit. Maisterikoulutuksissa vuosittain opiskelee noin 100, kandiväylillä noin 150 ja erimittaisissa seminaareissa käy vuosittain noin 1500 henkilöä. 1 Yliopistokeskuksen rahoitus on vuosittain noin 7 meur ja yliopistojen palveluksessa Seinäjoella on noin 90 henkilöä.

2 Yliopistollinen aikuiskoulutus Seinäjoen yliopistokeskuksessa Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutusstrategiassa kuvataan näkymä/tavoitteet/toimintakokonaisuudet pohditaan aikuiskoulutuksen toimintakentän muutoksia ja niiden vaikutusta Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutukseen valitaan, mitä säilytetään ja miksi? kerrotaan, mitä uutta tuodaan mukaan kuvataan toimenpiteitä, jotka täsmentyvät vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan kuvataan strategian toteuttamisen resurssit valitaan toteutumisen arviointia kuvaavat mittarit. Näkymä, minkälaista Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutus on? Aikuiskoulutuksissa kohtaavat yliopistojen ja työelämän osaaminen Aikuiskoulutus perustuu tutkimukseen ja viiden yliopiston osaamiseen Yliopistokeskuksessa opiskellaan työn ohessa verkkoympäristöjä ja kontaktiopetusta joustavasti hyödyntäen Henkilökohtaista opintojen ohjausta on saatavilla nopeasti ja helposti opiskelun suunnitteluvaiheessa ja myös opiskelun edetessä. Tarjolla on maisterikoulutuksia, DI-muuntokoulutuksia, opintoväyliä kohti tutkintoa, avoimen yliopiston opintoja, tutkinnon osien koulutuksia, erikoistumiskoulutuksia, perinteistä täydennyskoulutusta ja erimittaisia seminaareja. Uutta tarjontaa tulee erityisesti pääkampusyhteyksien ja tutkimusryhmäyhteyksien tiivistyessä Koulutusvientiin osallistutaan emoyliopistojen kanssa yhteistyössä Kansainvälisiin koulutushankkeisiin ja hankkeita edeltäviin verkostoihin panostetaan ja verkostoitumista tuetaan alkuvaiheessa yliopistokeskuksen kansainvälistymisresursseja hyödyntämällä Tiedostetaan, että kansainvälinen yhteistyö alkaa osallistumalla kansainvälisiin verkostoihin Resursseja koulutuksen suunnitteluun haetaan verkostoitumalla tiiviimmin yliopistojen pääkampusten kanssa ja myös alueen muiden koulutustoimijoiden kanssa 2

3 Korkeakoulu- ja yhteiskuntapoliittisia näkökulmia aikuiskoulutuksen tehtäväkenttään Tässä aikuiskoulutusstrategiassa on huomioitu valtakunnallisia koulutuspoliittisia näkökulmia sekä niiden vaikutuksia Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutuksen tulevaisuuskuvaan ja toimiin. Aikuiskoulutusstrategiatyö Seinäjoen yliopistokeskuksessa osui samaan aikaan, kun Opetus- ja kulttuuriministeri käynnisti koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetilaa vuoteen 2030 määrittelevän strategiatyön ja myös samaan aikaan, kun yhteiskunnassamme tehdään isoja sekä talouteen että hyvinvointiin vaikuttavia uudistuksia. Koulutus heijastaa ympäröivän yhteiskunnan muutoksia kahdella tavalla. Koulutus reagoi muutoksiin, mutta erityisesti se vaikuttaa muutosten suuntaan ja nopeuteen. Seuraavia Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutustoimiin vaikuttavia kehitysnäkymiä on tiedostettu: Elinikäisen oppimisen palveluita tulee yliopistoissa, myös pääkampuksilla vahvistaa. Suomalainen yhteiskunta menee eteenpäin ja kehittyy koulutetun työvoiman avulla, yliopiston tehtävänä on kouluttaa asiantuntijoita yhteiskunnan avainpaikoille. Mutta riittääkö kerran hankittu yliopistotutkinto ja sen jälkeinen työkokemus pitämään yllä tarvittavaa asiantuntijuutta? Ei riitä, sanovat asiantuntijuustutkijat. Formaalin ja käsitteellisen teoreettisen tiedon tarve ei katoa kokemuksen karttuessa, vaan päinvastoin sen tarve lisääntyy. Käytännön vaativatkaan työtehtävät eivät riitä ylläpitämään asiantuntijuutta tilanteessa, missä ympäröivä maailma muuttuu. Pelkästään käytäntöön perustuva asiantuntijuus rapautuu työolojen, työvälineiden ja ympäristön muuttuessa. Asiantuntijuuden väheneminen näkyy muutosherkkyydessä, muutosten näkemisessä ja niihin reagoimisessa. Elinikäisellä oppimisella varmistetaankin asiantuntijuuden pysyminen koko työuran ajan. Yliopistojen tutkinnon jälkeiseen koulutukseen osallistuvat tulevat työelämästä, joten tässä koulutuksessa on mukana asiantuntijuuteen vaikuttavat elementit: teoreettinen tieto, kokemustieto, sosiokulttuurinen tieto ja reflektointitieto. 1 Rekrytointipohja yliopistojen perusopetukseen voi kaventua, koska uusien ylioppilaiden määrä vähentyy ja toinen aste lisää koulutustensa vetovoimaa. Tällöin yliopistokentässä riittänee resursseja myös elinikäisen oppimisen palveluiden selkeyttämiseen yhdeksi 1 Lehtinen, E. & Palonen, T Asiantuntijuuden luonne ja osaamisen tunnistamisen haasteet. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 13 (4),

4 tehtäväkentäksi nuorten perusopetuksen rinnalle. Tällä hetkellä elinikäinen oppiminen ei nouse esiin yliopistojen strategioissa, eikä se näy myöskään ministeriön tulosohjausmittaristossa. Yliopistolaissa (2010) elinikäinen oppiminen sentään mainitaan. Pääsykokeiden uudistaminen voi johtaa siihen, että avoimen yliopiston opintoväylät lisäävät suosiotaan erityisesti ylioppilaiden parissa. Myös ammattikorkeakoulun kautta yliopistojen maisterikoulutuksiin hakeutuvien määrä kasvaa, mikäli pääsykokeista luovutaan. Työurien pidentäminen edellyttää nopeampia polkuja yliopistoihin ja sieltä työelämään. Sisäänpääsyn helpottaminen ja saatavilla oleva oikea-aikainen opiskelun ohjaus nopeuttavat siirtymistä työelämään. Työuran varrelle linkittyvä teoriatietoon perustuva kohtuuhintainen täydennyskoulutus puolestaan mahdollistaa urien pidennyksen loppupäästä. Seinäjoen yliopistokeskuksen koulutustehtävä tulee juuri tästä tutkinnon jälkeisestä koulutuksesta. Yliopistokeskuksessa tarjottava koulutus voi olla alemman korkeakoulututkinnon päälle tehtävä maisteritutkinto, tutkinnon osa, avoimen yliopiston opinnot tai erimittainen täydennyskoulutus. Aikuiskoulutuksissa tunnistetaan Digitaalisen opetuksen ja vuorovaikutteisen kontaktiopetuksen tasapaino. Julkisessa keskustelussa painottuu digitaalisten kansainvälisten yliopistojen opintojen helppo saatavuus ja digitaalisten opintojen on jopa arveltu korvaavan yliopistojen lähiopetusta. Yliopistokeskuksen asiakkailleen toukokuussa 2017 tekemän kyselyn vastausten mukaan näin ei kuitenkaan asia näyttäisi olevan. Etäopintoja kaivataan usein, mutta käytännössä olen itsekin huomannut, että lähiopetus antaa lopulta hedelmällisemmän, runsaamman ja rikkaamman oppimiskokemuksen reflektointeineen ja vertaistukineen. Itselleni mieluisin opiskelutapa on lähiopetuksen ja verkko-opintojen yhdistelmä. Mahdollisuus joidenkin opintokokonaisuuksien suorittamiseen etänä on mielestäni tärkeää, sillä se lisää joustavuutta. Lähiopetuksessa puolestaan arvostan laatua, mikä näkyy mielestäni lähiopetuspäivien suunnittelussa ja niihin valmistautumisessa. ( luettu ) Molemmilla tavoilla on oma roolinsa työssäkäyvien aikuisten oppimisprosesseissa ja kontaktiopiskelu rytmittää itsenäistä opiskelua. Aikuinen työssä käyvä opiskelija tarvitsee toimivat ja nopeat koulutuksen tukipalvelut, erityisesti neuvonta- ja tietopalvelut. Näihin yliopistokeskuksessa on laitettu panostuksia jo useampana vuotena. Ajasta ja paikasta riippumattomat opinnot tarjoavat kuitenkin yliopistokeskukselle mahdollisuuden laajentaa aikuiskoulutustarjontaansa pääkampusyhteistyössä. Globalisoinut maailma haastaa monitieteellisiin ja monitoimijaisiin ongelmanratkaisuihin. Kasvu- ja vientisuuntautunut yrityselämä tarvitsee vahvoja ammattilaisia. Elinkeinoelämästä 4

5 tulee jo nyt viestejä, että ammattilaisten puute yrityksissä tulee jopa yrityskasvun ja kansainvälistymisen esteeksi. Isot käynnissä olevat yhteiskunnalliset muutokset mm. sote-, maakunta- ja kuntauudistukset tarvitsevat asiantuntijoita, jotta uudistusten tavoitteet saavutetaan. Yliopistokeskuksen toimintakonsepti vuorovaikutusverkostoineen antaa hyvät mahdollisuudet tehdä myös kokeiluja ja pilotteja, missä mukana ovat sekä työelämän edustajat sekä yliopistojen edustajat. Aikuiskoulutus on yksi tutkimustulosten käytäntöön viemisen tapa ja se tukee omalta osaltaan yliopistotoimintojen vaikuttavuutta. Aikuiset tulevat työelämästä tuovat koulutuksiin sekä työelämäosaamisensa että verkostonsa. Pitkään jatkunut ammattikorkeakouluyhteistyö on luonut pohjan sille, että molemmat osapuolet toimivat profiiliensa mukaisesti ja yhdessä toteutamme malleja joustaviin siirtymisiin ammattikorkeakoulusta yliopistoihin ja siltä edelleen työelämään. Tutkintokoulutuksiin haetaan toimivia yhteistyömuotoja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä, esim. yliopisto voi ostaa ammattikorkeakoululta opetusta. Tampere3 tuo yliopisto-ammattikorkeakouluyhteistyöhön valtakunnallisestikin toteutettavia uusia malleja. Yliopistotutkinnon jälkeisen koulutuksen rahoitus on vähentynyt 2000-luvulta ja se näkyy myös tarjonnan vähentymisenä. Silloisesta täydennyskoulutusrahoituksesta osa siirtyi rakennerahastohankkeisiin, jotka eivät kuitenkaan voineet säädöstensä takia toimia niin joustavasti ja ketterästi kuin työssä olevien täydennyskoulutus olisi vaatinut. Miten Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutus on tekemässä tulevaisuutta? Seinäjoen yliopistokeskuksen vahvuudet tulevat viiden yliopiston osaamisesta ja toimintojen yliopistokohtaisesta profiloitumisesta. Yhteydet tutkimukseen ovat välittömät, joten tutkimustieto siirtyy käytäntöön aikuiskoulutuksissamme, ja toisaalta koulutuksemme välittävät työelämätietoa tutkimukseen. Profiloituminen työssäkäyvien aikuisten tutkintokoulutuksiin on ollut hyvä valinta, koska kysyntää maisterikoulutuksiin on ollut riittävästi ja se tulee kautta koko maan. Seinäjoen yliopistokeskuksen tarjonnassa on myös tulevaisuudessa maisterikoulutuksia aikuisille. Tutkintokoulutukset soveltuvat hyvin niille, jotka haluavat kohottaa osaamisen tasoaan, 5

6 mutta joilla ei ole mahdollisuutta kokopäivätoimiseen opiskeluun yliopistojen pääkampuksilla. Mutta myös muuta tutkinnon jälkeistä koulutustarjontaa kehitetään, koska tutkintokoulutus on yhteiskunnallisesti liian raskas vaihtoehto uuden teoriatiedon hankkimiseksi. Uusimman teoriatiedon saamiseksi täytyy löytyä myös kevyempiä koulutusmuotoja. Opintoväylät kohti kandidaatin tutkintoa takaavat pääsyn yliopistokoulutuksen piiriin niille, joilla ei vielä ole kandidaattitutkintoa vastaavia opintoja. Nämä koulutukset tulevat jatkumaan uudistuen sisällöiltään ja toteutustavoiltaan mm. verkko-opetusta hyödyntäen. Joustavat siirtymät ammattikorkeakoulusta yliopistoon muuttavat väyläkoulutusten muotoa. Väyläopinnoilta haetaan myös tukea ammatilliseen kehittymiseen ilman tutkintotavoitetta. Yliopistojen uudet erikoistumiskoulutukset Erkot on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014. Niiden lähtökohtana on ajatus, että tarvitaan työelämälähtöistä täydennyskoulutusta, missä asiantuntijatason henkilöt voivat ottaa haltuunsa uusinta teoriatietoa, jota vastaan he voivat peilata omaa käytännön kokemustaan ja tietämystään. Erkojen laajentumista on todennäköisesti hidastanut niiden toteutuksen vaatima laaja sopimusvelvoite. Elinkeinoelämän edustajat arvioivat, että täydennyskoulutusmahdollisuuksien vähäisyys voi olla syynä siihen, että asiantuntijatason rekrytointipohja Suomessa on kaventunut ja yritykset rekrytoivat avainhenkilöitä toisiltaan. Avoimet yliopistot toki tarjoavat jo nyt kohtuuhintaisia yliopisto-opintoja, mutta niiden ohessa tarvitaan myös työelämään aikataulullisesti ja menetelmällisesti suunniteltuja koulutuksia, joiden toteuttamiseen osallistuisivat tiedekunnat, avoin yliopisto ja täydennyskoulutusyksiköt. Avoimella yliopistolla on aina ollut suora yhteys tiedekuntiin ja tutkimukseen, kun taas täydennyskoulutuksella on perinteisesti ollut asiakkuustuntuma ja asiakasyhteydet. Uudet akateemiset moduulit ja tutkinnon osien tarjoamiset eri kohderyhmille ovat raikkaita ja tervetulleita uutuuksia täydennyskoulutuskentälle. Näiden suunnittelussa on panostettava asiakastyöhön. Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutuksissa ketteryys tarkoittaa valmiutta seurata, mitä kohderyhmässä tapahtuu, valmiutta vastata olemassa olevaan ja ennakoitavissa olevaan kysyntään nopeasti, valmiuksia tehdä sekä sisällöllisiä kokeiluja että kokeiluja uusista aikuiskoulutusmalleista. Tavoitteena on, että aikuiskoulutuksessa tehdyt kokeilut siirtyvät yliopistojen perusopetukseen. Prosesseja, jonka kautta Seinäjoella tehdyt kokeilut siirtyvät 6

7 yliopiston perusopetukseen, tunnistetaan ja myös luodaan. Ketteryyttä edustaa myös suora yhteys yliopistokeskuksen opintoneuvontapalvelu Sylviaan, missä vastausaika on 24 tuntia. Mistä puhutaan, kun puhutaan Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutuksesta? Elinikäisen oppimisen muotojen määrittely Maisteriohjelmat Maisteriohjelmat ovat yhden tai useamman yliopiston vaatimusten ja laatujärjestelmien mukaisesti järjestettäviä 120 opintopisteen koulutuksia. Koulutuksiin hakukriteerinä on alempi korkeakoulututkinto. Maisteriohjelmista valmistuu maistereita ja DI-muuntokoulutusohjelmista diplomi-insinöörejä. Seinäjoen yliopistokeskuksen vanhin maisteriohjelma Vaasan yliopiston kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus alkoi vuonna 2006 ja sen kuudes oppilasrekrytointi on Tampereen teknillisen yliopiston DI-muuntokoulutuksen 3. oppilasrekrytointi on myös Maistereita Seinäjoen ohjelmista on vv valmistunut yhteensä 225. Seinäjoen maisteriohjelmissa opiskellaan työn ohessa. Opintoväylät kohti kandidaatin tutkintoa Opintoväylät ovat avoimien yliopistojen toimintaa. Väylällä opiskelija suorittaa oman tavoitteensa mukaisesti perus- ja aineopintoja sekä muita opintoja. Opiskelun edetessä väyliltä voi hakea tutkinnon suorittamisoikeutta yliopistolta. Seinäjoen yliopistokeskuksen opinintoväyliltä pääkampusten maisteriohjelmiin on vv siirtynyt yhteensä 229 opiskelijaa. Avoin yliopisto Avoimessa yliopistossa voi opiskella yliopistojen yksittäisiä opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia myös ilman, että tähtää yliopistotutkintoon. Seinäjoen yliopistokeskuksessa opiskelee vuosittain noin 700 opiskelijaa avoimissa yliopistoissa. Täydennyskoulutukset Täydennyskoulutukset ovat yliopistojen maksullista palvelutoimintaa. Nämä suunnitellaan tarvelähtöisesti ja niillä on tieteellinen yhteys yliopiston tutkimukseen. Täydennyskoulutusohjelmasta saatu todistus ei suoraan vastaa tutkintokoulutusta. Täydennyskoulutuksia järjestetään myös asiakkaan tilauksesta, jolloin tavoitteet, muodot ja kesto suunnitellaan tilaavan organisaation kehittämislähtökohdista käsin. Täydennyskoulutusohjelmien tarjonta on vähentynyt 2000-luvulta lähtien. Seminaarit Seminaarit linkittyvät yleensä uusiin tutkimustuloksiin tai uudistumistoimiin. Ne kestävät puolesta päivästä päivään ja ovat melko usein maksuttomia tapahtumia. 7

8 Erikoistumiskoulutukset (Erkot) Tutkinnon jälkeistä yliopistollista täydennyskoulutusta, missä yhdistyvät teoria ja käytäntö. Erkojen kesto on vähintään 30 op. ja ne suoritetaan työn ohessa. Erkoista on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014. Akateemiset moduulit ja tutkinnon osat sekä laajat osaamiskokonaisuudet Yliopistojen opetussuunnitelmien mukaisia opintopisteytettyjä tutkinnon osia voidaan tarjota täydennyskoulutuksena. Erityisesti maisterivaiheen opintojaksoja (syventäviä opintoja) ei ole ennen ollut tarjolla avoimissa yliopistoissa. Hankkeisiin sisältyvät koulutukset Yleensä rakennerahasto- ja maaseuturahastohankkeet sisältävät vähintäänkin hanketuloksia levittäviä seminaaripäiviä. Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla voidaan järjestää myös täydennyskoulutusohjelmia Työvoimapoliittiset koulutukset ovat työvoimaviranomaisten kilpailuttamia ja tilaamia koulutuksia työttömille. Osaamisen aamupalat asettuvat työelämävuorovaikutuksen, koulutuksen, tutkimuksen ja viestinnän välimaastoon, joista aina joku osallistuja saa kimmokkeita koulutus- tai tutkimusyhteistyöhön. Tilauskoulutukset Nämä koulutuksen muodot ovat sellaisia, mitä voidaan suunnitella ja toteuttaa Seinäjoen yliopistokeskuksen omilla päätöksillä. Myös tutkinnon osia voidaan järjestää tilauskoulutuksena. 8

9 Tavoitteet ja toimenpiteet Mitä säilytetään? Koulutus Miksi säilytetään? Mitä pitää ottaa Maisterikoulu tukset Seinäjoen yliopistokeskus tunnetaan valtakunnallisestikin paikkana, missä maisterintutkinnon voi suorittaa työn ohessa, koska noin puolet maisteriohjelmiin osallistuneista tulee Pohjanmaan ulkopuolelta. Tarjotaan niin pitkään kun kysyntäpotentiaalia riittää ja tutkintoja valmistuu. Maisterikoulutukset ovat yliopistojen pääkampusten toimintaa ja ne toteutetaan yliopistojen laatujärjestelmän mukaisesti. Opiskelijat voivat toimia tutkijaresursseina tutkimusryhmille ja hyödyntää tutkijahotellin palveluja. huomioon Joustavat siirtymiset ammattikorkeakoulusta yliopistoon tulee huomioida opetussuunnitelmatyöss ä ja viestinnässä. Virtuaaliopetukseen lisää vuorovaikutteisuutta. Maisterikoulutukset ovat monirahoitteisia. Mitä toimenpiteitä tehdään? 2 VY: Joustavat siirtymiset SeAmkin tradenomiopinnoista VY:n Kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelmaan v Kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelmia on toteutettu vuodesta 2006 TaY: Lääketieteen tiedekunnan lääkärikoulutuksen Seinäjokiopetus Joustavat siirtymiset SeAmkin sairaanhoitajasta maisteriohjelmaan v HY: Joustavat siirtymiset SeAmkin argologiopinnoista HY:n maisteriopintoihin. TTY: Uusimman DImuuntokoulutuksen alana digitaalinen tuotanto Yhteys alan professuuriin. Muuntokoulutusohjelmia on toteutettu vuodesta 2003 yhteistyössä Seamkin kanssa. TaiY: Rytmimaisterikoulutuksen uusi vaihe Rytmimaisterikoulutuksia on toteutettu TaY=Tampereen yliopisto, HY=Helsingin yliopisto, TaiY=Taideyliopisto, VY=Vaasan yliopisto, TTY=Tampereen teknillinen yliopisto 9

10 Koulutus Miksi säilytetään? Mitä pitää ottaa huomioon Opintoväylät Joustavat siirtymät kohti amk:sta yliopistoon kandidaatin voivat muuttaa tutkintoa asiakaskuntaa. Uutta kysyntäpotentiaalia voi tulla pääsykoeuudistuksen jälkeen. Uusia väyliä luodaan aloille, missä asiakkaiden ja yliopistojen intressit yhdistyvät Pääsykoeuudistukset voivat tuoda lisää asiakkaita Opintoneuvonnan tärkeys varsinkin opiskelijoiden rekrytoinnissa Mitä toimenpiteitä tehdään? Tarjontaa uudistetaan kysynnän mukaisesti Sylvia neuvontapalvelut Avoimien yliopistojen opintojaksot Isot opiskelijamäärät. Opiskelijalla on monia syitä osallistua: tutkinto, täydennyskouluttaut uminen, harrastukset TaY:n avoin yliopisto toimii Seinäjoella. VY:n ja HY:n avoimen yliopiston toteuttaja on Etelä- Pohjanmaan kesäyliopisto. VY:n avointa toteuttaa myös Etelä-Pohjanmaan opisto. Tilauskoulutuks et Kasvupotentiaalia on, tarvitsee vuorovaikutusta ICT-alalle mm. akateemisia moduuleja, tutkinnon osia TTY:n ja VY:n yhteistyötä Osaamisen aamupalat Sylvia neuvontapalvel ut Graduttamo, Tutkimo Tenttipalvelu, Sähköinen tentti (TaY) KnowUp- leiri Matalankynnyksen yliopistotyöelämäyhteistyön työväline Ensikontakti erityisesti yliopistotutkintoa tavoitteleville potentiaalisille opiskelijoille Pääkampuksia ja alueen yliopistoopiskelijoita hyödyntävä. Jatkotutkintokoulutu sta (TaY:n ja TTY:n tohtorikouluissa) Voidaan kehittää erilaisia konsepteja. Vastausnopeus Sähköistä tenttiä lukuun ottamatta tarvitsevat erillisen rahoituksen. Tenttipalvelu ja Tutkimo ovat jatkuvia, Graduttamossa rekrytointi esim. joka 3.vuosi Monirahoitteinen Lisätään tarjontalähtöistä vuorovaikutusta (UCS) Päivitetään sivusto käyttöliittymältään modernimmaksi (UCS) Myös Helsingin yliopiston sähköisen tentin tuominen yliopistokeskukseen Jatketaan (UCS) Koulutushankk eet Yhteistyön hyvät fiilikset Tuo työtä pitemmäksi aikaa ja mahdollistaa tavoitteellisen yhteistyön Lähdetään mukaan niihin hankehakuihin, jotka sopivat aloille (esim. Agrifood, Green Care, Uusiutuva energia) 10

11 Mistä toimintakokonaisuuksista syntyy uutta Tavoite Mitä tehdään? Mitä hyödytään? Toimeenpano 2017-/ Tiivistetään tutkimuksen ja aikuiskoulutuksen yhteistyötä yliopistokeskuksessa Tutkimustulosten hyödynnettävyydestä säännöllisiä konseptoituja seminaarisarjoja tutkimuksessa valitulle kohderyhmälle. Tutkimushankkeissa olevien koulutusosioden toteuttaminen tiedon levittämiseksi ja tuotteistamiseksi. Hyödynnetään aikuiskoulutus- ja tutkimusosaamista koulutussuunnittelussa ja opetuksessa. Uusia toimintatapoja tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöhön Koulutustarjonta lisääntyy, tutkimukseen tulee työelämänäkemystä. Tutkimuksesta tuleva uusi tieto siirtyy koulutuksen sisältöihin ja laajemmin vaikuttamaan yhteiskuntaan. Yliopistotoiminnan vaikuttavuus monella eri rintamalla Koulutusasiantuntijat osallistuvat professuurien ohjausryhmiin vuorovaikutuksen systematisoimiseksi.. Lisää tutkimusprosessien eri vaiheesta kertovia tapahtumia. Kansainvälisissä konferenseissa mukana olevien tutkimuspapereiden tieto myös alueen toimijoille järjestetyissä seminaareissa. Säännölliset tapaamiset professoreiden ja tutkijoiden kanssa, tapaamisessa mukana myös koulutusteema Tutkijat kouluttavat Osallistutaan ainakin syksyisin Hulluun Päivään. Tutkimuksen kansainväliset kontaktit myös koulutukseen Kansainvälisyyttä aikuiskoulutukseen, kansainvälisiä verkostoja ja yhteisiä hankkeita. Hankkeet syntyvät verkostoissa. UCS Visiting Scholars ohjelman tutkijavieraiden kanssa verkostoituminen Erasmus-ohjelman käyttäminen resurssina 11

12 Tavoite Lisätään vuorovaikutteista pääkampusyhteis työtä TaY:n HY:n, TaiY:n, VY:n TTY:n kanssa Mitä tehdään tavoitteen saavuttamiseksi? Maisteriohjelmien ja opintoväylien uudet avaukset Tutkinnon osia ja täydennyskoulusta yhteistyössä pääkampusten elinikäisen oppimisen asiantuntijoiden ja alan substanssiosaajien kanssa Perusopetusyhteistyössä 3 UCS:n työelämäyhteistyön hyödyntäminen pääkampuksilla. Yhteistyötä tehdään harjoittelupaikkojen hankinnassa, gradupaikkojen hankinnassa, projekti- ja kesäkurssien järjestämisessä, opiskelijarekrytoinneissa avustamisessa, tutkimusaineistojen tarjoamisessa perusopiskelijoille Mitä hyödytään? Yliopistotutkintoon tähtäävää koulutusta työssäkäyville Asiantuntijuus alueella lisääntyy. Sekä yksilön että yrityksen näkökulma Yliopistojen läsnäolon vahvistuminen UCS:ssä Toimeenpiteet TaY: Soteosaaminen, Akateemiset Moduulit TTY:n täydennyskoulutuksia ja yhteistyötä VY:n kanssa. TaiY: Taide ja liiketoiminta, Taide ja terveys, Avoin yliopisto HY: - kesäkurssi HY:n pääkampuksen perusopiskelijoille, esim. Pellolta pöytään- ideat, KnowUp, Kaikki yliopistot: Opiskelijarekrytoinnissa yhteistyö Etelä-Pohjanmaan lukioiden kanssa, Uusien opetusmenetelmien kokeilu UCS:ssä UCS:ssä toteutettujen kurssien tarjoaminen yliopiston pääkampuksen perusopiskelijoille Alumniyhteistyö Digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet Yliopistollisen toiminnan viestinviejiä Koulutusmahdollisu uksia työssäkäyville tulee lisää. Työelämätietous ja kontaktit pääkampuksen käyttöön. Alueen alumnien aktivoiminen mukaan pääkampuksen mentorointi- ja opetustoimintoihin UCS:n Opetuksen tarjoaminen pääkampukselle ja myös pääkampuksen opetuksen tarjoaminen UCS:ään. Tarjontaa esim. hallintotieteiden 3 Perusopetuksella tarkoitetaan yliopistojen pääkampuksilla annettavaa kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopintoja 12

13 aineopetuksessa (TaY) ja muissa avoimen yliopiston opinnoissa sekä ja HY:n agrologi koulutuksesta, VY:n johtamisen ja talousoikeuden opinnoissa. Graduseminaareja Yliopistokeskuksen koulutusasiantuntijat ovat jäseninä mm. yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden työryhmissä, opintoasiantoimikunnissa ym. Tunnistetaan näiden kanavien mahdollisuudet pääkampusyhteisty ön lisäämiseen. Hakeudutaan aktiivisesti näihin ryhmiin. 13

14 Tavoite Mitä tavoitellaan Konkretiaa, mitä teemme Tiivistetään vuorovaikutusta työelämän kanssa Tarjontalähtöistä, helppoa vuorovaikutusta, mihin on helppo tulla, esim. seminaarit, avoimen yliopiston opintojaksot, graduntekopaikat yliopistojen perusopiskelijoille samoin harjoittelu- ja projektityöpaikkojen välittäminen Työelämässä on laaja kirjo oppimisen muotoja, mm. asiantuntijavaihdot, työnkierto. Koulutusta tarvitaan erityisesti opitun reflektointiin ja innovointiin Pitempikestoiset yhteiset hankkeet, esim. täydennyskoulutukset, maisterikoulutukset, tutkintojen osat Yhteiset kansainväliset verkostot, tohtorikoulutukset ym. Osaamistarpeet nyt ja tulevaisuudessa, nopea reagointi, opintoihin innostaminen ja opintojen ohjaaminen Alueellista panostusta opintojen alkuvaiheeseen (esim. avoin) Yhteistyö alueen järjestöjen kanssa, esim. EP:n agronomit, EP:n ekonomit, Seinäjoen DI:t Uudenlaisia kohtaamisen tapoja Säännöllisiä tapaamisia ja enemmän kontaktointia suoraan yrityksiin. Työyhteisökohtaisia koulutuksia, jotka tukevat työyhteisössä syntyneitä innovaatioita. Koulutustoimia syrjäytymisuhan alla oleville maistereille. Pitää liikkua niissä tapahtumissa, missä näkee yrityksiä. Esim. Inton ja Kauppakamarin tilaisuuksissa. Kokeilukulttuuria enemmän. Laita koulutus myyntiin, markkinatutkimus tulee ilmoittautuneiden mukana. TIKKA-palvelut, hankkeiden työpajat 14

15 Toimenpiteiden toteuttamisen resurssit Koulutusasiantuntijoiden henkilötyövuosimäärä on 4-5 henkilötyövuotta. Lukumääräisesti koulutusasiantuntijoita on keskimäärin 10. Vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan Seinäjoen yliopistokeskuksen henkilötyövuodet olivat yhteensä 91,1 ja henkilömäärä 115. Joten aikuiskoulutuksen suunnittelua tehdään hyvin pienin henkilöresurssein ja siksi on kannatettavaa, että yhteistyötä esim. hankkeissa ja koulutuksen suunnittelussa tiivistetään alueen muiden koulutustoimijoiden kanssa. Lisäresurssina hyödynnetään myös yhteistyötä yliopistojen pääkampusten kanssa. Yliopistojen kouluttajavoimina käytetään tutkijoita ja yliopisto-opettajia professoreiden lisäksi. Yliopistokeskuksen vähäisistä henkilöresursseista huolimatta, valmius tarttua koulutuskentässä ja kohderyhmissä tapahtuviin muutoksiin on säilynyt. Mikäli henkilöresursseja tulee lisää, ne valjastetaan uusien koulutustuotteiden markkinoille saattamiseen ja aktiiviseen asiakastyöhön. Koulutuksen suunnittelijat Seinäjoella Yliopisto Henkilötyövuodet TaY 0.7 HY 1,2 TaiY 0,1 VY 1,8 UCS 0,5 Koulutusasiantuntijat/Koko henkilöstö 4,3 htv/ Kaikki henkilötyövuodet 91,1 Rahoitus Aikuiskoulutukset tulevat jatkossakin toimimaan monirahoitteisesti. Tutkintokoulutukset ovat lain mukaan opiskelijalle maksuttomia. Seinäjoen maisteriohjelmien rahoituksesta ovat vastanneet yliopistot, yliopistokeskus ja kaupunki. Omia palveluja on pystytty osa rahoittamaan yliopistokeskusrahoituksella. Erikoistumiskoulutusten ja tutkinnon osien koulutuksesta voidaan ottaa maksua, usein maksajina ovat sekä opiskelija että työnantaja. Hyvä olisi, että aikuiskoulutuksen järjestäminen olisi myös yliopistojen ja opetusministeriön käymien neuvotteluiden asialistalla, jolloin tutkinnon jälkeisen koulutuksen määrä vaikuttaisi yliopiston saamaan valtionrahoitukseen. Tätä rahoitusta voitaisiin käyttää esim. Akateemisten moduulien osarahoituksena. 15

16 Puhtaasti perinteinen täydennyskoulutus on yliopistojen maksullista palvelua, näitä koulutuksia on erityisesti johtamisen alalla. Seuranta Mitä seurataan ja missä seurantaa tehdään? - Toimintakertomuksessa seurataan osallistujamääriä, tutkintoja, siirtymiä pääkampukselle, digitaalisten opintojen määrää - Asiakaspalautteissa seurataan laatua ja toimivuutta - Seurataan koulutuspilottien kokemuksia ja prosesseja, millä Seinäjoella tehdyt pilotit voivat siirtyä perusopetukseen pääkampuksille Seurantatiedot raportoidaan vuosittain mm. UCS:n toimintakertomuksessa Mitä tekisimme, jos saisimme 5 meur koulutussuunnitteluun? - Asiakastyöhön koulutuksen tuntevia (myynti) asiantuntijoita kartoittamaan tulevia koulutustarpeita ja suunnittelemaan koulutuksia. - Lisää henkilöresursseja tekemään ennakkoluulottomasti koulutuspilotteja ja kokeiluja - Digiosaamisen lisääminen: lisää verkko-opintoja, Mooceja, video- ja verkkomateriaalin tuottamista yhdessä tutkijoiden kanssa - Fyysisen digitaalisen opetustilan luominen. Tilassa olisi muunneltavuutta, joka edistää vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta. - Runsaasti koulutustarjontaa poikkitieteellisesti esim. musiikki ja kauppatieteet, musiikki ja käyttäytymistieteet. Miten taiteen keinoin vaikutetaan yhteiskuntaan? - Paljon tavoitteellista vuorovaikutusta työelämän organisaatioiden edustajien kanssa - Riskinottoa lisää koulutustarjonnan tekemiseen - Ennnakkoluulottomia menetelmiä todellisen koulutuskysynnän selvittämiseen Aikuiskoulutusstrategian työprosessi 2017 Aikuiskoulutusstrategian työstäminen alkoi tammikuussa 2017 tehdyllä arvioinnilla, missä yliopistokeskuksen koulutuksen asiantuntijat arvioivat aikuiskoulutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden suuntia hyvin laajan kyselyn avulla. 16

17 Yliopistokeskukseen kuuluvien yliopistojen aikuiskoulutuksesta vastaavat henkilöt pääkampuksilta osallistuivat Seinäjoella järjestettyyn ideointi- ja yhteistyöseminaariin. Sen jälkeen yliopistokeskuksen koulutusryhmä 4 on toiminut strategiatyöryhmänä, joka on työstänyt materiaalia kokouksissaan ja Strategiatyöryhmän puheenjohtajana on koulutuspäällikkö Reetta Kungsbacka Vaasan yliopistosta, sihteerinä koordinaattori Aira Metsä-Ketelä yliopistokeskuksen palveluyksiköstä. Sidosryhmien kuuleminen järjestetään , jonka jälkeen asiakirja on esillä professoreille järjestettävässä kevättempauksessa , ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja korkeakouluyhdistyksen johdon K-joryssä ja Ely-keskuksen koordinoimassa Elinikäisen oppimisen työryhmässä Asiakirjan hyväksyy yliopistojen rehtorien kokous Strategiassa esitetyt uudet toimenpiteet alkavat syksyllä Työprosessi on pyritty pitämään tiiviinä ja toimintalähtöisenä. 4 Yliopistokeskuksen koulutusryhmän muodostava koulutusasiantuntijat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistoista sekä Taideyliopistosta. 17

18 Lähteet Asiantuntijuus edellä. Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:7. Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H., Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen, K. Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:2009. Hietaniemi-Virtanen, N. (toim.) (2013) Yliopistollisen aikuiskoulutuksen uusi muoto. Tutkinnon osat tarkastelun kohteena. Aikuiskoulutuksen mallinnus Tampereen yliopistossa hankkeen loppuraportti. Tampereen yliopisto (2013). Jumppanen, A. & Metsä-Ketelä, A. (2011). UCS. Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuiskoulutuksen ja työelämävuorovaikutuksen arviointi. Seinäjoen yliopistokeskus. Lehtinen, E. & Palonen, T Asiantuntijuuden luonne ja osaamisen tunnistamisen haasteet. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 13 (4), Metsä-Ketelä, A. (2002). Maistereita ilman omaa yliopistoa. Selvitys Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen (TYT) roolista Seinäjoella maistereiden tuottajana vv Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintakertomukset vuosilta Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistojen, Taideyliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston strategiat ja suunnitelmat. Tampereen yliopisto (2016). Kohti uutta yliopistoa. Tampereen yliopiston strategia Haastattelut: Pääkampusten tutkinnon jälkeisen koulutuksen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat: Koulutusjohtaja Niina Hietaniemi-Virtanen, TaY Koulutussuunnittelija Anni Ukskoski, HY Johtaja Pekka Peura ja koulutuspäällikkö Mikael Hallback, VY Koulutuspäällikkö Sanna Takala, TaiY Koulutuspäällikkö Paula Ihalainen, TTY Opiskelijakysely tutkintoa tavoitteleville opiskelijoille