LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto AIKA klo 18:00-20:55 PAIKKA Harjurinteen koulu, Ratakatu 1 LÄSNÄ Isotalo Arja puheenjohtaja Liljestrand Tom I varapuheenjohtaja Lepola Janne IIvarapuheenjohtaja Heijnsbroek-Wirén Mia Karlsson Mikael Alm Agneta Lindfors Leena Paakkanen Petra Stenvall Patrik Björkman-Nystén Nina Rosenberg Thomas Ekebom-Jönsas Benita Andersson Otto Anton Turku Roger Björklöf Johan Bäcklund Lars Björkell Jan-Eric Grundström Maria Skog Kim Hansson Kenneth Lönnfors Torbjörn Hydén Pia Karlsson Håkan Willner Stefan Mether Cosmo Meriheinä Thérèse Grönberg Merja Lappalainen Kalevi Tähtinen Keijo Lohenoja Pertti Kekkonen Jari Holmström Eeva Laitinen Åke Wilenius Yvonne Ekström Veikko Hämäläinen Satu Karvonen Juha Hagfors Kari Melamies Päivi Haverinen Katri Pekkola Janne Heikkilä Pekka 30-38

2 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kopiloff Pauli Lång Saara Peltoluhta Vesa Kouvo Katja Noroviita Timo Pappila Jorma Lindell Armi Träskelin Jerry Sihvonen Jarmo Lindlöf Mona Lindholmin vara Viklund Raija M. Erikssonin vara Järvinen Anja Peren vara Mettinen Veli-Matti Väkevän vara Stenberg Immo Järvisen vara Lindfors Bo S. Erikssonin vara MUUT Kaleva Olavi kaupunginjohtaja Lönnfors Kristina hallintojohtaja, sihteeri Kettunen Kirsi talousjohtaja Frondén Sten kehittämisjohtaja Grönholm Thomas sivistysjohtaja Blomberg Ulf tekninen johtaja Klawér Carola perusturvajohtaja Jansson Per-Mikael kielenkääntäjä Kankkunen Iiro nuorisovaltuuston edustaja POISSA Lindholm Glenn Eriksson Mats Pere Nina Väkevä Antti Fellman Atte Järvinen Paula Ilvetsalo-Koskinen Sonja Eriksson Sari

3 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Arja Isotalo KÄSITELLYT ASIAT Kristina Lönnfors PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Sähköisesti Loviisassa Maria Grundström Juha Karvonen PÖYTÄKIRJA YLEI- Loviisassa, kaupunginkansliassa 19. huhtikuuta SESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Loviisa

4 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 30 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Laaja hyvinvointikertomus Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus Loviisan kaupungin tuleva organisaatiorakenne Ranta-asemakaava, Meriheinä, kiinteistöt ja , Pernajan kaupunginosa 30, Sarvisalon Rösund Panimonmäen metsän rauhoittaminen Äänestysaluejaotuksen muuttaminen Valtuustoaloitteet Loviisan kaupungin hallintosääntö Osaavista hitsaajista on pula, valtuustoaloite Puutiaisrokotusten aloittaminen aivotulehdusten ehkäisemiseksi, valtuustoaloite Kokouksen päättäminen 123

5 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 30 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

6 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjantarkastajat KV 31 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Maria Grundström ja Juha Karvonen.

7 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Laaja hyvinvointikertomus / /2017 PL Valmistelija: hyvinvointikoordinaattori Päivi Heikkilä, puh Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettavia toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, lisäksi valtuustolle on annettava kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus toimii kunnassa hyvinvointipolitiikan seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineenä. Hyvinvointikertomuksen tulee olla osa kunnan strategista johtamista ja sitä hyödynnetään toiminnan ja talouden suunnittelussa. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma laadittiin vuonna 2013 ja se hyväksyttiin Loviisan kaupunginvaltuustossa ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa Hyvinvointikertomus sisälsi kunnan silloisen hyvinvoinnin tilan kuvauksen valtakunnallisilla indikaattoreilla mitattuna. Hyvinvointisuunnitelma perustui ikäkausiryhmittäin tärkeiksi havaittujen indikaattoreiden seurantaan ja niistä johdettuihin paikallisiin toimenpiteisiin. Näistä toimenpiteistä valtuustoille on vuosina 2015 ja 2016 raportoitu hyvinvointikatsauksina. Kuntavaalien ajankohdan takia hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelman toteutumisen arviointi viedään saman valtuuston hyväksyttäväksi, joka on suunnitelman vuonna 2014 hyväksynyt. Hyvinvointisuunnitelma viedään erikseen uuden valtuuston hyväksyttäväksi. Monialainen hyvinvointiryhmä on koonnut hyvinvointikertomuksen. Kertomuksessa on käytetty Terveyden ja

8 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ hyvinvoinnin laitoksen sekä sähköisen hyvinvointikertomus-työkalun osoittamia indikaattoreita sekä oleellisia hyvinvoinnin tilaa kuvaavia mittareita. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet on arvioitu ja kuvattu ikäkausiryhmittäisissä matriiseissa niiden toimintojen osalta, jotka tuotetaan yhteisesti Loviisassa ja Lapinjärvellä. Lapinjärven seniorityön kuvaus sisältyy kertomuksen tekstiosuuteen. Liite 3, Hyvinvointikertomus Esittelijä: vs. perusturvajohtaja Tero Taipale. Perusturvalautakunta hyväksyy osaltaan hyvinvointikertomuksen vuosilta ja lähettää kertomuksen edelleen Loviisan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sekä Lapinjärven kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Ehdotuksen mukainen. KH 65 Liite nro 26. Esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Loviisan kaupungin hyvinvointikertomuksen vuosilta Ehdotuksen mukainen. KV 32 Liite nro 15. Kaupunginvaltuusto hyväksyy Loviisan kaupungin hyvinvointikertomuksen vuosilta Teknisenä korjauksena lisättiin ruotsinkieliseen liitteeseen sivulle 24 luku (29) sijoitettuna olleiden lasten määrästä. Päätös ehdotuksen mukainen.

9 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus / /2017 PL Valmistelija: palvelupäällikkö Jaana Iivonen, puh Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 9 :n mukaan kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Suunnitelman tulee sisältää mm. tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista, hyvinvoinnin tilasta, hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista kunnassa sekä lastensuojelun tarpeesta ja siihen varattavista voimavaroista. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma vuosille hyväksyttiin Loviisan kaupunginvaltuustossa ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on liitetty erilliseksi osaksi Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. Kuntavaalien ajankohdan vuoksi päätettiin laatia lasten ja nuorten hyvinvointikertomus ja suunnitelma erikseen siten, että lasten ja nuorten hyvinvointikertomus viedään saman valtuuston hyväksyttäväksi, joka on suunnitelman aikanaan hyväksynyt. Seuraava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille valmistellaan uuden valtuuston hyväksyttäväksi.

10 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa on kertomuksessa kuvattu niiden pääosin samojen indikaattoreiden avulla, joita on käytetty suunnitelmassa Monet suunnitelmassa käytetyistä indikaattoreista tulivat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Kouluterveyskyselystä. Valitettavasti vuoden 2015 Kouluterveyskysely epäonnistui siten, ettei kuntakohtaisia indikaattoreita ole käytettävissä. Kouluterveyskyselyn sijaan on käytetty Ehkäisevä Päihdetyö ry:n Hubu- mittausten tuloksia sekä Opetushallituksen ja Tampereen yliopiston kehittämän Koulun hyvinvointiprofiilin tuloksia, milloin se on ollut mahdollista. Lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen laatimisesta on vastannut lasten, nuorten, perheiden sekä hyvinvoinnin yhteinen johtoryhmä. Liite 4, Hyvinvointikertomus vuosilta Esittelijä: vs. perusturvajohtaja Tero Taipale. Perusturvalautakunta hyväksyy osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen vuosilta ja lähettää kertomuksen edelleen Loviisan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sekä Lapinjärven kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Ehdotuksen mukainen. KH 66 Liite nro 27. Esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että lasten ja nuorten hyvinvointikertomus vuosilta hyväksytään. Ehdotuksen mukainen. KV 33 Liite nro 16. Kaupunginvaltuusto päättää, että lasten ja nuorten hyvinvointikertomus vuosilta hyväksytään.

11 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ehdotuksen mukainen.

12 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin tuleva organisaatiorakenne 358/ /2015 KH 144 Valmistelu: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, hallintojohtaja Kristina Lönnfors ja henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström Loviisan kaupungin tulevaa organisaatiorakennetta on valmisteltu yhteistyössä kaupungin johtoryhmän kanssa. Alustavien luonnosten jälkeen on kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot sekä kaupunginjohtaja, hallintojohtaja että henkilöstöpäällikkö pitäneet useita kokouksia, joissa on käyty läpi linjauksia ja malleja tulevaksi organisaatiorakenteeksi. Valmistelua on jatkettu poliittisten linjausten ja käytyjen keskustelujen pohjalta. Valmistelussa on keskitytty nykyisten keskusten alaisuudessa toimivien yksiköiden tehtäviin, määrään ja kokoon. Keskusten lukumäärään ei esitetä muutosta. Huomiota kiinnitetään erityisesti esimiesroolien määrään ja luonteeseen siten, että väliportaita olisi jatkossa vähemmän ja johtamisvastuut laajempia. Tavoitteena ei ole henkilöstön irtisanominen, vaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisen organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän luominen. Uudistuksella tähdätään myös henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön. Toimivat prosessit, jotka parantavat kuntalaisille annettavia palveluita ja tehostavat organisaation toimintaa ovat myös olleet valmistelun taustalla. Organisaatiouudistuksen, joka astuisi voimaan vuoden 2017 alusta, on osaltaan tarkoitus myös vastata niihin haasteisiin, jotka liittyvät kuntien uuteen rooliin kun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot jäävät pois kuntien tehtäväkentästä. Nyt esitettävällä uudistuksella ei välittömästi saavuteta kustannussäästöjä, vaan edut syntyvät lähinnä tehtävien tehokkaammasta hoitotavasta kun ne on organisoitu tarkoituksenmukaisemmin ja henkilökunnan joustavammasta käytöstä toimialojen sisällä. Organisaatio- ja johtamisrakenteeseen kaavaillut muutokset tulevat edellyttämään yhteistoimintalain mukaista asian käsittelyä. Muutoksilla tulee todennäköisesti olemaan henkilötason vaikutuksia esimerkiksi siinä muodossa mihin tehtävä sijoitetaan organisaatiossa ja mikä on sen sisältö.

13 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Vasta maakuntauudistuksen sisältävän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen astuttua voimaan voidaan lopullisesti katsoa ja arvioida, vaaditaanko esitettävään organisaatiomalliin lisäuudistuksia tai tarkennuksia. Tämä koskee erityisesti ns. tukipalvelujen tai niitä lähellä olevien palvelujen tilannetta. Liite nro 56. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen organisaatiomallin rungon viranhaltijaorganisaation jatkotyön pohjaksi. Organisaatiomalli otetaan käyttöön alkaen kuitenkin siten, että sivistystoimen osalta se otetaan käyttöön lukien. Jäsen Agneta Alm ehdotti, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Ehdotusta kannatettiin yksimielisesti. Asia jätettiin pöydälle. KH 156 Liite nro 62. Jäsen Johan Björklöf esitti, että organisaatiomuutoksen lopputulos ei vastaa kaupunginvaltuuston asettamia tavoitteita. Esittelyteksti ei vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajiston näkemystä organisaatiomuutostyön prosessista ja tavoitteista. Organisaatiotyö esitetään palautettavaksi valmisteluun. Kaupunginjohtaja vastaa jatkotyöskentelystä niin, että henkilöstö on mukana rakentamassa tulevaisuuden organisaatiota niin, että saavutamme sekä kaupunginvaltuuston asettamia henkilöstösäästöjä sekä selkeästi toimivampia palveluketjuja. Uusi ehdotus tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2016 aikana. Palautusehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös muutetun ehdotuksen mukaisesti.

14 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ KH 79 Valmistelijat: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, hallintojohtaja Kristina Lönnfors ja henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström Kaupunginhallituksen palauttamispäätöksen jälkeen kaupunginvaltuusto on vuodelle vahvistamassaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2017 määrittänyt avaintavoitteen uusi organisaatiorakenne tavoitetasoksi uusi organisaatiorakenne on hyväksytty kaupunginhallituksessa mennessä ja pysyvät säästöt henkilöstökuluissa. Avaintavoitetta koskevassa toimintasuunnitelmaan on kirjattu saavutetaan yhteensä yhden miljoonan säästöt henkilöstökuluissa vuosien 2017 ja 2018 aikana. Kaupungin johtoryhmä ja pääluottamusmiehet ovat yhdessä työstäneet tulevaa organisaatiorakennetta kaupunginhallitukselta saadun palautteen ja linjausten pohjalta. Työn sparraajana ja muutoksen tukena on käytetty FCG Konsultointi Oy:tä. FCG Konsultointi Oy:n palveluita on voitu hyödyntää USO -hankkeen (uuden sukupolven organisaatiot) kautta, jossa Loviisan kaupunki on mukana. Organisaatiouudistuksen keskeiset tavoitteet ovat muun muassa toimintojen parempi synergia vähemmän raja-aitoja johtamisjärjestelmän uudistaminen ja johtamisvastuiden selkeyttäminen kaupungin kokonaisedun parempi huomioiminen taloudelliset säästöt kunnan muuttuvan roolin ja tehtävien huomioonottaminen. Organisaatiouudistuksen tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat epävarmuustekijät: valtakunnallisten uudistusten tuomien muutosten epäselvyys henkilökunnan osaamisesta huolehtiminen tehtäväkuvia muutettaessa hyvän esimiestyön turvaaminen johtamisvastuiden laajentuessa organisaatiouudistuksen toimeenpanon aikataulu muutoksen hyväksyminen ja toimintakulttuurin muutosten riittävän nopea saavuttamien. Organisaatiouudistuksella tavoitellaan henkilöstökustannusten vähentämistä yhdellä miljoonalla eurolla nykytasosta vuoteen 2019 mennessä. Henkilöstömenojen vähennys toteutetaan hyödyntämällä eläkepoistumaa, tehostamalla henkilöstöresurssien käyttöä ja keventämällä johtamisjärjestelmää. Vuoden 2018 loppuun ulottuvasta koko henkilöstöä koskevasta eläköitymisennusteesta selviää, että nykyisestä henkilökunnasta jopa 100 henkilöä on tuolloin saavuttanut eläkeiän alarajan.

15 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Teoreettisesti eläköitymisten täysimääräinen hyödyntäminen voisi merkitä jopa 4,1 miljoonan euron säästöä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä eläköityminen tapahtuu pitkälti sellaisilta aloilta, joissa henkilöstömitoitusten takia on oltava jatkossakin riittävästi henkilöstöä. Realistisesti arvioiden eläköitymisen myötä voitaisiin vähentää 20 henkilötyövuotta, mikä toisi noin euron säästöt. Tämä edellyttää kuitenkin olennaisia muutoksia palvelujen järjestämis- ja tuottamistavoissa, jotta saavutettavaa säästöä henkilömenoissa ei korvata lisäämällä ostopalveluja. Henkilöstöresurssien käyttöä voidaan edelleen tehostaa ennakoivammalla suunnittelulla ja tarkistamalla sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden palkkaamista koskevia käytäntöjä. Näillä toimenpiteillä saavutetaan ensisijaisesti toiminnallisia hyötyjä, taloudelliset vaikutukset arvioidaan melko pieniksi. Johtamisjärjestelmän muutoksilla voidaan saavuttaa taloudellisia säästöjä pitkällä tähtäimellä. Vastuiden muuttuessa voidaan tehtäväkohtaisia palkkoja tarkistaa, mutta saavutettavat säästöt jäävät pieniksi. Esimiestehtävistä ei lähivuosina ole eläköitymässä suuria määriä henkilöitä. Perusturvakeskuksen henkilöstön siirtyessä maakunnan palvelukseen vähenevät vuotuiset palkkamenot arviolta noin 18 miljoonaa euroa. Lisäksi maakuntaan siirtyvä tukipalvelujen henkilöstö, laskennallisesti arvioiden noin 30 henkilötyövuotta, vähentää myös kaupungin henkilöstömenoja arviolta noin 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla. Organisaatiomuutoksen ohella kaupunki toteuttaa muitakin toimenpiteitä, joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Harmaakallion asumispalveluyksikön käyttöönotto tuo euron säästön perusturvakeskuksen henkilöstömenoihin Ruokapalveluja tehostetaan keittiöverkkoa optimoimalla. Samalla siivous- ja ruokapalveluissa siirrytään käyttämään niin sanottuja moniosaajia, millä tehostetaan henkilöstöresurssien käyttöä huomattavasti. Näillä toimenpiteillä saavutetaan euron vuosittainen säästö käyttökuluissa vuodesta 2018 alkaen. Jotta organisaatiomuutoksen tavoitteet saavutetaan, tulee organisaatiorakenteen toimivuutta parantaa suurempia kokonaisuuksia rakentamalla ja vuorovaikutusta lisäämällä. Myös ylimmän- ja keskitason johtamisrakennetta on tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Lisäksi tulee pohtia keinoja palveluiden tuottamistapojen tehostamiseksi nykyinen palvelutarjonta säilyttäen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että on päätettävä mitä tuotetaan itse, mitä kannattaa ostaa ulkoa ja mitä hyötyä on saavutettavissa palvelutuotannon siirtämisestä esimerkiksi kunnallisen osakeyhtiön tai liikelaitoksen hoidettavaksi.

16 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Vuoden 2010 kuntaliitoksen jälkeen on kaikissa keskuksissa tehty kehittämistyötä, jonka tavoitteena on vähentää kustannuksia, keventää organisaatiota ja parantaa tehokkuutta ja palveluprosesseja. Esimiestehtäviä ja hallinnollista työtä sekä tukipalveluja on vähennetty ja vapautuneet resurssit on kohdistettu palvelutuotantoon. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien tehtävien määrää on kyetty vähentämään vuosittain. Vuodelle 2017 vahvistettu henkilöstösuunnitelma on supistunut edellisvuodesta yhteensä 7,6 henkilötyövuodella. Todelliset muutokset henkilöstömäärässä ja toteutuneissa henkilötyövuosissa ovat viime vuosina olleet vaihtelevia. Vuonna 2016 henkilöstöresurssin kokonaiskäyttö väheni kuitenkin 8,0 henkilötyövuotta verrattuna vuoteen Nyt valmistelussa olevan organisaatiouudistuksen osatekijät voidaan karkeasti pilkkoa seuraavasti: 1) keskitetään keskusten toimistotöihin liittyviä tehtäviä (kuten asiakirjahallinto, toimielinten esityslistat, pöytäkirjat, pöytäkirjanotteet jne.) 2) yhdistetään talous- ja palkkahallinto sekä toimisto- ja ICT -palvelut yhdeksi vastuualueeksi ja selvitetään onko toimintojen osittainen yhtiöittäminen tai ulkoistaminen tarkoituksenmukaista 3) sivistyskeskuksessa jatketaan aluerehtorimallin käyttöönoton selvittämistä ja koulusihteereiden työresurssien organisoimista koko koulutoimen tueksi 4) ruoka- ja siivouspalveluiden, tilapalveluiden, yhdyskuntatekniikan ja varikon yksiköiden yhdistäminen yhdeksi vastuualueeksi sekä selvitetään onko näiden palveluiden tuottaminen liikelaitoksen tai kaupungin omistaman yhtiön toimesta tarkoituksenmukaista. Samassa yhteydessä ratkaistaan onko vahtimestaripalvelut syytä yhdistää samaan kokonaisuuteen kiinteistöhuollon kanssa. Uusi organisaatiomalli ehdotetaan soveltuvin osin otettavaksi käyttöön Sivistyskeskuksessa osa muutoksista on tarkoituksenmukaista toteuttaa lukuvuoden alusta ( ). Uudessa organisaatiomallissa kaupunginjohtaja vastaisi konsernijohtamisesta. Organisaation perusrunko muodostuisi kahdesta palvelualueesta, jotka ovat 1) hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, jota johtaa palvelualuejohtaja 2) konserni- ja kaupunkikehityspalvelut, jota johtaa kaupunginjohtaja. Palvelualue Hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut jakautuu hyvinvoinnin edistämisen, varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutuspalveluiden vastuualueisiin.

17 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Palvelualue Konserni- ja kaupunkikehityspalvelut jakautuu kahteen vastuualueeseen: hallinto- ja talouspalvelut (HATA) ja kaupunkisuunnittelu- ja elinvoimapalvelut (KAVE). Tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) ehdotetaan ensivaiheessa sijoitettavaksi osaksi KAVE vastuualuetta. Samalla jatketaan selvityksiä siitä, tulisiko nämä tukipalvelut jatkossa tuottaa liikelaitoksen tai kaupungin omistaman yhtiön toimesta, tai olisiko palvelut ulkoistettava yksityisen tahon tuotettaviksi. Vuoden 2018 ajan nykyinen perusturvakeskus toimisi omana palvelualueena, keskuksen nykyisellä organisaatiorakenteella ja vastuualuejaolla. Perusturvakeskuksen osalta organisaatioon ei ole tarkoituksenmukaista tehdä isoja muutoksia, koska niiden voimassaoloaika jää aivan liian lyhyeksi sote-uudistuksen voimaantulon johdosta Tässä vaiheessa palvelualueiden ja vastuualueiden nimet ovat alustavia, lopulliset nimet vahvistuvat kun kaupunginvaltuusto syksyllä päättää organisaatiorakenteen yksityiskohdista. Uuteen organisaatiomalliin siirtyminen vuoden 2018 alusta edellyttää tili- ja kustannuspaikkarakenteen muuttamista vuoden 2018 talousarvion laadintaa varten. Tähän työhön on ryhdyttävä välittömästi, mikä edellyttää, että organisaation vastuualueet ja yksiköt määritellään viimeistään kesäkuussa Tämän jälkeen on päätettävä johtamisjärjestelmästä, henkilöstörakenteesta, tehtävistä ja nimikkeistä sekä työntekijöiden sijoittumisesta mahdollisesti uusiin työtehtäviin (syys-lokakuussa 2017). Organisaatiomallin muuttaminen edellyttää koko kaupungin henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamista. Neuvottelut on aloitettava välittömästi kun kaupunginvaltuuston on päättänyt organisaatiorakenteen muuttamisesta. Lisäksi on käytävä yksilökohtaiset keskustelut niiden henkilöiden kanssa, joiden asema tai tehtävät oleellisesti muuttuvat organisaatiomuutoksen johdosta. Organisaatiomuutoksesta seuraa myös tarve tarkistaa luottamushenkilöorganisaatiota. Uusi luottamushenkilöorganisaatio voisi olla pääpiirteissään seuraava: kaupunginvaltuusto keskusvaalilautakunta tarkastuslautakunta kaupunginhallitus vesiliikelaitoksen johtokunta

18 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ sivistyslautakunta, joka jakautuu koulujen kielijaostoihin ja hyvinvointijaostoon (sisältäen kulttuurin, vapaa-ajan, liikunnan jne.) kaupunkikehityslautakunta, jonka alla toimii lupajaosto (viranomaisluvat). Kaupungin johdon esitystä uudeksi organisaatiorakenteeksi perusteluineen käsiteltiin yhteistoimintakomiteassa Kokouksessa JHL:n, JUKO:n, Jyty:n ja Tehyn edustajat totesivat yhteisenä kannanottonaan, että organisaatiohankkeeseen liittyvää miljoonan euron säästötavoitetta ei ole pyynnöistä huolimatta riittävästi perusteltu. Kaupungin taloudellinen tilanne ei ammattijärjestöjen näkemyksen mukaan anna aihetta näin mittaviin säästötoimiin. Liite nro 32. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää organisaatiouudistuksesta, että 1) vuoden 2018 alusta kaupungin viranhaltijaorganisaatio rakentuu kahden palvelualueen varaan: a. hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, jota johtaa palvelualuejohtaja b. konserni- ja kaupunkikehityspalvelut, jota johtaa kaupunginjohtaja. Perusturvakeskus toimii maakuntaan siirtymiseen saakka, eli vuoden 2018 ajan, omana palvelualueena keskuksen nykyisellä organisaatiorakenteella ja vastuualuejaolla. 2) palvelualue Hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut jakautuu kolmeen vastuualueeseen: a. hyvinvoinnin edistäminen b. varhaiskasvatuspalvelut c. koulutuspalvelut. 3) palvelualue Konserni- ja kaupunkikehityspalvelut jakautuu kahteen vastuualueeseen: a. hallinto- ja talouspalvelut (HATA) b. kaupunkisuunnittelu- ja elinvoimapalvelut (KAVE). Tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) ehdotetaan ensivaiheessa sijoitettavaksi osaksi KAVE vastuualuetta. 4) jatketaan selvityksiä siitä, tulisiko tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) jatkossa

19 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ tuottaa liikelaitoksen tai kaupungin omistaman yhtiön toimesta, tai olisiko palvelut ulkoistettava yksityisen tahon tuotettaviksi. Lisäksi selvitetään onko talous- ja palkkahallinnon sekä ICT -palveluiden osittainen ulkoistaminen tarkoituksenmukaista. 5) käynnistetään organisaatiouudistuksen johdosta yhteistoimintamenettely koko kaupungin henkilökunnan osalta. Päätös johtamisjärjestelmästä, henkilöstörakenteesta, tehtävistä ja nimikkeistä sekä työntekijöiden sijoittumisesta mahdollisesti uusiin työtehtäviin käsitellään kaupunginvaltuustossa lokakuussa Tässä vaiheessa palvelualueiden ja vastuualueiden nimet ovat alustavia, lopulliset nimet vahvistuvat kun kaupunginvaltuusto syksyllä päättää organisaatiorakenteen yksityiskohdista. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Henkilöstöpäällikkö osallistui asian käsittelyyn (yksi valmistelijoista). Jäsen Jerry Träskelin ehdotti, että päätösehdotuksen kohta 4) poistetaan ja ehdotuksen loppuun lisätään lause "Kaupunginhallitus esittää lisäksi kaupunginvaltuustolle, että miljoonan euron henkilöstömenosäästö ei ole perusteltu eikä tarkoituksenmukainen, eikä sitä täten toteuteta." Ehdotusta ei kannatettu. Jäsen Agneta Alm ehdotti, että päätösehdotuksen kohdassa 1) alakohdat a:n ja b:n järjestys vaihdetaan keskenään. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jäsen Johan Björklöf ehdotti, että liitteenä oleva kaavio selkeytetään Konserni ja kaupunkikehityspalveluiden osalta kirjaamalla HATA ja KAVE -alueiden sisältö kahteen laatikkoon. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös ehdotuksen mukaisesti huomioiden muutos päätösesityksen kohdassa 1) sekä muutos liitteessä. Pykälä tarkastettiin välittömästi.

20 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ KV 34 Liite nro 17. Kaupunginvaltuusto päättää organisaatiouudistuksesta, että 1) vuoden 2018 alusta kaupungin viranhaltijaorganisaatio rakentuu kahden palvelualueen varaan: a. konserni- ja kaupunkikehityspalvelut, jota johtaa kaupunginjohtaja. b. hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, jota johtaa palvelualuejohtaja Perusturvakeskus toimii maakuntaan siirtymiseen saakka, eli vuoden 2018 ajan, omana palvelualueena keskuksen nykyisellä organisaatiorakenteella ja vastuualuejaolla. 2) palvelualue Konserni- ja kaupunkikehityspalvelut jakautuu kahteen vastuualueeseen: a. hallinto- ja talouspalvelut (HATA) b. kaupunkisuunnittelu- ja elinvoimapalvelut (KAVE). 3) palvelualue Hyvinvointi, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut jakautuu kolmeen vastuualueeseen: a. hyvinvoinnin edistäminen b. varhaiskasvatuspalvelut c. koulutuspalvelut. Tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) ehdotetaan ensivaiheessa sijoitettavaksi osaksi KAVE vastuualuetta. 4) jatketaan selvityksiä siitä, tulisiko tukipalvelut (ruoka- ja siivouspalvelut, tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja varikko) jatkossa tuottaa liikelaitoksen tai kaupungin omistaman yhtiön toimesta, tai olisiko palvelut ulkoistettava yksityisen tahon tuotettaviksi. Lisäksi selvitetään onko talous- ja palkkahallinnon sekä ICT -palveluiden osittainen ulkoistaminen tarkoituksenmukaista. 5) käynnistetään organisaatiouudistuksen johdosta yhteistoimintamenettely koko kaupungin henkilökunnan osalta. Päätös johtamisjärjestelmästä, henkilöstörakenteesta, tehtävistä ja nimikkeistä sekä työntekijöiden sijoittumisesta mahdollisesti uusiin työtehtäviin käsitellään kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2017.

21 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Tässä vaiheessa palvelualueiden ja vastuualueiden nimet ovat alustavia, lopulliset nimet vahvistuvat kun kaupunginvaltuusto syksyllä päättää organisaatiorakenteen yksityiskohdista. Valtuutettu Kari Hagfors esitti lisättäväksi päätökseen Tutkitaan tarkasti miten ja millä resursseilla asiat tehdään unohtamatta mahdollisuutta toteuttaa ne ulkoisinkin voimin. Valtuutettu Jorma Pappila kannatti valtuutettu Kari Hagforsin lisäysehdotusta. Äänestys Pohjaehdotus JAA 49 ääntä Valtuutettu Kari Hagforsin lisäysehdotus EI 8 ääntä Poissa 2 Lisäysehdotusta ei hyväksytty. Valtuutettu Jerry Träskelin ehdotti, että päätösehdotuksen kohta 4) poistetaan ja ehdotuksen loppuun lisätään lause "kaupunginvaltuusto toteaa, että miljoonan euron henkilöstömenosäästö ei ole perusteltu eikä tarkoituksenmukainen, eikä sitä täten toteuteta." Valtuutettu Armi Lindell kannatti valtuutettu Jerry Träskelinin muutosehdotusta. Äänestys Pohjaehdotus JAA 49 ääntä Valtuutettu Jerry Träskelinin muutosehdotus EI 8 ääntä Poissa 2 Muutosehdotusta ei hyväksytty. Päätös ehdotuksen mukaisesti.

22 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ranta-asemakaava, Meriheinä, kiinteistöt ja , Pernajan kaupunginosa 30, Sarvisalon Rösund 987/ /2012 TL 56 Valmistelija: Vs.kaupunginarkkitehti Anneli Naukkarinen, puh Alue sijaitsee Sarvisalon kaakkoisosassa. Alueella on voimassa Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava (hyv ). Siinä kiinteistö on pääosin retkeily- ja ulkoilualuetta VR. Ranta-asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksella Alueella on nykyään asuntovaunualue, joka halutaan muuttaa siirtolapuutarha-alueeksi. Rakennusalalle voi rakentaa enintään 30 krs-m2 suuruisen mökin. Mökkipaikkoja on 21. Alueen keskellä on vanha, säilytettävä rakennus, joka toimii yhteisenä kerhotilana. Lisäksi alueella on vanha maatilan ulkorakennus, jota käytetään varastona. Rannalla on yhteiskäyttöinen venevalkama. Kaavaan kuuluu myös maa- ja metsätalousvaltainen alue M, joka muutetaan metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Sillä ei ole rakennusoikeutta. Rakentamisen myötä rakennukset liitetään alueen rajalle toteutettuun kunnallistekniikkaan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavan laatija on Maanmittari Oy Öhman, Sten Öhman. Liite 28 asemakaavakartta määräyksineen, selostus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittelijä: Tekninen johtaja Ulf Blomberg Tekninen lautakunta päättää asettaa ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaehdotuksen Meriheinä, kiinteistöt ja , Pernajan kaupunginosassa 30, virallisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot.

23 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Lautakunnan päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen. TL 14 Valmistelija: kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari, puh Meriheinän ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja kaavaehdotus Kaavasta pyydettiin lausunnot yhdeksältä viranomaistaholta. Lausuntonsa antoivat Loviisan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, Porvoon kaupungin terveydensuojelu, Porvoon museo, Museovirasto, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja ELY-keskus. Uudenmaan liitto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa. Lisäksi, esittelijä, yhdyskuntatekniikka ja kaupunkisuunnittelu ovat esittäneet harkittavaksi kahden selvästi tulvasuojelullisesti haasteellisen, alle kahden metrin korkeustason alapuolella sijaitsevan siirtolapuutarhamökin rakennusalan poistamista. Kaavan laatija on laatinut vastineet lausuntoihin ja saadun palautteen perusteella kaavaselostusta sekä kaavakarttaa merkintöineen ja määräyksineen on täydennetty. Muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä ja täydentäviä, eikä ranta-asemakaavaehdotusta ole syytä laittaa uudelleen julkisesti nähtäville. Liite 5 ranta-asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ja kaavaselostus Esittelijä: tekninen johtaja Ulf Blomberg Tekninen lautakunta hyväksyy laaditut vastineet sekä kaavan omalta osaltaan ja päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se osaltaan käsittelisi ranta-asemakaavan, Meriheinä, kiinteistöt ja , Pernajan kaupunginosa 30, Sarvisalon Rösund, ja lähettäisi sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lautakunnan päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen. Jatkokäsittely: kaupunginhallitus ja edelleen kaupunginvaltuusto KH 63 Liite nro 25.

24 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että ranta-asemakaava Meriheinä, kiinteistöt ja , Pernajan kaupunginosa 30, Sarvisalon Rösund hyväksytään. Ehdotuksen mukainen. KV 35 Liite nro 18. Kaupunginvaltuusto päättää, että ranta-asemakaava Meriheinä, kiinteistöt ja , Pernajan kaupunginosa 30, Sarvisalon Rösund hyväksytään. Ehdotuksen mukainen.

25 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Panimonmäen metsän rauhoittaminen 195/ /2017 RAYML 14 Valmistelija ja esittelijä: ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen, puh Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat alkuvuonna avanneet Luontolahjani satavuotiaalle kampanjan, jossa maanomistajia kannustetaan perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualue. Suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mukainen yksityinen luonnonsuojelualue. Kuntaliitto kannustaa myös kuntia osallistumaan kampanjaan ja suojelemaan omia maitaan itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Ympäristöministeriön vahvistamassa Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen osayleiskaavassa Loviisan kaupungin omistama Panimonmäen metsä (n. 1,3 ha) on varattu luonnonsuojelualueeksi (SL). Luonnonsuojelualuetta ei kuitenkaan ole perustettu. Ympäristönsuojeluyksikkö on vuonna 2016 teettänyt selvityksen Panimonmäen metsän suojeluarvoista. Selvityksen mukaan Panimonmäki on osittain hyvinkin edustavaa vanhaa luonnontilaisen kaltaista harjumetsää. Mänty-ylispuusto on vaikuttavan järeää ja kilpikaarnaista ja männyissä kasvaa yleisesti korkeaa ikää ilmentävää männynkääpää. Panimonmäellä esiintyy myös harjujen paahdeympäristöille tyypillistä lajistoa. Yhtä luonnontilaiset harjumetsät ovat hyvin harvinaisia, ja samalla harjujonolla ei vastaavia kohteita löydy. Kaavamääräysten mukaan Panimonmäen SL-alueella saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen suojeluarvon säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Panimonmäen alueella esiintyy paikallisesti runsaana haitallisiin vieraslajeihin luettavaa isotuomipihlajaa, joka suojeluarvon säilyttämiseksi on tarpeen poistaa säännöllisesti. Suojeluarvon säilyttämiseksi myös alueen pienialaiset paahdeympäristöt tulisi pitää avoimina. Liite 9 Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi Selvitys Loviisan Panimonmäen metsän suojeluarvoista Ote Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen

26 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ osayleiskaavasta Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hakee Panimonmäen metsälle Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta osayleiskaavan SL-alueen rajauksen ja liitteenä olevien rauhoitusmääräysten mukaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hakee Panimonmäen metsälle Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta osayleiskaavan SL-alueen rajauksen ja liitteenä olevien rauhoitusmääräysten mukaisesti. Liite 9 Jatkokäsittely: kaupunginhallitus ja edelleen kaupunginvaltuusto Jakelu: Tiedoksi: hallintojohtaja tekninen lautakunta KH 90 Liite nro 35. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hakee Panimonmäen metsälle Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta osayleiskaavan SL-alueen rajauksen ja liitteenä olevien rauhoitusmääräysten mukaisesti. Päätös ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 36 Liite nro 19. Kaupunginvaltuusto päättää hakea Panimonmäen metsälle Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta

27 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta osayleiskaavan SL-alueen rajauksen ja liitteenä olevien rauhoitusmääräysten mukaisesti. Ehdotuksen mukainen.

28 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Äänestysaluejaotuksen muuttaminen 647/ /2016 KH 91 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Loviisan kaupungissa on tällä hetkellä 15 äänestysaluetta: Äänestysalue ja äänestyspaikka Äänioik. määrä Loviisan keskusta (kirjasto) Antinkylä (Antinkylän eläkeläistalot) Valko (Valkon monitoimitalo) Länsiharju (Harjurinteen koulu) Määrlahti (kuntopaikka, entinen päiväkoti) Skinnarby (Bygdegården) Hardom (Furuborg) Pernajan kirkonkylä (Kyrkoby skola) Koskenkylä (Agricola-halli) Isnäs (palvelutalo) Sarvisalo (Byagård) Ruotsinpyhtään pohjoinen (Teutjärven 424 koulu) 013 Ruotsinpyhtään kirkonkylä (entinen kirjasto) Ruotsinpyhtää eteläinen (Tesjoen lähikirjasto) 015 Liljendal (kirjasto) 886 Äänioikeutettuja yhteensä Ne äänioikeutetut, joita ei ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle (niin sanottu 900-ryhmä), merkitään äänestysalueeseen 001 Loviisan keskusta. Jokaisen vaalin yhteydessä asetetaan 15 vaalilautakuntaa. Jokaisessa vaalilautakunnassa on vaalilain mukaan oltava viisi tä ja vähintään kolme varatä. Jokaista vaalisunnuntaita varten tulee siis nimittää luottamushenkilöä vaalilautakuntiin. Vaalilautakuntien koko on sama siitä huolimatta kuinka monta äänioikeutettua äänestysalueella on ja kaikki äänestyspaikat ovat avoinna yhtä pitkään, eli kello Vuosien saatossa vaalilautakuntiin tarvittavien ten ja varaten löytyminen on muodostunut yhä vaikeammaksi. Tilannetta on edelleen vaikeuttanut vaalilain muutos, jonka myötä

29 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ vaaleissa oleva ehdokas ei enää saa toimia vaalilautakunnan enä. Kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee, Loviisan kaupungin äänialueista yhdeksällä äänestysalueella on alle 900 äänioikeutettua. Näistä äänestysalueista viisi on niin pieniä, että niillä on alle 500 äänioikeutettua. Pieni äänestysalue voi äänestysaktiivisuuden turvaamiseksi olla perusteltu tapauksissa, joissa äänestysalueiden välinen matka on pitkä. Esimerkiksi Sarvisalon äänestysalueella on vain 141 äänioikeutettua. Sarvisalon äänestysalueelta on kuitenkin 11,07 kilometriä Isnäsin äänestysalueelle. Sen sijaan Skinnarbyn äänestysalue (340 äänioikeutettua) ja Hardomin äänestysalue (385 äänioikeutettua) sijaitsevat vain 5,7 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Jos nämä alueet yhdistetään, on niiden yhteenlaskettu äänioikeutettujen määrä 725. Kaupungin keskustan alueella sijaitsee neljä erillistä äänestysaluetta. Näillä äänestysalueilla äänioikeutettuja on alueittain , mutta alueet sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Kävelymatkaa näiden äänestysalueiden äänestyspaikkojen välillä on pisimmällään 2,62 kilometriä ja lyhyimmillään 750 metriä. Harjurinteen koululle on Määrälahden äänestyspaikalta kävellen 1,73 kilometriä, Antinkylän äänestyspaikalta 1,10 kilometriä ja Loviisan keskustan äänestyspaikalta 750 metriä. Mikäli nämä neljä äänestysaluetta yhdistetään, on äänestysalueen soveltuvin äänestyspaikka Harjurinteen koulu. Määrlahden ja Antinkylän äänestysalueiden äänestyspaikat eivät ole tarkoituksenmukaisia äänestyspaikkoja suuremmalle äänestysalueelle. Mikäli keskustassa halutaan säilyttää kaksi äänestyspaikkaa, tulisi esimerkiksi Määrlahden äänestysalue yhdistää Loviisan keskustan äänestysalueeseen ja Antinkylän äänestysalue yhdistää Länsiharjun äänestysalueeseen. Tällöin keskustassa sijaitsisi edelleen kaksi äänestyspaikkaa 750 metrin etäisyydellä toisistaan. Erillinen vaihtoehto on myös säilyttää Antinkylän ja Määrlahden äänestysalueet ja yhdistää Loviisan keskustan ja Länsiharjun äänestysalueet, jolloin kaupungin keskustan alueella olisi kolme äänestyspaikkaa alle kolme kilometrin etäisyydellä toisistaan. Äänestysalueiden Loviisan keskusta, Antinkylä, Länsiharju ja Määrälahti yhdistäminen johtaisi äänestysalueeseen, jossa olisi noin äänioikeutettua. Vaalilautakunnan työskentelyä voitaisiin tehostaa ja helpottaa ottamalla äänestysalueella käyttöön sähköinen äänestysluettelo. Tämä helpottaisi äänioikeuden käyttäneiden tietojen rekisteröintiä ja tilastointia. Varsinainen äänestys ja äänten laskenta hoidetaan kaikissa äänestysalueissa

30 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ edelleen perinteisesti. Vaalilautakunnan resursseja voidaan kuitenkin lisätä ottamalla lautakunnalle avustavaa henkilöstöä äänten laskentaan. Yhdistämällä äänestysalueet Skinnarby ja Hardom sekä äänestysalueet Loviisan keskusta, Antinkylä, Länsiharju ja Määrlahti vähenisi äänestysalueiden määrä Loviisassa viidestätoista yhteentoista ja vaalilautakuntiin nimettävien henkilöiden määrä vähenisi henkilöllä. Liikuntarajoitteiselle henkilölle käveleminen omatoimisesti alueensa äänestyspaikalle on haastavaa jo nykyisellä järjestelyllä. Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia saa äänestää kotonaan (kotiäänestys). Kaikilla äänioikeutetuilla on tahtoessaan oikeus äänestää ennakkoon. Nykyjärjestelyillä kaupungin keskustan alueella ennakkoäänestyspaikkana on asiakaspalvelutoimisto Lovinfo. Skinnarbyssä ennakkoäänestysmahdollisuus on äänestysbussissa. Mikäli äänestysalueita yhdistetään, voidaan äänestyspaikan puuttuminen korvata lisäämällä ennakkoäänestysmahdollisuuksia. Väestörekisterikeskus on pyytänyt kuntia ilmoittamaan maistraatille viimeistään äänestysaluejaotuksen muuttamisesta koskien lähtien toimitettavia vaaleja. Mikäli äänestysaluejaotusta muutetaan, olisivat ensimmäiset uudella äänestysaluejaotuksella toimitettavat vaalit vuoden 2017 presidenttivaalit. Vaalilain 8 :n mukaan valtuusto päättää äänestysalueista. Valtuuston päättämä äänestysaluejako on voimassa toistaiseksi siitä lähtien, kun se on 15. lokakuuta tullut voimaan. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus päättää esittää edelleen kaupunginvaltuustolle päätettäväksi, että 1. äänestysalueet 002 Antinkylä, 004 Länsiharju ja 005 Määrlahti yhdistetään äänestysalueeseen 001 Loviisan keskusta. Äänestysalueen äänestyspaikka on Harjurinteen koulu. 2. äänestysalue 006 Skinnarby yhdistetään äänestysalueeseen 007 Hardom. Äänestysalueen äänestyspaikka on Furuborg. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Käsittely: Jäsen Johan Björklöf ehdotti, että päätösehdotuksesta poistetaan kohta 2.

31 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Jäsen Mikael Karlsson kannatti Johan Björklöfin ehdotusta. Jäsen Veikko Ekström ehdotti, että äänestysaluejaotusta ei muuteta. Jäsen Merja Grönberg kannatti Veikko Ekströmin ehdotusta. Äänestys: a) Jäsen Johan Björklöfin muutosehdotus JAA 7 ääntä (Karlsson, Alm, Björklöf, Ekebom-Jönsas, Peltoluhta, Träskelin, Heijnsbroek-Wirén) Jäsen Veikko Ekströmin muutosehdotus EI 4 ääntä (Heikkilä, Grönberg, Ekström, Malmivaara) Jäsen Johan Björklöfin muutosehdotus meni jatkoon. b) Pohjaehdotus JAA 4 ääntä (Heikkilä, Grönberg, Ekström, Malmivaara) Jäsen Johan Björklöfin muutosehdotus EI 7 ääntä (Karlsson, Alm, Björklöf, Ekebom-Jönsas, Peltoluhta, Träskelin, Heijnsbroek-Wirén) Päätös Johan Björklöfin muutosehdotuksen mukaan. Kaupunginhallitus päättää esittää edelleen kaupunginvaltuustolle päätettäväksi, että äänestysalueet 002 Antinkylä, 004 Länsiharju ja 005 Määrlahti yhdistetään äänestysalueeseen 001 Loviisan keskusta. Äänestysalueen äänestyspaikka on Harjurinteen koulu. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 37 Kaupunginvaltuusto päättää, että äänestysalueet 002 Antinkylä, 004 Länsiharju ja 005 Määrlahti yhdistetään äänestysalueeseen 001 Loviisan keskusta. Äänestysalueen äänestyspaikka on Harjurinteen koulu. Käsittely: Valtuutettu Katri Haverinen poistui kokouksesta kello Valtuutettu Stefan Willner poistui kokouksesta SDP:n valtuustoryhmä ehdotti, että äänestysaluejaotusta ei muuteta. Valtuutetut Eeva Holmström, Patrik Stenvall ja Thomas Rosenberg kannattivat SDP:n valtuustoryhmän ehdotusta.

32 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Äänestys: Pohjaehdotus JAA 23 ääntä SDP:n valtuustoryhmän muutosehdotus EI 32 ääntä Poissa 4 Äänestysaluejaotusta ei muuteta. Nykyinen äänestysaluejaotus säilyy ennallaan

33 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuustoaloitteet 293/ /2017 KH 81 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Valtuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuussa ja lokakuussa esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin vielä valmistelemattomien aloitteidenosalta on ryhdytty. Liitteenä olevaan taulukkoon on koottu ne aloitteet, joita valtuusto ei vielä ole käsitellyt ja keskusten selvitykset siitä mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Liite nro 33. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee aloitteet ja niiden käsittelyvaiheet tiedoksi. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 38 Liite nro 20. Kaupunginvaltuusto merkitsee aloitteet ja niiden käsittelyvaiheet tiedoksi. Valtuutettu Kari Hagfors teki ponsiesityksen: kaupunginvaltuusto edellyttää, että tehtyjen aloitteiden huhtikuussa ja lokakuussa esitettävää luetteloa annettaessa siihen yhdenmukaisesti ja aloitteiden käsittelyvastauksia selventävästi kirjataan seuraavat vastauskategoriat 1. valmistelu aloitettu (aika ja toimielin) 2. aloite tuodaan käsittelyyn/käsittelykuukausi 3. toteutettu jo käytännössä ja/tai asia rauennut.

34 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Ponsiesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös ehdotuksen mukaisesti ponsiesitys huomioiden. Valtuutetut Kim Skog ja Pekka Heikkilä poistuivat kokouksesta kello Tauko kello

35 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin hallintosääntö 297/ /2017 KH 92 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Loviisan kaupungille laaditaan uusi, kuntalain (410/2015) 90 :n mukainen hallintosääntö. Kuntalaissa lähdetään siitä, että kaikki johtosäännöllä määrättävät asiat kootaan yhteen johtosääntöön, eli hallintosääntöön. Hallintosääntöön otettavat määräykset on uudessa kuntalaissa ryhmitelty uudella tavalla. Määräykset koskevat 1) hallinnon ja toiminnan järjestämistä 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyä 3) valtuuston toimintaa. Kuntalain 14.2 :n 11 kohdan mukaan valtuuston on päätettävä luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Laissa ei oteta kantaa siihen, miten tämä tehdään. Jos kaupungissa määrätään palkkio- ja korvausperusteista johtosäännössä (palkkiosäännössä), on tarkoituksenmukaista, että määräykset otetaan hallintosääntöön esimerkiksi omaksi luvuksi. Uusi hallintosääntö on tarkoitus astua voimaan valtuustokauden alusta Tässä hallintosäännössä ei huomioida organisaatiomuutoksen mukanaan tuomat muutokset, vaan hallintosääntöä on muutettava uudelleen, kun uudesta organisaatiomallista on päätetty. Hallintosäännön käsittelyssä ehdotetaan noudatettavaksi seuraavaa menettelyä: Kaupunginhallitus keskustelee liitteenä olevasta luonnoksesta hallintosäännöksi ja mahdollisista muutosehdotuksista, sekä lähettää hallintosääntöä koskevan luonnoksen edelleen kaupunginvaltuustolle keskustelua varten. Hallintosääntö tuodaan päätöksentekoa varten kaupunginhallituksen käsittelyyn ja kaupunginvaltuustoon Oheismateriaali - luonnos hallintosäännöksi - lisää löytyy Gambit docs -sovelluksesta kaupunginvaltuuston asiakirjojen alla kansiossa Hallintos.

36 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kaupunginhallitus käy keskustelua liitteenä olevasta luonnoksesta hallintosäännöksi ja lähettää luonnoksen edelleen kaupunginvaltuustolle keskusteltavaksi. Hallintosääntö tuodaan päätöksentekoa varten kaupunginhallituksen käsittelyyn ja kaupunginvaltuustoon Ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 39 Oheismateriaali - luonnos hallintosäännöksi - lisää löytyy Gambit docs -sovelluksesta kaupunginvaltuuston asiakirjojen alla kansiossa Hallintos. Kaupunginvaltuusto käy keskustelua liitteenä olevasta luonnoksesta hallintosäännöksi. Hallintosääntö tuodaan päätöksentekoa varten kaupunginhallituksen käsittelyyn ja kaupunginvaltuustoon Käydyssä keskustelussa valtuutetut kiinnittivät huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: ei muutosta lautakuntarakenteisiin eikä varsinkaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan läsnäolo- ja puheoikeus johtoryhmässä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, henkilöstön edustajille ja vesihuoltopäällikölle palkkiosääntöön ei korotusta luottamushenkilöiden palkkioihin. On hyvä, että nuorisovaltuutetuille maksetaan palkkio, ja että iltakouluista maksetaan korvaus. valtuustoaloitteiden osalta kaupunginhallitus voisi päättää johtaako aloitteet toimenpiteisiin. Valtuutettu Jerry Träskelin poistui kokouksesta kello Päätös ehdotuksen mukaisesti.