Kiipula. Perustamisvuosi: Kotipaikka: Janakkala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiipula. Perustamisvuosi: 1945. Kotipaikka: Janakkala"

Transkriptio

1

2 Kiipula Perustamisvuosi: 1945 Kotipaikka: Janakkala Säätiön tarkoituksena on huolehtia vammaisten, erityistä tukea tarvitsevien ja muiden henkilöiden ammatillisesta koulutuksesta sekä ammatillisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Vuosivaihto: n. 28,6 milj. euroa Henkilöstö: 397 2

3 Sisältö Toimintaympäristön muutokseen vastataan uudistumisella 4 Toiminnan ja rakenteiden arvioinnin vuosi 6 Henkilöstövoimavarat 8 Koulutus 9 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen 9 Ammatillinen erityisopetus 11 Ammatillinen aikuiskoulutus 17 Kiipula Gardens 20 Kuntoutus 21 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen 21 Kuntoutuspalvelut 22 Urasuuntapalvelut 24 Talous 25 Varallisuuden hoito, rahoitus ja investoinnit 26 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2014 näkymät 27 Organisaatio 28 Valtuuskunta 28 Hallitus 28 Tilintarkastajat 28 Sisäinen tarkastaja 28 Ammattiopiston johtokunta 28 Kiipulasäätiön johtoryhmä 29 Huomionosoitukset 29 Stipendilahjoitukset 29 Julkaisut, opinnäytetyöt ja artikkelit 30 Tuloslaskelma 31 Tase 32 Tilinpäätöksen liitetiedot 33 Tilintarkastuskertomus 38 3

4 Hallituksen puheenjohtajalta Toimintaympäristön muutokseen vastataan uudistumisella Vuoteen 2013 lähdettiin varsin vaikeassa toimintaympäristössä, kun kansainvälisen talous- ja rahoituskriisin seurauksena myös Suomen talous oli painunut taantumaan edellisen vuoden lopulla. Teollisuustuotanto ja vienti eivät vieläkään lähteneet kasvuun, vaan supistuivat edelleen. Talouden taantumassa toteutetut mittavat kiristykset työ- ja eläketulojen verotuksessa sekä kulutus-, käyttö- ja energiaveroissa painoivat myös kotimarkkinasektorin laskuun. Kun julkisen talouden liikkumavara elvytystoimiin ja työllisyyden tukemiseen oli varsin rajallinen, työmarkkinoilla ajauduttiin merkittäviin lomautuksiin ja irtisanomisiin. Bruttokansantuote supistui jo toisena vuonna peräkkäin. Ennakkotiedon mukaan kansantuote väheni 1,4 prosenttia. Veronkorotusten ohella julkisen talouden sopeutustoimia tehtiin myös mittavilla menoleikkauksilla. Kiipulassa ne vaikuttivat sekä koulutuksen että kuntoutuksen toimialojen toimintaedellytyksiin. Myös kilpailu markkinoilla kiristyi entisestään ja monet toimijat ajautuivat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Työmarkkinoille haettiin vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinakeskusjärjestöjen syksyllä solmimalla pitkäaikaisella, maltillisella työllisyys- ja kasvusopimuksella vuosille Valtio tuki osaltaan sopimusta mm. verotuksen inflaatiotarkistuksella. Maaliskuussa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat myös osaamisen kehittämisestä, millä ratkaistiin pitkään avoinna ollut kiista työntekijän koulutuspäivistä. Kiipulasäätiössä toimintaympäristön muuttuneisiin haasteisiin vastattiin määrätietoisella strategisella uudistumisella sekä kannattavuuden ja kustannustehokkuuden parantamisella. Vuoden 2011 lopulla päätettiin toimitilastrategiasta siten, että Perttulan toimipaikan tiloista asuntolatiloja lukuun ottamatta voitiin luopua ja toiminnot siirrettiin vuoden 2013 aikana Kiipulan kampukselle ja Hämeenlinnaan Koulutuskuntayhtymä Tavastialta vuokrattuihin tiloihin. Kokonaan Perttulan tiloista luovutaan vuoden 2014 aikana. Toimitilakustannuksissa muutokset merkitsevät huomattavia säästöjä. Toimintastrategian uudistamistyötä jatkettiin läpi vuoden. Kuntoutuksen strategiset painopisteet määriteltiin uudelleen korostaen mm. ammatillisen avokuntoutuksen kasvavaa merkitystä. Kelan järjestämässä ammatillisen kuntoutuksen kilpailutuksessa vuosille saavutettiinkin erinomainen tulos, mikä vakauttaa kuntoutuksen tulopohjaa tulevina vuosina. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on haettu uusiutumista ja uudenlaisia palvelutuotteita, joilla vastataan aiempaa paremmin työ- ja elinkeinohallinnon ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin. Julkisuudessa paljon esillä olleen nuori- 4

5 sotakuun toteuttamismuodot hakivat vielä suuntaansa. Ammatilliseen erityisopetukseen edellisvuonna saadut lisäpaikat vahvistivat sen tulopohjaa. Puutarhan toiminnot ja vastuut järjesteltiin uudelleen. Strategian uudistaminen ja toimeenpano jatkuvat edelleen vuonna Kehittämistoimenpiteitä uudistumiselle saatiin myös Suomen Laatukeskuksen laatupalkintokilpailusta, johon vuoden 2013 aikana osallistuttiin ja jossa saavutettiin erinomainen tulos. Säätiön sisäistä tarkastamista on jatkettu vuoden 2013 aikana ulkopuolisen toimijan voimin. Tarkastuksen painopisteiksi hallitus määritteli riskien hallinnan ja toimintaedellytysten varmistamisen, strategiset investointi- ja kehittämishankkeet, tietojärjestelmät ja niiden kehittämisen sekä taloushallinnon toimintojen ja tukiprosessien kehittämisen. Energiakustannusten hallitsemiseksi ja vakauttamiseksi vuoden lopulla päätettiin myös uuden, biopolttoaineisiin perustuvan lämpökeskuksen rakentamisesta, jolloin nykyinen maakaasuun perustuva laitos jää täydentäväksi varavoimalaksi. Uudella energiaratkaisulla on merkittävä vaikutus mm. puutarhan toiminnan kannattavuuteen. Pitkäaikaisia, strategisia investointeja tehtiin noin miljoonan euron verran. Merkittävimpinä näistä olivat Kiipulan päätoimipaikkaan tehdyt laajennus- ja uudelleenjärjestelyhankkeet, joiden ansiosta osa Perttulan toiminnoista voitiin koota Kiipulan kampukselle. Säätiön varojen sijoitustoiminnan uudistamista jatkettiin maltillisesti. Kiipulasäätiön vuoden 2013 taloudellinen tulos oli yhteensä euroa. Talousarviossa tulokseksi oli ennakoitu noin euroa. Kulupuolella suurin yksittäinen poikkeama talousarviosta olivat ulkopuoliset ostetut palvelut (mm. lääkäripalvelut), jotka olivat ennakoitua suuremmat. Tulopuolella suurin poikkeama talousarvioon tuli kuntoutuksessa, jossa huono tilanne jatkui edelleen toimintavuonna. Kuntoutuksen tuotot jäivät ennakoitua pienemmiksi. Kun menoja ei vastaavasti onnistuttu leikkaamaan, kuntoutuksen toimiala lukuun ottamatta ammatillisia kuntoutuskursseja jäikin raskaasti tappiolle. Myös puutarhan toiminta jäi edelleen tappiolle mm. kohonneiden energiakustannusten takia. Ammatillisen erityisopetuksen tulos oli hieman talousarviota parempi. Myös aikuiskoulutuksessa kokonaisuudessaan saavutettiin hyvä tulos erityisesti ammatillisten kuntoutuskurssien ansiosta, joiden tulos oli selkeästi positiivinen ja ennakoitua parempi. Samoin aikuiskoulutuksen muiden osien tulos parani aiempaan verrattuna, joskin tulos jäi edelleen hieman negatiiviseksi. Vuosi 2013 oli sekä valtuuskunnan että hallituksen kolmivuotisen toimikauden ensimmäinen vuosi. Molempien toimielinten kokoonpanoissa tapahtui merkittäviä muutoksia. Hallituksen jäsenistä puolet vaihtui vuoden 2013 alussa. Viime vuosi oli Kiipulassa muutosten ja uusiutumisen aikaa. Myös henkilöstö on elänyt keskellä jatkuvaa muutosta. Viestinnässä on korostettu uudistumisen välttämättömyyttä ja muutokset on viety läpi hyvässä yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa. Vuoden lopulla toteutetun henkilöstön työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella muutosten toteuttamisessa on onnistuttu hyvin. Talouden toimintaympäristö pysyy vaikeana tulevina vuosina. Julkisen talouden sopeuttamistoimet velkaantumisen kääntämiseksi tulevat kestämään useita vuosia. Teollisuuden ja myös palvelujen rakenteet uudistuvat ja työmarkkinat joutuvat sopeutumaan muutoksiin. Kokonaisviennissä ei ole näköpiirissä merkittävää kasvua, ja talouden sopeutustoimet hillitsevät kotimarkkinakysyntää. Rakennemuutos myös kuntoutuksen ja koulutuksen toimialoilla tulee jatkumaan ja kilpailu kiristyy entisestään. Kiipulasäätiössä talouden epävarmuustekijöihin on varauduttava entistäkin huolellisemmin tulovirtaa kasvattamalla, kustannuksia sopeuttamalla sekä parantamalla kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Strategista uudistumista on jatkettava nyt kannattavien toimintojen varmistamiseksi myös tulevina vuosina sekä tappiollisten toimintojen talouden tasapainottamiseksi ja kääntämiseksi kasvuun. Markku Koponen Kiipulasäätiön hallituksen puheenjohtaja 5

6 Hallituksen puheenjohtajalta Toiminnan ja rakenteiden arvioinnin vuosi Muutosten ja epävarmuuden sävyttämä kehitys on jatkunut pitkään ja vaikuttanut monin tavoin ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen palveluntuottajien tulevaisuudennäkymiin ja strategioihin. Merkittäviä epävarmuustekijöitä ovat ministeriöiden valmistelemat rakennepoliittiset uudistukset, lainsäädäntöhankkeet ja niihin liittyvät rahoituslinjaukset. Niiden toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia on vaikea ennustaa. Toiminnan tehostamis- ja järkeistämistarpeet on kuitenkin tiedostettu Kiipulassa hyvissä ajoin. Vuosi 2013 oli Kiipulassa toisaalta tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen ja toisaalta arkisen perustyön ja projektien läpiviennin kannalta erittäin vaativa toimintavuosi. Vuoden alussa huolta aiheuttivat mahdolliset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen ja rahoituksen leikkaukset sekä epävarmuus asiakasvirran kannalta tärkeiden tarjouskilpailujen tuloksista. Nykyisten 600 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikan turvaamisessa onnistuttiin paikkojen hyvän täyttöasteen ja aktiivisen vaikuttamistyön ansiosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennepakettiin liittyviin tulevien vuosien rahoitusleikkauksiin on kuitenkin varauduttava toimintaa tehostamalla. Tarjouskilpailujen osalta huomionarvoista on se, että Kiipula on tulevana nelivuotiskautena edelleen merkittävin Kelan ammatillisten avomuotoisten kuntoutuskurssien järjestäjä maassamme. Kiipula on niin ikään säilyttänyt hyvän maineen ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen palveluntuottajana. Luottamusta tukevat hyvät asiakastulokset. Lähtökohdat tuleviin vuosiin ovat positiiviset, mutta tämä ei yksin riitä muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa eri organisaatioiden toiminnan tehokkuus, palvelun laatu ja vaikuttavuus ovat jatkuvan arvioinnin kohteina. Kiipulasäätiö osallistui vuonna 2013 Suomen Laatukeskuksen laatupalkintokilpailuun, jossa saavutettiin 450 pistettä ylittävä kokonaispistemäärä ja Recognised for Exellence -tunnustus. Kiitosta Kiipula sai asiakaslähtöisestä toiminnasta, hyvistä asiakastuloksista, henkilöstön osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä sekä onnistuneesta verkostoitumisesta. Kiipulassa on myös vahva sitoutuminen yhteisiin arvoihin. Vastaavasti lähiajan kehittämiskohteet liittyvät kilpailukyvyn säilyttämiseen, asiakkuuksienhallinnan kehittämiseen sekä organisaation ja johtamisjärjestelmän hiomiseen entistä nopeammin reagoiviksi. Laatupalkintokilpailun arviointiraportti antoi hyviä lisäeväitä toimintastrategian terävöittämiseen ja käytäntöön vientiin sekä operatiivisen johtamisen uudistamiseen. Keväällä 2013 säätiön johtoryhmä käynnisti hallituksen tukemana Kiipulan strategian uudistamista ja käytäntöön vientiä koskevan hankkeen määrittelemällä uudistumiseen tähtäävät painopistealueet ja konkreettiset toimenpiteet. Asiakkuudet nostettiin keskiöön ja ohjenuoraksi niin toimintatapojen, johtamisen kuin organisaatiorakenteidenkin uudistamiselle. Tavoitetilaksi asetettiin asiakaslähtöinen toimintamalli ja sitä tukevan johtamisjärjestelmän rakentaminen. Kehittämisen kohteiksi otettiin kuusi painopistealuetta: asiakkuuksienhallinta ja segmentointi, toimipaikkojen johtaminen ja toimipaikkastrategia, yhteiset palvelutuotteet ja tuotekehitys, kuntoutuksen kehittäminen uudelle polulle, puutarhan toimintamalli (Kiipula Gardens) sekä kannattavuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen. Vuoden lopulla tehtiin merkittäviä linjauksia asiakaslähtöisestä toimintamallista ja strategisesta uudistumisesta, mutta varsinainen jalkautustyö ja uuden johtamisorganisaation käyttöönotto tapahtuvat vuoden 2014 aikana. Merkittävä kustannustehokkuutta parantava muutos- ja toimitilahanke Proomu eteni toiseen vaiheeseen, joka sisälsi varsin mittavat tilamuutosinvestoinnit Kiipulan päätoimipaikassa ja Hämeenlinnassa Koulutuskuntayhtymä Tavastian tiloissa Punaportilla. Tilahankkeet onnistuivat hyvin sekä aikataulutuksen että hankkeiden lopputuloksen kannalta. Opiskelijat pääsivät uudistettuihin tiloihin heti syyslukukauden alkaessa. Perttulan toimipaikan opetustiloista voitiin näin ollen luopua. Vuoden lopussa hyväksyttiin myös koulutuskuntayhtymän kanssa tehty esisopimus Punaportin majoitustilojen vuokrauksesta ja saneerauksesta. Asuntolatilat saneerataan kesällä 2014, jolloin myös Perttulan opiskelijamajoitustiloista voidaan luopua ja vuonna 2012 käynnistetty kolmivaiheinen 6

7 Proomu-hanke saadaan päätökseen. Tulevaisuuden kannalta hankkeen tuottamat synergia- ja kustannushyödyt ovat todella tärkeät ja tervetulleet laadukkaan toiminnan ylläpitämiseksi niukkenevien resurssien aikana. Rahoituksen tiukentuminen ja kireä hintakilpailu jatkuivat edelleen, mutta onnistuneella kulujen hallinnalla ja asiakasvarmistuksella pystyttiin aikaansaamaan positiivinen tilikauden tulos. Kiipulasäätiön taloudellisen tuloksen kannalta myös sijoitustoiminnan tuotoilla ja onnistuneella varallisuuden hoidolla oli huomattava merkitys. Ammatillisen erityisopetuksen keskimääräinen opiskelijamäärä oli yhteensä 606 opiskelijaa eli hieman koulutuksen järjestämislupaa korkeampi. Haastava ja muutosten sävyttämä vuosi onnistui hyvin sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ilahdutti Kelan ammatillisten kuntoutuskurssien hyvä kehitys, ammatillisen lisäkoulutuksen kasvu sekä positiivinen ja edellisvuosiin nähden merkittävästi kohentunut tulostaso. Kuntoutuspalvelujen ja urasuuntapalvelujen asiakas- ja suoritemäärät kasvoivat edellisestä toimintavuodesta, mutta taloudellinen tulos jäi tappiolliseksi. Kuntoutuksen toimialan kehittämistoimenpiteitä jatketaan tästä syystä edelleen tärkeänä strategisena painopistealueena. Kiipulasäätiön henkilökunta on ollut vahvasti ja ennakkoluulottomasti mukana muutoshankkeissa ja tehnyt muutosten keskellä erinomaista työtä asiakasprosesseissa. Kehitysmyönteisestä ja asiakaslähtöisestä työotteesta henkilöstö ansaitsee lämpimät kiitokset. Kiipulasäätiön hallintoelimet ovat tukeneet erinomaisella tavalla toimivaa johtoa operatiivisessa toiminnassa sekä uudistusten ja kehittämishankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Haluan lausua parhaimmat kiitokset kaikille yhteistyötahoille ja kumppaneille! Kiipulalla on vahva tahtotila olla edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa. Juhani Törmä toimitusjohtaja Opetus- ja kauppapuutarhan toimintaideologiaa kehitettiin strategiatyön yhteydessä ja puutarhan kaupalliseen toimintaan yhdistettiin harjoitusmyymälä Miinantori ja avomaan luomuviljelytoiminta. Uuteen Kiipula Gardens -brändiin liittyy kiinteänä osana oppimis- ja kuntoutusympäristöjen kehittäminen sekä vahva yhteys oppilaitoksen perustoimintaan ja Kiipulan vetovoiman edistämiseen. Kesällä 2013 aloittanut Kiipula Gardensin toiminta käynnistyi hyvin ja innostavissa merkeissä. Tuottavuutta parantavat ja onnistuneet strategiset investoinnit turvaavat osaltaan taloudellisen tasapainon säilyttämistä lähivuosina. Säätiön hallitus teki loppuvuodesta merkittävän kustannuksia säästävän investointipäätöksen bioenergialaitoksen perustamisesta. Uuden hakelämpölaitoksen on määrä käynnistyä syyskuussa Tukitoimintojen kustannustehokkuutta pystyttiin niin ikään parantamaan. Vuosi 2013 oli merkittävä verkosto- ja hanketoiminnan kannalta. Aktiivinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen toimijoiden kanssa on kehittynyt hyvään ja entistä tavoitteellisempaan suuntaan. Yhteiskunnan kannalta verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen mm. yhteisten hankkeiden kautta on tavoiteltava kehityssuunta. Erityisen kiitoksen hyvästä kumppanuudesta ja yhteistyöstä ansaitsee Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Yhteiset toimitilahankkeet ja hyvin käynnistynyt oppilaitosten toiminnallinen yhteistyö on todella edistyksellistä ja molempia osapuolia hyödyttävää. 7

8 Henkilöstövoimavarat Henkilöstö osallistui aktiivisesti muutoshankkeisiin Työhyvinvointi pysyi muutoksista huolimatta hyvällä tasolla Sairauspoissaolot vähenivät entisestään Osaaminen kehittyi työssä, hankkeissa ja täydennyskoulutuksissa Kiipulassa teki työtä vuoden 2013 aikana yhteensä 515 työsuhteista ihmistä. Toimintavuoden lopussa palvelussuhteita oli 463 ja näistä työssäolevia eli ns. aktiivisia työsuhteita 430. Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 397. Työssäolevien keski-ikä oli 47 vuotta. Miesten osuus henkilöstöstä jatkoi pienenemistään ja oli 25 %. Vähintään korkeakoulututkinto oli 47 %:lla. Työsuhteista aiempaa vähäisempi osuus (22 %) oli määräaikaisia. Henkilöstöstä noin 60 % työskenteli ensisijaisesti Kiipulan päätoimipaikassa ja noin 40 % ns. kaupunkitoimipaikoissa. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitoon ja edistämiseen pyrittiin monin eri tavoin. Määrällisesti osaamisen kehittämiseen panostettiin runsaasti, yhteensä 8,5 työpäivää/ henkilötyövuosi. Täydennyskoulutuksesta suurin osa järjestettiin omana toimintana tai alueellisessa verkostossa liittyen mm. tieto- ja viestintätekniikkaan, työpaikkaohjaamiseen ja asiantuntijana toimimiseen. Myös vertaismentorointia ja työpari-/ työelämäjaksoja käytettiin menetelminä toinen toisiltaan oppimisessa. Monet opiskelivat työnantajan tukemana työn ohella tutkintoja/pätevyyksiä ja saivat valmiiksi mm. opettajan pedagogiset opinnot (5), erityisopettajan opinnot (5), johtamisen erikoisammattitutkinnon (1) ja muita ammattitutkintoja (2). Turvallisuuskulttuuria ja -osaamista kehitettiin pelastussuunnitelmatyön, talo-/toimipaikkakohtaisten turvallisuusvastaavien ja koko henkilöstön koulutuksen sekä työpaikkakohtaisten perehtymisten avulla. Näiden lisäksi järjestettiin mm. käytännön alkusammutus- ja poistumisharjoituksia sekä koulutusta ensiaputaidoissa ja haastavan henkilön kohtaamisessa. Suuri osa kehityskeskusteluista käytiin tiimeissä. Tämä liittyi osaltaan ammattiopistossa aloitettuun ReTeaming -hankkeeseen, jossa järjestettiin myös tiimivastaavien koulutusta. Työhyvinvointisuunnitelmien linjausten mukaisesti jär jestettiin mm. Mindfulness-ryhmä, tyhyliikuntaa ja kohdennettiin ASLAK-kurssi kaupunkitoimipaikkojen henkilöstölle. Henkilökuntayhdistys huolehti monipuolisesta virkistystoiminnasta. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa jatkui tiiviinä työolosuhteiden terveellisyyden ja sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseksi. Sairauspoissaolot vähenivät entisestään. Työsuojelutoiminnan ja työterveyshuollon yhteistyönä tehtiin suunnitelman mukaiset neljä työpaikkaselvityskäyntiä. Muutosvalmennusta tarvittiin, sillä Proomu-hankkeeseen liittyen suuri osa henkilöstöä muutti toimipaikkaa, toimitiloja tai työryhmää. Mm. nämä muutokset ja olosuhteiden keskeneräisyys vaativat ihmisiltä joustavuutta, sietokykyä ja toimeen tarttumista. Muutoksista ja haasteista huolimatta loppuvuodesta tehdyn henkilöstökyselyn tulokset olivat varsin myönteiset ja monilta osin kohentuneet kahden vuoden takaisesta. Tunnusluku Henkilöstömäärä (htv) Palkat ja palkkiot (milj. euroa) 15,5 15,6 15,5 Kehityskeskustelujen kattavuus (%) Osaamisen kehittäminen (pv/ 7,8 6,3 8,5 htv) Sairauspoissaolot (% 4,2 4,0 3,2 kalenteripäivistä) Tyhysuunnitelmien toteutuminen 89 x 83 (%) Koettu työhyvinvointi (asteikko 1-5) 3,7 x 3,7 8

9 Koulutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Asiakastulokset olivat hyviä Yksilöllisten, työvaltaisten koulutusten kehittäminen eteni Proomu-hankkeeseen liittyvät muutokset vietiin hallitusti lävitse Ammatillisten kuntoutuskurssien tarjouskilpailussa menestyttiin erinomaisesti Erilaisissa verkostoissa ja kehittämiskumppanuuksissa toimittiin aktiivisesti Taloudellinen tulos oli positiivinen ja kulujen hallinnassa onnistuttiin Ammatillisen koulutuksen kenttä oli koko toimintavuoden ajan suurten muutosten ja muutospaineiden kohteena. Opiskelijapaikkoihin ja rahoitukseen kohdistui leikkauksia ja tulevien vuosien leikkauksista päätettiin. Valtionosuusrahoituksen uudistuksen suunnittelu käynnistettiin ja laajasta rakenteellisesta uudistuksesta tehtiin linjaukset hallituksen rakennepaketissa. Toisaalta nuoriso- ja koulutustakuun myötä avautui myös jonkin verran uusia mahdollisuuksia. Kiipulassa jo pitkään kehitetyt yksilölliset ja työvaltaiset koulutuspolut ja läpäisyn tehostaminen nostettiin keskeisiksi kehittämiskohteiksi kaikille koulutuksenjärjestäjille. Kiipula pystyi hyvin vastaamaan myös vaatimuksiin resurssien entistä tehokkaammasta käytöstä ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyöstä. Toimintavuonna käynnistettiin ammattiopiston toimintojen organisointi tukemaan entistä paremmin opiskelijan polun toteuttamista mm. järjestelemällä uudelleen opiskelijahuoltoa, asumispalveluja ja valmentavia koulutuksia. Lähtökohtana ovat asiakkuuksista ja opiskelijan polusta vastaavat moniammatilliset tiimit. Tiimityötä tuettiin eri tavoin mm. uudistamalla kehityskeskustelut ja järjestämällä tiimivastaaville koulutusta. Tiimityötä ja asiakaslähtöistä toimintamallia tukevan toiminnanohjauksen, johtamisen ja organisaation kehittäminen jatkuu keväällä Kiipulan ammattiopiston edustajat toimivat aktiivisesti erilaisissa valtakunnallisissa ja alueellisissa verkostoissa. Kumppanuuksia syvennettiin erityisesti ammatillisten erityisoppilaitosten (AMEO) ja seudun ammatillisten oppilaitosten (Välkky) verkostoissa ja myös yhteisten resurssien käyttöä lisättiin niin erityisoppilaitosten yhteistyössä kuin toimipaikkaratkaisuissa. Ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston strategian mukaisia teemoja edistettiin verkoston yhteisissä työryhmissä ja mm. YTY-hankkeessa (Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä). Myös hankkeilla ja projekteilla syvennettiin yhteistyötä alueellisesti niin oppilaitosten, kolmannen sektorin, kuntien kuin työpaikkojenkin kanssa. 9

10 Laatutyössä painopiste oli laatupalkintokilpailun ohella erityisoppilaitosten yhteistyössä. Jo vakiintuneiden vertaisarviointien lisäksi käynnistettiin opetusviranomaisten vaatiman toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen. AMEO-verkostossa yhteisesti kehitetyt vaikuttavuusmittarit vakiinnutettiin osaksi järjestelmää ja niissä kerättyjä tuloksia vertailtiin AMKE:n (Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys) mittariportaalin kautta. Kansainvälisessä toiminnassa keskeistä oli verkosto- ja hanketyö. AMEO-verkoston kansainvälisyystyöryhmän yhteisessä Dream College -hankkeessa tuettiin henkilöstön kansainvälisiä valmiuksia ja tutustuttiin erilaisiin oppimisympäristöihin Englannissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Toisessa verkoston yhteishankkeessa, Working Abroad, toteutetaan opettajien työelämäjaksoja ja mallinnetaan kansainvälisyyden polkua ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Välkky-verkostossa koostettiin kansainvälistä sanastoa, tutustuttiin uuteen Erasmus+ -ohjelmaan ja vertailtiin kansainvälisen työssäoppimisen käytäntöjä. Kiipulalaiset olivat myös esittelemässä työvaltaista oppimista ja työelämäyhteistyötä EfVET-konferenssissa lokakuussa Kreikassa. Ammattiopiston omaan kansainväliseen toimintaan kuului Leonardo-liikkuvuushanke Work Oriented Business and Profession Learners, jossa liiketalouden ja puutarha-alan opiskelijat tekivät työssäoppimisjaksot Unkariin ja Itävaltaan. Hankkeelle saatiin myös jatkorahoitus. Kahdeksan opiskelijaa oli kahden viikon työssäoppimisjaksolla ja heitä oli ohjaamassa neljä opettajaa/ohjaajaa. Lisäksi liiketalouden opiskelijat tekivät Viroon lyhyemmän opintomatkan. Yhteensä 90 henkilöstön edustajaa teki erilaisia kansainvälisiä matkoja ja vierailuja, pääosin erilaisen hanketyön merkeissä. Kansainvälisiä vieraita otettiin vastaan Itävallasta syyskuussa ja heidän kanssaan suunniteltiin yhteistyötä vuosille Opiskelijoiden työssäoppimiset jatkuvat vuosina Competences and Skills for Workin Life -hankkeessa. Tunnusluku Ammatillinen erityisopetus opiskelijamäärä hakijamäärä/valitut 2,3 2,2 2,3 negatiiviset keskeytykset 2,5 2,3 2,8 (%) erityisen tuen tarve (% opiskelijoista) Ammatillinen aikuiskoulutus koulutuksen volyymi (otp) asiakasmäärä palvelujen uudistumisaste (%)

11 Ammatillinen erityisopetus Ammattiopiston ammatillisessa peruskoulutuksessa oli toimintavuonna opiskelijoita keskimäärin 606. Opiskelijoiden ensisijainen tuen tarve liittyi yli 40 %:lla vaikeaan tai lievään kehityksen viivästymiseen, noin 20 %:lla kielellisiin tai tarkkaavaisuuteen liittyviin oppimisvaikeuksiin, noin 14 %:lla psyykkisiin pitkäaikaissairauksiin ja lähes 10 % kuului autismin kirjoon. Opiskelijoiden keski-ikä oli 20,9 vuotta ja he tulivat 99 eri kunnasta. Opiskelijoista 58 % asui Kiipulan opiskelijataloissa. Lukuvuoden aikana tutkintotavoitteisesta koulutuksesta valmistui yhteensä 123 opiskelijaa ja he jakaantuivat seuraavasti suhteessa suoritettuihin tutkintoihin tai opintoihin: Tutkintotodistus Tutkintotodistus, kaikki opintokokonaisuudet mukautettu Tutkintotodistus, osa opintokokonaisuuksista mukautettu Tutkintotodistukset yhteensä Todistus suoritetuista opinnoista YHTEENSÄ Vuonna 2013 valmistuneille tehtiin puoli vuotta valmistumisen jälkeen sijoittumiskysely ottamalla yhteyttä jokaiseen henkilökohtaisesti. Sijoittumiskyselyn (N= 86) mukaan opiskelijat olivat sijoittuneet seuraavasti: palkkatyö 25 % 17 % muu työllistyminen 42 % 33 % muu sijoittuminen * 14 % 17 % opiskelu 7 % 4 % työtön työnhakija 12 % 29 % *armeija, perhevapaa, eläke tms. Vaikeutunutta nuorten työllisyystilannetta kuvaa se, että vuonna 2012 valmistuneille tehdyn vastaavan kyselyn mukaan työttömänä työnhakijana olevien määrä oli vain 12 %. Palkkatyössä olevien määrä oli myös vastaavasti pienentynyt verrattuna vuoteen Elämänlaatumittarilla (Quality of Life Impact of Services, QOLIS) mitattuna opintonsa päättäneet opiskelijat kokivat elämänlaatunsa parantuneen keskimäärin 4,5 asteikolla 1 6. Eniten parannusta koettiin tapahtuneen työllistettävyydessä. Proomu-hankkeen osana Perttulan toimipaikan koulutustoiminta loppui kesäkuussa Siellä toteutetut erityisopetuksen koulutukset keskitettiin Kiipulan päätoimipaikkaan ja Hämeenlinnaan, Punaportin toimipaikkaan syyslukukauden 2013 alussa. 11

12 Ammatillinen perustutkintokoulutus Tekniikka ja liikenne Autoalan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Toimipaikat keväällä 2013 Perttula Kiipula - Perttula Kiipula - Perttula - Vantaa Kiipula Perttula - Kouvola Perttula Toimipaikat syksyllä 2013 Kiipula Kiipula Kiipula - Vantaa Kiipula Hämeenlinna - Kouvola Hämeenlinna Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto Perttula Kiipula Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto Kiipula Lahti Kiipula - Lahti Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalouden perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Kiipula Kiipula Vantaa Kiipula Kiipula - Vantaa Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Perttula Hämeenlinna Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Kiipula Kiipula Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Toimipaikat keväällä 2013 Valmentava I, AVA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Kaupan alan työtehtäviin valmentava koulutus Liiketalouden valmentava koulutus Luonnonvara-alan valmentava koulutus Palvelualoille valmentava koulutus Sosiaali- ja terveysalan valmentava koulutus Tekniikan ja liikenteen alan valmentava koulutus Kiipula - Lahti - Perttula - Riihimäki - Tampere Perttula Kiipula Kiipula Kiipula Perttula Kiipula Valmentava II, TYVA Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Forssa - Hämeenlinna - Perttula - Kiipula - Kouvola - Lahti Tampere Toimipaikat syksyllä 2013 Kiipula - Lahti - Riihimäki - Tampere Hämeenlinna Kiipula Kiipula Hämeenlinna Hämeenlinna Kiipula Forssa - Hämenlinna - Kiipula - Kouvola - Lahti - Tampere 12

13 Myös valtaosa Perttulassa työskennelleestä henkilökunnasta siirtyi Kiipulan ja Punaportin toimipaikkoihin. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintokoulutukset siirtyivät syyslukukauden alussa Punaportin toimipaikkaan. Autoalan, kiinteistöpalvelujen, käsi- ja taideteollisuuden ja logistiikan perustutkintokoulutukset siirtyivät vastaavana ajankohtana Kiipulan päätoimipaikkaan. Autoalan koulutuksen opiskelijoille tarjottiin lukuvuoden alusta mahdollisuus suorittaa opintoja myös moottorikäyttöisten pienkoneiden korjaajan koulutusohjelman mukaisesti. Toimitilamuutosten myötä myös Kiipulan päätoimipaikassa asuvien opiskelijoiden määrä lisääntyi merkittävästi. Syyslukukauden alussa ammattiopiston opiskelijoista asui opiskelijamajoituksessa yhteensä 364 opiskelijaa, joista Kiipulan toimipaikan opiskelijataloissa 264 opiskelijaa. Muutokset mahdollistivat asumisohjaajien ja koulutusalojen yhteistyön sisällöllisen ja rakenteellisen vahvistamisen. Kiipulan päätoimipaikkaan kohdistuneet muutokset vietiin hallitusti loppuun. Tilaratkaisuja viimeisteltiin koko kevätlukukausi ja erityisopetuksen osalta koulutusalojen toiminnallisiin muutoksiin valmistauduttiin siirtymällä entistä konkreettisemmin tiimimäiseen työtapaan. Tiimien kokoonpanoja uudistettiin ja niiden toimintaedellytyksiä tuettiin kehittämällä tiimien toimintatapoja ja toiminnan ohjauksen rakenteita. Koulutusten organisoinnissa tehtiin muutoksia, joiden tavoitteena oli vahvistaa yksilöllisten opintopolkujen toteutumista ja Perttulan toimipaikasta muuttaneiden opiskelijoiden sekä koko henkilöstön totuttautumista uusiin toimitiloihin. Opiskelijoiden henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (HOPS) ja opetuksen järjestämistä koskevia tukitoimia (HOJKS) kehitettiin edelleen lisäämällä ryhmänohjaajien osaamista HOPS- ja HOJKS -asiakirjojen laadinnassa. Myös perustutkintokoulutusten keskinäistä yhteistyötä opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen toteutumiseksi lisättiin suunnitelmallisesti. 13

14 Hanketoimintaa hyödynnettiin johdonmukaisesti eri osa-alueilla. TOP-koutsi hankkeessa kehitettiin työvaltaista pedagogiikkaa ja lisättiin työelämäyhteistyötä. Hankkeessa koulutettiin työpaikkaohjaajakouluttajien kouluttajia toteuttamaan työpaikkaohjaajakoulutusta työssäoppimisen yhteydessä ns. jalkautetulla mallilla. Hankkeen järjestämiin valmennuksiin osallistui 60 opettajaa ja ohjaajaa. Työpaikkaohjaajia hankkeessa koulutettiin 55. Työelämäyhteistyötä kehitettiin myös näyttötoimikunnassa (ammattiosaamisen näyttöjen toimielin), joka kokoontui lukuvuoden aikana neljä kertaa. Näyttötoimikunnan kokoonpanoa täsmennettiin ja roolia perustutkintokoulutuksen kehittämisessä vahvistettiin. Ammattiosaamisen näyttöjä perustutkinnon päättäneet suorittivat keskimäärin 7,3 näyttöä/opiskelija. Ammattitaidon SM-kilpailun (Taitaja2013/Taitaja-PLUS) kiinteistönhoidon semifinaali järjestettiin tammikuussa Kiipulan päätoimipaikassa. Ammattiopiston opettajia oli Taitaja-kisojen tuomaritehtävissä myös asiakaspalvelun ja myynnin ja logistiikan kilpailuissa Joensuussa. Kiipulan opiskelijoita oli finalisteina TaitajaPLUS-lajeissa asiakaspalvelun ja myynnin, kiinteistönhoidon ja logistiikan kilpailuissa sekä valmentavan koulutuksen näytöslajissa. Kiinteistönhoidossa ammattiopiston opiskelija saavutti hopeasijan. Vuoden 2013 kilpailujen järjestelyihin osallistuminen oli harjoittelua Taitaja2014-tapahtumaa varten, sillä Kiipulan ammattiopisto on järjestämässä yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa TaitajaPLUS-kilpailua Lahdessa. Erityisopetuksen esittelypäivien toteuttaminen muutettiin toiminnalliseksi, messujen kaltaiseksi tapahtumaksi syksyllä Kiipula toi varmuutta ja itsenäisyyttä Kiipulan kahvilassa istuu tyytyväisen näköinen nuori mies. Liiketalouden perustutkintoa opiskeleva Pekka Kaski, 19, on juuri palannut työssäoppimismatkalta Itävallasta, ja olalla keikkuu matkalta tuotu muisto uusi laukku. Kaikesta päätellen kansainvälinen työkokemus on ollut ikimuistoinen elämys. Oli todella mukava käydä Itävallassa. Meitä oli neljä opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Olimme siellä kaksi viikkoa. Tutustuin uuteen kulttuuriin ja opettelin sikäläisessä mainostoimistossa käyttämään erilaisia ohjelmia, kuten Photoshopia, Indesignia ja Illustratoria, Pekka kertoo. Suomeen palaamisen jälkeen Pekkaa odottavat Kiipulassa viimeiset opiskeluviikot, jotka kuluvat etupäässä työharjoittelussa läheisessä S-marketissa. Pekan mielestä työharjoittelu ja käsillä tekeminen on ollut opiskelussa parasta. Pekka on työskennellyt opiskelunsa aikana myös Kiipulan kahviloissa ja liiketalouden opiskelijoiden ylläpitämässä Merkotorin myymälässä. Olen oppinut Kiipulassa monenlaista. Osallistuin esimerkiksi kurssille, jossa opeteltiin omaan kotiin muuttamista. Se oli hyvä juttu. Vapaa-ajallakin tekemistä on riittänyt. Pekka on pelannut sulkapalloa kavereiden kanssa, nähnyt ystäviä vapaa-aikatiloissa Toimarilla sekä osallistunut Kiipulan järjestämille retkille. Retkillä on käyty esimerkiksi keilaamassa tai uimassa, joskus ostoskeskuksessakin. Muutto Kiipulan asuntolaan kolmisen vuotta sitten oli iso ja jännittävä askel, mutta Pekan mielestä ehdottomasti ottamisen arvoinen. Opintojen aikana Kiipulasta on tullut koti, joka on täynnä ystäviä. Nyt uusi elämä odottaa nurkan takana ja sitä Pekka odottaa malttamattomasti pienestä haikeudesta huolimatta. Edessä on muutto uuteen kotiin ja kesätöiden aloittaminen, haaveissa opintojen jatkaminen toisaalla. Uusille tulijoille voisin antaa sellaisen vinkin, että kannattaa mennä mukaan vapaa-ajan toimintaan, vaikka olisi vähän ujo. Itsekin olin, mutta täällä on melko helppo saada ystäviä. 14

15 Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärät Tekniikka ja liikenne Luonnonvara- ja ympäristöala Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Muu Liiketalous koulutus ja tietojenkäsittely Valmentava koulutus Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikka ja liikenne Liiketalous ja tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Valmentava koulutus Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Kulttuuriala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Yhteensä Uudistunut toteutustapa osoittautui toimivaksi kokonaisuudeksi. Kävijämäärä kasvoi merkittävästi uudistuksen myötä. Kevään 2013 esittelypäiviin osallistui keskimäärin 47 tutustujaa/tapahtuma, vastaava luku uudistuksen jälkeen syksyllä oli 130. Esittelypäiviä järjestettiin toimintavuonna yhteensä 7 ja kävijöitä niissä oli 865. Lisäksi erityisopetuksen koulutustarjontaa esiteltiin koulujen vanhempainilloissa ja erilaisissa tilaisuuksissa pyydettäessä. Kiipulan ulkopuolelta tulevien koulutuskokeilujen määrä oli laskusuuntainen vuoteen 2012 verrattuna (135). Ulkopuolisia koulutuskokeilijoita oli kaikkiaan 106 ja opiskelijaksi heistä valittiin 69. Perustutkinnoissa on johdonmukaisesti lisätty yksilöllisin tavoittein toteutettavia työvaltaisia työllistymiseen ja työammattiin tähtääviä opintopolkuja. Työvaltaisuutta lisättiin kehittämällä sisäisiä oppimisympäristöjä siten, että opiskelijat voivat oppia aidoissa työtehtävissä kaikissa toimipaikoissa. Työvaltaisuus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen näkyi työssäoppimisen määrän kasvuna ja Kiipulan toimipaikassa mm. Kiipula Gardensin kanssa kehitetyssä toimintamallissa. Opintonsa päättäneillä opiskelijoilla työssoppimista oli keskimäärin 31 ov. Valmentavan koulutuksen opiskelijoiden toimintakyvyn kehittymistä tuettiin moniammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa. Koulutusalakohtaiset valmentavat koulutukset integroitiin ammatillisten perustutkintokoulutusten yhteyteen. Toimipaikkojen oppimisympäristöjä kehitettiin vastaamaan työelämälähtöisen koulutuksen tarpeita. 15

16 Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoista 84 % (N=61) siirtyi jatko-opintoihin tai työelämään. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavista koulutuksista kaikki opiskelijat (N=34) sijoittuivat suunnitellusti työ- tai muuhun toimintaan tai jatko-opintoihin. Erityisopetuksen asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalveluja tuotettiin sekä hankerahoituksella että maksullisena palvelutoimintana. Merkittävimpänä hankkeena jatkui OKM:n rahoittama ja yhdessä AMEO-verkoston kanssa toteutettava YTY-hanke (Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä). Suoritteita kertyi edellisvuotta enemmän yhteensä 843 asiakastyöpäivää. Asiantuntijapalveluja kehitettiin yhdessä Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan alueiden koulutuksenjärjestäjien ja nuorten työpajojen kanssa. Yhteistyötä tehtiin kehittä- miskumppanuudessa, toinen toisilta oppien ja omaa toimintaa kehittäen. Kehittämistoiminta kytkeytyi alueellisiin verkostoihin ja yhteistyöfoorumeihin, Pirkanmaalla erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen toimintaan ja Kanta-Hämeessä ammatillisten oppilaitosten Välkky-verkoston toimintaan. Asiantuntijapalvelujen toteutustavat olivat koulutustilaisuuksia, konsultaatioita ja vertaiskehittämistä. Keskeisinä teemoina olivat aikuisten erityinen tuki ja ohjaus, opiskelijan hyvinvointi, voimavarasuuntautunut ohjaus, työvaltainen oppiminen ja työpaikoilla tapahtuvan oppiminen, osaamisen hankkiminen työpajatoiminnassa ja laadun kehittäminen vertaisarvioinnin avulla. Henkilöstön toimimista asiantuntijana tuettiin Asiantuntijan kehitysohjelman avulla. Ohjelmaan kuului Kiipulan sisäistä koulutusta ja AMEO-verkoston tuottamia koulutuspäiviä. Em. verkostossa jatkettiin ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelutoiminnan kehittämistä ja näkyväksi tekemistä mm. yhteisillä julkaisuilla. 16

17 Ammatillinen aikuiskoulutus Toimintavuoden keskeinen tavoite oli saada aikuiskoulutus taloudellisesti kestävälle pohjalle, missä onnistuttiin erinomaisesti. Ammattiopiston toimitilojen uudelleenjärjestelyt Kiipulan päätoimipaikassa ja Hämeenlinnassa tukivat omalta osaltaan toiminnan tehokasta organisointia. Tärkeimmiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi toimintavuodelle asetettiin ammatillisten avomuotoisten kuntoutuskurssien viimeisen sopimusvuoden hyvä toteutus ja tarjouskilpailussa sopimuskaudelle onnistuminen. Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin erinomaisen hyvin. Kiipula on edelleenkin kyseisen kurssimuodon suurin tuottaja valtakunnallisesti. Kurssien kokonaisvolyymi vuositasolla on maksimissaan 83 avomuotoista kurssia. Kela vahvistaa vuosittain hankittavien kurssien lukumäärän. Tavoitteena oli myös hyödyntää nuorten yhteiskuntatakuuseen sisältyvän nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyvät mahdollisuudet. Ammatillisena lisäkoulutuksena saatuja uusia opiskelijapaikkoja ja niihin liittyvää ohjausta toteutettiin yhdessä Ammattiopisto Tavastian kanssa. Lisäkoulutuksena toteutettiin yli opiskelijatyöpäivää. Opiskelijatyöpäivistä 1480 kuului nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, jossa järjestettiin myynnin ammattitutkintoon valmistavaa työvaltaista koulutusta pääasiallisesti Osuuskauppa Hämeenmaan Kodin Terra ja Prisma -tavarataloissa. Lisäksi ko. opiskelijapaikoilla aloitettiin yhteistyössä Ammattiopisto Tavastian kanssa varastoalan ammattitutkintoon valmistava koulutus. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät Työvoimapoliittinen koulutus Muu koulutus ESR (ml. työvoimapoliittinen) Ammatillinen Muu koulutus lisäkoulutus Ammatilliset kuntoutuskurssit Työelämäpalvelut Työvoimakoulutuksessa rahoituksen leikkaukset, ohjaavaa toimintaa koskevan lainsäädännön uudistuminen ja kilpailun kiristyminen ovat aiheuttaneet koulutustarjonnan kapeutumista ja supistumista jo useana vuonna peräkkäin. Tästä syystä työvoimapoliittinen koulutus oli toimintavuoden alussa lähes pysähdyksissä. TE-hallinnon uutta tuotetta, uravalmennusta käynnistettiin neljällä paikkakunnalla. Kokonaisvolyymi nousi vuoden aikana tavoitteen mukaiseen noin opiskelijatyöpäivään. Koulutusten järjestämisessä huomioitiin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat ja yrittäjyyteen suuntautuneet ryhmät. Aikuiskoulutuksessa toteutui suoritepäivää, jolla tuloksella päästiin lähelle suoritepäivän tavoitetta. Aikuiskoulutuksessa suoritettiin yksi erikoisammattitutkinto, 29 erikoisammattitutkinnon tutkinnonosaa, 31 ammattitutkintoa, neljä ammattitutkinnon osatutkintoa ja yksi perustutkinnon osatutkinto. Ammatilliset kuntoutuskurssit Erinomainen menestys Kelan järjestämässä tarjouskilpailussa oli seurausta sekä onnistuneesta tarjouksen laadinnasta että ammatillisia kuntoutuskursseja toteuttaneiden ihmisten tekemästä pitkäjänteisestä ja laadukkaasta työstä. Ammatil- 17

18 lisena kuntoutuksena järjestettävissä kursseissa tavoiteltiin toimintavuodelle suoritepäivää. Toteuma oli suoritepäivää. Kesken toimintavuotta kurssijärjestäjien lukumäärä Etelä-Suomessa väheni yhdellä, minkä vuoksi Kiipula sai toteutettavakseen ylimääräisiä kursseja Vantaan ja Espoon toimipaikkoihin. Kurssit olivat aikuisille ja nuorille suunnattuja, kohderyhmästä riippuen erimittaisia ja -sisältöisiä ammatillisia kuntoutuskursseja sekä pitkäaikaistyöttömien Takaisin työelämään -kuntoutuskursseja. Sidosryhmien suuntaan jatkettiin yhteyksien ja markkinoinnin vahvistamista ja kehitettiin edelleen kurssien toteuttamisessa tehtävää, eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Kursseja toteuttava henkilöstö oli keskeisessä roolissa myös urasuuntapalvelujen arvioivien ja osittain ohjaavien palvelujen tuottamisessa eri paikkakunnilla. Tätä prosessien välistä työtä edistettiin ammatillisen avokuntoutuksen koordinaatioryhmässä. Toimipaikoilla vahvistettiin tiimimäistä työskentelyä urasuuntapalvelujen ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden kesken. Alustava seuranta (N=299) osoittaa, että kuntoutuskurssin jälkeen työssä oli 11,03 % kuntoutujista. Joka viides kuntoutuja (19,06 %) lähti kurssin jälkeen opiskelemaan tai haki opintoihin. Työelämän ulkopuolella (kuntoutustuella, työkyvyttömyyseläkkeellä tai sairauslomalla) oli 29,77 %. Työttömäksi työnhakijaksi kurssin jälkeen päätyi 22,07 % ja 14,71 % siirtyi TE-hallinnon tai Kelan toimenpiteisiin. Kuntoutujista 1,34 % sijoittui kuntouttavaan työtoimintaan, työpajoihin tai sosiaalisen kuntoutumisen palveluihin. Erityisenä painopisteenä ammatillisten kuntoutuskurssien osalta oli toimintavuonna tapahtunut kilpailutus, jossa Kiipula menestyi erinomaisesti ollen vuosina maan suurin ammatillisten kuntoutuskurssien palveluntuottaja. Kiipula sai tuleville vuosille toteutettavakseen vuositasolla 63 kurssia. Uusina toteutuspaikkakuntina mukaan nousivat Kiipulan Kouvolan ja Hyvinkään toimipaikat. Tekemällä oppii parhaiten Kaksi viikkoa koulussa, viisi viikkoa työssä. Sellainen on opiskelurytmi myynnin ammattitutkintoa Kiipulassa suorittavalla Laura Mataralla, 25, ja se sopii Lauralle mitä parhaiten. Tämä on tosi hyvä systeemi. Mä ainakin olen sellainen, että opin parhaiten tekemällä, Laura kuvaa. Laura opiskelee Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevassa toimipisteessä. Koulun kautta on löytynyt myös mieleinen työharjoittelupaikka, Hämeenlinnan KappAhl. Ennen myyntialalle päätymistään Laura ehti opiskella oppisopimuksella lähihoitajaksi, mutta työ osoittautui raskaaksi ja mieli paloi muualle. Kun näin Kiipulan ilmoituksen netissä, innostuin heti tästä alasta. Olin iloinen siitäkin, että opiskelu kestää vain puolitoista vuotta. Myynnin ammattitutkinto on osa nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Opintojen puolivälissä oleva Laura on tyytyväinen päätökseensä. Opiskelu on räätälöity jokaiselle opiskelijalle sopivaksi, ja työ vaatealalla tarjoaa nuorelle naiselle uusia, kiinnostavia asioita koko ajan. Opiskelumotivaatio pysyy yllä, kun tahti ei ole liian rankka ja ala on mieleinen. Myös tutustumiskäynnit alan monenlaisiin yrityksiin innostavat. Kävimme esimerkiksi Nansolla. Sieltä tuli paljon uutta tietoa, kuten se, että tuotteen valmistamiseen voi mennä vuosi, ennen kuin vaate päätyy kaupan hyllylle. Vaatealalla täytyy aina olla edellä aikaansa. Vanhasta ammatistakin on alalla selvästi hyötyä. Asiakaspalvelutaidot ovat tuttuja, ja niitä taitojahan näissä molemmissa ammateissa tarvitaan koko ajan, niin lähihoitajana kuin myyjänäkin. Uusi työ ei tunnu fyysisesti raskaalta, kun muistaa työergonomian. 18

19 Kuntoutuskursseja järjestettiin kuudella paikkakunnalla seuraavasti Hämeenlinna Riihimäki Lahti Tampere Espoo Vantaa Aikuisten lyhyt ammatillinen kuntoutuskurssi Aikuisten pitkä ammatillinen kuntoutuskurssi Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi Takaisin työelämään - pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskurssi 2 2 Yhteensä Työelämäpalvelut Työelämäpalvelut tarjosivat yrityksille ja työyhteisöille palveluja, joilla vahvistettiin ammatillista osaamista, työhyvinvoinnin kehittämistä ja liiketoiminnan kehitystä. Asiakkaat tulivat ensisijaisesti pk-sektorilta ja julkishallinnosta. Koulutukset ja palvelut tuotettiin omarahoitusperiaatteella tai käyttämällä hyväksi Opetushallituksen hankkeita. Muut työelämäpalvelut (valmennukset, työnohjaukset, lupakorttikoulutukset, asiantuntijakonsultoinnit ja -luennot ym.) olivat edelleen tärkeä osa Kiipulan eri palvelualojen yhdessä tuottamia työelämäpalveluja. Ylivoimaisesti kysytyin ja myydyin palvelutuote oli työnohjaus, mikä selittää asiakastyöpäivien vähäisen kertymän, vaikka asiakasmäärä kasvoikin vuoden takaisesta luvusta. Työelämän kehittämis- ja palveluhankkeita (TYKE) oli neljä: valtakunnalliset Teot Tutuiksi ja TUOVI ja alueelliset KONKA- RI ja Kansainväliset monikulttuuriset työmarkkinat. Hankkeiden avulla kehitettiin ja kokeiltiin yhdessä työelämän kanssa uusien ja erilaisten tuotteiden ja palvelujen toimivuutta: erityistä tukea tarvitsevan työntekijän työllistymisen helpottamista valmentamalla ja kouluttamalla työyhteisöä, yrityksen työtehtävien analyysimenetelmiä, hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä ja mallintamisen menetelmiä hyödynnettäviksi työpaikoilla sekä maahanmuuttajien opetusmateriaaleja ja menetelmiä oppilaitoksessa. Työelämäpalvelujen asiakassuhteissa painotettiin kumppanuutta, luotettavuutta, työelämä- ja kysyntälähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Työelämäpalveluissa toteutettiin yhteensä 578 suoritepäivää ja henkilöasiakkaita oli 560 yhteensä 39 organisaatiosta. Tarpeitamme kuunnellaan aidosti Olemme tehneet Kiipulan kanssa yhteistyötä henkilöstön kehittämiseen liittyvissä asioissa jo useamman vuoden ajan. Kiipulan monipuolinen asiantuntemus niin työyhteisön, henkilöstön hyvinvoinnin, esimiestyön ja johtoryhmätyöskentelyn kehittämisessä sekä erittäin viihtyisä luonnonläheinen miljöö ovat vastanneet odotuksiamme. Tämän yhteistyökumppanuutemme yksi tärkeimmistä tekijöistä on, että tarpeitamme kuunnellaan aidosti ja niihin löydetään juuri meille sopivat ratkaisut. Viestintä- ja henkilöstöpäällikkö Sari Pousi-Heinonen, Kiertokapula Oy Tunnusluku yhteisöasiakkaiden määrä (organisaatioiden lkm) asiakasmäärä (henkilöiden lkm) asiakastyöpäivät tarjousten läpimeno (%) 81,5 81,

20 Kiipula Gardens Vuosi 2013 oli Kiipulan puutarhalle muutosten ja toiminnallisen uudistumisen aikaa. Uudistamisen kohteiksi otettiin ammattiopiston oppimisympäristöjen kehittäminen sekä puutarhatuotannon ja kaupallisten toimintojen uudelleenorganisointi. Työryhmän valmisteleman kehitystyön tuloksena päätettiin yhdistää jo olemassa olevia toimintoja yhdeksi synergiseksi toimintakokonaisuudeksi, Kiipula Gardens -brändiksi. Aikaisemmin ammattiopiston toimintaa olleet avomaaviljely ja harjoitusmyymälä Miinantori yhdistettiin Kiipulan puutarhan kanssa samaan ylipuutarhurin johtamaan kokonaisuuteen heinäkuun alussa. Yhdistämisellä nähtiin saavutettavan merkittävää hyötyä sekä taloudellisesti että oppimisympäristöjen laaja-alaisen hyödyntämisen näkökulmasta. Kiipulan puutarhalla ja heinäkuusta eteenpäin Kiipula Gardensilla vuosi oli erityisen vilkas. Opiskelijoille ja kuntoutujille tarjottiin entistä monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua käytännön töihin Gardensin oppimisympäristöissä. Työelämään tutustui ohjattuja opiskelijaryhmiä, työkokeilijoita ja työssäoppijoita. Yhteistyö lähiseudun luonnonvara-alan oppilaitosten kanssa oli tiivistä ja puutarhalla vierailikin useita opiskelijaryhmiä joko tutustumassa puutarhan toimintaan tai osallistumassa puutarhan töihin. Työssäoppimisjaksoja Kiipula Gardensissa suoritti 10 opiskelijaa Hyriasta, Työtehoseurasta ja Hämeen ammatti-instituutista. Yhdyskuntapalvelua suoritti kaksi henkilöä. Tuotannollisesti Kiipulan puutarhan vuosi sisälsi kasvinsuojelullisia haasteita, mutta myös onnistumisia viljelyssä. Kasvinsuojelullisten ongelmien vuoksi leikkogerberakasvuston uusiminen tuli ajankohtaiseksi muutamaa kuukautta suunniteltua aikaisemmin. Etelänjauhiaisen takia joulutähtiä jäi jonkin verran myymättä. Ruukkukasvien viljely noudatti edellisiltä vuosilta tuttua kaavaa ja viljely onnistui pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan. Kasvihuonekurkun viljelyssä saavutettiin sille asetetut määrälliset tavoitteet ja keskihintakin oli hyvä. Tuotantokustannusten ollessa nykyisellä tasolla puutarhan tulos jäi edelleen harmittavan alavireiseksi. Valoa tunnelin päähän on odotettavissa, kun nykyistä edullisemman kotimaisen energian hyödyntäminen saadaan Kiipulassa käyntiin. Avomaan luomuvihannekset herättivät kiinnostusta asiakaskunnassa. Luomutuotteet ovat tuoneet myös terveellisen lisän Kiipulan päätoimipaikan ruokala Rusthollin ateriakokonaisuuteen. Pienillä markkinointipanoksilla Kiipulan luomutuotteiden kysyntää on mahdollista lisätä tulevaisuudessa ja samalla luoda myönteistä julkisuuskuvaa. Miinantorin toiminta alkoi piristyä syyskaudella ja taloudellinen tulos saatiin nostettua aikaisempia vuosia paremmalle tasolle. Miinantorin kautta kehitettiin myös uudenlaista yhteistyötä Ammattiopisto Tavastian kanssa. Kukka- ja puutarhakaupan opiskelijoiden valmistamia kukkasidontatöitä ja Gardensin oman puutarhan tuotteita toimitettiin myyntiin TaiTava-shoppiin Hämeenlinnaan. Tuotantomäärät viljelypinta-ala (m 2 ) kurkku (kg) ruukkukasvit (kpl) leikkogerbera (kpl)

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus Ammatillinen erityisopetus Hakuaika syksyllä 2017 alkavaan koulutukseen on 15.3. 5.4.2017! Tutustu koulutuksiimme tarkemmin kotisivuillamme www.kiipula.fi! Mikä Kiipula? Kiipulan ammattiopisto on valtakunnallinen

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty )

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty ) YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 (päivitetty 17.11.2015) 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2016

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2016 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2 Väliraportti 1.12.2012 30.8.2013 1 Tiivistelmä Väliraportissa kuvataan Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä -jatkohankkeen (YTY2)

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot