Matkaketjujen palvelutason kehittäminen kaukoliikenteen solmupisteissä

Transkriptio

1 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2017 Matkaketjujen palvelutason kehittäminen kaukoliikenteen solmupisteissä Solmupaikkojen kehittäminen osana liikennejärjestelmätyötä ja asemanseutujen suunnittelua C-osatehtävä

2 Sisällysluettelo Esipuhe dia 3 Johdanto diat Työn tausta / 1.2 Työn tavoitteet / 1.3 Esimerkkikohteet Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/ Matkaketjut ja käyttäjäryhmät diat Pitkät kotimaan matkat / 2.2 Kansainväliset matkaketjut 3. Solmupisteiden ja matkaketjujen palvelutasotavoitteet diat Yleistä / 3.2 Solmupisteiden ja matkaketjujen palvelutasotavoitteet 3.3 Terminaalien palvelutasotavoitteet 3.4 Rautateiden henkilöliikennepaikkojen palvelutasotavoitteet 3.5 Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasotavoitteet solmupisteissä 4. Toimintaympäristön muutokset diat Liikennepalvelulaki 4.2 Asetus liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista 4.3 Maakuntauudistus ja liikennejärjestelmäsuunnittelu 5. Kehittäjäverkostot diat Rautatieasemat / 5.2 Linja-autoasemat 5.3 Keskustaterminaalit ja muut solmupysäkit / 5.4 Maakuntien lentoasemat 5.5 Solmupisteyhteistyössä tunnistetut haasteet ja kehittämistarpeet Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L ISSN ISBN Palvelutasotavoitteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet diat Informaatio ja opastus / 6.2 Palvelut 6.3 Esteettömyys, erityisryhmien tarpeet ja henkilökohtainen palvelu 6.4 Liityntäpysäköinti / 6.5 Liityntäpyöräpysäköinti 6.6 Kulkumuotojen yhteensopivuus/jatkoyhteyksien toteutuminen 7. Kehittämisesitykset diat Johtopäätökset diat Lähteet dia 67

3 Esipuhe Tässä Matkaketjujen palvelutason kehittäminen kaukoliikenteen solmupisteissä -selvityksessä tarkastellaan matkaketjujen palvelutason kehittämiseen liittyviä eri osapuolten tehtäviä ja vastuita solmupisteissä. Selvityksessä on keskitytty maakuntakeskuksiin, valtakunnallisen solmupisteverkon solmupaikkoihin, jotka yhdistävät alueet valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkostoon. Työssä on laadittu katsaus solmupisteiden palvelutasoon vaikuttavista tekijöistä matkaketjun jatkuvuuden näkökulmasta sekä tutkittu eri palvelutasotekijöiden edistämiseen liittyviä vastuita ja yhteistyömalleja. Selvitys kuuluu C-osatehtävänä Liikenneviraston kolmiosaiseen projektikokonaisuuteen Solmupaikkojen kehittäminen osana liikennejärjestelmätyötä ja asemanseutujen suunnittelua. Kokonaisuuden muut osat ovat A) Asemanseutujen kehittämistyön toimintamallit sekä B) Maankäytön suunnitteluun liittyvä yhteistyö ja sen uudistaminen ratapiha- ja asemakeskusalueilla. Työn johdannossa on esitetty työn tavoitteet, rajaukset ja solmupisteiden tyypittely. Luvuissa 2-4 on nostettu esille työ kannalta keskeiset lähtötiedot käsitelty matkaketjuja ja käyttäjäryhmiä, palvelutasotavoitteita sekä merkittävimpiä lainsäädäntöön ja hallintoon liittyviä toimintaympäristömuutoksia. Luvussa 5 käsitellään solmupisteiden kehittäjäverkostoja terminaalityypeittäin ja luvun lopussa esitetään yhteistyössä tunnistettuja haasteita ja kehittämistarpeita. Luvussa 6 on tarkasteltu palvelutasotavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita kuuden eri teeman näkökulmasta. Yhteistyön ja palvelutasojen kehittämisehdotukset esitetään luvussa 7. Raportin lopussa ovat selvitystyön johtopäätökset. C-osatehtävän työryhmään kuuluivat Liikennevirastosta Marja Rosenberg, Laura Langer ja Arja Aalto. Konsultteina työstä vastasivat Sonja Aarnio, Ramboll Finland Oy (pp), Patrick Hublin, Sweco Ympäristö Oy sekä Mikko Suhonen, Trafix Oy. Helsingissä elokuussa 2017 Liikennevirasto

4 1. Johdanto

5 1.1. Työn tausta Tausta Toimivat matka- ja kuljetusketjut sekä solmupaikkojen saavutettavuus ovat liikennejärjestelmän keskeisiä kehittämistavoitteita. Solmupisteiden palveluiden kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä ja yhteistä sitoutumista eri osapuolten kesken. Tavoitteena on, että solmupisteiden palvelutasoa kehittämällä pystytään sujuvoittamaan matkaketjuja ja lisäämään julkisen liikenteen matkaketjujen houkuttelevuutta ja sitä kautta lisätä kestävien kulkutapojen käyttöä. Solmupisteissä tarjottavien palveluiden tulisi perustua käyttäjien tarpeisiin. Solmupisteiden kehittämiseen tulee uusia haasteita, kun liikenteen uusien palvelujen kehittymisen myötä markkinoille tulee uusia kaupallisia toimijoita Miten voidaan huolehtia matkaketjujen sujuvuudesta eri toimijoiden välillä ja miten turvataan keskeisten solmupisteiden toimivuus? Uusien liikennepalveluita ja sovelluksia kehittävien toimijoiden mukaan tulo luo paitsi haasteita myös valtavat mahdollisuudet matkaketjujen sujuvuuden edistämiseen. Olemassa olevan tiedon pohjalta voidaan tuottaa mitä erilaisempia matkaketjujen sujuvuutta ja kestävien kulkutapojen käyttöä edistäviä käyttäjälähtöisiä sovelluksia ja palveluita. Keskeiseksi kysymykseksi nouseekin se, että mikä rooli viranomaisella tulisi olla näiden uusien palveluiden syntymisen mahdollistajana. Lähtötiedot Liikennejärjestelmän erilaisia solmupisteitä on tarkasteltu ja luokiteltu useissa tuoreissa selvityksissä. Keskeisen lähtökohdan tälle työlle muodostaa Liikenneviraston Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutasoselvitys (2016), Valtakunnallinen pysäkkiselvitys (2014) sekä Matkustajatietoselvitys (2016). Lisäksi työn tausta-aineistona useita alueellisia solmupisteitä ja matkaketjujen kehittämistä koskevia tutkimuksia, selvityksiä ja tilastoja.

6 1.2. Työn tavoitteet Työn tavoite Osatehtävä koskee matkaketjujen solmupisteiden palvelutason kehittämiseen liittyviä eri osapuolten tehtäviä ja vastuita. Työssä keskitytään maakuntakeskuksiin valtakunnallisen solmupisteverkon solmupaikkoihin, jotka yhdistävät alueet valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkostoon Liikkumisen palveluiden tavoitteellista palvelutasoselvitystä (2016) tarkentaen. Työn tavoitteena on: Laatia katsaus solmupisteiden palvelutasoon vaikuttavista tekijöistä matkaketjun jatkuvuuden ja eri käyttäjäryhmien näkökulmasta (vaihtotapahtuman sujuvuus terminaaleista alueellisiin liikennepalveluihin) Muodostaa esitys siitä, minkä tahojen tulisi vastata mistäkin solmupisteen palvelutasoon liittyvästä asiasta Kuvata yhteistyötavat eri osapuolten välillä ja laatia kehittämisesitykset esiin nousseiden esteiden poistamiseksi Laatia ehdotus siitä, miten ja missä muodossa solmupisteisiin liittyviä asioita käsitellään eri suunnittelutasoilla. Selvitykseen on valittu erityyppisiä vaihto- ja solmupaikkoja havainnollistavina esimerkkikohteina yhdeksän alueellista solmupistettä: Oulu,Joensuu,Kajaani,Lahti,Hämeenlinna,Rovaniemi, Turku, Seinäjoki ja Kotka). Esimerkkialueiden kehittämistilanteet on kuvattu ensimmäisen viiden kaupungin osalta tarkemmin osatehtävien A ja B yhteydessä. Selvityksen kohde Pitkänmatkaisten (> 100 km) matkaketjujen jatkuvuus Solmupisteiden kehittäminen Tarkasteltavat toimintamallit Koko kehittäjäverkoston toimintamalli Mahdollisuudet palvelutason kehittämisessä Muut tarkastelut Palvelutason kuvaus eri näkökulmista

7 1.3. Esimerkkikohteet (1/2) Esimerkkikohteet Selvitykseen on valittu erityyppisiä solmupaikkoja havainnollistavina esimerkkikohteina yhdeksän alueellista solmupistettä. Jokainen tutkittava solmupiste muodostuu useammasta erillisestä terminaalista. Oulun, Joensuun, Kajaanin, Rovaniemen solmupisteissä on lentoasema, linja-autoasema, rautatieasema sekä paikallisliikenteen terminaali. Turussa on näiden lisäksi matkustajaliikenteen satama. Seinäjoella ja Lahdessa solmupiste muodostuu linja-auto- ja junaliikenteen yhteisestä matkakeskuksesta sekä paikallisliikenteen terminaalista. Kotkassa ja Hämeenlinnassa on erilliset rautatie- ja linja-autoasemat ja paikallisliikenteen terminaalit (pääpysäkit). Liikkumisen palveluita tarkastellaan solmupisteissä kokonaisuutena, jossa kaupunkiseutujen väliset runkoyhteydet liittyvät solmupisteissä alueellisiin tai seudullisiin eri toimijoiden tuottamiin liikkumisen palveluihin erilaisiksi matkaketjuiksi.

8 1.3. Esimerkkikohteet (2/2) Mitkä tahot vaikuttavat solmupisteen palvelutasoon ja matkaketjujen toimivuuteen? Työn käynnistyessä (2/2017) kohdealueille lähetyssä kyselyssä pyydettiin alueiden edustajia arvioimaan kuinka eri tahot vaikuttavat solmupisteen palvelutasoon ja matkaketjujen toimivuuteen. VR:n nähtiin vaikuttavan palvelutasoon eniten. Liikenneviraston ja kaupungin roolit nähtiin tasavahvoina. Myös liikenteenharjoittajien ja Matkahuollon nähtiin vaikuttavan merkittävästi palvelutasoon. ELY-keskusten vaikutukset koettiin huomattavasti vähäisemmäksi, maankuntien ei nähty vaikuttavan palvelutasoon juuri lainkaan. Näkemykset Senaatti-kiinteistöjen ja yksityisten kiinteistönomistajien vaikutuksista vaihtelivat paljon. VR Liikennevirasto Kaupunki Liikenteenharjoittajat Matkahuolto ELY-keskus Yksityinen kiinteistönomistaja Muu, mikä? Senaatti-kiinteistöt Maakunta 0 % 50 % 100 % En osaa sanoa Ei ollenkaan Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Näkemykset siitä, mitkä tahot vaikuttavat solmupisteen palvelutasoon ja matkaketjun toimivuuteen (n=18) Onko solmupisteen palvelutasossa osa-alueita, jonka toteutumisesta tai rahoituksesta ei vastaa kukaan? Kyselyllä alueiden edustajilta tiedusteltiin myös näkemyksiä siitä onko solmupisteissä matkaketjun kannalta keskeisiä palvelutasotekijöitä, jonka toteutumisesta ei vastaa kukaan. Epäselvimmiksi vastuukysymykset koettiin seuraavien tekijöiden osalta: 1) Informaatiojärjestelmät 2) Matkakeskuksen/rautatieaseman opastus 3) Liityntäpysäköinnin mallit (henkilöauto & pyöräpysäköinti) 4) Linja-autoliikenteen informaation kokoamisen vastuutaho tulevaisuudessa (Matkahuollon vetäytyminen) 5) Matkustajien henkilökohtainen neuvonta (lipunmyyntipisteiden vähetessä) 6) Eri liikennemuotojen matkustajien palvelevat yhteiset odotustilat (WC) ja tavaroiden säilytys Huom! Kyselyn saatteesta ja kysymystenasettelusta johtuen vastaukset koskevat lähinnä rautatieasemien ja matkakeskusten palvelutasoa.

9 2. Matkaketjut ja käyttäjäryhmät

10 2.1. Pitkät kotimaan matkat (1/3) Pitkät kotimaan matkat Suomalaiset tekevät noin 112 miljoonaa yli 100 kilometrin pituista matkaa vuodessa (HLT 2011). Näistä n.10 % suuntautuu ulkomaille. Vuosina toteutetun henkilöliikennetutkimuksen perusteella yli sata kilometriä pitkistä kotimaanmatkoista lähes ¾ tehdään henkilöautolla. Juna on noin 11 prosentin kulkumuotoosuudella toiseksi käytetyin kulkumuoto. Linja-auton kulkumuotoosuus oli tutkimuksessa 6 % ja lentokoneen osuus 2 %. Linja-auton kulkumuoto-osuuden voidaan arvioida kasvaneen tutkimusajankohdan jälkeen uusien toimijoiden, nopeiden yhteyksien ja edullisemman hinnoittelun myötä. Pitkiä matkoja tehdään eniten viikonloppuisin, jolloin niiden määrä lähes kaksinkertaistuu arkipäiviin verrattuna. Pitkien (> 100 km) kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja matkatarkoituksien osuudet (HLT 2011) Lähteet: Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset (Liikennevirasto 8/2013) Henkilöliikennetutkimus 2011 Pitkillä matkoilla käyttäjien tarpeet riippuvat ensisijaisesti matkan tarkoituksesta. Pitkistä kotimaanmatkoista 77 prosenttia liittyy ostoksiin, asiointiin ja vapaa-aikaan, 20 % työhön ja 2 % opiskeluun. Matkaryhmät Työmatkat 8 % Työasiamatkat 12 % Opiskelumatkat 2 % Vierailu 29 % Muu vapaa-aika 19 % Mökkimatka 11 % Matkailu 11 % Työ- ja opiskelu 22 % Vapaa-aika 78 % Ostos ja asiointi 7 % Liityntämatka kansainväliseen verkkoon 1 % Työmatkoilla tarve julkisen liikenteen palveluille on ympärivuotinen, kun opiskelu- ja koulumatkoilla riittää lukuvuoden aikana tarjottava palvelu. Vapaa-ajan matkat joustavat enemmän matka-ajan ja täsmällisyyden suhteen, mutta muutoin eri matkaryhmien odotuksissa on paljon samankaltaisuuksia. Eri palvelutasotekijöiden merkitykseen vaikuttaa merkittävästi matkustajan tottuneisuus ja matkan toistuvuus. Esimerkiksi päivittäin samaan aikaan matkaansa tekevän työmatkalaisen informaatiotarve on selvästi vähäisempi kuin tottumattoman ja satunnaisesti matkustavan matkailijan. Pitkänmatkaisten matkaketjujen suurimmat haasteet liittyvät liityntäyhteyksien ja solmupisteiden toimivuuteen (vaihto runkoyhteydeltä alueellisen liikkumisen palveluihin). Parhaat edellytykset eheisiin matkaketjuihin on tavallisesti työ- ja opiskelumatkoilla matkat tehdään arkipäivisin aamun ja iltapäivän liikennöinti-huippujen aikaan ja tarjolla on useita vaihtoehtoisia yhteyksiä. Viikonloppuihin ja lomakausiin painottuvien vapaa-ajan matkojen osalta edellytykset toimivien matkaketjuihin ovat sen sijaan huomattavasti heikommat.

11 2.1. Pitkät kotimaan matkat (2/3) Pitkillä matkoilla eri palvelutasotekijöiden merkitys vaihtelee riippuen matkaryhmästä matkustajan tottuneisuudesta matkan toistuvuudesta Pitkät kotimaan matkat voivat olla aikaan ja paikkaan sidottuja (esim. työ- ja opiskelumatkat) ajan ja paikan suhteen joustavia (esim. vapaa-ajan matkat). Matkat voivat olla pakollisia (esim. työ- ja opiskelumatkat) tai vapaa ehtoisia (vapaa-ajan matkat) Solmupisteiden ja matkaketjujen kehittämisen näkökulmasta huomio kiinnittyy vahvasti pitkiin vapaa-ajan matkoihin Solmupisteissä tulisi turvata sellainen palvelutaso, että se täyttää tottumattoman ja satunnaisenkin matkailijan tarpeet.

12 2.1. Pitkät kotimaan matkat (2/3) Vapaa-aika ja asiointi (78 %) Työ- ja opiskelu (22 %) Epäsäännöllisiä, iltoihin, viikonloppuihin ja loma-aikoihin painottuvia matkoja Matkaketjujen sujuva jatkuminen runkoyhteyksiltä alueellisiin liikkumisen palveluihin selvästi haasteellisempi toteuttaa kuin arkipäivisin tehtävillä työ- ja opiskelumatkoilla Alueellisten liikkumispalveluiden (erit. paikallis/seutuliikenne ) vähäisyys iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina Rautatie- ja linja-autoasemien suppeat aukioloajat maakunnissa Vapaa-ajan matkoilla tärkeimmät palvelutasotekijät ovat yhteyksien olemassaolo, turvallisuus, hallittavuus, ennakoitavuus, mukavuus ja matkan hinta. Ajallisesti joustavia matkoja. Vapaa-ajan matka voi jäädä tekemättä esim. puuttuvan yhteyden tai korkean hinnan takia Liityntämatkoilla matka-ajan ennakoitavuuden merkitys korostuu. Saapumisaika tärkeää. Yhteystarve useimmiten varhaisaamussa ja myöhäisillassa, mutta myös illalla ja viikonloppuisin. Työ ja opiskelumatkat säännöllisesti toistuvia, arkipäivisin aamun ja iltapäivän liikennöintihuippujen aikaan tehtäviä, aikatauluihin sidottuja matkoja Matkojen ajoittuminen arkipäivien ruuhka-aikoihin mahdollistaa parhaat edellytykset sujuville jatkoyhteyksille Liikennepalveluiden määrä aamu- ja iltapäivissä hyvä Solmupisteiden terminaalit ja lähialueiden palvelut avoinna Matkan nopeus ja mahdollisuus hyödyntää matka-aikaa ovat tärkeitä. Matka-ajan ennakoitavuus korostuu. Pitkillä opiskelumatkoilla julkisen liikenteen yhteydet usein välttämättömiä (ajokortittomien ja autottomien määrä suuri) tarve kouluvuoden aikainen matkan hinta tärkeä Pitkillä työmatkoilla julkinen liikenne vaihtoehtona henkilöautolle. tarve ympärivuotinen Työasiamatkojen näkökulmasta on tärkeää, että matka voidaan tehdä yhden työpäivän aikana. Yhteystarve pääosin arkiaamuisin ja iltapäivisin/iltaisin. Etäyhteydet voivat vähentää liikkumistarvetta.

13 2.2. Kansainväliset matkaketjut (1/4) Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2016 Suomessa vieraili vuonna 2016 yhteensä 7,7 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Reilu kolmannes matkoista oli venäläisten tekemiä. Ruotsista ja Virosta tehtiin yhteensä viidennes matkoista. Noin joka kahdeksas Suomeen saapuneista matkailijoista asui Aasiassa. Suomeen tehdyistä matkoista noin 40 % oli päivämatkoja. Päivämatkoista 60 % oli venäläisten ja 20 % virolaisten tai ruotsalaisten tekemiä. Yleisin matkantarkoitus oli ostosmatka (22 %), joita tekivät pääasiassa venäläiset. Lähes yhtäpaljon tehtiin lomamatkoja (21 %). Vierailujen, kauttakulkumatkojen ja työmatkojen osuudet olivat saman suuruisia (n. 17 %). Viime vuosien aikana työmatkat ja kauttakulkumatkat ovat lisääntyneet. Siitä miten ulkomaalaiset saapuvat Suomeen tai millaisia liikkumispalveluita he käyttävät Suomessa ei juurikaan ole koottua tietoa. Kansainvälisten matkailijoiden kulkutapavalintoihin vaikuttavat mm. - Lähtömaa, etäisyys Suomesta - Matka suuntautuminen Suomessa - Matkan järjestämistapa (matkanjärjestäjä vs. itsenäinen matkailija) - Olemassa oleva liikennetarjonta Suomeen tultaessa ja terminaalista matkakohteeseen kuljettaessa - Informaation saatavuus Kansainvälisistä terminaaleista alueellisiin liikkumisen palveluihin siirryttäessä korostuvat matkayhteyksiin liittyvän informaation saatavuus solmupisteissä, opastuksen selkeys ja ennen kaikkea se, että informaatiota on tarjolla kattavasti vierailla kielillä. Lähde: Visit Finland matkailijatutkimus 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2016 (Visit Finland matkailijatutkimus 2016)

14 2.2. Kansainväliset matkaketjut (2/4) Ulkomaalaisten matkojen suuntautuminen Pääkaupunkiseudulle suuntautuu yli puolet ulkomaalaisen tekemistä matkoista. Eniten matkoja pääkaupunkiseudulle tehdään Virosta, Venäjältä, Ruotsista, Kiinasta ja Saksasta. Venäjältä saapuneille pääkaupunkiseutu on pääasiallinenmatkakohdejokaneljännellämatkalla,kunmuidenulkomaalaisten tekemistä matkoista pääkaupunkiseudulle suuntautuu kaksi kolmasosaa. Saaristoon ja rannikkoalueille tehtiin vuonna ,2 miljoonaa matkaa. Matkoista 2/3 oli venäläisten ja ruotsalaisten tekemiä. Virosta saaristoon/ rannikolle tehtiin , Saksasta ja Kiinasta matkaa. Järvi-Suomi oli pääasiallinen matkakohde joka kolmannella matkalla. Venäläiset tekivät näistä matkoista kaksi kolmannesta. Suurin osa heidän matkoista suuntautui Lappeenrantaan ja Imatralle. Virosta ja Ruotsista saapuneet matkailijat tekivät hieman alle 200 tuhatta matkaa Järvi-Suomeen. Saksasta tällaisia matkoja tehtiin lähes satatuhatta, Iso-Britanniasta ja Ranskasta ja Kiinasta noin Lappiin tehtiin viime vuonna noin puoli miljoonaa matkaa. Eniten Lappiin matkustivat kiinalaiset, britit, japanilaiset, saksalaiset, virolaiset ja ranskalaiset. (Lapin matkailijamääriin ei sisälly pohjoisten maantieraja-asemien kautta Norjasta ja Venäjältä saapuvat matkailijat). Pääosa Venäjältä ja Ruotsista Suomeen suuntautuvista matkoista tehdään henkilöautolla ja linjaautolla (tilausliikenne). Muiden liikkumisen palveluiden käytön arvioidaan olevan hyvin vähäistä. Valtaosa kauempaa saapuvista matkailijoista saapuu Suomeen lentokoneella, joko Helsinki-Vantaan lentoasemalle tai Lapin kentille.siitä, kuinka suuri osa matkustajista kulkee perille matkakohteeseen matkanjärjestäjän tilausajoliikenteessä ja kuinka suuri osa itse järjestämällään kuljetuksella ei ole tietoja. Lähde: Visit Finland matkailijatutkimus 2016

15 2.2. Kansainväliset matkaketjut (3/4) CASE: Kiinalaiset matkailijat Suomessa Kiinalaisten matkustajien määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina. Työmatkojen osuus Kiinasta länsimaisin suuntautuvista matkoista on noin 40 % ja yksityismatkailun osuus 60 % suhteet kuitenkin muuttuvat koko ajan enemmän lomamatkailun suuntaan. Ryhmämatkat dominoivat kiinalaisen matkailun markkinoita. Ryhmän mukana liikkuessa matkatoimisto hoitaa matkan järjestelyt, asiakirjat ja kuljetukset. Viime vuosien aikana kiinalaisten matkailun muotoihin on kuitenkin syntynyt perinteisen ryhmämatkan rinnalle pienryhmien matkoja, osittain ohjattuja ryhmämatkoja sekä täysin itsenäisesti järjestettyjä matkoja. Itse järjestettyjen matkojen määrä on ollut vahvassa kasvussa online varauskanavien käytön yleistyttyä. Nykyään noin kolmasosan arvioidaan olevan itsenäisiä matkailijoita. Kuljetuksiin ja liikkumiseen kiinalaiset ovat länsimaissa tyytyväisiä. He odottavat, että bussit ovat turvallisia, puhtaita, lämpimiä, tilavia ja nopeita. Auton vuokraus kiinnostaa kiinalaisia matkailijoita. Automatkailusta on kuitenkin usein liian vähän tietoa tarjolla, jotta he uskaltaisivat vuokrata auton Suomessa. Autonvuokrausta varten vuokrausjärjestelmiä pitäisi kehittää. Terminaaleissa tarvittaisiin kiinankielisiä ohjeita ja autoissa kiinankielisiä navigaattoreita. Omatoimisen kiinalaismatkailijat etsivät paljon tietoa internetistä ja hakevat tietoa matkaansa sopivista kuljetusmuodoista, reiteistä ja aikatauluista jo etukäteen. Yksittäiset matkailijat liikkuvat yleensä edullisemmilla kulkuvälineillä, esim. rautateitse tai muilla julkisilla kulkuvälineillä. Matkaketjujen ja solmupisteiden kehittämisessä huomioitavia asioita Yksittäiset matkailijat liikkuvat yleensä edullisilla kulkuvälineillä, esimerkiksi rautateitse tai muilla julkisilla kulkuvälineillä. Ryhmämatkailijat liikkuvat omatoimisesti linja-autoilla, vain harvempi ryhmämatkailija vuokraa esimerkiksi auton matkallaan. Arvostavat kiinankielistä materiaalia (tekstejä, oppaita, opaskirjoja) ja palvelua, tulevat kuitenkin usein toimeen myös englannin kiellellä. Autonvuokraus kiinnostaa, mutta automatkailusta usein liian vähän tietoa tarjolla. Automatkailussa mm. ajoneuvon tuntemattomuus, teiden kunto, liikennesäännöt, majoitus, oma kielitaito, ajotaidot, stressi ja fyysinen kunto. Taikauskoisia: Vältettävä numeroita 04, 4 ja 14 (Tämä huomioitu mm. paikallisliikenteen linjanumeroinnissa Rovaniemellä). Odottavat laadukasta ja luotettavaa palvelua, ei itsepalvelua. Tekevät paljon ostoksia, tuliaiset tärkeä osa matkaa. Arvostavat turvallisuutta. Arvostavat ja odottavat Wi-fiä. Etsivät tietoa ennen matkaansa mm. kulkumuodoista, julkisen liikenteen kartoista ja hinnoista. Arvostavat matkailukohteita, joissa on helppoa liikkua paikasta toiseen ja hyvin merkityt tiet. Lähde: Kiinalaiset matkailijat Suomessa

16 2.2. Kansainväliset matkaketjut (4/4) CASE: Venäläiset matkailijat Suomessa Venäläisten suosituin matkustusalueet Suomessa ovat Järvi-Suomi, Helsinki ja Imatra. Talvi on suositumpi matkailukausi kuin kesä. Suomea harkitaan matkakohteena useimmiten talviaktiviteettien harrastamisen kohteena, maaseutumatkakohteena, sekä kiertomatkakohteena. Venäläinen matkailu Suomessa perustuu hyvin vahvasti henkilöautoon ja bussikiertomatkoihin. Suomeen suuntautuvista matkoista 57 % tehdään henkilöautolla, 30 % linja-autoilla, 4 % junalla, 4 % laivalla ja 2 % lentokoneella. Suomen sisällä liikkumispalveluita käytetään hyvin vähän. Yksi matkaketjun haasteellisimmista vaiheista liittyy Suomeen saapumiseen eli rajajonoihin. Yleisen näkemyksen mukaan Itä- Suomeen on kuitenkin saavuttava omalla autolla, sillä alueen sisällä liikkuminen on muuten hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Tiedot matkaa varten etsitään yleisimmin internetistä, erityisesti sosiaalisen median ryhmistä. Ennen Suomeen saapumista venäläisillä voi olla tiedonhaussa ongelmia. Tietoa pitäisi edelleen saada lisää venäjäksi verkkoon ja luoda linkkejä alueen eri toimijoiden välille, jotta venäläinen matkailija pystyisi luomaan kokonaiskuvan alueen palvelutarjonnasta. Matkaketjujen ja solmupisteiden kehittämisessä huomioitavia asioita Matkailu perustuu henkilöautoon ja bussikiertomatkoihin, eivät juurikaan käytä Suomessa ollessaan muita kuljetuspalveluita Arvostavat venäjänkielistä materiaalia ja palvelua solmupisteissä, matkakohteissa ja palveluissa Suosivat edullisia matkavarauksia: innostuvat kupongeista, kylkiäisistä sekä alennuksista Odottavat palvelualttiutta Turvallisuus tärkeää Tarvitsevat selkeät hintatiedot päätöksentekoon Arvostavat ilmaista wi-fiä Varaavat mielellään itse majoituksen Suomesta Suosituimmat matkustuskuukaudet ovat tammikuu, elokuu ja heinäkuu Mahdollinen viisumivapauden arvioidaan lisäävän lentokoneella ja junalla matkustamista (pitkiksi muodostuvat rajajonot eivät kannusta omalla autolla liikkumiseen) vaikutukset terminaalien palvelutasotarpeisiin? Lähde: Venäläiset matkailijat Suomessa

17 3. Solmupisteiden ja matkaketjujen palvelutasotavoitteet

18 3.1. Yleistä Pitkänmatkaisia matkaketjuja koskevat palvelutasotavoitteet Pitkänmatkaisten matkaketjujen palvelutasoa on tarkasteltu monissa tuoreissa palvelutasoselvityksissä. Keskeisen lähtökohdan tälle työlle muodostaa Liikenneviraston Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutasoselvitys (2016), jossa on määritelty palvelutasotavoitteet matkaketjuille, runkoyhteyksille sekä solmupisteille. Kyseisessä selvityksessä solmupisteellä on käsitetty alueellinen kokonaisuus, eikä selvityksessä ole määritelty yksittäisten terminaalien laatutasotavoitteita. ks. sivu 18. Solmupisteiden ja matkaketjujen palvelutasotavoitteet Yksittäisille henkilöliikenteen terminaaleille on määritelty varustetasoa koskevat palvelutasotavoitteet valtakunnallisessa pysäkkiselvityksessä (Pysäkkiverkon ja pysäkkien palvelutaso 43/2014). Selvityksessä esitetyt informaatiota koskevat tavoitteet ovat kuitenkin osittain vanhentuneet ja riittämättömiä (esim. QR-koodi-pohjainen informaatio) ja odottelun mukavuuteen ja helppouteen liittyvistä tekijöistä nostettu esille vain välttämättömät. ks. sivu 19. Terminaalien palvelutasotavoitteet Rautateiden henkilöliikennepaikkoihin liittyviä palvelutasotavoitteita on koottu vuonna 2016 laadittuun Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelmaan (Liikennevirasto 2016) ks. sivu 20. Rautateiden henkilöliikennepaikkojen palvelutasotavoitteet Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasotavoitteita on pohdittu aikaisemmin myös erillisissä Liikenneviraston selvityksissä (7/2012 ja 8/2013). Vuonna 2012 julkaistussa selvityksessä matkojen keskeisiksi palvelutasotekijöiksi nostettiin matka-aika/ennakoitavuus, hallittavuus, turvallisuus ja helppous. Vuonna 2013 ilmestyneessä selvityksessä palvelutasotavoitteet purettiin matkaketjun eri osia koskeviksi kriittisiksi palvelutasotekijöiksi. ks. sivu 21. Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasotavoitteet solmupisteissä

19 3.2. Solmupisteiden ja matkaketjujen palvelutasotavoitteet 1. Matkaketjun palvelutaso 1. Kansainväliset ja kaupunkiseutujen väliset matkaketjut jatkuvat alueella sujuvasti, ennakoitavasti ja luotettavasti.lentoasemat ja satamat ovat helposti saavutettavissa. 2. Tarjolla on ajantasainen ja laadukas asiakastarpeita vastaava tieto aikatauluista, liikenneolosuhteista, matkan etenemisestä ja jatkoyhteyksistä ennen matkaa ja matkan aikana. 3. Solmupisteisiin koottavat matkavirrat mahdollistavat alueelliset/seudulliset jatkoyhteydet runkoyhteyksille liikennöintiajalla. Uusilla palvelukonsepteilla parannetaan jatkoyhteyksiä (esim. matkailun sesonkiajat). 4. Tavoitellaan käyttäjälle houkuttelevaa matkaketjua ovelta ovelle, jossa: Voidaan tarjota asiakastarpeita vastaava vuoroväli maakuntakeskusten välillä Solmupisteiden verkosto yhdistää sujuvasti ja turvallisesti alueellisen ja valtakunnallisen liikkumisen kokonaisuudeksi Eri toimijoiden palvelut ja informaatio on sovitettu yhteen ja koko matkaketju on mahdollista suunnitella/ostaa yhdellä kertaa Matka/odotusaika voidaan hyödyntää eritavoin. 2. Runkoyhteyksien palvelutaso 1. Suurten kaupunkiseutujen välillä on kattavat, ennakoitavat ja luotettavat yhteydet useammalla joukkoliikennemuodolla päivittäin. 2. Monipuoliset liikkumisen palvelut ja vuorotarjonta mahdollistavat seudulliset jatkoyhteydet niin, että työasiamatka pääkaupunkiseudulle ja kansainvälisiin solmupisteisiin on Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilta mahdollista tehdä useammalla vaihtoehdolla ja Oulusta lentäen yhden vuorokauden aikana. 3. Suurten kaupunkiseutujen ja maakuntakeskusten välille on tarjolla henkilöautoon verrattuna yksittäiselle liikkujalle sekä edullisempi vaihtoehto että sen kanssa lähes yhtä nopea vaihtoehto. 4. Tarjolla on päivittäiset työntekijöiden ja opiskelijoiden tarvitsemat liikkumisen palvelut aamusta iltaan sekä matkailijoiden tarvitsemat liikkumisen palvelut matkailukeskuksiin. 5. Maakuntakeskuksista on matka-ajaltaan ennakoitavat päivittäiset yhteydet pääkaupunkiseudulle, kansainvälisen liikenteen solmukohtiin sekä lähimpiin maakuntakeskuksiin. 3. Solmupisteen palvelutaso 1. Solmupisteissä on liikennöintiaikoina pitkämatkaista matkustamista tukevat informaatio- ym. välttämättömät palvelut. 2. Matkustajille on tarjolla palveluja, jotka mahdollistavat odotusajan hyötykäytön. 3. Solmupisteissä pyritään turvaamaan henkilökohtainen palvelu ja erityisryhmien tarpeet. 4. Tarjolla on henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinti sekä muita asiakkaiden tarvitsemia palveluja (esim. tavaroiden säilytys, kaupunkipyörät, vuokra-autot, pyörien vuokraus jne.). Saattoliikenne ja muut jatkoyhteystarpeet on huomioitu. 5. Solmupisteisiin ja laitureille on esteettömät yhteydet. Siirtyminen liikennevälineestä toiseen on helppoa ja turvallista sääolosuhteista riippumatta. 6. Solmupisteissä on tarjolla tietoa vaihtoehtoisista yhteyksistä sellaisia tapauksia varten, että myöhästyminen aiheuttaa suunnitellun matkaketjun katkeamisen. Lähde: Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso (Livi 34/2016)

20 3.3. Terminaalien palvelutasotavoitteet Valtakunnallisen pysäkkiselvityksen (Pysäkkiverkon ja pysäkkien palvelutaso 43/2014) mukaan valtakunnallinen joukkoliikenteen tavoitteellinen pysäkkiverkko koostuu tulevaisuudessa matkakeskuksista, keskustaterminaaleista, linja-autoasemista, kuntien keskuspysäkeistä, solmupysäkeistä sekä muista pysäkeistä. Matkakeskukset ovat linja-autoliikenteen ja rautatieliikenteen kohtaamispaikkoja ja valtakunnallisen esteettömän liikenneverkon keskuksia. Matkakeskuksissa on hyvät edellytykset monipuolistaa oheispalvelutarjontaa ja mahdollisuudet eri toimijaosapuolten toiminnan tehostamiselle. On tärkeää, että matkakeskuksissa julkisen liikenteen kaikki liikennemuodot saadaan kohtaamaan, ja lisäksi otetaan huomioon pyöräpysäköinti sekä saatto- ja liityntäpysäköinti henkilöautoilla. Keskustaterminaalit ovat kaupunkien paikallisen joukkoliikenteen tärkein solmu. Asiakkaan matkaketjun kannalta paras tilanne saavutetaan, jos kauko-, kaupunkiseutu- ja junaliikenteen terminaalit toimivat samassa paikassa lähellä toisiaan. Erillisten terminaalien välillä on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti opastukseen ja hyviin yhteyksiin joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen. Niissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa ei ole matkakeskusta, linja-autoliikenteen tärkeimmän solmun muodostaa linja-autoasema tai kunnan keskuspysäkki. Tavoitteena on, että keskuspysäkki toimii kaiken kunnassa ajettavan liikenteenkohtauspaikkana. Keskuspysäkillä myös informoidaan kattavasti kaupungin, kunnan ja seudun joukkoliikenteen palveluista Terminaaleille (matkakeskukset, lentoasemat, linja-autoasemat ja keskustaterminaalit) määritellyt palvelutasokriteerit ja laatutasotavoitteet on esitetty oheisessa taulukossa. Informaation osalta taulukossa on esitetty vain ne tavoitteet, joiden katsotaan olevan relevantteja tämän työn kannalta. Valtakunnallinen pysäkkiselvitys (43/2014) (Huom. tavoitteita osin ajantasaistettu tämän työn yhteydessä) Palvelutasotekijä Odottelun mukavuus Informaatio, maksaminen asiakaspalvelu Saavutettavuus Turvallisuus Tavoitteet Lämmin odotustila Sääsuoja, pysäkkikatos Istumapaikka WC, mahdollisuus virvokkeisiin Muut oheispalvelut, viihdykkeet, wifi (lisäys 2017) Siisteys ja kunnossapito Aikatauluinformaatio Ajantasainen informaatio saapuvasta liikenteestä (pysäkillä/mobiilisti) Opastus pysäkiltä/pysäkille Mahdollisuus hankkia matkalippu Maksutapaan ja hintaan liittyvä tieto Palautemahdollisuus ja palautteiden käsittely Tieto vastuuviranomaisesta Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet ja yhteydet Liityntäpysäköinti Pyöräpysäköinti Saattopysäköinti Kunnossapito Valaistus Korotettu pysäkkialue Vartiointi

21 3.4. Rautateiden henkilöliikennepaikkojen palvelutasotavoitteet Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelmaan (Liikennevirasto 2010, 2014 ja 2016) on koottu rautateiden henkilöliikenteeseen liittyviä palvelutasotavoitteita ja päivitetty niitä tarpeellisin osin. Esitetyt palvelutasotavoitteet perustuvat osin RATO:on (Ratatekniset ohjeet) osaan 16: Väylät ja laiturit sekä PRM YTE:een. *) Palvelutasotavoitteet on määritetty asemaluokittain kauko- ja lähijunaliikenteeseen: Kaukoliikenne Matkakeskukset ja muut merkittävät risteysasemat Keskisuuret asemat (alaluokat vaihto- ja risteysasemat sekä muut asemat) Vähäliikenteiset asemat Lähijunaliikenne (Helsingin seutu) Vaihtoasemat Perusasemat Pienet asemat Rautateiden henkilöliikennepaikkojen palvelutasotavoitteet ovat hyvin saman suuntaisia kuin terminaaleissa sekä matkaketjuissa yleisesti. Rautateiden osalta korostuvat erilaiset laiturin ominaisuuksiin ja varusteluihin liittyvät ominaisuudet. Myös esteettömyys ja matkustajainformaatio (erityisesti ajantasainen informaatio ja kiinteä opastus ovat erittäin tärkeässä roolissa. Muita, vain osittain Liikenneviraston vastuulla olevia palvelutasotavoitteita liittyy kunnossapitoon, vartiointiin ja turvallisuuteen, lipunmyyntiin, henkilökohtaiseen neuvontaan ja avustamiseen, kaupallisiin palveluihin, asemaympäristöön ja matkatavarasäilytykseen. Palvelutasotavoitteiden lisäksi opastukselle ja liityntäpysäköinnille on määritetty lisäsuosituksia. *) PRM YTE (engl. Persons with Reduced Mobility, PRM) on vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä, jota noudatetaan Euroopan unionin rataverkolla. Palvelutasotekijä Laiturit Laiturivarusteet Esteettömyys Valaistus Ajantasainen informaatio Kiinteä opastus ja informaatio Liityntäpysäköinti Tavoitteet Pituus, korkeus ja leveys Materiaali Pysäkkikatos, laiturikatos Odotushuone/tuulisuoja Penkki Roska-astiat, kello Esteetön reitti, reittien mitoitus Ääniopasteet, kohokuvioidut kartat Laiturialueet, odotusalueet, kulkureitit ja pysäköintialueet Kuulutukset Raidenäyttö, koontinäyttö Aseman ja laitureiden nimikyltit, raidenumerot, aikataulukaappi/ - kehys, valaistut suuntaopasteet Informaatio lipunmyynnistä Informaatio taksien tilaamisesta Esteettömän reitin opastus Opastus asemalta pysäköintiin, liityntäliikenteeseen ja takseille Sektorointiopasteet/ pysähtymispaikan merkitseminen Liityntäpysäköinnin määrä (ha ja pyörä, invapaikat) Liityntäpysäköinnin laatu (etäisyys laiturilta, opastus ja alueen päällyste) Saattoliikenteen huomiointi

22 3.5. Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasotavoitteet solmupisteissä Keskeiset palvelutasotekijät liikenteen solmupisteissä Matka-aika Helppous Turvallisuus Hallittavuus Mukavuus Hinta Odotteluaika ja aikataulujen sopivuus eli toimivatko eri kulkumuodot yhteen? Onko kulkutapojen vaihto vaivatonta ja turvallista? Vastaako palvelun laatu käyttäjien erityistarpeita. Vastaako pysäköintipaikkojen määrä kysyntää? Ovatko matkatavaroiden kuljetusmahdollisuudet ja palvelut riittäviä? Vastaako infra käyttäjien tarpeita? Onko lippujen ostaminen helppoa ja vaivatonta? Onko terminaalissa yksinolon luomaa turvattomuutta? Ovatko pysäköintipaikat, terminaalit, odotustilat ja kulkureitit valvottuja? Ovatko opasteet riittäviä, selkeitä ja kunnossa? Onko odottelun aikana saatavissa riittävästi tietoa ja tarpeeksi ajoissa? Onko liikennejärjestelmä kokonaisuutena selkeä? Ovatko häiriötiedotteet ymmärrettäviä ja selkeästi esitettyjä ja opastus järjestetty? Tarjotaanko häiriötilanteissa toimintaohjeita ja tietoa vaihtoehdoista? Yleinen viihtyisyys; ovatko tilat siistit, onko kunnossapito laadukasta? Onko käytettävissä riittävästi oheispalveluja ja ovatko palvelut laadukkaita? Liityntäpysäköinnin hinta ja odotteluaikana tarvittavien palveluiden hinta. Lippujen hintatiedot. Miten näiden toimivuus varmistetaan eri toimijoiden yhteistyönä eri suunnitteluvaiheissa? Lähde: Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset (Liikennevirasto 8/2013) (Huom. tavoitteita osin ajantasaistettu tämän työn yhteydessä, merkitty kursiivilla)

23 4. Toimintaympäristön muutokset

24 4.1. Liikennepalvelulaki Liikennepalvelulain uudistamisen tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja rajapintojen avaamista, joilla tavoitellaan uusien liikennepalveluiden markkinoiden syntymistä. Liikennepalvelulain uudistukset liittyvät myös liikennepalveluiden sääntelyn purkuun ja markkinoiden toimivuuden edistämiseen. Muutoksen toivotaan houkuttelevan markkinoille runsaasti uusia palveluntarjoajia ja uudenlaisia palveluita sääntelyn heikentyessä. Liikennepalvelulaki muuttaa kansallisesti liikennepalveluiden järjestäjien ja tuottajien tehtäviä määrittämällä liikenne- ja matkatiedolle ensimmäistä kertaa olennaiset tiedot ja niihin liittyvät tiedon tuotannolliset ja avoimuusperiaatteelliset vastuut. Lain mukaan tuottajilla on vastuu avata olennaiset tiedot kolmansille osapuolille. Tietojen avaamisen tavoitteena ovat nopeasti kehittyvät uudet liikkumispalvelut. Muutosten seurauksena liikennepalveluiden kenttä saattaa alkaa pirstaloitumaan pienten palveluntarjoajien määrän kasvaessa. Vaihtoehtoisesti taksi- ja bussialoilla saattaa alkaa keskittyminen isojen toimijoiden ostaessa pieniä. Vähintäänkin lippu- ja informaatiojärjestelmät pirstaloituvat ja niiden palveluntarjoajia tulee lisää. Muutosten myötä matkaketjut saattavat yhä useammin jakautua usean operaattorin yhteysväleille ilman, että matkaketjulla on yhtä tiettyä vastuutahoa. Tällöin matkaketjujen katkeaminen esimerkiksi myöhästymistilanteessa voi olla todennäköisempää. Näin ollen poikkeustilanne- ja reaaliaikaisen infon merkitys solmupisteissä kasvaa entisestään kun yksi ja sama palveluntarjoaja ei ole vastuussa koko matkaketjun jatkuvuudesta. Vastaavia ongelmatilanteita saattavat vähentää markkinoille mahdollisesti tulevat uudet liikkumispalvelut (MaaS). Liikennepalvelulain uudistamisen tavoitteena onkin mahdollistaa koko matkaketjun ostaminen yhdeltä lippuluukulta tai yhdestä palvelusta. Tämä on mahdollista rajapintojen kautta keskustelevien järjestelmien avulla.

25 4.2. Asetus liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista Liikenteen palveluista annetun laissa velvoitetaan henkilöliikenteen liikkumispalvelun tarjoajat avaamaan palveluaan koskevat olennaiset tiedot. Tarkemmin tietojen avaamisesta säädetään sitä koskevassa asetuksessa. Asetus koskee kaikkia liikennemuotoja, eli tie- ja raideliikennettä, merenkulkua ja ilmailua. Se on myös liikkumispalvelun määritelmän mukaisesti mahdollisimman laaja, ja koskee kaikkia toimijoita perinteisistä kuljetuspalveluista erilaisiin tukipalveluihin, kuten pysäköintipalveluihin. Liikkumispalveluiden tarjoajan vastuulla on saattaa pykälän mukaiset olennaiset tiedot avoimeen rajapintaan eli tietojen tulee olla vapaasti käytettävissä tietojärjestelmään luodun yhteyden kautta koneluettavassa ja helposti muokattavassa vakiotietomuodossa. Liikenneviraston on tarjottava tekninen palvelu, jolla olennaiset tiedot voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa. Olennaisilla tiedoilla tarkoitetaan liikenteen palveluista annetun lain mukaan ainakin reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta- ja saatavuustietoja sekä esteettömyystietoja. Avattavat tiedot määritellään tarkemmin asetuksella. Lisäksi asetuksessa määritellään ne tiedot, jotka on avattava ainoastaan, mikäli ne ovat saatavilla. Olennaisten tietojen myötä informaatiota on nykyistä paremmin saatavissa rajapinnoissa, joten informaation päälle on mahdollista rakentua markkinaehtoisia informaatiopalveluita ja myyntirajapintojen avaamisen myötä ns. MaaS-palveluja. Olennaisten tietojen asetuksessa on määritetty tiedot, joita tulee luovuttaa. Asemia ja terminaaleja koskevan tiedon toimittamisen vastuutahot jäävät asetuksessa kuitenkin hieman epäselviksi Liikennepalvelulaki ja olennaisten tietojen asetus lähtevät uudenlaisesta asetelmasta, jossa ei ole enää tietojen kokoajaa, vaan tiedot avataan hajautetusti. Tämä tulee olemaan haaste erityisesti solmuissa, joissa on merkittävä tarve kootulle tiedolle. Muutos avaa kuitenkin mahdollisuuden uusille markkinaehtoisille informaatiopalveluille. Huom! Tässä yhteydessä esitetyt olennaisten tietojen asetukseen liittyvät kohdat perustuvat vasta lausunnoilla olevaan asetusluonnokseen (elokuu 2017). Asetus tulee voimaan samaan aikaan liikennepalvelulain tietopykälien kanssa

26 4.3. Maakuntauudistus ja liikennejärjestelmäsuunnittelu Maakuntauudistuksen myötä ELY-keskusten liikennevastuualueiden tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille. Kaukoliikenteen matkaketjujen ja palvelutason sekä solmujen kehittämisen kannalta tärkeimmät kaikkien uusien maakuntien tehtävät liittyvät liikennejärjestelmän toimivuuteen ja palvelutason määrittämiseen sekä maankäytön yhteistyöhön. Maakunnat voivat halutessaan hoitaa myös liikennepalveluiden suunnittelua ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen järjestämistä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan maakunnan tehtävänä on vastataliikennejärjestelmäntoimivuudesta. Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Laajasti ottaen liikennejärjestelmään sisältyvät myös liikennetiedot ja liikennepalvelut. Liikennejärjestelmä kytkeytyy tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin, kuten alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä sitä kautta liikkumistarpeiden syntymiseen. Liikennejärjestelmän toimivuus ja kehittäminen edellyttää saumatonta yhteistyötä maakuntien, valtion ja kuntien kesken sekä vuorovaikutteista yhteistyötä kaikkien liikennetoimijoiden kanssa. Erityisen tärkeää on yhteen sovittaa käyttäjälähtöisesti eri liikennemuotojen ja tietoliikenteen toimivuus sekä kehittää liikennejärjestelmän ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä turvallisuutta ja esteettömyyttä. Maantielain muutosesitykseen sisältyy kokonaan uudet säädökset valtakunnallisesta ja maakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, jonka tavoitteena on edistää pitkäjänteistä valtion, maakuntien ja kuntien yhteistyötä toimivan ja kestävän liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Jokaisen maakunnan tehtäviin kuuluisi vastaaminen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun johtamisesta ja kytkemisestä muuhun maakunnan suunnitteluun sekä tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Maakunnan suunnitelma voitaisiin tehdä myös ylimaakunnallisesti. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteistyössä tehtävää suunnittelua, jossa käsitellään kokonaisuutena liikenteen, maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan vuorovaikutusta, toimintojen synnyttämää liikennetarvetta sekä eri ihmisryhmien liikkumistarpeita ja kulkutapoja. Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä sekä sen kehittäminen käyttäjälähtöisesti nykyiset ja tulevat liikennetarpeet, tiedon ja digitalisaation hyödyntäminen, liikenne- ja kuljetuspalveluiden kehittämisen edellytykset ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus huomioiden. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, tiedon ja infrastruktuurin yhteen toimivasta kokonaisuudesta tiiviisti kytkeytyen alueidenkäytön suunnitteluun sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävään kehittämiseen. Maakunnista tulee erittäin merkittävä ja laaja-alainen liikennejärjestelmätoimija niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kaupunkiseuduillakin, erityisesti maakuntakeskuksissa.

27 5. Kehittäjäverkostot

28 5.1. Rautatieasemat Asemanseuduilla palveluiden kehittäminen, suunnittelu, tuotanto, kunnossapito, päivittäminen ovat monen tahon vastuulla. Toimijoiden roolit vaihtelevat alueittain riippuen omistuksen jakautumisesta asema-alueilla. Itse rautateiden palvelutaso syntyy väylänpitäjän ja liikennöitsijöiden toiminnan kokonaisuutena. Henkilöliikennepaikkojen palvelutasoon vaikuttavat lisäksi kuntien ja yksityisten kiinteistönomistajien toimenpiteet. Jatkoyhteyksiä koskeva palvelutaso muotoutuu tapauskohtaisesti erilaisten liikenneoperaattoreiden tarjoamista liikennepalveluista (bussit, taksit paikallisjunat jne.). Liikkumispalveluita koskevan informaation rooli matkaketjujen palvelutasossa on merkittävä. Kehittäminen tapahtuu erityyppisinä kunnossapitohankkeina, kehittämisprojekteina, ratahankkeiden yhteydessä, joukkoliikennehankkeina (liityntäliikenne ja -pysäköinti, bussi- ja junaliikenne) maankäytön kehittämishankkeina, yhteistyöprojekteina jne. Vetovastuu asemanseutujen kehittämisestä on kaupungilla. Liikennevirasto osallistuu hankkeisiin rautatieliikenteen infrastruktuurin hallinnoijana ja liikennejärjestelmän palvelutason kehittäjänä. Muiden tahojen merkitys solmupisteen ja matkaketjujen kehittämisessä vaihtelee alueittain. Viime vuosien aikana rautatieasemia on alettu kehittää yhä enemmän eri liikennemuodot yhteenkokoavina matkakeskuksina. Tämä on tuonut kehittämiseen mukaan linja-autoliikenteen keskeiset toimijat sekä lukuisan määrän eri liikkumispalveluita koskevia kehittämistahoja. Liikennevirasto VR Kaupunki Senaatti Trafi Valtion liikennealueisiin liittyvä liikenteellinen kokonaisvastuu Maanomistaja, keskeinen investoija, toiminnan käynnistäjä, rakentaja, väylänpitäjä, vastaa liikennejärjestelmän toimivuudesta, väylien ylläpidosta ja turvallisuudesta. Valtion omistama osakeyhtiö Maanomistaja ja matkapalveluja tuottava. Toiminta liiketaloudellisten periaatteiden mukaista. Matkapalveluja tuottavan VR:n tavoitteena lisätä junamatkustusta ja parantaa asiakaskokemusta. Kaupunkiorganisaatio Kaupunkikehittämisen tavoitteet, asemanseutujenvetovoimaisuus Kaavoitus, katuverkko, yhteydet asemalle Vetovastuu asemanseutujen kehittämisestä Valtion asiantuntijaorganisaatio Kiinteistöjen ja maanomistuksen kehittäminen ja aikataulutus (valtioneuvoston laatimat maanluovutusperiaatteet ja tulostavoitteet). Valtion viranomainen Liikenteen turvallisuusvirasto, raideliikennealan turvallisuusviranomainen Esteettömyys rautatiejärjestelmässä Matkustajienoikeuksien toteutumisen valvonta Alueelliset liikenneoperaattorit Taksit, paikallis/seutuliikenne, uudet kuljetuspalvelut ELY / Maakunta Kaupalliset palveluntarjoajat Kaupat, kioskit, hotellit Auto- ja pyörävuokraamot Muut tahot

29 5.2. Linja-autoasemat(1/2) Linja-autoasemilla keskeisiä toimijoita ovat useimmilla alueilla kaupunki ja Oy Matkahuolto Ab. Linja-autoasemien omistus vaihtelee alueittain. Tyypillisesti linja-autoaseman omistaa Matkahuolto, kaupunki tai kaupungin ja Matkahuollon muodostama osakeyhtiö. Matkahuolto voi toimia linja-autoasemalla joko omistajan tai vuokralaisen roolissa. Lisäksi Matkahuolto voi tehdä myös sopimuksen esimerkiksi asemalla toimivan kioskin, kahvilan tai vaikkapa kukkakaupan kanssa Matkahuollon asiamies- tai pakettipisteen hoitamisesta, jolloin Matkahuolto ei varsinaisesti toimi asemalla, vaan toimintaa hoidetaan jonkin muun yritystoiminnan ohessa. Matkahuollon rooli linja-asemilla vaihtelee muun muassa linja-autoaseman omistuksesta ja toimintaan liittyvistä sopimuksista riippuen. Se, millaisia matkustaja- ja pakettipalveluita linja-autoasemilla tarjotaan, riippuu ensisijaisesti siitä minkälaiset olosuhteet asema luo kannattavalle liiketoiminnalle. Lähtökohtaisesti Matkahuollon matkustajapalveluita on taloudellisesti kannattavaa pitää yllä vain rahtipalveluiden yhteydessä. Kannattavaa rahtitoimintaa ei voida ylläpitää sellaisilla linja-autoasemilla tai matkakeskuksissa, joissa tilakustannukset kasvavat liian korkeiksi. Tällöin Matkahuollon on järkevää siirtää rahtipalvelut toisaalle (lähialueelle hyvien liikenneyhteyksien varteen). Rahtipalveluiden siirtyessä pois asemalta, ei Matkahuollon mukaan ole kannattavaa ylläpitää siellä myöskään pelkkiä matkustajapalveluita. Matkustajapalvelupisteiden kannattavuutta ovat heikentäneet 2000-luvulla erityisesti joukkoliikennelain sekä maksu- ja lippujärjestelmäuudistuksen tuomat muutokset (kaupunkien omat lipputuotteet ja myyntipisteet) sekä lipunmyynnin siirtyminen nettiin. Aikataulutiedon tuottaminen kuuluu Matkahuollon toimintaan, mutta informaationäyttöjen kustannuksiin osallistuminen riippuu siitä, onko Matkahuolto kiinteistön omistaja, vuokralainen vai hoitaako toimintaa sopimuskumppani. Lähtökohtaisesti Matkahuolto ei osallistu muiden omistuksessa olevien kiinteistöjen informaationäyttöjen hankinta- tai ylläpitokustannuksiin, mutta toimii mielellään aikataulutiedon tuottajana/toimittajana. Häiriötiedottamisen kanavana toimii nettisivut ja sosiaalinen media, mutta asemien aikatauluinformaationäytöille häiriötietoa ei toimiteta.

30 5.2. Linja-autoasemat(2/2) Kaupungin rooli linja-autoaseman kehittämisessä riippuu kiinteistön omistuksesta. Monilla alueilla kaupunki omistaa vanhoja linja-autoasemia yhdessä Matkahuollon kanssa (osakeyhtiöt), ja kiinteistön kehittäminen tapahtuu yhteistyössä. Kuitenkin myös silloin kun kaupunki ei ole kiinteistön omistajan roolissa, on se mukana kehittämisessä mm. kaupunkikehittäjän, kaavoittajan ja kaupunkiliikenteen järjestäjän roolissa. Muita keskeisiä toimijoita linja-autoasemilla ovat liikenteenharjoittajat (matkustaja- ja pakettipalvelut). Linja-autoasemilla voi toimia myös erilaisia yksityisiä ja kunnallisia palveluntarjoajia (esim. matkaan liittyvät palvelut, kaupalliset palvelut, informaatiopalvelut, turvallisuuspalvelut), joilla on merkittävä rooli matkan viihtyisyyden, turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta. Linja-autoasemien merkitys on vähentynyt viimevuosina mm. lipunmyynnin ja informaatiopalveluiden siirtyessä yhä enemmän Internetpohjaisiksi. Joidenkin linja-autoasemien merkitys saattaa vähentyä myös siksi, että markkinaehtoinen linja-autoliikenne ei halua poiketa sellaisilla asemilla, jotka pidentävät matkaa, mutta eivät lisää kysyntää merkittävästi. Oman haasteensa linja-autoasemaverkon säilymiselle aiheuttaa se, että useilla asemilla kiinteistöt alkavat tulla teknisen käyttöikänsä päähän, ja eri tahojen intressit linja-autoaseman kiinteistön ja tontin sekä matkustajapalveluiden ylläpidon kannalta ovat ristiriitaisia. Toisaalta odotustilojen, selkeän joukkoliikenteen pysähtymispaikan ja avustuspalvelujen tarve pysyy ja mahdollisesti kasvaakin tulevaisuudessa, joten sijainniltaan hyville linja-autoasemillekunnollisine matkustajapalveluineen on tarvetta jatkossakin, erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä paikkakunnilla. Kaupunki Kaupunkikehittämisen tavoitteet Kiinteistönomistaja (0-100 %) Kaavoitus Kaupunkiliikenteen järjestäjä Matkustajainformaatio ja lipunmyynti/asiakaspalvelupisteet (TVV:n sopimusliikenteet) Matkahuolto Osakeyhtiö Asemasta riippuen kiinteistön omistaja (0-100 %), vuokralainen tai ulkopuolinen toimija Matka-, paketti-, kioski- ja kahvilapalvelut Matkustajainformaation tuottaminen ja lipunmyynti (sopimuskumppanien liikenne) Alueelliset liikenneoperaattorit Taksit, paikallis-/seutuliikenne, uudet kuljetuspalvelut ELY /Maakunta Liikennejärjestelmän tavoitteista ja pitkänmatkaisesta matkustustarpeesta huolehtiminen Hämeenlinnan linja-autoasema (2012) Kaupalliset palveluntarjoajat Kaupat, kioskit, hotellit Trafi Liikuntarajoitteisille ja vammaisille avustusta antavien linja-autoasemien määrittely (13 terminaalia) Matkustajien oikeuksien toteutumisen valvonta Muut tahot

31 5.3. Keskustaterminaalit ja muut solmupysäkit Keskustaterminaalissa kaupunki toimii alueen kaavoittajana, infran rakentajana ja ylläpitäjänä (katu- ja pysäkkijärjestelyt) sekä vastaa omistajana keskustaterminaalien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen (kaupunki/seutu/ely-keskus) huolehtii liikennepalveluista ja niiden aikataulutiedon tuottamisesta. Informaatiotauluista vastaa tyypillisesti kaupunki. Liikennöitsijät ovat luonnollisesti yksi keskusterminaalien keskeisistä toimijoista. Keskusterminaalit sijaitsevat tavallisesti kaupunkikeskustoissa kaupallisten palveluiden keskellä, jotka tarjoavat matkustajille mm. odotusajan palveluita. Valtatien ramppipysäkit: Viimevuosien aikana nopean pitkänmatkaisen liikenteen kehittyminen on synnyttänyt tarpeen kaupunkikeskustojen ulkopuolisten ramppipysäkkien kehittämiseen. Valtatien varsilla sijaitsevista pysäkeistä tienpitäjänä vastaavat ELY-keskukset. Ympäröivä maankäyttö sekä liityntä- ja saattoliikenteen Kaupunki Kokonaisvaltainen kehittämisvastuu: kaavoittaja, kehittäjä, infran rakentaja ja omistaja Kaupunkiliikenteen järjestäjä Informaationäyttöjen ylläpito ELY / Maakunta Kiinteistökehittäjät, maanomistajat Kaupalliset toimijat ja muut tahot Alueelliset liikenneoperaattorit Taksit, paikallis/seutuliikenne, uudet kuljetuspalvelut järjestelyt ovat kuitenkin tavallisesti kaupunkien vastuulla. Ramppipysäkkeihin liittyy tavallisesti erittäin suuria saavutettavuuteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi vaaditaan tiivistä yhteistyötä kaupunkien ja ELY-keskusten kesken. Valtatien pysäkkiverkon kehittämisessä tulisi aina kuulla myös liikenteenharjoittajia, sillä pysäkit, jotka eivät täytä nopean pitkänmatkaisen liikenteen vaatimuksia, jäävät käyttämättä. Huoltoasemapysäkit: Tie- ja katualueen ulkopuolelle syntyy uusia pysähtymispaikkoja liikenteenharjoittajien aloitteista. Uusia katu- ja tiealueiden ulkopuolisia pysähtymispaikkoja on syntynyt mm. huoltoasemien piha-alueille. Markkinaehtoisen liikenteen harjoittajat käyvät keskustelut huoltoaseman piha-alueen käytöstä suoraan huoltoaseman yrittäjän kanssa. Pihojen käytöstä ei tavallisesti ole kirjallisia sopimuksia vaan lupa pihan käyttämiseen kysytään esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse. Huoltoasemien yrittäjät kokevat linja-autojen pysähtymiset pihoillaan myönteisenä asiana, mutta toivoisivat pysähtymis-käytäntöihin selkeämpiä käytäntöjä sekä informaation parantamista (erit. pysähtyvien linjaautojen aikataulutiedot). Matkustajille huoltoasemat tarjoavat liityntäpysäköintimahdollisuudet, viihtyisän odotuspaikan sekä oheispalveluita. Huoltoasemapysäkit on merkitty Digiroadiin tavallisesti virtuaalipysäkkeinä omilla ID-tunnisteillaan ja nämä on esitetty muiden pysäkkien tavoin luvissa. Täysin kattavasti käytössä olevia huoltoasemapysäkkejä ei kuitenkaan ole Digiroadiin merkitty. Valmistella olevan olennaisten tietojen asetuksen myötä Digiroad-pysäkkejä ei ole enää pakollista käyttää sijaintitiedon ilmoittamisessa. Tämä voi luoda uusia haasteita pysäkkien sijaintitietojen selkeyteen.

32 5.4. Maakuntien lentoasemat Vetovastuu lentoasemien kehittämisestä on Finavia Oyj:llä. Finavia on Suomen valtion omistama julkinen osakeyhtiö, joka ylläpitää ja kehittää omistamaansa 23 lentoasemaa (16 siviililento-asemaa). Finavian tuottamat keskeisimmät palvelut lentoyhtiöille ja matkustajille: Lentoasemat: Finavian vastuulla ovat mm. lentoasematerminaalien ja kiitoteiden ylläpito sekä asemataso- ja turvatarkastuspalvelut. Matkustajille Finavia tuottaa yhteistyökumppaneidensa kanssa lentoasemapalveluita. Kiinteistöliiketoiminta: Finavian tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj vastaa kiinteistöliikennetoiminnasta, vuokraa toimitiloja lentoasemilla ja niiden läheisyydessä. Airpro-liiketoiminta: Airpro tuottaa mm. lentoliikenteen maapalveluita ja turvatarkastuspalveluita, joiden asiakkaita ovat lentoyhtiöt, matkustajat ja lentoasemat. Finavia käynnisti vuonna 2014 lentoasemaverkoston kehitysohjelman, jonka puitteissa maakuntien lentoasemilla on tehty investointeja liki sadalla miljoonalla eurolla. Suurimpia yksittäisiä investointeja ovat kiitoteiden ja terminaalien peruskorjaukset. Lisäksi Finavia kehittää lentoasemillaan terminaalien toimivuutta, matkustajatilojen viihtyisyyttä ja palvelutarjoomaa. Myös matkustuksen sujuvuutta kehitetään tuomalla lentoasemille mm. lähtöselvitysautomaatteja ja bag drop -automaatteja. Maakuntakentät sijaitsevat tyypillisesti noin km etäisyydellä kaupunkikeskustoista, mikä korostaa jatkoyhteyksien merkitystä. Finavia onkin nostanut matkaketjujen sujuvuuden yhdeksi maakuntakenttien keskeiseksi kehittämistavoitteeksi. Finavia vastaa lentoasemien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Lentoasemien kautta kulkevien matkaketjujen kehittämisessä muita keskeisiä toimijoita ovat seudun kunnat, maakuntien liitot ja erilaiset aiesopimuskumppanit, palvelujen ja matkailun osalta elinkeinotoimijat ja liikkumisen osalta muiden liikennemuotojen edustajat (taksit, auton vuokraus, linja-autoliikennöitsijät, muut liikennepalvelujen tuottajat). Finavia Osakeyhtiö Lentoasemien ylläpito ja kokonaisvaltainen kehittäminen Lentoasematerminaalien ja kiitoteiden ylläpito sekä asemataso- ja turvatarkastuspalvelut Kiinteistöliiketoiminta Lentoliikenteen maapalvelut Lentoyhtiöt Kaupunki ELY / Maakunta Autovuokraamot Rahastot ja muut aiesopimuskumppanit Alueelliset liikenneoperaattorit Taksit, paikallis/seutuliikenne, uudet kuljetuspalvelut

33 5.5 Solmupisteyhteistyössä tunnistetut haasteet ja kehittämistarpeet (1/2) Solmupisteiden toimijoilla on erilaisia jopa keskenään ristiriitaisia kehittämistarpeita eikä kaikilla ole käsitystä matkaketjujen kokonaiskuvasta. Matkustajanäkökulma ja sujuvat matkaketjut uhkaavat jäädä taka-alalle, kun asemanseutuja kehitetään kokonaisvaltaisina palvelukeskittyminä ja alueiden käyntikortteina. Strategiatasolla matkaketjujen toimivuus tunnustetaan tärkeäksi, käytännössä solmupisteiden kehittämistä ohjaavat kuitenkin vahvemmin kiinteistö- ja kaupunkikehityksen intressit kuin matkustajatarpeet, joille ei usein löydy rahoittajatahoa. Matkaketjujen sujuvuuden parantaminen solmupisteistä kotiovelle vaatii yhteistyötä ja -suunnittelua, mutta koordinoiva taho ja yhteistyöfoorumit puuttuvat. Alueellinen solmupiste, jossa eri liikennemuotojen (lento, juna, bussit, paikallisliikenne) terminaalit sijaitsevat erillään, ei näyttäydy kokonaisuutena matkustajille, liikennepalveluiden tarjoajille eikä viranomaisille. KEHITTÄMISTARVE 1: Matkaketjuyhteistyön tiivistäminen ja laajentaminen kaikkiin kehittäjäverkoston osapuoliin Solmupisteiden kehittäjäverkostot koostuvat sekä erilaisista viranomaistahoista että taloudellista voittoa tavoittelevista yrityksistä. Viranomaisten ja yritysten lähtökohdat toiminnalle ovat erilaiset. Esimerkiksi Matkahuollon ja VR:n on varmistettava kannattava liiketoiminta, eivätkä ne voi keskittyä sellaisten yleishyödyllisten matkustajapalveluiden tarjoamiseen, josta ei saada tulovirtaa. Yritysten toiminnan äkilliset muutokset (esim. junavuorojen lakkautukset tai asiamiespisteiden siirtyminen) edellyttävät kaupungeilta usein välitöntä reagointia (esim. korvaavien yhteyksien/tilojen järjestäminen). Nopeiden korjaavien toimenpiteiden tekeminen usein erittäin haasteellista. Yllätysten välttämiseksi tarvittaisiin jatkuvaa yhteistyötä. Jos matkaketjujen toimivuus solmupisteessä nojaa yritysten sijoittumispäätöksiin on pitkäjänteinen kehittäminen vaikeaa. Erityisen vaikeaa matkaketjujen toimivuus on turvata linjaautoasemilla, joilta Matkahuolto on siirtänyt matkustaja- ja pakettipalvelunsa muualle, ja tilat ovat käytännössä jääneet tyhjilleen (esim. Kotkan Karhulan asema) KEHITTÄMISTARVE 2: Yhteistyössä tunnistettava ja hyväksyttävä toimijoiden erilaiset intressit ja reunaehdot. Kaupunkien otettava selkeä vetovastuu kehittämisestä.

34 5.5 Solmupisteyhteistyössä tunnistetut haasteet ja kehittämistarpeet (2/2) Solmupistealueet ja terminaalit ovat keskenään erilaisia ja suunnittelutasojen ja -käytäntöjen määrä valtava. Esimerkiksi tieviranomaisen toteuttamat ramppipysäkit ja Liikenneviraston rautatielaiturit suunnitellaan ja toteutetaan tietyin väylä/ liikennemuotokohtaisin standardein, kun taas eri liikennemuotoja yhdistävät solmupisteet kehitetään hankekohtaisesti eri toimijoiden yhteistyönä ja eri toimijoiden kehittämisperiaatteiden yhteensovittaminen on haasteellista. Eri palvelutasotekijöiden kehittämisestä on olemassa paljon selvityksiä, suosituksia ja suunnitteluohjeita Erityisen paljon on selvitetty esteettömyyden, liityntäpysäköinnin ja matkustajainformaation kehittämiseen liittyviä asioita. Tarvittava tieto on hajallaan eikä kenelläkään ole kokonaiskuvaa sen ajantasaisuudesta. KEHITTÄMISTARVE 3: Matkaketjujen ja solmupisteiden palvelutason kehittämistä koskevien selvitysten koonti ja näistä tiedottaminen internetissä Matkahuollon kahtalainen rooli rahtiyrityksenä ja koottujen matkapalvelujen tuottajana asettaa erilaisia tavoitteita niin oman toiminnan kehittämiselle solmupisteissä kuin yhteistyölle kaupungeissa. Useilla alueilla asiamiespisteet ovat siirtyneet esim. kaupunkien keskustoista reuna-alueen huoltoasemille, joissa matkustajapalvelut ovat huonosti saatavilla eikä jatkoyhteyksiä ole kuin henkilöautoilla. Liikennöitsijöitä tulee osallistaa kehittämishankkeisiin nykyistä enemmän käytännön tarpeiden huomioiminen mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa Suurkapasiteettisen bussikaluston tarpeiden parempi huomioiminen matkakeskusten kehittämisessä (fyysiset tilat, WC:n tyhjennyskaivot ja veden täyttömahdollisuudet). Matkan viihtyisyyden kannalta WC:n käyttömahdollisuus pitkänmatkaisessa linjaautoliikenteessä avainasemassa. KEHITTÄMISTARVE 4: Yhteistyömallien kehittäminen kaupunkien ja liikenteenharjoittajien välille Juna- ja linja-autoliikenteen aikataulukausien kohtaamattomuus, erilaiset suunnittelukäytännöt, asiakasryhmät ja palvelualueet katkaisevat matkaketjuja. Runkoyhteyksiä koskevien matkustajavirtatietojen heikko saatavuus jarruttaa alueellisten liikennepalveluiden kehittämistä solmupisteissä. Liikennepalvelulain myötä tilanne saattaa parantua, kun Liikennevirasto kerää ja jakaa liikenteen toteumatietoa. Jatkossa solmupisteissä korostuu epävarmuus liikkumispalveluja koskevan yhteenkootun aikataulutiedon olemassaolosta ja saatavuudesta matkustajainformaation pohjaksi. Neuvottelu- ja yhteistyökumppanien määrä kasvaa virasto- ja maakuntauudistuksen sekä liikennepalvelulain myötä. Maakuntauudistuksen myötä solmupisteiden kehittäminen voisi nousta yhdeksi yhteistyöalueeksi maakunnan, kaupunkien ja valtion välillä. KEHITTÄMISTARVE 5: Vastuiden ja velvollisuuksien täsmentäminen viranomaisten ja liikenteenharjoittajien välisessä tiedonkulussa eri suunnittelutasoilla ja hallinnonuudistuksissa

35 6. Palvelutasotavoitteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet

36 6. Palvelutasotavoitteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet Tähän kappaleeseen on koottu työn aikana toteutettujen kyselyiden, haastatteluiden sekä työpajan perusteella esiinnousseet näkemykset solmupisteiden palvelutasoon vaikuttavista tekijöistä ja kehittämistarpeista matkaketjun jatkuvuuden näkökulmasta. Kehittämistarpeiden ja toimintamallien hahmottamisessa on hyödynnetty myös aikaisemmissa töissä laadittuja haastatteluaineistoja sekä valmiita tutkimuksia ja selvityksiä. Palvelutasotavoitteiden toteutumista ja toimintamallien kehittämistarpeita on tutkittu seuraavina osakokonaisuuksina Informaatio ja opastus (hallittavuus) Palvelut (mukavuus, viihtyisyys) Esteettömyys, erityisryhmien tarpeet ja henkilökohtainen palvelu Liityntäpysäköinti (henkilöauto- ja pyöräpysäköinti) Kulkumuotojen yhteensopivuus / jatkoyhteyksien toteutuminen Lähtökohtaisesti lähes jokaisen matkaketjun palvelutasotavoitteen yksittäisenkin osatekijän toteuttaminen vaatii solmupisteissä useamman toimijan yhteistyötä ja erilaisten tavoitteiden ja suunnitelmien yhteensovittamista. Esitykset tunnistettujen kipupisteiden ratkaisemiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi on esitetty kappaleessa 7.

37 6.1. Informaatio ja opastus (1/3) Tavoitteet Solmupisteissä on liikennöintiaikoina pitkämatkaista matkustamista tukevat informaatio- ym. välttämättömät palvelut Solmupisteen palvelutasotavoite 1 Tarjolla on ajantasainen ja laadukas asiakastarpeita vastaava tieto aikatauluista, liikenneolosuhteista, matkan etenemisestä ja jatkoyhteyksistä ennen matkaa ja matkan aikana Matkaketjun palvelutasotavoite 2 Solmupisteissä on tarjolla tietoa vaihtoehtoisista yhteyksistä sellaisia tapauksia varten, että myöhästyminen aiheuttaa suunnitellun matkaketjun katkeamisen. Solmupisteen palvelutasotavoite 6 Lentoasemilla palvelutasotavoitteet täyttyvät informaation osalta parhaiten. Tarjolla on koottu, reaaliaikainen tieto lentojen saapumis- ja lähtöajoista sekä mahdollisista häiriöistä. Tarjolla on sekä mobiilia että kiinteää informaatiota. Jatkoyhteyksiä (erit. paikallisliikenne) ja paikallisopastusta koskeva informaatio koetaan kuitenkin puutteelliseksi. Lentoasemilla tulisi kehittää erityisesti paikallisliikennettä koskevan informaation saatavuutta. Reiteistä ja aikatauluista tulisi olla lentoaseman sisätiloissa vähintään staattinen informaatio. Staattista informaatiota paremmin matkustajia palvelisi joukkoliikenteen reaaliaikainen informaatio (informaationäytöt). Työn aikana tuli esille, etteivät lentoasemat kuitenkaan ole olleet kovin kiinnostuneita tarjoamaan joukkoliikenneinformaatiota sisätiloissaan. Varsinaisen aikataulu- ja reitti-informaation ohella tulisi kehittää myös opasteita liityntäyhteyksille (piktogrammit). Rautatieasemilla kaukoliikenteen informaatiopalvelut toimivat junaliikenteen aikatauluja ja lähtöraiteita koskevan informaation osalta hyvin. Myös kulkuopasteet ja kuulutukset koetaan toimiviksi. Selkeitä puutteita on jatkoyhteyksiä koskevan reitti- ja aikatauluinformaation osalta. Matkaketjujen näkökulmasta ongelmana näyttäytyy juna- ja linja-autoliikenteen aikataulutietojen yhteensovittamisen ongelmat; erilaiset aikataulurakenteet, puutteet linja-autoliikennettä koskevan informaation saatavuudessa ja reaaliaikaisessa häiriötiedottamisessa. Myös liityntäpysäköinti- ja lähialue/paikallisopastus koetaan useilla asemanseuduilla matkailijan näkökulmasta riittämättömäksi. Kehittämistarpeena nähdään myös matkailukohdeinformaation ja muita liikkumispalveluita koskevan informaation lisääminen. Lähialue- ja kaupunki-informaation osalta monille on epäselvää, mitä informaatiota asemilla voidaan näytöillä, aikataulukaapeissa ja ilmoitustauluilla esittää ja kuka näistä vastaa. Sama epätietoisuus koskee matkailukohde- ja liikkumispalveluinformaatiota. Opastukseen liittyvät vastuut ovat haastatteluiden perusteella epäselvät (mm. Seinäjoki) Näihin liittyvien kehittämistarpeiden ratkaiseminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja toimintamallien yhtenäistämistä (ELY/kaupungit/Livi), Suunnitelmia olemassa, haasteena rahoituksen puuttuminen. Huom! Matkustajatiedon ja tietojärjestelmäpalveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita käsitelty kattavasti Liikenneviraston selvityksissä Matkustajatietoselvitys (2016) sekä Tarveselvitys Liikenneviraston tuottamista liikennekaareen liittyvistä tietojärjestelmäpalveluista ( )

38 6.1. Informaatio ja opastus (2/3) Tavoitteet Solmupisteissä on liikennöintiaikoina pitkämatkaista matkustamista tukevat informaatio- ym. välttämättömät palvelut Solmupisteen palvelutasotavoite 1 Tarjolla on ajantasainen ja laadukas asiakastarpeita vastaava tieto aikatauluista, liikenneolosuhteista, matkan etenemisestä ja jatkoyhteyksistä ennen matkaa ja matkan aikana Matkaketjun palvelutasotavoite 2 Solmupisteissä on tarjolla tietoa vaihtoehtoisista yhteyksistä sellaisia tapauksia varten, että myöhästyminen aiheuttaa suunnitellun matkaketjun katkeamisen. Solmupisteen palvelutasotavoite 6 Linja-autoasemilla ja pitkänmatkaisessa linja-autoliikenteessä informaatioon liittyvät haasteet ovat suurimmat. Keskeisiksi haasteiksi koetaan pitkämatkaisen linja-autoliikenteen aikatauluyhteistyö, reaaliaikaisen informaation vähäisyys sekä linja-autoliikenteen informaatiojärjestelmien kirjavuus. Erityisen ongelmalliseksi reaaliaikaisen informaation puuttuminen koetaan pitkänmatkaisen linja-autoliikenteen ja junaliikenteen muodostamien matkaketjujen osalta yllätyksenä tuleva myöhästyminen katkaisee helposti koko matkaketjun, erityisesti harvemmin liikennöidyllä yhteysvälillä, jolla korvaavia liikennepalveluita on vaikea järjestää. Pitkänmatkaisen linja-autoliikenteen aikatauluinfo haluttaisiin matkakeskuksissa samoille näytöille junaliikenteen informaation kanssa. Tämä on kuitenkin osoittautunut teknisesti erittäin vaikeasti toteutettavaksi (mm. Lahti ja Kajaani). Myös linja-autoliikenteen reaaliaikainen häiriötiedottaminen on koettu asemilla puutteelliseksi. Liikenneviraston Matka.fi-reittisuunnittelupalvelua sekä sen taustalla olevaa koontitietokantaa on kehitetty vuosien varrella mm. tietojen avaamiseksi avoimiin rajapintoihin, viimeksi yhteistyössä HSL:n kanssa. Suurena ongelmana on ollut tietojen kattavuuteen ja oikeellisuuteen liittyvät haasteet; puutteita on ollut etenkin toimivaltaisten kunnallisten viranomaisten sekä peruskuntien hankkimien liikennepalveluiden osalta. Tällä hetkellä on epävarmaa, pitääkö Liikennevirasto jatkossa yllä koontitietokantaa (tai muutoin vastaa tietojen koonnista) ainakaan nykymuotoisesti. On mahdollista, että kokoajan roolin ottaisivat markkinaehtoiset toimijat. Matkahuolto ylläpitää omaa valtakunnallista aikatauluhakupalveluaan ja toimittaa linja-autoliikenteen aikatauluinfoa asemien info-näytöille. Myös Matkahuollon aikatauluinformaation ongelmana on ollut se, että sen kautta matkustaja ei löydä kaikkia linja-autoliikennettä koskevia reitti- ja aikataulutietoja. Viimevuosina Matkahuollon rinnalle on tullut useita muita reitti- ja aikataulutietoja matkustuspalveluiksi kokoavia sovelluksia kehittäviä yrityksiä. Linja-autoasemien osalta nousivat esille myös vähäinen lähialueinformaatio sekä opastukseen liittyvät haasteet. Näiden ratkaiseminen koettiin kuitenkin toissijaiseksi yhtenäisen aikatauluinformaation tuottamisen rinnalla. Paikallisliikenteen keskusterminaaleissa (pääpysäkeillä) tarjotaan tyypillisesti reaaliaikaista aikatauluinformaatiota paikallisliikenteestä. Muista liikkumisen palveluista, terminaaleista tai yhteyksistä näille ei kuitenkaan tarjota juurikaan tietoa (lentoasemayhteyksiä koskeva informaatio joillakin paikkakunnilla korostettu). Erityisesti matkailijoiden näkökulmasta tällaisen informaation tarjoaminen koetaan kuitenkin tärkeäksi. Muilla solmupysäkeillä (ramppipysäkit ja huoltoasemapysäkit) informaatiota tarjotaan hyvin vähän, jos lainkaan. Näiden osalta matkustajat ovat tavallisesti lähes täysin mobiilin informaation varassa.

39 Onko keskeisimpien solmupisteiden matkustajainformaation tarjoamisessa puutteita? 6.1. Informaatio ja opastus (3/3) Matkustajainformaation puutteet solmupisteissä (Kohdealueille suunnattu kysely, kevät 2017, n =17) Reaaliaikaisuus Reittitietojen saatavuus Kattavuus Laadukkuus Hintatietojen saatavuus Luotettavuus Aikataulutietojen saatavuus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei ollenkaan Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon En osaa sanoa

40 6.2. Palvelut Tavoitteet Matkustajille on tarjolla palveluja, jotka mahdollistavat odotusajan hyötykäytön Solmupisteen palvelutasotavoite 2 Sekä matkaketjun jatkuvuuden että odotusajan kannalta olennaisinta on, että solmun fyysiset perusasiat ovat kunnossa ja mahdollistavat vaihtopisteessä matkustusmukavuuden. Solmun välttämättömiä fyysisiä perusasioita ovat erityisesti suoja, lämpö, turvallisuus, rauhallisuus, siisteys, viihtyisyys, valoisuus, wc, oikeanlainen kalustus jne. Pitkämatkaisen matkaketjun jatkuvuuden ja vaihdon sujuvuuden kannalta näiden perusolosuhteiden tulee olla kunnossa, muut palvelut ovat ekstraa. Matkaketjujen kehittämisen näkökulmasta kaikkein tärkeintä ovat lyhyet vaihto- ja odotusajat.perusasioidenkin osalta solmuissa on jopa merkittäviä palvelutasopuutteitaja kehittämistarpeita. Palveluiden osalta palvelutasotavoitteet toteutuvat parhaiten lentoasemilla. Linja-auto- ja rautatieasemien osalta tilanne heikompi; aina edes peruspalvelut (esim. WC) eivät ole kunnossa. Erityisiä haasteita odottelun mukavuudelle aiheuttaa linja-auto- ja rautatieasemien heikot aukioloajat. Iltaisin ja viikonloppuisin matkustaville ei välttämättä voida tarjota edes suojaisia turvallisia ja esteettömiä odotustiloja. Matkakeskuksissa tilanne on useimmiten parempi kuin asemilla. Uusissa kehittämishankkeissa peruspalveluiden olemassaolo ja mahdollisuuksien luominen kaupallisille palveluille on tavallisesti huomioitu hyvin. Odotusajan hyödyntämiselle on hyvin erilaisia tarpeita niin matkustajasta, matkan tarkoituksesta (työ- tai asiointimatka vs. vapaa-ajanmatka), odotuspaikan kuin odotusajan pituudesta riippuen. Palvelutarpeisiin vaikuttaa myös, onko kyseessä lähtevä, vaihtava vai saapuva matkustaja. Lyhyissä vaihdoissa korostuvat erilaiset automaatti- ja pikapalvelut. Noin puolen tunnin kestoisessa vaihdossa odotetaan kahvila/baari- ja ruokapalveluita sekä kioskipalveluita. Noin tunnin odotusajassa tulevat kuvaan mukaan ravintolat, päivittäistavaramyymälä sekä erikoisliikkeet ja -palvelut. Odotusajasta riippumattomia tarpeita ovat ilmaiset verkkoyhteydet ja latausmahdollisuus. Palvelujen syntymisen ja liiketaloudellisesti kannattavan menestymisen kannalta ovat keskeisessä asemassa asemanseutujen ja uusien matkakeskusten maankäytön kehittämiseen liittyvät ratkaisut. Maakuntakeskuksissa, joissa kaukomatkustajavirrat ovat ohuita eikä päivittäistä työmatkaliikennettä ole riittävästi ylläpitämään palveluita, ratkaisee asemien ja matkakeskusten lähiympäristön maankäyttö, minkälaisia kaupallisia palveluja odotusajan sallimissa mahdollisuuksissa syntyy.

41 6.3. Esteettömyys, erityisryhmien tarpeet ja henkilökohtainen palvelu (1/3) Tavoitteet Solmupisteissä pyritään turvaamaan henkilökohtainen palvelu ja erityisryhmien tarpeet. Solmupisteen palvelutasotavoite 3 Solmupisteisiin ja laitureille on esteettömät yhteydet. Siirtyminen liikennevälineestä toiseen on helppoa ja turvallista sääolosuhteista riippumatta. Solmupisteen palvelutasotavoite 5 Rautatieasemien esteettömyyttä koskevat palvelutasotavoitteet ovat tiukat ja perustuvat Euroopan unionin komission päätöksiin, asetuksiin, Trafin määräyksiin sekä erinäisiin kansallista lakia täsmentäviin asetuksiin. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan EU:n komission asetus (1300/2014) PRM YTE, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä. Asetuksessa esitettyjä vaatimuksia on sovellettava vuonna 2015 ja sen jälkeen aloitettuihin rautatieasemien rakentamis-, perusparannus- ja uusimiskohteisiin. Tätä YTE:ää sovelletaan julkisiin alueisiin kaikilla matkustajaliikenteelle tarkoitetuilla rautatieasemilla. Siellä tulee olla mm. yksi yhtenäinen esteetön reitti kaikkien tärkeimpien asemapalvelujen välillä kuten lipunmyynti ja neuvontapisteet, odotusalueet, näkyvät ja kuuluvat tiedotusjärjestelmät, esteettömät sisäänkäynnit ja wc. Asetuksessa on myös huomattava määrä erilaisia reitin pituutta, opastusta, kävelypintojen ja käsijohteiden merkintöjä koskevia pakollisia palvelutasotavoitteita. Rautatieasemien palvelutaso- ja esteettömyystietoja on koottu Liikenneviraston esteettömyystietokantaan, jota päivitetään jatkuvasti. Tietokanta palvelee erityisesti radanpidon suunnittelua ja erilaisia kehittämishankkeita. Kaikkien tämän työn case-kohteiden asemanseuduilla on esteettömyyttä koskevia palvelutasopuutteita, joista yleisimpiä ovat jyrkät luiskat, epätasaiset laituripolkujen pinnat, ahtaat hissit, matalat laiturit ja vaara-alueiden puutteelliset merkinnät. Osa esteettömyysongelmista liittyy myös käytönaikaiseen ylläpitoon (esim. Lahden matkakeskuksen hissien ylläpidon ongelmat alkuvaiheessa). Uusissakin rakennuskohteissa joudutaan välillä tekemään viimehetken korjaavia toimenpiteitä, jotka pitäisi pystyä jo suunnitteluvaiheessa välttämään. Uusien, uudistettujen ja parannettujen asemien esteettömien ratkaisujen vaatimustenmukaisuus ja/tai käyttöön soveltuvuus arvioidaan ennen käyttöönottoa. Esteettömyys on huomioitava joka tasolla kaavoitusrakennussuunnittelu-rakentaminen-ylläpito. Näkö- ja kuulovammaisillekehitettyjen mobiilien apuvälineiden tuntemus on heikkoa ja kiinteän informaation kehittämistarpeisiinsuhteessanäkö- ja kuulovammaistenasiakkaidenomiin apuvälineisiinliittyy epätietoisuutta.

42 6.3. Esteettömyys, erityisryhmien tarpeet ja henkilökohtainen palvelu (2/3) Tavoitteet Solmupisteissä pyritään turvaamaan henkilökohtainen palvelu ja erityisryhmien tarpeet. Solmupisteen palvelutasotavoite 3 Solmupisteisiin ja laitureille on esteettömät yhteydet. Siirtyminen liikennevälineestä toiseen on helppoa ja turvallista sääolosuhteista riippumatta. Solmupisteen palvelutasotavoite 5 Linja-autoasemilla esteettömyyteen liittyvien palvelutasotavoitteiden nähdään täyttyvän heikoiten. Linja-autoasemien esteettömyys on monin paikoin puutteellista (mm. laiturialueet, näkövammaisten opastus, matkustajainformaatio, asemarakennukset). Esteettömyyden kehittämiseksi tarvitaan rahoitusta ja kiinteistökehitystä asemien ja asema-alueiden parantamiseksi Keskustaterminaalit Paikallisliikenteen keskustaterminaaleissa ja merkittävimmillä pysäkeillä erillistä henkilökohtaista palvelua ei ole juuri saatavilla. Paikallisliikenteen bussien kuljettaja kuitenkin usein auttaa esimerkiksi pyörätuolilla matkustavan kyytiin laskemalla ja nostamalla pyörätuolirampin. Paikallisliikenteen pysäkkien esteettömyyteen liittyy myös tilanpuutteeseen tai reunakivien korkeuteen yms. liittyviä haasteita. Kaupungeille on omia esteettömän suunnittelun ohjeistuksia ja lisäksi esimerkiksi Paikallisliikenneliitto on laatinut omia infrakortteja esteettömien pysäkkien suunnitteluun. Pysäkkien suunnittelussa tulee varmistaa, että pysäkkisaarekkeet ovat riittävän leveitä esteettömän liikkumisen takaamiseksi. Lentoasemat: EU-lainsäädäntö takaa liikuntarajoitteisille lentomatkustajille samat oikeudet kuin muillekin matkustajille sekä lisäksi oikeudet ilmaiseen avustukseen ja ilmaiseen apuvälineiden kuljetukseen lennoilla. Finavian asemilla on myös tarjolla ilmaisia vammaisten ja liikuntarajoitteisten palveluita. Palveluita tarjotaan matkustajille, jotka ovat kehitys-, näkö- tai kuulovammaisia, iäkkäitä tai muuten liikuntakyvyltään rajoittuneita. Palvelu tulee varata viimeistään 48 tuntia ennen matkaa. Kaikilla Finavian lentoasemilla on myös maksuton invapysäköinti sekä inva-wc:t. Henkilökohtaiseen palveluun ja erityisryhmien tarpeisiin liittyvät asiat on otettu hyvin huomioon. Ongelmaksi saattaa muodostua epätietoisuus omista oikeuksista ja tarjolla olevista palveluista.

43 6.3. Esteettömyys, erityisryhmien tarpeet ja henkilökohtainen palvelu (3/3) Tavoitteet Solmupisteissä pyritään turvaamaan henkilökohtainen palvelu ja erityisryhmien tarpeet. Solmupisteen palvelutasotavoite 3 Solmupisteisiin ja laitureille on esteettömät yhteydet. Siirtyminen liikennevälineestä toiseen on helppoa ja turvallista sääolosuhteista riippumatta. Solmupisteen palvelutasotavoite 5 Matkaketjuun ja solmupisteisiin liittyvät esteettömyystiedot ovat tietoja tarvitseville helposti kriittisiä, jotta matkaa voidaan harkita. Tietojen saatavuudessa on paikoitellen vielä puutteita, mutta valmisteilla oleva olennaisten tietojen asetus on hyvä alku puutteiden korjaamiselle. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuutta käyttää osallistavia menetelmiä sekä nykyaikaista teknologiaa (esim. beaconit) tietojen täydentämiseksi. Henkilökohtaisen palvelun osalta terminaalien palvelutaso on muuttunut viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Henkilökohtaiset palvelut, kuten lipunmyynti ja neuvontapalvelut ovat vähentyneet ja informaatio ja matkaliput hankitaan yhä enenevissä määrin matkustajien omien päätelaitteiden kautta tai lipunmyyntiautomaateista. Jonkin verran lippuja myydään nykyisin myös esimerkiksi R-kioskeilla. Henkilökohtaista palvelua on saatavilla nykyään lähinnä suurimmilla ja keskeisimmillä asemilla. Henkilökohtaisen palvelun väheneminen korostaa erityisesti sujuvien, esteettömien reittien ja opastuksen sekä matkustajien informaatiopalveluiden kehittämistä asema- ja laiturialueilla. EU-lainsäädännön myötä vammaisella tai liikuntarajoitteisella matkustajalla on oikeus matkustaa linjaautoliikenteessä ilman lisämaksua ja lisäksi yli 250 km pituisilla reiteillä asiakkaalla on oikeus saada maksutonta avustusta asemilla ja ajoneuvoissa riippumatta siitä kuinka pitkän osuuden matkustaa ko. reitillä. Lisäksi Trafi on määritellyt 13 linja-autoasemaa (Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori ja Rovaniemi), joissa vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat saada eritysapua. Avustusta tarvitsevan matkustajan on voitava: ilmoittaa saapumisestaan ja avuntarpeestaan, siirtyä nimetystä paikasta lähtöselvitystiskille, odotustiloihin ja lähtölaiturille, nousta ajoneuvoon ja poistua ajoneuvosta, siirtyä istumapaikalleen, saada matkatavaransa ajoneuvoon ja kuljettaa avustavaa koiraa linja-autossa. Vastaavasti VR tarjoaa junaliikenteessä vammaisten avustamispalveluita.

44 6.4. Liityntäpysäköinti (1/2) Tavoite Tarjolla on henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinti sekä muita asiakkaiden tarvitsemia palveluja (esim. tavaroiden säilytys, kaupunkipyörät, vuokra-autot, pyörien vuokraus jne.). Saattoliikenne ja muut jatkoyhteystarpeet on huomioitu. Solmupisteen palvelutasotavoite 4 Tässä yhteydessä on tarkasteltu liityntäpysäköintiä kaukoliikenteen matkaketjujen näkökulmasta maakuntakeskuksissa. Liityntäpysäköinnissä pitkämatkaisen (> 100 km) matkustajan tarpeet eroavat huomattavasti lyhyempimatkaisen päivittäisen pendelöijän tarpeista. Niinpä maakuntakeskuksien liityntäpysäköintiratkaisut poikkeavat huomattavasti esimerkiksi lähijunaliikenneasemien ratkaisuista. Lentoasemilla henkilöautojen liityntäpysäköinnin ja saattoliikenteen olosuhteet nähdään hyvänä. Maakuntakentät sijaitsevat usein tiheän kaupunkirakenteen ulkopuolelle, jolloin rakennusmaata riittää myös pysäköintipaikoille. Lentoasemien yhteydessä sijaitsevat liityntäpysäköintipaikat ovat useimmiten yksityisten toimijoiden markkinaehtoisesti järjestämiä, jolloin toimija voi paikkojen hinnoittelulla aktiivisesti vaikuttaa paikkojen käyttöasteeseen. Lentoasemilla pyöräpysäköinnin rooli on erittäin marginaalinen, mutta toisaalta muiden palveluiden kuten vuokratai yhteiskäyttöautojen rooli korostuu erittäin merkittävästi. Vuokra-autopalveluita on hyvin saatavilla Suomen lentoasemilta. Lentoasemalla saattoliikenne ja jatkoyhteystarpeet ovat erittäin tärkeitä asemien sijainnin vuoksi. Kaupunkirakenteessa matkakeskuksien, rautatieasemien, linja-autoasemien sekä paikallisliikenteen terminaalien yhteydessä sijaitsevaan liityntäpysäköintiin liittyy useita hyvin erilaisia ongelmia eri toimijoiden näkökulmasta. Näkökulmat ja ongelmat vaihtelevat matkustajan (paikkojen riittävyys), maanomistajan (kiinteistön/maan arvo), maankäytön suunnittelijan (maan arvo, maan vaihtoehtoinen käyttötarkoitus), paikkojen toteuttajan ja maksajan (rakentamiskustannukset) sekä liikennöitsijöiden (paikkojen riittävyys) välillä huomattavasti. Pyöräpysäköinnin rooli on merkittävä rauta- ja linja-autoasemilla sekä matkakeskuksissa. Pyöräpysäköinnin tarpeita ei ole tähän saakka otettu huomioon suunnittelun riittävän varhaisessa vaiheessa, vaan ratkaisut on tehty jälkikäteen ja usein käytännön tarpeisiin nähden riittämättöminä. Solmujen pysäköinti- ja liikennöintiratkaisuja olisikin suunniteltava kulkumuotoriippumattomasti alusta lähtien samanaikaisesti. Ratkaisuissa on otettava huomioon myös mm. autojen ja pyörien vuokraustoiminnan sekä tilausliikenteen tarpeet pysäköinnin osalta. Lisäksi suunnittelussa on ennakoitava kulkuvälineiden kehittymisen myötä kasvavien tarpeiden, kuten latauspisteiden vaikutus. Pysäköintipaikkojen määrän ja laadun lisäksi on kiinnitettävä kasvavaa huomiota eri paikkojen sijoitteluun ja saavutettavuuteen.

45 6.4. Liityntäpysäköinti (2/2) Tavoite Tarjolla on henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinti sekä muita asiakkaiden tarvitsemia palveluja (esim. tavaroiden säilytys, kaupunkipyörät, vuokra-autot, pyörien vuokraus jne.). Saattoliikenne ja muut jatkoyhteystarpeet on huomioitu. Solmupisteen palvelutasotavoite 4 Liityntäpysäköintiä ei ole lainsäädännössä velvoitettu määrätylle taholle, jolloin ei löydetä selkeitä vastuunjaon periaatteita ja rooleja edistämiseen ja toteutuksen rahoitukseen, jollei hanke kytkeydy suurempaan hankekokonaisuuteen. Lisäksi suunnittelu-, järjestämis- ja operointivastuut on jaettu tapauskohtaisin sopimuksin monelle osapuolelle. Haasteita liityntäpysäköinnin kehittämiselle aiheuttaa usein eri toimijoiden yhteisen tahtotilan puuttuminen. Liityntäpysäköinnin merkitystä pidetään liikennejärjestelmäkokonaisuuden kannalta useilla alueilla vielä nykyisinkin yllättävän vähäisenä eikä hyötyjä ja niiden kohdentumista välttämättä ymmärretä, tiedosteta tai tunneta, jolloin liityntäpysäköintiä ei mielletä kiinteäksi osaksi joukkoliikennettä ja sujuvia matkaketjuja. Hyötyjen ja kustannusten jakautuminen aiheuttaa perusteluvaikeuksia ja hankaloittaa priorisointia. Toteutusvastuuta siirretään yhteiskuntataloudellisin tai reaalitaloudellisin perustein, ja muut tavoitteet ajavat liityntäpysäköinnin kehittämisen edelle tai tavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia. Keskeisenä ongelmana liityntäpysäköinnin järjestämisessä nähdään paikkojen toteuttamisesta ja ylläpidosta aiheutuvien kustannusten jakaminen. Liityntäpysäköinnin kustannusjakoperiaatteiden osalta on useita hyvin erilaisia lähestymistapoja. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella pyritään oikeudenmukaiseen hyötyjä maksaa periaatteeseen kustannusten jaossa, mutta saman periaatteen käyttäminen pitkämatkaisen liikenteen liityntäpysäköinnissä ei ole toimiva ratkaisu. Esiinnousseita kehittämistarpeita: Liityntäpysäköintiin liittyvät tavoitteet tulisi muodostaa asemakohtaisesti, pelkkään matkustajamäärään perustuva pysäköintipaikkojen määrän laskenta ei anna riittävää kuvaa aseman liityntäpysäköintitarpeesta. Pidempiaikaisen liityntäpysäköinnin tarpeet tulee huomioida ja määritellä selkeät linjaukset sen suhteen (liityntä- ja saattoliikenteen järjestelyiden kehittäminen, osa paikoista varattu pidempiaikaisten käyttöön ym.) Liityntäpysäköinnin toteuttamiseen tulee kehittää vaihtoehtoisia kustannus- ja vastuunjakomalleja ja hyviksi todetuista käytännöistä tulee informoida laajasti kaikkia osallisia tahoja. Reaaliaikaisen liityntäpysäköintitiedon kehittämisellä voidaan tehostaa olevien paikkojen käyttöä. Liityntäpysäköinnin maksamista osana matkaketjua tulee kehittää Saattoliikenteen ja invapysäköinnin tarpeet tulee huomioida suunnittelussa nykyistä paremmin.

46 6.5. Liityntäpyöräpysäköinti (1/2) Tavoite Tarjolla on henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinti sekä muita asiakkaiden tarvitsemia palveluja (esim. tavaroiden säilytys, kaupunkipyörät, vuokra-autot, pyörien vuokraus jne.). Saattoliikenne ja muut jatkoyhteystarpeet on huomioitu. Solmupisteen palvelutasotavoite 4 Lähteet: Motiva: Asemakeskusalueiden laadukkaan pyöräpysäköinnin toteutumiseen johtavat suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt DCF 2008: The Danish Cyclist Federation Bicycle Parking Manual KSV 2016: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Pyöräliikenteen suunnitteluohje (pyoraliikenne.fi) Pyöräpysäköinnin rooli osana matkaketjua aliarvioidaan usein. Liityntäpyöräpysäköinnin tarve tulee kartoittaa tarkkaan mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa ja pysäköinnin laatu tulee olla suhteessa kysyntään, jonka taso määräytyy pitkälti pysäköintiajan mukaan. Liityntäpyöräpysäköintiin pätevät pyöräpysäköinnin yleiset laatuvaatimukset. Laadukas liityntäpyöräpysäköinti sijaitsee mahdollisimman lähellä lähtöterminaalia. Korkeampi pysäköinnin laatu ja palvelutaso mahdollistavat houkuttelevan sijainnin myös kauemmaksi terminaalista. Pyöräpysäköinnin sijainti on suunniteltava suhteessa pyörätieyhteyksiin ja -virtoihin!. Pyöräpysäköinti tulisi yleensä sijaita tulosuunnasta nähden ennen terminaalia. Tästä voidaan kuitenkin tinkiä kaukoliikenteen solmukohdissa, mikäli pysäköinnin palvelutaso on korkea. Lisäksi liityntäpyöräpysäköinnin tulisi olla helppoa, vaivatonta ja ennen kaikkea turvallista käyttäjän näkökulmasta. Kaukoliikenteen terminaaleihin ja pitkämatkaiseen matkaketjuihin sopiva liityntäpyöräpysäköinti vaatii tasokkaita ratkaisuja. Yön yli pysäköinnissä pysäköinnin etäisyys solmusta voi olla suurempi, mikäli pysäköinnin palvelutaso on korkeampi. Pitkäaikainen liityntäpysäköinti edellyttää ratkaisuilta korkeampaa palvelutasoa erityisesti turvallisuuden ja säältä suojauksen näkökulmasta. Etenkin vilkkaimmissa solmuissa pysäköinnin ja sitä kautta myös osana matkaketjua pyöräilyn houkuttelevuutta voidaan lisätä monipuolisten palvelujen pyöräkeskuksilla. Pyöräpysäköinnin huomioimisesta suunnittelussa ja päätöksenteon eri vaiheissa on olemassa useita kattavia ohjeita ja selvityksiä. Liikennevirasto ja kaupungit ovat laatineet suunnitteluohjeita ja pyöräpysäköinnin laadullisia ja määrällisiä vaatimuksia on kirjattu mm. kaupunkien rakennusjärjestyksiin. Haasteena on kuitenkin se, etteivät ohjeet aina kovinkaan vahvasti välity käytäntöön. Esimerkkikaavio pyöräpysäköinnin huomioimisesta suunnittelun ja päätöksenteon eri vaiheissa aina ylläpitoon asti asemakeskuksien alueilla. (Lähde: Asemakeskusalueiden laadukkaan pyöräpysäköinnin toteutumiseen johtavat suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt)

47 6.5. Liityntäpyöräpysäköinti (2/2) Tavoite Tarjolla on henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinti sekä muita asiakkaiden tarvitsemia palveluja (esim. tavaroiden säilytys, kaupunkipyörät, vuokra-autot, pyörien vuokraus jne.). Saattoliikenne ja muut jatkoyhteystarpeet on huomioitu. Solmupisteen palvelutasotavoite 4 Kaukoliikenteen matkaketjujen osalta liityntäpyöräpysäköinnin tarpeenkartoitus tulee tehdä terminaalikohtaisesti. Liityntäpyöräpysäköinnin kysynnän määrään ja laatuun vaikuttaa sekä terminaalin sijainti että siitä tehtävät matkatyypit. Ensimmäiseksi tulee analysoida, kohdistuuko terminaaliin tai terminaalista potentiaalisia pyörämatkoja. Mikäli terminaali, esimerkiksi matkakeskus, sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa tai muuta asutusja/tai työpaikkakeskittymää, liityntäpyöräilylle on olemassa edellytykset. Jokaisen terminaalin ympäristöä tulee tarkastella tapauskohtaisesti, sillä liityntäpyöräilyn kysyntään vaikuttaa mm. pyöräily-yhteydet ja -infrastruktuuri. Mikäli terminaali taas sijaitsee kaukana kaupunkirakenteesta, esim. lentoasemat, liityntäpyöräilylle ei ole välttämättä kysyntää. Terminaaliin kohdistuvan kysynnän lisäksi liityntäpyöräpysäköintiin vaikuttaa terminaalista tehtävien matkojen tyyppi ja kesto. Mikäli terminaalista tehdään lähinnä päivän kestäviä matkoja (pendelöinti) esimerkiksi toiseen kaupunkiin, tulee pyöräpysäköinnin sijainti ja laatu mitoittaa päiväpysäköinnin mukaan. Mikäli terminaalista taas tehdään pidempiaikaisia matkoja, pysäköinnin tulee olla korkeampitasoista tarjoten aidosti turvallisen ja säältä suojatun vaihtoehdon. Vilkkaimmissa ja keskeisimmissä terminaaleissa voidaan harkita myös pyöräkeskustyyppistä ratkaisua, jossa turvallisen ja säältä suojatun pysäköinnin lisäksi pyöräilijälle voidaan tarjota erityisiä palveluita, kuten pyöränhuolto ja varusteiden säilytys. Kaukoliikennematkat ovat kestoiltaan ja tyypeiltään hyvin erilaisia. Tämän takia terminaalien yhteydessä olisi hyvä olla eri tasoisia pyöräpysäköintiratkaisuja käyttäjien erilaisiin tarpeisiin. Liityntäpyöräpysäköinnin suunnittelu tulee ottaa alusta lähtien pysäköinti- ja liikennöintisuunnitteluun mukaan. Mikäli pyöräpysäköinti laiminlyödään lähtökohtatilanteessa, on sille vaikeaa löytää tilaa, toimivia ja tarpeita vastaavia ratkaisuja sekä rahoitusta jälkikäteen. Lisäksi on tärkeää, että pyöräpysäköintiin liittyvistä hyvistä käytännöistä jaetaan tietoja eri osapuolten kesken. Pyöräkaappi ratkaisuna Århusissa. Århus kommune

48 6.6. Kulkumuotojen yhteensopivuus / jatkoyhteyksien toteutuminen (1/3) Tavoitteet Kansainväliset ja kaupunkiseutujen väliset matkaketjut jatkuvat alueella sujuvasti, ennakoitavasti ja luotettavasti. Lentoasemat ja satamat ovat helposti saavutettavissa. Matkaketjun palvelutasotavoite 1 Solmupisteisiin koottavat matkavirrat mahdollistavat alueelliset/seudulliset jatkoyhteydet runkoyhteyksille liikennöintiajalla. Uusilla palvelukonsepteilla parannetaan jatkoyhteyksiä (esim. matkailun sesonkiajat). Matkaketjujen palvelutaso 3 Kaukoliikenteen juna- ja linja-autoliikenteessä aikataulujen sopivuus on Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin -tutkimuksen (Liikennevirasto 2015) mukaan tärkein ja jatkoyhteyksien olemassaolo kolmanneksi tärkein tyytyväisyyteen vaikuttava tekijä pitkillä kotimaan matkoilla. Toimivaltaisten viranomaisten hankkimassa linja-autoliikenteessä aikataulut määritellään useamman vuoden pituisille sopimuskausille (esim. 3 vuotta) kun taas juna- ja lentoliikenteessä isojakin aikataulumuutoksia tehdään huomattavasti lyhyemmällä varoitusajalla. Erityisen haastavia ovat junavuorojen yllättävät lakkautukset, joihin alueilla on reagoitava välittömästi. Silloin kun toimivaltaisten viranomaisten hankkima liikenne on suunniteltu tehokkaiden autokiertojen varaan voi muutosten tekeminen liityntäyhteyksiin olla erittäin haastavaa. Sen lisäksi, että sopimuskausien pituudet ovat erilaisia, tuottaa hankaluuksia myös aikataulukausien muuttumisen erilaiset ajankohdat. Esimerkiksi VR:n junaliikenteessä nykyinen aikataulukausi on voimassa (noudattaa yhteistä eurooppalaista käytäntöä EU-jäsenmaissa), kun taas ELY-keskusten ja kaupunkien alueilla talviaikataulukausi tarkoittaa tavallisesti kouluvuoden aikaista liikennettä (elokuusta touko-kesäkuun vaihteeseen) ja kesäaikataulukausi lomakautta (kesäkuun alusta elokuun puoliväliin). Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia useista eri kulkumuodoista muodostuville matkaketjuille ja hankaloittaa jatkoyhteyksien toteutumista. Arkiaamuisin (klo 6-9) ja -iltapäivisin (klo 14-17) joukkoliikenteen tarjonta ja kysyntä ovat huipussaan ja tällöin jatkoyhteydet toimivat ja toteutuvat melko hyvin. Ongelmia kuitenkin syntyy ilta-aikoina, viikonloppuisin ja lomakuukausina tarjonnan ollessa arkipäiviä vähäisempää. Joukkoliikenteen vuorovälit ovat harvempia ja eri kulkumuotojen ja aikataulujen yhteensovittaminen on huomattavasti haastavampaa. Matkailun sesonkiaikoina ongelman muodostaa se, etteivät matkustajamäärät mahdollista tiheällä vuorovälillä hoidettavia säännöllisiä jatkoyhteyksiä maakuntakeskusten terminaaleista, mutta toisaalta hetkelliset kysyntäpiikit voivat ylittää palvelutarjonnan (esim. taksien määrä). Perinteisellä joukkoliikenteen järjestämistavalla ei välttämättä olekaan mahdollista tai kannattavaa tarjota palvelua vastaamaan lyhytaikaisiin kysyntäpiikkeihin, vaan näihin tilanteisiin tarvittaisiin uudenlaisia, joustavampia liikkumisen palveluita. Lähde: Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin

49 6.6. Kulkumuotojen yhteensopivuus / jatkoyhteyksien toteutuminen (2/3) Tavoitteet Kansainväliset ja kaupunkiseutujen väliset matkaketjut jatkuvat alueella sujuvasti, ennakoitavasti ja luotettavasti. Lentoasemat ja satamat ovat helposti saavutettavissa. Matkaketjun palvelutasotavoite 1 Solmupisteisiin koottavat matkavirrat mahdollistavat alueelliset/seudulliset jatkoyhteydet runkoyhteyksille liikennöintiajalla. Uusilla palvelukonsepteilla parannetaan jatkoyhteyksiä (esim. matkailun sesonkiajat). Matkaketjujen palvelutaso 3 Solmupisteissä eri liikennemuotojen tulisi sijaita fyysisesti mahdollisimman lähekkäin, jotta solmupiste itsessään ei aiheuta merkittävää lisäystä matka-aikaan ja jotta vaihto on sujuva ja nopea. Lisäksi eri kulkumuotojen väliset vaihdot tulee olla selkeästi opastettu, jotta jatkoyhteyksien löytäminen on helppoa ja vaivatonta. Etenkin valtateiden ramppipysäkeillä jatkoyhteydet toteutuvat hyvin usein henkilöautolla, jolloin pysäkin yhteydessä sijaitsevat liityntäpysäköinti- ja saattoalueet ovat ensiarvoisen tärkeitä matkaketjun toimivuuden kannalta. Matkaketjujen tulee olla toteutettavissa samalla lipulla tai tunnisteella ja matkatavaroiden siirtyä jouhevasti välineestä toiseen. Myös näissä asioissa on nykyisin kehittämisen varaa ja kysyntää mahdollisille uusille liikkumisen palvelulle. Uusien liikkumisen palveluiden syntymistä voitaisiin tukea kehittämällä luotettavan matkustajavirtainformaation tuottamista, keräämistä ja jakamista. Mikäli liikkumispalveluiden tuottajilla olisi tiedossa kuinka paljon runko-yhteyksiltä saapuu solmupisteisiin matkustajia milloinkin, olisi heillä paremmat valmiudet miettiä millaisia jatkoyhteyksiä matkustajille olisi tarkoituksenmukaista ja kannattavaa järjestää (kaluston koko, hinnoittelumallit jne.). Uusi Liikennepalvelulaki edellyttääkin liikennepalveluiden tuottajat toimittamaan määräajoin kysyntä- ja tarjontatiedot Liikennevirastolle, jonka on julkaistava tiedot avoimissa rajapinnoissaan. Tämän odotetaan osaltaan luovan mahdollisuuksia uusien palveluiden syntymiselle. Mikäli tietoa voitaisiin koota ja tarjota koko matkaketjusta (mm. missä ja milloin matkustajat nousevat kyytiin ja jäävät pois kulkuvälineestä ja minkälaisia vaihtoja he tekevät eri kulkuvälineiden välillä) mahdollistaisi se myös erilaisten palveluiden kohdentamisen oikeaan aikaan ja paikkaan. Nykyisin tietoja kokonaisista matkaketjuista on kuitenkin erittäin hankala saada, sillä tavallisesti koko matkaketjua ei voi tehdä samalta palveluntarjoajalta ostetulla lipulla tai palvelulla ja muita kattavia tiedonkeräysmenetelmiä ei ole. Jatkossa erilaiset matkustajien osallistamisen keinot voivat tuoda lisätietoa matkaketjuista (sosiaalisen median kanavat).

50 6.6. Kulkumuotojen yhteensopivuus / jatkoyhteyksien toteutuminen (3/3) Tavoitteet Kansainväliset ja kaupunkiseutujen väliset matkaketjut jatkuvat alueella sujuvasti, ennakoitavasti ja luotettavasti. Lentoasemat ja satamat ovat helposti saavutettavissa. Matkaketjun palvelutasotavoite 1 Solmupisteisiin koottavat matkavirrat mahdollistavat alueelliset/seudulliset jatkoyhteydet runkoyhteyksille liikennöintiajalla. Uusilla palvelukonsepteilla parannetaan jatkoyhteyksiä (esim. matkailun sesonkiajat). Matkaketjujen palvelutaso 3 Uusien palvelukonseptien kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä ja yhteistä sitoutumista elinkeinotoimijoiden, liikkumisen palveluita tuottavien sekä eri viranomaisten kesken. Usein ongelmalliseksi, mutta samaan aikaan matkustajan näkökulmasta erittäin tärkeäksi, koetaan yhteistyö keskenään kilpailevien markkinaehtoisten palvelun-tuottajien välillä. Yhteistyön edellytyksenä on se, että toimijat ymmärtävät yhteistyön edistävän kollektiivista hyötyä. Kansainvälisten matkailijoiden Suomeen saapumisesta on saatavissa jonkin verran tietoja, mutta kotimaan vaihto- ja jatkoyhteyksiä ei ole selvitetty lainkaan. Parhaiten tietoa on lentoasemilta, mutta ei niidenkään osalta ole tietoja toisiin kulkumuotoihin vaihdoista. Selvitystietojen puuttuessa ei solmujen kehittämisessä ole käytettävissä tietoja kansainvälisten matkailijoiden erityistarpeista, jotka poikkeavat toisistaan huomattavasti mm. kansallisuuden, matkan luonteen ja keston sekä sesongin ja paikallisen matkailutarjonnan suhteen.

51 7. Kehittämisesitykset

52 Solmupisteyhteistyön edistäminen (1/2) Kehittämistarve Solmupisteiden kehittämisen koordinointi ja matkaketjuyhteistyön tiivistäminen Maakuntien roolin hahmottaminen valtakunnallisensolmupisteverkon kehittämisessä Toimintamallit ja vastuut Solmupistetyöryhmien perustaminen Kokonaisvaltainen matkaketjujen palvelutason parantaminen solmupistealueilla edellyttää asemakohtaisesti koottua yhteistyöryhmää, jossa on edustettuina asemanseudun keskeiset toimijat. Yhteistyö ei voi rajoittua yksittäisiin kehittämishankkeisiin vaan yhteistyöryhmän toiminnan on oltava jatkuvaa. Yhteistyöryhmän tehtävänä on huolehtia matkaketjujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä sekä huolehtia matkaketjujen sujuvuutta heikentävien palvelutasopuutteiden korjaamisesta solmupisteissä. Erityyppisten organisaatioiden intressien ja toiminnan reunaehtojen selvittäminen Kaupunki on kehittämisen vetovastuussa ja toimii matkaketjuvastaavana yhteistyöryhmän koollekutsujana. Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen (kaupunki/seutu/ely) osallistuu ryhmään liikennepalveluiden suunnittelijan, järjestäjän ja matkustajainformaation tuottajan roolissa Liikenneviraston roolina liikennejärjestelmän palvelutason kokonaisvaltainen kehittäminen, valtakunnallisten ohjeiden, määräysten sekä hyväksi todettujen toimintamallien tuominen ryhmään. Muita ryhmään kutsuttavia tahoja ovat alueesta ja terminaalityypistä riippuen kiinteistön- ja maanomistajat, liikennöitsijät, ELYkeskukset, maakuntien liitot, lähialueen kunnat, Finavia, Linja-autoliitto, Matkahuolto ja erilaiset palveluidentarjoajat Eri organisaatioiden edustajat koordinoivat asiaa omassa organisaatiossa ja vastaavat siitä, että kehittämistyöhön saadaan mahdollisimman kattava tieto organisaation tavoitteista, rajoitteista ja reunaehdoista myös omaa toimenkuvaa laajemmalta. Malli työryhmätoiminnan etenemiseen: Osapuolten kutsuminen ryhmään roolien selkeyttäminen osapuolten tavoitteiden, intressien ja toiminnan reunaehtojen selkeyttäminen (sis. taloudelliset reunaehdot) yhteisen tavoitetilan muodostaminen toimintamallista, aikatauluista ja vastuista sopiminen tavoitteiden viestintä ja sparraus organisaatioissa toimenpiteistä, rahoituksesta ja ylläpitokuluista sopiminen toteutus seuranta yhteistyöryhmän toiminnan arviointi ja kehittäminen. Vastuutaho: Kaupunki Maakuntauudistuksen myötä maakunnille voisi avautua uusi rooli valtakunnallisen solmupisteverkon kehittäjänä ja koordinoijana. Jatkossa maakunnat vastaavat alueensa strategisesta kehittämisestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Solmupisteillä on suuri merkitys alueiden elinvoimaisuuden kehittämisessä ja näin ollen solmupisteverkon kehittäminen voisi löytää luontevan paikkansa osana maakuntien kehittämistä. Asiaa esitetään tutkittavaksi maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. Vastuutaho: Maakunnat / väliaikainen valmistelutoimielin / työryhmät

53 Solmupisteyhteistyön edistäminen (2/2) Kehittämistarve Matkaketjujen ja solmupisteiden palvelutason kehittämistä koskevien selvitysten koonti ja näistä tiedottaminen Suunnitteluyhteistyön kehittäminen juna- ja bussiliikenteessä Matkaketjujen jatkuvuuden turvaaminen linja-autoasemien toiminnan hiipuessa Toimintamallit ja vastuut Solmupisteiden ja matkaketjujen palvelutasoa koskevien selvitysten, suunnitteluohjeiden ja hyvien käytäntöjen koonti ja niistä tiedottaminen nousi työn aikana yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi solmupisteiden kehittämistyössä. Liikennevirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä sekä MAL-verkosto ovatkin luoneet avoimen asemanseutujen kehittämistä koskevan tietopankin asemanseutu.fi, joka edistää asemanseutujen kehittämistä koskevan informaation saatavuutta. Sivuille esitetään lisättäväksi kaukoliikenteen matkaketjujen eri palvelutasotekijöiden kehittämistä koskevat ajantasaiset suunnitteluohjeet ja selvitykset. Myös Liikenneviraston sivuilta ( löytyy kattavasti erilaisia julkaisuja, ohjeita, tilastoja ym. aineistoa. Liikenneviraston sivuilta tulee olla saatavissa päivitetty tieto matkaketjuihin ja solmupisteisiin liittyvistä selvityksistä. Vastuutaho: Liikennevirasto, HSY, MAL-verkosto Juna- ja bussiliikenteen aikataulukausien kohtaamattomuuteen ja tiedonkulkuun liittyvien ongelmien vähentämiseksi lisätään osaksi ratakapasiteetin jakoprosessia liikennepalvelulain mukainen vaatimus tiedottaa aikataulumuutoksista 60 päivää ennen muutosta Liikennevirastolle. Velvoitetta voidaan tarvittaessa täsmentää lain vaatimusta tarkemmalle tasolle (esim. minne ja miten muutostiedot on ilmoitettava). Vastuutaho: Liikennevirasto (vaatimuksen asettaminen), junayhtiöt (aikataulutietojen luovuttaminen) Linja-autoasemaverkkoon sisältyy paljon vanhoja, lähivuosina käyttöikänsä päähän tulevia Matkahuollon ja kaupunkien yhteisomistuksessa olevia kiinteistöjä, joiden häviäminen vaarantaa pitkänmatkaisen linja-autoliikenteen sujuvat matkaketjut (mm. rahti- ja matkustajapalveluiden hajaantuminen, matkustajapalvelupisteiden lakkaaminen ja matkustajainformaation vastuiden hämärtyminen). Tällaisilla alueilla kaupunkien olisi hyvissä ajoin mietittävä toimenpiteet, joilla matkaketjujen sujuvuus voidaan turvata sellaisissakin tilanteissa, joissa Matkahuolto päätyy toimimaan jatkossa jossain muualla kuin linjaautoasemalla tai matkakeskuksessa. Kaupunkien on hyvä määritellä ja kehittää tärkeitä keskuspysäkkejä, jotka voivat tarvittaessa korvata hiipuvia linja-autoasemia joukkoliikenteen solmupisteinä. Vastuutaho: Kaupunki

54 Kehittämistarve Informaationäyttöjen ylläpitoon, sisältöön ja kustannuksiin liittyvien toimintamallien ja vastuiden selkeytys Liikkumispalveluita koskeva informaatio Kaupunki- ja lähialueinformaatio Matkailukohdeinformaatio Informaatio ja opastus (1/4) Toimintamallit ja vastuut Liikenneviraston informaationäytöt ja kuulutukset Liikennevirasto huolehtii junaliikenteen reaaliaikaisen informaation tuottamisesta ja tiedon viemisestä informaationäytöilleen ja kuulutuksiksi. Infonäytöillä esitetään lähtökohtaisesti vain junaliikennettä koskevaa infoa (aikataulu-, häiriö- ja muutostiedot). Näytöille ei tuoda jatkossakaan kaupunki-informaatiota, mainoksia tai tapahtumatiedotteita. Liikenneviraston aikataulukaapit, staattinen informaatio Asemien laituri- ja asematunnelialueiden aikataulukaappeihin sijoitetaan junaliikenteen aikataulutietojen lisäksi lähialuekartat, joilla esitetään matkustajille kulkuyhteydet, esteettömät reitit, asemien palvelut, lähialueen tärkeät kohteet sekä jatkoyhteydet. Liikennevirasto vastaa lähialuekarttojen tuottamisesta ja päivittämisestä kaukoliikenteen asemilla (HSL lähiliikennealueella). Karttojen laatimisessa Liikennevirasto tekee yhteistyötä kaupunkien kanssa (opastussuunnat, muutokset jne.) Tarvittaessa useampia iterointikierroksia. Huomioidaan myös matkustajilta ja muilta toimijoilta saatu palaute. VR hoitaa Liikenneviraston tuottamat lähialuekartat aikataulukaappeihin (HSL lähiliikennealueella). Kaapit on varattu aikatauluille, linjakartoille ja lähialueinformaatiolle. Jos tilaa on, voi VR/HSL sijoittaa aikataulukaappeihin myös muuta informaatiota, mutta esimerkiksi ulkopuolisten tahojen mainoksia tai matkailukohdeinformaatiota kaappeihin ei tuoda. Kaupungin linja-autoliikenteen informaationäytöt Informaationäytöt on varattu ensisijaisesti linja-autoliikenteen aikatauluinformaation tarjoamista varten. Kaupunki määrittelee omistajana muun näytöillä esitettävän informaation sisällön, tuottamistavan, päivitystiheyden ja mahdollisen korvauksen. Matkahuollon aikataulunäytöt Matkahuolto tuottaa ja tarjoaa joukkoliikennettä koskevan aikatauluinformaation omistamillaan infonäytöille. Lähtökohtaisesti näillä näytöillä ei esitetä kaupunki-, matkailu-, tapahtuma- tai muita liikkumispalveluita koskevaa informaatiota. Häiriötietoa ei teknisistä syistä saada aikataulunäytöille, häiriötiedottamisen kanavana ovat lähitulevaisuudessakin nettisivut ja sosiaalinen media. Muut infonäytöt ja taulut Markkinoilla on useita, erilaisille liiketoimintamalleille perustuvia toimijoita, jotka tarjoavat kaupungeille ja muille kiinteistönomistajille sähköisiä informaatiotauluja erilaisilla ylläpitosopimuksilla. Tarjolla on mm. interaktiivisia kosketusnäyttöjä, jotka mahdollistavat esimerkiksi tapahtumajärjestäjille ja matkailukohteille näkyviä mainospaikkoja ja matkustajille mahdollisuuden tutustua tarkemmin haluamiinsa tietoihin. Näiden osalta toimintamalli on sovittava aina tapauskohtaisesti.

55 Informaatio ja opastus (2/4) Kehittämistarve Juna- ja linja-autoliikenteen aikatauluinformaation sijoittaminen asemilla matkustajien kulkureiteille Liikkumisen palveluita koskevan informaation tarjonnan lisääminen lentoasemilla Kansainvälisiä matkaketjuja koskevan tiedon kerääminen ja tietoisuuden jakaminen Toimintamallit ja vastuut Juna- ja bussiliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmät toimivat nykyisin erilaisilla alustoilla eikä aikataulutietojen yhdistämistä yhteiselle infonäytölle aseteta solmupisteissä tavoitteeksi siihen liittyen teknisten haasteiden vuoksi. Juna- ja bussiliikenteen aikataulutietojen yhdistämistä samalle aikataulunäytölle esitetään tutkittavaksi tarkemmin vasta sen jälkeen kun tekninen alusta mahdollistaa tietojen sujuvan yhdistämisen. Siihen saakka aikatauluinformaatio kannattaa esittää juna- ja bussiliikenteen solmuissa vierekkäisillä näytöillä. Aikataulunäytöt tulee sijoittaa asemilla matkustajien keskeisten kulkureittien varrelle. Lisäksi asemilla täytyy olla tarjolla selkeä informaatio siitä, mistä juna- ja linja-autoaikataulut löytyvät kokonaisuudessaan. Junaliikenteen infonäytön ylläpidosta vastaa Liikennevirasto, linja-autoliikenteen infonäytöstä kaupunki, Matkahuolto tai joku kolmas osapuoli kiinteistön omistuksesta ja ylläpitosopimuksista riippuen. Vastuutahot: Liikennevirasto (junaliikenne), kaupunki/matkahuolto/muu toimija (linja-autoliikenne) Lentoasemilla tulee olla jatkoyhteyksistä ja liikennepalveluista kattava ajantasainen informaatio (linja-autot, taksit, autovuokraus ja muut liikkumisen palvelut). Informaation tulee sijaita niin, että matkustaja näkee riittävän aikaisin ennen ulostuloa tarjolla olevat jatkoyhteysvaihtoehdot ja lähtöajat. Liikennepalveluiden tarjoajat vastaavat informaation tuottamisesta, oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Finavia lentoaseman omistajana mahdollistaa informaation tuonnin lentoasemalle. Toimintamallina toimijoiden ja Finavian yhteinen suunnittelu ja sopiminen lentoasemakohtaisesti paikallisesti; kaupunki voi toimia tarvittaessa edistäjänä. Vastuutahot: Liikennöitsijät, palvelujen tuottajat ja Finavia Suomeen saapuvien kansainvälisten matkailijoiden matkaketjuista Suomen sisällä ei ole saatavilla juuri lainkaan tietoja. Ilman ulkomaalaisten matkailijoiden matkaketjuja ja tarpeita koskevaa tietoa viranomaisten on vaikea pohtia keinoja matkaketjujen sujuvuuden kehittämiseen. Asiaa esitetään selvitettäväksi sekä yleisellä tasolla että eri kansalaisuuksien erityispiirteet huomioon ottaen. Vastuutahona: Maakunnat, yhteistyötahona Visit Finland.

56 Informaatio ja opastus (3/4) Kehittämistarve Liikennepalveluita koskevan informaation koonti ja avaaminen sekä liikkumispalvelujen kehittämisen yhteensovittaminen* *Liikennepalvelulain ja sitä täydentävien asetusten astuessa voimaan vuoden 2018 aikana. Toimintamallit ja vastuut Liikkumispalveluita koskeva olennainen tieto ja siihen liittyvät keskeiset velvoitteet Henkilöliikenteen liikkumispalvelun tarjoajat velvoitetaan avaamaan palveluaan koskevat olennaiset tiedot. Tietojen tulee olla vapaasti käytettävissä tietojärjestelmään luodun yhteyden kautta koneluettavassa ja helposti muokattavassa vakiotietomuodossa. Liikennevirasto ottaa vastaan tietoja liikkumispalveluiden tarjoajien rajapinnoista. Järjestelyä kutsutaan nimellä National Access Point (NAP). Liikennevirasto tarjoaa tarvittaessa työkalut liikkumispalveluiden tarjoajille olennaisten tietojen digitoimiseen. Liikennevirasto laatii tarvittavan ohjeistuksen. Liikkumispalveluiden tarjoajat, MaaS-operaattorit tai muut kaupalliset toimijat voivat luoda rajapintojen päälle palveluita, jotka yhdistävät tietoja esimerkiksi kattaviksi tietopalveluiksi. Vastuutahot: Liikennevirasto, liikkumispalveluiden tuottajat ja yhdistäviä palveluja tarjoavat tahot (MaaS-operaattorit) Liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuranta ja tietojen avaaminen Liikennevirasto seuraa liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa. Liikkumispalvelujen tarjoaja toimittaa harjoittamansa liikenteen tarjontaa ja kysyntää koskevat tiedot määräajoin Liikennevirastolle yleistä seurantaa sekä tilastointia ja tutkimusta varten sekä ilmoittaa säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta lopettamisesta ja olennaisista muutoksista Liikennevirastolle 60 päivää ennen, mikäli tiedot eivät ole saatavissa avoimista rajapinnoista. Liikennevirasto avaa saamansa tiedot ja tekemänsä tilastot vapaasti käytettäväksi. Vastuutahot: Liikennevirasto ja liikkumispalveluiden tuottajat Liikkumispalvelujen kehittämisen yhteensovittaminen Liikennevirasto seuraa ja sovittaa yhteen valtakunnallisella tasolla liikennepalveluiden kehittämistä (mm. koordinointi, vireillä olevien kehittämishankkeiden seuranta, tiedon levittäminen, ohjeet, suositukset sekä lippu- ja maksujärjestelmäkehityksen yhteensovitus). Toimivaltainen viranomainen huolehtii liikkumispalveluita tai lippu- ja maksujärjestelmiä hankkiessaan siitä, että palveluntarjoaja täyttää olennaisen tiedon vaatimukset ja matkustusoikeudet voidaan todentaa sähköisen viestintäverkon kautta taustajärjestelmästä (vaatimus taustajärjestelmäpohjaisuudesta ja taustajärjestelmien välisestä viestinnästä). Vastuutaho: Liikennevirasto, joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset

57 Informaatio ja opastus (4/4) Kehittämistarve Viitoitukseen ja opastukseen liittyvien toimintamallien selkeyttäminen asemanseuduilla ja matkakeskuksissa Toimintamallit ja vastuut Opastus- ja informaatiosuunnitelmat eri kulkumuodoille tulee tehdä asemakohtaisesti kyseisestä asemaympäristöstä vastuussa olevien toimijoiden yhteistyössä. Yhteistyöllä varmistettava opastuksen yhtenevyys ja se, ettei opastus katkea eri toimijoiden vastuualueilla. Vastuutahot: Kaupunki, Liikennevirasto, kiinteistönomistaja, ELY-keskukset / maakunnat

58 Esteettömyys, erityisryhmien tarpeet ja henkilökohtainen palvelu (1/2) Kehittämistarve Solmupisteen esteettömyyden huomiointi kaavoituksessa Solmupisteen esteettömyyden huomiointi rakennussuunnittelussa Solmupisteen esteettömyyden huomiointi rakentamisessa Solmupisteen esteettömyyden huomiointi ylläpidossa ja kehittämisessä Toimintamallit ja vastuut Kaupunki vastaa kaavoituksesta, mutta myös sidosryhmät ovat mukana suunnittelussa tai vähintään lausumassa kaavasta. Kaavoitusvaiheessa on kiinnitettävä huomiota toimintojen sijoitteluun ja yhteyksiin, jotta etäisyydet pysyvät kohtuullisena ja mahdollistetaan esteettömät yhteydet. Suunnittelun tarkkuus vaihtelee yleiskaavoituksen periaatetason konsepteista asemakaavantason tarkempiin tilavaraussuunnitelmiin. Vastuutahot: Kaupunki/kunta, mukana kaavoituksen sidosryhmät (mm. Liikennevirasto, ELY-keskus, toimivaltaiset viranomaiset) Solmupisteen rakennussuunnitteluvaiheessa tehdään yksityiskohtaisemmat ratkaisut esteettömyyteen liittyen. Suunnittelun yhteydessä huomioitava esteettömyysvaatimukset ja ohjeet. Suunnittelijalla vastuu ohjeiden noudattamisesta Suunnittelun tilaajalla/valvojalla vastuu valvoa ja varmistaa, että niiden mukaan toimitaan Vastuutahot: Kaupunki/suunnittelun tilaaja, suunnittelija/rakentaja, Liikennevirasto, ELY-keskus, Trafi Rakennusvaiheessa on pidettävä kiinni suunnittelussa tehdyistä ratkaisuista. Rakentajalla viime kädessä tärkeä rooli esteettömyyden toteutumisessa samoin kaupungilla rakennustyön valvojana. Vastuutahot: Rakentaja, kaupunki/rakennusvalvonta, Trafi Valmiin solmupisteen osalta on tärkeää pitää esteettömyyteen liittyvät ratkaisut (hissit, rampit yms.) käyttökunnossa ja siistinä. Kehittäminen: lisäksi vanhempien solmupisteiden (esim. nykyiset linja-autoasemat) osalta tulee esteettömyyttä kehittää, mikäli käytetyt ratkaisut eivät täytä nykypäivän vaatimuksia. Linja-autoasemien osalta tulee määrittää tarkemmin osallistuvien tahojen rooli, laatia tarkemmat asemakohtaiset arviot ja suunnitelmat kehitystarpeista, varata rahoitus ja toteuttaa kehittämistoimenpiteet. Vastuutahot: Ylläpitäjä/omistaja, kaupunki, joukkoliikenteen TVV, Liikennevirasto, ELY-keskus, LVM (rahoitus)

59 Esteettömyys, erityisryhmien tarpeet ja henkilökohtainen palvelu (2/2) Kehittämistarve Joukkoliikenneopastuksen ja -informaation suunnitteluohjeiden päivittäminen esteettömyyden osalta Matkaketjun ja solmupisteiden esteettömyystiedon saatavuuden varmistaminen Matkustajien oikeuksien ja käytettävissä olevan henkilökohtaisen palvelun tietoisuuden parantaminen Esteettömyystietojen saatavuuden parantaminen Toimintamallit ja vastuut Esteettömyyden suunnitteluohjeistus (valtakunnallisen ja kunnallisen tason) tulee tarkistaa ja tarvittaessa päivittää sähköiseen informaatioon, opastukseen, mobiililaitteisiin ja muihin elektronisiin apulaitteisiin liittyvän tiedon osalta. Vastuutahot: Liikennevirasto, ELY-keskukset, kaupungit Olennaisten tietojen asetus määrittelee runsaasti esteettömyyteen liittyviä tietoja, joita liikkumispalveluiden tarjoajan tulee tuottaa ja toimittaa rajapintaan. Terminaalien ja asemien osalta olennaisten tietojen asetusluonnoksessa on esteettömyys- ja muiden tietojen toimittajaksi määritelty se toimija, joka vastaa tilan toimimisesta terminaalina, ellei se ole tehnyt sopimusta siitä, että joku muu kerää tiedot. Usein asemilla omistussuhteet ovat monimutkaisia ja osapuolia on runsaasti. Näin ollen asemien ja terminaalien osalta tiedon toimittajan vastuutaho on epäselvä. Olennaisten tietojen asetusten lisäksi esteettömyystietojen kokoamisessa ja kartoittamisessa on hyvä käyttää osallistavia menetelmiä sekä pilotoida nykyaikaisempia menetelmiä. Pilotoinnissa kaupungit ja Liikennevirasto ovat keskeisessä roolissa Vastuutaho: Liikkumispalveluiden tarjoajat, terminaalin toiminnasta vastaava taho, kaupalliset informaatiopalveluiden tarjoajat, kaupungit ja Liikennevirasto Vammaisille ja liikuntarajoitteisille suunnattu tiedotuskampanja matkustajien oikeuksista ja tarjolla olevista palveluista. Kampanjan vetovastuu Liikennevirastolla (tai Trafilla), mutta mukaan tarvitaan myös liikenteen tilaajia ja palveluiden tuottajia, joiden tiedotuskanavien kautta voidaan tavoittaa asiakkaita. Vastuutahot: Liikennevirasto, Trafi, Toimivaltaiset viranomaiset, Finavia, liikkumispalveluiden tuottajat Rautatieasemia koskevaa esteettömyystietokantaa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. VR:llä on jo nykyisin matkustajia palveleva esteettömyystieto nettisivullaan ja esteettömyystietokannan avaamista avoimeksi dataksi selvitetään. Lisäksi on syytä selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista laajentaa esteettömyystietokanta käsittämään myös isommat bussiasemat. Vastuutahot: Liikennevirasto

60 Palvelut Kehittämistarve Peruspalveluiden (kuten wc, sisäodotustila) käytettävyyden varmistaminen terminaaleissa ympärivuorokautisesti odotusja vaihtoaikoina Ilmainen, toimintavarma ja tehokas Wi-Fi yhteys on käytettävissä kaikissa terminaaleissa Matkustajien tarpeita vastaavan ja kannattavan palveluliiketoiminnan mahdollistaminen terminaaleissa tai niiden läheisyydessä Toimintamallit ja vastuut Terminaalien odotus- ja wc-tilojen käytön mahdollistaminen aukioloaikojen ulkopuolella odotusaikana esim. matkalipun koodilla. Mikäli terminaalia ei ole, odotustilan käytöstä sopiminen lähikiinteistön tai palveluyrityksen kanssa. Vastuutahot: Kaupunki, kiinteistönomistajat, kiinteistössä toimijat Nopeiden datayhteyksien ja laitteiden latausmahdollisuuksien varmistaminen terminaaleissa Vastuutahot: Kiinteistönomistaja, kiinteistössä toimivat ja palveluntuottajat Palveluliiketoiminnan toimintaedellytysten huomioiminen kaikilla suunnittelutasoilla ja toteutettavuuden varmistaminen vuorovaikutteisella yhteissuunnittelulla: Liikennejärjestelmäsuunnittelu: Eri kulkumuotojen ja matkustajavirtojen kokoaminen samaan kokonaisuuteen Kaavoitus: Tehokkaan ja palveluiltaan monipuolisen kokonaisuuden rakentamisen mahdollistava maankäyttöratkaisu Liikennesuunnittelu: Hyvien yhteyksien ja kaikilla kulkumuodoilla joustavan ja turvallisen saavutettavuuden varmistaminen Rakennuttajat ja rakennussuunnittelijat: Houkuttelevien ja muunneltavien liikepaikkojen suunnittelu ja rakentaminen Kaupalliset toimijat: Palveluiden tarjoaminen terminaalien käyttäjille Vastuutahot: Kaupunki, kiinteistöjen omistajat, rakennuttajat/kiinteistökehittäjät, rakennussuunnittelijat, kaupalliset palvelutoimijat

61 Liityntäpysäköinti (1/2) Kehittämistarve Vähähiilistä liikkumista tukevien hinnoittelumallien käyttöönottaminen Eri liikennemuotojen liityntäpysäköinnin kokonaisvaltainen kehittäminen Kokonaisvaltaisen liityntäpysäköintiratkaisun toteuttaminen Toimintamallit ja vastuut Solmupisteissä on tärkeää mahdollistaa ja edistää uusien liikkumisen palveluiden ja ympäristöystävällisempien kulkuneuvojen käyttöönottoa. Solmupisteiden liityntäpysäköinnissä voidaan hinnoittelulla, paikkakiintiöillä ja paikkojen parhaalla sijainnilla priorisoida yhteiskäyttö-, vuokra- ja sähköautoja. Edullisempi pysäköinti ja varmempi paikkojen saanti kannustaa ihmisiä valitsemaan kestävämmän kulkuneuvon. Paikkojen varaaminen yhteiskäyttöautoille mahdollistaa palvelun kehittämisen alueella ja sähköautojen latausinfran toteuttaminen rohkaisee ihmisiä valitsemaan sähköauton. Yhteiskäyttöautopaikat voidaan aluksi toteuttaa varauksina, mikäli alueella ei ole kyseisiä paikkoja tarvitsevaa palvelua. Tärkeää on, että solmupisteissä voidaan joustavasti muuttaa pysäköintiin liittyviä hinnoittelu- ja ratkaisumalleja uusien palveluiden kehittymisen myötä. Esimerkkinä tästä tulevaisuudessa saattoliikenteen paikkojen tarve voi kasvaa merkittävästi, mikäli automaattiautot lyövät läpi. Vastuutahot: Kiinteistöjen ja maanomistajat, kaupunki Liityntäpysäköintiä ja liikennöintiä tarkasteltava terminaalikohtaisesti alusta lähtien samanaikaisesti kaikki kulkumuodot ja niiden erityistarpeet huomioon ottaen sekä suunnittelussa että toteutuksessa tavoitteena toimiva, turvallinen ja esteetön käytettävyys kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina säästä riippumatta. Kaavoitus: Riittävien alueiden ja yhteyksien varaaminen Suunnittelu: Sujuvan, turvallisen ja esteettömän käytön varmistaminen Rakentaminen: Sujuvan, turvallisen ja esteettömän käytön mahdollistavat toteutusratkaisut Ylläpito ja kehittäminen: Liityntäpysäköintiä tulee ylläpitää huolella ympäri vuoden. Lisäksi liityntäpysäköintiratkaisuja tulee kehittää edelleen niiden käyttöönoton jälkeen, mikäli esimerkiksi uusia ja entistä parempia teknisiä toteutustapoja ilmaantuu. Vastuutahot: Kiinteistöjen ja maanomistajat, kiinteistökehittäjät, kaupunki, eri kulkumuotojen edustajat, palveluntuottajat Eri toimijoiden yhteisesti hyväksymän kokonaisvaltaisen liityntäpysäköintisuunnitelman toteuttaminen rahoitus-, rakentamis- ja ylläpitovastuineen sekä aikatauluineen. Vastuutahot: Kiinteistöjen ja maanomistajat, kiinteistökehittäjät, kaupunki, kiinteistön ylläpitäjät

62 Liityntäpysäköinti (2/2) Kehittämistarve Nykyisten liityntäpysäköintipaikkojen käytön tehostaminen Liityntäpysäköinnin maksaminen osana matkaketjua Solmupisteiden ympärivuotisen liityntäpyöräpysäköinnin kehittäminen Pyöräpysäköinnin suunnitteluohjeet käyttöön Toimintamallit ja vastuut Liityntäpysäköintipaikkojen käyttöastetta voidaan parantaa mahdollistamalla liityntäpysäköinnin reaaliaikaisen tilatiedon tarjoaminen. HSL käynnistää syksyllä 2017 yhdessä Liikenneviraston kanssa selvityksen liityntäpysäköinnin teknistoiminnallisesta kehittämisestä asiakastarpeisiin ja osana työtä selvitetään mm. reaaliaikaisen tilatiedon tarjoamista. Tästä selvityksestä saatavat mahdolliset kaukoliikenteen liityntäpysäköinnin tarpeisiin soveltuvat linjaukset sovellettavasta tekniikasta, vastuutahoista, kustannusten jaosta jne. on jaettava myös muille alueille ja mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön tai kehitettävä edelleen. Vastuutahot: Liityntäpysäköintien omistajat/kaupunki, liikkumispalveluiden tarjoajat, Liikennevirasto Liityntäpysäköinnin maksamisen tulee olla vaivatonta ja nopeaa, jotta liitynnän aiheuttama koettu haitta ei vähennä halukkuutta joukkoliikennematkan tekemiseen. Liityntäpysäköintimaksun sisällyttämistä joukkoliikennelipun tai -matkan ostoon tulee selvittää ja mahdollistaa. Uudet MaaS-konseptit tarjoavat tällaiseen mahdollisuuden. Liikennevirasto ja kaupungit ovat tärkeässä roolissa kokeilujen mahdollistajana. Vastuutahot: Liityntäpysäköintien omistajat, liikkumispalveluiden tarjoajat, kaupunki, Liikennevirasto Maakuntakeskusten solmuihin sopivien liityntäpyöräpysäköinti-, pyöräsäilytysratkaisujen ja maksukäytäntöjen pilotointi valitsemalla sopivat pilotointikaupungit. Pilotoinnista saatuja kokemuksia jaetaan muille kaupungeille. Vastuutahot: Kiinteistöjen ja maanomistajat, Solmun käyttäjät, Kaupunki, Liikennevirasto Liikennevirasto ja kaupungit ovat kehittäneet laadukkaan pyöräpysäköinnin yleisiä suunnitteluohjeita aktiivisesti. Käytännön menettelytavat kehittämisprosessien eri vaiheissa kaipaavat konkretisoimista ohjeiden laittamista käytäntöön. Kaukomatkustajan liityntäpyöräpysäköinnin erityistarpeet (sijainti, säilytystilat) otettava huomioon suunnittelun alusta lähtien sekä hankkeiden toteutuksessa Vastuutahot: Kiinteistöjen omistajat, suunnittelijat, kaupunki, hankkeiden toteuttajat

63 Uudet liikkumisen palvelut Kehittämistarve Matkakeskusten kehittäminen uusien liikkumisen palveluiden keskuksena (Mobility Center) ja pilottialueina Toimintamallit ja vastuut Matkakeskusten kaltaisilla liikenteen solmukohdilla on keskeinen sija tulevaisuuden liikenneratkaisuissa, joissa liikkuminen nähdään kokonaisvaltaisten palvelukonseptien kehittämisenä (esim. MaaS-palvelut). Matkaketjujen intermodaalinen yhteensovittaminen ja arkiliikkumisen sujuvuus ratkaistaan keskeisiltä osiltaan liikenteen solmukohdissa ja suurten matkustajavirtojen ansioista matkakeskukset muodostavat otollisen testausalustan uusien palveluiden pilotoimiselle. Uusien liikkumisen palveluiden kehittäminen on ensisijaisesti markkinaehtoisesti toimivien palveluntarjoajien vastuulla. Liikennevirasto, kaupungit ja maakunnat voivat kuitenkin edistää uusien palveluiden kehittämistä mm. Avaamalla rajapintoja palveluntarjoajien käyttöön Liikkumisen palveluiden kysyntätiedon avaaminen parantaa palveluntarjoajien tietopohjaa ja mahdollisuuksia tarkoituksenmukaisten ja kannattavien palveluiden kehittämiseen. Vastuutaho: Liikennevirasto, kaupunki Huolehtimalla, että tilaratkaisut ovat joustavia Joustavilla tilaratkaisuilla voidaan edistää erilaisten tilaa tarvitsevien liikkumisen oheispalveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkatavaroiden tai kauppakassien toimittamiseen liittyvät palvelut. Vastuutaho: Kiinteistöjen ja maanomistajat, rakennuttajat, kaupunki Toteuttamalla asemille vähähiilisiä kulkumuotoja suosivia pysäköintiratkaisuja mm. yhteiskäyttöautopaikkoja, sähköautojen latauspaikkoja, saattoliikenteen paikkoja ja pyörien säilytystilaratkaisuja. Vastuutaho: Kiinteistöjen ja maanomistajat, kaupunki Hakemalla uusia ideoita ja toimijoita mm. ideakilpailujen avulla Liiketoimintaideakilpailuja ja liiketoimintojen pilotointeja voidaan käyttää ennen kaikkea sen testaamiseen, 1) millaiset liiketoiminnot voisivat toimia asemanseudulla ja 2) millaisia fyysisiä puitteita ne toiminnalleen tarvitsevat ja/tai luovat. Kokemuksia ideakilpailuista ja suosituksia sellaisten hyödyntämiseen löytyy mm. julkaisusta Kaupunkikehittämistä kilpailulla (Sente työraportteja 37/2017). Vastuutaho: Kaupunki, maakunta

64 8. Johtopäätökset

65 8. Johtopäätökset (1/2) Solmupisteiden erilaisuus ja toimijoiden moninaisuus matkaketjujen kehittämisen haasteena Maakunnallinen solmu muodostuu tyypillisesti 3-4 erillisestä terminaalista jokaisella erilainen toimintakenttä ja kehittäjäverkosto. Solmupisteissä eri palvelutasotekijöiden vastuutahot riippuvat mm. Terminaalityypistä, kiinteistön ja maanomistuksesta, liikenteiden järjestämistavasta ja paikallisista, tapauskohtaisesti laadituista sopimuksista. Yksittäisten palvelutasotekijöiden määrä on valtava ja niihin liittyy lukematon määrä suunnittelumuotoja, -tasoja ja -vaiheita, jotka eivät prosessuaalisesti ja aikataulullisesti etene yleispätevällä tavalla solmun kehittämisen kannalta. Kaikkien matkaketjujen eri palvelutasotekijöiden edistämiseen löytyy runsaasti selvityksiä, suunnitteluohjeita ja toimintamalleja. Tarvittava tieto on kuitenkin hajallaan eikä kenelläkään ole kokonaiskuvaa eri osatekijöitä koskevien ohjeiden ajantasaisuudesta. Yleispätevää toimintamallia siihen, miten eri matkaketjun palvelutasotekijöitä on käsiteltävä eri suunnittelutasoilla ei voida antaa, vaan matkaketjujen kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää jatkuvaa ja organisoitua solmupisteyhteistyötä. Solmupisteyhteistyö luo mahdollisuudet matkaketjujen palvelutason kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Solmupisteiden kehittämisestä puuttuu matkaketjuja koskeva kokonaiskuva, koordinoiva taho ja yhteistyöfoorumit. Kokonaisvaltainen matkaketjujen palvelutason parantaminen solmupistealueilla edellyttää asemakohtaisesti koottua yhteistyöryhmää. Edustettuina asemanseudun keskeiset toimijat. Toiminta on jatkuvaa (ei yksittäisiä kehittämishankkeita). Tehtävänä huolehtia matkaketjujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Alueellisten erityistarpeiden tunteminen + palvelutasotavoitekohtaisten suunnitteluohjeiden tuntemus. Yhteistyössä tärkeää tunnistaa ja hyväksyä erityyppisten organisaatioiden intressit ja toiminnan reunaehdot. Yhteistyöryhmänä voi toimia myös jokin olemassa oleva, solmupisteen toimijoita yhdistävä ryhmä. Solmupisteiden matkaketjuvastaavana ja yhteistyöryhmän koollekutsujana toimii kaupunki. Maakuntahallintouudistuksen myötä voisi maakunnille löytyä uusi rooli solmupisteverkon kehittäjänä ja koordinoijana.

66 8. Johtopäätökset (2/2) Yhteistyössä tunnistettava ja hyväksyttävä toimijoiden erilaiset intressit ja reunaehdot. Kaupunkien otettava selkeä vetovastuu kehittämisestä. Solmupisteidenkehittäjäverkostot koostuvat viranomaisista ja yrityksistä. Osapuolten lähtökohdat toiminnalle ovat erilaiset. Yritysten varmistettava kannattava liiketoiminta; eivät voi keskittyä yleishyödyllisten matkustajapalveluiden tarjoamiseen. Solmupisteiden pitkäjänteinen kehittäminen voidaan parhaiten taata, siten että viranomaisten varmistaa, ettei solmupisteiden ja matkaketjujen toimivuus nojaa liian vahvasti yksittäisen yrityksen päätöksiin. Matkakeskusten kehittämishankkeet eivät välttämättä tuota aina matkustajien tarpeiden kannalta optimaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi tilakustannukset ja -rajoitteet voivat heikentää bussiliikenteen toimintaedellytyksiä matkakeskuksissa (mm. bussiliikenteen matkustaja- ja rahtipalveluiden erkaantuminen ja matkustajapalveluiden heikkeneminen). Strategiatasolla matkaketjujen toimivuus tunnustetaan tärkeäksi, käytännössä solmupisteiden kehittämistä ohjaavat vahvemmin kiinteistö- ja kaupunkikehityksen intressit kuin matkustajatarpeet, joille ei usein löydy rahoittajatahoa. Matkaketjujen sujuvuuden ja eri liikennemuotojen yhteensopivuuden on oltava matkakeskushankkeiden lähtökohta ja päämäärä ja tärkeä osa myös kiinteistökehityksen lähtökohdista tehtävää toteutusta. Liikennepalvelulaki luo aikaisempaa paremmat lähtökohdat uusien liikkumispalveluiden kehittämiseen Liikennepalvelulaki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön ja luo edellytykset liikenteen digitalisaatiolle ja uusille liiketoimintamalleille. Merkittävät vaikutukset matkaketjujen ja solmupisteiden kehittämiseen. Tavoitteena mahdollistaa saumattomat ja multimodaaliset matkaketjut. Luodaan edellytykset sille, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia ja rajapinnat avoimia sekä määritellään tiedon tuottamiseen liittyvät vastuut. Liikennehallinnon virastouudistus ja maakuntahallintouudistus muuttaa solmupisteen kehittäjäverkostoa Liikennehallinnon virastouudistus ja maakuntahallintouudistus tuo solmupisteiden kehittämiseen uusia toimijoita luo sekä haasteita että mahdollisuuksia matkaketjujen kehittämiseen. Toimijoiden määrän kasvu voi johtaa toimintamallien eriytymiseen ja ylimaakunnallistenyhteyksien heikkenemiseen. Maakunnille voi avautua luonteva rooli valtakunnallisen solmuverkon kehittäjinä ja yhteistyön koordinaattoreina. Hallinnonuudistuksessa selkeytettävä sekä viranomaisten keskinäistä että viranomaisten ja muiden kehittäjätahojen välistä yhteistyötä, velvollisuuksia ja vastuita.

67 Lähteet Julkaisut Henkilöliikennetutkimus (Liikennevirasto 2012) Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso (Liikennevirasto 34/2016) Matka- ja kuljetusketjujen palvelutaso (7/2012) Matkustajatietoselvitys (Liikennevirasto 2016) Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin (Liikennevirasto 52/2015) Kiinalaiset matkailijat Suomessa Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset (Liikennevirasto 8/2013) Pyöräliikenteen suunnitteluohje, Helsingin kaupunki (KSV 2016) Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma (Liikennevirasto 2016, ei julkaistu) Tarveselvitys Liikenneviraston tuottamista liikennekaareen liittyvistä tietojärjestelmäpalveluista (Liikennevirasto ) The Danish Cyclist Federation Bicycle Parking Manual (DCF 2008) Valtakunnallinen pysäkkiselvitys pysäkkiverkon ja pysäkkien palvelutaso (43/2014) Venäläiset matkailijat Suomessa Visit Finland matkailijatutkimus 2016 Muu lähdemateriaali Kohdealueiden viranomaisille suunnattu kysely (Lari Teittinen) Työpaja Haastattelut: Oy Matkahuolto Ab, Jarmo Oksaharju Onnibus.com, Lauri Helke Finavia Oyj, Raija Niskanen (Itä-Suomen aluejohtaja, Kuopion lentoaseman päällikkö)

68 liikennevirasto.fi twitter.com/liikennevirasto facebook.com/liikennevirasto youtube.com/liikennevirasto

69 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L ISSN ISBN