... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 943 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 943 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee porsas ja lihasikatuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Saksan Maatila Oy Vaasantie Teuva TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan porsas ja sianlihan tuotantoa. Tilalla on nykyisin 146 emakkoa porsaineen ja 608 lihasikaa sekä kaksi karjua. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla laajennus nykyisen sikalan yhteyteen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulisi olemaan 200 emakkoa porsaineen ja 1200 lihasikapaikkaa. Tuotantorakennus sijaitsee Teuvan kunnan Kauppilan kylässä tilalla Keski Kauppila 1:241. Lisäksi hakijalla on samassa kylässä tiloilla Keski Kauppila RN:o 1:241 ja Kitula RN:o 1:206 yhteensä 950 m 3 etälietesäiliöt. Näiden lisäksi hakijalla on 500m 3 vuokralietesäiliö Äystön kylässä tilalla Radantausta RN:o 3:42. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 1000 lihasikaa taikka muun eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai

2 2 ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on Teuvan kunnan antama ympäristölupa 126 emakolle porsaineen, 608 lihasikapaikalle ja 2 karjulle. Alue on maakuntakaavassa MK 1 aluetta, jossa suunnittelumääräyksessä tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen säilyttämisedellytyksiä. Maatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maatilamatkailun sekä pk teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistetään. Alueelle on tekeillä osayleiskaava. ELÄINSUOJAN JA VUOKRALIETESÄILIÖN SIJAINTIPAIKKA JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee noin 3,5 km Teuvan keskustasta pohjoiskoilliseen, ja noin 400 m uudisasuinalueesta lounaaseen. Sikala sijaitsee peltoaukealla. Sikalasta alle 200 metriä olevat asuinrakennukset, jotka eivät ole hakijan omassa omistuksessa, sijaitsevat noin 120, 130,170,190 ja 195 metrin etäisyydellä. Koulu sijaitsee n. 150 metrin etäisyydellä metrin etäisyydellä sikalasta on kolme asuinrakennusta. Lisäksi metrin etäisyydellä on 15 asuinrakennusta. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina muutaman kilometrin säteellä sikalasta, kaukaisimpien peltojen ollessa n. 10 kilometrin päässä. Sikala sijaitsee Teuvanjoen valuma alueella, sen osavaluma alueella nro Teuvanjokeen on sikalasta matkaa n. 250 metriä. Teuvanjoen valuma alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueella ei ole asemakaavaa eikä luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilalla on toiminnassa 20 emakkopaikkaa enemmän mitä voimassaoleva vuoden 1996 ympäristölupa edellyttää. Lupaa haetaan tuotannon laajentamiseen. Yhteensä paikkoja tulee 200 emakolle porsaineen ja 1200 lihasialle. Laajennuksen jälkeen sikala tuottaa vuodessa kiloa sianlihaa. Nykyisen ja laajenevan sikalatoiminnan lannankäsittely on lietelantamenetelmällä. Sikalan yhteydessä on nykyisin katettua ( betonikannellista ja peltikatollista ) lietesäiliötilavuutta yhteensä 1325 m 3, lisäksi kuilujen osuus on 280 m 3. Sikalan laajennuksen yhteyteen, sikalan viereen, rakennetaan katettu 1000 m 3 lietesäiliö, lisäksi tulee sikalan laajennuksen yhteyteen 330 m 3 lietekuilutilavuutta. Lisäksi hakijalla on käytettävissään avonaista lietelannan varastointitilavuutta yhteensä 950 m 3 tiloilla Keski Kauppila RN:o 1:241 ja Kitula RN:o 1:206, jotka sijaitsevat sikalasta n. 2 km koilliseen. Näiden lisäksi hakijalla on avonainen 500 m 3 vuokralietesäiliö Äystön kylässä tilalla Radantaus RN:o 3:42. Sikojen lietelannan säiliövarastointitilavuutta tulisi olemaan yhteensä 4230 m 3.

3 3 Kaikki säiliöt ovat betonirakenteisia. Yksi sikalan yhteydessä oleva lietesäiliö täytetään tällähetkellä yläkautta. Muut säiliöt täytetään alhaaltapäin. Ennen laajennuksen käyttöönottoa kaikki säiliöt täytetään alhaaltapäin. Lietekuilujen toiminta perustuu imulannan poistoon. Ilmastointeihin asennetaan diffuusorit, että poistoilma nousee ja sekoittuu tarpeeksi. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 242 ha, josta omaa 136 ha ja vuokrapeltoa 56 ha ja sopimuspeltoa 50 ha. Lannasta levitetään viikoilla % ja viikoilla %. Tilalla on 5000 litran maanalainen öljysäiliö, joka on varustettu ylitäytön että laponestimellä ja traktoreita varten 7000 litran maanpäällinen öljysäiliö, joka on myös varustettu ylitäytön että laponestimellä. Tilalla on muita öljytuotteita konehallissa enintään 400 litraa. Öljysäiliöt on viimeksi tarkistettu huhtikuussa Tila hankkii vetensä kunnan vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta muodostuvia päästöjä ovat mahdollinen ravinnekuormitus vesiin ja päästöt ilmaan. Lannan levityksestä voi aiheutua pintavesien ravinnekuormitusta. Sikalan poistoilman johtaminen ulkoilmaan, lannan varastointi, käsittely ja levitys voivat aiheuttaa mm. ammoniakin ja muiden hajuhaittoja aiheuttavien aineiden päästöjä ilmaan. Noin puolet lannanlevityslohkoista on lähempänä kuin 1 kilometriä sikaloista. Sikalan toiminnan edellyttämänä liikenne voi aiheuttaa melua etenkin lannan levitysaikana. Eläinraadot voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Ilmastointi mitoitetaan siten, että sisäilman laatu alittaa haitallisten kaasujen enimmäispitoisuusrajat. Hakemuksen mukaan lietteet ja jätevedet varastoidaan kooltaan riittävissä ja vesitiiviistä materiaalista tehdyissä säiliöissä, jolloin ns. suoria valumia ympäristöön ei muodostu. Sikalan lattiat ja kuilut ovat myös vesitiiviitä. Kanavien ja säiliöiden ylitäyttöä ei sallita. Peltoalaa on riittävästi lannan levitykselle. Hakemuksessa mukana olevan sopimusasiakirjan mukaisesti lannan asianmukaisesta levittämisestä vastaa sopimusasiakirjan tekstin mukainen yrittäjä. Lantavarastojen kattamisella ja lannan mahdollisimman nopealla multaamisella rajoitetaan ympäristökuormitusta. Yrittäjä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Tilalle ei tuoda vieraita eläimiä muuta kuin ostettavat kolme karjua vuodessa. Sähkökatkojen varalle on agregaatti, jolla ilmastointi, ruokinta yms. saadaan aina toimimaan. Lisäksi riskienhallinta suoritaan palo ja pelastusviranomaisten ohjeitten mukaan. Toiminta on ollut ja tulee olemaan ympäristötukiehtojen ym. sääntöjen mukaista. Laajennuksessa tullaan panostamaan ilmastoinnin ulostuloihin, lietesäiliöiden täyttöön ym. vastaaviin asioihin, joten haitat ympäristöön saadaan minimoitua ja pidetyksi ennallaan laajennuksesta huolimatta. Ajettava liete mullataan välittömästi. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Kuolleet eläimet (n kg/vuosi) säilytetään tilalla kylmäkontissa, jonka jälkeen ne toimitetaan raatokeräykseen. Jäteöljyt ja suodattimet toimitetaan hyötyjäteasemalle, samoin kuin akut ja loisteputket. Metalliromu viedään keräykseen. Sekajäte noudetaan hyötykäyttöasemalle. Paperi sekä muovijäte toimitetaan kierrätykseen.

4 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA 4 Hakemuksessa kerrotaan, että kaikki lietesäiliöt katetaan. Levitettävä liete kynnetään tai äestetään heti. Lisääntyvä lietemäärä tullaan ajamaan sivumaille, etäämmälle asutuksesta, koska tällähetkellä liete on ajettu läheisille lohkoille. Uusi lietesäiliö katetaan. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Teuraseläimiä haetaan joka toinen viikko. Liemirehua tuodaan kerran viikossa. Kuivarehua tuodaan kerran kuukaudessa. Lantaa ajetaan keväällä ja syksyllä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalla tehty tarkastus ja neuvottelukäynti vaihtoehtoisille lihasikalan sijoituspaikaksi Tilalle tehtiin tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin sikalan laajennuksen sijoittumista ympäristöön ja lähiasutuksen sijoittumista sikalaan nähden. Lisäksi käytiin läpi muita lihasikalan sijoitusvaihtoehtoja. Yrittäjä kertoi, että mikäli lihasiat sijoitetaan muualle se tulisi yritykselle liian kalliiksi, koska toimintaa olisi kahdessa paikassa. Lisäksi yrittäjä kertoi, että pitkällä tähtäimellä lihasiat mahdollisesti joudutaan sijoittamaan muualle ja kotisikalaan sijoitettaisiin emakot. Keskusteltiin vaihtoehtoisista sijoituspaikoista, joka mahdollisesti olisi etälietesäliöiden läheisyydessä. LAUSUNNOT, MIELIPIDE JA VASTINEET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Teuvan kunnan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta. Ympäristölautakunnan lausunto : Ympäristöministeriön päivätyn ohjeen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Laajentamisen tulee tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on toteutettavissa. Tarvittaessa voidaan edellyttää edellä mainittua suurempaakin etäisyyttä esim. silloin kun naapurustossa on maankäyttömuotoja, jotka on osoitettu yleiseen virkistyskäyttöön, hoivatyöhön tai vastaavaan toimintaan tai kun kyseessä on sikala, kanala tai turkistarha. Etäisyyttä arvioidessa mm. tekniset ratkaisut ja maasto olosuhteet otetaan myös huomioon. Saksan maatila Oy:n eläinsuojan nykyinen eläinmäärä vastaa lihasikayksiköiksi muunnettuna n.1100 lihasikaa ja laajennuksen jälkeen 1880 lihasikaa. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan uudelta vastaavankokoiselta eläinsuojalta edellytetään suotuisassakin tapauksessa yli 300 metrin etäisyyttä ja vaativassa tapauksessa vähintään 420 metrin etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Eläinsuojan ympäristöön sijoittuu kylämäistä asutusta, koulu sekä maatalousalueita. Kartalta arvioiden koulurakennukseen on matkaa laajennuksesta n. 130 metriä ja koulun rajaan n. 100 metriä. Seuraavaksi lähimmät huomioon otettavat kaksi asuntoa sijoittuvat n. 120 metrin etäisyydelle

5 5 eläinsuojan laajennuksesta. Kauempana metrin säteellä sijaitsee vielä useita muita asuntoja. Eläinsuojaa laajennetaan lähimpien häiriintyvien suuntaan. Saksan maatila Oy:n eläinsuojan laajennusten sijoittamiseen ympäröivään asutukseen nähden on vaikea löytää tyydyttävää ratkaisua kyseisessä paikassa. Merkittävin ympäristöön vaikuttava muutos laajennuksesta on lietteenajon lisääntyminen vastaavasti kun lietteen määrä lisääntyy. Jokaisesta lietteen siirrosta säiliöstä lietekärryyn voidaan arvioida aiheutuvan hajupäästöä. Muodostuvan lietteen määrä kasvaa noin 70 %:lla nykyisestä. Lietettä syntyy laskennallisesti 3800 m 3 vuodessa, joka kaikki joudutaan siirtämään lietekärryllä pois eläinsuojan alueelta joko pellolle tai etäsäiliöön. Myös eläinsuojan ilmanvaihtotarve lisääntyy laajennuksessa. Tällä perusteella herää kysymys onko laajennukselle ko. paikalla mietitty muita vaihtoehtoja kuten esim. nykyisen eläinsuojan muuttamista pelkästään emakkosikalaksi ja uuden lihasikalan rakentamista kauemmaksi asutuksesta. Asia on tietysti kynnyskysymys, mutta toisaalta eläinsuojan myöhempi laajennus tällä paikalla tulee tuskin enää kysymykseen. Ympäristölautakunta ehdottaa, että muita vaihtoehtoja vielä tutkitaan. Päätös: Hyväksyttiin. Kunnanhallituksen lausunto : Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Ympäristölupahakemuksen tarkoittama sikalan laajennushanke sijaitsee vahvistetussa Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa "Maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 1)", jota koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen kehittämisen ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen säilymisedellytyksiä. Maatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistetään". Hanke huomioidaan parhaillaan alueelle laadittavana olevassa osayleiskaavassa, koska se ei ole maakuntakaavan vastainen. Kunnanhallitus puoltaa ko. ympäristölupahakemusta. Kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä kunnaninsinöörin esittämin perustein. Mielipide AA on jättänyt mielipiteen, joka koskee lietteen käsittelyajankohtaa. "Lietesäiliötä ei sekoitettaisi eikä lietettä ajettaisi aattona, juhlapäivinä (joulu, uusivuosi, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäinen, juhannus) voimakkaan hajun vuoksi". Vastineet Hakijan vastine Teuvan kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon Saksan Maatila Oy:n ympäristölupahakemuksesta: "Hankkeen suunnittelussa lähdettiin liikkeelle juuri siten kuin ympäristölautakunnan lausunnossa nyt ehdotettiin, eli muutettaisiin nykyinen sikala emakoille ja lihasiat kasvatettaisiin muualla. Hanke olisi kuitenkin vaatinut nykyisiin rakennuksiin huomattavan peruskorjauksen, laajuudeltaan jopa 70 % pinta alasta ja peruskorjauskustannus olisi ollut jopa % vastaavan uuden rakentamiskustannuksista. Lisäksi rakennuskokonaisuus olisi ollut epäkäytännöllinen ja työläs. Myös lihasikala olisi jouduttu rakentamaan kokonaan uusiksi, mukaan lukien ruokintalaitteet, rehutilat, sosiaalitilat, lastaustilat ja varastot. Näitä tiloja tulisi siten kahdet nykyisten riittävien ja toimivien sijasta. Kaikki edellä mainitut seikat vievät kannattavuuden koko laajennushankkeelta, joka on välttämätön tilan tulevan kehityksen ja työpaikkojen pysyvyyden turvaamiseksi. Näistä syistä päädyttiin laajentamaan yhdistelmätuotantona nykyisellä paikalla. Ympäristölautakunnan mukaan merkittävin ympäristöön vaikuttava muutos laajennuksessa on lietteenajon lisääntyminen ja jokaisesta lietteen siirrosta säiliöstä lietekärryyn arvioidaan aiheutuvan hajupäästöjä. Käytännössä lietteen pumppaus tapahtuu kärryyn alakautta suljetussa järjestelmässä,

6 6 jossa kärrystä purkautuva ilma tulee letkulla takaisin lietesäiliöön. Lietteen ajon yhteydessä tapahtuva lietekärryn täyttö ei aiheuta hajupäästöjä, vaan ainoastaan lietesäiliön sekoitus tarvittaessa ajon aikana. Lietesäiliötä ei sekoiteta muulloin. Ajo suoritetaan mahdollisimman nopeasti. Nykyisin lietteen ajoteho on ollut kuutiota päivässä, riippuen ajomatkasta. Kun huomioidaan lisääntyvä lietemäärä, joka on 1560 kuutiota, sen ajoon kuluu nykyisellä tahdilla aikaa 2 5 päivää vuodessa, mutta kun mukana on vielä lantaa sopimuksella vastaanottavan tilan kalusto, lisääntyvän lietteen ajossa aikaa kuluu 1 3 päivää. Täten voi todeta, että jos lietteen ajosta johtuva hajuhaitta on merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä, se ei ole kovinkaan suuri ongelma, ottaen huomioon vähäisen ajopäivien määrän. Lietekuilujen tyhjäys sikalasta säiliöön tapahtuu jo nyt osaksi alakautta ja laajennuksen yhteydessä kaikki muutetaan alatäytteiseksi. Kuilujen tyhjäys on suoritettu kyläkoulun kouluaikojen ulkopuolella. Kaikki lietesäiliöt ovat katettuja. Ympäristölautakunta mainitsee myös lisääntyvän ilmanvaihtotarpeen. Ilmanvaihtoa pystytään parantamaan esim. poistamalla v vaaditut poistohormien hatut, jotka estävät hajun nousemisen ylös, pois lähialueelta. Keväällä 2005 osa hormeista vaihdettiin pitkiin diffuusoreihin. Laajennukseen on suunniteltu samanlaiset ja loput vanhat vaihdetaan tulevien korjausten yhteydessä. Näiden toimenpiteiden johdosta ilmastoinnista aiheutuva haitta ei ainakaan lisäänny laajennuksen jälkeen. Ympäristölautakunnan mainitsemat kaksi lähintä asuntoa ja kyläkoulu sijaitsevat sellaisella suunnalla johon harvoin on tuulen suunta. Suurimmaksi osaksi tuulen suunta on poispäin asutuksesta. Kuten kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, sikalan laajennushanke sijaitsee vahvistetussa Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa, jota koskevassa suunnittelumääräyksessä mm. maatalouden alueiden käytöllisiä toimintaedellytyksiä edistetään. Laajennushanke on myös huomioitu parhaillaan alueelle laadittavana olevassa osayleiskaavassa. Kun otetaan huomioon kaikki edellä mainitut asiat, mielestämme haitat jäävät kohtuullisiksi, ja olisi perusteltua myöntää kyseinen ympäristölupa suunnitellulla tavalla kyseiselle rakennuspaikalle." Hakijan vastine AA:n mielipiteeseen lietteen käsittelyajankohdasta: "Tilalla ei ole sekoitettu eikä ajettu koskaan lietettä kyseisinä aatto ja juhlapäivinä. Myös laajennuksen jälkeen on tarkoitus jatkaa samalla tavalla." YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetut lausunnot, mielipiteen ja vastineet sekä hakemuksessa mainitut suunnitelmat. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut nykyisen sikalan sijaintia sekä sikalan nykyistä toimintaa ja hakemuksessa esitettyä laajennusta esitetylle paikalle ottanut huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Saksan Maatila Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksesta poiketen nykyiselle sikalatoiminnalle enintään 608 lihasikapaikalle, 146 emakolle porsaineen ja kahdelle karjulle Sikalassa voidaan vaihtoehtoisesti pitää eläinyksikkökertoimilla laskettuna vastaava määrä emakoita porsaineen, lihasikoja, karjuja ja siitossikoja joko yhtä lajia yksinään tai eri lajeja yhteensä. Teuvan kunnan Kauppilan kylään tilalle Keski Kauppila 1:241 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Yksi emakko porsaineen vastaa perinteisessä porsastuotannossa 3,4 eläinyksikköä ja yksi lihasikapaikka vastaa yhtä eläinyksikköä. Vaihtoehtoisen toiminnan käyttöönottamisesta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle. Luvan mukaiseen toimintaan liittyy etäsäiliöitä,

7 7 jotka sijaitsevat tiloilla Keski Kauppila ja Kitula RN:ot 1:241 ja 1:206 Teuvan kunnan Kauppilan kylässä sekä Äystön kylässä tilalla Radantausta RN:o 3:42 vuokrasäiliö yleiskarttojen osoittamilla paikoilla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lanta, kuten myös eläinsuojien pesu ja muut jätevedet tulee varastoida maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa säiliöissä. Näiden säiliöiden tulee olla vesitiiviitä, joissa on tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietelannan ja jätevesien varastointiin tulee olla käytettävissä, lietekuilut mukaan lukien, vähintään 2350 m 3. Sikalan yhteydessä olevat 400 m 3 :n ja 425 m 3 :n säiliöt tulee olla katettuna betonikannella. Sikalan yhteydessä oleva 500 m 3 :n peltikatteinen säiliö tulee lisäksi kattaa vähintään 10 cm paksulla kelluvalla katteella, esimerkiksi styrox rouhella tai turpeella. Lietteen kuormauksen tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ulkopuolelle. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Rehuvarastojen tulee olla riittävän tiiviitä. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lannan ja jätevesien levitys tulee suorittaa valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Sikalasta 250 metrin säteellä on oraille ja nurmelle lietelannan pintalannoitus kielletty. Lietelanta tulee mullata neljän tunnin sisällä 350 metrin säteellä sikalasta. Lannanlevityksestä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin naapureille, jotka sijaitsevat lähempänä kuin 400 metriä eläinsuojasta. Kaikki sikalan yhteydessä olevat lietesäilöt tulee olla alatäyttöisiä viimeistään 2007 loppuun mennessä. Sikalan yhteydessä olevia lietesäiliöitä ei saa sekoittaa eikä lietettä saa ajaa aatto ja juhlapäivinä. Sikalasta ilmanpoisto tulee olla yläpoistoinen. Poistohormien päissä tulee olla diffuusorit (supistajat). Yläpoistoinen ilmanpoisto tulee olla tehtynä viimeistään 2008 loppuun mennessä. Eläinsuojasta tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, ja tarttuvien tautien minimoinnilla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintorjunnalla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Edellisten lisäksi lannan käsittelyssä tulee noudattaa myös kunnan ympäristömääräyksiä. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lanta ja jätevedet levitetään pääosin keväällä.

8 8 3. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan ja jätevesien kuljetus ja levitys tulee suorittaa siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Mikäli kuljetusreitille kuitenkin pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Jos eläinsuojan yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien kuljetus ja levityskaluston tulee olla kyseiseen tarkoitukseen suunniteltu ja sillä tulee päästä mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteeseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöihin ei pääse tapahtumaan eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus on suurempi kuin 2 %. Lanta on mullattava myös keväällä, kylvötöiden yhteydessä, vuorokauden sisällä. Lantaa levitettäessä on huomioitava myös naapurit, esimerkiksi ilmoittamalla ennalta hyvissä ajoin levitysajankohta. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Lanta ja pesuvedet on ensisijaisesti hyödynnettävä peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen. Lannan ja jätevesien peltolevitysalaa tulee olla vähintään 105 ha. Muuttuvista vuokra ja sopimuspeltolevitysaloista tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat. Lannan ja jätevesien levitys tulee suorittaa pääosin keväällä. Lisäksi levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Kesantopellolle lantaa saa levittää ainoastaan kesantokauden jälkeen välittömästi ennen kasvin perustamista. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pintaeikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteelle kykenee osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Yrittäjien tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut siat, joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla kylmä varastointihuone tai kontti.

9 9 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätteitä. Hyötykäytettävät jätteet, kuten paperi, pahvi, muovi ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja polttonesteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia tulee säiliöt olla varustettuna suojaaltaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suoja altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee tehdä kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot lannan levitysaloista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista ja kartoista, tiedot mahdollisista uusista ja muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tarvittaessa tiedot kuinka paljon lantaa on tilalta viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Kirjanpitotiedot tulee lähettää ympäristökeskukseen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen, sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Nämä analyysitulokset tulee liittää edellä mainittuun kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Jos lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa lannan ja jätevesien käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, josta voi seurata päästöjen tai haittojen syntymistä, on ko. vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista koskien eläinmääriä, tuotantoa tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Teuvan kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle.

10 10 8. Vaihtoehtoisen eläinyksikkömäärän toteutuminen Jos tuotantoa harjoitetaan vaihtoehtoisella eläinyksiköiden määrään perustuvalla eläinjakaumalla, tulee siitä ilmoittaa ympäristökeskukseen. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytyksiä nykyistä toimintaa laajemmalle eläinmäärälle ei ole olemassa. Lupahakemuksen mukainen toiminta laajenisi eläinyksikköinä tarkasteltuna n. 70 % nykyisestä. Sen sijaan ympäristökeskus on harkinnut, että lupa voidaan myöntää 20 emakkopaikkaa porsaineen suuremmalle eläinmäärälle mitä päivätyn ympäristömenettelylain 2 mukaisessa ympäristölupapäätöksessä on annettu, kun tätä lupaehtojen määräyksiä noudatetaan. Ympäristökeskus on katsonut kohtuulliseksi toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta sallia eläinyksikkökertoimella laskettavan vaihtoehtoisen eläinjakauman. Esimerkiksi toiminta 325 emakkopaikkaa porsaineen vaatii hieman enemmän lattiapinta alaa kuin nykyinen toiminta. Harkinnassaan ympäristökeskus on ottanut myös huomioon yrittäjän vastineissaan esittämät toimenpiteet. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää mm., että toiminnasta ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajuhaittaa. Sikalasta ympäristöön aiheutuva haitta tulee suurelta osin eläinsuojan poistoilmasta. Poistoilman määrä riippuu eläinsuojassa pidettävien eläinten määrästä. Hajua aiheuttavien kaasujen poistamiseen ei ole olemassa kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevia teknisiä keinoja. Teknisten rajoittamistoimien merkitys on rajoitettua verrattuna tuotantomäärän rajoittamiseen tai sijoituspaikan valintaan. Sikalan läheisyydessä on asuinrakennukset n. 120, 130, 170, 190 ja 195 metrin etäisyydellä. N. 150 metrin etäisyydellä on koulu metrin etäisyydellä sikalasta on kolme asuinrakennusta. Lisäksi metrin etäisyydellä on 15 asuinrakennusta. Hakemuksen mukaan sikalaa laajennettaisiin lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuisi sen laajuus, lähiympäristössä olevat asuinrakennukset ja koulu sekä avoimelle alueelle sijoittuminen huomioon ottaen naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa ja rasitusta. Hajuja tulee poistoilman lisäksi myös suuren lietemäärän varastoinnista, kuljetuksesta ja sekoituksesta sekä rehujen varastoinnista. Erityisesti heikkotuulisella säällä haju ja rasitus on kohtuuton, naapureiden ja koulun läheisyyden vuoksi. Siinäkin tapauksessa että lisälietesäiliö rakennettaisiin etäsäiliönä, lietelanta jouduttaisiin ajamaan talvella etäsäiliöön, mikä aiheuttaisi lisä hajua ja rasitetta naapureille ja koululle. Lisäksi lannan, rehujen ja eläinten kuljetuksesta aiheutuu melua. Nämä kaikki lisäisivät haittaa ja rasitusta luvan mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Hakija on vastineessaan esittänyt ympäristönkuormituksen vähentämistoimenpiteitä. Ympäristökeskus katsoo että nämä toimenpiteet ja käytettävissä olevat lupamääräykset eivät ole riittäviä luvan myöntämiseksi haetulle eläinmäärälle, mutta ne on otettu huomioon myönnettäessä lupaa nykyiselle eläinmäärälle. Lietesäiliöiden kiinteä kansi tai peltikatto sekä kelluva kate, altapäin täyttö ja poistohormien supistajatkaan eivät vähennä riittävästi hajuhaittoja, jotta lupa hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle voitaisiin myöntää. Lisäksi lannan pintalevityskielto oraille ja nurmelle, lannanlevitysajankohdan ilmoittaminen, lannan nopea multaaminen, ilmastoinnin muutos ja oikea mitoitus eivät ole sellaisia toimenpiteitä, että ne yhdessäkään riittävästi estäisivät hakemuksen mukaisesta toiminnasta naapureille aiheutuvia haittoja.

11 11 Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyssä laajuudessa ja esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Myönnettävän luvan mukaisen eläinmäärän ja siihen liittyvän toiminnan ei, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Toimintaa ei sijoiteta asemakaavan tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti kuten onnettomuusriskialueelle. Maakuntakaavassa alue on merkitty mk 1 alueeksi, mikä on tarkoitettu perinteiseksi maa ja kotieläintuotantoalueeksi, eikä suursikalayksikköalueeksi. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään ja toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon muut mahdolliset sijoituspaikat. Ympäristökeskus on tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä kuullut toiminnanharjoittajaa mahdollisesta vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta. Toiminnanharjoittaja on pitänyt toiminnan sijoittamista vaihtoehtoiseen sijoituspaikkaan liian kalliina, mutta todennut sen saattavan pitkällä tähtäimellä olevan mahdollista. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävä asiantuntemus sikalatoiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Eläinsuojan toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee sekä hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti, jotta varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisen pumppukaivon tilavuus. Lannan varastointi ja käsittely tulee hoitaa niin, etteivät maaperä ja vesistöt pilaannu. Lietesäiliöiden kannella tai peltikatolla sekä kelluvalla katteella varmistetaan, ettei kohtuutonta haittaa synny ja rasituskynnys ylity, lietelanta pysyy myös viileämpänä. Säiliöiden kuormauspaikan tiiviillä alustalla estetään ympäristön pilaantuminen. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön. Kattovesien johtamisella pois säiliöiden lähettyviltä varmistetaan, etteivät säiliöt täyty sadevesillä. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rehuvarastojen tiiveydellä ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille.

12 12 2. Hajuhaittojen vähentäminen Pintalannoitus sikalan ja lähinaapurien sekä koulun välisellä alueella varmistetaan, ettei naapurin asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. Lietelannan multaamisesta koskevat aika rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Lisäksi sillä vähennetään typen hävikkiä ilmakehään. Lannanlevitysilmoituksella naapurit voivat varautua paremmin hajuhaittoihin. Samasta syystä on annettu määräys lietesäiliöiden altapäin täytöstä. Myös samasta syystä on annettu lietelannan sekoittamis ja ajokielto aatto ja juhlapäivinä. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Ilmastoinnin suuntaamisesta, ilmahormin supistamisesta, mitoittamista, sisälämpötilan pitämistä mahdollisimman alhaisena ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu ettei naapurien haju ja rasituskynnys ylity sekä viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten terveydenhoidolla, eläintautien minimoinnilla, kärpästen torjunnalla ja tuhoeläintorjunnalla vähennetään naapureille tulevia haju ja terveyshaittoja. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksien noudattamisella pienennetään naapureiden haittoja. Eläinsuojan ympäristön, rehuvarastojen, lannanvarastointitilojen ja lannankuljetuskaluston kunnossa pitämisellä varmistetaan, ettei ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheudu kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 metrin lannasta vapaalla suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikapaikkaa kohden sekä kolme emakkoa porsaineen yhtä peltohehtaaria kohden, määräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, ettei ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyisi. Lannanlevityssopimusten ja karttojen esittämisellä varmistetaan valvonnan toteutumista. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny.

13 13 Lietelannan ja jätevesien tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa. Pohjavesialueiden selvillä olo velvoitteella varmistetaan, etteivät pohjavesialueet pilaannu. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden sikojen käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden sekä polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan 7000 litran varasto öljytuotteille ja muita öljytuotteita 400 litraa, niiden varastoinnissa on otettu huomioon KTM:n päätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Imeytysaineen varaamisella polttoneste ja öljysäiliöiden lähistölle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. Säiliön varustaminen suoja altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöiden säännöllisesti tarkastamisella vähennetään ympäristövahinkoja. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Vuosittaisella kirjanpidon (raportoinnin) esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, että lupamääräykset toteutuvat. Kirjanpito ja raportointivelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja niitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti.

14 14 Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Vaihtoehtoisen sikalan käyttöönotto Käyttöönottoajankohdan ja vaihtoehtoisella eläinyksikköön perustuvalla toiminnalla toimittaessa ilmoitusvelvollisuudella helpotetaan valvontaa ja varmistaa oikea eläinmäärä. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Tällä päätöksellä korvataan Teuvan kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelylain 2 lupa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002).

15 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Saksan Maatila Oy Kauppilantie 342, Teuva Jäljennös päätöksestä Teuvan kunnan kunnanhallitus Teuvan kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski

16 16 LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartat Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.