Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Transkriptio

1 Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

2 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat yrittämisen olosuhteet Vaikuttamisen kohde: Yhteiskunnallinen päätöksenteko Vaikuttamisen keinot: Valitaan tavoitetta tehokkaimmin toteutettavat keinot, kohteen mukaan

3 Esityksen eteneminen Liikelaitostoiminnan laajuus tilastojen valossa Palvelurakenteiden perusteiden yhteiset nimittäjät Päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi Suomalaisen yritystoiminnan rakenne ja merkitys tilastojen valossa

4 Kuntien liikelaitosten liikevaihto 1000 euroa Lähde: Tilastokeskus

5 Kuntien liikelaitosten ja yritysten liikevaihto = Lähde: Tilastokeskus. Liikevaihto, kuntien liikelaitokset Liikevaihto, kaikki yritykset

6 Kuntien liikelaitosten määrä 160 kuntien liikelaitokset Lähde: Tilastokeskus

7 Kuntien liikelaitosten määrä ja liikevaihto = Lähde: Tilastokeskus. Liikevaihto, kuntien liikelaitokset Määrä, kuntien liikelaitokset

8 Kuntien palvelut, liikelaitokset ja yritykset: Yhteisiä nimittäjiä Palvelutuotantorakenne pitkälti kuntien käsissä Palveluiden järjestäminen ostamalla edellyttää päätöksiä ja tiettyjä menettelyitä Liikelaitosten perustaminen edellyttää kunnan (tai kuntayhtymän) erikseen tehtävää päätöstä, tehtävät määriteltävä johtosäännössä Yrityksille aiheutuu rakennepäätöksistä suoria ja välillisiä vaikutuksia Ostopalveluista suoria liiketoimintamahdollisuuksia Järjestelmän tehokkuudesta välillisiä vaikutuksia

9 Päätösten yritysvaikutusten arviointi, palvelutuotanto ja liikelaitokset Yrityksille periaatteessa sama, missä niihin kohdistuvat päätökset tehdään Vaikutukset ratkaisevat, niiden selvittämisessä eroja päätöksentekotasosta ja menettelystä riippuen Lainvalmistelussa vaikutukset ARVIOITAVA etukäteen vuonna 2007 annettujen ohjeiden mukaisesti (ks. Kuntien päätöksenteon vaikutusarvioinnista EI MITÄÄN ohjeita

10 Yritysvaikutusten arviointi jatkuu Suomen Yrittäjät edellyttää: Myös kuntien päätösten yritysvaikutukset arvioitava HUOM! Yleisesti ottaen yrittäjien mielestä huonolla tolalla seuraavien kolmen kuvan perusteella Onko kiinnitetty erityistä huomiota Salossa? Salo2009 strategia erinomainen Ei kuitenkaan erityistä huomiota yritysvaikutuksiin (toisin kuin terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmaan päätöksenteossa) Konkreettiset mittarit mm. elinkeinopolitiikan toteutuksessa palvelevat samaa päämäärää

11 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys luvut keskiarvoja B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Suomi Suomen muutos vuoteen 2004 Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä -0,3 0,2 Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta riittävän nopeaa -0,4 0,1 Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat edistävät toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä -0,3 0,1 Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä -0,1 0,1 Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen -0,5 0,0 Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät

12 Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka luvut keskiarvoja G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Suomi Suomen muutos vuoteen 2004 Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti Kunta antaa yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta tarjoaa paikallisille yrittäjille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin Kunnan hankintapolitiikka tukee myös pk-yritysten kasvua ja kehittymistä -0.5 Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät

13 Kolme tärkeintä osa-aluetta: mainintojen määrä % f A. Yleinen elinkeinopolitiikka 61,7 % 1116 B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 74,2 % 1342 C. Elinkeinotoimen resurssit 39,4 % 712 D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 24,3 % 439 E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 33,6 % 608 F. Koulutus 13,4 % 242 G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 52,0 % 941 Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät

14 Yritystilastojen ja puntareiden viestit Yritysrakenne hyvä tuntea päätöksiä tehtäessä ja vaikutuksia arvioitaessa Pk-yritysten rooli kansantaloudessa Yrittäjien ja yritysten lukumäärän kehitys Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Yritysten jakautuminen toimialoittain Työllisyyden kehittyminen erikokoisissa yrityksissä Yritysten näkemykset ilmapiiristä Yrittäjien ja yritysten maakunnallinen profiili

15 PK-sektorin rooli Suomessa 2006 BKT: 167 mrd. PK-sektorin osuus yli 40 % Tavaroiden vienti: 61,5 mrd., PK 7,8 mrd. PK-sektorin osuus 13 % Tavaroiden tuonti: 55,3 mrd., PK 13,3 mrd. PK-sektorin osuus 24 % Yritysten investoinnit: >15 mrd. PK-sektorin osuus 50 % T&K: 5,8 mrd. (3,5 %/BKT) PK-sektorin osuus 20 % Lähde: Tilastokeskus ja Tulli

16 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous tuhatta yrittäjää Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Yrittäjät (pl. maa-, metsä-, kalatalous) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät

17 Yritysten määrä Yritysten määrän kehitys Yritysten määrä/asukasta 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yritysmäärä (vas. ast.) Yritysaste (oik. ast.) Yhteensä yritystä vuonna ,0 % 0,5 % 0,0 %

18 Yritysrakenne Suomessa Yritysten lukumäärän ( kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2006 Yritysten henkilöstö ( henkilöä) eri kokoluokan yrityksissä vuonna 2006 Yritysten liikevaihdon (347,5 mrd. euroa) jakautuminen erikokoisissa yrityksissä vuonna 2006 Pienyritykset (10-49 hlöä) ; 5,6 % Keskisuuret yritykset ( hlöä) 2 373; 1,0 % Suuryritykset (250- hlöä) 612; 0,2 % Suuryritykset (250- hlöä) ; 38 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) ; 25 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 55,8 mrd; 16 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 53,6 mrd; 15 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) ; 93,2 % Keskisuuret yritykset ( hlöä) ; 17 % Pienyritykset (10-49 hlöä) ; 20 % Suuryritykset (250- hlöä) 177,5 mrd; 52 % Keskisuuret yritykset ( hlöä) 60,6 mrd; 17 % Lähde: Tilastokeskus

19 Työllisyyden kehitys koon mukaan = Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri Mikroyritykset Pienyritykset Keskisuuret yritykset Suuryritykset

20 Yrittäjyysilmapiiri ja elinkeinoilmasto, indeksi I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/ Yrittäjyysilmapiiri (vas. ast.) Elinkeinoilmasto (oik. ast.) 0 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

21 Yrittäjyysilmapiiri, indeksi Oma kokemus 10 Kansalaisten suhtautuminen 9-21 Valtakunnan politiikka ja toiminta -22 Alue/paikallispolitiikka ja toiminta Kok.indeksi -1 Julkisten rahoittajien asenna 11 Markkinaehtoisten rahoittajien asenne Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

22 12 % 10 % Yrittäjien osuus työllisistä ,6 % 10,9 %10,9 % 10,1 % 10,3 % 10,4 %10,5 % 9,0 % 9,3 % 9,4 %9,4 %9,5 %9,6 %9,6 % 8 % 6 % 8,1 %8,1 % 8,3 % 8,4 %8,5 % 6,6 % 4 % 2 % 0 % Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Koko maa Uusimaa Satakunta Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Itä-Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

23 Yritysten määrä Kainuu Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kanta-Häme Lappi Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Suomessa yritystä

24 9,0 % Yritysten määrän muutos ,0 % 7,1 % 7,3 % 7,7 %7,8 % 7,0 % 6,6 % 6,0 % 5,7 % 5,8 %5,8 %5,9 %6,2 % 6,2 % 5,0 % 4,6 %4,6 % 4,8 %4,9 %5,1 %5,1 %5,2 %5,3 %5,4 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Kainuu Satakunta Kymenlaakso Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa Etelä-Savo Pirkanmaa Koko maa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus

25 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % Yrityksiä suhteessa vuotiaisiin ,1 %7,1 %7,1 % 7,3 % % 6,6 %6,9 6,3 %6,4 % 5,6 % 5,9 % 6,0 %6,1 %6,1 %6,1 % 5,1 %5,1 %5,2 %5,2 %5,3 % 4,8 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Koko maa Satakunta Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Itä-Uusimaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus

26 Yritykset maakunnittain 2006 Lähde: Tilastokeskus Lukumäärä Osuus yrityksistä Asukasta/yritys Mikroyritysten osuus Uusimaa ,8 % 18,4 92,0 % Etelä-Pohjanmaa ,1 % 18,9 94,2 % Itä-Uusimaa ,0 % 19,1 94,8 % Pohjanmaa ,6 % 19,2 94,1 % Varsinais-Suomi ,4 % 19,5 93,4 % Keski-Pohjanmaa ,4 % 20,6 93,8 % Satakunta ,4 % 20,9 93,6 % Pirkanmaa ,7 % 21,8 93,7 % Lappi ,4 % 21,8 94,2 % Päijät-Häme ,6 % 21,8 93,5 % Etelä-Savo ,9 % 22,1 94,7 % Kanta-Häme ,0 % 22,9 93,7 % Keski-Suomi ,5 % 23,8 94,0 % Pohjois-Karjala ,6 % 25,3 93,8 % Pohjois-Savo ,9 % 25,4 93,1 % Kymenlaakso ,8 % 25,9 92,8 % Etelä-Karjala ,1 % 25,9 93,8 % Pohjois-Pohjanmaa ,8 % 26,3 93,1 % Kainuu ,2 % 27,3 93,3 % Koko maa ,1 93,2 %

27 Lähde: Tilastokeskus Henkilöstöä yritystä kohden ,2 5,5 3,2 3,3 3,3 3,3 3,4 3,5 3,7 3,8 3,8 3,9 4,0 4,1 4,1 4,2 4,2 4,2 4,2 4,4 Etelä-Savo Lappi Etelä-Pohjanmaa Kainuu Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Koko maa Uusimaa

28 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,9 % Yritysten henkilöstön muutos ,5 % 3,1 %3,2 % 3,7 % 4,1 % 4,3 %4,6 % 5,0 % 5,2 %5,2 %5,3 %5,4 %5,7 % 6,4 % 6,6 %6,9 % 7,5 % 8,2 % 1,0 % 0,6 % 0,0 % Päijät-Häme Kymenlaakso Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Koko maa Pirkanmaa Lappi Satakunta Pohjois-Savo Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus

29 Miten eteenpäin palvelurakenteiden, yritysten ja liikelaitosten kanssa? Liikelaitoksiin liittyy lainsäädäntöpaineita EU ei hyväksy tiettyjä (valtion) liikelaitoksiin liittyviä piirteitä Toisaalta liikelaitosmuoto voi kunnissa myös lisätä tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä haittaamatta markkinoiden toimintaa Kuntien liikelaitoksista osa ei edes toimi markkinoilla Juuri näiden syiden vuoksi nykytilanteen ja mahdollisten uusien päätösten yritysvaikutusten arviointi tärkeää Liikelaitos on (vain) yksi tapa uudistaa palvelutuotantoa, yritysten palveluiden hyödyntäminen mm. palvelusetelijärjestelmillä ja ostoilla pidettävä rinnalla

30 Loppunousuksi Karstulan malli Karstula tiettävästi ensimmäinen kunta, jossa otettu käyttöön standardoitu yritysvaikutusten arviointimalli: Jokaisen valtuustoon tulevan päätösesityksen yritysvaikutukset arvioidaan Numeerinen arvio asteikolla 1-6 (hyvin negatiivisesta hyvin positiiviseen) Erikseen perusteltava, miksi arvioon on päädytty Erikseen selvitettävä, miten päätöstä voitaisiin muuttaa positiivisemmaksi Mikä on Salon malli?