TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN

Transkriptio

1

2 FORSSAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN YLEISTÄ Forssa koko elämän väärtti - kaupunkistrategia Kaupunkikonsernin tuloskortti Yleinen talouskehitys ja Forssan kaupungin talous Väestötavoitteet ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS Esitystapa ja rakenne Sitovuus Käyttösuunnitelmat Talousarvion toteutumisen seuranta ja arviointi Arviointijärjestelmän kuvaus KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan laskentaperusteet Keskushallinto Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut Teknisen ja ympäristötoimen palvelut TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelmaosa ja rahoituslaskelma Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Poistot ja arvonalentumiset Poistoeron ja varausten muutokset Tulorahoituksen korjauserät Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista INVESTOINTIOSA RAHOITUSLASKELMAT LIIKELAITOS KONSERNIYHTEISÖT Forssa-asunnot Oy Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy Loimijoen Kuntapalvelut Oy Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky LIITTEET 1 Graafiset esitykset Toimielimen ja palvelualueen tilivelvolliset

3

4

5

6

7

8 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tyykikylä tutuksi 1. Konsernin toiminta on seudun elinkeinostrategian mukaista. 2. Kaupunkiorganisaatiossa toteutetaan poikkileikkaava kansainvälisyyttä ja huomioidaan monikulttuurisuus. Seudun elinkeinostrategian onnistunut toteuttaminen. Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistävien toimintamallien toiminnallistaminen selkein toimialakohtaisin toimenpitein konsernin eri osien toimintaan Seudun elinkeinostrategian tavoitteet toteutuvat suunnitellulla aikajaksolla 2020 mennessä. Elinkeinostrategian mittarit laadittu vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimialojen elinkeinostrategiaa tukevat toimenpiteet. Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistävät toimenpiteet on sisällytetty toimialojen ja konsernin osien taloussuunnitteluun vuoden 2016 talousarviosta alkaen. FSKK:n toimitusjohtaja Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Strategiakoordinaattori, kasvatus ja opetuspäällikkö 1 3. Forssalaisuus on haluttu brändi Konsernin viestintä ja markkinointikäytännön laatiminen ja sen onnistunut toiminnallistaminen konsernissa. Viestintä ja markkinointikäytäntö valmiina huhtikuussa Em. käytäntö huomioitu 2016 talousarvion laadinnassa. Kaupunginjohtaja 4. Kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen ja tuottaa lisäarvoa kuntalaisten hyvinvoinnille. Uusien, eri toimialojen yritysten toiminnan aloittaminen / syntyminen Kasvuyritysten tarpeiden huomioiminen Järkivihreän, resurssiviisaan arvoverkon vahvistaminen Hankintapolitiikan uudistaminen Uusien yritysten määrä, arvio vuosittain Kasvuyritysten kehitys, arvio vuosittain. Järkivihreä toimintatapa asiakirja valmiina huhtikuussa 2015 Em. asiakirjan toiminnallistaminen vuoden 2015 loppuun mennessä Hankintaohjeen uudistaminen huhtikuun 2015 loppuun mennessä Kaupunginjohtaja FSKK:n toimitusjohtaja Tekninen johtaja Kaupunginsihteeri

9 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tykätty tyykikylä 5. Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa ja joustavaa. 6. Konsernin taholta on mahdollistettu laadukas asuminen ja monipuolinen yritystoiminta kaupungissa. Maankäytön tarveperusteinen ja strategialähtöinen suunnitteleminen. Monipuolisesta tontti ja asuntotarjonnasta huolehtiminen. Erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien teollisuustonttien tarpeeseen varautuminen. Eri sidosryhmien kuuleminen ja kansalaisnäkökulman huomioitu ja linjaavat keskustelut käyty vuoden 2015 aikana. Maankäyttötoimikunta tms. perustettu ja ao. luottamushenkilöt sekä viranhaltijat sitoutettu maankäytön toteuttamiseen vuoden 2015 aikana. Vertailukaupunkeihin nähden kilpailukykyinen tonttitarjonta / 2015 Koijärven yleiskaava valmis Aurinkorannan kaava valmis Yritystonttien tarjonta ja niihin liittyvä maanhankinta suunnitellaan ja arvioidaan vuosittain. Vuokra asuntojen määrän karsiminen ja jäljelle jäävien kunnostaminen / 2015 Tekninen johtaja Kaupunginarkkitehti Tekninen johtaja Kaupungin arkkitehti Kaupungin geodeetti Tekninen johtaja Kaupunginarkkitehti FLTK:n ja FA:n toimitusjohtaja Kaupungin geodeetti 2 7. Kaupungin yleisilme on hyvä ja ympäristö terve. 8. Forssan historiaa hyödynnetään kaupungin kehittämisessä Toimintojen resurssiviisas organisoiminen. Kaupunkikuvan säännöllinen arvioiminen. Kulttuuriperinnön siirtäminen lapsille ja nuorille Aktiivisen ja käytössä olevan kulttuuriympäristön kehittäminen. Forssan Museon asiantuntemuksen hyödyntäminen kehittämistoiminnassa Kokonaisvaltaisen matkailun konseptin kehittäminen Vähennetään ympäristökuormitusta. ympäristökuormituksen vähentäminen ja edistetään energiatehokkuutta / arviointi vuosittain Kaupungin sisääntuloväylien yleisilmeen parantaminen 2016 loppuun mennessä. Kaupunkikuvatutkimus 2017 osoittaa tyytyväisyyttä yleisilmeeseen. Historian ja kulttuuriperinnön siirtäminen huomioidaan konsernin palveluita järjestettäessä ja kehitettäessä sekä palvelujen markkinointia suunniteltaessa / arviointi vuosittain Rakennetaan konsernin sisäinen matkailupalvelukonsepti (mm. museo, Vesihelmi ym.) Tekninen johtaja Kaupungin arkkitehti Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Kaupungin arkkitehti Sivistysjohtaja Museonjohtaja Matkailusihteeri

10 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tyykikylää syrämmellä 9. Terve kuntatalous Ensisijaisesti toiminnallisiin muutoksiin ja tuottavuuden parantamiseen ja toissijaisesti verojen ja maksujen korotuksiin perustuvan Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen 10. Asukastyytyväisyys on korkea. 11. Kaupungin väestö on hyvinvoivaa ja toimintakykyistä. 12. Konsernin henkilöstö on hyvinvoiva ja innovatiivinen Asiakastyytyväisyyttä ja asiakashallintaan keskittyvän arviointijärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto Otakantaa.fi palvelun tai vastaavan hyödyntäminen kaikissa isoissa vireillä olevissa ja vireille tulevissa asioissa. Asukkaiden ja konsernin välisen vuorovaikutteisen toiminnan tukeminen sosiaalisen median keinoin. Sosiaali ja terveydenhuollon prosessien ajantasaistaminen Omaehtoisten terveydenedistämisen toimintamallien toteuttaminen Aktiiviliikkujien ja kulttuuripalvelujen käyttäjien suhteellisen osuuden kasvattaminen Lasten Forssa toimintaohjelman toteuttaminen Henkilöstöohjelman onnistunut toteuttaminen. Ko. ohjelman ydinsisältö on määritelty toukokuuhun 2015 mennessä Ko. ohjelmaa toteutetaan vuoden 2017 loppuun saakka. Konsernin yhtenäisen Asiakasarvioinnin toimintamalli laadittu vuonna 2015 ja otettu käyttöön vuoden 2016 aikana. Konsernin yhtenäinen sähköinen palvelu asukkaiden osallistamiseen on valittu ja otettu käyttöön vuonna 2015 Sosiaalisen median keskeiset väylät aktiivisessa käytössä ja toimijat perehdytetty vuoden 2015 kesäkuun loppuun mennessä. Forssan sote malli on Suomen tehokkain THL:n vertailussa / 2015 Käytössä erilaisia matalan kynnyksen toimintamalleja (vrt. terveydeksi Forssan Seutu ) / 2015 Liikunta ja kulttuuripalvelujen käyttäjien määrän kasvua edistäviä toimenpiteitä toteutettu ao. toimialalla / 2016 Lasten Forssan palvelulupausten konkretisoinnit toteutuvat suunnitellusti / arviointi toimialoilla vuosittain Henkilöstöohjelman tavoitteet toteutuvat suunnitellusti / arviointi vuosittain Em. ohjelmaan sisällytetään Innovaatioohjelma / 2015 Osallistutaan kansallisiin innovaatiopilotteihin (esim. Sitra ja Tekes) Talousjohtaja Strategiakoordinaattori/ kasvatus ja opetuspäällikkö Tietohallintopäällikkö Henkilöstöpäällikkö Kaupunginjohtaja Yhtymäjohtaja Henkilöstöpäällikkö Strategiakoordinaattori/ kasvatus ja opetuspääll. Nuoriso ja vapaaaikatoimen päällikkö. Sivistysjohtaja Henkilöstöpäällikkö Toimialajohtajat Konserniyhtiöiden 3

11 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Kehitetään ja pilotoidaan uusia toimintamalleja konsernin henkilöstön motivaation parantamiseksi / 2015 toimitusjohtajat ja johtajat 4 Tyykikylän tavat 13. Avoimuus Sisäinen: otetaan käyttöön Vornetti / intranet, jonka avulla parannetaan asiakirjojen ja aineistojen saavutettavuutta organisaatiossa Intranet käytössä koko organisaatiossa, 3 / 2015 Henkilöstöpäällikkö Ulkoinen: sekä viestinnässä että kuntamarkkinoinnissa hyödynnettävän Avoimen toiminnan toimintamallin määritteleminen ja edistäminen 14. Vastuullisuus Vastuullisen toimintatavan ja sen toteuttamisen määritteleminen Järkivihreä toimintatapa asiakirjaan Toimiminen kokonaistaloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla edistäen asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia Palvelujen ja palveluverkon mitoittaminen olevaan ja arvioituun tulevaan tarpeeseen nähden Ko. toimintamalli määritelty / 2015 Ko. toimintamalli huomioidaan sääntöjen, ohjeiden tms. laadinnassa ja päivityksissä / 2015 Kaupungin Facebook sivut käytössä, 4 / 2015 Järkivihreä toimintatapa asiakirja valmis huhtikuussa 2015 Jatkuva vastuullisuuden seuranta osana kaupungin sisäistä valvontaa Kaupunginjohtaja Tekninen johtaja (valmistelu) Kaikki esimiehet ja konsernin johtajat Kaupunginjohtaja (sisäinen valvonta) 15. Rohkeus Uudenlaiseen, totutusta poikkeavaan, lisäarvoa luovaan toimintamalliin kannustaminen ja sen mukainen toiminta Palveluiden toteuttaminen modernilla tavalla Rohkeaa toimintamallia ja kokeilukulttuuria arvioidaan aina muutos ja käyttöönottotilanteissa sekä toiminnan kehittämisen ja hankkeiden suunnittelussa / 2015 Kannustetaan kokeilukulttuuriin Toimialakohtainen kattava vertailu suhteessa verrokkikaupunkeihin / 2016 Kaikki esimiehet ja konsernin johtajat.

12 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Riskiarviointi Kaupungin talouden kiristyminen ennakoituakin enemmän (esim. sote uudistuksen vaikutukset) Epäonnistuminen talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttamisessa ja toimenpiteiden oikea aikaisessa ajoittamisessa Seudun kuntarakenteen uudistaminen ei etene ja seudun kunnissa tehdään tulevaisuuden tarpeisiin nähden virheinvestointeja ja henkilöstöratkaisuja Kaupungin palvelutoiminnan ja elinvoiman rapautuminen Kaupungin ja seudun kilpailukyky ja kilpailuetu heikkenevät (vrt. ei tehdä oikea aikaisia rakenteellisia muutoksia) 5 > Edellä mainitut tekijät yhdessä voivat johtaa laajaan negatiiviseen kierteeseen, jonka pysäyttäminen voi olla ylipääsemätöntä Uusien isojen kehityksen suuntaan vaikuttavien muutosprosessien johtaminen ja kehittäminen heikkenee rakenteellisista syistä johtuen (esim. kierto ja biotalouden kehitys) ja koska oikeanlaisia kumppanuuksia ei ole syntynyt , TiK

13 1.3 YLEINEN TALOUSKEHITYS JA FORSSAN KAUPUNGIN TALOUS Talouden epävarmuus jatkuu: Suomen bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 jo toisena vuonna peräkkäin. Kuluvana vuonna Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan ollaan nollatasolla ja vuodelle 2015 ennustetaan tuotannon runsaan prosentin kasvua. Valtionvarainministeriö arvioi, että ansiotasoindeksin muutos vuonna 2015 on 1,2 prosenttia ja inflaatio 1,5 prosenttia. Korkotaso pysyy alhaisena. Talouden mahdollisesta piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden oletetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan. Kuntien yleiset talousnäkymät: Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2013 loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimääräinen ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on vain 0,15 prosenttia. Kuntien palkkakustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Verotulojen kehitys: Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosentilla johtuen paljolti kertaluontoisista oikaisuista ja tilitysjärjestelmän muutoksista. Vuonna 2014 tilitysten ennakoidaan kasvavan noin 2,5 prosenttia. Kasvua kertyy erityisesti yhteisöverojen osalta ja kiinteistöverotuotoissa. Kunnallisveron kasvun ennakoidaan jäävän vuonna ,4 prosenttiin. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden nosto viidellä prosenttiyksiköllä on voimassa vuoden 2015 loppuun. Yhteisöveron ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vajaat kuutisen prosenttia. Kiinteistöverojen tilitykset kasvavat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän ennakoidaan kasvavan yli 10 prosenttia. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan vuodelle Vuonna 2015 kiinteistöveroa ennakoidaan kertyvän 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koko maan ennuste verotulojen kasvuksi on vuodelle %. Forssan osalta verotulojen ennustetaan pysyvän vuoden 2014 tasolla. Valtionosuuksien kehitys: Kuntien valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat vuosina Leikkauksen suuruus vuonna 2015 vastaa noin 1,8 veroprosenttiyksikön tuottoa ja vuonna 2017 leikkaus nousee vastaamaan 1,9 veroprosenttiyksikön tuottoa. Asukasta kohti leikkaukset ovat noin 260 euroa vuonna Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa on 11. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Forssan kaupunki menettää kuntaliiton laskelmien mukaan uudistuksessa 1,3 miljoonaa euroa eli 75 euroa/asukas. Vuonna 2015 vaikutus on noin - 0,9 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna lisää - 0,4 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen leikkausten lisäksi valtionosuuksiin vaikuttavat esim. indeksikorotukset, kehyspäätöksen mukaiset tehtävälaajennukset, rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vaikutukset, uudet verokompensaatiot, ammattikorkeakoulujen yksityistämisen vaikutus. Tässä talousarviossa valtionosuuksien määrä on arvioitu Kuntaliiton käytettävissä olevien laskelmien perusteella. Valtionosuuksien määrä tarkentuu vielä joulukuussa. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi vuonna Uudistus lisää Forssan kaupungin kustannuksia euroa vuonna Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja kiristää kuntataloutta. Forssan kaupungin osalta kustannusvaikutus on noin 0,4 miljoonaa euroa.

14 Vuoden 2015 talousarvion valmistelun lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi alustavan suunnitelman kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuosina ja vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaperiaatteet ja linjaukset seuraavasti: -Kaupungin toimintakate eli käyttömenojen ja tulojen erotus pidetään vuoden 2014 talousarvion tasolla -Tuloveroprosentti suunnitellaan pidettäväksi vuonna 2015 ennallaan ja mutta kiinteistöveroprosentteja suunnitellaan korotettavan. -Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n pitää palvelujensa hinnat ennallaan -Sisäiset ylläpitovuokrat pidetään ennallaan -Vesihuoltoliikelaitoksen suurista investoinneista johtuvan tuloutuksen tasoa tarkistetaan suunnittelukaudella Valtuusto päätti pitää veroprosentit vuodelle 2015 ennallaan. Talousarvioehdotuksessa on toimintakatteessa kasvua 0,7 % verrattuna kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon. Nollakasvuun ei ihan päästy johtuen sosiaalipalvelujen melko korkeasta lisämäärärahatarpeesta. Sosiaalipalvelujen ostomäärärahoissa on kasvua yli 4 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon. Forssan kaupungin keskeisten talouden tunnuslukujen kehitys ja tulorahoituksen riittävyys Kuntataloudessa on tavoitteena oltava tulorahoituksen riittävyys, mikä tarkoittaa sitä, että usean tilikauden tarkastelujaksolla tuloslaskelmaan merkittyjen tulojen tulee kattaa tuloslaskelmaan merkityt menot. Tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla vuosikatteen, poistojen sekä poistonalaisten investointien omahankintamenojen suuruutta toisiinsa. Vuosikate eli tulorahoitus ei riitä suunnitelmakaudella investointien omahankintamenojen kattamiseen vaan kaupunki joutuu ottamaan lainaa investointiensa rahoittamiseksi. Vuosikate ei riitä myöskään poistojen kattamiseen vuosina vuosina ja kyseiset vuodet ovat alijäämäisiä. Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Forssa Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht. Vuosien investointiohjelma on yhteensä 27 miljoonaa euroa. Lisäksi lainamäärää nostaa vuosina Viksbergin kaatopaikan kunnostustyö. Kaatopaikan kunnostukseen on varauduttu 5,7 miljoonan euron pakollisella varauksella. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista on 48,3 eli vuosikate riittää

15 kattamaan noin puolet investointien omahankintamenoista. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja asukasta kohden 243 euroa/asukas. Vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen, joiden määrä on 5,8 miljoonaa euroa vuonna Vesihuoltoliikelaitoksen maksuja on korotettu vuodelle prosentilla. Vesihuoltoliikelaitoksen vuoden 2015 talousarvio on noin 0,25 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jätevedenpuhdistamon saneerausinvestointi alkoi syksyllä 2014 ja valmistuu alkuvuonna Vesihuoltoliikelaitos velkaantuu isoista investoinneista johtuen. Suurin riski tulorahoituksen riittävyydessä on verotulojen ja valtionosuuksien ennakoinnissa sekä epäonnistuminen menokehityksen hillitsemisessä ja talouden tasapainottamisohjelman laatimisessa ja toimeenpanossa. Valtionosuudet pienentyvät euromääräisesti vuodesta 2015 lukien. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtionosuuksien kasvu on ollut vuosittain runsaat 7-8 prosenttia eli yli 2 miljoonaa euroa vuosilisäystä. Hyvä valtionosuuksien kehitys on kompensoinut hidasta verotulojen kasvua menneinä vuosina, mutta näin ei käy enää jatkossa. Kaupungin lainamäärä kasvaa 7,3 miljoonalla eurolla vuonna Vuosina kaupungin lainamäärä on pysynyt suunnilleen entisellä tasolla, jopa hieman laskenut. Lainamäärä nousee 32,3 miljoonaan euroon vuonna 2015 ja vuoteen 2017 mennessä 42,8 miljoonaan euroon eli noin euroon/asukas. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa on noin euroa/asukas eli selvästi alle koko maan keskiarvon. Kaupungin lainanhoitokate oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä hyvä eli 2,4. Mikäli lainanhoitokate on alle 1, tarkoittaa tämä, ettei kaupungin tulorahoitus riitä lainojen korkokuluihin ja lyhennyksiin. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on yli 2 ja tyydyttävä kun lainanhoitokate on 1-2 ja heikko, mikäli lainanhoitokate on alle 1. Vuoden 2014 lainanhoitokatetta heikentää 5 miljoonan euron bullet lainan erääntyminen. Lainahoitokate pysyy suunnittelukaudella juuri ja juuri tyydyttävällä tasolla ja on vuonna ,2. Kaupungin talouden tasapainottaminen: Kaupunginhallitus hyväksyi alustavan kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelman kokouksessaan Yksityiskohtainen talouden tasapainottamisohjelma on valmisteltu myös osana talousarvion valmistelua talousarvioohjeistuksen mukaisesti. Toimialoilla on päästy nollakasvuun sosiaali- ja terveyspalveluita ja työllisyyden hoidon palveluita lukuun ottamatta. FSHKY:n palvelujen osuus on 62 % käyttötalouden nettomenoista. Kuntarakenneselvityksessä mukana olevat seudun kuntien edustajat päättivät kuntarakenneselvityksen ohjausryhmässä yksimielisesti pyytää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymää kutsumaan omistajakunnat neuvotteluun heti alkuvuodesta mahdollisuuksista vaikuttaa sosiaalipalvelujen kustannuskehitykseen. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa valmistellaan kevään 2015 aikana, kuten muitakin kaupunkistrategiaa toteuttavia ohjelmia. Kaupunginhallitus esittää, että kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään valtuustossa viimeistään vuoden 2015 kesäkuussa. SOTE- uudistuksen kustannusvaikutuksia ei ole huomioitu mitenkään suunnittelukaudella. Ennakkolaskelmien mukaan kaupungille olisi tulossa 3,2 miljoonan euron lisäkustannukset vuositasolla, mutta lopullisia laskelmia ei ole vielä käytössä uudistuksen ollessa kesken. Kaupungin talouden keskeisistä tunnusluvuista on graafisia esityksiä liitteenä.

16 1.4 VÄESTÖTAVOITTEET Vuoden 2014 alussa Forssassa oli asukasta. Vuonna 2014 on väestön määrä vähentynyt ennakkotietojen mukaan tammi-lokakuussa 90 asukkaalla. Forssan kaupungin väestön kehitys Vuosi Väestö Muutos hlöä Muutos % ,1-1,1-1,4-1,1-0,8-1,1-0,6-0,5-0,1-0,9-0,1-0,3 0,1-0,3 0,5-0,4-0,6-0,3-0, Väestömäärän ennakoidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla.

17 2. ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS 2.1 ESITYSTAPA JA RAKENNE Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältävät tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Lisäksi talousarvio ja taloussuunnitelma sisältävät yleisen osan, liikelaitoksen ja konserniyhteisöjen tavoitteet sekä tarvittavat liitteet. Kaupungin kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja taloussuunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat esitetään erikseen: kaupunkiemo ilman liikelaitosta ja koko kaupunki. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Toimintakate = toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, mikäli vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, jos vuosikate alittaa poistot. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoerot, vapaaehtoisten varausten muutokset ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. RAHOITUSOSA Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. rahavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä toiminnan ja investointien rahavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta käy ilmi rahoituksen rahavirta. Sitä varten rahoituksen rahavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainauksen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua rahavarojen muutosta. KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupungin toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa kuntalain edellyttämät toiminnalliset tavoitteet: kaupunkistrategiasta valitut kriittiset menestystekijät, toimenpiteet, jotka edistävät kriittisen menestystekijöiden toteutumista ja tavoitetasot talousarviovuodelle sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille palvelualueittain tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Käyttötalousosassa esitetään myös palvelun tuloslaskelma, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot sekä pääoma-arvon korko.

18 Lisäksi käyttötalousosassa esitetään palveluittain toiminnan painopisteet talousarviovuonna, muutokset aiempaan ja muuta erityistä huomioitavaa, keskeiset muutokset ja asiat taloussuunnitelmasta, riskianalyysi toimintaan vaikuttavista riskeistä ja keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi esitetään keskeiset mittarit ja tunnusluvut, joita seurataan. Uutena on mukana tukityöllistettyjen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrät. Koko konsernin osalta painopisteenä on työllistämistoimenpiteisiin osallistuminen. Talousarviomäärärahat hyväksytään vuoden 2015 palveluiden osalta. Vuodet 2016 ja 2017 ovat alustavia arviota, eivät määrärahoja. Käyttötalousosa sisältää 20 palvelualuetta, joille osoitetaan menomäärärahat ja tuloarviot. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2015 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. INVESTOINTIOSA Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös. Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen tai hyödykkeen eri komponenttien verollinen hankintahinta on vähintään euroa.

19 LIIKELAITOS Kaupungilla on seuraava kuntalain mukainen liikelaitos: Forssan vesihuoltoliikelaitos. Talousarvion käyttötalousosassa menoihin ja tuloihin sisältyvät palvelujen ja tavaroiden ostot liikelaitokselta ja vastaavasti palvelujen myynti ja vuokraus liikelaitokselle. Määrärahaa liikelaitoksen investointimenoon ei oteta kaupungin talousarvion investointiosaan, vaan mahdollinen pääomarahoitus liikelaitoksen investointimenoon käsitellään talousarvion rahoitusosassa sisäisenä antolainana tai peruspääoman lisäyksenä. Kaupungin talousarviossa liikelaitoksen kaupungille maksama peruspääoman korko tai lainan korko näkyy tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja - menoissa. Johtokunnan esitys liitetään osaksi kaupunginhallituksen esitystä kaupungin talousarvioksi ja suunnitelmaksi valtuustolle. Hallintosäännön 24 :n mukaan valtuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin liikelaitoksen johtokunnalle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä investointi- ja lainanottovaltuudet. KAUPUNKIKONSERNI Kaupunkikonsernilla tarkoitetaan kaupungin sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kaupungilla yksin tai muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarviossa ja -suunnitelmassa myös kaupunkikonsernille. Forssan kaupungin konsernirakenne on seuraava: Tytäryhteisöt: omistusosuus % Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy 100,00* Forssa-asunnot Oy 100,00* Loimijoen Kuntapalvelut Oy 84,00* Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy 53,39* Forssan kaupungin Vanhustenkotiyhdistys ry 100,00 Osakkuusyhteisöt: As Oy Tölönrivi 40,20 As Oy Forssan Hakaniitty 45,00 Seuturekry Oy 20,00 Kuntayhtymät Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 59,96* Hämeen liitto 11,73 Hämeen päihdehuollon ky 1,74 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 3,78 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky 44,12* Eteva ky 0,64 Konsernitavoitteet asetetaan talousarvion yhteydessä * merkityille yhteisöille.

20 2.2 SITOVUUS Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia toimialatasolla. Kyseessä on bruttositovuus, menot ja tulot ovat molemmat erikseen sitovia. Käyttötalousosa sisältää yhteensä 20 eri palvelualuetta. Nettositovuuden piirissä ovat seuraavat käyttötalousosan palvelualueet: Vesihelmi ja liikunta ja nuorisopalvelut Wahren-keskus Työllisyyden hoidon palvelut Yhteistoiminta-alueen jätehuolto Käyttötalousosassa esitetyt palvelujen kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja tavoitetasot sekä taloudelliset tavoitteet eli määrärahat ovat sitovia. Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia tavoitteita. Investointiosa Investointiosan määrärahat ja tuloarviot sekä kokonaiskustannusarviot ovat sitovia hankeryhmittäin tai hankkeittain. Sitovat hankeryhmät tai hankkeet on merkitty investointiosaan kirjaimella (s). Mikäli investoinnin hankintamenon ennakoidaan ajoittuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin hankinnan kokonaiskustannusarvion sitovana, jolloin kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut vuositasolla ovat sallittuja. Vuodet ne ovat suuntaa antavia, eivät varsinaisia määrärahoja. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - verotulot - valtionosuudet - rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Rahoituslaskelmaosa Rahoituslaskelmaosassa sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - antolainasaamisten lisäys - antolainasaamisten vähennys - lainakannan muutos Liikelaitos ja konserniyhteisöt Konsernitavoitteet ovat sitovia kaupungin liikelaitokselle. Valtuustoon nähden sitovia eriä liikelaitoksen tulosbudjetissa ovat kuntalain 87 e.3 :n mukaisesti kaupungin ja liikelaitoksen väliset pääomarahoituksen korvaukset. Näitä korvauksia ovat korkotulot ja menot sisäisestä anto- ja ottolainauksesta sekä korvaukset kaupungin liikelaitokseen sijoittamasta peruspääomasta. 2.3 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpano-ohjein lautakuntien, tilivelvollisten virkamiesten ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi.

21 Kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan määräämä ja sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja -tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Toimivallanjakoa koskevat määräykset annetaan hallintosäännössä. 2.4 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet palvelualueittain. Alemman palveluyksikkötason tavoitteet hyväksytään lautakuntien käyttösuunnitelmissa. Valtuusto hyväksyy talousarviossa myös toiminnalliset ja taloudelliset konsernitavoitteet tytäryhtiöille ja liikelaitoksille sekä kuntayhtymille. Kaupungin talousarvion toteutumisen seuranta tapahtuu kuukausiraportoinnilla siten, että kaupunginhallitukselle informoidaan talousarvion toteutumisesta aina kuukauden päätyttyä seuraavan kuukauden aikana tuloslaskelmatasolla. Raportti sisältää myös toteumaennusteen koko vuodelle. Tällä tavoin voidaan reagoida ajoissa mahdollisiin muutostarpeisiin toiminnassa ja talousarviossa. Myös lautakunnat ja johtokunnat käsittelevät kuukausiraportin kokouksissaan kuukausittain. Lisäksi laaditaan osavuosikatsaukset huhtikuun ja elokuun lopun tilanteesta. Ohessa kokonaiskuvaus kaupungin arviointijärjestelmästä. Valtuuston hyväksymä talousarviokirja ja lautakuntien ja esimiesten hyväksymät käyttösuunnitelmat muodostavat luettelon tavoitteista ja mittareista, joita talousarviovuoden aikana seurataan..

22 2.5 FORSSAN KAUPUNGIN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN KUVAUS ASIAKIRJA ARVIOIJA MENETTELY AIKATAULU Kaupunkistrategia Valtuusto/ lautakunnat Strategian toteutumisen seuranta Seuranta keväällä tilinpäätöksen yhteydessä lautakunnissa ja hallituksessa sekä kevään valtuustoseminaarissa. -konsernin tuloskortti -lautakuntien/palvelujen tuloskortit Seurantaa tapahtuu osana talousarvioseurantaa myös pitkin vuotta Talousarvio- ja suunnitelma/ toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilinpäätös/toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Valtuusto Valtuusto/kaupunginhallitus Strategian mahdollinen tarkistaminen tarvittaessa aina talousarvion laadinnan yhteydessä Osavuosikatsaukset - osavuosikatsaus (suppea) - osavuosikatsaus (laaja ) Osavuosikatsaukset sisältävät myös konserniraportoinnin tyttärien ja kuntayhtymien toiminnasta ja taloudesta Arviointitilaisuus, mukana valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, tilintarkastaja ja kaupunginjohtajan johtoryhmä Talousarvion laadinta-aikataulun mukaan Kesäkuun ja lokakuun loppuun mennessä Touko-kesäkuu, ennen valtuuston kokousta Valtuusto Tilinpäätöskäsittely, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja esittelee arviointikertomuksen Kesäkuun loppuun mennessä Talousarvio ja suunnitelma Tilinpäätös/toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja tekee sen arviointisuunnitelmansa mukaisesti tutustumalla kaupunkiorganisaation palvelutoimintaan pyrkien varmistumaan sen taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Talousarviovuoden aikana ja sitä seuraavan vuoden alkuvuoden aikana talousarviovuoden osalta

23 Tilinpäätös/toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilinpäätös Talousarvio ja -suunnitelma Kaupunginhallitus Lautakuntien edellisen talousarviovuoden toiminnan tuloksellisuuden arviointi. Samoin soveltuvien osin konserniyhteisöjen osalta. Tilinpäätöksen laatiminen - toimintakertomus Osavuosikatsaukset - osavuosikatsaus (suppea, ) - osavuosikatsaus (laaja) Helmi-/maaliskuu Allekirjoitus maaliskuussa Touko-/kesäkuu Syys-/lokakuu Kuukausiraportointi, talousarvion toteutuminen ja ennuste koko vuodeksi tuloslaskelmatasolla Seuraavan kuukauden toinen hallituksen kokous Käyttösuunnitelmat/ toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet/tuloskortit Lautakunnat/johtokunnat Lautakunnan oma itsearviointi strategian( tuloskortin) ja käyttösuunnitelmien pohjalta Lautakunnan osavuosikatsausten ja tilinpäätösosioiden ja toimintakertomuksen hyväksyminen Tilinpäätös- ja osavuosikatsausaikataulutuksen mukaan Kuukausiraportointi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Kerran kuukaudessa/dokumentoidaan Käyttösuunnitelmat/toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet/tuloskortit Esimiehet Kehityskeskustelut ja työsuorituksen arviointi Alkuvuoden aikana

24 3. KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSAN LASKENTAPERUSTEET Henkilöstökulut Vuosipalkat on talousarvioon laskettu siten, että kesäkuun kuukausipalkkoja on korotettu 0,3 %:lla. Vuosien osalta henkilöstökuluja, samoin kuin muitakin kuluja, on käsitelty vuoden 2015 rahanarvossa. Forssan kaupungin sosiaalivakuutusmaksut vuosina %-yksikköä Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut vakuutusmaksut 2,14 3,06 0,40 0,05 2,15 2,95 0,40 0,05 2,15 2,95 0,40 0,05 2,15 2,95 0,40 0,05 Eläkemaksu KuEL yhteensä Eläkemenoperusteiset ja varhemaksut budjetoitu euromääräisinä palveluyksiköille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti v lukien Opettajien eläkemaksu 16,75 20,49 17,05 20,20 17,05 20,20 17,05 20,20 Palvelujen ostot Asiakaspalveluiden ostot ovat pääosin terveys- ja sosiaalipalveluiden ostoa Forssan seudun hyvinvointi kuntayhtymältä sekä pelastuspalvelujen ostamista Kanta-Hämeen aluepelastuslaitokselta. Myös ostot liikelaitoksilta kuuluvat osittain palvelujen ostoihin. Vuodesta 2009 lähtien toimistopalvelut ovat sisältyneet palvelujen ostoihin keskushallinnon toimistopalveluyksiköltä. Vuodesta 2010 lähtien mukana ovat myös palvelujen ostot Loimijoen Kuntapalvelut Oy:ltä. Sisäiset erät Käyttötalousosan palvelukohtaisiin määrärahoihin ja tuloarvioihin sisältyvät myös sisäisen laskutuksen erät. Sisäisiä tuottoja perivät seuraavat yksiköt: atk-keskus, puhelinvaihde, painatuskeskus, postitus, tilapalvelu ja toimistopalveluyksikkö. Sisäiset erät eriteltyinä ovat: atk-palvelut puhelinpalvelut painatuspalvelut postituspalvelut maankäyttöpalvelut ja tilapalvelu toimistopalvelut muut sisäiset Yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

25 KÄYTTÖTALOUSOSA tuotot/kulut TA Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2013 muutos TA /2015 TS 2016 TS 2017 Keskushallinto 100 Keskushallinto Toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,0 % Vaalit Toimintatuotot ,7 % 0 0 Toimintakulut ,8 % Toimintakate ,2 % Tarkastustoiminta Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,5 % Keskushallinto yhteensä Toimintatuotot ,4 % Toimintakulut ,1 % Toimintakate ,7 % Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut 200 Talous- ja hallintopalvelut Toimintatuotot ,1 % Toimintakulut ,6 % Toimintakate ,8 % Perusopetus Toimintatuotot ,2 % Toimintakulut ,4 % Toimintakate ,6 % Lukiokoulutus Toimintatuotot ,9 % Toimintakulut ,3 % Toimintakate ,3 % Varhaiskasvatuksen palvelut Toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,1 % Toimintakate ,0 % Vesihelmi ja liikunta- ja nuorisopalvelut Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,6 % Toimintakate ,7 % Wahren-keskus Toimintatuotot ,9 % Toimintakulut ,1 % Toimintakate ,4 %

26 tuotot/kulut TA Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2013 muutos TA /2015 TS 2016 TS Työllisyyden hoidon palvelut Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,2 % Sosiaalipalvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,6 % Toimintakate ,2 % Terveyspalvelut Toimintatuotot 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut ,2 % Toimintakate ,2 % Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut yhteensä Toimintatuotot ,2 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,5 % Perusturvan toimiala 300 Hallinto- ja talouspalvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % Vanhusväestön palvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % Kehitysvammahuollon palvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % Vammaispalvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % Sosiaalityön ja työllisyyden palvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % Terveyspalvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % 0 0 Perusturvan toimiala yhteensä Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % 0 0

27 tuotot/kulut TA Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2013 muutos TA /2015 TS 2016 TS 2017 Vapaa-aikatoimi 450 Vesihelmi ja liikunta- ja nuorisopalvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % Wahren-keskus Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % 0 0 Vapaa-aikatoimi yhteensä Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % 0 0 Toimintakate ,0 % 0 0 Teknisen ja ympäristötoimen toimiala 500 Teknisen ja ympäristötoimen hallinto ja maaseutupalv. Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,5 % Maankäyttöpalvelut Toimintatuotot ,9 % Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,7 % Katu- ja viherlaitospalvelut Toimintatuotot ,4 % Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,8 % Pelastuspalvelut Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,6 % Toimintakate ,6 % Tilapalvelut Toimintatuotot ,2 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,1 % Yhteistoiminta-alueen jätehuolto Toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,8 % Toimintakate ,0 % Rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut Toimintatuotot ,6 % Toimintakulut ,3 % Toimintakate ,2 %

28 tuotot/kulut TA Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2013 muutos TA /2015 TS 2016 TS Maankäytön suunnittelupalvelut Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,0 % Teknisen ja ympäristötoimen toimiala yhteensä Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,1 % Käyttötalousosa yhteensä Toimintatuotot ,3 % Toimintakulut ,6 % Toimintakate ,5 %

29 Forssan kaupunki Talousarvio ja suunnitelma TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 10 KESKUSHALLINTO 100 KESKUSHALLINTO Talousjohtaja TOIMINTA-AJATUS/PALVELUKUVAUS Kaupungin keskushallintoon sisältyvät kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin ja konsernin johto, kehittäminen ja markkinointi, elinkeinoelämän ja matkailun edistäminen ja niihin liittyvä hanketoiminta, sisäinen tarkastus, koko kaupunkia koskevat hallintopalvelut, toimistopalvelut, puhelinvaihde, postituspalvelut, atk-palvelut ja painatuspalvelut, talouspalvelut sekä henkilöstöpalvelut, tarkastustoiminta ja vaalit. Lisäksi keskushallintoon kuuluvat strategian mukainen kaupunkikonsernin johtaminen ja kehittäminen, kaupungin talouden ohjaus ja seuranta, talousarvion ja -suunnitelman valmistelu, tilinpäätöksen ja laskentatoimen kehittäminen sekä rahoitus- ja sijoitustoiminta, henkilöstöasiat, paikalliset yhteistoimintajärjestelmät, henkilöstön kehittäminen ja koulutus, joukkoliikennepalvelujen järjestäminen, ystävyyskaupunkitoiminta ja kansainväliset suhteet. TALOUSARVIO 2015 TYYKIKYLÄ TUTUKSI Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit ja Konsernin toiminta on seudun elinkeinostrategian mukaista. Päätökset toteuttavat kaupunkija elinkeinostrategiaa. Toimintamalli selkiytetään vuoden 2015 aikana. Kaupunkiorganisaatiossa toteutetaan poikkileikkaavaa kansainvälisyyttä ja huomioidaan monikulttuurisuus. Forssalaisuus on haluttu brändi positiivinen imago. Kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen ja tuottaa lisäarvoa kuntalaisten hyvinvoinnille. Käytännön valmiuksien lisääminen kohdata muiden kulttuurien edustajia asiakkaina ja asukkaina. Kansainvälinen yhteydenpito. Konsernin viestintä- ja markkinointikäytännön laatiminen ja onnistunut toiminnallistaminen Kaupunkikonsernin hankintapolitiikan uudistaminen huomioiden paikallisen elinvoiman kasvattaminen ja innovaatioiden vahvistaminen. Uusien, eri toimialojen yritysten syntyminen. Kasvuyritysten tarpeiden huomioiminen. Kielikoulutusta henkilöstölle. Asiakaspalvelukoulutusten järjestäminen. Viestintä- ja markkinointikäytäntö ja ohjeistus valmiina huhtikuussa Hankintaohjeen uudistaminen valmis huhtikuussa Tavoitetaso 30 uutta yritystä nettona (uudet-lopettaneet). Olemassa olevien yritysten investoinnit paikkakunnalla vuoden aikana. Kartoitetaan ja rakennetaan seurantaan toimintamalli. Vuoden 2015 aikana kasvuyritysten yhteistyölle ja yhteydenpidolle rakennetaan systemaattinen yhteistyömalli yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön kanssa.

30 Forssan kaupunki Talousarvio ja suunnitelma Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit ja Järkivihreän, resurssiviisaan arvoverkon vahvistaminen. Järkivihreä toimintatapa toimistopalveluissa ja keskushallinnossa arkipäivää. Forssa on aktiivinen toimija Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) resurssiviisaiden kaupunkien verkostossa ja asiaan liittyviä kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun ja muiden sidosryhmien kanssa vahvistetaan. TYKÄTTY TYYKIKYLÄ Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit ja Forssan historiaa hyödynnetään kaupungin kehittämisessä. Konsernille uusi matkailun kehittämisen toimintamalli ja organisointi. Matkailuneuvonta ja markkinointi muodostavat tehokkaan matkailupalvelu kokonaisuuden/ toimialojen välinen yhteistyö. Historia-järkivihreys -yritykset - kokonaisuus Forssan historian ja Järkivihreän brändin ja kasvuyritysten ympärille rakentuva kokonaisuus näkyväksi markkinoinnissa ja viestinnässä. TYYKIKYLÄÄ SYRÄMMELLÄ Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit ja Terve kuntatalous Ensisijaisesti toiminnallisiin muutoksiin ja tuottavuuden parantamiseen ja toissijaisesti verojen ja maksujen korottamiseen perustuvan talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen. Talouden tasapainottamisohjelma valmiina keväällä 2015 Kuukausiraportointi ja osavuosikatsaukset, ennakointi Oikea-aikainen reagointi. Asukastyytyväisyys on korkea Asiakastyytyväisyyden ja asiakashallintaan keskittyvän arviointijärjestelmän luominen koko kaupungille. Asiakaspalvelun ja tavoitettavuuden parantaminen. Sosiaalisen median käytön lisääminen. Jatkuvan palautteen mahdollistaminen. Toimintamalli valmiina. Kalenterin käyttö etiketti käytössä ja koulutus annettu. Uusi viestintätoimintatapa aktiivisessa käytössä. Konsernin henkilöstö on hyvinvoiva ja innovatiivinen Sähköisen asioinnin systemaattinen lisääminen ja mahdollistaminen. Henkilöstöohjelman onnistunut toteuttaminen. Sähköinen asiointi lisääntynyt. Henkilöstöohjelma valmistuu huhtikuuhun 2015 mennessä. Innovaatio-ohjelma osaksi henkilöstöohjelmaa.