OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lahden ammattikorkeakoulun tavoitteena on kansainvälistyä sekä edistää Päijät-Hämeen ja Metropolialueen kehittymistä ja hyvinvointia. Alueen ainoana korkeakouluna sillä on erityinen vastuu Päijät-Hämeen alueen osaamisen kehittäjänä. 2. PERUSTEHTÄVÄT 2.1 KOULUTUS Ammattikorkeakoulun kansainvälistyminen on eräin osin, kuten vaihto-opiskelijoiden määrällä tarkasteltuna hyvällä tasolla. Kansainvälistymistavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin korkeakoululta kehittämistoimia sekä FUAS-yhteistyön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Etelä-Suomessa kulttuurialan koulutustarjontaa on runsaasti ja Lahden ammattikorkeakoulun tulisi profiloitua sen erityisenä vahvuutena olevaan muotoiluun ja harkita voimavarojen vapauttamista siihen muilta kulttuurin aloilta sekä sopimalla eri korkeakoulujen tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Ammattikorkeakoulu on tunnistanut koulutusohjelmarakenteensa pirstaloituneisuuden ja ryhtynyt toimenpiteisiin sen rakenteelliseksi kehittämiseksi ja profiloimiseksi. 2.2 TKI-TOIMINTA Ammattikorkeakoulun opiskelijat suorittavat opintopisteitä tki-hankkeissa lähes kaksi kertaa valtakunnan keskiarvoa enemmän. Ammattikorkeakoululla ei itsellään ole lainkaan kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta, mutta se on mukana monissa yliopistovetoisissa yhteishankkeissa. Julkaisutoiminnassa korkeakoulu jää selvästi kansallisen keskiarvon alapuolelle. Mikäli ammattikorkeakoulu aikoo strategiansa mukaisesti olla merkittävä vaikuttaja toiminta-alueellaan niin tki-toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen, profiloiminen ja painoalojen vahvistaminen on lähivuosien keskeisenä haasteena. 3. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää Lahden, Hämeen ja Laurea -ammattikorkeakoulujen ns. FUAS -liittoumalta sopimuskauden aikana konkreettisia esityksiä ammattikorkeakoulujen työnjako-, koulutusala- ja ohjelmarakenteiden sekä toimipisteverkon tiivistämiseksi. Ammattikorkeakoulun kannalta on myös tärkeää selkeyttää työnjako Lahden yliopistokeskuksen kanssa. 4. RAPORTOINTIA EDELLYTTÄVÄT JATKOTOIMET Ammattikorkeakoulua pyydetään raportoimaan mennessä kauden sopimuksessa määriteltyjen keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi

2 LIITTEET - Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute ammattikorkeakouluille ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2010 toimintaa koskeva raportointi - Kuvio korkeakoulun kauden sopimustavoitteiden toteumasta korkeakoulusektorin valtakunnallisessa kokonaisuudessa - Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti - Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmaesitykset ja EU/ETA-alueen ulkopuolelle suunnattuun lukukausimaksukokeiluun sisällytettävät vieraskieliset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat ohjelmat Lahden ammattikorkeakoulu Sivu 2 (2)

3 Liite 2: Kuvio korkeakoulun kauden sopimustavoitteiden toteumasta korkeakoulusektorin valtakunnallisessa kokonaisuudessa Lahden ammattikorkeakoulu Opisk. / opettajat 200 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista * Tutkinnot / opettajat 150 % Palvelutoim. tulot / tulorahoitus 100 % Julkaisut / päätoim. opettajat ja tki henkilökunta 50 % Kansall. tutk.rah./ kokonaisrahoitus * 0 % Tki hank. opintopisteet / läsnäolevat opiskelijat Tutkinnon suor./ tutkinnon suor. ja keskeyttäneet Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tkihenkilökunta Väh. 45 op. suoritt. 5 vuoden läpäisy 09 toteuman suhde valtakunnalliseen toteumaan toteuman suhde omaan tavoitteeseen (tav. 2012) 09 toteuman suhden keskiarvoon (trendi) * Tilastovuosi 2008

4 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Kuinka tulkita hämähäkkejä? Hämähäkit antavat tietoa kolmella tasolla. Korkeakoulun tuoreinta toteumatietoa (yleensä vuoden 2009 tieto) mitataan: suhteessa valtakunnalliseen tuoreimpaan toteutumaan / sininen, suhteessa korkeakoulun omaan sopimustavoitteeseen ( ) / pinkki suhteessa korkeakoulun omaan edellisen kolmen vuoden keskiarvoon / punainen Yksinkertaistettuna, sininen viiva vertaa korkeakoulua suhteessa valtakunnan tasoon, pinkki viiva kertoo korkeakoulusta suhteessa omaan tavoitteiseen ja punainen viiva näyttää uusimman toteuman trendin suhteessa edelliseen vuoteen. Vertailu kannattaa aloittaa 100%:n kehältä. Mikäli kaikki em. eriväriset linjat myötäilevät 100%:n prosentin kehää, voidaan todeta että korkeakoulu on valtakunnan, omien tavoitteidensa sekä oman kehityksensä suhteen täysin keskiarvossa. Mikäli sininen viiva pyörii 100%-kehän ulkopuolella, voidaan tulkita että korkeakoulu on menestynyt kyseisessä mittarissa paremmin kuin muut sektorin korkeakoulut vuonna Mikäli pinkki väri kulkee 100%-kehän ulkopuolella, voidaan tulkita että korkeakoulu on saavuttanut sille sovitun tavoitteen. Jos tummanpunainen viiva on 100%-linjan ulkopuolella, on ko. ilmiö on kasvussa: työllistyneiden osuus tutkinnon suorittaneista on vuonna 2009 suurempi kuin mitä aikaisempien vuosien keskiarvo. Toinen suositeltava hämähäkin lähestymistapa on yksittäisen kysymyksen kautta, jotka löytyvät hämähäkin uloimmalta kehältä. "Miten suuri olikaan korkeakoulun palvelutoiminnan osuus kokonaisrahoituksesta?" Kysymykseen voi hakea vastausta useammasta lähtökohdasta- suhteessa koko maan tilanteeseen, korkeakoulun omiin tavoitteisiin sekä siihen miten tuo palvelutoiminnan osuus on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana korkeakoulussa. On hyvä pitää mielessä että hämähäkissä ei kuvata reaalilukuja vaan niiden suhteita. Yksittäisen mittarin liikkeet voivat olla rajuja silloin kun kyseinen ilmiö (mm. palvelutoiminta) on pienessä/ uudessa/ hetkellisessä roolissa korkeakoulussa. Tunnuslukujen toteumaluvut ovat saatavilla Kota extranetistä. Tunnuslukujen tuorein toteumaluku on vuodelta 2009 kaikissa muissa tunnusluvuissa. paitsi seuraavissa, joissa tuorein toteuma on vuodelta 2008 (kohteet merkattu myös hämähäkkiin): perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (YO) työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (YO ja AMK) tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (YO) kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (AMK) Tunnuslukujen suhteen on vielä huomioitava se, että tunnuslukua opiskelijat/ opettajat (/opetus- ja tutkimushenkilökunta) on kohdeltu laatua mittaavana tunnuslukuna, eli suhde on sitä parempi mitä pienempi se on. Jos se on esim. ko. korkeakoulussa pienempi kuin valtakunnallinen toteuma, niin hämähäkkien arvo on 100 % kehän ulkopuolella.

5 Liite 3: Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. Tavoitteen tot. % Tot. muutos % 2008 Toteuma Keskiarvo tavoite AMK Valtak. AMK Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot Kulttuuriala % 100 % 14 % 9 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala % 88 % 20 % 5 % Luonnontieteiden ala % 78 % 4 % 10 % Tekniikan ja liikenteen ala % 87 % 4 % 8 % Sosiaali, terveys ja liikunta ala % 92 % 2 % 0 % Matkailu, ravitsemis ja talousala % 96 % 17 % 9 % Yhteensä % 90 % 4 % 5 % Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 52 % 31 % 38 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä % 85 % 0 % 11 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) % 86 % 6 % 1 % Lahden ammattikorkeakoulun tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot. % toteuman suhde keskiarvoon AMK Valtak. AMK Valtak. Opiskelijat (FTE) / opettajat 15,00 16,02 16,29 15,77 15,00 92 % 98 % 97 % 99 % Tutkinnot / opettajat 3,22 3,41 3,47 3,37 3,70 94 % 88 % 103 % 98 % Julkaisut / päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö 0,55 0,60 0,29 0,48 0,65 45 % 73 % 60 % 98 % T&k hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat opiskelijat 4,63 6,18 6,96 5,92 6, % 85 % 118 % 124 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö 0,57 0,60 0,79 0,66 1,00 79 % 81 % 120 % 106 % Aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 5 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) 58,7 62,3 60,8 60,6 65,0 94 % 89 % 100 % 100 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista (%) 50,8 51,6 55,0 52,5 62,0 89 % 86 % 105 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) 68,2 70,3 70,5 69,7 75,0 94 % 93 % 101 % 101 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%)* 0,0 0,0 0,0 0,6 0 % 44 % 0 % 80 % Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%) 17,6 10,5 12,7 13,6 20,0 64 % 73 % 93 % 97 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 96,2 93,8 95,0 96,0 98 % 101 % 99 % 100 % *Viimeisimmät toteutumatiedot vuodelta 2008

6 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 4 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSOHJELMAESITYKSET JA EU/ETA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SUUNNATTUUN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUUN SISÄLLYTETTÄVÄT VIERASKIELISET YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAT OHJELMAT Koulutusohjelmaesitykset Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammattikorkeakoululain (351/ :n (411/2005) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003) 6 :n toisen momentin (497/2004) nojalla ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavista koulutusohjelmista. Ammattikorkeakoulut voivat esittää vuonna 2012 alkavan koulutuksen vain rakenteellisen kehittämisen seurauksena tarvittavia muutoksia olemassa oleviin koulutusohjelmapäätöksiinsä. Ammattikorkeakoulut voivat esittää olemassa olevien koulutusohjelmien lakkauttamista tai uusia koulutusohjelmia KOTA-järjestelmässä olevilla lomakkeella mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uudet koulutusohjelmapäätökset kesäkuussa Koulutusohjelmaesityksiä arvioidessa tarkastellaan erityisesti seuraavia tekijöitä: 1. Ohjelman tavoitteet ja profiili ohjelman käynnistäminen/lakkauttaminen tukee ammattikorkeakoulun strategiatyössään valitsemia painoaloja ja profiilia. koulutusohjelma vastaa sisällöltään ja osaamistavoitteeltaan ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (ero täydennyskoulutukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen) koulutusohjelman yhteydet työelämään ja tki-työhön. 2. Rakenteellinen kehittäminen ohjelman käynnistäminen/lakkauttaminen tukee ammattikorkeakoulun rakenteellista kehittämistä ja edistää korkeakoulujen välistä työnjakoa. osaamiskeskittymien muodostuminen - vähintään 40 aloittajan ryhmät ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. 3. Koulutustarve perustelut koulutustarpeelle otetaan huomioon jo olemassa olevan korkeakoulutarjonnan tarkastelu valtakunnallisesti ja alueellisesti koulutuksen vetovoima ja hakijamäärät ammattikorkeakoulun muussa koulutuksessa 4. Vieraskieliset koulutusohjelmat kansainvälinen painotus, syvällinen opetussuunnitelmatasoinen kansainvälinen yhteistyö tai yhteis-/kaksoistutkinto työelämäyhteydet - opiskelijoiden mahdollisuudet sijoittua suomalaiseen työelämään opiskelijoiden ja opettajien kielitaidon tason varmennus Lukukausimaksukokeilu Lukukausimaksukokeilun tarkoituksena on muodostaa yhdessä ulkomaille suuntautuvan tilauskoulutuksen kanssa kokonaisuus, joka vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistymistä ja laajentaa mahdollisuuksia toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kokeilun aikana on tarkoitus

7 selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on esim. korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle. Ammattikorkeakoulut voivat välisenä aikana periä vieraskieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta maksuja. Maksuja ei voida periä EU/ETA -alueen kansalaisilta tai heihin EY-lainsäädännön tai sopimusten perusteella rinnastettavilta henkilöiltä tai pysyvän oleskeluluvan Suomessa saaneilta henkilöiltä. Lähtökohta on, että kaikki vieraskieliset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutusohjelmat osallistuisivat lukukausimaksukokeiluun. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että koulutusohjelma sisältyy ammattikorkeakoulun voimassa olevaan koulutusohjelmapäätökseen ja että ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksulliseen koulutusohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Apurahajärjestelmien muodot ja toteutustavat voivat vaihdella eri korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulut voivat esittää vieraskielisiä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia lukukausimaksukokeiluun, joka kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Kaikki esitykset kokeiluun osallistuvista koulutusohjelmista tehdään KOTA-järjestelmässä. Lomakkeella tulee kuvata myös apurahajärjestelmä.