Valmistelu: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, hallintojohtaja Kristina Lönnfors ja henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin tuleva organisaatiorakenne 358/ /2015 KH 144 Valmistelu: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, hallintojohtaja Kristina Lönnfors ja henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström Loviisan kaupungin tulevaa organisaatiorakennetta on valmisteltu yhteistyössä kaupungin johtoryhmän kanssa. Alustavien luonnosten jälkeen on kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot sekä kaupunginjohtaja, hallintojohtaja että henkilöstöpäällikkö pitäneet useita kokouksia, joissa on käyty läpi linjauksia ja malleja tulevaksi organisaatiorakenteeksi. Valmistelua on jatkettu poliittisten linjausten ja käytyjen keskustelujen pohjalta. Valmistelussa on keskitytty nykyisten keskusten alaisuudessa toimivien yksiköiden tehtäviin, määrään ja kokoon. Keskusten lukumäärään ei esitetä muutosta. Huomiota kiinnitetään erityisesti esimiesroolien määrään ja luonteeseen siten, että väliportaita olisi jatkossa vähemmän ja johtamisvastuut laajempia. Tavoitteena ei ole henkilöstön irtisanominen, vaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisen organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän luominen. Uudistuksella tähdätään myös henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön. Toimivat prosessit, jotka parantavat kuntalaisille annettavia palveluita ja tehostavat organisaation toimintaa ovat myös olleet valmistelun taustalla. Organisaatiouudistuksen, joka astuisi voimaan vuoden 2017 alusta, on osaltaan tarkoitus myös vastata niihin haasteisiin, jotka liittyvät kuntien uuteen rooliin kun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot jäävät pois kuntien tehtäväkentästä. Nyt esitettävällä uudistuksella ei välittömästi saavuteta kustannussäästöjä, vaan edut syntyvät lähinnä tehtävien tehokkaammasta hoitotavasta kun ne on organisoitu tarkoituksenmukaisemmin ja henkilökunnan joustavammasta käytöstä toimialojen sisällä. Organisaatio- ja johtamisrakenteeseen kaavaillut muutokset tulevat edellyttämään yhteistoimintalain mukaista asian käsittelyä. Muutoksilla tulee todennäköisesti olemaan henkilötason vaikutuksia esimerkiksi siinä muodossa mihin tehtävä sijoitetaan organisaatiossa ja mikä on sen sisältö. Vasta maakuntauudistuksen sisältävän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen astuttua voimaan voidaan lopullisesti katsoa ja arvioida, vaaditaanko esitettävään organisaatiomalliin lisäuudistuksia tai

2 tarkennuksia. Tämä koskee erityisesti ns. tukipalvelujen tai niitä lähellä olevien palvelujen tilannetta. Liite nro 56. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen organisaatiomallin rungon viranhaltijaorganisaation jatkotyön pohjaksi. Organisaatiomalli otetaan käyttöön alkaen kuitenkin siten, että sivistystoimen osalta se otetaan käyttöön lukien. Jäsen Agneta Alm ehdotti, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Ehdotusta kannatettiin yksimielisesti. Asia jätettiin pöydälle. --- KH 156 Liite nro 62. Päätös: Jäsen Johan Björklöf esitti, että organisaatiomuutoksen lopputulos ei vastaa kaupunginvaltuuston asettamia tavoitteita. Esittelyteksti ei vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajiston näkemystä organisaatiomuutostyön prosessista ja tavoitteista. Organisaatiotyö esitetään palautettavaksi valmisteluun. Kaupunginjohtaja vastaa jatkotyöskentelystä niin, että henkilöstö on mukana rakentamassa tulevaisuuden organisaatiota niin, että saavutamme sekä kaupunginvaltuuston asettamia henkilöstösäästöjä sekä selkeästi toimivampia palveluketjuja. Uusi ehdotus tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2016 aikana. Palautusehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös muutetun ehdotuksen mukaisesti. --- KH 79 Valmistelijat: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, hallintojohtaja Kristina Lönnfors ja henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström Kaupunginhallituksen palauttamispäätöksen jälkeen kaupunginvaltuusto on

3 vuodelle vahvistamassaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2017 määrittänyt avaintavoitteen uusi organisaatiorakenne tavoitetasoksi uusi organisaatiorakenne on hyväksytty kaupunginhallituksessa mennessä ja pysyvät säästöt henkilöstökuluissa. Avaintavoitetta koskevassa toimintasuunnitelmaan on kirjattu saavutetaan yhteensä yhden miljoonan säästöt henkilöstökuluissa vuosien 2017 ja 2018 aikana. Kaupungin johtoryhmä ja pääluottamusmiehet ovat yhdessä työstäneet tulevaa organisaatiorakennetta kaupunginhallitukselta saadun palautteen ja linjausten pohjalta. Työn sparraajana ja muutoksen tukena on käytetty FCG Konsultointi Oy:tä. FCG Konsultointi Oy:n palveluita on voitu hyödyntää USO -hankkeen (uuden sukupolven organisaatiot) kautta, jossa Loviisan kaupunki on mukana. Organisaatiouudistuksen keskeiset tavoitteet ovat muun muassa toimintojen parempi synergia vähemmän raja-aitoja johtamisjärjestelmän uudistaminen ja johtamisvastuiden selkeyttäminen kaupungin kokonaisedun parempi huomioiminen taloudelliset säästöt kunnan muuttuvan roolin ja tehtävien huomioonottaminen. Organisaatiouudistuksen tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat epävarmuustekijät: valtakunnallisten uudistusten tuomien muutosten epäselvyys henkilökunnan osaamisesta huolehtiminen tehtäväkuvia muutettaessa hyvän esimiestyön turvaaminen johtamisvastuiden laajentuessa organisaatiouudistuksen toimeenpanon aikataulu muutoksen hyväksyminen ja toimintakulttuurin muutosten riittävän nopea saavuttamien. Organisaatiouudistuksella tavoitellaan henkilöstökustannusten vähentämistä yhdellä miljoonalla eurolla nykytasosta vuoteen 2019 mennessä. Henkilöstömenojen vähennys toteutetaan hyödyntämällä eläkepoistumaa, tehostamalla henkilöstöresurssien käyttöä ja keventämällä johtamisjärjestelmää. Vuoden 2018 loppuun ulottuvasta koko henkilöstöä koskevasta eläköitymisennusteesta selviää, että nykyisestä henkilökunnasta jopa 100 henkilöä on tuolloin saavuttanut eläkeiän alarajan. Teoreettisesti eläköitymisten täysimääräinen hyödyntäminen voisi merkitä jopa 4,1 miljoonan euron säästöä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä eläköityminen tapahtuu pitkälti sellaisilta aloilta, joissa henkilöstömitoitusten takia on oltava jatkossakin riittävästi henkilöstöä. Realistisesti arvioiden eläköitymisen myötä voitaisiin vähentää 20 henkilötyövuotta, mikä toisi noin euron säästöt. Tämä edellyttää kuitenkin olennaisia muutoksia palvelujen järjestämis- ja tuottamistavoissa,

4 jotta saavutettavaa säästöä henkilömenoissa ei korvata lisäämällä ostopalveluja. Henkilöstöresurssien käyttöä voidaan edelleen tehostaa ennakoivammalla suunnittelulla ja tarkistamalla sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden palkkaamista koskevia käytäntöjä. Näillä toimenpiteillä saavutetaan ensisijaisesti toiminnallisia hyötyjä, taloudelliset vaikutukset arvioidaan melko pieniksi. Johtamisjärjestelmän muutoksilla voidaan saavuttaa taloudellisia säästöjä pitkällä tähtäimellä. Vastuiden muuttuessa voidaan tehtäväkohtaisia palkkoja tarkistaa, mutta saavutettavat säästöt jäävät pieniksi. Esimiestehtävistä ei lähivuosina ole eläköitymässä suuria määriä henkilöitä. Perusturvakeskuksen henkilöstön siirtyessä maakunnan palvelukseen vähenevät vuotuiset palkkamenot arviolta noin 18 miljoonaa euroa. Lisäksi maakuntaan siirtyvä tukipalvelujen henkilöstö, laskennallisesti arvioiden noin 30 henkilötyövuotta, vähentää myös kaupungin henkilöstömenoja arviolta noin 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla. Organisaatiomuutoksen ohella kaupunki toteuttaa muitakin toimenpiteitä, joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Harmaakallion asumispalveluyksikön käyttöönotto tuo euron säästön perusturvakeskuksen henkilöstömenoihin Ruokapalveluja tehostetaan keittiöverkkoa optimoimalla. Samalla siivous- ja ruokapalveluissa siirrytään käyttämään niin sanottuja moniosaajia, millä tehostetaan henkilöstöresurssien käyttöä huomattavasti. Näillä toimenpiteillä saavutetaan euron vuosittainen säästö käyttökuluissa vuodesta 2018 alkaen. Jotta organisaatiomuutoksen tavoitteet saavutetaan, tulee organisaatiorakenteen toimivuutta parantaa suurempia kokonaisuuksia rakentamalla ja vuorovaikutusta lisäämällä. Myös ylimmän- ja keskitason johtamisrakennetta on tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Lisäksi tulee pohtia keinoja palveluiden tuottamistapojen tehostamiseksi nykyinen palvelutarjonta säilyttäen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että on päätettävä mitä tuotetaan itse, mitä kannattaa ostaa ulkoa ja mitä hyötyä on saavutettavissa palvelutuotannon siirtämisestä esimerkiksi kunnallisen osakeyhtiön tai liikelaitoksen hoidettavaksi. Vuoden 2010 kuntaliitoksen jälkeen on kaikissa keskuksissa tehty kehittämistyötä, jonka tavoitteena on vähentää kustannuksia, keventää organisaatiota ja parantaa tehokkuutta ja palveluprosesseja. Esimiestehtäviä ja hallinnollista työtä sekä tukipalveluja on vähennetty ja vapautuneet resurssit on kohdistettu palvelutuotantoon. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien tehtävien määrää on kyetty vähentämään vuosittain. Vuodelle 2017 vahvistettu henkilöstösuunnitelma on supistunut edellisvuodesta yhteensä 7,6 henkilötyövuodella. Todelliset muutokset henkilöstömäärässä ja toteutuneissa henkilötyövuosissa ovat viime vuosina olleet vaihtelevia. Vuonna 2016 henkilöstöresurssin kokonaiskäyttö väheni kuitenkin 8,0

5 henkilötyövuotta verrattuna vuoteen Nyt valmistelussa olevan organisaatiouudistuksen osatekijät voidaan karkeasti pilkkoa seuraavasti: 1) keskitetään keskusten toimistotöihin liittyviä tehtäviä (kuten asiakirjahallinto, toimielinten esityslistat, pöytäkirjat, pöytäkirjanotteet jne.) 2) yhdistetään talous- ja palkkahallinto sekä toimisto- ja ICT -palvelut yhdeksi vastuualueeksi ja selvitetään onko toimintojen osittainen yhtiöittäminen tai ulkoistaminen tarkoituksenmukaista 3) sivistyskeskuksessa jatketaan aluerehtorimallin käyttöönoton selvittämistä ja koulusihteereiden työresurssien organisoimista koko koulutoimen tueksi 4) ruoka- ja siivouspalveluiden, tilapalveluiden, yhdyskuntatekniikan ja varikon yksiköiden yhdistäminen yhdeksi vastuualueeksi sekä selvitetään onko näiden palveluiden tuottaminen liikelaitoksen tai kaupungin omistaman yhtiön toimesta tarkoituksenmukaista. Samassa yhteydessä ratkaistaan onko vahtimestaripalvelut syytä yhdistää samaan kokonaisuuteen kiinteistöhuollon kanssa. Uusi organisaatiomalli ehdotetaan soveltuvin osin otettavaksi käyttöön Sivistyskeskuksessa osa muutoksista on tarkoituksenmukaista toteuttaa lukuvuoden alusta ( ). Uudessa organisaatiomallissa kaupunginjohtaja vastaisi konsernijohtamisesta. Organisaation perusrunko muodostuisi kahdesta palvelualueesta, jotka ovat 1) hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, jota johtaa palvelualuejohtaja 2) konserni- ja kaupunkikehityspalvelut, jota johtaa kaupunginjohtaja. Palvelualue Hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut jakautuu hyvinvoinnin edistämisen, varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutuspalveluiden vastuualueisiin. Palvelualue Konserni- ja kaupunkikehityspalvelut jakautuu kahteen vastuualueeseen: hallinto- ja talouspalvelut (HATA) ja kaupunkisuunnitteluja elinvoimapalvelut (KAVE). Tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) ehdotetaan ensivaiheessa sijoitettavaksi osaksi KAVE vastuualuetta. Samalla jatketaan selvityksiä siitä, tulisiko nämä tukipalvelut jatkossa tuottaa liikelaitoksen tai kaupungin omistaman yhtiön toimesta, tai olisiko palvelut ulkoistettava yksityisen tahon tuotettaviksi. Vuoden 2018 ajan nykyinen perusturvakeskus toimisi omana

6 palvelualueena, keskuksen nykyisellä organisaatiorakenteella ja vastuualuejaolla. Perusturvakeskuksen osalta organisaatioon ei ole tarkoituksenmukaista tehdä isoja muutoksia, koska niiden voimassaoloaika jää aivan liian lyhyeksi sote-uudistuksen voimaantulon johdosta Tässä vaiheessa palvelualueiden ja vastuualueiden nimet ovat alustavia, lopulliset nimet vahvistuvat kun kaupunginvaltuusto syksyllä päättää organisaatiorakenteen yksityiskohdista. Uuteen organisaatiomalliin siirtyminen vuoden 2018 alusta edellyttää tili- ja kustannuspaikkarakenteen muuttamista vuoden 2018 talousarvion laadintaa varten. Tähän työhön on ryhdyttävä välittömästi, mikä edellyttää, että organisaation vastuualueet ja yksiköt määritellään viimeistään kesäkuussa Tämän jälkeen on päätettävä johtamisjärjestelmästä, henkilöstörakenteesta, tehtävistä ja nimikkeistä sekä työntekijöiden sijoittumisesta mahdollisesti uusiin työtehtäviin (syys-lokakuussa 2017). Organisaatiomallin muuttaminen edellyttää koko kaupungin henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamista. Neuvottelut on aloitettava välittömästi kun kaupunginvaltuuston on päättänyt organisaatiorakenteen muuttamisesta. Lisäksi on käytävä yksilökohtaiset keskustelut niiden henkilöiden kanssa, joiden asema tai tehtävät oleellisesti muuttuvat organisaatiomuutoksen johdosta. Organisaatiomuutoksesta seuraa myös tarve tarkistaa luottamushenkilöorganisaatiota. Uusi luottamushenkilöorganisaatio voisi olla pääpiirteissään seuraava: kaupunginvaltuusto keskusvaalilautakunta tarkastuslautakunta kaupunginhallitus vesiliikelaitoksen johtokunta sivistyslautakunta, joka jakautuu koulujen kielijaostoihin ja hyvinvointijaostoon (sisältäen kulttuurin, vapaa-ajan, liikunnan jne.) kaupunkikehityslautakunta, jonka alla toimii lupajaosto (viranomaisluvat). Kaupungin johdon esitystä uudeksi organisaatiorakenteeksi perusteluineen käsiteltiin yhteistoimintakomiteassa Kokouksessa JHL:n, JUKO:n, Jyty:n ja Tehyn edustajat totesivat yhteisenä kannanottonaan, että organisaatiohankkeeseen liittyvää miljoonan euron säästötavoitetta ei ole pyynnöistä huolimatta riittävästi perusteltu. Kaupungin taloudellinen tilanne ei ammattijärjestöjen näkemyksen mukaan anna aihetta näin mittaviin säästötoimiin. Liite nro 32.

7 Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää organisaatiouudistuksesta, että 1) vuoden 2018 alusta kaupungin viranhaltijaorganisaatio rakentuu kahden palvelualueen varaan: a. hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, jota johtaa palvelualuejohtaja b. konserni- ja kaupunkikehityspalvelut, jota johtaa kaupunginjohtaja. Perusturvakeskus toimii maakuntaan siirtymiseen saakka, eli vuoden 2018 ajan, omana palvelualueena keskuksen nykyisellä organisaatiorakenteella ja vastuualuejaolla. 2) palvelualue Hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut jakautuu kolmeen vastuualueeseen: a. hyvinvoinnin edistäminen b. varhaiskasvatuspalvelut c. koulutuspalvelut. 3) palvelualue Konserni- ja kaupunkikehityspalvelut jakautuu kahteen vastuualueeseen: a. hallinto- ja talouspalvelut (HATA) b. kaupunkisuunnittelu- ja elinvoimapalvelut (KAVE). Tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) ehdotetaan ensivaiheessa sijoitettavaksi osaksi KAVE vastuualuetta. 4) jatketaan selvityksiä siitä, tulisiko tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) jatkossa tuottaa liikelaitoksen tai kaupungin omistaman yhtiön toimesta, tai olisiko palvelut ulkoistettava yksityisen tahon tuotettaviksi. Lisäksi selvitetään onko talous- ja palkkahallinnon sekä ICT -palveluiden osittainen ulkoistaminen tarkoituksenmukaista. 5) käynnistetään organisaatiouudistuksen johdosta yhteistoimintamenettely koko kaupungin henkilökunnan osalta. Päätös johtamisjärjestelmästä, henkilöstörakenteesta, tehtävistä ja nimikkeistä sekä työntekijöiden sijoittumisesta mahdollisesti uusiin työtehtäviin käsitellään kaupunginvaltuustossa lokakuussa Tässä vaiheessa palvelualueiden ja vastuualueiden nimet ovat alustavia, lopulliset nimet vahvistuvat kun kaupunginvaltuusto syksyllä päättää

8 organisaatiorakenteen yksityiskohdista. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Päätös: Henkilöstöpäällikkö osallistui asian käsittelyyn (yksi valmistelijoista). Jäsen Jerry Träskelin ehdotti, että päätösehdotuksen kohta 4) poistetaan ja ehdotuksen loppuun lisätään lause "Kaupunginhallitus esittää lisäksi kaupunginvaltuustolle, että miljoonan euron henkilöstömenosäästö ei ole perusteltu eikä tarkoituksenmukainen, eikä sitä täten toteuteta." Ehdotusta ei kannatettu. Jäsen Agneta Alm ehdotti, että päätösehdotuksen kohdassa 1) alakohdat a:n ja b:n järjestys vaihdetaan keskenään. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jäsen Johan Björklöf ehdotti, että liitteenä oleva kaavio selkeytetään Konserni ja kaupunkikehityspalveluiden osalta kirjaamalla HATA ja KAVE -alueiden sisältö kahteen laatikkoon. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös ehdotuksen mukaisesti huomioiden muutos päätösesityksen kohdassa 1) sekä muutos liitteessä. Pykälä tarkastettiin välittömästi. --- KV 34 Liite nro 17. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää organisaatiouudistuksesta, että 1) vuoden 2018 alusta kaupungin viranhaltijaorganisaatio rakentuu kahden palvelualueen varaan: a. konserni- ja kaupunkikehityspalvelut, jota johtaa kaupunginjohtaja. b. hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, jota johtaa palvelualuejohtaja Perusturvakeskus toimii maakuntaan siirtymiseen saakka, eli vuoden 2018 ajan, omana palvelualueena keskuksen nykyisellä organisaatiorakenteella ja vastuualuejaolla.

9 2) palvelualue Konserni- ja kaupunkikehityspalvelut jakautuu kahteen vastuualueeseen: a. hallinto- ja talouspalvelut (HATA) b. kaupunkisuunnittelu- ja elinvoimapalvelut (KAVE). 3) palvelualue Hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut jakautuu kolmeen vastuualueeseen: a. hyvinvoinnin edistäminen b. varhaiskasvatuspalvelut c. koulutuspalvelut. Tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) ehdotetaan ensivaiheessa sijoitettavaksi osaksi KAVE vastuualuetta. 4) jatketaan selvityksiä siitä, tulisiko tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) jatkossa tuottaa liikelaitoksen tai kaupungin omistaman yhtiön toimesta, tai olisiko palvelut ulkoistettava yksityisen tahon tuotettaviksi. Lisäksi selvitetään onko talous- ja palkkahallinnon sekä ICT -palveluiden osittainen ulkoistaminen tarkoituksenmukaista. 5) käynnistetään organisaatiouudistuksen johdosta yhteistoimintamenettely koko kaupungin henkilökunnan osalta. Päätös johtamisjärjestelmästä, henkilöstörakenteesta, tehtävistä ja nimikkeistä sekä työntekijöiden sijoittumisesta mahdollisesti uusiin työtehtäviin käsitellään kaupunginvaltuustossa lokakuussa Tässä vaiheessa palvelualueiden ja vastuualueiden nimet ovat alustavia, lopulliset nimet vahvistuvat kun kaupunginvaltuusto syksyllä päättää organisaatiorakenteen yksityiskohdista. Päätös: Valtuutettu Kari Hagfors esitti lisättäväksi päätökseen Tutkitaan tarkasti miten ja millä resursseilla asiat tehdään unohtamatta mahdollisuutta toteuttaa ne ulkoisinkin voimin. Valtuutettu Jorma Pappila kannatti valtuutettu Kari Hagforsin lisäysehdotusta. Äänestys Pohjaehdotus JAA 49 ääntä Valtuutettu Kari Hagforsin lisäysehdotus EI 8 ääntä Poissa 2 Lisäysehdotusta ei hyväksytty. Valtuutettu Jerry Träskelin ehdotti, että päätösehdotuksen kohta 4)

10 poistetaan ja ehdotuksen loppuun lisätään lause "kaupunginvaltuusto toteaa, että miljoonan euron henkilöstömenosäästö ei ole perusteltu eikä tarkoituksenmukainen, eikä sitä täten toteuteta." Valtuutettu Armi Lindell kannatti valtuutettu Jerry Träskelinin muutosehdotusta. Äänestys Pohjaehdotus JAA 49 ääntä Valtuutettu Jerry Träskelinin muutosehdotus EI 8 ääntä Poissa 2 Muutosehdotusta ei hyväksytty. Päätös ehdotuksen mukaisesti. ---