Toimialaraporttisarja. Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia
|
|
- Tuomas Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimialaraporttisarja Sosiaalipalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia
2 Sosiaalipalvelut Toimialaraportti 16/2005 Riitta Kettunen
3
4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Riitta Kettunen, toimialapäällikkö Julkaisuaika Joulukuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sosiaalipalvelut Tiivistelmä Raportti käsittelee TOL toimialaluokituksen mukaisen sosiaalipalvelut -toimialan (TOL 853) yrityssektoria. Toimiala koostuu kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Sosiaalipalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Vuoden 2002 kokonaistuotannosta, joka oli noin 5 miljardia euroa, tuottivat kunnat itse 76,2 prosenttia, järjestöt 17,1 prosenttia ja yritykset 6,7 prosenttia. Yrityssektorin suurimmat alatoimialat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna ovat palvelutalot ja ryhmäkodit, lasten päivähoito, kotipalvelut ja lasten ja nuorten laitokset. Vuoden 2003 tilastotietojen perusteella sosiaalipalveluyrityksiä oli kappaletta, jossa on nousua edellisvuoteen 7,6 prosenttia, alan toimipaikkoja oli 2 190, jotka työllistivät henkilöä, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, 408 miljoonaa euroa, jossa kasvua 21 prosenttia. Yritysrekisteritietojen perusteella yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on viisi miljoonaa euroa pienempi, johtuen siitä, että tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin kirjautuvat myös muuta tuotantoa päätoimialanaan harjoittavien yritysten sosiaalipalveluja tuottavat yksiköt. Henkilöstön määrän suhteen ero toimipaikkojen osalta 195. Toimiala on hyvin työvoimavaltainen, mutta alalla toimivat yritykset ovat pääasiassa hyvin pieniä: lähes 90 prosenttia yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä. Alan työllistävä vaikutus on kuitenkin merkittävä. Suomen Kuntaliiton Rakennemuutos katsauksen mukaan runsas neljännes koko maan työllisyyden paranemisesta on peräisin hoivaklusterista. Koko sosiaalialan työttömyysaste on laskenut vuosi vuodelta. Julkisessa keskustelussa on korostuneesti huomioitu toimialan alhainen tuottavuus. Onko olemassa yhteismitallisia mittareita tuotantotapojen ja tuottajien vertailun parantamiseksi? Kunnat edellyttävät tarjouspyynnöissään entistä useammin laatujärjestelmiä, mutta myös yhtenäiset tuotemääritykset ja laatumittarit puuttuvat. Vuonna 2005 käynnistyneen kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen myötä käynnistynyt vilkas keskustelu kuntien yhdistymisistä ja yhteistyöstä sekä palvelujen uudelleen järjestämisestä aiheuttaa yksityissektorilla entistä enemmän epävarmuutta ja varuillaan oloa tulevaisuuden suhteen. Myös yritysten on lisättävä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa pysyäkseen mukana kiristyvässä kilpailussa. Toimiala on kasvuala, mutta pienten yritysten, pärjätäkseen kilpailussa, on kehitettävä toimintaansa esim. ammatillisesti erikoistumalla, liikkeenjohtotaitoja parantamalla, erityisesti henkilöstöjohtamista painottaen, teknologiaa hyödyntäen, laatujärjestelmiä laatien, verkostoituen jopa kansainvälistymällä. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Yrityssektorin tuottamat sosiaalipalvelut, majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut, sosiaaliset avopalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 51 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy
5
6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Markkinoiden kehitys Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Kotipalvelut Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit Taloudellinen tila Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Valtion suuntautuminen yritystoiminnan edistämiseksi... 41
7 9 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kasvuhakuisuus Kilpailukyvyn kehitys Innovaatiot ja tuotteistaminen Tuotanto, tuottavuus ja laatu Koulutus ja kehitystoiminta Uuden yritystoiminnan aloittaminen Yhteenvetoanalyysi (swot) Lähteet... 51
8 7 0 Saatteeksi Tämä toimialaraportti käsittelee sosiaalipalvelualan yrityssektoria. Tarkasteltavat sosiaalipalveluyritykset tuottivat lähes seitsemän prosenttia toimialan kokonaistuotannosta vuonna Vuonna 2003 yrityksiä toimialalla oli 1981 kappaletta. Toimipaikkoja oli yhteensä 2190, joiden liikevaihto oli noin 408 miljoonaa euroa. Raportin tavoitteena on palvella sosiaalipalvelualan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka toimivat alan kehittämis- ja koulutustehtävissä. Tavoitteena on myös kuvata toimialan lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita lähitulevaisuudesta. Raportti antaa pohjaa myös päätöksenteon tueksi sosiaalipalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi Suomessa. Raportin laatimisessa on hyödynnetty kauppa- ja teollisuusministeriön Toimialapalvelun Online-tietokantaa, josta on käytetty Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja sekä työministeriön tilastoja. Taloudelliset tunnusluvut pohjautuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tuottamiin tilastotietoihin. Toimialaraportissa on hyödynnetty myös Tietoykkönen Oy:n kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laatiman Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen tuloksia, jotka perustuvat 61 yrityksen omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin. Kaikki kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan nykytilasta ja kehittymisestä perustuvat edellä mainittuihin tilastotietoihin, tutkimuksiin, lehdistökatsauksiin, kirjallisuuteen sekä yrittäjien näkemyksiin, mutta vastuu tulkinnoista on raportin kirjoittajalla. Tulkintojen taustalla olevan lähteen määrittely ei aina ole selkeästi osoitettavissa. Tämä raportti on suurelta osin edellisen raportin tilastollista päivitystä. Edeltäjäni Ismo Partanen on tehnyt perusteellista työtä ja mahdollistanut myös tämän raportin syntymisen. Kiitos hänelle siitä sekä kannustuksesta ja tuesta. Tämän raportin syntymiseen ovat myötävaikuttaneet useat henkilöt, jotka ansaitsevat kiitoksen, erityisesti työparini Tiina Väärä. Sosiaalipalvelut toimialana on kasvuala: yritysten yhteenlasketun liikevaihdon vuosittainen kasvu on ollut yli 20 prosenttia usean vuoden ajan. Sosiaalialan yritysten palvelutuotannon kehittyminen ei ole ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalipoliittisten tavoitteiden kanssa. Markkinoiden hyödyntäminen sosiaalipalvelujen tuotannossa mahdollistaa nykyistä paremmin hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen. Mikkelissä Riitta Kettunen Toimialapäällikkö
9 8 1 Tiivistelmä Suomen perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus sosiaaliturvaan. Sosiaalipalvelujen tuottaminen on perinteisesti kuulunut julkiselle sektorille. Perustuslain 19. pykälän nojalla jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus määritteli sosiaalipalvelujen järjestämisen entistä selkeämmin kuntien tehtäväksi. Lain mukaan kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne ulkopuolisilta tuottajilta. Uudistettu valtionosuuslaki mahdollisti sosiaalipalvelualan rakennemuutoksen. Toimialan rakennemuutos ilmeni muun muassa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa yritysten ja yhdistysten palvelutuotannon kasvuna. Tässä kauppa- ja teollisuusministeriön kustantamassa toimialaraportissa korostuu elinkeinopoliittinen näkemys toimialan lähihistoriasta, nykytilasta ja kehittämistarpeista. Sosiaalipalvelut koostuvat kahdesta tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisesta päätoimialasta, jotka ovat majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Vuonna 2002 kuntien osuus sosiaalipalvelujen kokonaistuotannosta oli 76,2 prosenttia, järjestöjen 17,1 prosenttia ja yritysten 6,7 prosenttia. Julkisen sektorin ulkopuolella tapahtuneen palvelutuotannon osuus vuonna 2002 oli jo lähes neljännes koko tuotantomäärästä. Sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä oli vuonna 2003 yhteensä kappaletta, toimipaikkoja kappaletta. Vuodesta 1996 vuoteen 2003 yritysten nettolisäys oli yhteensä Vastaavasti yritysten yhteenlaskettu liikevaihto lähes viisinkertaistui. Suurimmat alatoimialat vuonna 2003 yritysmäärällä, liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuina olivat palvelutalot ja -asunnot, lasten- ja nuorten laitokset sekä lasten päivähoito ja kotipalvelut. Näillä aloilla myös yritysten perustaminen on ollut vilkkainta viime vuosina. Toimialana sosiaalipalvelut on nuori ja yritykset pääosin pieniä. Yrityksistä noin 90 prosenttia työllisti alle 10 työntekijää vuonna 2003 ja yli 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä oli seitsemän kappaletta. Yhteensä yritykset työllistivät noin henkilöä eli alle viisi henkilöä yritystä kohti. Sosiaalipalvelut on työvoimavaltainen ala ja markkinat ovat pääosin paikallisia. Yritysten rooli on ollut tähän mennessä lähinnä täydentää julkista palvelutarjontaa ja tasata julkisen palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Tämä on kuitenkin muuttumassa asiakkaiden ostovoiman lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan sekä markkinoiden kehittyessä.
10 9 Alalla, jossa palvelujen toimitusvarmuudella on erityinen merkitys, tulisi olla riskinkantokyvyltään nykyistä huomattavasti vahvempi yrityskanta. Neuvotteluvoiman, toimitusvarmuuden ja uskottavuuden parantamiseksi jo alalla toimivien yritysten kasvu tavalla tai toisella on lähiajan haaste. Kasvu voi tapahtua joko uusia palveluja tuottamalla, yritysostoin tai verkottumalla, jopa kansainvälistymällä. Yhteistyön kehittäminen kumppanuussuhteeksi kuntien kanssa on tärkeimpiä kehittämiskohteita. Väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää seuraavina vuosikymmeninä. Vanhusväestön kasvaviin sosiaalipalvelujen tarpeisiin tarvitaan myös yritysten tuotantopanosta nykyistä enemmän. Kysyntää lisännevät myös yhteiskuntarakenteen muutos ja monet lainsäädännölliset uudistukset. Merkittävin muutos yritysten kannalta tapahtunee palvelumarkkinoiden avautuessa. Kuntien kustannuspaineet ja tuotannon tehostamistarpeet lisännevät markkinoilta ostettavia palveluja. Myös julkisen alan henkilöstön eläköityminen mahdollistaa nykyistä paremmin ostopalvelujen lisäämisen, koska tukeutuminen ostopalveluihin ei aiheuta tulevaisuudessa suuria henkilöstöjärjestelyjä kuntien omissa organisaatioissa. Keväällä 2005 käynnistynyt kunta- ja palvelurakenneuudistushanke on käynnistänyt keskustelun erityisesti kuntajaotuksesta ja kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä mutta myös uusien palvelumallien rakentamisesta, mikä koskee erityisesti myös sosiaalipalvelujen järjestämistä. Toimialalla on aistittavissa tulevaisuuden suhteen epävarmuutta ja varovaista odottelua, mutta myös valppaana oloa. Pienet yritykset eivät jatkossa yksin menesty kilpailussa, jossa ostajana on aiempaa suuremmat yksiköt, jotka ostavat isoja kokonaisuuksia. Yksityisen palvelutuotannon menestystekijöitä ovat olleet joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asiakaslähtöisyys ja panostaminen laatutyöhön. Jatkossa on panostettava myös kasvuun ja yhteistyön lisäämiseen muiden toimijoiden kanssa. Keskeinen ongelma yksityisen sosiaalipalvelualan kehittymiselle on palvelumarkkinoiden kehittymättömyys. Kunnilla on palvelutuotannossa kolmoisrooli, jossa rahoittaja, tuottaja ja ostaja toimivat samassa organisaatiossa. Julkinen sektori on kasvattanut tuotantoaan, vaikka se ei aina olisikaan ollut kustannustehokkain tapa palveluiden järjestämiseksi. Tuottajatahot ovat markkinoilla eriarvoisessa asemassa. Investointipääomien tai vakuuksien puutteesta onkin muodostunut suuri este sosiaalipalveluyritysten kehittymiselle ja koko toimialan kasvulle. Kunta- ja palvelurakennehankkeen myötä käydään vilkasta keskustelua myös ns. tilaaja-tuottaja-mallin eduista ja haitoista. Mallin käyttöönotto takaisi parhaimmillaan kaikille toimijoille tasavertaisen aseman ja saisi aikaan tervettä kilpailua. Sosiaalipalvelualan elinkeinopoliittisen kehittämistyön tärkein tehtävä onkin edesauttaa toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä. Viranomaistehtävät ja palveluiden järjestämisvastuu säilyisivät edelleen kunnilla ja alan viranomaisilla. Toimialalle tulisi luoda verkostomainen toimintatapa, joka mahdollistaisi markkinoiden hyödyntämi-
11 10 sen palvelutuotannon järjestämisessä. Kunnilla palveluiden järjestäjänä on ratkaiseva rooli uudistuvan toimintaympäristön kehittämistyössä. Kuntien tulisi laatia pitkän tähtäimen suunnitelmat, joissa selkeästi ilmaistaan, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä palvelut muut tahot voivat tuottaa. Tämä rohkaisisi myös uusien yritysten perustamiseen. Kuntien tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ostaessaan palveluja oman organisaation ulkopuolelta. Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen edellyttää, että kunnat panostavat kustannuslaskennan, tuotteistamisen ja laatukriteerien sekä hankintaprosessien kehittämiseen. Yrittäjien tulee investoida omaan ja henkilöstön osaamiseen. Kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysjohdolta vaaditaan hyviä liikkeenjohtotaitoja. Tulevaisuudessa korostuvat mm. osaamisen, tuottavuuden, muutoksen ja laadun johtaminen. Tehtyjen selvitysten mukaan henkilöstön kehittäminen koetaan yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista. Motivoitunut, osaava henkilöstö on sosiaalipalveluyrityksen tuottavuuden tärkein osatekijä. Toimiala kärsii jo nyt paikoitellen työvoimapulasta, mikä lisää rekrytointiosaamisen tarvetta. Tulevaisuuden haasteena on tehdä yrityksestä haluttu työpaikka. Toimialan alhainen tuottavuus Suomessa on nostettu näyttävästi esille. Mutta millä mittareilla tuottavuutta palveluyrityksissä pitäisi mitata? Millä keinoilla sitä voitaisiin parantaa? Teknologiaa hyödyntämällä voidaan vapauttaa henkilöstön aikaa itse hoivatyöhön. Laatujärjestelmän tarve on havaittu jo monissa yrityksissä. Usein kunnatkin edellyttävät tarjouspyynnöissään laatujärjestelmän olemassaoloa. Tuottavuuden esteenä ja toimialan merkittävänä uhkatekijänä on yrittäjän jaksaminen. Pienten yritysten vetäjät tekevät pitkiä päiviä usein ilman vapaapäiviä ja lomia. Pitkään jatkuessaan tämä näkyy yritysten lopettamisina ja lisääntyneinä konkursseina. Konkurssihakemusten määrä onkin lisääntynyt vuosina 2003 ja Sosiaalipalvelujen tulevaisuus elinkeinoalana näyttää hyvältä varsinkin, jos toimialalle onnistutaan luomaan toimivat markkinat ja yritykset erikoistuvat jollekin tietylle liiketoiminta-alueelle. Markkinoiden kasvaessa kysynnän lisääntymisen myötä yritysmäärä kasvaa ja alalle muodostuu nykyistä monipuolisempi yritysrakenne. Sosiaalipalveluja tuottavat tulevaisuudessa myös useat valtakunnallisesti toimivat yritykset. Sosiaalipalvelumarkkinoiden kehittyessä erilaiset monituottajamallit yleistyvät ja asiakkuuden merkitys korostuu. Palvelujen tuotteistaminen yleistyy ja laatutyön merkitys kasvaa asiakkaiden tietoisuuden lisääntyessä. Kilpailu kiristyy ja kustannustietoisuus lisääntyy. Alalle muodostuva uudenlainen toimintaympäristö mahdollistaa uusien palvelukonseptioiden kehittymisen sekä vientikelpoisten tuotteiden syntymisen. Tehokas ja laadukas kotimainen palvelutuotanto parantaa yritysten valmiuksia vientiin tai ainakin estää tehokkaasti palvelutuonnin.
12 11 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL toimialaluokituksen mukaan sosiaalipalvelut (TOL 853) koostuvat kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Nämä pääryhmät jakautuvat alaryhmiin: TOL 8531 TOL TOL TOL TOL TOL TOL TOL TOL 8532 TOL TOL TOL TOL TOL85325 TOL85326 TOL Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Lasten- ja nuorten laitokset Kehitysvammalaitokset Vanhusten laitokset Päihdehuoltolaitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Sosiaaliset avopalvelut Lasten päivähoito Päivätoiminta Kotipalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Neuvolat Avomuotoinen päihdekuntoutus Muu sosiaalitoiminta Sosiaalipalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkisen sektorin tuottajat, yksityiset yritykset ja ammatinharjoittajat sekä säätiöt, järjestöt ja muut ns. yleishyödylliset palvelutuottajat. Tässä toimialaraportissa yksityisellä tuotannolla tarkoitetaan yritystoimintana harjoitettua sosiaalipalvelujen tuotantoa. Yleishyödyllisestä toiminnasta käytetään nimitystä kolmas sektori. Myös julkisen ja kolmannen sektorin omistamat yritykset kuuluvat tässä raportissa yritysten luokkaan. Vuonna 2003 sosiaalipalveluyritysten liikevaihto oli euroa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin viisi miljoonaa euroa suurempi. Vuoden 2002 tuotantolukujen mukaan yritysten osuus koko toimialan palvelutuotannosta oli 6,7 prosenttia ja julkisen sektorin osuus 76,2 prosenttia. Voittoa tavoittelematon sektori tuotti vastaavana aikana 17,1 prosenttia toimialan koko volyymista, joka oli vuonna 2002 noin viisi miljardia euroa eli lähes joka neljäs palvelutapahtuma tuotettiin julkisen sektorin ulkopuolella.
13 12 Seuraavassa taulukossa on kuvattu sosiaalipalvelujen jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden toimialaryhmien keskeisiä tunnuslukuja toimipaikkatietojen perusteella Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2003 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 euroa) määrä % määrä % määrä % 853 Sosiaalipalvelut yhteensä , , , Majoituksen sisältävät , , ,4 sosiaalipalvelut yht Lasten ja nuorten laitokset , , , Kehitysvammalaitokset 5 0, Vanhusten laitokset 22 1, , , Päihdehuoltolaitokset 17 0, , , Palvelutalot ja ryhmäkodit , , , Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut 13 0,6 91 1, , Sosiaaliset avopalvelut yht , , , Lasten päivähoito , , , Päivätoiminta 10 0,5 21 0, , Kotipalvelut , , , Työtoiminta ja työhön kuntoutus 12 0, , , Muu sosiaalitoiminta 176 8, , ,9 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritysrekisteri 2.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Sosiaalipalvelujen ensisijaisena tavoitteena on luoda ja edistää hyvinvointia. Palvelujärjestelmässä käytetään hyväksi sekä alan tutkimustuloksia että välittömästi hyvinvointiin liittyviä hyödykkeitä tuottavan teollisuuden tuotteita ja erilaisia muita hyvinvointipalveluja. Hyvinvointiklusterin 1 käsitteen avulla, johon myös sosiaalialan klusteri sisältyy, on mahdollista systemaattisesti tarkastella näiden kolmen erilaisen ja osittain erilaisiin tavoitteisiin pyrkivän tahon keskinäisten suhteiden ja riippuvuuksien dynamiikkaa, taloudellista verkostoa. 1 Hyvinvointiklusterilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhoidossa käytettävien teknologia- ja palvelutuotteiden tutkimusta, kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä. Siihen kuuluvat myös kotipalvelut ja kotiterveydenhoito, oma- ja itsehoito sekä itsenäistä suoriutumista edistävät ratkaisut. Hyvinvointiklusteri verkottaa alan toimijoita ja luo uusia yhteyksiä ja synergiaa palveluntuottajien, yritysten ja tutkimuksen välille. Tavoitteena on tuloksekkaampi yhteistyö ja sitä kautta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten vauhdittaminen.
14 13 Palvelujärjestelmä - julkinen - yksityinen - yritykset - järjestöt Tutkimus/Koulutus Tekninen tuotanto - koneet/laitteet - lääkkeet Lähde: mukailtu Pirjo Koivukangas ja Hannu Valtonen 1995 Kuva 1. Hyvinvointiklusteri Vaikka palvelutuotanto onkin usein asiakkaalle näkyvin osa sosiaalialan klusterikokonaisuutta, edellyttää sosiaalipalvelujen kehittyminen elinkeinona koko klusterirakenteen hahmottamista. Klusteri on toimijaryväs, jossa keskinäisen vuorovaikutuksen seurauksena syntyy selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. Klusteriin kuuluu tietyllä alalla toimivia palveluja ja hyödykkeitä tuottavia organisaatioita, osaamiskeskittymiä. Kun hyvinvointiklusteriin luetaan mukaan sekä tavaroiden että hyvinvointipalvelujen tuotanto, kuuluu siihen laaja yritysten, organisaatioiden ja palvelujärjestelmien verkosto. Sosiaalipalvelujen kehittyminen edellyttää keskeisesti yhteistyön tiivistämistä kaikkien klusteritoimijoiden välillä. Jo ammattikoulutuksen ja tutkimuksen tulisi nykyistä selkeämmin tukea toimialan palvelurakenteen kehittymistä. Alan yritysten asiantuntemusta pitäisi hyödyntää tehokkaammin. Teknisten innovaatioiden ja sovellusten hyödyntäminen sosiaalipalvelujen tuotannossa ja tuotannonohjauksessa lisääntyy tulevaisuudessa. Palvelutuotannon tehostamisen lisäksi monilla teknisillä innovaatioilla voidaan parantaa palvelujen tuottavuutta ja laatua sekä erityisesti saatavuutta. Ne mahdollistavat toimimisen tulevaisuuden verkostomaisessa ympäristössä entistä tehokkaammin. Arkisten apuvälineiden lisäksi myös teknisesti vaativien tuotteiden markkinat kasvavat sosiaalialalla. Julkisella sektorilla on keskeinen rooli hyvinvointiklusterin kehityksessä vaikuttamalla osaltaan alan yritystoiminnan tasapuolisten ja suotuisien olosuhteiden luomiseen. Kannustimina ja työvälineinä voidaan tällöin käyttää mm. erilaisia kehittämishankkeita, -ohjelmia ja -avustuksia sekä teknologiaohjelmia ja lainsäädäntöä. Kansallisessa sosiaalialan kehittämisohjelmassa tulisi huomioida tasapuolisesti myös uudistuvan palvelujärjestelmän ja eri tuottajatahojen tarpeet. Tekes käynnisti vuonna 2004 toimialalle soveltuvan teknologiaohjelman nimeltä Finnwell ( Tämä ohjelma mahdollistaa osaltaan rahoituksen saamisen ns. sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen ja palvelukonseptioiden kaupallistamiseen sekä palvelutuotannon tehostamiseen pyrkiviin kehittämishankkeisiin. Teknologiaa kehitettäessä pitää huomioida myös pienyritykset, joita on noin 90 prosenttia sosiaalialan yrityksistä. Julkisen sektorin tulee panostaa pk-yrityksiin, jotka kehittävät yritystään teknologian avulla.
15 14 Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän Maaseudun tulevaisuus ja klusterit -tutkimuksen mukaan hyvinvointiklusteri on laaja ja kaikkien kuntatyyppien alueilla potentiaalinen tulevaisuuden klusteri, jonka kasvu on pääosin yksityisen sektorin varassa. Suomen Kuntaliiton Rakennemuutos katsauksessa sanotaan, että runsas neljännes koko maan työllisyyden paranemisesta on peräisin hoiva-klusterista. Esimerkiksi Etelä- Savon työllisyyden lisäyksestä puolet tulee hoiva-klusterin työllisyyden noususta.
16 15 3 Toimialan rakenne 3.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa oli vuonna 2003 sosiaalialan yrityksiä yhteensä 1981 kappaletta. Toimialan yritysmäärään nettolisäys vuodesta 2002 oli 141 kappaletta. Toimialan yritysmäärä on kolminkertaistunut vuodesta Yritysmäärän lasku vuodesta 1998 vuoteen 1999 selittyy osin tilastointiperusteiden muutoksella ja osin yksityisten perhepäivähoitajien määrän selkeällä laskulla. Toimialan yritysten liikevaihto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 1996 vuoteen Toimipaikkojen määrä vuonna 2003 oli Kpl Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritysrekisteri Kuva 2. Sosiaalipalveluyritysten lukumäärä Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Seuraavassa taulukossa on kuvattu sosiaalialan yritykset ja henkilöstö alaryhmittäin. Toimialaryhmät kotipalvelut, lasten päivähoito ja palvelu- ja ryhmäkodit edustavat yli 75 prosenttia toimialan kaikista yrityksistä. Henkilöstön ja liikevaihdon suhteen suurinta osuutta edustivat palvelutalot ja ryhmäkodit yli 40 prosentin osuudellaan. Sosiaalipalveluyritykset työllistivät vuonna 2003 yhteensä henkilöä, joka on 16 prosenttia eli henkilöä enemmän kuin vuonna Henkilöstöstä yli 40 prosenttia työskenteli palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa ja 17 prosenttia lasten päivähoitoa tuottavissa yrityksissä. Useilla sosiaalipalvelujen aloilla laki ja sen soveltaminen asettavat vaatimuksia henkilöstön ammatillisen koulutuksen, -kokemuksen ja määrän suhteen. Siten asiakkaiden määrä tai hoidettavuus pitkälti määrittelee yritysten henkilökuntatarpeen.
17 16 Taulukko 2. Yritykset ja henkilökuntamäärät toimialoittain 2003 TOL Toimiala Yritykset Henkilöstö Lasten ja nuorten laitokset Kehitysvammalaitokset Vanhusten laitokset Päihdehuoltolaitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Lasten päivähoito Päivätoiminta Kotipalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Muu sosiaalitoiminta Sosiaalipalvelut yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritysrekisteri Seuraavassa taulukossa sosiaalipalveluyritysten toimipaikat on luokiteltu henkilöstömäärään perustuvan jaottelun mukaisesti. Lähes 90 prosenttia toimipaikoista työllistää alle 10 henkilöä. Yli 50 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on seitsemän kappaletta. Vaikka yritykset edelleen ovat suurelta osin pieniä, suuntaus on kuitenkin yrityskoon kasvuun. Luokkaan henkilöä työllistävien yritysten määrä on moninkertaistunut vuodesta 1995 lähtien. Tapahtuneen kehityksen selittää pääosin asumispalveluja tuottavien toimipaikkojen yleistyminen. Toimialalle on tullut myös isoja monialan yrityksiä, mikä näkyy toimipaikkatilastoissa. Suurimpien yritysten joukossa on kolme säätiön omistamaa yhtiötä. Taulukko 3. Sosiaalipalveluyritysten toimipaikat henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna vuosina Toimipaikat Kokoluokat Yhteensä Alle Yli Suhteelliset osuudet ,50 10,18 0,32 0,00 100,00 Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Alla olevassa kuvassa on esitetty sosiaalialan toimipaikkojen henkilöstömäärän kehitys vuodesta 1995 vuoteen Henkilökunnan määrä oli vuonna 2003 yli viisi kertaa suu-
18 17 rempi kuin vuonna Henkilöstömäärän suhteellinen kasvu on ollut tarkastelujaksolla hieman nopeampaa kuin yritysmäärän kasvu, keskimääräinen yrityskoko on siten kasvanut. Henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/ toimipaikkarekisteri Kuva 3. Sosiaalialan toimipaikkojen henkilöstömäärä Seuraavassa taulukossa on kuvattu koko sosiaalialan työttömyysaste sekä työllisen työvoiman kehitys vuosina Keskimääräinen työttömyysaste on laskenut koko tarkeasteluajan. Samoin työllisten määrä on lisääntynyt aina vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen on tapahtunut laskua lähes kolme prosenttia. Sosiaalialan yritykset työllistivät kuitenkin vuonna 2003 noin 16 prosenttia enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen vuoden 2002 työssäkäyntitilaston mukaan eniten työllistivät palvelutalot ja ryhmäkodit (lähes 40 %), lasten päivähoitopalvelua tarjoavat yritykset (28 %) sekä kotipalvelut (12 %). Kehitystä selittänevät laitospainotteisen hoidon purkaminen sekä uusien hoivapalvelujen yleistyminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto sekä vuoden 1996 päivähoitolain uudistus ja muiden toimialojen työllisyyden parantuminen. Taulukko 4. Sosiaalialan työttömyysaste ja työlliset keskimäärin 853 Sosiaalipalvelut Työttömyysaste 16,8 14,6 13,7 13,5 12,2 12,2 11,1 9,4 9,0 keskimäärin Työlliset keskimäärin Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/Työvoimatutkimus Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana noin puolet vastanneista majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluja tuottavista yrityksistä on lisännyt henkilöstöään, päihdehuoltoa ja sosiaalisia avopalveluja tarjoavista yrityksistä lähes puolet. Lasten päivänhoitoa tarjoavissa yrityksissä sen sijaan henkilöstön lisäys on ollut pienempää. Sosiaalialan henkilökuntamäärän kehitys on viimeisen vuoden aikana ollut parempi kuin maamme pk-yrityksillä keskimäärin. Odotukset näyttävät varovaisemmilta sosiaalisia avopalveluja lukuun ottamatta. Syynä myönteisiin odotuksiin voi
19 18 olla vuonna 2006 kotitalousvähennykseen ehdotettu muutos, jossa kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta kaksinkertaistuisi. Suurin selittävä tekijä on kuitenkin halu ja tavoite laajentaa nykyistä toimintaa. Kyselyyn vastanneita oli hyvin pieni määrä, joten tulosta voidaan pitää vain suuntaa-antavana. Taulukko 5. Henkilökunnan määrän kehitys Henkilökunnan määrä Verrattuna 12 kk:n tilanteeseen Seuraavan 12 kk:n kuluttua Suurempi Yhtä suuri Pienempi Suurempi Yhtä suuri Pienempi Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut 53 % 47 % 0 % 7 % 88 % 5 % Lasten päivähoito 16 % 74 % 10 % 17 % 70 % 13 % Sosiaaliset avopalvelut 45 % 49 % 7 % 48 % 52 % 0 % Pk-yritykset yhteensä 21 % 68 % 11 % 20 % 74 % 6 % Lähde: KTM/Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -tutkimus 2005 Alla olevassa kuvassa näkyy sosiaalialan työttömyystilanne toimialaryhmittäin vuosina Jokaisen vuoden työttömien määrä kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Toimialalla kausivaihtelu on melko suurta. Vuoden vaihteessa ja touko kesäkuussa alan työttömyys on suurimmillaan johtuen uusien ammattilaisten valmistumisesta. Henkilöä Sosiaalialan työ Lasten päivähoidon työ Psykologinen työ Harrastus- ja vapaa-ajantoim. ohjaus Lähde: Työministeriö Kuva 4. Sosiaalialan työttömät työnhakijat Lasten päivähoidossa työttömien määrä kasvoi roimasti vuosina Siihen vaikuttivat erityisesti muiden alojen työttömyyden kasvu sekä kuntien säästötoimet. Yleisen työmarkkinatilanteen parantuessa 1990-luvun lopussa lasten päivähoidon kysyntä lisääntyi. Myös vuoden 1996 alusta voimaan tullut laki alle kouluikäisten lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon lisäsi päivähoidon kysyntää. Osa nykyisestä työttömyydestä johtuu myös voimakkaasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä: kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
20 19 Muilla sosiaalipalvelualoilla laman aikana syntynyt työttömyys alkoi kunnolla laskea vasta vuonna Vanhuspalvelujen lisääntynyt tarve ja sosiaalisten ongelmien lisääntyminen sekä toimialan ammattilaisten jääminen eläkkeelle selittävät osaltaan myönteistä työllisyyskehitystä. Työttömyydessä on suuria alueellisia ja ammattiryhmittäisiä eroja. Jo nyt monilla aloilla on työvoimapulaa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle vuoden 2010 jälkeen työvoimapulan on ennakoitu koskettavan laajasti koko maata ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Kilpailu työvoimasta tulee kiristymään entisestään. Ongelma on maailmanlaajuinen. Valtakunnallisesti työvoimareserviä näyttää kuitenkin vielä olevan. 3.3 Toimialan alueellinen jakauma Seuraavassa taulukossa on esitetty sosiaalipalveluyritysten toimipaikkojen määrä TE-keskusalueittain vuosina Toimipaikkojen määrä on lisääntynyt tarkasteluaikana 324 kappaleella. Eniten alan uusia toimipaikkoja on perustettu Uudenmaan (100 kpl), Varsinais-Suomen (34 kpl), Kaakkois-Suomen (31 kpl) ja Etelä-Savon (28 kpl) TE-keskusten alueelle. Pohjois-Karjalan alueelta on tarkasteluaikana vähentynyt viisi yritystä. Toimipaikkojen määrä korreloi melko hyvin alueen asukasmäärän kanssa. Uudellamaalla oli selvästi eniten alan yritystoimintaa (25 prosenttia alan toimipaikoista) ja Pohjois-Suomessa vähiten. Joskin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan vaatimaton yritystoiminnan laajuus sosiaalipalveluissa kiinnittää huomiota. Taulukko 6. Yksityisten sosiaalipalveluyritysten toimipaikat TE-keskuksittain TE-keskus 2001 % 2002 % 2003 % Etelä-Pohjanmaa 63 3,4 67 3,3 69 3,2 Etelä-Savo 93 5, , ,5 Häme 115 6, , ,7 Kaakkois-Suomi 108 5, , ,3 Kainuu 34 1,8 46 2,3 50 2,3 Keski-Suomi 137 7, , ,9 Lappi 48 2,6 51 2,5 51 2,3 Pirkanmaa 124 6, , ,3 Pohjanmaa 37 2,0 40 2,0 48 2,2 Pohjois-Karjala 106 5, , ,6 Pohjois-Pohjanmaa 157 8, , ,2 Pohjois-Savo 112 6, , ,0 Satakunta 57 3,1 67 3,3 79 3,6 Uusimaa , , ,5 Varsinais-Suomi , , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus
www.toimialaraportit.fi
Sosiaalipalvelut www.toimialaraportit.fi Sosiaalipalvelut Toimialaraportti 18/2006 Riitta Kettunen Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä
Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut
Lisätiedotwww.toimialaraportit.fi
Sosiaalipalvelut www.toimialaraportit.fi Sosiaalipalvelut Toimialaraportti 15/2007 Riitta Kettunen Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin
LisätiedotSosiaalipalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi
Sosiaalipalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun
LisätiedotSOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet
SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotTERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö
TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen
LisätiedotTilastoja sote-alan markkinoista
Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden
LisätiedotToimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia
jpsosiaalipalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSalo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät
Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat
LisätiedotHYVÄ aluefoorum. Oulu 29.10.2009. Käytännön tilanne Yritystoiminta & työvoiman saatavuus. Työ- ja elinkeinokeskus
HYVÄ aluefoorum Oulu 29.10.2009 Käytännön tilanne Yritystoiminta & työvoiman saatavuus Marja-Liisa Kivilompolo, asiantuntija, yrityskehitys P-P TE-keskus Esityksen sisältö Esityksen pääpaino yritystoiminnan
LisätiedotPuutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012
Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotSosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä
Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä
LisätiedotHyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset
Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa
LisätiedotAlueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat
LisätiedotHoivaDigi verkosto. Digitalisointi Palvelujen kustannusrakenne. Soili Vento
HoivaDigi verkosto Digitalisointi Palvelujen kustannusrakenne 3.3.2016 Hoivapalvelujen kustannukset Palvelujen kustannusten avaaminen on hyödyllistä siksi, että julkisia palveluita kilpailutetaan yhä enemmän
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotHAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006
HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.0.006 Minna Kaarakainen Tutkija Terveyshallinnon ja talouden laitos minna.kaarakainen@uku.fi Esityksen sisältö Hoivayrittäjyys - mitä se on? Miten tähän
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 2/2006
Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
Lisätiedothyödyntämismahdollisuuksia
Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti
LisätiedotKasvuyrittäjyys Suomessa
Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,
LisätiedotKeskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...
Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotSOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö
SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,
Lisätiedotyritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013
Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotToimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia
Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotTyöttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 24.8. Työttömyydessä maltillista kausivaihtelua, vastavalmistuneiden tilanne aiempia vuosia parempi Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * Työttömien insinöörien määrä
LisätiedotLiike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotPk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa
LisätiedotVälkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotPalvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet
Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotHyvinvointialan muuttuvat markkinat
Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotLuovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila
Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi
LisätiedotTo Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys
To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä
LisätiedotOsaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
LisätiedotUlla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015
MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotYritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I
Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTapio Mäkelä Asiantuntija, JAMK
Sote-yritykset palveluntuottajina Keurusselkä, Keuruu 22.05.2019 Tapio Mäkelä Asiantuntija, JAMK Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla Hyvinvointipalvelu määritellään sosiaali- ja terveysalaan kuuluvaksi,
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
Lisätiedot12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy
Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän
LisätiedotHuippuostajia ympäristöpalveluihin
Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 1/2006
Alueraporttien yhteenveto 1/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen
OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotTyövoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö
Lisätiedotsosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne
Asumisen sisältävien yksityisten sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne - tuoreet tutkimustulokset Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja TEM Hämeenlinna 19.9.2012 TEM raportteja 24/2012 Pekka Lith
LisätiedotMiten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013
Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta
LisätiedotPienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun
Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotSote-toimialapäivät 15.-16.9.2009 Porvoo
Sote-toimialapäivät 15.-16.9.2009 Porvoo Sosiaalipalvelualan toimialakatsaus Riitta Kettunen Toimialapäällikkö, sosiaalipalvelut Asiantuntija, yritysten kehittäminen HYVINVOINTI -klusteri Muut toimialat
LisätiedotTEM Toimialapalvelu Sote-toimialaraportti ja pk-barometri
TEM Toimialapalvelu Sote-toimialaraportti ja pk-barometri Epävarmoista tulevaisuuden näkymistä hyvinvoinnin kasvuun? Terhi Tevameri 15.11.2018 15.11 julkaistavat sote-alaa käsittelevät julkaisut Pk-barometri,
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotREKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan
ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi
LisätiedotMarja-Riitta Pihlman
Marja-Riitta Pihlman Maakuntien kasvupalvelut mahdollistavat kestävän kasvun alueilla Suomen Yrittäjien 25. Kunnallisjohdon seminaari 8.6.2017 ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman Jokaisen alueen omat vahvuudet
LisätiedotElintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013
Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä
LisätiedotPk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö
Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN
LisätiedotETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Etelä-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 18 17 17 17 Rakentaminen (F) - - - - 12 13 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa
LisätiedotPk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015
Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotELY- Laajakaistahankkeet
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
Lisätiedot