Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille Päivitys vuodelle 2016

Transkriptio

1 Liite 1 Ympäristölautakunta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille Päivitys vuodelle 2016

2 Sisältö 1. Johdanto Valtakunnalliset valvontaohjelmat Kunnallinen valvontasuunnitelma Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymäalueen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Toimialue Valvonnan voimavarat ja tehtävät Koulutus Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Viestintä Valvonnan maksullisuus Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonnan toimialat Yleistä Riskinarviointi Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tarkoitus ja tehtävä Henkilöstö Elintarvikevalvonnan painopistealueet vuodelle Tarkastukset Ruokamyrkytyksiin varautuminen ja selvittäminen Näytteenotto ja tutkiminen Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Terveydensuojelu Terveydensuojelun tarkoitus ja tehtävä Henkilöstö Painopistealueet terveysvalvonnassa Tarkastukset Asumisterveysasioiden käsittely Tupakkalainvalvonta Tupakkavalvonnan tarkoitus ja tehtävä Henkilöstö Painopistealueet tupakkavalvonnassa Tarkastukset Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkoitus ja tehtävä Henkilöstö Painopistealueet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Eläinlääkintähuolto Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Suunnitelman toteutumisen arviointi Liite 1. Päätösvallan delegointi ympäristöterveydenhuollon asioissa Liite 2. Lainsäädäntö Liite 3. Valvontakohdemäärät sekä suunnitelmalliset tarkastukset ja näytteenotot vuodelle 2014 Liite 4. Valvontakohdetyypin yleinen sisältö 2

3 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Seuraavaa toimintakautta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnassa ja sen jälkeen valvontasuunnitelma toimitetaan Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Liikelaitos perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. 1.1 Valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvonnan yleisestä johdosta, suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa kolme ministeriötä; sosiaali- ja terveysministeriö (STM), maa- ja metsätalousministeriö(mmm), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), joilla toimii kolme keskusvirastoa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Elintarviketurvallisuusvirasto(Evira) ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta puolestaan vastaavat aluehallintovirastot. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma on väline, joka tarvitaan tämän laaja-alaisen valvonnan ohjaamiseksi kunnassa ja muissa ympäristöterveydenhuollon viranomaisissa yhdenmukaisella tavalla. Eri hallinnonalojenyhteisellä ohjelmalla yhdenmukaistetaan valvonta- ja ratkaisukäytäntöjä, ohjataan valvontaa riskiperusteiseksi sekä parannetaan valvonnan vaikuttavuutta, kun toiminta pohjautuu suunnitelmallisuuteen. Toimialakohtaiset valvontaohjelmat ovat nyt osa yhteistä valvontaohjelmaa ja toimialojen erityispiirteet esitetään omina kokonaisuuksina. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ovat laatineet ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille Siinä määritellään ympäristöterveydenhuollon yhteiset periaatteet toimialakohtaisille valvontaohjelmille ja ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamalle valvonnalle. 1.2 Kunnallinen valvontasuunnitelma Suupohjan peruspalvelunliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatii ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat. Suunnitelmalliselle valvonnalle on annettu perusta ympäristöterveydenhuollon laeilla. Valvontasuunnitelma-asetuksen 3 :n mukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään: 1) tarkastuksen sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. 3

4 Asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmalla tarkoitetaan yhtä valvontasuunnitelmaa, johon on koottu eri lakien mukaiset toimialakohtaiset asiat. 2. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymäalueen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1 Toimialue Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimialueena on Kauhajoen kaupunki sekä Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat. Liikelaitoksen ympäristöterveydenhuollossa on 10 htv:n resurssit joten se täyttää valtioneuvoston periaatepäätöksen velvoitteet. Asukasluku alueella on n Toiminta-alueella on runsaasti alkutuotantopaikkoja. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Liikelaitoksen alueella toimii neljä ympäristöterveystarkastajaa, viisi praktikkoeläinlääkäriä, joista yksi toimii vastaavana eläinlääkärinä sekä valvontaeläinlääkäri, ympäristöpalvelujohtaja sekä vuokrattu toimistosihteeri. Viranhaltijoille on delegoitu päätösvalta ympäristöterveydenhuollon asioissa 2 / Liite 1. Hallinnolliset pakkokeinot on kuvattu laatukäsikirjassa. Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely sekä asiaan kuuluvat tarkastukset. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta, jota on annettava tarpeen vaatiessa. Lisäksi toiminnan kehittäminen (uudet ohjelmat, KUTI 2, suunnitelmien ja työohjeiden laatiminen, YHTI, yms.) vievät osan kokonaisresursseista. Akuutit tilanteet priorisoidaan niiden ympäristöterveydellisen merkittävyyden mukaisesti. Akuutteja tilanteita ovat esim. erilaiset terveyshaittaepäilyt ja asiakasvalitukset. Myös vakiintuneiden valvontakohteiden priorisointi on mahdollista aikaisemman valvontahistorian perusteella, mikäli resurssit eivät riitä suunnitelmallisen valvonnan toteuttamiseen ja tavoitteisiin. Ympäristöterveydenhuollossa arvioidaan olevan käytettävissä henkilöstöresursseja koko ympäristöterveydenhuollon valvontaan alla esitetyn mukaisesti (Taulukko 2.2b). Valvontasuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon, että käytettävissä olevista voimavaroista on mahdollista käyttää vai osa nimenomaan suunnitelmallista valvontaa varten. Valtioneuvoston periaatepäätökseen elintarvikevalvonnan kehittämisessä sisältyy ajatus henkilöstön erikoistumisesta muodostettavissa seudullisissa yksiköissä. Tavoitteena on, että eri viranhaltijoilla olisi erikoisosaamista ympäristöterveydenhuollon osa-alueilla: tähän on selvää tarvetta, sillä pienissä yksiköissä pätevyyden turvaaminen laajalla vastuualueella on usein mahdotonta. Liikelaitoksen alueella ympäristöterveystarkastajien toiminta-alue on koko liikelaitoksen alue. Taulukko 2.2a. Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä oleva henkilöstö Nimi Virkanimike erityisosaaminen muuta Tapani Ojala ympäristöpalvelujohtaja hallinto Tarja Kortesniemi ympäristöterveystarkastaja keskuskeittiöt, kasvisten jatkojalostus, elintarvikkeiden valmistus, talousvesi, palvelukodit Mirkka Liukku Juha-Matti Rintala ympäristöterveystarkastaja vs. ympäristöterveystarkastaja ( saakka) myymälät, parturi-kampaamot, kauneushoitolat, uimahallit, tuholaiset, päiväkodit Piia Tella ympäristöterveystarkastaja leipomot, ravintolat, elintarvikkeiden valmistus, kuluttajaturvallisuus, päiväkodit, Markus Saarinen ympäristöterveystarkastaja asuntotarkastukset, pizzeriat/grillit, talousvesi, tupakkaluvat, uimavesi, 4

5 sisäilma-ongelmat, koulut Tapani Pukkila vastaava eläinlääkäri eläinlääkintä, hallinto Arto Kangasniemi eläinlääkäri eläinlääkintä Kari Lähdesmäki eläinlääkäri eläinlääkintä Taina Kalliomäki eläinlääkäri eläinlääkintä Jaana Alho eläinlääkäri eläinlääkintä Marjo Paulaharju toimistosihteeri hallinto Tulikukka Kiviharju valvontaeläinlääkäri alkutuotanto, eläinsuojelu, laitosvalvonta Yhteensä käytettävissä 10 htv Taulukko 2.2b Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille (1 htv= 220 htpv) Käytettävissä kokonaisuudessa kokonaisuudesta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan htpv htpv Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Kuluttajaturvallisuus 15 3 yhteensä 100 % 17,2 % Ympäristöterveydenhuollon voimavarat ovat riittämättömät suhteessa lainsäädännön kunnille antamiin velvoitteisiin ja keskusviranomaisten antamiin ohjeisiin ja suosituksiin. Kyseessä on valtakunnallinen ilmiö. Valvontasuunnitelma toimii työkaluna niukkojen voimavarojen kohdistamisessa. Voimavaroja pyritään riskinarviointiin perustuen suuntaamaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan huomioiden valtakunnallisissa valvontaohjelmissa esitetyt painotukset. Yksityiskohtaisella toiminnan suunnittelulla pyritään varmistamaan voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö. 2.3 Koulutus Valvontahenkilöstö osallistuu ammatillista ylläpitoa varmistaviin koulutuksiin. Painopiste on lainsäädännön uudistuksiin ja ajankohtaisiin asioihin liittyvissä koulutuksissa. Jokainen työntekijä osallistuu vähintään yhteen koulutukseen vuosittain. Lisäksi pyritään osallistumaan aluehallintoviraston järjestämiin koulutuksiin ja koulutuksiin, joista on etäyhteys Seinäjoelle tai Vaasaan. Koulutukseen osallistumisesta tehdään päätös, joka arkistoidaan toimistosihteerin huoneessa. 2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Liikelaitoksella on käytössä TerveKuu -valvontakohderekisteri verkkosovelluksella. Elintarvikevalvonnan tiedot syötetään KUTI-tiedonkeruulla. Rekisteriin tallennetaan perustiedot valvontakohteista, kuten toimija, yhteystiedot, toimiala, tehdyt tarkastukset, näytteenotot, neuvonta ja mahdolliset pakkotoimet. Lisäksi kohdetietoihin lisätään tieto omavalvontasuunnitelmasta, turvallisuusasiakirjasta, valvontatutkimusohjelmasta sekä liitetään kaikki tarpeelliset muut asiakirjat. YHTI- tietojärjestelmään kirjataan terveydensuojelu-, tupakka-, ja kuluttajaturvallisuusvalvontatiedot. Järjestelmän avulla kerätään tietoa myös valvontasuunnitelman ulkopuolisista tarkastuksista sekä mm. lausuntojen valmisteluun, työmatkaan ja asiakkaiden neuvontaan käytetystä työajasta. 2.5 Viestintä Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Asiakaspalvelua hoitavat kaikki työntekijät. Ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöpalvelujohtajalla. Ulkoinen viestintä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymällä on internet-sivut, jossa on toimijoille ja kuntalaisille suunnattua ohjeistusta ja lomakkeita. 5

6 Kerran vuodessa jaetaan llky:n alueella jokaiseen talouteen Suuplari-lehti, johon on varattu kaksi sivua ympäristöpalvelulle. Lehdessä tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Lehden välissä on llky:n palveluluettelo, jossa on yhteystiedot. Tarvittaessa käytetään paikallisia, alueellisia tiedotusvälineitä. Sisäinen viestintä Ympäristöpalvelun henkilökunnalla on joka viikko viikkopalaveri, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Palaveriin osallistuu ympäristöpalvelujohtaja, toimistosihteeri, ympäristöterveystarkastajat, ympäristösihteeri sekä valvontaeläinlääkäri. Palavereista tehdään muistiot, jotka tallennetaan yhteiselle L-asemalle. Ympäristöterveystarkastajat pitävät omia palavereita ajankohtaisista asioista tarpeen mukaan, muistiot tallennetaan L-asemalle. Koulutusmateriaalit käydään läpi joko viikkopalaverissa tai yhteisessä palaverissa. Valvontasuunnitelman vireilletulosta tiedottaminen Valvontasuunnitelman vireilletulosta tiedotetaan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla, sekä llky.fi nettisivuilla. Lisäksi valvontasuunnitelma on kuulutusajan nähtävillä kuntien (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) palvelupisteillä. 2.6 Valvonnan maksullisuus Kunnan valvontaviranomaisen on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on nähtävillä osoitteessa Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Kuntaliitto on yleiskirjeellään (21/80/2006) ohjeistanut ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta, maksujen suuruuden määrittämistä sekä taksojen hyväksymistä. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään Elintarvikelain (23/2006) mukaan elintarvikehuoneistojen hyväksymistä; elintarvikehuoneiston ilmoituksen käsittelystä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista; Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvontaa siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa; sekä elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvaa tarkastusta. Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. 28 artiklan perusteella kaikesta elintarvikelain mukaisesta lisävalvonnasta, myös kehotuksen perusteella tehdystä, voidaan periä maksu: Kun paljastunut säännösten noudattamatta jättäminen aiheuttaa virallisia valvontatoimia, jotka ylittävät toimivaltaisen viranomaisen tavanomaisen valvontatoiminnan, toimivaltaisen viranomaisen on perittävä virallisista lisävalvontatoimista aiheutuvat kustannukset säännöksiä noudattamatta jättäneiltä toimijoilta tai se voi periä kyseiset kustannukset lisävalvontatoimia suoritettaessa tuotteet omistavalta tai niitä hallussaan pitävältä toimijalta. Tavanomainen valvontatoiminta on yhteisön tai jäsenvaltion lainsäädännön edellyttämää rutiininomaista valvontatoimintaa ja erityisesti toimintaa, jota kuvataan 41 artiklassa säädetyssä suunnitelmassa. Tavanomaisen valvontatoiminnan ylittävään toimintaan sisältyy näytteiden ottaminen ja analysointi sekä muut valvontatoimet, jotka ovat tarpeen ongelman laajuuden selvittämiseksi, sen toteamiseksi, onko korjaavia toimia toteutettu, tai noudattamatta jättämisen toteamiseksi ja/tai vahvistamiseksi. ) Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä sekä; terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; 6

7 kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista sekä 6 :n pykälän nojalla myöntämistään todistuksista (laivatarkastukset); 6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen; 13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta; 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta; 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen); kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen). Tupakkalain (693/1976) mukaan 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan myöntämistä 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuista valvontamaksua 14a :ssä tarkoitetun kunnan valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia; 14a :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvontaan silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Lääkelaissa (395/1987) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat 54 d :ssä tarkoitetun nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvan myöntämistä ja 54 d :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuosittaista valvontamaksua. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan 6 :ssä tarkoitetun kuluttajapalvelun tarjoamisista koskevan ilmoituksen käsittelystä valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista. Kunnassa tulee olla hyväksytty taksa, joka sisältää edellä mainitut toimenpiteet ja niistä määräytyvät maksut. Talousarvion laatimisen yhteydessä on syytä tarkistaa valvontayksikön tuntihinta ja tehdä tarvittaessa tarkistukset taksan euromääriin. Viranomaistoiminnalle määritetään tuntihinta, joka on aina sama, riippumatta siitä, kuka viranhaltija tarkastuksen tekee. Valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006) sekä valvonta-ohjelmia koskevassa asetuksessa (664/2006) määritellään tarkastukseen keskimääräisesti käytettävään aikaan kuuluvaksi tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Kuntaliiton yleiskirjeessä ohjeistetaan matkakustannusten sisällyttämistä jaettaviin yleiskustannuksiin, jolloin ne tulevat mukaan tuntihintaan, eikä matkalaskua kohdenneta suoraan toiminnanharjoittajalle. Matkoihin käytetty aika voidaan huomioida, vähentämällä valvontahenkilöstön vuosittain matkoihin käyttämä aika valvontahenkilöstön vuotuisesta tehollisesta työtuntimäärästä samalla tavalla kuin loma-ajat ja sairauspoissaolot. palkat sivukuluineen (tarkastajat, hygieenikko, praktikon viranomaisosuus, toimistohenkilöstö) + vuokrat + hallinnon kustannukset+ puhelin+ matkakustannukset+ koulutuskustannukset Valvontatunnin hinta = tehollinen vuotuinen valvonta-aika tunteina (valvontahenkilöstön vuotuinen työtuntimäärä loma-ajat sairauspoissaolot - tarkastusmatkoihin käytetty aika) Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut oikeus periä viivästyskorkoa. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, peritään viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :n i momentin tarkoittaman korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta peritään viiden euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on myös lisätty keskusvirastoille velvollisuus korvata kunnille sellainen työ, joka liittyy keskusvirastojen pyytämiin tehtäviin, jotka eivät lain mukaan kuulu kunnalle. Tämä kokeen keskusvirastoista kuntien toimeenpantavaksi ohjaamia tarkastuksia, näytteenottoa, tutkimuksia ja selvityksiä, jotka laissa säädetään viraston tehtäviksi tai jotka liittyvät viraston ohjeiden valmisteluun. Esimerkiksi: Valtio korvaa kunnille aiheutuneet kustannukset sellaisista Elintarviketurvalli- 7

8 suusviraston kuntien toimeenpantaviksi ohjaamista elintarvikevalvonnan tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka elintarvikelaissa säädetään Elintarviketurvallisuusviraston tehtäviksi tai jotka liittyvät säädösten tai Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden valmisteluun. Lain 30 :n 4 kohdan mukaisten valvontatehtävien suorittamisesta valtio korvaa kunnille ainoastaan näytteiden tutkimuskustannukset. ( /130) Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta on hyväksynyt ympäristöterveydenhuollon maksutaksan Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalvelut käyttää pääasiassa Seinäjoella sijaitsevaa SeiLab:ia. Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA on hyväksynyt ko. laboratorion elintarvikelain, terveydensuojelulain sekä salmonellavalvontaohjelman nojalla. Eviran sivuilla on lista, mitkä menetelmät on akkreditoidut. Yhteystiedot: SeiLab Vaasantie 1C Seinäjoki puh. (06) Lisäksi käytetään tarpeen vaatiessa muita hyväksyttyjä tutkimuslaitoksia näytteiden analysoinnissa. Elintarvikevalvontaviranomainen voi osoittaa laboratorion, jossa viranomaisnäytteet analysoidaan myös toiminnanharjoittajan maksamien viranomaisnäytteiden osalta. 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Lainsäädäntö on esitetty tarkkaan toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 2. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Riskinarviointia käsitellään tarkemmin toimialakohtaisissa osioissa Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuskertomuksessa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan 8

9 katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Valvonta-alueeseen kuuluu Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Etäisyyksistä johtuen matka-ajat vievät osan työajasta. Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vai jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näytteenottokäyntiä ei voida pitää tarkastuksena. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus ja mahdolliset liitteet, jotka toimitetaan tiedoksi asianosaiselle. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita joista johtuen terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisia mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Seuraavassa taulukossa on esitelty tarkastuksen yleinen sisältö toimialoittain. Taulukko Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Elintarvikevalvonta Terveydensuojelunvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tupakkalainvalvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen. Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. Selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa). Tarkastuksista ilmoitetaan pääsääntöisesti ennakkoon. Tarkastuksen tarkoitus selvittää, onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Elintarvikevalvontakohteiden tarkastustiheydet määräytyvät riskinarvioinnin perusteella. Tarkastustiheys ilmoitetaan toimijalle kirjallisesti. Muiden kohteiden tarkastustiheydet määräytyvät valtakunnallisen valvontaohjelman valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden perusteella. Valvontakohdetyyppien tavoitteelliset tarkastustiheydet esitetään liitteessä 3. Uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävä ensimmäinen tarkastus on suunnitelmallinen tarkastus, josta peritään maksu. Riskinarviointi Riskinarviointilomake tarkastustarpeen määrittämistä varten täytetään Tervekuussa: Elintarvikehuoneiston riskinarviointimalli. Tarkastaja arvioi riskiluvun lomakkeen jokaisesta kohdasta ja yhteenlasketun riskiluvun perusteella muodostuu laskettu tarkastustiheys. Tarkastustiheyden alentaminen Tarkastustiheyttä voidaan alentaa, jos toiminta on kausiluontoista, pienimuotoista tai tilojen käyttö on satunnaista kohteella on kattava omavalvontasuunnitelma, jota myös noudatetaan. Henkilökunta on ammattitaitoista kohde on jakelukeittiö, jossa ruokailijoiden määrä on vähäinen 9

10 kohteen valikoima on suppea ja myynti vähäistä sekä täyttävät rakenteellisesti lainsäädännön vaatimukset Tarkastustiheyden nostaminen Tarkastustiheyttä voidaan nostaa, jos ei ole toimivaa omavalvontasuunnitelmaa kohteella on rakenteellisia tai toiminnallisia puutteita Terveydensuojelun riskinarviointimallit on kuvattu laatujärjestelmässä. Tarkastustiheyksien määriä (Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma, liite 3) voidaan pitää suunnitelmia laadittaessa keskiarvoina, joita viranomainen voi riskitekijöiden arviointiin perustuen lisätä tai vähentää korkeintaan 50 %. Jos tarkastustiheyttä alennetaan 50 % tai enemmän, tulee se perustella. Jos tehdään kohteessa osakohtainen tarkastus, riskinarviointia ei tuolloin suoriteta vasta sitten kun kaikki osa-alueet on tarkastettu Eri valvontasektoreiden riskinarvioinnissa otetaan soveltuvin osin huomioon kohteiden koko, toiminnan laatu, tilat, havaitut epäkohdat ja aikaisemmat valvontatulokset. Lisäksi vuosittaisia tarkastuskohteita suunniteltaessa otetaan huomioon viimeisimmän käynnin ajankohta. Ellei kohdetyyppikohtaista riskinarviointia ole tehty, sovelletaan valtakunnallisen valvontaohjelman riskinarviointipohjia. 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tarkoitus ja tehtävä Elintarvikelain (23/2006) tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain avulla halutaan turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, joka edellyttää valvonnalta suunnitelmallisuutta ja eri toimijoiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Suunnitelmaan sisällytetään elintarvikkeiden alkutuotantopaikkojen, hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen ja ilmoitusta edellyttävän toiminnan säännöllinen valvonta. Tilapäinen elintarvikkeiden myynti ei kuulu säännöllisen valvonnan piiriin, mutta tällaista toimintaa valvotaan tarvittaessa. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävä on puolestaan varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräysten mukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma (elintarvikelaki 48, valvontasuunnitelma-asetus 665/2006). Suunnitelma on osa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa (valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta 665/2006). Valvontasuunnitelman tulee pitää sisällään valvontakohteiden tarkastustiheyden, tarkastuksen sisällön, kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton, suunnitelman toteutumisen arvioinnin ja laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevat säännökset ovat elintarvikelain 7 luvussa. Lisäksi Evira on laatinut viranomaisille vuonna 2012 ohjeen hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä (Ohje /2). Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Elintarvikelain 32 :n mukaan hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa käyttää ympäristölautakunta. 10

11 3.2.2 Henkilöstö Elintarvikevalvontaa suorittaa neljä ympäristöterveystarkastajaa ja valvontaeläinlääkäri Elintarvikevalvonnan painopistealueet vuodelle Valtakunnalliset painopisteet Elintarvikkeiden valmistus o Oivan käyttöönotto o Jäljitettävyysvalvontaprojekti - Kuljetus o Oivan käyttöönotto - Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu o Oivan käyttöönotto (loput kohteet jotka eivät ole kuuluneet Oivaan alkaen) o Jäljitettävyysvalvontaprojekti o Mikrobilääkeresistanssin seurannan käynnistäminen vähittäismyyntilihoista Valtakunnalliset painopisteet Elintarvikkeiden valmistus o Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen o Reseptivalvontaprojekti o Elintarvikepatogeeniprojekti - Kuljetus o Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen - Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu o Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen o Elintarvikepatogeeniprojekti Suunnitelluista tarkastuksista peritään tarkastusmaksu taksan mukaisesti Tarkastukset Elintarviketarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksia suoritetaan myös epäilyjen, valitusten ja pyyntöjen mukaan tarvittaessa. Tarkastustiheys määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Kohteisiin, joihin ei ole vielä tehty riskinarviointia sovelletaan Eviran ohjeellista tarkastustiheyttä. Alueen elintarvikevalvontakohdemäärät sekä elintarvikekohteisiin tehtävät tarkastusmäärät löytyvät liitteestä 3. Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely on kohdassa Tarkastuksen sisällön yksityiskohtainen määritelmä löytyy OIVA-tarkastuslistasta. Tarkastuksien ohjeelliset ajat löytyvät valvontasuunnitelmasta, liitteestä 3. Tarkastus pitää sisällään valmistelun, itse tarkastuksen sekä tarkastuskertomuksen laatimisen Ruokamyrkytyksiin varautuminen ja selvittäminen Ruokamyrkytysepäilyt selvitetään viipymättä. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueella toimii epidemiatyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Epidemiatyöryhmä on laatinut hälytyskaavion terveysvaaran varalle. Elintarvikevalvonnasta vastaavat viranhaltijat tekevät kohteeseen ja elintarvikkeisiin liittyvät selvitykset ja ottavat elintarvikenäytteet. Terveystoimen työntekijät huolehtivat altistuneisiin liittyvistä selvityksistä ja näytteistä. Elintarvikevalvonta vastaa ilmoituksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä Eviralle. 11

12 3.2.6 Näytteenotto ja tutkiminen Alueen toimijoilla on suurella osaa sopimus paikallisen laboratorion kanssa omavalvonnan näytteenotosta. Viranomaisnäytteitä otetaan suunnitelman mukaisesti sellaisista kohteista joilla omavalvonnan näytteenotto ei pelaa. Lisäksi alueella toteutetaan vuosittain suunniteltuja projekteja. Viranomaisvalvontana otetut näytteet tutkitaan pääosin SeiLab Oy:ssä. Erikoisnäytteille etsitään tapauskohtaisesti sopivin hyväksytty laboratorio. Mikäli tulokset eivät ole sallituissa rajoissa, selvitetään poikkeaman syyt ja tehdään tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Viranomaisnäytetiedot kirjataan TerveKuuhun. Taulukko Näytteenottosuunnitelma 2016 KOHDE NÄYTTEET NÄYTTEIDEN MÄÄ- RÄ TUTKIMUKSET Viipaloidut juustot (Eviran projekti) Elintarvikenäytteet 6-10 kpl Salmonella, listeria Yksittäisten toimijoiden omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi otettavat näytteet (Laskutus toimijalta) Pintapuhtausnäytteet Elintarvikenäytteet 75 kpl 12 kpl Aerobiset mikroorganismit E.coli tai enterobakteerit (Salmonella) (Listeria) Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan toteutumisen arvioinnissa tulee arvioida: - tarkastusten määrä - tarkastusten kattavuus - näytteiden määrä kohdetyypeittäin sekä - valvonnasta saatujen tulojen kohdentaminen Toteutumisen toimialakohtaisessa arvioinnissa käytetään apuna keskusvirastojen laatimia lomakkeita, joiden avulla selvitetään toimialakohtaisesti toteutunut valvonta. 3.3 Terveydensuojelu Terveydensuojelun tarkoitus ja tehtävä Terveydensuojelulain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Lain tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Suunnitelmalliseen valvontaan ei sisälly muu terveydensuojelulain mukainen valvonta kuten asunnontarkastukset, lausuntojen laatiminen, erilaisten valitusten selvittely, yleinen neuvonta ja suunnitteluapu, ilmoitusten/lupien käsittely ja tästä seuraava tarkastus. Useimmat valvontakohteet vaativat viranomaisen hyväksynnän jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin. Tämän jälkeen valvontakohde tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. 12

13 Henkilöstö Terveydensuojelun valvontaa suorittaa neljä ympäristöterveystarkastajaa Painopistealueet terveysvalvonnassa Valvonnan painopisteiden avulla on tarkoitus turvata ihmisten terveellinen elinympäristö kohdistamalla rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudella Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Näitä kohteita ovat: kirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä teatterit, elokuvateatterit, ooppera- ja konserttisalit, sirkukset, balettijuhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitettu sisätilat muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja parturi- ja kampaamotoiminta solarium hautausmaat, yksityiset hautapaikat ja eläinten hautausmaat muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta todennäköisesti ei aiheudu käyttäjälle terveyshaittaa Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös. Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Ohjelmakaudella terveydensuojeluviranomainen jatkaa aloitettua terveysolojen valvontaa sellaisissa kohteissa, joita lapset ja nuoret käyttävät kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Lisäksi valvontaa kohdennetaan lasten ja nuorten kokoontumistiloihin. Sisäilman laadun ja ilmanvaihdon riittävyyden arvioiminen ovat osa suunnitelmallista valvontaa. Valtakunnalliset painopistealueet Talousvesi: - Asetuksen (401/2001) mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelman laatiminen/päivittäminen - Valvontatutkimusohjelmien päivittäminen, sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely: - Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, lävistys, kuppaus). Terveydellisten olojen valvonta: - Laadukkaat sisäilmaselvitykset: o Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) o Koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Sidosryhmät - Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) Paikalliset painopistealueet: YHTI-kohteiden kartoitus, kohteiden kirjaus ja riskiarviointi 13

14 - Talousvesilaitosten valvonta ja riskinarvioinnit - Päiväkotien ja koulujen valvonta ja mahdollisen riskinarvioinnin suorittaminen loppuun - Kauneudenhoitolaitokset: kartoitus, kirjaus ja riskinarviointi Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen: Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät analyysit. Terveydensuojelulain mukaisista kohteista otettavat näytteet on esitetty liitteessä 3. Terveydensuojelulain mukaisia näytteitä ottavat viranhaltijat sekä laboratorion tai muu akkreditoitu näytteenottaja. Viranomaisvalvontana otetut näytteet tutkitaan pääosin SeiLab Oy:ssä. Erikoisnäytteille etsitään tapauskohtaisesti sopivin hyväksytty laboratorio Tarkastukset Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Tarkastuksen yleinen määrittely löytyy kohdasta Tarkastuksen sisällön yksityiskohtainen määritelmä ja riskinarviointi löytyvät laatukäsikirjasta. Alueen valvontakohteiden määrät ja suunnitelmallisten tarkastusten määrät löytyvät liitteestä Asumisterveysasioiden käsittely Asunnontarkastuksia tehdään kuntalaisten pyynnöstä asuntojen terveyshaittojen selvittämiseksi ja poistamiseksi. Asunnontarkastukset liittyvät sisäilman laatuun, meluhaittoihin, kosteus- ja homevaurioihin, asuntojen siivottomuuteen tai huonokuntoisuuteen, ilmanvaihdon puutteellisuuteen, hajuihin ja kylmyyteen. Todettujen epäkohtien poistamiseksi annetaan tarpeellisia korjauskehotuksia ja tarvittaessa käytetään muita terveydensuojelulain mukaisia keinoja terveyshaittojen poissulkemiseksi. Kuntalaisille ja kiinteistöjen haltijoille annetaan neuvontaa ja ohjausta asumisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Neuvonta on pääsääntöisesti puhelinneuvontaa asiakkaiden ottaessa yhteyttä ympäristöterveystarkastajaan. Asunnontarkastuksia tehdään yhteydenottojen perusteella. Tarkastukset perustuvat kuntalaisten pyytämiin tarkastus- ja mittauspyyntöihin. Asunnontarkastuksia ja mittauksia tehdään Isojoen, Karijoen, Teuvan ja Kauhajoen alueilla. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on tarvittava asiantuntemus ja pätevyys. 3.4 Tupakkalainvalvonta Tupakkavalvonnan tarkoitus ja tehtävä Tupakkalain mukaan kunnan terveysviranomaisten tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, automaattisten myyntilaitteiden sijoittamista, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee tupakkalain nojalla kieltää säännösten vastainen toiminta sekä asettaa määräaika, jonka kuluessa tämä toiminta on lopetettava. 14

15 Tarkastuksella käytetään Valviran tarkastuslistaa. Lääkelain mukaan kunta valvoo alueellaan nikotiinivalmisteiden kaupoista tapahtuvaa myyntiä. Kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella tarkastaa nikotiinivalmisteiden varastointija myyntipaikkoja sekä valvoa nikotiinivalmisteiden myyntiä. Kunnan on myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta lupa nikotiinivalmisteiden myyntiin, jos hakija täyttää lääkelain edellytykset säilyttää ja myydä nikotiinivalmisteita. Kunnan on ilmoitettava luvan antamisesta ja myynnin lopettamisesta lääkelaitokselle. Mikäli myyntitoiminta on tarkastuksessa tai muutoin havaittu lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaiseksi, kunnan tulee kieltää toiminta sekä asettaa määräaika, jonka kuluessa säännösten vastainen toiminta on lopetettava Henkilöstö Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueella tupakka- ja lääkelain valvontaa suorittaa neljä ympäristöterveystarkastajaa Painopistealueet tupakkavalvonnassa Valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman mukaisesti vuosina painopisteenä ovat tupakointikiellot ja rajoitukset ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. Myyntipaikkojen valvonnassa painopisteenä ovat vuosina tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta Tarkastukset Tarkastuksen yleinen määrittely löytyy kohdasta Tarkastuksen sisällön yksityiskohtainen määritelmä löytyy laatukäsikirjasta. Alueen tupakkavalvontakohteiden määrät löytyvät liitteestä 3. Tupakka- sekä nikotiinivalvonta suoritetaan pääosin muun valvonnan yhteydessä. 3.5 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkoitus ja tehtävä Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta (Kuluttajanturvallisuuslaki (920/2011)) velvoittaa kunnan valvomaan alueellaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön mukaan ensisijainen vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla (valmistaja, maahantuoja, myyjä tai palvelun tuottaja) tai muulla palveluntarjoajalla (esimerkiksi kunta tai seurakunta). Palveluiden tarjoajien on myös toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyttämisestä aiheudu vaaraa kuluttajille tai lähistöllä oleville henkilöille. Eräitä kuluttajapalveluja tarjoavia toimijoilta edellytetään tekemään ennen palvelun aloittamista Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 :n mukainen ilmoitus toiminnastaan. Lisäksi heidän on laadittava toimintaansa koskeva turvallisuusasiakirja Valtioneuvoston asetuksen eräitä kuluttajapalveluita koskevasta turvallisuusasiakirjasta (1110/2011) perusteella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kuluttajaturvallisuuslainsäädännön noudattamista sekä suunnittelee, ohjaa ja kehittää valvontaa. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta valtiollistetaan Tukesiin vuoden 2016 aikana. 15

16 Henkilöstö Kuluttajaturvallisuusvalvontaa suorittaa neljä ympäristöterveystarkastajaa Painopistealueet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Vuosina kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on kolme erityistä teema-aluetta: 1) Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen 2) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen 3) Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti vuonna Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus Alueellinen valvontaprojekti Kuluttajaturvallisuusvalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntien kehittäminen alkaen painopistealueita kuluttajaturvallisuusvalvonnalle ei ole Tarkastukset Lain oletettuun voimaantuloon saakka kuluttajapalveluiden valvonta on kunnissa, ja lain voimaantulon jälkeenkin keskeneräiset tapaukset hoidetaan loppuun. Suunnitelmallinen valvonta painotetaan vuoden 2016 alussa alueen laskettelukeskuksiin. Tarkastuksen yleinen määrittely löytyy kohdasta Tarkastuksen sisällön yksityiskohtainen määritelmä löytyy laatukäsikirjasta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueen kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteet ja painopistealueet löytyvät liitteestä Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan on huolehdittava peruseläinlääkintäpalvelujen ja päivystyksen järjestämisestä ja lakisääteisistä virkatehtävistä kuten eläinsuojelusta, maidontuotantotilojen hygieenisestä tarkastamisesta ja muusta alkutuotannon valvonnasta sekä eläintautien valvonnasta ja ennaltaehkäisystä. Eläinten tuonti- ja vientivalvonta sekä poikkeustilanteisiin varautumisen (valmiuseläinlääkäritoiminta) kuuluvat myös eläinlääkintähuollon perustehtäviin. Evira ja Aluehallintovirasto voivat tarvittaessa määrätä virkaeläinlääkäreille myös muita tehtäviä. LLKY:n alueella toimii viisi praktikkoeläinlääkäriä sekä yksi valvontaeläinlääkäri. Peruseläinlääkintäpalveluihin sisältyy perustason terveyden- ja sairaanhoito, neuvonta, akuuttien sairastapausten hoito, terveydenhuoltosuunnitelmien laatiminen ja ennaltaehkäisevä tautivalvonta myös muissa kuin vaarallisissa ja helposti tarttuvissa eläintaudeissa sekä säännöllinen eläintautitilanteen kartoitustoiminta (erilaiset näytteenotot esim. salmonellanäytteet, verinäytteet ja kliiniset tutkimukset). 4. Erityistilanteisiin varautuminen 4.1 Toiminta erityistilanteissa Elintarvikelain 46 :n tarkoittamissa erityistilanteissa toimitaan Elintarviketurvallisuusviraston valtakunnallisen erityissuunnitelman perusteella hyödyntäen liikelaitoksen alueen erityistilannesuunnitelmaa. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalveluiden valmiussuunnitelma erityistilanteita varten on valmistunut vuonna

17 4.2 Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Epidemioiden selvittäminen kuuluu kunnan tehtäviin ja niiden selvittämiseen on varauduttava myös budjetissa. Alueelle on luotu yhtenäinen epidemioiden selvitystyöryhmä sekä aloitettu yhtenäisten toimintaohjeiden luominen vuonna Toimintaohjeiden valmistelusta vastaa selvitystyöryhmä. Epidemiatyöryhmään kuuluu johtava lääkäri, ympäristöpalvelujohtaja, hygieniahoitaja ja ympäristöterveystarkastajat, sekä tarvittaessa valvontaeläinlääkäri. Epidemiaohjeistus on päivitetty Ohjeistus sisältää mm. toimintaohjeet elintarvike- ja talousvesivälitteisiin epidemioihin. Ympäristöpalvelujen erityistilannesuunnitelma talousvedenlaadun turvaamiseksi on valmistunut Valvontaviranomainen tekee epidemiaepäilyä koskevan ilmoituksen sähköisesti elintarvike- ja vesivälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitus- ja raportointijärjestelmään (RYMY) sekä aluehallintovirastolle. 5. Suunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan toteutumisen arviointi tehdään VYHA-ohjelmalla seuraavan vuoden alussa. Arviointi käsitellään ympäristölautakunnassa. 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 2 Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä 1) Elintarvikelaki (23/2006) 2) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 3) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006) 4) Alkutuotantoasetus (134/2006) 5) Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 6) Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) 7) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 8) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004 9) Ensisaapumisasetus (118/2006) 10) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006) 11) STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) 12) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/ ) valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 14) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007) 15) MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (Laitosasetus) (37/EEO/2006) 16) MMM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (Elintarvikehuoneistoasetus) (28/2009) 17) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007) Terveydensuojelun lainsäädäntöä 1) Terveydensuojelulaki (763/94) 2) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista o STM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet o STM:n asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (ns. EU uimarantavesien valvontaan) ja STM:n asetus 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä 1) Tupakkalaki (693/1976) 2) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977) 3) STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002) 4) STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999) 5) STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53) Nikotiinivalmisteiden valvonnan lainsäädäntöä 1) Lääkelaki (395/1987) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä 1) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) 22