Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille Päivitys vuodelle 2017

Transkriptio

1 Liite 1 Ympäristölautakunta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille Päivitys vuodelle 2017

2 Sisältö 1. Johdanto Valtakunnalliset valvontaohjelmat Kunnallinen valvontasuunnitelma Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymäalueen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Toimialue Valvonnan voimavarat ja tehtävät Koulutus Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Laatujärjestelmä Viestintä Valvonnan maksullisuus Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonnan toimialat Yleistä Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet ja riskinarviointi Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tarkoitus ja tehtävä Henkilöstö Painopistealueet elintarvikevalvonnassa Valvontakohteiden rekisteröiminen Tarkastukset Näytteenotto ja tutkiminen Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Terveydensuojelun valvonta Terveydensuojelun tarkoitus ja tehtävä Henkilöstö Painopistealueet terveysvalvonnassa Tarkastukset Asumisterveysasioiden käsittely Tupakkalain valvonta Tupakkavalvonnan tarkoitus ja tehtävä Henkilöstö Painopistealueet tupakkavalvonnassa Tarkastukset Eläinlääkintähuolto Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Suunnitelman toteutumisen arviointi Liite 1. Päätösvallan delegointi ympäristöterveydenhuollon asioissa Liite 2. Lainsäädäntö Liite 3. Valvontakohdemäärät sekä suunnitelmalliset tarkastukset ja näytteenotot vuodelle

3 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Toimintavuotta 2017 koskeva ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma käsitellään Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnassa ennen kyseistä toimintavuotta. Suunnitelma tallennetaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmään (VYHA), josta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto saa tarvittavat raportit. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelmaasetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Hyväksytty valvontasuunnitelma on luettavissa ympäristöpalvelun internet-sivuilta. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Ympäristöpalvelut perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. 1.1 Valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvonnan yleisestä johdosta, suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa kolme ministeriötä; sosiaali- ja terveysministeriö (STM), maa- ja metsätalousministeriö(mmm), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Ministeriöiden alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Elintarviketurvallisuusvirasto(Evira)) suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa omilla toimialoillaan. Ohjauskeinoina ovat valtakunnalliset valvontaohjelmat, neuvonta, viranhaltijoiden koulutus, malliasiakirjat, ohjeet ja oppaat sekä viranomaisten koordinoimat valvontaprojektit ja hankkeet. Alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta puolestaan vastaavat aluehallintovirastot. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma on väline, joka tarvitaan tämän laajaalaisen valvonnan ohjaamiseksi kunnassa ja muissa ympäristöterveydenhuollon viranomaisissa yhdenmukaisella tavalla. Eri hallinnonalojenyhteisellä ohjelmalla yhdenmukaistetaan valvonta- ja ratkaisukäytäntöjä, ohjataan valvontaa riskiperusteiseksi sekä parannetaan valvonnan vaikuttavuutta, kun toiminta pohjautuu suunnitelmallisuuteen. Toimialakohtaiset valvontaohjelmat ovat nyt osa yhteistä valvontaohjelmaa ja toimialojen erityispiirteet esitetään omina kokonaisuuksina. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) ja elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ovat laatineet ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille Siinä määritellään ympäristöterveydenhuollon yhteiset periaatteet toimialakohtaisille valvontaohjelmille ja ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamalle valvonnalle. 1.2 Kunnallinen valvontasuunnitelma Suupohjan peruspalvelunliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatii ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat. Valvontasuunnitelma-asetuksen 3 :n mukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman 3

4 tulee sisältää vähintään: 1) tarkastuksen sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmalla tarkoitetaan yhtä valvontasuunnitelmaa, johon on koottu eri lakien mukaiset toimialakohtaiset asiat. 2. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymäalueen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1 Toimialue Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimialueena on Kauhajoen kaupunki sekä Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat. Liikelaitoksen ympäristöterveydenhuollossa on 10 htv:n resurssit joten se täyttää valtioneuvoston periaatepäätöksen velvoitteet. Asukasluku alueella on n Toiminta-alueella on runsaasti alkutuotantopaikkoja sekä paljon pienimuotoista toimintaa, joka lisää terveysvalvonnan neuvonnan ja ohjauksen tarvetta. Alue on haja-asutusvaltaista, jonka vuoksi ajomatkat saattavat olla varsin pitkiä. Ympäristönsuojelu on samassa organisaatiossa, joten yhteystyö heidän kanssaan on tiivistä. Kuntien muihin toimialoihin esim. rakennusvalvontaan tai tekniseen toimeen pidetään yhteyttä tarvittaessa. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Liikelaitoksen alueella toimii neljä ympäristöterveystarkastajaa, viisi praktikkoeläinlääkäriä, joista yksi toimii vastaavana eläinlääkärinä sekä valvontaeläinlääkäri, ympäristöpalvelujohtaja sekä vuokrattu toimistosihteeri. Viranhaltijoille on delegoitu päätösvalta ympäristöterveydenhuollon asioissa 2 / Liite 1. Hallinnolliset pakkokeinot on kuvattu laatukäsikirjassa. Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi asuntotarkastukset, epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely sekä asiaan kuuluvat tarkastukset. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta, jota on annettava tarpeen vaatiessa. Lisäksi tietojärjestelmien (KU- TI/YHTI/VATI) ylläpito, suunnitelmien ja työohjeiden laatiminen, yms. vievät osan kokonaisresursseista. Myös eri sisäilmatyöryhmät, viranomaispalaverit vievät työaikaa. Akuutit tilanteet priorisoidaan niiden ympäristöterveydellisen merkittävyyden mukaisesti. Akuutteja tilanteita ovat esim. erilaiset terveyshaittaepäilyt ja asiakasvalitukset. Myös vakiintuneiden valvontakohteiden priorisointi on mahdollista aikaisemman valvontahistorian perusteella, mikäli resurssit eivät riitä suunnitelmallisen valvonnan toteuttamiseen ja tavoitteisiin. Ympäristöterveydenhuollossa arvioidaan olevan käytettävissä henkilöstöresursseja koko ympäristöterveydenhuollon valvontaan alla esitetyn mukaisesti (Taulukko 2.2b). Valvontasuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon, että käytettävissä olevista voimavaroista on mahdollista käyttää vai osa nimenomaan suunnitelmallista valvontaa varten. Liikelaitoksen alueella ympäristöterveystarkastajien toiminta-alue on koko liikelaitoksen alue, vastuualueet on nimetty taulukkoon 2.2a. 4

5 Taulukko 2.2a. Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä oleva henkilöstö Nimi Virkanimike Työtehtävät Htv Tapani Ojala ympäristöpalvelujohtaja hallinto 0,2 Tarja Kortesniemi ympäristöterveystarkastaja keskuskeittiöt, kasvisten jatkojalostus, 1 elintarvikkeiden valmistus, talousvesi, palvelukodit Mirkka Liukku ympäristöterveystarkastaja myymälät, parturi-kampaamot, 1 kauneushoitolat, uimahallit, tuholaiset, päiväkodit Piia Tella ympäristöterveystarkastaja leipomot, ravintolat, elintarvikkeiden 1 valmistus, päiväkodit Markus Saarinen ympäristöterveystarkastaja asuntotarkastukset, pizzeriat/grillit, 1 talousvesi, tupakkaluvat, uimavesi, sisäilma-ongelmat, koulut Tapani Pukkila vastaava eläinlääkäri eläinlääkintä, hallinto Arto Kangasniemi eläinlääkäri eläinlääkintä Kari Lähdesmäki eläinlääkäri eläinlääkintä Taina Kalliomäki eläinlääkäri eläinlääkintä Jaana Alho eläinlääkäri eläinlääkintä Jaana Kivalo valvontaeläinlääkäri alkutuotanto, eläinsuojelu, laitosvalvonta Muu avustava henkilökunta palkka, laskut, tietoturva, näytteenotto 0,5 Yhteensä käytettävissä 10 htv Taulukko 2.2b Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille (1 htv= 220 htpv) Käytettävissä kokonaisuudessa kokonaisuudesta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan, htpv htpv Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta 70 4 Muut (mm. palaverit, suunnittelut, 100 tietojärjestelmän ylläpito) yhteensä 100 % 15,5 % Ympäristöterveydenhuollon voimavarat ovat riittämättömät suhteessa lainsäädännön kunnille antamiin velvoitteisiin ja keskusviranomaisten antamiin ohjeisiin ja suosituksiin. Kyseessä on valtakunnallinen ilmiö. Valvontasuunnitelma toimii työkaluna niukkojen voimavarojen kohdistamisessa. Voimavaroja pyritään riskinarviointiin perustuen suuntaamaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan huomioiden valtakunnallisissa valvontaohjelmissa esitetyt painotukset. Yksityiskohtaisella toiminnan suunnittelulla pyritään varmistamaan voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö. 2.3 Koulutus Valvontahenkilöstö osallistuu ammatillista ylläpitoa varmistaviin koulutuksiin. Painopiste on lainsäädännön uudistuksiin ja ajankohtaisiin asioihin liittyvissä koulutuksissa. Jokainen työntekijä osallistuu vähintään yhteen koulutukseen vuosittain. Lisäksi pyritään osallistumaan alan koulutuksiin, joista on etäyhteys lähialueilla. 2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Liikelaitoksella on käytössä TerveKuu -valvontakohderekisteri verkkosovelluksella. Elintarvikevalvonnan tiedot syötetään KUTI-tietojärjestelmällä ja terveydensuojelu- ja tupakkavalvontatiedot kirjataan YHTItietojärjestelmällä. Rekisteriin tallennetaan perustiedot valvontakohteista, kuten toimija, yhteystiedot, toimiala, tehdyt tarkastukset, näytteenotot, neuvonta ja mahdolliset pakkotoimet. Lisäksi kohdetietoihin 5

6 lisätään tieto omavalvontasuunnitelmasta, turvallisuusasiakirjasta, valvontatutkimusohjelmasta sekä liitetään kaikki tarpeelliset muut asiakirjat. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalveluiden rekisteri- ja tietosuojaseloste löytyy LLKY:n nettisivuilta. YHTI- tietojärjestelmän avulla kerätään tietoa myös valvontasuunnitelman ulkopuolisista tarkastuksista sekä mm. lausuntojen valmisteluun, viranomaispalavereihin ja asiakkaiden neuvontaan käytetystä työajasta. LLKY:n ympäristöpalvelun valvontakohderekisterissä on 188 elintarvikevalvontakohdetta (puuttuu maidontuotantotilat, alkutuotantotilat), 187 terveydensuojelulain mukaista kohdetta ja 71 tupakkalain (lääkelain mukaan valvottavaa kohdetta). 2.5 Laatujärjestelmä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalvelulla on laatujärjestelmä, jota ylläpidetään jatkuvasti. Laatujärjestelmä sisältää tietoja ja ohjeita valvontahenkilöstölle mm. toiminnan tavoitteista, henkilöstön tehtävistä, näytteenottomenettelyistä, valvontamenetelmistä ja tekniikoista, tulosten tulkitsemisesta ja niiden nojalla tehtävistä päätöksistä. Laatujärjestelmä sisältää myös yksikön käytössä olevat lomakemallit. 2.6 Viestintä Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Asiakaspalvelua hoitavat kaikki työntekijät. Ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöpalvelujohtajalla. Ulkoinen viestintä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymällä on internet-sivut, jossa on toimijoille ja kuntalaisille suunnattua ohjeistusta ja lomakkeita. Kerran vuodessa jaetaan llky:n alueella jokaiseen talouteen Suuplari-lehti, johon on varattu kaksi sivua ympäristöpalvelulle. Lehdessä tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Lehden välissä on llky:n palveluluettelo, jossa on yhteystiedot. Tarvittaessa käytetään paikallisia, alueellisia tiedotusvälineitä. Sisäinen viestintä Ympäristöpalvelun henkilökunnalla on joka viikko viikkopalaveri, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Palaveriin osallistuu ympäristöpalvelujohtaja, toimistosihteeri, ympäristöterveystarkastajat, ympäristösihteeri sekä valvontaeläinlääkäri. Palavereista tehdään muistiot, jotka tallennetaan yhteiselle L-asemalle. Ympäristöterveystarkastajat pitävät omia palavereita ajankohtaisista asioista tarpeen mukaan, muistiot tallennetaan L-asemalle. Koulutusmateriaalit käydään läpi joko viikkopalaverissa tai yhteisessä palaverissa. Valvontasuunnitelman vireilletulosta tiedottaminen Valvontasuunnitelman vireille tulosta kuulutetaan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla, sekä llky.fi:n nettisivuilla. Lisäksi valvontasuunnitelma on kuulutusajan nähtävillä kuntien (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) palvelupisteillä. 2.7 Valvonnan maksullisuus Kunnan valvontaviranomaisen on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on nähtävillä osoitteessa Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään Elintarvikelain (23/2006) mukaan elintarvikehuoneistojen hyväksymistä; 6

7 elintarvikehuoneiston ilmoituksen käsittelystä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista; Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvontaa siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa; sekä elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvaa tarkastusta. Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä sekä; terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista sekä 6 :n pykälän nojalla myöntämistään todistuksista (laivatarkastukset); 6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen; 13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta; 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta; 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen); kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen). Tupakkalain (549/2016) mukaan 44 :ssä tarkoitettua vähittäismyyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelyä 48 :ssä tarkoitetun nikotiininesteen vähittäismyyntiä koskevan ilmoituksen käsittelyä 50 :ssä tarkoitetun tukkumyynti-ilmoituksen käsittelyä 79 :ssä tarkoitetun tupakointikieltoa koskevan hakemuksen käsittelyä 91 :ssä tarkoitettua vuosittaista tupakan ja nikotiininesteiden vähittäis- ja tukkumyynnin valvontamaksua. Lääkelaissa (395/1987) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat 54 d :ssä tarkoitetun nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvan myöntämistä ja 54 d :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuosittaista valvontamaksua. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut oikeus periä viivästyskorkoa. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, peritään viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :n i momentin tarkoittaman korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta peritään viiden euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on myös lisätty keskusvirastoille velvollisuus korvata kunnille sellainen työ, joka liittyy keskusvirastojen pyytämiin tehtäviin, jotka eivät lain mukaan kuulu kunnalle. Tämä kokeen keskusvirastoista kuntien toimeenpantavaksi ohjaamia tarkastuksia, näytteenottoa, tutkimuksia ja selvityksiä, jotka laissa säädetään viraston tehtäviksi tai jotka liittyvät viraston ohjeiden valmisteluun. Esimerkiksi: Valtio korvaa kunnille aiheutuneet kustannukset sellaisista Elintarviketurvallisuusviraston kuntien toimeenpantaviksi ohjaamista elintarvikevalvonnan tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka elintarvikelaissa säädetään Elintarviketurvallisuusviraston tehtäviksi tai jotka liittyvät säädösten tai Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden valmisteluun. Lain 30 :n 4 kohdan mukaisten valvontatehtävien suorittamisesta valtio korvaa kunnille ainoastaan näytteiden tutkimuskustannukset. ( /130) Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. 7

8 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta on hyväksynyt ympäristöterveydenhuollon maksutaksan Maksutaksa on nähtävillä LLKY:n nettisivuilla. Maksutaksan muutokset koskien tupakkalain (549/2016) muutoksia valvontamaksuihin tultaneen hyväksymään johtokunnassa marraskuussa 2016 sekä Eviran ohjeen 10503/1 Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen muutokset elintarvikevalvontamaksuihin tammikuussa Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalvelut käyttää pääasiassa Seinäjoella sijaitsevaa SeiLab:ia. Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA on hyväksynyt ko. laboratorion elintarvikelain, terveydensuojelulain sekä salmonellavalvontaohjelman nojalla. Eviran sivuilla on lista, mitkä menetelmät on akkreditoidut. Yhteystiedot: SeiLab Vaasantie 1C Seinäjoki puh. (06) Materiaalinäytteet sekä muut sisäilmanäytteet lähetetään: KVVY Porilab (Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry) Tiedepuisto Pori Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) ry:n laboratorion laatujärjestelmä on FINASakkreditoitu laatustandardin SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005 mukaisesti. KVVY:n laboratorio on lisäksi Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) elintarvikelain (23/2006), terveydensuojelulain (763/1994), eläintautilain (441/2013), lannoitevalmistelain (539/2006), rehulain (86/2008) ja sivutuoteasetuksen (EY 1069/2009) nojalla hyväksymä, viranomaistutkimuksia tekevä laboratorio. Lisäksi käytetään tarpeen vaatiessa muita hyväksyttyjä tutkimuslaitoksia näytteiden analysoinnissa. Elintarvikevalvontaviranomainen voi osoittaa laboratorion, jossa viranomaisnäytteet analysoidaan myös toiminnanharjoittajan maksamien viranomaisnäytteiden osalta. 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Lainsäädäntö on esitetty tarkkaan toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 2. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet ja riskinarviointi Uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävä ensimmäinen tarkastus on suunnitelmallinen tarkastus, josta peritään maksu. Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Valtakunnallisessa valvontaohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Valvontaohjelman mukaan kuntien tulee omalla alueellaan arvioida riskejä kohdekohtaisesti ja kohdentaa valvontaa sen mukaan. Valvontakohdetyyppien laskennallinen tarkastusmäärä ja tarkastusmäärä esitetään liitteessä 3. 8

9 LLKY:n alueen elintarvikevalvonnassa tullaan soveltamaan vuoden 2017 alusta lähtien Eviran julkaisemaan Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen-ohjetta. Ohjeen mukaan valvontatarpeen arviointiin lähtökohdan muodostavat toiminnan luonne, laajuus ja valvontahistoria. Elintarvikevalvonnan riskiluokitustaulukon mukaista suunnitelmallista tarkastustiheyttä lasketaan 50 % silloin, kun: taulukoiden antama suunnitelmallinen lähtökohtainen tarkastustiheys on kaksi tarkastusta vuodessa tai enemmän ja kuusi edellistä Oiva-raportin arviointitulosta on A (oivallinen) Terveydensuojeluvalvonnan riskinarviointimallit on kuvattu laatukäsikirjassa. Riskinarvioinnissa otetaan huomioon kohteiden koko, toiminnan laatu, tilat, havaitut epäkohdat ja aikaisemmat valvontatulokset. Ellei kohdetyyppikohtaista riskinarviointia ole tehty, sovelletaan valtakunnallisen valvontaohjelman riskiluokkaa ja tarkastustiheyttä Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuskertomuksessa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vai jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näytteenottokäyntiä ei voida pitää tarkastuksena. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus ja mahdolliset liitteet, jotka toimitetaan tiedoksi asianosaiselle. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Seuraavassa taulukossa on esitelty tarkastuksen yleinen sisältö toimialoittain. Taulukko Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Elintarvikevalvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen. Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että kolmen vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. Selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa). Tarkastuksista ilmoitetaan pääsääntöisesti ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Terveydensuojelunvalvonta Tupakkalainvalvonta 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tarkoitus ja tehtävä Elintarvikelain (23/2006) tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain avulla halutaan turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, 9

10 joka edellyttää valvonnalta suunnitelmallisuutta ja eri toimijoiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Suunnitelmaan sisällytetään elintarvikkeiden alkutuotantopaikkojen, hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen ja ilmoitusta edellyttävän toiminnan säännöllinen valvonta. Tilapäinen elintarvikkeiden myynti ei kuulu säännöllisen valvonnan piiriin, mutta tällaista toimintaa valvotaan tarvittaessa. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävä on puolestaan varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräysten mukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevat säännökset ovat elintarvikelain 7 luvussa. Lisäksi Evira on laatinut viranomaisille vuonna 2012 ohjeen hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä (Ohje /2). Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Elintarvikelain 32 :n mukaan hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa käyttää ympäristölautakunta Henkilöstö Elintarvikevalvontaa suorittaa neljä ympäristöterveystarkastajaa ja valvontaeläinlääkäri Painopistealueet elintarvikevalvonnassa Valtakunnalliset painopisteet Elintarvikkeiden valmistus o Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen o Reseptivalvontaprojekti o Elintarvikepatogeeniprojekti (osallistuttu vuonna 2016) - Kuljetus o Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen - Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu o Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen o Elintarvikepatogeeniprojekti - Elintarvikkeiden alkutuotanto o Alkutuotannon hygieniavalvonta tiloilla, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön - Vienti o Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen Valvontakohteiden rekisteröiminen Kohteiden ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt, joilla viranomainen saattaa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan kohteet valvonnan piiriin on kuvattu laatukäsikirjassa (PK1 ja PK2), kohdassa elintarvike Tarkastukset Elintarvikevalvontatarkastukset ovat pääasiassa valvontasuunnitelman mukaisia Oiva-tarkastuksia. Oivatarkastuksissa viranomainen arvioi yrityksen elintarviketurvallisuutta. Toiminnan laajuuteen ja riskiperäi- 10

11 syyteen nähden osa yrityksistä voidaan tarkastaa esim. useamman kerran vuodessa, mutta osa esim. vain kerran kolmessa vuodessa. Tarkastuksia tehdään myös epäilyjen, valitusten ja pyyntöjen mukaan tarvittaessa, jotka ovat valvontasuunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia. Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta, koska on tarkoitus tarkastaa sen hetkistä toimintaa yrityksessä. Oivan myötä valvonnassa painotetaan riskiperusteisuutta. Osa tarkastettavista asioista on katsottu olevan korkeamman elintarviketurvallisuusriskin kohtia ja ne tarkastetaan useammin vaikka joka tarkastuskerralla. Muut kohdat tarkastetaan tarkastajan harkinnan mukaan vähintään kerran kolmessa vuodessa tai silloin, jos niissä tarkastuksella huomataan epäkohtia. Epäkohta on asia, joka on elintarvikelainsäädännön vastainen ja jonka toimijan tulisi korjata. Jos tarkastettu yritys on saanut jostakin asiasta arvosanan korjattavaa tai huono, tekee valvoja aina yritykseen uuden tarkastuksen. Uusintatarkastuksella tarkastetaan vähintään että havaittu epäkohta on korjattu. Aiemmin saatu arvosana pysyy voimassa, kunnes tarkastaja uusintatarkastuksella toteaa epäkohdan korjatuksi. Korjattavista epäkohdista sovitaan määräaika, mihin mennessä epäkohdat kuuluu korjata. Oiva-tarkastus on kuvattu laatukäsikirjassa (PK3). Oiva-raportti julkaistaan Oivahymy.fi-sivuilla, joka on kuluttajille suunnattu raportti. Yritys saa Oivaraportin ja tarkastuskertomuksen. Yksityiskohtaiset, tarkastuksella esiin tulevat asiat ja epäkohdat kirjataan ei-julkaistavaan, vain toimijalle lähetettävään asiakirjaan. Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely on kohdassa (taulukko). Tarkastuksen sisällön yksityiskohtainen määritelmä löytyy Oiva-tarkastusohjeista (oivahymy.fi nettisivuilta). Tarkastuksien ohjeelliset ajat, tarkastustiheys ja valvontakohdemäärät löytyvät valvontasuunnitelmasta, liitteestä 3. Tarkastus pitää sisällään valmistelun, itse tarkastuksen sekä tarkastuskertomuksen laatimisen Näytteenotto ja tutkiminen Suurimmalla osalla alueen elintarviketoimijoilla on sopimus omavalvontanäytteenotosta. Viranomaisnäytteitä otetaan suunnitelman mukaisesti sellaisista kohteista joilla omavalvonnan näytteenotto ei pelaa. Lisäksi alueella toteutetaan vuosittain suunniteltuja projekteja. Viranomaisvalvontana otetut näytteet tutkitaan pääosin SeiLab Oy:ssä. Erikoisnäytteille etsitään tapauskohtaisesti sopivin hyväksytty laboratorio. Mikäli tulokset eivät ole sallituissa rajoissa, selvitetään poikkeaman syyt ja tehdään tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Viranomaisnäytetiedot kirjataan TerveKuuhun. Taulukko Näytteenottosuunnitelma 2017 KOHDE NÄYTTEET NÄYTTEIDEN MÄÄ- RÄ TUTKIMUKSET Yksittäisten toimijoiden omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi otettavat näytteet (Laskutus toimijalta) Pintapuhtausnäytteet Elintarvikenäytteet 75 kpl 12 kpl Aerobiset mikroorganismit E.coli tai enterobakteerit (Salmonella) (Listeria) Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan toteutumisen arvioinnissa tulee arvioida: - tarkastusten määrä - tarkastusten kattavuus - näytteiden määrä kohdetyypeittäin sekä - valvonnasta saatujen tulojen kohdentaminen 11

12 Toteutuminen raportoidaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmän (VYHA) kautta. 3.3 Terveydensuojelun valvonta Terveydensuojelun tarkoitus ja tehtävä Terveydensuojelulain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Lain tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Väestön terveyttä suojellaan mm. valvomalla ja tutkimalla talous- ja uimaveden, asumisen, yhteisten oleskelutilojen ja jätteiden aiheuttamia terveydellisiä haittavaikutuksia sekä vaikuttamalla alueiden käyttöön terveyshaittoja ehkäisevästi. Suunnitelmalliseen valvontaan ei sisälly muu terveydensuojelulain mukainen valvonta kuten asunnontarkastukset, lausuntojen laatiminen, näytteenotto (talousvesi/uimavesi), erilaisten valitusten selvittely, yleinen neuvonta ja suunnitteluapu, ilmoitusten/lupien käsittely ja tästä seuraava tarkastus. Useimmat valvontakohteet vaativat viranomaisen hyväksynnän jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin. Tämän jälkeen valvontakohde tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin perustettavasta TsL:n 13 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle, jolloin viranomainen saa tiedon toiminnan harjoittajasta ja voi antaa ohjausta ja neuvontaa (esim. kauneushoitola, parturi-kampaamo). Ilmoituksen käsittelystä peritään terveydensuojelulain mukainen maksun. Tällaisia tiloja voidaan valvoa asiakirjatarkastuksina. Kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin voidaan suorittaa tarkastus hallintomenettelylain mukaisesti, mikäli epäillään vakavaa terveyshaittaa. Kotirauhan piiriin kuuluvana tilana ei pidetä sellaista tilaa, jossa on erillinen sisäänkäynti ja tiloja ei käytetä vakituiseen asumiseen. Suurimmalla osalla alueen vesilaitoksista on sopimus talousvesiasetuksen mukaisista näytteistä SeiLab:n kanssa. Viranomainen ottaa talousvesiasetuksen mukaiset näytteet muutamasta kohteesta (8-10 kohdetta) Henkilöstö Terveydensuojelun valvontaa suorittaa neljä ympäristöterveystarkastajaa Painopistealueet terveysvalvonnassa Valvonnan painopisteiden avulla on tarkoitus turvata ihmisten terveellinen elinympäristö kohdistamalla rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudella Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Näitä kohteita ovat: kirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä teatterit, elokuvateatterit, ooppera- ja konserttisalit, sirkukset, balettijuhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitettu sisätilat muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja parturi- ja kampaamotoiminta solarium hautausmaat, yksityiset hautapaikat ja eläinten hautausmaat muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta todennäköisesti ei aiheudu käyttäjälle terveyshaittaa Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös. Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. 12

13 Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Ohjelmakaudella terveydensuojeluviranomainen jatkaa aloitettua terveysolojen valvontaa sellaisissa kohteissa, joita lapset ja nuoret käyttävät kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Lisäksi valvontaa kohdennetaan lasten ja nuorten kokoontumistiloihin. Sisäilman laadun ja ilmanvaihdon riittävyyden arvioiminen ovat osa suunnitelmallista valvontaa. Valtakunnalliset painopistealueet Talousvesi: - Asetuksen (401/2001) mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelman laatiminen/päivittäminen - Valvontatutkimusohjelmien päivittäminen, sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely: - Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, lävistys, kuppaus). Terveydellisten olojen valvonta: - Laadukkaat sisäilmaselvitykset: o Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) o Koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Sidosryhmät - Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) Paikalliset painopistealueet: YHTI-kohteiden kartoitus, kohteiden kirjaus ja riskiarviointi - Talousvesilaitosten valvonta ja riskinarvioinnit - Päiväkotien ja koulujen valvonta ja mahdollisen riskinarvioinnin suorittaminen loppuun - Kauneudenhoitolaitokset: kartoitus, kirjaus ja riskinarviointi Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen: Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät analyysit. Terveydensuojelulain mukaisista kohteista otettavat näytteet on esitetty liitteessä 3. Terveydensuojelulain mukaisia näytteitä ottavat viranhaltijat sekä laboratorion tai muu akkreditoitu näytteenottaja. Viranomaisvalvontana otetut näytteet tutkitaan pääosin SeiLab Oy:ssä. Erikoisnäytteille etsitään tapauskohtaisesti sopivin hyväksytty laboratorio Tarkastukset Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Tarkastuksen yleinen määrittely löytyy kohdasta Tarkastuksen sisällön yksityiskohtainen määritelmä ja riskinarviointimalliasiakirja löytyvät laatukäsikirjasta (TO1-TO8 ja VA 1- VA8) Alueen valvontakohteiden määrät ja suunnitelmallisten tarkastusten määrät löytyvät liitteestä 3. 13

14 3.3.5 Asumisterveysasioiden käsittely Asunnontarkastuksia tehdään kuntalaisten pyynnöstä asuntojen terveyshaittojen selvittämiseksi ja poistamiseksi. Asunnontarkastukset liittyvät sisäilman laatuun, meluhaittoihin, kosteus- ja homevaurioihin, asuntojen siivottomuuteen tai huonokuntoisuuteen, ilmanvaihdon puutteellisuuteen, hajuihin ja kylmyyteen. Todettujen epäkohtien poistamiseksi annetaan tarpeellisia korjauskehotuksia ja tarvittaessa käytetään muita terveydensuojelulain mukaisia keinoja terveyshaittojen poissulkemiseksi. Kuntalaisille ja kiinteistöjen haltijoille annetaan neuvontaa ja ohjausta asumisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Neuvonta on pääsääntöisesti puhelinneuvontaa asiakkaiden ottaessa yhteyttä ympäristöterveystarkastajaan. Asunnontarkastus tulee vireille asukkaan tai asunnon omistajan kirjallisella asunnontarkastuspyynnöllä. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on tarvittava asiantuntemus ja pätevyys. 3.4 Tupakkalain valvonta Tupakkavalvonnan tarkoitus ja tehtävä Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Kunta valvoo tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten toteumista alueellaan. Kuntien tehtävä sisältävät mm. tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupien sekä tukkumyynti-ilmoitusten käsittelyn. Tupakkalain mukaan kunnan terveysviranomaisten tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden myyntiä ja muuta luovuttamista sekä markkinointi- ja esilläpitokieltoja. Kunta valvoo myös tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista sekä määrää tupakointikieltoja asuntoyhteisön hakemuksesta. Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee tupakkalain nojalla kieltää säännösten vastainen toiminta sekä asettaa määräaika, jonka kuluessa tämä toiminta on lopetettava. Tarkastuksella käytetään Valviran tarkastuslistaa alkaen asuntoyhteisö voi hakea ympäristölautakunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Kielto on määrättävä asuntoyhteisön hakemuksesta, jos edellytykset täyttyvät. Lääkelain mukaan kunta valvoo alueellaan nikotiinivalmisteiden kaupoista tapahtuvaa myyntiä. Kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella tarkastaa nikotiinivalmisteiden varastointija myyntipaikkoja sekä valvoa nikotiinivalmisteiden myyntiä. Kunnan on myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta lupa nikotiinivalmisteiden myyntiin, jos hakija täyttää lääkelain edellytykset säilyttää ja myydä nikotiinivalmisteita. Kunnan on ilmoitettava luvan antamisesta ja myynnin lopettamisesta lääkelaitokselle. Mikäli myyntitoiminta on tarkastuksessa tai muutoin havaittu lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaiseksi, kunnan tulee kieltää toiminta sekä asettaa määräaika, jonka kuluessa säännösten vastainen toiminta on lopetettava Henkilöstö Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueella tupakka- ja lääkelain valvontaa suorittaa neljä ympäristöterveystarkastajaa Painopistealueet tupakkavalvonnassa Valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman mukaisesti vuosina painopisteenä ovat tupakointikiellot ja rajoitukset ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. 14

15 Myyntipaikkojen valvonnassa painopisteenä ovat vuosina tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta. Kaikkien tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupa-asiakirjojen uusiminen vuoden 2017 loppuun mennessä Tarkastukset Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on valtakunnallisesti yksinkertaistettu siten, että suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Valvontaohjelman suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin voidaan edelleen kohdistaa suunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvonnan painopistealueena. Muutenkin tupakkalain toteutumista, esimerkiksi koskien tupakointikielto ja -rajoituksia, voidaan valvoa muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Tupakointikieltoja ja -rajoituksia valvottaessa tarkastetaan, että tupakointi on kielletty ja tupakointikieltoja noudatetaan. Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Tarkastuksen yleinen määrittely löytyy kohdasta Tarkastuksen sisällön yksityiskohtainen määritelmä löytyy laatukäsikirjasta. Alueen tupakkavalvontakohteiden määrät löytyvät liitteestä 3. Tupakka- sekä nikotiinivalvonta suoritetaan pääosin muun valvonnan yhteydessä. 3.5 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan on huolehdittava peruseläinlääkintäpalvelujen ja päivystyksen järjestämisestä ja lakisääteisistä virkatehtävistä kuten eläinsuojelusta, maidontuotantotilojen hygieenisestä tarkastamisesta ja muusta alkutuotannon valvonnasta sekä eläintautien valvonnasta ja ennaltaehkäisystä. Eläinten tuonti- ja vientivalvonta sekä poikkeustilanteisiin varautumisen (valmiuseläinlääkäritoiminta) kuuluvat myös eläinlääkintähuollon perustehtäviin. Evira ja Aluehallintovirasto voivat tarvittaessa määrätä virkaeläinlääkäreille myös muita tehtäviä. LLKY:n alueella toimii viisi praktikkoeläinlääkäriä sekä yksi valvontaeläinlääkäri. Peruseläinlääkintäpalveluihin sisältyy perustason terveyden- ja sairaanhoito, neuvonta, akuuttien sairastapausten hoito, terveydenhuoltosuunnitelmien laatiminen ja ennaltaehkäisevä tautivalvonta myös muissa kuin vaarallisissa ja helposti tarttuvissa eläintaudeissa sekä säännöllinen eläintautitilanteen kartoitustoiminta (erilaiset näytteenotot esim. salmonellanäytteet, verinäytteet ja kliiniset tutkimukset). 4. Erityistilanteisiin varautuminen 4.1 Toiminta erityistilanteissa Elintarvikelain 46 :n tarkoittamissa erityistilanteissa toimitaan Elintarviketurvallisuusviraston valtakunnallisen erityissuunnitelman perusteella hyödyntäen liikelaitoksen alueen erityistilannesuunnitelmaa. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalveluiden valmiussuunnitelma erityistilanteita varten on valmistunut vuonna

16 4.2 Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Epidemioiden selvittäminen kuuluu kunnan tehtäviin ja niiden selvittämiseen on varauduttava myös budjetissa. Alueelle on luotu yhtenäinen epidemioiden selvitystyöryhmä joka kokoontuu kutsuttaessa, johon kuluu johtava lääkäri, ympäristöpalvelujohtaja, hygieniahoitaja ja ympäristöterveystarkastajat, sekä tarvittaessa valvontaeläinlääkäri. Epidemiaohjeistus on päivitetty Ohjeistus sisältää mm. toimintaohjeet elintarvike- ja talousvesivälitteisiin epidemioihin. Ympäristöpalvelujen erityistilannesuunnitelma talousvedenlaadun turvaamiseksi on valmistunut Ruokamyrkytysepäilytilanteessa elintarvikevalvonnasta vastaavat viranhaltijat tekevät kohteeseen ja elintarvikkeisiin liittyvät selvitykset ja ottavat tarvittaessa elintarvikenäytteet. Terveystoimen työntekijät huolehtivat altistuneisiin liittyvistä selvityksistä ja näytteistä. Valvontaviranomainen tekee epidemiaepäilyä koskevan ilmoituksen sähköisesti elintarvike- ja vesivälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitus- ja raportointijärjestelmään (RYMY) sekä aluehallintovirastolle. Erityistilanteista toimintaohjeet löytyvät laatukäsikirjasta. 5. Suunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan toteutumisen arvioinnissa tulee arvioida: - tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin - tarkastusten kattavuus - näytteiden määrä kohdetyypeittäin sekä - valvonnasta saatujen tulojen kohdentaminen Toteutumisen toimialakohtaisessa arvioinnissa käytetään apuna keskusvirastojen laatimia lomakkeita sekä sähköistä tiedonkeruujärjestelmää, joiden avulla selvitetään toimialakohtaisesti toteutunut valvonta. Arviointia tulee tehdä myös sen suhteen, miten voimavarojen jakautuminen eri sektoreille käytännössä toteutui. Suupohjan peruspalvelu LLKY:n ympäristöterveydenhuollon vuoden 2017 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi käsitellään ympäristölautakunnassa, jonka jälkeen arviointi toimitetaan sähköisesti VYHAjärjestelmän kautta aluehallintovirastoon mennessä. Kertyneitä valvontamaksuja ei ole kohdennettu ympäristöterveydenhuollolle. 16

17 LIITE 1 17

18 18

19 19

20 20

21 Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 2 Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä 1) Elintarvikelaki (23/2006) 2) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 3) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006) 4) Alkutuotantoasetus (134/2006) 5) Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 6) Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) 7) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 8) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004 9) Ensisaapumisasetus (118/2006) 10) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006) 11) STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) 12) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/ ) valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 14) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007) 15) MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (Laitosasetus) (37/EEO/2006) 16) MMM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (Elintarvikehuoneistoasetus) (28/2009) 17) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007) Terveydensuojelun lainsäädäntöä 1) Terveydensuojelulaki (763/94) 2) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (1352/2015) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista o STM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet o STM:n asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (ns. EU uimarantavesien valvontaan) ja STM:n asetus 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä 1) Tupakkalaki (549/2016) 2) STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002) 3) STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999) 4) STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53) Nikotiinivalmisteiden valvonnan lainsäädäntöä 1) Lääkelaki (395/1987) Eläinlääkintähuolto 1) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 2) Valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta (1031/2009) 21