Tutkija tiedon kokoajana taustaa viitelistojen laadintaan Tutkijat verkoilla-kurssi

Transkriptio

1 Tutkija tiedon kokoajana taustaa viitelistojen laadintaan Tutkijat verkoilla-kurssi Maria Forsman, johtava tietoasiantuntija Helsingin yliopiston kirjasto 1

2 Tieteellinen julkaiseminen Tutkimustulosten julkaiseminen on tieteen kehityksen ja tieteellisen tiedon kasvun edellytys Tiedon levittäminen Tieteellinen keskustelu ja kriittinen arviointi Tutkijoiden meritoituminen Julkaiseminen, tiedepolitiikka ja rahanjako 2

3 Tieteelliset aikakauslehdet 1665 maailman ensimmäiset tieteelliset aikakauslehdet Journal des Scavans Philosophical Transactions of the Royal Society 2008: vertaisarvioitua tieteellistä aikakauslehteä maailmassa N (15%) täysin open access -julkaisuja N. 90 % englannin kielellä Suuret muutokset painetuista digitaalisiin julkaisuihin 2000-luvulla 3

4 Julkaisuluettelot ja bibliografiat Lähdeluettelot julkaisuissa eli julkaisussa käytetyt lähteet Bibliografiat eli luettelot julkaisuista Kansallisbibliografiat, erikoisbibliografiat, henkilöbibliografiat, paikallisbibliografiat Esimerkki: Suomalaisen sosiologian bibliografia Tiedeyhteisö aloitteentekijänä (Westermarck-Society) Kirjastotyön osaksi Painetuista bibliografioista tietokannoiksi 4

5 Miksi tieteellisessä kirjoittamisessa viitataan aiempiin julkaisuihin? Lähde jota on aidosti käytetty Koulukuntaan tai tutkijayhteisöön kuuluminen Koruviittaukset: näihin kuuluu viitata Tunnustuksen antaminen tutkimusalan klassikoille, pioneereille, vaikuttajille Jos ei muista antaa lähdeviitettä, voi joutua tilille plagioinnista! 5

6 Viittausanalyysi Bibliometrinen menetelmä, jonka avulla tutkitaan jonkin teoksen saamia viittausmääriä jonain tiettynä aikana tai ajanjaksona Kertoo siitä, miten julkaisu on kiinnostanut muita tutkijoita niin, että nämä ovat siihen viitanneet Käytetään yhtenä menetelmänä mm. tutkimuksen arvioinnissa Myös tieteentutkimuksessa käytetty (mm. yhteisviittausanalyysi tutkimusverkostojen ja koulukuntien tutkimisessa) Kansainväliset laajat viittaustietokannat Web of Science ja Scopus datana Myös Google Scholar ja Publish or Perish 6

7 Number of references Miten joihinkin tutkimusalan keskeisiin julkaisuihin on viitattu sen jälkeen kun julkaisu on ilmestynyt? (Forsman 2005) The most cited social capital publications in the Web of Science in PUTNAM 1993 COLEMAN COLEMAN PUTNAM PORTES BOURDIEU FUKUYAMA1995 PUTNAM 2000 GRANOVETTER GRANOVETTER1985 All social capital publications Year 7

8 Mihin julkaisuihin viitataan yhdessä jonkin tutkimusalan artikkeleissa aineistona Web of Science-tietokanta 2002 (Forsman 2005) 8

9 Kriittisiä näkökulmia viittausanalyysiin Viittaukseen sisältyy oletus, että kirjoittaja on lukenut julkaisun. Oletetaan, että julkaisuun viittaaminen kertoo julkaisun korkeasta laadusta. Viittaus voi olla myös kriittinen. Oletetaan, että parhaisiin viitataan. Usein kuitenkin muut seikat saattavat vaikuttaa, kuten julkaisun saatavuus, sisältyminen tietokantaan, ikä, kieli 9

10 Kriittisiä näkökulmia (2) Oletetaan, että viitatun julkaisun sisältö liittyy viittaavan julkaisun sisältöön. Ajatellaan, että kaikki viittaukset ovat samanarvoisia. Aina ei viitata niihin julkaisuihin, joista on saatu vaikutteita. Vääriäkin viittauksia voi olla. Informaaleja vaikutteita ei (muisteta) dokumentoida. 10

11 Kriittisiä näkökulmia (3) Viittausten tyypit, tyylit ja muodot vaihtelevat. Viittauskäytäntojen vaihteluun vaikuttavat julkaisutyypit, kansallisuus, ajanjakso, tieteenala. Viittauskäyttäytyminen vaihtelee eri aloilla, mutta yleinen suuntaus on viittausten suuri määrä. Kriittisyyttä tarvitaan viittausanalyysin tulosten tulkinnassa ja käytössä! Viittaaminen kuitenkin aina kertoo siitä, että julkaisu on huomioitu. 11

12 Mikä julkaisuissa kiinnostaa tutkijoita ja tiedeyhteisöä? Kuinka paljon meidän alan julkaisuja on ilmestynyt viime vuosina? =Määrällinen kasvu Keihin suomalaisiin tutkijoihin on viitattu useimmin? Miltä tieteenaloilta he ovat? Mihin lehtiin yhteiskuntatieteilijät kirjoittavat? Mikä on tämän lehden viittauskerroin (impact factor) Mikä on tutkija X:n h-indeksi? Kuinka korkealle tiedeyhteisö on rankannut lehden, jota luen tai johon aion kirjoittaa? 12

13 Viitatuimmat Helsingin yliopiston tutkijoiden artikkelit Top Cited the University of Helsinki Tieteenaloittain ryhmitelty Yhteiskuntatieteiden top cited artikkelit ovat yleensä sellaisia, jotka on julkaistu kv-lehdissä yhdessä lääketieteilijöiden kanssa tai kuuluvat käyttäytymistieteiden alaan 10, 5, 3 ja yhden vuoden viitatuimmat Yhteiskuntatieteissä viive tutkimuksen julkaisemisesta ensimmäisiin viittauksiin on yleensä noin 3-5 vuotta, usein kauemminkin. 13

14 Esimerkkejä: 10 vuoden ajalta viitatuin yhteiskuntatieteisiin kuuluva artikkeli, jonka kirjoittaja on HY:stä Work stress in the etiology of coronary heart disease - A meta-analysis Author(s): Kivimäki, M. Virtanen, M. Elovainio, M. Kouvonen, A. Väänänen, A. Vahtera, J. Year: 2006 Source: Scandinavian Journal of Work, Environment and Health, 2006; 32 (6): Cited 162 times Mika Kivimäki (HY, Käyttäytymistieteet) Anne Kouvonen (työskennellyt HY:n sosiologian laitoksella) 14

15 Esimerkkejä: 5 vuoden ajalta viitatuin yhteiskuntatieteisiin kuuluva artikkeli, jonka kirjoittaja on HY:stä Role of individual, peer and family factors in the use of cannabis and other illicit drugs: A longitudinal analysis among Finnish adolescent twins Author(s): Korhonen, T. Huizink, A.C. Dick, D.M. Pulkkinen, L. Rose, R.J. Kaprio, J. Year: 2008 Source: Drug and Alcohol Dependence, 2008; 97 (1-2):33-43 Cited 31 times HY:n kirjoittajiksi mainitut Korhonen, Rose ja Kaprio ovat kansanterveystieteen laitokselta, vaikka artikkeli on yhteiskuntatieteisiin luokiteltu monitieteisyyden näkökulma. Mukana yhteiskuntatieteilijöitä muualta 15

16 Esimerkkejä: 3 vuoden ajalta viitatuin yhteiskuntatieteisiin kuuluva artikkeli, jonka kirjoittaja on HY:stä Boys live dangerously in the womb Author(s): Eriksson, J.G. Kajantie, E. Osmond, C. Thornburg, K. Barker, D.J.P. Year: 2010 Source: American Journal of Human Biology, 2010; 22 (3): Cited 17 times HY:n kirjoittajiksi mainitut Eriksson ja Kajantie ovat terveystieteilijöitä 16

17 Tästä puhutaan viittausten yhteydessä H-indeksi (Jorge Hirsch 2005) tutkijan h-indeksi on kokonaisluku, joka saa arvon h, mikäli kaikista hänen N julkaisustaan h julkaisuun on viitattu muissa julkaisuissa h kertaa tai useammin ja loppuihin (N-h) julkaisuun h kertaa tai vähemmän h-indeksi on vertailukelpoinen vain saman alan sisällä ja silloinkin vain samaa aihepiiriä tutkivien tutkijoiden keskuudessa. Pitkä tieteellinen ura antaa paremman h-indeksin 17

18 Tästä myös kun lehtiä arvotetaan Impact factor Tieteelliselle lehdelle laskettava luku, joka kuvaa kuinka monta siteerausta artikkeli saa keskimäärin tiettynä aikana (usein yhden tai kahden vuoden). Korkea IF kertoo lehden tasosta ja arvostuksesta. Lasketaan jakamalla lehden ko. aikana ilmestyneiden artikkeleiden saama siteerausten kokonaismäärä artikkelien määrällä, esim. vuoden 2008 impact factor on vuosina 2006 ja 2007 julkaistuihin artikkeleihin tehtyjen viittausten keskimäärä vuonna 2008 Impact factor perustuu WEB OF SCIENCE -tietokannan aineistoon. Luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä ei voi verrata keskenään!! 18

19 Nyt myös tämä on ajankohtainen Julkaisujen rankinglistat Norjan journal ranking & publisher ranking Suomen julkaisufoorumi Australian journal ranking & conference ranking ESF:n humanististen alojen ERIH ranking Näitä on käytetty ja käytetään tutkimuksen arvioinnissa. Vaikka ei saisi niin tehdä, käytännössä nämä ohjaavat tutkijoita julkaisufoorumin valinnassa 19

20 Lähdeanalyysi on lähteiden tutkimista Mitä lähteitä tässä julkaisussa on käytetty? Löytyvätkö nämä lähteet tästä kirjastosta? Mitä nämä lähteet kertovat tämän tutkimuksen sijoittumisesta tieteiden kenttään? 20

21 Lopuksi Viittaaminen aiempiin julkaisuihin ja myös aiempaan julkaistuun tutkimusdataan on tieteellisen tiedon leviämisen, tieteen kehityksen ja julkaisemisen perusasioita Viitata voi monella tavalla: eri tieteenaloilla erilaiset käytännöt Viittauksia kannattaa myös lukea ja tulkita eri näkökulmista Julkaisussa viitatut lähteet ovat viittausanalyysin ja myös lähdeanalyysin perusta ja aineistoa 21