Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Sosiaalipalvelut

2 Sosiaalipalvelut Toimialaraportti 15/2007 Riitta Kettunen

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Riitta Kettunen Etelä-Savon TE-keskus Julkaisuaika Joulukuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sosiaalipalvelut Tiivistelmä Raportti käsittelee TOL toimialaluokituksen mukaisen sosiaalipalvelut-toimialan (TOL 853) yrityssektoria. Toimiala koostuu kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Vuonna 2005 yrityssektorin suurimmat alatoimialat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna olivat palvelutalot ja ryhmäkodit, lasten päivähoito, kotipalvelut ja lasten ja nuorten laitokset. Sosiaalipalvelujen tuottajat jaetaan kahteen tuottajatahoon: julkinen sektori (kunnat) ja yksityinen sektori (yritykset ja järjestöt). Kansantalouden tilipitotietojen mukaan vuonna 2006 sosiaalipalvelujen tuotos oli noin 6,8 miljardia euroa, josta yksityissektorin (yritykset ja järjestöt) osuus oli jo melkein kolmannes. Vuoden 2005 tilastotietojen mukaan sosiaalipalveluyrityksiä oli 2 432, jossa on nousua edellisvuoteen 11 prosenttia, alan toimipaikkoja oli vastaavasti 2 732, jotka työllistivät henkilöä, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 587 miljoonaa euroa, jossa kasvua noin 20 prosenttia. Toimipaikkatietojen perusteella yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa pienempi ollen 558 miljoonaa euroa. Toimiala on hyvin työvoimavaltainen, mutta alalla toimivat yritykset ovat pääasiassa erittäin pieniä: 87 prosenttia yrityksistä/ toimipaikoista työllisti vuonna 2005 alle 10 henkilöä. Alan työllistävä vaikutus on kuitenkin merkittävä. Koko sosiaalialan työttömyysaste on laskenut vuosi vuodelta. Toimiala on myös hyvin naisvaltainen. Vuoden 2004 työssäkäyntitilaston mukaan naisten osuus sosiaalialan kaikista työllisistä oli 91 prosenttia eli lähes naista. Sosiaalialan yrittäjistä oli naisia 91 prosenttia eli runsaat Kuten muitakin toimialoja myös sosiaalipalvelualaa koskettaa työntekijöiden ja yrittäjien ikääntyminen. Yli 50-vuotiaita yrittäjiä vuonna 2004 oli yli 700. Jatkajan löytyminen ja onnistunut omistajanvaihdos on haaste myös sosiaalipalvelualalla. Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke on edennyt siihen pisteeseen, että kunnat ovat jättäneet valtioneuvostolle rakenteiden uudistamista ja palvelujen järjestämistä koskevat suunnitelmansa. Useita kuntaliitoksia on luvassa ja kuntien välisiä yhteistyömalleja kehitellään. Palvelurakenteet ovat olleet taka-alalla, mutta varsinkin uudet palkkaratkaisut pakottavat pohtimaan ja toteuttamaan uusia palvelumalleja. Yrityssektorin ottaminen mukaan tähän suunnittelutyöhön on perusteltua, koska mitään tuottajatahoa ei voi jättää ulkopuolelle tulevaisuudessa entisestään lisääntyvien palvelutarpeiden vuoksi. Yritykset eivät enää voi tyytyä pelkästään ruuhkahuippujen tasaajiksi, vaan niiden roolia tasavertaisena toimijana on vahvistettava. Uudessa hallitusohjelmassa luvataan mm. edistää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa, mikä on ollut kuntasektorilla vierasta. Yksityissektori mielletään vieläkin usein kilpailijaksi, mikä aiheuttaa yrityksissä epävarmuutta. Toimialan kehitys on riippuvainen siitä, miten kunnat ottavat yrityssektorin mukaan kehittämään palvelurakenteitaan. Tärkeää on myös lisätä kuntien kustannustietoisuutta sekä kustannusten läpinäkyvyyttä, mikä myös on otettu tehtävälistalle hallitusohjelmaan. Asiakkaan valinnan mahdollisuuksia lisäämään hallitusohjelma lupaa mm. laajentaa palvelusetelin käyttöä sekä kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Toimiala on kasvuala, mutta yritysten on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa ja osaamistaan sekä ammatilllisesti että liiketoiminnallisesti. Yhteistyö ja verkostoituminen, laatutyö ja johtaminen ovat avainsanoja yrityksen kehittämisessä. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat yrityssektorin tuottamat sosiaalipalvelut, majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut, sosiaaliset avopalvelut, sosiaalipalvelut, hoivapalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 68 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Markkinoiden kehitys Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten laitokset (TOL ) Palvelutalot ja ryhmäkodit (TOL 85315) Sosiaaliset avopalvelut Lasten päivähoito (TOL 85321) Kotipalvelut (TOL 85323) Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit Taloudellinen tila Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema... 43

7 8 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Julkinen sektori yritystoiminnan edistäjänä Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kasvuhakuisuus Kilpailukyvyn kehitys Innovaatiot Tuotanto, tuottavuus ja laatu Koulutus, kehittämistoiminta ja uusperustanta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Liite Hyödyllisiä linkkejä Lähteet... 68

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Tämä toimialaraportti käsittelee sosiaalipalvelualan yrityssektoria. Raportin tavoitteena on palvella sosiaalipalvelualan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka toimivat alan kehittämis- ja koulutustehtävissä. Tavoitteena on myös kuvata toimialan lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita lähitulevaisuudesta. Raportti antaa pohjaa myös päätöksenteon tueksi sosiaalipalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi Suomessa. Raportin laatimisessa on hyödynnetty kauppa- ja teollisuusministeriön Toimialapalvelun Online-tietokantaa, josta on käytetty Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja sekä työministeriön tilastoja. Taloudelliset tunnusluvut pohjautuvat Suomen Asiakastieto Oy:n ja Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Toimialaraportissa on hyödynnetty myös Tietoykkönen Oy:n kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laatiman Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen tuloksia, jotka perustuvat 110 sosiaalipalvelualan yrityksen omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin. Monet kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan nykytilasta ja kehittymisestä perustuvat edellä mainittuihin tilastotietoihin, tutkimuksiin, lehdistökatsauksiin, kirjallisuuteen sekä yrittäjien näkemyksiin, mutta vastuu tulkinnoista on raportin kirjoittajalla. Tulkintojen taustalla olevan lähteen määrittely ei aina ole selkeästi osoitettavissa. Tässä kauppa- ja teollisuusministeriön ja TE-keskusten kustantamassa toimialaraportissa korostuu elinkeinopoliittinen näkemys toimialan lähihistoriasta, nykytilasta ja kehittämistarpeista. Raportti on suurelta osin edellisen raportin tilastollista päivitystä. Tämän raportin syntymiseen ovat myötävaikuttaneet useat tahot: yritykset, sidosryhmät ja kollegat, jotka ansaitsevat sydämellisen kiitokseni. Sosiaalipalvelut toimialana on kasvuala: yritysten yhteenlasketun liikevaihdon vuosittainen kasvu on ollut yli 20 prosenttia usean vuoden ajan. Sosiaalialan yritysten palvelutuotannon kehittyminen ei ole ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalipoliittisten ta-

9 8 voitteiden kanssa. Markkinoiden hyödyntäminen sosiaalipalvelujen tuotannossa mahdollistaa nykyistä paremmin hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen. Mikkelissä Riitta Kettunen

10 9 1 Tiivistelmä Suomen perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus sosiaaliturvaan. Lain 19 pykälän nojalla jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalipalvelujen tuottaminen on perinteisesti kuulunut julkiselle sektorille. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus määritteli sosiaalipalvelujen järjestämisen entistä selkeämmin kuntien tehtäväksi. Lain mukaan kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne ulkopuolisilta tuottajilta. Uudistettu valtionosuuslaki mahdollisti sosiaalipalvelualan rakennemuutoksen. Toimialan rakennemuutos ilmeni muun muassa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa yritysten ja järjestöjen palvelutuotannon kasvuna. Sosiaalipalvelut (TOL 853) koostuvat kahdesta Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisesta päätoimialasta, jotka ovat majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 kuntien osuus sosiaalipalvelujen lähes seitsemän miljardin euron kokonaistuotoksesta oli 70,7 prosenttia, järjestöjen eli ns. kolmannen sektorin 18,3 prosenttia ja yritysten 11 prosenttia. Yksityissektorin (yritykset ja järjestöt) osuus vuonna 2006 oli siis jo lähes kolmasosa tuotettujen palvelujen arvosta. Sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä oli vuonna 2005 yhteensä 2432 (toimipaikkoja 2732). Suurimmat alaryhmät vuonna 2005 yritysmäärällä, liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuina olivat edelleen palvelutalot ja ryhmäkodit, lasten ja nuorten laitokset, lasten päivähoito ja kotipalvelut. Eniten viime vuosina on perustettu kotipalveluyrityksiä. Toimialana sosiaalipalvelut on nuori ja yritykset pääosin pieniä. Yritysten toimipaikoista 87 prosenttia työllisti alle 10 työntekijää vuonna 2005, yli 50 työntekijää työllistäviä toimipaikkoja oli vain yhdeksän. Yhteensä yritykset työllistivät yli henkilöä eli keskimäärin 4,5 henkilöä toimipaikkaa kohden. Sosiaalipalvelut on työvoimavaltainen ala ja markkinat ovat vieläkin pääosin paikallisia. Hoivaklusteri, johon myös sosiaalipalvelut kuuluvat, tuottaa suurimman osan kansalaisten peruspalveluista ja sen merkitys työllistäjänä ajanjaksolla oli ylivoimainen. Yritysten rooli on ollut tähän mennessä lähinnä täydentää julkista palvelutarjontaa ja tasata julkisen palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Tämä on kuitenkin muuttumassa asiakkaiden ostovoiman lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan sekä markkinoiden ke-

11 10 hittyessä. Pienet yritykset erikoistuvat. Isot yritykset valtaavat markkinoita valtakunnallisesti. Alalla, jossa palvelujen toimitusvarmuudella on erityinen merkitys, tulisi olla riskinkantokyvyltään nykyistä huomattavasti vahvempi yrityskanta. Neuvotteluvoiman, toimitusvarmuuden ja uskottavuuden parantamiseksi jo alalla toimivien yritysten kasvu on lähiajan haaste. Kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä on tehostettava. Verkostojen merkitys kasvaa, koska pienet yritykset eivät jatkossa yksin menesty kilpailussa, jossa ostajana ovat aiempaa suuremmat yksiköt, jotka ostavat isoja kokonaisuuksia. Yksityisen palvelutuotannon menestystekijöitä tulevat jatkossakin olemaan joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asiakaslähtöisyys ja panostaminen laatutyöhön. Pienet yritykset eivät voi kilpailla hinnalla vaan erikoistumalla. Väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää. Kasvaviin sosiaalipalvelujen tarpeisiin tarvitaan myös yritysten tuotantopanosta nykyistä enemmän. Merkittävin muutos yritysten kannalta tapahtunee palvelumarkkinoiden avautuessa. Kuntien kustannuspaineet ja tuotannon tehostamistarpeet lisäävät markkinoilta ostettavia palveluja. Myös julkisen alan henkilöstön eläköityminen mahdollistaa ostopalvelujen lisäämisen, koska tukeutuminen ostopalveluihin ei aiheuta tulevaisuudessa suuria henkilöstöjärjestelyjä kuntien omissa organisaatioissa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen (PARAS). Hankkeen toteuttamista varten säädettiin puitelaki, joka tuli voimaan helmikuussa Seuraava määräaika oli lokakuun 2007 lopussa, johon mennessä kunnat jättivät valtioneuvostolle suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Tähän mennessä on keskitytty kuntarakenteisiin kuten kuntaliitoksiin ja yhteistoiminta-alueiden kehittämiseen. Seuraavaksi on paneuduttava palvelurakenteisiin parempien tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseksi palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Yksityissektorin mukanaolo palvelurakenneuudistustyössä on varmistettava. Syksyn 2007 kuumat palkkaneuvottelut ja -ratkaisut tulevat rasittamaan kuntien taloutta entisestään, mikä sekin pakottaa uusien palvelurakenteiden suunnitteluun ja myös suunnitelmien toteutukseen. Keskeinen ongelma yksityisen sosiaalipalvelualan kehittymiselle on palvelumarkkinoiden kehittymättömyys. Kunnilla on palvelutuotannossa useita rooleja: rahoittaja, tuottaja, ostaja ja valvoja. Julkinen sektori on kasvattanut tuotantoaan, vaikka se ei aina olisikaan ollut kustannustehokkain tapa palveluiden järjestämiseksi. Tuottajatahot ovat markkinoilla eriarvoisessa asemassa. Yritykset eivät ole saaneet avustuksia investointiensa rahoittamiseen järjestöjen ja kuntien tavoin. Investointipääomien tai vakuuksien puute onkin esteenä sosiaalipalveluyritysten kehittymiselle ja koko toimialan kasvulle.

12 11 Kuntien tulisi erottaa toisistaan oma palvelutuotanto ja palvelujen tilaaminen. PARAShankkeen myötä on käyty keskustelua myös ns. tilaaja-tuottaja-mallin eduista ja haitoista. Mallin käyttöönotto takaisi parhaimmillaan kaikille toimijoille tasavertaisen aseman ja saisi aikaan tervettä kilpailua. Sosiaalipalvelualan elinkeinopoliittisen kehittämistyön tärkein tehtävä onkin edesauttaa toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä. Viranomaistehtävät ja palveluiden järjestämisvastuu säilyisivät edelleen kunnilla ja alan viranomaisilla. Toimialalle tulisi luoda verkostomainen toimintatapa, joka mahdollistaisi markkinoiden hyödyntämisen palvelutuotannon järjestämisessä. Kunnilla palveluiden järjestäjänä on ratkaiseva rooli uudistuvan toimintaympäristön kehittämistyössä. Kuntien tulisi laatia pitkän tähtäimen suunnitelmat, joissa selkeästi ilmaistaan, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä palvelut muut tahot voivat tuottaa. Tämä rohkaisisi myös uusien yritysten perustamiseen. Uudessa hallitusohjelmassa luvataan mm. edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa, kannustaa tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa, laajentaa palvelusetelin ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, kehittää palvelujen laadun valvonnan välineitä sekä edistää tuottavuutta kehittämällä toimintakulttuuria, palveluprosesseja ja tuottavuusmittareita sekä parantaa kuntapalvelujen hinnoittelua ja rahoituksen läpinäkyvyyttä kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Kaikki tärkeitä toimintaympäristöä parantavia asioita. Ostaessaan palveluja oman organisaation ulkopuolelta kuntien tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista. Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen edellyttää, että kunnat panostavat kustannuslaskennan, tuotteistamisen ja laatukriteerien sekä hankintaprosessien kehittämiseen. Uusi hankintalainsäädäntö astui voimaan kesällä Kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysjohdolta vaaditaan hyviä liikkeenjohtotaitoja. Yksi haastavimmista johtamisen osa-alueista on henkilöstön johtaminen. Se koskee kaikkia toimijoita, ei yksistään yrityssektoria. Motivoitunut, osaava henkilöstö on sosiaalipalveluyrityksen tuottavuuden tärkein osatekijä. Toimiala kärsii jo nyt paikoitellen työvoimapulasta, mikä lisää rekrytointiosaamisen tarvetta. Toimialan tuottavuus on alhaisella tasolla. Tuottavuuden parantamisessa henkilöstön merkitys on ylivoimainen. Pienissä yrityksissä teknologian hyödyntäminen on vähäistä. Sen avulla kuitenkin voitaisiin parantaa toiminnan laatua ja tehokkuutta vapauttamalla henkilöstön aikaa itse hoivatyöhön. Laatujärjestelmä on yrityksen oivallinen kehittämistyökalu. Tarjouspyynnöissäkin nykyään edellytetään laatujärjestelmän olemassaoloa, mutta vielä liian usein hankintapäätökset tehdään halvimman hinnan perusteella. Tuottavuuden esteenä ja toimialan merkittävänä uhkatekijänä on yrittäjän jaksaminen. Pienten yritysten vetäjät tekevät pitkiä päiviä usein ilman vapaapäiviä ja lomia. Pitkään jatkuessaan tämä näkyy yritysten lopettamisina ja lisääntyneinä konkursseina. Kuten muillakin toimialoilla myös sosiaalipalvelualalla yrittäjät ikääntyvät ja ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Toiminnan jatkajan löytyminen on haasteellista myös tällä toimialalla.

13 12 Sosiaalipalvelujen tulevaisuus elinkeinoalana näyttää hyvältä varsinkin, jos toimialalle onnistutaan luomaan toimivat markkinat ja yritykset erikoistuvat jollekin tietylle liiketoiminta-alueelle. Markkinoiden kasvaessa kysynnän lisääntymisen myötä yritysmäärä kasvaa ja alalle muodostuu nykyistä monipuolisempi yritysrakenne. Sosiaalipalveluja tuottavat myös useat valtakunnallisesti toimivat yritykset. Markkinoiden kehittyessä erilaiset monituottajamallit yleistyvät ja asiakkuuden merkitys korostuu. Palvelujen tuotteistaminen yleistyy ja laatutyön merkitys kasvaa asiakkaiden tietoisuuden lisääntyessä. Kilpailu kiristyy ja kustannustietoisuus lisääntyy. Alalle muodostuva uudenlainen toimintaympäristö mahdollistaa uusien palvelumallien kehittymisen sekä vientikelpoisten tuotteiden syntymisen. Tehokas ja laadukas kotimainen palvelutuotanto parantaa yritysten valmiuksia vientiin tai ainakin estää tehokkaasti palvelutuonnin.

14 13 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL toimialaluokituksen mukaan sosiaalipalvelut (TOL 853) koostuvat kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Nämä pääryhmät jakautuvat alaryhmiin: TOL 8531 TOL TOL TOL TOL TOL TOL TOL TOL 8532 TOL TOL TOL TOL TOL TOL TOL Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Lasten- ja nuorten laitokset Kehitysvammalaitokset Vanhusten laitokset Päihdehuoltolaitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Sosiaaliset avopalvelut Lasten päivähoito Päivätoiminta Kotipalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Neuvolat Avomuotoinen päihdekuntoutus Muu sosiaalitoiminta Sosiaalipalvelujen tuottajat voidaan jakaa kahteen tuottajatahoon: julkinen ja yksityinen sektori, johon luetaan yritykset ( ja ammatinharjoittajat) sekä järjestöt (yhdistykset, säätiöt ja muut ns. yleishyödylliset palvelutuottajat). Tässä toimialaraportissa käsitellään yritystoimintana harjoitettua sosiaalipalvelujen tuotantoa. Yleishyödyllisestä toiminnasta käytetään järjestöt- tai kolmas sektori -nimitystä. Julkisen sektorin ja järjestöjen omistamat yritykset kuuluvat tässä raportissa yrityssektoriin. Vuonna 2005 sosiaalipalveluyritysten liikevaihto oli 587 miljoonaa euroa. Kansantalouden tilinpitotietojen mukaan vuonna 2006 sosiaalipalvelujen kokonaistuotoksen arvo oli jo lähes seitsemän miljardia euroa, josta yritysten osuus oli noin 11 prosenttia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sosiaalipalvelujen jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden toimialaryhmien keskeisiä tunnuslukuja toimipaikkatietojen perusteella.

15 14 Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2005 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Sosiaalipalvelut yhteensä , , , Majoituksen sis. sosiaalipalvelut yht , , , Lasten ja nuorten laitokset , , , Kehitysvammalaitokset 6 0,2 0,0 0, Vanhusten laitokset 21 0, , , Päihdehuoltolaitokset 14 0, , , Palvelutalot ja ryhmäkodit , , , Ensi- ja turvakodit 1 0,0 0,0 0, Muut laitokset ja asumispalvelut 21 0, , , Sosiaaliset avopalvelut yht , , , Lasten päivähoito , , , Päivätoiminta 17 0,6 52 0, , Kotipalvelut , , , Työtoiminta ja työhön kuntoutus 25 0, , , Muu sosiaalitoiminta 203 7, , ,0 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot 2.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Sosiaalipalvelujen ensisijaisena tavoitteena on luoda ja edistää hyvinvointia. Palvelujärjestelmässä käytetään hyväksi sekä alan tutkimustuloksia että välittömästi hyvinvointiin liittyviä hyödykkeitä tuottavan teollisuuden tuotteita ja erilaisia muita hyvinvointipalveluja. Sosiaalipalvelut toimialana kuuluu hyvinvointiklusteriin. Hyvinvointiklusterilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhoidossa käytettävien teknologia- ja palvelutuotteiden tutkimusta, kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä. Siihen kuuluvat myös kotipalvelut ja kotiterveydenhoito, oma- ja itsehoito sekä itsenäistä suoriutumista edistävät ratkaisut. Hyvinvointiklusteri verkottaa alan toimijoita ja luo uusia yhteyksiä ja synergiaa palveluntuottajien, yritysten ja tutkimuksen välille. Tavoitteena on tuloksekkaampi yhteistyö ja sitä kautta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten vauhdittaminen. Sosiaalipalvelujen kehittyminen edellyttää keskeisesti yhteistyön tiivistämistä kaikkien klusteritoimijoiden välillä. Jo ammattikoulutuksen ja tutkimuksen tulisi nykyistä selkeämmin tukea toimialan palvelurakenteen kehittymistä. Alan pientenkin yritysten asiantuntemusta pitäisi hyödyntää tehokkaammin. Teknisten innovaatioiden ja sovellusten

16 15 käyttö sosiaalipalvelujen tuotannossa ja tuotannonohjauksessa lisääntyy tulevaisuudessa. Palvelutuotannon tehostamisen lisäksi monilla teknisillä innovaatioilla voidaan parantaa palvelujen tuottavuutta ja laatua sekä erityisesti saatavuutta. Ne mahdollistavat toimimisen tulevaisuuden verkostomaisessa ympäristössä entistä tehokkaammin. Arkisten apuvälineiden lisäksi myös teknisesti vaativien tuotteiden markkinat kasvavat sosiaalialalla. Julkisen sektorin merkittävä tehtävä hyvinvointiklusterin kehityksessä on vaikuttaa alan yritystoiminnan tasapuolisten ja suotuisien olosuhteiden luomiseen. Kannustimina ja työvälineinä voidaan käyttää erilaisia kehittämishankkeita, -ohjelmia ja -avustuksia sekä teknologiaohjelmia ja lainsäädäntöä. Sosiaalialan kehittämisohjelmissa tulisi huomioida tasapuolisesti myös uudistuvan palvelujärjestelmän ja eri tuottajatahojen tarpeet. Tekes käynnisti vuonna 2004 toimialalle soveltuvan teknologiaohjelman nimeltä Finnwell (www.tekes.fi/teknologiaohjelmat), joka mahdollistaa osaltaan rahoituksen saamisen ns. sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen ja palvelukonseptioiden kaupallistamiseen sekä palvelutuotannon tehostamiseen pyrkiviin kehittämishankkeisiin. Tekesin uusi ohjelma Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä keskittyy alan innovaatioiden edistämiseen. Tavoitteena on tehostaa julkisen ja yksityisen sektorin keskinäistä yhteistyötä ja lisätä palvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Tämä ohjelma toivon mukaan huomioi myös pienet palveluyritykset, joita on noin 90 prosenttia sosiaalialan yrityksistä. Julkisen sektorin tulee panostaa pk-yrityksiin, jotka kehittävät yritystään teknologian avulla sekä kehittävät uusia palveluinnovaatioita. Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkemykset tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan toimialan yritysten yhteistyö eri tahojen kanssa on melko vähäistä ja tutkimuslaitosten kanssa lähes olematonta. Toisaalta pienillä yrityksillä on käytettävissä niukasti aikaa ja rahaa tuotekehitykseen.

17 16 Kuva 1. Sosiaalialan yritysten yhteistyö eri tahojen kanssa Lasten ja nuorten laitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Lasten päivähoito Kotipalvelut Lasten ja nuorten laitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Lasten päivähoito Kotipalvelut Lasten ja nuorten laitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Lasten päivähoito Kotipalvelut Lasten ja nuorten laitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Lasten päivähoito Kotipalvelut Lasten ja nuorten laitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Lasten päivähoito Kotipalvelut Lasten ja nuorten laitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Lasten päivähoito Kotipalvelut Lasten ja nuorten laitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Lasten päivähoito Kotipalvelut Oman toimialan yritykset Muiden toimialojen yritykset Yliopistojen ja korkeakoulut Ammattikorkeakoulut Ammattioppilaitokset Tutkimuslaitokset Muut yhteistyökumppanit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Ei osaa sanoa Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimus

18 17 3 Toimialan rakenne 3.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2005 Suomessa oli 2432 sosiaalialan yritystä (TOL 853), joista majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluja tuottavia (TOL 8531) oli runsas kolmannes. Sosiaalipalveluyritysten nettolisäys edellisvuoteen verrattuna oli 246 yritystä, joista lähes 200 oli sosiaalisia avopalveluyrityksiä. Yritysten määrän kasvu vuoteen 2004 verrattuna noin 11 prosenttia. Yritysmäärän lasku vuodesta 1998 vuoteen 1999 selittyy osin tilastointiperusteiden muutoksella ja osin yksityisten perhepäivähoitajien määrän selkeällä laskulla. Yritysten toimipaikkojen määrä vuonna 2005 oli kappaletta. Kuva 2. Sosiaalipalveluyritysten lukumäärä Sosiaalipalvelut Majoituksen sis.sos.palv Sosiaaliset avopalv Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot 3.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Seuraavassa taulukossa on kuvattu sosiaalialan yritykset ja henkilöstö alaryhmittäin. Toimialaryhmät kotipalvelut, lasten päivähoito ja palvelutalot ja ryhmäkodit sekä lasten ja nuorten laitokset edustavat henkilöstömäärällä mitattuna noin 87 prosenttia koko toimialan henkilöstömäärästä. Palvelutalojen ja ryhmäkotien osuus henkilöstön määrästä vuonna 2005 oli suurin, peräti 41 prosenttia. Sosiaalipalveluyritysten henkilöstön nettolisäys vuodesta 2004 vuoteen 2005 oli yhteensä eli 16 prosenttia. Useilla sosiaali-

19 18 palvelujen aloilla laki ja sen soveltaminen asettavat vaatimuksia henkilöstön ammatillisen koulutuksen, työkokemuksen ja määrän suhteen. Yritysten henkilöstötarve määräytyy pitkälti asiakkaiden määrän tai hoidettavuuden mukaan. Taulukko 2. Yritykset ja henkilökuntamäärät toimialoittain 2005 TOL Toimiala Yritykset Henkilöstö Lasten ja nuorten laitokset Kehitysvammalaitokset Vanhusten laitokset Päihdehuoltolaitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Lasten päivähoito Päivätoiminta Kotipalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Muu sosiaalitoiminta Sosiaalipalvelut yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot Seuraavassa taulukossa sosiaalipalveluja tuottavien yritysten toimipaikat on luokiteltu henkilöstömäärään perustuvan jaottelun mukaisesti. Taulukko 3. Sosiaalipalveluyritysten toimipaikat henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna vuosina Kokoluokat Alle yli 250 Yhteensä Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Suhteelliset osuudet ,41 12,23 0,33 0,04 100,00 Lähde: Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot

20 19 Edelleen vuonna 2005 lähes 90 prosenttia toimipaikoista työllisti alle 10 henkilöä. Yli 50 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli vain yhdeksän. Vaikka yritykset edelleen ovat suurelta osin pieniä, suuntaus on kuitenkin yrityskoon kasvuun. Luokkaan henkilöä työllistävien toimipaikkojen määrä on moninkertaistunut vuodesta 1996 lähtien. Tapahtuneen kehityksen selittää pääosin asumispalveluja tuottavien toimipaikkojen yleistyminen. Suuria laitoksia puretaan jatkuvasti. Toimialalle on tullut myös isoja monialan yrityksiä, mikä näkyy toimipaikkatilastoissa. Järjestöt ovat viime aikoina yhtiöittäneet palvelutuotantoaan, mikä näkyi jo vuoden 2004 yritystilastoissa. Suurimpien yritysten joukossa onkin useita järjestöjen omistamia yhtiöitä. Alla olevassa kuvassa on esitetty sosiaalialan toimipaikkojen henkilöstömäärän kehitys vuodesta 1996 vuoteen 2005, jona aikana henkilökunnan määrä lähes kuusinkertaistui. Henkilöstömäärän suhteellinen kasvu on ollut tarkastelujaksolla suurempaa kuin yritysmäärän kasvu, mikä merkitsee keskimääräisen yrityskoon kasvua. Vuodesta 2004 henkilöstön lisäys oli 16 prosenttia. Kuva 3. Sosiaalialan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä Sosiaalipalvelut Majoituksen sis.sos.palv Sosiaaliset avopalv Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/ yritys- ja toimipaikkatilastot Alla olevassa kuvassa näkyy koko sosiaalialan (julkinen ja yksityinen) työttömyysaste sekä työllisen työvoiman kehitys vuosina

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia jpsosiaalipalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot