Transkriptio

1 Sosiaalipalvelut

2 Sosiaalipalvelut Toimialaraportti 18/2006 Riitta Kettunen

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Riitta Kettunen Etelä-Savon TE-keskus Julkaisuaika Joulukuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sosiaalipalvelut Tiivistelmä Raportti käsittelee TOL toimialaluokituksen mukaisen sosiaalipalvelut-toimialan (TOL 853) yrityssektoria. Toimiala koostuu kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Sosiaalipalvelujen tuottajat jaetaan kahteen tuottajatahoon: julkinen sektori eli kunnat ja yksityinen sektori, joka edelleen jakautuu järjestöihin ja yrityksiin. Vuoden 2004 noin kuuden miljadin euron kokonaistuotoksesta oli julkisen sektorin osuus 72,9 prosenttia, järjestöjen 18,5 prosenttia ja yritysten 8,6 prosenttia. Yrityssektorin suurimmat alatoimialat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna olivat palvelutalot ja ryhmäkodit, lasten päivähoito, kotipalvelut ja lasten ja nuorten laitokset. Vuoden 2004 tilastotietojen perusteella sosiaalipalveluyrityksiä oli 2 186, jossa on nousua edellisvuoteen runsaat 10 prosenttia, alan toimipaikkoja oli 2415, jotka työllistivät henkilöä, mikä on lähes 18 prosenttia enemmän kuin vuonna Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 489 miljoonaa euroa, jossa kasvua 19,8 prosenttia. Yritysrekisteritietojen perusteella yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kolme miljoonaa euroa pienempi, johtuen siitä, että tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin kirjautuvat myös muuta tuotantoa päätoimialanaan harjoittavien yritysten sosiaalipalveluja tuottavat yksiköt. Henkilöstön osalta toimipaikoille oli rekisteröitynyt 123 henkilöä enemmän kuin yrityksille. Toimiala on hyvin työvoimavaltainen, mutta alalla toimivat yritykset ovat pääasiassa erittäin pieniä. Lähes 90 prosenttia yrityksistä/toimipaikoista työllistää alle 10 henkilöä. Alan työllistävä vaikutus on kuitenkin merkittävä. Suomen Kuntaliiton Rakennemuutos katsauksen mukaan kolme viideosaa koko maan työllisyyden paranemisesta on peräisin hoivaklusterista, johon myös sosiaalipalvelut kuuluvat. Koko sosiaalialan työttömyysaste on laskenut vuosi vuodelta. Toimiala on myös hyvin naisvaltainen. Vuoden 2003 työssäkäyntitilaston mukaan naisten osuus sosiaalialan kaikista työllisistä oli 91 prosenttia, ja vastaavasti kaikista yrittäjistä 94 prosenttia. Kuten muitakin toimialoja myös sosiaalipalvelualaa koskettaa työntekijöiden ja yrittäjien ikääntyminen. Yli 50-vuotiaita yrittäjiä vuonna 2003 oli 538. Jatkajan löytyminen ja onnistunut omistajanvaihdos on haaste myös sosiaalipalvelualalla. Eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2006 jätetty laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta keskittyy pääosin kuntarakenteisiin, kuntaliitoksiin ja kuntien väliseen yhteistyöhön, ei niinkään palvelurakenteisiin. Yrityssektoria ei ole juurikaan otettu mukaan keskusteluihin. Kumppanuusajattelu kuntasektorilla on edelleen vierasta, yksityissektori mielletään kilpailijaksi, mikä aiheuttaa yrityksissä epävarmuutta. Toimialan kehitys on riippuvainen siitä, miten kunnat ottavat yrityssektorin mukaan kehittämään palvelurakenteitaan. Vaikka toimiala on kasvuala, pienten yritysten, pärjätäkseen kilpailussa, on verkostoiduttava muiden toimijoiden kanssa, kehitettävä toimintaansa ammatillisesti erikoistumalla, liikkeenjohtotaitoja parantamalla, erityisesti henkilöstöjohtamista painottaen, teknologiaa hyödyntäen, laatujärjestelmiä laatien ja jopa kansainvälistymällä. Kehittämistyön on oltava jatkuvaa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat yrityssektorin tuottamat sosiaalipalvelut, majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut, sosiaaliset avopalvelut, sosiaalipalvelut, hoivapalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 57 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Markkinoiden kehitys Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Kotipalvelut Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit Taloudellinen tila Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Julkinen sektori yritystoiminnan edistäjänä... 44

7 9 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kasvuhakuisuus Kilpailukyvyn kehitys Innovaatiot Tuotanto, tuottavuus ja laatu Koulutus, kehittämistoiminta ja uusperustanta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Liite Hyödyllisiä linkkejä Lähteet... 57

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Tämä toimialaraportti käsittelee sosiaalipalvelualan yrityssektoria. Raportin tavoitteena on palvella sosiaalipalvelualan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka toimivat alan kehittämis- ja koulutustehtävissä. Tavoitteena on myös kuvata toimialan lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita lähitulevaisuudesta. Raportti antaa pohjaa myös päätöksenteon tueksi sosiaalipalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi Suomessa. Raportin laatimisessa on hyödynnetty kauppa- ja teollisuusministeriön Toimiala Onlinetietokantaa, josta on käytetty Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja sekä työministeriön tilastoja. Taloudelliset tunnusluvut pohjautuvat Suomen Asiakastieto Oy:n keräämiin tietoihin. Toimialaraportissa on hyödynnetty myös Tietoykkönen Oy:n kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laatiman Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen tuloksia, jotka perustuvat 64 yrityksen omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin. Kaikki kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan nykytilasta ja kehittymisestä perustuvat edellä mainittuihin tilastotietoihin, tutkimuksiin, lehdistökatsauksiin, kirjallisuuteen sekä yrittäjien näkemyksiin, mutta vastuu tulkinnoista on raportin kirjoittajalla. Tulkintojen taustalla olevan lähteen määrittely ei aina ole selkeästi osoitettavissa. Tässä KTM:n jate-keskusten yhteisessä toimialaraportissa korostuu elinkeinopoliittinen näkemys toimialan lähihistoriasta, nykytilasta ja kehittämistarpeista. Raportti on suurelta osin edellisen raportin tilastollista päivitystä. Tämän raportin syntymiseen ovat myötävaikuttaneet useat tahot: yritykset, sidosryhmät ja kollegat, jotka ansaitsevat sydämellisen kiitokseni. Sosiaalipalvelut toimialana on kasvuala: yritysten yhteenlasketun liikevaihdon vuosittainen kasvu on ollut yli 20 prosenttia usean vuoden ajan. Sosiaalialan yritysten palvelutuotannon kehittyminen ei ole ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalipoliittisten tavoitteiden kanssa. Markkinoiden hyödyntäminen sosiaalipalvelujen tuotannossa mahdollistaa nykyistä paremmin hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen. Mikkelissä Riitta Kettunen toimialapäällikkö

9 8 1 Tiivistelmä Suomen perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus sosiaaliturvaan. Lain 19 pykälän nojalla jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalipalvelujen tuottaminen on perinteisesti kuulunut julkiselle sektorille. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus määritteli sosiaalipalvelujen järjestämisen entistä selkeämmin kuntien tehtäväksi. Lain mukaan kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne ulkopuolisilta tuottajilta. Uudistettu valtionosuuslaki mahdollisti sosiaalipalvelualan rakennemuutoksen. Toimialan rakennemuutos ilmeni muun muassa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa yritysten ja yhdistysten palvelutuotannon kasvuna. Sosiaalipalvelut (TOL 853) koostuvat kahdesta Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisesta päätoimialasta, jotka ovat majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 kuntien osuus sosiaalipalvelujen noin kuuden miljardin euron kokonaistuotoksesta oli 72,9 prosenttia, järjestöjen eli ns. kolmannen sektorin 18,5 prosenttia ja yritysten 8,6 prosenttia. Yksityissektorin (yritykset ja järjestöt) osuus vuonna 2004 oli siis jo runsas neljännes tuotettujen palvelujen arvosta. Sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä oli vuonna 2004 yhteensä 2 186, toimipaikkoja Vuodesta 1995 vuoteen 2004 yritysten nettolisäys oli yhteensä Vastaavasti yritysten toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto yli kuusinkertaistui. Suurimmat alatoimialat vuonna 2004 yritysmäärällä, liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuina olivat palvelutalot ja ryhmäkodit, lasten ja nuorten laitokset, lasten päivähoito ja kotipalvelut. Eniten edelliseen vuoteen verrattuna on lisääntynyt kotipalveluja tuottavien yritysten määrä. Sama suunta jatkui vuonna Toimialana sosiaalipalvelut on nuori ja yritykset pääosin pieniä. Yritysten toimipaikoista lähes 90 prosenttia työllisti alle 10 työntekijää vuonna 2004, yli 50 työntekijää työllistäviä toimipaikkoja oli seitsemän kappaletta. Yhteensä yritykset työllistivät noin henkilöä eli keskimäärin 4,8 henkilöä. Sosiaalipalvelut on työvoimavaltainen ala ja markkinat ovat vieläkin pääosin paikallisia. Hoivaklusteri, johon myös sosiaalipalvelut kuuluvat, tuottaa suurimman osan kansalaisten peruspalveluista ja sen merkitys työllistäjänä ajanjaksolla oli ylivoimainen.

10 9 Yritysten rooli on ollut tähän mennessä lähinnä täydentää julkista palvelutarjontaa ja tasata julkisen palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Tämä on kuitenkin muuttumassa asiakkaiden ostovoiman lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan sekä markkinoiden kehittyessä. Yritykset erikoistuvat. Isot yritykset valtaavat markkinoita valtakunnallisesti. Alalla, jossa palvelujen toimitusvarmuudella on erityinen merkitys, tulisi olla riskinkantokyvyltään nykyistä huomattavasti vahvempi yrityskanta. Neuvotteluvoiman, toimitusvarmuuden ja uskottavuuden parantamiseksi jo alalla toimivien yritysten kasvu on lähiajan haaste. Kasvua voi tapahtua joko uusia palveluja tuottamalla, yritysostoin, verkottumalla tai jopa kansainvälistymällä. Yhteistyön kehittäminen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeimpiä kehittämiskohteita. Verkostojen merkitys kasvaa, koska pienet yritykset eivät jatkossa yksin menesty kilpailussa, jossa ostajana on aiempaa suuremmat yksiköt, jotka ostavat isoja kokonaisuuksia. Yksityisen palvelutuotannon menestystekijöitä tulevat jatkossakin olemaan joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asiakaslähtöisyys ja panostaminen laatutyöhön. Pienet yritykset eivät voi kilpailla hinnalla vaan erikoistumalla. Väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää seuraavina vuosikymmeninä. Kasvaviin sosiaalipalvelujen tarpeisiin tarvitaan myös yritysten tuotantopanosta nykyistä enemmän. Merkittävin muutos yritysten kannalta tapahtunee palvelumarkkinoiden avautuessa. Kuntien kustannuspaineet ja tuotannon tehostamistarpeet lisännevät markkinoilta ostettavia palveluja. Myös julkisen alan henkilöstön eläköityminen mahdollistaa nykyistä paremmin ostopalvelujen lisäämisen, koska tukeutuminen ostopalveluihin ei aiheuta tulevaisuudessa suuria henkilöstöjärjestelyjä kuntien omissa organisaatioissa. Keväällä 2005 käynnistynyt kunta- ja palvelurakenneuudistushanke on edennyt lainsäädäntövaiheeseen syksyllä Puitelaki keskittyy kuntaliitoksiin ja kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen. Valmistelussa taka-alalle on jätetty palvelurakenneuudistus. Yksityissektorin rooli tuotantoketjussa on jäänyt huomiotta, mikä aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Keskeinen ongelma yksityisen sosiaalipalvelualan kehittymiselle on palvelumarkkinoiden kehittymättömyys. Kunnilla on palvelutuotannossa nelosrooli: rahoittaja, tuottaja, ostaja ja valvoja toimivat samassa organisaatiossa. Julkinen sektori on kasvattanut tuotantoaan, vaikka se ei aina olisikaan ollut kustannustehokkain tapa palveluiden järjestämiseksi. Tuottajatahot ovat markkinoilla eriarvoisessa asemassa. Yritykset eivät ole saaneet avustuksia investointiensa rahoittamiseen järjestöjen ja kuntien tavoin. Investointipääomien tai vakuuksien puute onkin esteenä sosiaalipalveluyritysten kehittymiselle ja koko toimialan kasvulle. Kuntien tulisi erottaa toisistaan oma palvelutuotanto ja palvelujen tilaaminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen myötä on käyty keskustelua myös ns. tilaaja-tuottaja-mallin eduista ja haitoista. Mallin käyttöönotto takaisi parhaimmillaan kaikille toimijoille tasavertaisen aseman ja saisi aikaan tervettä kilpailua. Sosiaalipalvelualan elinkeinopoliittisen kehittämistyön tärkein tehtävä onkin edesauttaa toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä. Viranomaistehtävät ja palveluiden järjestämisvastuu säilyisivät

11 10 edelleen kunnilla ja alan viranomaisilla. Toimialalle tulisi luoda verkostomainen toimintatapa, joka mahdollistaisi markkinoiden hyödyntämisen palvelutuotannon järjestämisessä. Kunnilla palveluiden järjestäjänä on ratkaiseva rooli uudistuvan toimintaympäristön kehittämistyössä. Kuntien tulisi laatia pitkän tähtäimen suunnitelmat, joissa selkeästi ilmaistaan, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä palvelut muut tahot voivat tuottaa. Tämä rohkaisisi myös uusien yritysten perustamiseen. Ostaessaan palveluja oman organisaation ulkopuolelta kuntien tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista. Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen edellyttää, että kunnat panostavat kustannuslaskennan, tuotteistamisen ja laatukriteerien sekä hankintaprosessien kehittämiseen. Uusi hankintalainsäädäntö astunee voimaan vuoden 2007 alussa. Kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysjohdolta vaaditaan hyviä liikkeenjohtotaitoja. Yksi haastavimmista johtamisen osa-alueista on henkilöstön johtaminen. Se koskee kaikkia toimijoita, ei yksistään yrityssektoria. Tulevaisuudessa korostuvat myös mm. osaamisen, tuottavuuden, muutoksen ja laadun johtaminen. Motivoitunut, osaava henkilöstö on sosiaalipalveluyrityksen tuottavuuden tärkein osatekijä. Toimiala kärsii jo nyt paikoitellen työvoimapulasta, mikä lisää rekrytointiosaamisen tarvetta. Tulevaisuuden haasteena on tehdä yrityksestä haluttu työpaikka. Toimialan alhainen tuottavuus Suomessa on nostettu näyttävästi esille. Tuottavuuden parantamisessa henkilöstön merkitys on ylivoimainen. Teknologiaa ei vielä riittävästi ole hyödynnetty ainakaan pienissä yrityksissä. Sen avulla kuitenkin voitaisiin parantaa toiminnan laatua ja tehokkuutta vapauttamalla henkilöstön aikaa itse hoivatyöhön. Laatujärjestelmä on yrityksen oivallinen kehittämistyökalu. Tarjouspyynnöissäkin nykyään edellytetään laatujärjestelmän olemassaoloa, mutta vielä liian usein hankintapäätökset tehdään halvimman hinnan perusteella. Tuottavuuden esteenä ja toimialan merkittävänä uhkatekijänä on yrittäjän jaksaminen. Pienten yritysten vetäjät tekevät pitkiä päiviä usein ilman vapaapäiviä ja lomia. Pitkään jatkuessaan tämä näkyy yritysten lopettamisina ja lisääntyneinä konkursseina. Kuten muillakin toimialoilla myös sosiaalipalvelualalla yrittäjät ikääntyvät ja ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Toiminnan jatkajan löytyminen on haasteellista myös tällä toimialalla. Sosiaalipalvelujen tulevaisuus elinkeinoalana näyttää hyvältä varsinkin, jos toimialalle onnistutaan luomaan toimivat markkinat ja yritykset erikoistuvat jollekin tietylle liiketoiminta-alueelle. Markkinoiden kasvaessa kysynnän lisääntymisen myötä yritysmäärä kasvaa ja alalle muodostuu nykyistä monipuolisempi yritysrakenne. Sosiaalipalveluja tuottavat useat valtakunnallisesti toimivat yritykset. Sosiaalipalvelumarkkinoiden kehittyessä erilaiset monituottajamallit yleistyvät ja asiakkuuden merkitys korostuu. Palvelujen tuotteistaminen yleistyy ja laatutyön merkitys kasvaa asiakkaiden tietoisuuden lisääntyessä. Kilpailu kiristyy ja kustannustietoisuus lisääntyy. Alalle muodostuva uudenlainen toimintaympäristö mahdollistaa uusien palvelumallien kehittymisen sekä vientikelpoisten tuotteiden syntymisen. Tehokas ja laadukas kotimainen palvelutuotanto parantaa yritysten valmiuksia vientiin tai ainakin estää tehokkaasti palvelutuonnin.

12 11 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL toimialaluokituksen mukaan sosiaalipalvelut (TOL 853) koostuvat kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Nämä pääryhmät jakautuvat alaryhmiin: TOL 8531 TOL TOL TOL TOL TOL TOL TOL TOL 8532 TOL TOL TOL TOL TOL85325 TOL85326 TOL Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Lasten- ja nuorten laitokset Kehitysvammalaitokset Vanhusten laitokset Päihdehuoltolaitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Sosiaaliset avopalvelut Lasten päivähoito Päivätoiminta Kotipalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Neuvolat Avomuotoinen päihdekuntoutus Muu sosiaalitoiminta Sosiaalipalvelujen tuottajat voidaan jakaa kahteen tuottajatahoon: julkinen ja yksityinen sektori, johon luetaan yritykset ( ja ammatinharjoittajat) sekä järjestöt (yhdistykset, säätiöt ja muut ns. yleishyödylliset palvelutuottajat). Tässä toimialaraportissa yksityisellä tuotannolla tarkoitetaan yritystoimintana harjoitettua sosiaalipalvelujen tuotantoa. Tässä raportissa yleishyödyllisestä toiminnasta käytetään järjestöt-nimitystä. Julkisen sektorin ja järjestöjen omistamat yritykset kuuluvat tässä raportissa yrityssektoriin. Vuonna 2004 sosiaalipalveluyritysten liikevaihto oli 486,5 miljoonaa euroa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin kolme miljoonaa euroa suurempi. Tuotettujen sosiaalipalvelujen arvo Suomessa vuonna 2004 kokonaisuudessaan oli noin kuusi miljardia euroa, josta yritysten tuottama osuus oli runsaat kahdeksan prosenttia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sosiaalipalvelujen jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden toimialaryhmien keskeisiä tunnuslukuja toimipaikkatietojen perusteella.

13 12 Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Sosiaalipalvelut yhteensä , , , Majoituksen sisältävät , , ,8 sosiaalipalvelut yhteensä Lasten ja nuorten laitokset , , , Kehitysvammalaitokset 5 0, Vanhusten laitokset 16 0, , , Päihdehuoltolaitokset 15 0, , , Palvelutalot ja ryhmäkodit , , , Ensi- ja turvakodit 1 0, Muut laitokset ja asumispalvelut 16 0,7 98 0, , Sosiaaliset avopalvelut yhteensä , , , Lasten päivähoito , , , Päivätoiminta 14 0,6 43 0, , Kotipalvelut , , , Työtoiminta ja työhön kuntoutus 13 0, Muu sosiaalitoiminta 182 7, , ,7 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritysrekisteri 2.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Sosiaalipalvelujen ensisijaisena tavoitteena on luoda ja edistää hyvinvointia. Palvelujärjestelmässä käytetään hyväksi sekä alan tutkimustuloksia että välittömästi hyvinvointiin liittyviä hyödykkeitä tuottavan teollisuuden tuotteita ja erilaisia muita hyvinvointipalveluja. Hyvinvointiklusterilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhoidossa käytettävien teknologia- ja palvelutuotteiden tutkimusta, kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä. Siihen kuuluvat myös kotipalvelut ja kotiterveydenhoito, oma- ja itsehoito sekä itsenäistä suoriutumista edistävät ratkaisut. Hyvinvointiklusteri verkottaa alan toimijoita ja luo uusia yhteyksiä ja synergiaa palveluntuottajien, yritysten ja tutkimuksen välille. Tavoitteena on tuloksekkaampi yhteistyö ja sitä kautta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten vauhdittaminen. Sosiaalipalvelut toimialana kuuluu hyvinvointiklusteriin. Klusteri on toimijaryväs, jossa keskinäisen vuorovaikutuksen seurauksena syntyy selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. Klusteriin kuuluu tietyllä alalla toimivia palveluja ja hyödykkeitä tuottavia organisaatioita, osaamiskeskittymiä. Kun hyvinvointiklusteriin luetaan mukaan sekä tavaroiden että hyvinvointipalvelujen tuotanto, kuuluu siihen laaja yritysten, organisaatioiden ja palvelujärjestelmien verkosto.

14 13 Sosiaalipalvelujen kehittyminen edellyttää keskeisesti yhteistyön tiivistämistä kaikkien klusteritoimijoiden välillä. Jo ammattikoulutuksen ja tutkimuksen tulisi nykyistä selkeämmin tukea toimialan palvelurakenteen kehittymistä. Alan pientenkin yritysten asiantuntemusta pitäisi hyödyntää tehokkaammin. Teknisten innovaatioiden ja sovellusten käyttö sosiaalipalvelujen tuotannossa ja tuotannonohjauksessa lisääntyy tulevaisuudessa. Palvelutuotannon tehostamisen lisäksi monilla teknisillä innovaatioilla voidaan parantaa palvelujen tuottavuutta ja laatua sekä erityisesti saatavuutta. Ne mahdollistavat toimimisen tulevaisuuden verkostomaisessa ympäristössä entistä tehokkaammin. Arkisten apuvälineiden lisäksi myös teknisesti vaativien tuotteiden markkinat kasvavat sosiaalialalla. Julkisen sektorin merkittävä tehtävä hyvinvointiklusterin kehityksessä on vaikuttaa alan yritystoiminnan tasapuolisten ja suotuisien olosuhteiden luomiseen. Kannustimina ja työvälineinä voidaan käyttää erilaisia kehittämishankkeita, -ohjelmia ja -avustuksia sekä teknologiaohjelmia ja lainsäädäntöä. Kansallisessa sosiaalialan kehittämisohjelmassa tulisi huomioida tasapuolisesti myös uudistuvan palvelujärjestelmän ja eri tuottajatahojen tarpeet. Tekes käynnisti vuonna 2004 toimialalle soveltuvan teknologiaohjelman nimeltä Finnwell ( joka mahdollistaa osaltaan rahoituksen saamisen ns. sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen ja palvelukonseptioiden kaupallistamiseen sekä palvelutuotannon tehostamiseen pyrkiviin kehittämishankkeisiin. Teknologiaa kehitettäessä ja sitä sovellettaessa pitää huomioida myös pienet palveluyritykset, joita on noin 90 prosenttia sosiaalialan yrityksistä. Julkisen sektorin tulee panostaa pk-yrityksiin, jotka kehittävät yritystään teknologian avulla. Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkemykset tutkimuksessa vuodelta 2006 tehdyn kyselyn mukaan vastanneista noin puolella oli jonkin verran yhteistyötä oman toimialan yritysten kanssa kun taas muiden toimialan yritysten kanssa vain noin kolmasosalla, puolella taas ei ollut yhteistoimintaa lainkaan. Hyvin vähän yhteistyötä oli myös yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, jonkin verran ammattikorkeakoulujen. Ammattioppilaitosten kanssa yhteisyö on jo vakiintuneempaa. Tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä oli kaikkein vähiten: yli 70 prosentilla ei ollenkaan. Johtopäätöksenä voisi sanoa, että pk-sektorin ääni ei pääse kuuluville tutkimushankkeissa.

15 14 Majoituksen sis. sos.palvelut Lasten päivähoito Sosiaaliset avopalvelut Majoituksen sis. sos.palvelut Lasten päivähoito Sosiaaliset avopalvelut Majoituksen sis. sos.palvelut Lasten päivähoito Sosiaaliset avopalvelut Majoituksen sis. sos.palvelut Lasten päivähoito Sosiaaliset avopalvelut Majoituksen sis. sos.palvelut Lasten päivähoito Sosiaaliset avopalvelut Majoituksen sis. sos.palvelut Lasten päivähoito Sosiaaliset avopalvelut Majoituksen sis. sos.palvelut Lasten päivähoito Sosiaaliset avopalvelut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Ei osaa sanoa Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimus Kuva 1. Sosiaalialan yritysten yhteistyö eri tahojen kanssa Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän Maaseudun tulevaisuus ja klusterit -tutkimuksen mukaan hyvinvointiklusteri on laaja ja kaikkien kuntatyyppien alueilla potentiaalinen tulevaisuuden klusteri, jonka kasvu on pääosin yksityisen sektorin varassa. Suomen Kuntaliiton Rakennemuutos katsauksen mukaan hoivapalvelut -klusteri tuottaa suurimman osan kansalaisten peruspalveluista. Sen merkitys työllistäjänä ajanjaksona on ylivoimainen. Työllisyysvaikutus on ollut joka vuosi klustereiden suurin. Se vastaa kolmesta viidesosasta työllisyyden kokonaiskasvusta. Korkea osuus johtuu lähinnä siitä, että työllisyys on kasvanut vain viidessä muussa klusterissa, kun taas kuudessa työllisyys on vähentynyt. Eniten hoiva-klusterin työllisyys on kasvanut Ahvenanmaalla ja Etelä-Savossa.

16 15 3 Toimialan rakenne 3.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2004 Suomessa oli sosiaalialan yritystä (TOL 853), joista majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluja tuottavia (TOL 8531) oli 803 ja sosiaalisia avopalveluja tuottavia (TOL 8532) oli Sosiaalipalveluyritysten nettolisäys edellisvuoteen verrattuna oli 205 yritystä. Toimialan yritysmäärä on yli nelinkertaistunut vuodesta Yritysmäärän lasku vuodesta 1998 vuoteen 1999 selittyy osin tilastointiperusteiden muutoksella ja osin yksityisten perhepäivähoitajien määrän selkeällä laskulla. Toimialan yritysten liikevaihto on lähes kuusinkertaistunut vuodesta 1996 vuoteen Toimipaikkojen määrä vuonna 2004 oli kappaletta Sosiaalipalvelut Majoituksen sis.sos.palv Sosiaaliset avopalv Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritysrekisteri Kuva 2. Sosiaalipalveluyritysten lukumäärä Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Seuraavassa taulukossa on kuvattu sosiaalialan yritykset ja henkilöstö alaryhmittäin. Toimialaryhmät kotipalvelut, lasten päivähoito ja palvelutalot ja ryhmäkodit sekä lasten ja nuorten laitokset edustavat henkilöstömäärällä mitattuna yli 80 prosenttia toimialan kaikista yrityksistä. Palvelutalojen ja ryhmäkotien osuus henkilöstön ja liikevaihdon määrästä vuonna 2004 oli yli 40 prosenttia. Sosiaalipalveluyritysten henkilöstön nettolisäys vuodesta 2003 vuoteen 2004 oli yhteensä eli lähes 19 prosenttia. Useilla sosiaalipalvelujen aloilla laki ja sen soveltaminen asettavat vaatimuksia henkilöstön ammatillisen

17 16 koulutuksen, kokemuksen ja määrän suhteen. Asiakkaiden määrä tai hoidettavuus pitkälti määrittelee yritysten henkilökuntatarpeen. Taulukko 2. Yritykset ja henkilökuntamäärät toimialoittain 2004 TOL Toimiala Yritykset Henkilöstö Lasten ja nuorten laitokset Kehitysvammalaitokset Vanhusten laitokset Päihdehuoltolaitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Lasten päivähoito Päivätoiminta Kotipalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Muu sosiaalitoiminta Sosiaalipalvelut yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritysrekisteri Seuraavassa taulukossa sosiaalipalveluja tuottavien yritysten toimipaikat on luokiteltu henkilöstömäärään perustuvan jaottelun mukaisesti. Edelleen lähes 90 prosenttia toimipaikoista työllistää alle 10 henkilöä. Yli 50 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on seitsemän. Vaikka yritykset edelleen ovat suurelta osin pieniä, suuntaus on kuitenkin yrityskoon kasvuun. Luokkaan henkilöä työllistävien yritysten määrä on moninkertaistunut vuodesta 1995 lähtien. Tapahtuneen kehityksen selittää pääosin asumispalveluja tuottavien toimipaikkojen yleistyminen. Toimialalle on tullut myös isoja monialan yrityksiä, mikä näkyy toimipaikkatilastoissa. Järjestöt ovat viime aikoina yhtiöittäneet palvelutuotantoaan, mikä näkyy jo vuoden 2004 yritystilastoissa. Suurimpien yritysten joukossa onkin useita järjestöjen omistamia yhtiöitä. Taulukko 3. Sosiaalipalveluyritysten toimipaikat henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna vuosina Toimipaikat Kokoluokat Alle yli 250 Yhteensä Suhteelliset osuudet ,53 11,18 0,25 0,04 100,00 Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

18 17 Alla olevassa kuvassa on esitetty sosiaalialan toimipaikkojen henkilöstömäärän kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2004, jona aikana henkilökunnan määrä kuusinkertaistui. Henkilöstömäärän suhteellinen kasvu on ollut tarkastelujaksolla suurempaa kuin yritysmäärän kasvu, mikä merkitsee keskimääräisen yrityskoon kasvua. Toimipaikkojen henkilöstömäärän ja yritysten henkilöstömäärän välinen ero on 123 henkilöä Sosiaalipalvelut Majoituksen sis.sos.palv Sosiaaliset avopalv Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/ toimipaikkarekisteri Kuva 3. Sosiaalialan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä Seuraavassa taulukossa on kuvattu koko sosiaalialan työttömyysaste sekä työllisen työvoiman kehitys vuosina Keskimääräinen työttömyysaste on laskenut koko tarkeasteluajan. Samaan aikaan työllisten määrä on lisääntynyt aina vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen on tapahtunut laskua. Sosiaalialan yritykset työllistivät kuitenkin vuonna 2003 noin 16 prosenttia enemmän kuin vuonna Yrityssektorin suurin työllistäjä vuonna 2004 oli palvelutalot ja ryhmäkodit -alatoimiala 42,3 prosentin osuudella. Vuonna 2002 lasten päivähoitopalvelua tarjoavat yritykset työllistivät 28 prosenttia sosiaalipalvelualan yrityssektorin työvoimasta, vuonna 2004 vastaava osuus oli 16,8 prosenttia. Kotipalveluyrityksiä on perustettu vilkkaasti vuosina 2004 ja Ne ovat hyvin pieniä työllistäen usein 1 2 henkilöä. Uusien yritysten markkinoille tulon selittänee lainvoiman saanut kotitaloustyön verovähennysoikeus.

19 18 Työttömyysaste 20 Työlliset Työlliset keskimäärin 0 Työttömyysaste keskimäärin ,8 14,6 13,7 13,5 12,2 12,2 11,1 9,4 9 8,5 0 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/Työvoimatutkimus Kuva 4. Koko sosiaalialan työttömyysaste ja työlliset keskimäärin Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana 35 prosenttia vastanneista majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluja tuottavista yrityksistä on lisännyt henkilöstöään, sosiaalisia avopalveluja tarjoavista yrityksistä yli 60 prosenttia. Lasten päivänhoitoa tarjoavissa yrityksissä vastaava osuus oli 31 prosenttia. Sosiaalialan henkilökuntamäärän kehitys on viimeisen vuoden aikana ollut parempi kuin maamme pk-yrityksillä keskimäärin. Odotukset näyttävät varovaisemmilta, joskin henkilöstön vähentämiseen uskoo hyvin pieni osa kyselyyn vastanneista. Syynä sosiaalisia avopalveluja tarjoavien yritysten positiiviseen kehitykseen viimeisen 12 kuukauden aikana on varmaan osittain ollut vuonna 2006 kotitalousvähennykseen tehty muutos, jossa kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta kaksinkertaistui. Taulukko 4. Henkilökunnan määrän kehitys (%) Verrattuna 12 kk tilanteeseen Suurempi Yhtä suuri Seuraavan 12 kk kuluttua Pienempi Suurempi Yhtä suuri Pienempi Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Sosiaaliset avopalvelut Pk-yritykset yhteensä Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -tutkimus 2006

20 19 Seuraavassa kuvassa näkyy sosiaalialan työttömyystilanne joidenkin toimialaryhmien osalta vuosina Jokaisen vuoden työttömien määrä kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Toimialalla kausivaihtelu on melko suurta. Vuoden vaihteessa ja touko kesäkuussa alan työttömyys on suurimmillaan johtuen uusien ammattilaisten valmistumisesta. Henkilöä Sosiaalialan työ Psykologinen työ Lasten päivähoidon työ Harrastus- ja vapaa-ajantoim.ohjaus Lähde: Työministeriö Kuva 5. Sosiaalialan työttömät työnhakijat Lasten päivähoidossa työttömien määrä kasvoi roimasti vuosina Siihen vaikuttivat erityisesti muiden alojen työttömyyden kasvu sekä kuntien säästötoimet. Yleisen työmarkkinatilanteen parantuessa 1990-luvun lopussa lasten päivähoidon kysyntä lisääntyi. Myös vuoden 1996 alusta voimaan tullut laki alle kouluikäisten lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon lisäsi päivähoidon kysyntää. Muilla sosiaalipalvelualoilla laman aikana syntynyt työttömyys alkoi kunnolla laskea vasta vuonna Vanhuspalvelujen lisääntynyt tarve ja sosiaalisten ongelmien lisääntyminen sekä toimialan ammattilaisten jääminen eläkkeelle selittävät osaltaan myönteistä työllisyyskehitystä. Työttömyydessä on suuria alueellisia ja ammattiryhmittäisiä eroja, jotka eivät käy ilmi yllä olevasta taulukosta. Jo nyt monilla aloilla on työvoimapulaa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle vuoden 2010 jälkeen työvoimapulan on ennakoitu koskettavan laajasti koko maata ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien eläkevakuutuksen mukaan 46 prosenttia kuntien työntekijöistä on poissa työmarkkinoilta vuoteen 2020 mennessä. Kilpailu työvoimasta tulee kiristymään entisestään. Ongelma on maailmanlaajuinen. Valtakunnallisesti työvoimareserviä näyttää kuitenkin vielä olevan. Toisaalta ala ei ole enää yhtä houkutteleva kuin ennen sen alhaisen arvostuksen, matalan palkkatason ja työn

21 20 luonteen takia. Alalle kouluttautuneet hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin. Kilpailu opiskelijoistakin on kovaa. 3.3 Toimialan alueellinen jakauma Seuraavassa taulukossa on esitetty sosiaalipalveluyritysten toimipaikkojen määrä ja niiden suhteellinen osuus kaikista toimipaikoista TE-keskusalueittain vuosina Toimipaikkojen määrä on lisääntynyt tarkasteluaikana 396 kappaleella. Eniten lisäystä on Uudellamaalla (142), Satakunnassa (34) ja Pohjois-Pohjanmaalla (29). Taulukko 5. Yksityisten sosiaalipalveluyritysten toimipaikat TE-keskuksittain TE-keskus 2002 % 2003 % 2004 % Etelä-Pohjanmaa 67 3,3 69 3,2 80 3,3 Etelä-Savo 117 5, , ,7 Häme 120 5, , ,6 Kaakkois-Suomi 125 6, , ,2 Kainuu 46 2,3 50 2,3 50 2,1 Keski-Suomi 142 7, , ,0 Lappi 51 2,5 51 2,3 54 2,2 Pirkanmaa 131 6, , ,2 Pohjanmaa 40 2,0 48 2,2 53 2,1 Pohjois-Karjala 105 5, , ,7 Pohjois-Pohjanmaa 169 8, , ,2 Pohjois-Savo 121 6, , ,8 Satakunta 67 3,3 79 3, ,2 Uusimaa , ,9 Varsinais-Suomi , , ,8 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Toimipaikkojen määrä korreloi melko hyvin alueen asukasmäärän kanssa. Uudellamaalla oli lähes 26 prosenttia toimipaikoista. Vähiten sosiaalipalvelualan toimipaikkoja oli Kainuussa ja Lapissa ja Pohjanmaalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty sosiaalipalvelujen toimipaikat, henkilöstömäärät ja liikevaihdot ja niiden suhteelliset osuudet TE-keskuksittain vuonna Eniten sosiaalipalveluyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais- Suomessa. Järjestys on sama, kun käytetään mittareina henkilöstöä tai liikevaihtoa. Koko maassa henkilökuntaa toimipaikkaa kohden keskimäärin oli 4,4 henkilöä. Vuonna 2003 vastaava luku oli 4,1, mikä osoittaa hienoista yrityskoon kasvua. Uudellamaalla vuoden 2004 vastaava luku oli 5,5.Vähiten toimipaikkaa kohti työllisti Keski-Suomi 3,2 henkilöä sekä Etelä-Savo ja Pirkanmaa 3,4 henkilöä.

22 21 Liikevaihto toimipaikkaa kohden koko maassa vuonna 2004 oli keskimäärin lähes 203 tuhatta euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin vuonna Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa ylsivät noin 250 tuhannen euron lukemiin. Alhaisin liikevaihto/toimipaikka oli Keski-Suomessa 153 tuhatta euroa. Uudellamaalla toimivien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto noin 152 miljoonaa euroa oli yli 30 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta vuonna Toimialan liikevaihdon suhteellinen kasvu koko maassa vuonna 2004 oli 20 prosenttia. Kaikissa maakunnissa tapahtui kasvua, suurinta kasvu oli Uudellamaalla (23 prosenttia). Poikkeamat henkilöstö- ja liikevaihtomäärien suhteen eri taulukoissa johtuvat siitä, että osa tilastoista pohjautuu toimipaikkarekisteritietoihin ja osa yritysrekisteritietoihin. Toimipaikkarekisteriin kirjautuvat myös muuta tuotantoa päätoimialanaan harjoittavien yritysten sosiaalipalveluja tuottavat yksiköt. Myös toimialan yrityksillä voi olla useampia toimipaikkoja. Vuonna 2004 ero liikevaihdolla mitattuna yritysrekisterin tietoon on alle kolme miljoonaa euroa ja henkilöstöllä mitattuna 123 henkilöä. Toimipaikkojen ja yritysten määrän välinen ero on noin 230. Sosiaalipalveluyritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto TE-keskuk- Taulukko 6. sittain 2004 TOL 853 Toimipaikat %-osuus Henkilöstö %-osuus Liikevaihto (1 000 ) %-osuus Liikevaihto/ toimipaikka Uusimaa , , ,0 242 Pohjois-Pohjanmaa 198 8, , ,0 247 Varsinais-Suomi , , ,7 162 Kaakkois-Suomi 149 6, , ,4 211 Pohjois-Savo 139 5, , ,9 208 Häme 136 5, , ,8 209 Keski-Suomi 168 7, , ,3 154 Pirkanmaa 149 6, , ,1 168 Etelä-Savo 138 5, , ,6 162 Pohjois-Karjala 113 4, , ,2 184 Satakunta 101 4, , ,4 165 Etelä-Pohjanmaa 80 3, , ,1 190 Lappi 54 2, , ,5 228 Pohjanmaa 53 2, , ,0 189 Kainuu 50 2, , ,9 190 Koko maa , , ,0 203 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri 3.4 Yrityskannan muutokset Seuraavassa taulukossa on kuvattu aloittaneiden ja lopettaneiden sosiaalipalveluyritysten määrät työvoima- ja elinkeinokeskuksittain vuonna 2004 ja Suurin nettolisäys oli

23 22 Uudellamaalla. Vuonna 2005 yritysten määrän lisäys oli entistä suurempi. Lopettaneiden suuri lukumäärä selittynee osaltaan yhtiömuodon muutoksilla sekä yrityskaupoilla. Toimialan yritysmäärä kasvoi kaikilla TE-keskusalueilla vuosina 2004 ja Eniten lisäystä tapahtui kotipalveluyrityksissä. Taulukko 7. Sosiaalipalveluyritysten nettolisäys TE-keskuksittain 2004 ja TE-keskus Aloittaneet Lopettaneet Nettolisäys Aloittaneet Lopettaneet Nettolisäys Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri Konkurssin tehneiden sosiaalipalveluyritysten määrä on vuoteen 2003 asti pysytellyt vuotta 1999 lukuun ottamatta alhaisena vaihdellen vuosittain kolmen ja yhdentoista välillä vuosina Vuonna 2004 konkurssin tehneitä yrityksiä oli 16 kappaletta ja 14 kappaletta vuonna Syinä konkurssien kasvuun voivat olla kuntien heikko taloudellinen tilanne ja lyhyen tähtäimen hankintapolitiikka, yrittäjien puutteelliset liikkeenjohtotaidot varsinkin taloushallinnon-, tuotteistamis- ja hinnoitteluosaamisessa, jaksaminen, yritysten pieni koko ja neuvotteluvoiman puuttuminen sekä toimiminen yhden asiakkaan markkinoilla. Konsurssiin hakeneista yrityksistä suurin osa oli pieniä, alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä.

24 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, yritysrekisteri Kuva 6. Sosiaalialan yritysten konkurssit Alan suurimpia yrityksiä Suomen Asiakastieto Oy:n tietojen mukaan vuonna 2004 sosiaalipalvelualan suurimmat yritykset henkilöstön määrällä mitattuna olivat: Folkhälsan Mittnyland Ab Folkhälsan Raseborg Ab Medivire Hoiva Oy Medivire Care Oy Suomen Tenava Päiväkodit Oy Myllykoti Oy MedOne Hoivapalvelut Oy Folkhälsan Botnia Ab VTKL-Palvelut oy Kodinavux Oy Näiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä vuonna 2004 oli eli lähes 15 prosenttia koko yrityssektorin henkilöstöstä. Luettelosta näkyy, että suurimpien yritysten joukossa on useita järjestöjen omistuksessa olevia yrityksiä: Folkhälsan ja Vanhustyön keskusliitto ovat yhtiöittäneet palvelutuotantoaan. Sama linja jatkunee järjestösektorilla. Tähän on osaltaan johtanut EU:n sisämarkkinoiden kehitys, kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen myötä tehtävät uudistukset, Raha-automaattiyhdistyksen uudistunut avustuskäytäntö sekä Verohallituksen linjaukset järjestöjen tuottaman palvelutuotannon tulkitsemiseksi elinkeinotoiminnaksi ja siten veronalaiseksi toiminnaksi.

25 24 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan sosiaalipalvelujen tuotos vuonna 2004 oli noin kuusi miljardia euroa. Yksityissektori on kasvattanut osuuttaan, mutta on huomattavaa, että koko toimialan tuotoksen lisäys vuodesta 2000 vuoteen 2004 on ollut lähes 30 prosenttia eli 1,4 miljardia euroa, josta julkisen sektorin osuus on yli 800 miljoonaa euroa. Yksityissektori on ollut vastaamassa lisääntyneisiin palvelutarpeisiin. Alla olevassa kuvassa on eri tuottajasektorien osuudet vuosina 1995, 2000 ja Yritystoiminta ja kuntien ostopalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa -julkaisussa markkinaosuuksien tarkastelu on tapahtunut ns. laskennallisen tuotoksen käsitteellä: tuotos on määrätyllä ajanjaksolla tuotettujen palvelujen ja tavaroiden arvo. Tarkoituksena on ollut saada kaikkien tuottajasektorien toiminnan laajuus vertailukelpoiseksi keskenään ,6 % ,7 % ,9 % ,5 % 3,9 % ,2 % 6,1 % ,5 % 8,6 % Lähde: KTM julkaisuja 25/2006, Pekka Lith Kuva 7. Sosiaalipalvelujen tuotos (tuotettujen palvelujen arvo) miljoonaa euroa ja prosenttiosuus palvelutuotannosta tuottajasektoreittain vuosina 1995, 2000 ja 2004 Markkinoiden kehitys näkyy 1990-luvun lopulta alkaneena toimialan yritysten yhteenlasketun liikevaihdon nopeana kasvuna. Alla olevassa kuvassa on esitetty sosiaalialan toimipaikkojen liikevaihdon kehitys vuodesta 1995 vuoteen Tarkasteluaikana sosiaalipalvelualan liikevaihto on yli kuusinkertaistunut.

26 Sosiaalipalvelut M ajoituksen sis.sos.palv Sosiaaliset avopalv Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri Kuva 8. Sosiaalialan toimipaikkojen liikevaihdon kehitys ; Markkinoiden kehitys Ennen vuotta 1995 sosiaalipalveluyritysten toiminta oli erittäin pienimuotoista ja keskittynyt harvoille toimialoille ja maantieteellisille alueille. Lapsi- ja nuorisotyössä on ollut tarjolla yritysten tuottamia palveluja jo kymmeniä vuosia, mutta vanhustenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdehuollon aloilla yritysten markkinoille tulo on tapahtunut käytännössä vasta 1990-luvun aikana. Ratkaisevasti kehitykseen vaikutti sekä vuoden 1993 alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus että vuosikymmenen alkupuoliskolla suomalaista yhteiskuntaa ravistellut taloudellinen lama, jotka osaltaan kannustivat kuntia kustannustietoisuuden kehittämiseen. Palvelutuotannon järjestämisvastuun erottaminen tuotantovastuusta valtionosuusuudistuksen lakitekstissä sekä laskennallisiin yksikkökustannuksiin perustuvaan tukijärjestelmään siirtyminen mahdollistivat uusien toimintatapojen kehittämisen, kokeilemisen ja hyödyntämisen. Lamasta johtuvat kustannuspaineet pakottivat valtion ja kunnat kehittämään uusia malleja palvelujen järjestämiseksi. Täten lama osaltaan nopeutti laitosvaltaisen hoitojärjestelmän ja kuntakeskeisen palvelutuotannon purkamista sekä uusien tuotantorakenteiden syntymistä ja kehittymistä. Vuosituhannen vaihteessa yrityksiä toimi jo lähes kaikilla sosiaalipalvelualoilla ja niiden rooli ainakin paikallistasolla oli merkittävä. Valtakunnallisesti yritysten osuus koko sosiaalipalvelumarkkinoista vuonna 2004 oli noin 8,5 prosenttia, mutta eräillä alatoimialoilla kuten esimerkiksi lastensuojelualalla osuus oli paljon suurempi. Ilman yrityssektorin tarjontaa palvelutuotannon rakenne olisi aivan toisenlainen.

27 26 Viime vuosina lisääntyneet vaatimukset asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien parantamisesta ovat nopeuttaneet uusien toimintamallien kokeilua myös palveluiden rahoittamisessa. Yksityisen hoidon tuki, palvelusetelit ja maksusitoumukset ovat keinoja siirtää päätösvaltaa tuottajan valinnasta kunnilta palvelujen käyttäjille. Uusia rahoitusmalleja vasta kokeillaan eikä niitä ole vielä kattavasti hyödynnetty niilläkään sosiaalipalvelualoilla (esim. lasten päivähoito), joilla kokemukset ovat olleet hyviä. Arvioiden mukaan lähes 80 prosenttia sosiaalipalvelujen liikevaihdosta tulee joko suoraan tai välillisesti kunnilta. Kuntien sosiaalipalvelujen ostot ja niistä järjestetyt tarjouskilpailut, erityisesti palveluasumistuotannosta, ovat lisääntyneet viime vuosina. Tarjouskilpailuja ovat lisänneet palvelutarpeiden lisääntyminen, kuntien taloudellisen aseman kiristyminen ja kasvanut tietoisuus hankintalain velvoitteista. Sosiaalipalvelumarkkinoiden viime vuosien kehitystä kuvaa yritysmäärän nopea kasvu sekä yritystoiminnan maantieteellisen markkina-alueen laajeneminen. Joko luontaisen laajentumisen tai yrityskauppojen kautta yritykset ovat pyrkineet laajentamaan tarjontaansa paikallisesta maakunnalliseksi tai maakunnallisesta valtakunnalliseksi. Markkinoiden kehittyessä myös aikaisemmin muilla toimialoilla toimineet yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta laajentaa palvelutarjontaansa sosiaalipalvelujen alalle, joskin useat ovat sittemmin myyneet palvelutuotantonsa toimialalle suuntautuville yrityksille. Myös sosiaalipalvelualalla on viime aikoina ollut havaittavissa keskittymistä, suuret toimijat ostavat hyvin menestyviä pieniä yrityksiä ja laajentavat toimintaansa koko Suomeen. Jokunen ulkomainenkin yritys on löytänyt suomalaiset sosiaalipalvelumarkkinat.

28 27 5 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 5.1 Toimialan tuotanto Sosiaalipalvelut on tyypillinen palveluelinkeino, jossa henkilökunnan panos on ratkaiseva. Toimiala on erittäin työvoimavaltainen ja naisvaltainen. Vaikka sosiaalipalvelujen tuotannossakin tulee yleistymään teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen, ei ihmisten työpanos ole syrjäytymässä. Teknologia vapauttaa henkilöstön ajan itse perustehtävään. Viestintä-, turva- ja apuvälineteknologian hyödyntäminen parantaa alan alhaista tuottavuutta ja tehokkuutta. Tässä luvussa tarkastellaan kolmen tuoteryhmän palveluiden tuotantoa lähemmin. Kunkin kappaleen lopussa on kuvattu, miten toimialan yrittäjät arvioivat KTM:n teettämässä Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksessa palvelutuotantonsa tuotekehityspanostuksia suhteessa 12 kuukauden takaiseen ja 12 kuukauden tulevaan tilanteeseen. Vertailun kannalta tarkasteluun on myös otettu sosiaalipalveluyritysten arviot viimeaikaisesta ja tulevasta liikevaihdon kehityksestä Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Tässä kappaleessa käsitellään toimialaa majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) yhtenä kokonaisuutena. Toimialalla on seitsemän alaryhmää (TOL ). Yrityksiä toimialalla vuonna 2004 oli yhteensä 803. Lisäystä edellisvuoteen oli 46 yritystä. Yritykset työllistivät henkilöä. Suurimmat alatoimialat liikevaihdolla mitattuna olivat palvelutalot ja ryhmäkodit (TOL 85315) ja lasten ja nuorten laitokset (TOL 85311). Vuonna 2004 palvelutaloja ja ryhmäkoteja oli yhteensä 488 sekä lasten ja nuorten laitoksia 273. Kaikkien tämän ryhmän yritysten toimintalogiikka on perusrakenteeltaan samanlainen. Yritykset tuottavat palveluja kiinteästä toimipaikasta ja sosiaalipalvelujen lisäksi asiakkaille tarjotaan majoitus-, ateria- ja muita oheispalveluja. Yritysten tulorahoitus muodostuu palveluista perittävistä asiakasmaksuista ja julkisista subventioista, jotka kohdentuvat yritykselle suoraan tai välillisesti asiakkaan kautta. Esimerkiksi palveluasunnosta maksettavaan vuokraan asiakkaan on mahdollista saada Kansaneläkelaitokselta asumistukea. Ns. itsemaksavien asiakkaiden osuus on vielä vähäinen, mutta sen ennakoidaan kasvavan erityisesti vanhustenhuollossa. Tämän ryhmän vastanneista yrityksistä 45 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvaneen kuluneen vuoden aikana. Tuotekehityspanostukset olivat kasvaneet jopa 57 prosentilla vastanneista yrityksistä. Liikevaihdon ja tuotekehityspanostusten arvioidaan kasvavan myös seuraavan 12 kuukauden aikana, joskin tuotekehityksen osalta ei enää yhtä voimakkaasti.